Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen"

Transkriptio

1 Vieraslajit ja ilmastonmuutos Miten käy Itämeren monimuotoisuudelle? Johanna Norolahti Riikka Oittinen Emmi Tikkanen Nora Uotila Laura Virtanen Raportti Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti

2 Sisällys 1 Johdanto Itämeren erityispiirteet ja monimuotoisuus Monimuotoisuuden haasteet Ilmastonmuutos Itämerellä Vaikutukset hylkeisiin Vaikutukset kalastoon Vaikutukset lajistoon Itämeren haitalliset vieraslajit Monisukasmadot (Marenzelleria spp.) Petovesikirppu (Cercopagis pengoi) Merirokko (Balanus improvisus) Hopearuutana (Carassius auratus gibelio) Vieraslajien torjunta Yhteenveto Lähteet... 13

3 1 Johdanto Tämä raportti toteutettiin osana Itämeren tila ja tulevaisuus tieteidenvälisesti -opintojaksoa. Raportti keskittyy tarkastelemaan erityisesti vieraslajien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia haasteita Itämeren alueen monimuotoisuudelle. Raportissa esitellään ensin Itämeren erityispiirteitä ja lajiston monimuotoisuutta, jonka jälkeen kerrotaan alueen vieraslajeista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliöstöön. Lopuksi raportissa pohditaan vieraslajien haittavaikutuksien ehkäisemistä. 2 Itämeren erityispiirteet ja monimuotoisuus Itämeri on pinta-alaltaan noin km² ja sen keskisyvyys on vain 54 metriä. Itämeren vesitilavuus on pieni ja vuorovesi-ilmiö on hyvin heikko muihin valtameriin verrattuna. Itämeri on keskimäärin matala merialue, mutta sen pohjanmuoto on hyvin vaihteleva. Tanskan salmien kohdalla meren syvyys on vain alle 20 metriä, kun taas Gotlannin lähistön vedet ovat usean sadan metrin syvyisiä. Itämeren syvin kohta on 459 metriä, joka sijaitsee Landsortin syvänteessä. Itämeri on maailman suurin murtovesiallas, joka saa makean vetensä sateesta ja ympäröivän rannikkoalueen pohja- ja pintavalunnasta. Suurimmat Itämereen laskevat joet ovat Neva, Veiksel, Väinäjoki, Nemnas, Kemijoki, ja Luulajanjoki. Itämeri on yhteydessä Pohjanmereen Tanskan salmien kautta. Sen suolapitoisuus on keskimäärin alle 1 %, kun taas valtamerissä luku noin 3,5 %. Suolainen valtamerten vesi virtaa Itämereen satunnaisina pulsseina, joiden esiintymistiheydessä on suuria vaihteluita. (Wahlström ym ) Itämeren altaan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet vaihtelevat suuresti sen pohjois- ja eteläosien välillä. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden erottaa kynnys, joka vaikuttaa virtausoloihin, suolapitoisuuksiin ja rajoittaa vedenvaihtoa. Tanskan salmien kohdalla suolapitoisuus on noin 2 %, kun taas Itämeren pääaltaassa se on noin 0,7 % ja Perämerellä enää 0,4 %. Itämeren selkärankaisten lukumäärä vähenee myös samankaltaisesti Tanskan alueen 850 lajista, pääaltaan 80 lajiin ja Perämeren pohjukan alle 10 lajiin. Myös kasviplanktonin vuosittainen perustuotanto vähenee saman alueellisen vyöhykkeisyyden mukaisesti. (Wahlström ym ) 1

4 2.1 Monimuotoisuuden haasteet Monimuotoisuudella tarkoitetaan luonnon elinvoimaisuutta. Biologinen monimuotoisuus eli elonkirjo kuvastaa kaikkea elävässä luonnossa ja eliöissä esiintyvää vaihtelevuutta sen eri tasoilla. Monimuotoisuus voidaan jakaa lajien sisäiseen geneettiseen vaihtelevuuteen, lajien moninaisuuteen ja ekosysteemien monimuotoisuuteen. (Hakala & Välimäki ) Itämeren eliöstön lajimäärä on vaatimaton verrattuna valtamerien lajistoon. Itämeren alhainen suolapitoisuus vaikeuttaa valtamerilajiston leviämistä ja samoin myös makean veden lajien levinneisyyttä alueelle. ( Hakala & Välimäki ) Itämeren monimuotoisuuden haasteina ovatkin sen eritysominaisuudet. Viimeisimmän jääkauden jälkeisten kehitysvaiheiden kautta Itämeren suolapitoisuus on vaihdellut. Suolapitoisuuksien ollessa korkeammalla makean veden lajit ovat väistyneet ja suolapitoisuuden laskiessa on tapahtunut päinvastoin. Itämeren allas on nykymuodossaan nuori eikä sen eliöstö ole saanut kehittyä rauhassa verrattuna esimerkiksi valtamerien eliöstöön. Itämeren alueen ekosysteemi on hyvin häiriöherkkää. Tämä johtuu alhaisen suolapitoisuuden aiheuttamasta vähälajisuudesta, vesien kylmyydestä sekä talvisesta jääpeitteestä ja vähäisestä valon määrästä. Erityisesti Itämeren pohjoisosissa esimerkiksi rakkolevä ja sinisimpukka elävät levinneisyytensä äärirajoilla. Itämeren eliöstölle on luontaista, että yksilöiden koko pienenee pohjoisosia kohti kuljettaessa. Luontaiset riskit monimuotoisuudelle ovat Itämeren suolaisuuskerrostuneisuus ja vähäinen veden vaihtuvuus. (Wahlström ym , ) Ihmistoiminta on myös keskeinen uhka Itämeren monimuotoisuudelle. Alueen suuri ravinnekuormitus aiheutuu maatalouden, teollisuuden ja yhdyskuntien typen ja fosforin päästöistä, jotka kiihdyttävät levien ja muiden kasvien kasvua eli rehevöitymistä. Lievä rehevöityminen voi olla hyödyksi ihmistoiminnalle, kun perustuotannon kasvaessa myös kalojen määrä lisääntyy. Nykyinen rehevöitymistahti on kuitenkin suureksi haitaksi ekosysteemien monimuotoisuudelle. Suurin osa kasviplanktonin tuotannon kasvusta laskeutuu meren pohjaan levien kuollessa. Kun planktonlevä vajoaa pohjaan, mikrobit alkavat hajottaa sitä. Tässä prosessissa kuluu happea. Itämeren alueen erityispiirteinä ovat heikko veden vaihtuvuus ja syvyyssuuntainen sekoittuminen. Merialueella veden sekoittumista estävät sen tiheyserot. Kun meren pohjalla on raskaampaa suolaista tai kylmempää vettä, tuulet tai virtaukset eivät saa vesimassoja sekoittumaan. Tällöin alemmat vesikerrokset eivät saa happea veden pintakerroksista. Nämä seikat edesauttavat Itämeren syvänteiden happikatoa, joka heikentävät pohjaekosysteemien elinolosuhteita ja lajimäärät vähenevät. (Wahlström ym ) 2

5 Ihmistoiminnan seurauksena Itämereen on joutunut myös paljon haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja orgaanisia myrkkyjä. Ne kulkeutuvat vesistöön jokien ja ilman kautta. Näistä esimerkkejä ovat kadmium, kupari ja nikkeli, joiden pitoisuudet näkyvät vesieliöissä. Itämeren raskasmetallipitoisuudet ovat paljon suurempia kuin esimerkiksi Atlantin alueella. Tämä johtuu siitä, että Itämeren rannikolla on runsaasti saastuttavaa teollisuutta ja allas on verrattain pieni. Alueen ekosysteemejä uhkaavat myös tiheän laivaliikenteen mahdolliset öljyonnettomuudet. (Wahlström ym ) Ilmastonmuutos sekä vieraslajien leviäminen ovat myös keskeisiä uhkia Itämeren monimuotoisuudelle. Näitä käsitellään seuraavissa kappaleissa. 3 Ilmastonmuutos Itämerellä Auringon energian jälkeen vesi on ylivoimaisesti ilmastoon eniten vaikuttava tekijä. Pahin ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu on vesihöyry, jota syntyy kun aurinko lämmittää vettä. Samalla kun vesihöyry vahvistaa ilmastonmuutosta se myös muodostaa pilviä, jotka suojaavat maapalloa auringon säteilyltä. Pilvet kuitenkin heikentävät maapallolta tulevan lämpösäteilyn pois pääsyä. Maapallolla lämpö siirtyy paikasta toiseen myös parhaiten merivirtojen avulla. Itämeren alueella vaikuttava Golf-virta onkin oiva esimerkki siitä, kuinka merivirrat pystyvät vaikuttamaan suuresti sijainniltaan kylmän paikan ilmastoon lämmittävästi. (Lyytimäki ) Ilmastonmuutoksen oletetaan lisäävän sateita Itämeren alueella runsaasti, millä on suuri vaikutus Itämeren ekosysteemeihin. Sateiden lisääntymistä prosentteina on vaikea ennustaa, mutta tällä hetkellä seuraavalle sadalle vuodelle ennustetaan % lisäystä talvella. Kesällä varsinkin etelässä sateet saattavat jopa vähentyä ja ennustuslukemat vaihtelevat -5 % ja +35 % välillä. Lisääntyvät sateet lisäävät maalta tulevia ravinnehuuhtoumia, jotka edesauttavat Itämeren rehevöitymistä ja sitä kautta vaikuttavat esimerkiksi meren happi- ja phpitoisuuksiin. Sateiden aiheuttamat, lisääntyneet talvitulvat mahdollisesti heikentäisivät myös Tanskan salmien kautta tulevia suolapulsseja Itämereen, jolloin suolapitoisuus ei nouse. Lisäksi lisääntyneet sateet saattaisivat makeuttaa Itämerta. Suolapitoisuuden laskun ennustetaan kuitenkin olevan Suomenlahdelle enemmänkin positiivinen kuin negatiivinen asia, sillä suolapitoisuuden laskiessa suolaisuuserojen aiheuttama halokliini heikkenee. Heikentynyt tai jopa kadonnut halokliini ei olisi näin ollen enää este vesien sekoittumiselle ja pohjankin happitilanne pysyisi parempana. Tällöin Varsinaisen Itämeren syvänteistä ei nousisi suuria määriä rehevöittäviä ravinteita pulssien nostaessa niitä painavamman ja suolaisemman veden 3

6 tieltä pois. Toisaalta, jos jokivesien mukana tuleva makea vesi ei sekoitu alempien kerrosten kanssa, saattaa halokliini vahvistua ja näin pohjien happikadot yleistyisivät. (Lyytimäki , , Myberg ym ) Veden pintalämpötilan ennustetaan nousevan 2-4 Celsiusastetta noin sadassa vuodessa. Lämpeneminen vaikuttaa kasviplanktonien ja levien kasvuun positiivisesti, jolloin hajotettavien partikkelien määrä lisääntyy. Pohjalla elävien mikrobien hajotustoiminta kiihtyy ja happea kuluu enemmän ja lopulta happi loppuu pohjalta. Hapettomissa pohjissa sedimentoitunutta fosforia alkaa liueta takaisin veteen. Liuennut fosfori kiihdyttää taas levien ja kasviplanktonien kasvua ja lisää hajotettavaa ainesta. Näin hapettomat pohjat saattavat yleistyä ja jopa pysyä hapettomina. (Lyytimäki , 212.) Jääpeitteen osuus Itämeren talvessa myös pienenee. Nykytieteen mukaan jääpeite ei ole katoamassa kokonaan, mutta vähentyy silti merkittävästi. Ennusteiden mukaan jo noin 30 vuodessa jääpeitteen pinta-ala pienenee km² ja jäätalven pituus lyhenee vuorokaudella. Jääpeitteen väheneminen kuitenkin auttaa Itämeren talvisten happikatojen lieventymistä, sillä jääkerroksen ollessa pienempi, tuulet ja myrskyt pystyvät sekoittamaan paremmin vettä ja myös ilmasta pystyy liukenemaan happea tehokkaammin. Jäätyneet rannikot vaikuttavat paljon myös rantaekosysteemeihin ja oletetaankin, että jäiden puuttuminen vaikuttaisi paljon niiden ekologiaan. Jääpeitteen pieneneminen luultavasti tulee vaikuttamaan myös jään sisällä eläviin mikrobeihin. (Lyytimäki , 212, 214., Myberg ym ) Ihmisten toiminta vaikuttaa myös suoraan jääpeitteeseen. Esimerkiksi yhä lisääntyvä meriliikenne Itämerellä rikkoo yhtenäistä jääpeitettä, joka edesauttaa jäiden sulamista lämpiminä ajanjaksoina. (Lyytimäki ) Ilmastonmuutos saattaa hankaloittaa merenkulkua. Lisääntyneet sateet voivat vaikuttaa näkyvyyteen, sillä kova sade vähentää sitä ja saattaa aiheuttaa myös sumua. Rikkonaiset jääpeitteet aiheuttavat myös erilaisia muutoksia sääoloihin eri merialueilla ja saattavat lisätä myrskyjä, jotka vaikeuttavat merenkulkua. Myös talviset sateet saattavat tuoda mukanaan suuren riskin alusten rakenteisiin kertyvän jään myötä. (Myberg ym ) 3.1 Vaikutukset hylkeisiin Itämeressä Suomen alueellakin elävät hylkeet tarvitsevat jääpeitettä, ja siksi niiden elämään ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan suuresti. Itämerennorpan (Pusa hispida botnica) lisääntyminen on merkittävästi riippuvainen lumesta ja jäästä. Ne nimittäin synnyttävät joko 4

7 lumiluoliin tai ahtojäähän tehtyihin luoliin. Jäiden ja lumen puuttuessa vastasyntynyttä norppaa ei suojele mikään. Säät saattavat olla kohtalokkaita ja lisäksi poikaset ovat helppoja saaliita pedoille, sillä norpat eivät puolusta jälkeläisiään. Toinen Suomen merialueilla tavattava hylje, Itämeren halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus), synnyttää poikasensa avojääkentille. Jääkenttien puuttuessa ne joutuvat synnyttämään luodoille. Luodot ovat usein liian pieniä ja näin ollen usein liian täysiä synnyttävistä halleista. Tällöin monet taudit pääsevät leviämään helposti toisiin halleihin ja kuutteihin ja tulos voi olla tuhoisa populaation tulevaisuudelle. Myös hallien väliset kahinat ovat yleisempiä ahtailla alueilla. Monet kuutit joutuvat liian aikaisin eroon emostaan ja osa tippuu luotojen koloihin ja nääntyy niissä kuoliaaksi. Rannikon lähellä olevilla luodoilla synnyttäminen häiritsee myös kalastusta, sillä hallit hajottavat verkkoja ja häiritsevät kalaparvia. (Keränen, Lappalainen ) 3.2 Vaikutukset kalastoon Kalojen määrän meressä on todettu vaikuttavan meren ph-pitoisuuteen. Kalat nielevät kalsiumia veden mukana ja niiden keho muuttaa kalsiumin biokarbonaatiksi. Kalat kuitenkin poistavat biokarbonaatit itsestään kalsiumkarbonaattikokkareina, jotka vähentävät veden happamuutta. Näin ollen kalojen väheneminen merissä, kuten myös Itämeressä saattaisi nostaa sen happamuutta. Vesistöjen happamuus taas vaikuttaa hiilen kiertoon, joka lopulta vaikuttaa ilmastoon. (Lyytimäki ) Yksittäisistä kalalajeista puhuttaessa ilmastonmuutoksen vaikutus turskaan (Gadus morhua) on luultavasti tunnetuimpia. Turskan mäti vaatii 1 1,2 % suolaa selvitäkseen ja Itämeressä Gotlannin syvänteet ovat ainoa paikka, jossa suolaisuus on tarpeeksi korkea. Siellä vähähappisuus on kuitenkin suuri riski. Ilmastonmuutoksen edetessä hapettomat olot saattavat yleistyä ja suolapitoisuus laskea, jolloin turskan lisääntyminen vaarantuisi. Tällöin turskan saaliit, kuten kilohaili (Sprattus sprattus) hyötyvät tilanteesta ja niiden populaatiot kasvavat. Kilohailien määrän lisääntyessä niiden ravinto, eläinplanktonit väistämättä vähenee ja sen seurauksena kasviplanktonien määrä lisääntyy. Turskan tilan heikentyessä Itämeri siis saattaa rehevöityä. ICES (The International Council of the Exploration of the Sea) onkin suositellut turskan kalastuksen lopettamista Euroopan vesistöissä. Kalastusta ei ole lopetettu, mutta sille on kuitenkin asetettu kiintiöitä, jotka silti ovat riittämättömiä turvaamaan turskan tulevaisuutta. (Lyytimäki ) 5

8 Itämeren suolapitoisuuden muuttuessa Itämeressä esiintyvät kalalajit saattavat muuttua, sillä makean ja suolaisen veden lajit eivät yleensä siedä vääränlaista suolapitoisuutta. Tämä selittyy kalan kehon suolapitoisuudella. Makean veden kalassa suolapitoisuus on suurempi kuin vedessä, jolloin kalaan imeytyy paljon vettä. Kala korjaa tilanteen virtsaamalla paljon laimeaa virtsaa. Yli 0,9 % suolaisuudessa tilanne on päinvastainen ja kalat virtsaavatkin vähän erittäin suolapitoista virtsaa. Jos makean veden kala on suolaisessa vedessä, sen suolapitoisuus on matalampi kuin sitä ympäröivässä vedessä ja näin kalan kehon suolapitoisuus nousee. Tämä saattaa olla kohtalokasta kalalle, koska se ei välttämättä pysty laskemaan pitoisuutta takaisin normaaliksi. Sama toistuu päinvastaisesti tilanteessa, jossa suolaveden kala on makeassa vedessä. (Kalaterveys, 2006 ) Suolapitoisuuden tavoin kalat voidaan jakaa lämpimän ja kylmän veden lajeihin ja veden lämpötilan muuttuessa kalalajisto muuttuu myös. Väärässä lämpötilassa kalan aineenvaihdunta toimii joko liian nopeasti tai hitaasti, mikä vaikuttaa kalan selviytymiseen. (Ympäristö, 2011 ) 3.3 Vaikutukset lajistoon Itämeren oletettavat muutokset, kuten sateiden lisääntyminen, vesien lämpeneminen ja jääpeitteen pieneneminen, vaikuttavat paljon siihen millainen lajisto Itämeressä tulee olemaan tulevaisuudessa. Jos sateiden mukana Itämeren suolaisuus laskee, merellisemmät lajit saattavat joutua muuttamaan suolaisimmille alueille. Suolaisemmat alueet voivat olla vain syvemmällä, tai lajit voivat joutua muuttamaan kokonaan pois Itämerestä valtameriin. Samalla makeanveden lajit saavat tilaa ja olot ovat niille suotuisammat laajemmalla alueella kuin ennen. Myös lisääntynyt rehevöityminen muuttaa elinoloja ravinteikkaissa vesissä viihtyvien lajien kannalta suotuisimmiksi kun taas vähäravinteisten vesien lajit saattavat hävitä kokonaan. Pohjan tuleva happitilanne voi ennusteiden mukaan muuttua kumpaan suuntaan tahansa, joten pohjalla elävä lajisto voi joko hävitä melkein kokonaan hapettomasta pohjasta tai pohjan diversiteetti kasvaa happitilanteen parannuttua. Itämereen tulee koko ajan tulokas- ja vieraslajeja ja meren ekologian muuttuessa uusien lajien saattaa olla helpompi sopeutua ja jäädä Itämereen. Itämereen saattaa myös levitä loisia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästikin alueen lajistoon. (Bäck ym ) 6

9 4 Itämeren haitalliset vieraslajit Vieraslajeilla tarkoitetaan ekosysteemiin levinneitä uusia, alun perin sinne kuulumattomia lajeja. Ne leviävät ihmisen toiminnan seurauksena; tyypillisesti istutusten avulla tai laivaliikenteen mukana laivojen rungoissa ja painolastivesitankeissa. Luontaisesti, esimerkiksi merivirtojen mukana uusille alueille kulkeutuvia lajeja kutsutaan sen sijaan useimmiten tulokaslajeiksi. Käsittelemme tässä työssä joitakin Itämereen tulleita vieraslajeja, ja niiden aiheuttamia haittoja muille meren eliöille, meriekosysteemille sekä ihmiselle. Itämeressä on paljon vaihtelevia elinympäristöjä, jotka soveltuvat erilaisille eliöyhteisöille. Eliöstö muuttuu suolagradientin mukaisesti, kun siirrytään Tanskan salmista Perämerelle. Myös erilaisilla pohjatyypeillä, kuten kallio- tai hiekkapohjilla, asuu oma lajistonsa. Itämerestä löytyy siis paljon vaihtoehtoisia elinympäristöjä myös vieraslajeille, jotka pystyvät sopeutumaan Itämeren vaativiin elinolosuhteisiin. Alkuperäisiä lajeja meressä on vähän, joten uusien lajien on helpompi löytää sieltä oma ekolokeronsa kuin lajirikkaista ympäristöistä, joissa on paljon kilpailua luvulta lähtien Itämereen on tullut yli 100 vieraslajia, joista noin 70 on jäänyt pysyvästi. Vieraslajien leviämistä on helpottanut laivaliikenteen lisääntyminen, uudet reitit, suuret alukset (enemmän painolastivettä ja pohjan tartuntatilaa) ja niiden nopeus. (Lehtiniemi 2010, ) Vieraslajit aiheuttavat muutoksia ekosysteemin ravintoverkossa. Ne voivat esimerkiksi kilpailla ravinnosta ja elintilasta alkuperäisten asukkaiden kanssa. Vieraslajien hyvän kilpailukyvyn lisäksi ne lisääntyvät tehokkaasti. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat lisääntyminen voi tapahtua suvullisesti ja suotuisissa olosuhteissa lisääntyminen voi puolestaan olla suvutonta. Lajit voivat myös olla lepomuodossa talvella, joka on niille epäsuotuissa ajanjakso. (Lehtiniemi 2010, ) Mikäli vieraslaji sopeutuu hyvin ja runsastuu, voi alueen biodiversiteetti olla uhattuna. Tiettyjen avainlajien häviäminen voi vaikuttaa suuresti alueen muihin eliöihin. Esimerkiksi rakkolevät ylläpitävät hyvin monipuolista lajistoa. Vieraslaji, joka käyttäisi ravintonaan rakkolevää, voisi tuhota kokonaisia eliöyhteisöjä. (Itämeriportaali a) Vieraslajit eivät kuitenkaan aiheuta vain haittaa, vaan niistä voi olla hyötyäkin muille eliöille ne voivat esimerkiksi tuoda lisäravintoa ylemmille tasoille ravintoverkossa, mikä voi johtaa näiden lajien runsastumiseen. Tämä voi hyödyttää myös ihmistä esimerkiksi suurempien kalasaaliiden muodossa. Viime vuosikymmenen aikana Suomenlahdella on havaittu useita vieraslajeja. Pysyväksi asukiksi niistä näyttää jääneen ainakin amerikanmonisukasmatolajiryhmä ja petovesikirppu, 7

10 jotka on molemmat määritelty haitalliseksi vieraslajiksi kansallisessa vieraslajistrategiassa. Merirokko on varhaisimpia Itämereen saapuneita vieraslajeja, mutta se on luultavasti aiheuttanut vieraslajeista eniten haittaa ihmiselle. (Itämeriportaali b) Hopearuutana on Itä- Aasiasta kotoisin kalalaji, joka tavattiin Suomen rannikkovesillä ensimmäistä kertaa syksyllä 2005 (RKTL). Sitä ei ole vielä virallisesti luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, mutta tehokkaan lisääntymisensä vuoksi se on potentiaalinen uhka Itämeren ja sisävesien monimuotoisuudelle. 4.1 Monisukasmadot (Marenzelleria spp.) Marenzelleria-suvun monisukasmadot ovat levinneet Itämereen Pohjois-Amerikan rannikolta laivojen painolastivesitankkien mukana. Ne ovat sopeutuneet Itämereen hyvin ja runsastuneet koko merialueella, koska ne sietävät hyvin alhaisia suola- ja happipitoisuuksia. Ne kaivautuvat syvälle pohjasedimenttiin ja kuohkeuttavat pohjaa, minkä on arveltu parantavan pohjien happitilannetta ja ravinteiden sitoutumista. Toisaalta niiden kaivautumisesta aiheutuva bioturbaatio voi myös vapauttaa ravinteita vesipatsaaseen ja edistää siten sisäistä kuormitusta. Madot lisäävät kilpailua pohjaeläinyhteisössä, mutta tuovat myös lisäravintoa kaloille. (Lehtiniemi 2010, ) 4.2 Petovesikirppu (Cercopagis pengoi) Petovesikirppu levisi Itämereen 90-luvulla Mustanmeren ja Kaspianmeren alueelta. Itämerestä se on edelleen levinnyt Amerikan suuriin järviin. Petovesikirppu syö eläinplanktonia ja kilpailee siten ravinnosta muun muassa silakan kanssa. Toisaalta petovesikirpun on todettu olevan olennainen osa silakan ravintoa loppukesällä ja alkusyksyllä, ja luultavasti myös muut planktonia saalistavat kalat käyttävät sitä ravintonaan. Suurimman haitan se aiheuttanee kalastajille takertumalla kalanpyydyksiin ja sotkemalla verkkoja pitkällä, koukkumaisella peräpiikillänsä. Nykyisistä vieraslajeista petovesikirppu hyötyy ilmastonmuutoksesta. Lämpötilan noustessa petovesikirppunaaraat voivat lisääntyä neitseellisesti ja aiheuttaa näin ollen massaesiintymiä. (Lehtiniemi 2010, ) 4.3 Merirokko (Balanus improvisus) Merirokko on siimajalkainen äyriäinen, joka saapui Itämereen jo 1840-luvulla. Sillä on planktinen toukkavaihe, jonka jälkeen se kiinnittyy koviin rakenteisiin, kuten kiviin, laiturin tukipylväisiin ja veneiden pohjiin. Siitä on haittaa veneilijöille, koska se aiheuttaa kitkaa, mikä 8

11 lisää polttoaineen kulutusta. Merirokon yleistyminen onkin johtanut veneiden myrkkymaalien yleistymiseen, joilla merenkävijät yrittävät estää merirokon kiinnittymisen veneen pintaan. Kivipinnoilla asuva merirokko valtaa alaa muilta pinnoille kiinnittyviltä eliöiltä, ja voi näin ollen syrjäyttää muita lajeja. (Itämeriportaali b) 4.4 Hopearuutana (Carassius auratus gibelio) Hopearuutana on yleinen laji Euroopan suurten jokien valuma-alueilla, ja se on kotiutunut myös Itämereen. Se on tehokas lisääntyjä, koska yksilöt saavuttavat sukukypsyyden aikaisin ja mätimunien eloonjäänti on hyvä. Lisäksi se voi lisääntyä suvuttomasti suotuisissa olosuhteissa. Hopearuutana on moniruokainen ja käyttää ravinnokseen eläinplanktonia, pohjaeläimiä ja kasveja. Hyvän kilpailukykynsä vuoksi hopearuutana voi valloittaa nopeasti elintilaa ja syrjäyttää muita arvokkaita lajeja, erityisesti pienissä sisävesissä. Sen mahdollinen leviäminen Itämerestä sisävesiin muodostaa potentiaalisen uhan myös Suomen järvien monimuotoisuudelle. (RKTL.) 5 Vieraslajien torjunta Pääosa haitallisista vieraslajeista saapuu Itämereen painolastivesissä ja laivan runkoon kiinnittyneinä. Vieraslajit aiheuttavat jopa kymmenien miljardien eurojen laskun vuosittain. Ne aiheuttavat sekä taloudellisia että ekologisia haittoja. (Trafi) Painolastivettä käytetään tyhjissä rahtilaivoissa, jotta ne pysyvät vakaina ja oikeassa syvyydessä. Tankeissa kuljetetaan arviolta 3-7 miljardia tonnia vettä vuosittain. Vuonna 2004 Lontoossa Kansainvälinen Merenkulkujärjestö (IMO) hyväksyi yleissopimuksen (International Convention for the Control and Management of Ships' Ballast Water and Sediments), painolastivesien käsittelyyn. Sopimus koskee 30 maata, jotka käsittävät noin 35 % maailman kauppalaivaston tonnistosta. Vuonna 2012 sopimuksen oli hyväksynyt yli 30 maata, mutta tämä käsittää vain 27 % kauppalaivaston määrästä. Suomi käynnisti vuonna 2009 prosessin sopimuksen hyväksymisestä ja hallituksen esitys vieraslajisopimuksesta pitäisi mennä syksyllä 2012 eduskunnan käsittelyyn. Sopimuksella pyritään saamaan painolastivesien käsittely kuriin kansainvälisesti, jotta näissä olisi vain hyvin vähän eläviä soluja ja organismeja. Tarkoituksena on painolastiveden vaihtaminen jo avomerellä, sillä ei ole todennäköistä että avomerien lajit selviäsivät satamien vesistöissä ja toisinpäin. (IMO, a). 9

12 Yleissopimus tulee voimaan asteittain, vasta kun 35 % maailman kauppalaivastoista on hyväksynyt sopimuksen. Vuodesta 2009 tai sen jälkeen valmistuneilla aluksilla on oltava painolastivesien käsittelylaitteisto. Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä kaikilla rahtilaivoilla olisi kansainvälisesti hyväksytyt käsittelylaitteet. Muutamia poikkeuksia kuitenkin on. Vuoden 2009 D-2-stardardin mukaan laivat, joiden painolastiveden tilavuus on alle 5000 m³, siirtyvät heti laitteisiin. Nämä laivat ottavat käsittelylaitteet käyttöön vuodesta 2012 lähtien. Ennen vuotta 2016 käsittelylaitteita korvaavana menetelmänä voidaan käyttää D-1-standardia, jonka mukaan 95 % avomerellä vaihdettavasta painolastivedestä saa päästää mereen 200 metrin syvyydellä ja ainakin 50 meripeninkulman päästä rannikosta. Varustamot pitävät painolastivesien vaihtamisen ongelmana sen hitautta, kalliita kustannuksia ja laivan vakauden heikkenemistä toimenpiteen aikana. Lisäksi laivojen pitäisi saada tyhjentää painovesitankit turvallisesti satamissa. Yleissopimus ei tule koskemaan puolustusvoimien aluksia ja jäsenmaat saavat itse harkita käsittelylaitteiden tarpeellisuuden huvialuksilla joiden vesitankkien koko on alle 8 m³. (IMO, b). Sopimuksen mukaan laivoissa täytyy olla painolastivesien rahtikirja ja hyväksytty sertifikaatti. Satamavaltioiden tulee huolehtia telakoivien laivojen mahdollisesta sedimenttien vastaanotosta. Painolastivesien käsittelyssä käytetään muun muassa otsonointia, ultravalo- ja ultraäänikäsittelyä, lämpökäsittelyä ja biologista hapenpoistoa. Otsoni-kaasu tappaa organismin hapettamalla, ja ultravalo-tekniikassa korkeataajuinen värähtely hajottaa organismin. Lämpökäsittelyssä veden lämpötila voi kohota jopa 80 celsius-asteeseen. Hapenpoistossa veteen laitetaan aineita, jotka lisäävät pieneliöiden kasvua. Nämä eliöt kuluttavat hapen vesitankeista, jolloin osa vieraseliöistä tuhoutuu. Käsittelymenetelmiä kehitellään jatkuvasti paremmiksi. Aineiden tulee olla IMO:n hyväksymiä ja niiden pitää olla sekä ympäristölle että ihmisille turvallisia. Käsittelylaitteiston kykyä puhdistaa vettä seurataan vähintään kolmella näytteenottopisteellä. Ensimmäinen on ennen käsittelyä, toinen suodatuksen jälkeen ja kolmas ennen vesien päästämistä mereen. Kyseiset näytteenottopisteet tulee olla helposti esillä, jotta tarvittaessa viranomaiset näkevät ne. (Jaakko Laaksonen ) Vieraslajit laivojen rungoissa lisäävät kitkaa aiheuttaen polttoaineen kulutuksen nousun. Laivojen runkoon kiinnittyneitä vieraslajeja voidaan torjua puhdistamalla runkoa ja ehkäisemällä lajien kasvua torjuvilla aineilla. Kansainvälinen yleissopimus (International Convention on the Control of Harmful Antifouling Systems, AFS) kieltää vaarallisten orgaanisten tinayhdisteiden käytön laivojen kiinnityksenestossa. Runkoa peittävästä pinnoitteesta ei saa liueta haitallisia yhdisteitä ympäristöön. Tämän vuoksi laivoilla täytyy olla mukana tarvittavat asiakirjat todistukseksi sopimuksen noudattamisesta. Suurilla laivoilla täytyy 10

13 olla antifouling-todistus (International Antifouling System Certificate) ja pienillä laivoilla (joiden bruttovetoisuus on alle 400 m³) ilmoitus kiinnittymisestoainejärjestelmästä (AFSilmoitus). Antifouling -julistuksen lisäksi täytyy olla muun muassa käytetystä maalista kuitti. (IMO, a). Vieraslajien ehkäisyssä on tärkeää HELCOM:n (Helsinki Commission) mukaan, että kaikki maat ratifioisivat IMO:n yleissopimuksen vuoteen 2013 mennessä. Lisäksi pitäisi perustaa kansainvälinen yksikkö seuramaan sopimuksen toteuttamista. Yhteistyötä pitäisi kehittää sopimuksen ulkopuolella olevien maiden kanssa ja selvittää satamien ympäristön tilaa. Vieraslajeista tulisi koota oma luettelo, sekä seurata samalla niiden levittymistä.toisaalta painolastivesien käsittely-teknologiaa tulisi kehittää ja vertailla sitä muiden maiden kesken. HELCOM pitää tärkeänä myös yhteistyön tekemistä Protecting and conserving The North- East Atlantic OSPAR alueiden kanssa. (HELCOM) Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi kansalliselle vieraslajistrategialle periaatepäätöksen. Strategian tarkoituksena on lainsäädännön kehittäminen, vieraslajilautakunnan perustaminen sekä viestinnän ja koulutuksen lisääminen torjunnassa. Viranomaisilla tulisi olla käytössä vieraslajiportaali, vieraslajien levinneisyyden tilanne katsaus ja niistä ennalta varoittava järjestelmä. Vieraslajien tutkimusta pitäisi kehittää ja tehdä riskienarviointia. Tärkeää olisi valmistautua vieraslajien maahantuloon ja maasta lähtemisen ehkäisyyn. Lisäksi tuli saada kansainväliset toimintamallit käytäntöön. Erilaisten vapaaehtoisten järjestöjen ja kansalaisten toimintaa tulisi kannustaa. Pitäisi luoda spesifisiä torjuntamalleja lajikohtaisesti ja ottaa ne käyttöön. Toisaalta vieraslajien torjunnan rahoituksen järjestäminen on hyvin olennainen osa strategiaa. Vieraslajistrategiaa seurataan koko ajan ja vuonna 2016 siitä tehdään väliarviointi. (Maa- ja metsätalousministeriö ) Myös EU:n meristrategiadirektiivi vaatii jäsenmaita selvittämään omien alueiden vieraslajien määrän ja levinneisyyttä. Selvityksen taka-rajana pidetään vuoden 2012 heinäkuuta. (Itämeriportaali ). Vieraslajien seurannan haasteellisuuden vuoksi on pyritty innostamaan myös tavallisia kansalaisia tarkkailemaan ja havainnoimaan Itämeren lajien tilannetta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) keräävät vieraslajihavaintoja vapaaehtoisilta, sillä tutkimusresurssit ovat liian pienet riittävän laajoja biologisia seurantoja varten. Itämeriportaalin ja RKTL:n sivuilta löytyy verkkolomake, jolla voi ilmoittaa vieraslajeista. (Itämeriportaali ). 11

14 6 Yhteenveto Ilmastonmuutoksen vaikutusta Itämeren monimuotoisuuden ja vieraslajien leviämiseen on vaikea ennustaa, ja tällä hetkellä tiedot ovat hyvin ristiriitaisia. Varmaa on kuitenkin se että Itämeren monimuotoisuutta tulisi ylläpitää. Tämän takaamiseksi on tärkeää luoda kansainväliset pelisäännöt ja valvoa niiden toteutumista. Vieraslajien torjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisy, sillä myöhemmin torjunnasta tulee jokseenkin mahdotonta. Viranomaisia ja muita tahoja tulisi kouluttaa tunnistamaan vieraslajit ja niiden torjuntakeinot. Kansalaistoimintaa tulisi ylläpitää ja herättää esimerkiksi valtakunnallisilla kampanjoilla. Itämeren monimuotoisuuden säilyttäminen antaisi myös seuraaville sukupolville mahdollisuuden nauttia Itämeren ainutlaatuisuudesta. 12

15 Lähteet Bäck S., Ollikainen M., Bonsdorff E., Eriksson A., Hallanoro E., Kuikka S., Viitasalo M. & Walls M.. Itämeren tulevaisuus. Ilmastonmuutoksen monimutkaiset vaikutukset (s ). Gaudeamus Halka H. & Välimäki J Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Gaudeamus Kirja. Helsinki. [HELCOM] HelsinkiCommission Baltic Marine Environment Protection Commission. Road map towards harmonised implementation and ratification of the 2004 International Convention for Control and Management of Ships Ballast Water and Sediments. Saatavil-la www-muodossa: Luettu [IMO] a, International Maritime Organization. Saatavilla www-muodossa: Luettu [IMO] b, International Maritime Organization. Saatavilla www-muodossa: Luettu [IMO] c, International Maritime Organization. Saatavilla www-muodossa: Convention-for-the-Control-and-Management-of-Ships%27-Ballast-Water-and-Sediments- (BWM).aspx. Luettu Itämeriportaali a. Lajiruletti halutaan kuriin myös Itämerellä. Saatavilla www-muodossa: Luettu Itämeriportaali b. Itämeren tulokaslajit. Saatavilla www-muodossa: Luettu

16 Itämeriportaali Auta tutkimusta ja ilmoita vieraslajihavainnoistasi. Saatavilla www-muodossa: Luettu Itämeriportaali Itämeren vieraslajit tulevat heikosti esiin seurantaohjelmissamme. Saatavilla www-muodossa: Luettu Kalaterveyttä Kidusvauriot ja -taudit. Saatavilla www-muodossa: Luettu Keränen S. & Lappalainen M. Hylkeet. s Maahenki Laaksonen J. Laiva- ja venetekniikka Painolastiveden käsittely risteilylaivoissa. (s 12 17). Saatavilla www-muodossa: Luettu Lehtiniemi, M Vieraslajit - rasite vai rikkaus. Teoksessa Bäck, S., Ollikainen, M., Bonsdorff E., Eriksson, A., Hallanoro, E-L., Kuikka, S., Viitasalo, M. Walls., M. Itämeren tulevaisuus. Gaudeamus. Lyytimäki J. Jälkeemme vedenpaisumus? Ilmastonmuutoksen ja merien suojelun ekologiset kynnysarvot. Itämeren muuttuva jääpeite (s ), Myllerrystä merillä (s ), Kalavedet tyhjenevät (s. 186, 189), Itämeri: saastunein ja suojelluin maailman meristä (s. 203, ). Gaudeamus 2009 Maa- ja metsätalousministeriö Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. (s.75 79). Saatavilla www-muodossa: NtA/trm2011_2.pdf. Luettu Myberg K., Leppävaara M. & Kuosa H. Itämeren fysiikka, tila ja tulevaisuus. Ennustetut muutokset Itämeren fysiikassa (s ). Yliopistopaino

17 RKTL. Hopearuutana, Saatavilla www-muodossa: Luettu [Trafi] Liikenteen turvallisuusvirasto Saatavilla www-muodossa: Luettu Wahlström E., Reinikainen T. & Hallanaro E Ympäristön tila Suomessa. Gaudeamus Kirja. Helsinki. Ympäristö Lämpötila. Saatavilla www-muodossa:

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.

Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana. Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10. Vieraslajien kulkeutuminen laivaliikenteen mukana Markus Helavuori Vieraslajistrategian valmistelun aloitusseminaari 15.10.2008, Säätytalo Tulokaslajit Tulokaslajeista voi aiheutua huomattavaa haittaa

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet , N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat puskurimekanismit ehkäisevät muutosta

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö Yleissopimuksen keskeinen sisältö Historia Asia esillä IMOssa ensimmäisen kerran 1980-luvun lopulla. Useita suosituksia ja ohjeistuksia IMOlta ja HELCOM:lta (esim. painolastivesien vaihdosta). Painolastivesiyleissopimus

Lisätiedot

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Vieraslajit valtaavat Saaristomerta Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Saaristomeri pintaa syvemmältä 6.2.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta. Lolan Eriksson Hallitusneuvos HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Lolan Eriksson Hallitusneuvos 040 744 8118 1 Laivojen painolastivesien riskit Painolastivettä käytetään laivoissa niiden kulun vakavoittamiseksi. Lisääntynyt

Lisätiedot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai

Lisätiedot

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Tyrehtyykö vieraslajien virta? Tyrehtyykö vieraslajien virta? Maiju Lehtiniemi Kuva: H Nilanen Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018 Lajiliikenne kasvaa Euroopan vieraslajitilanne Maalla elävät lajit

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus Itämeren allas Keskisyvyys 6m.

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri

Ilmastonmuutos ja Itämeri Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä Markku Pursiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Haitalliset vieraslajit Suomessa Toimittajaseminaari Säätytalo, Snellmanninkatu 9-11, Helsinki Sisävesien

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat

Lisätiedot

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena Arto Inkala, YVA Oy Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Harri Helminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Maria Kämäri, Rauman kaupunki

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi) 8.11.2017 Turku Anu Reinikainen, Luke, Uudet liiketoimintamahdollisuudet MUIKKU Muikku on siikojen

Lisätiedot

Ympäristökysymykset veneiden

Ympäristökysymykset veneiden Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida

Lisätiedot

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA

MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen Itämeri o aiutlaatuie ja uhaalaie Mitä pia alla tapahtuu? Mite ihmistoimita vaikuttaa Itämeree? Mitä siä voit tehdä Itämere pelastamiseksi? 1 Mitä meri meille merkitsee? 2 Toimita valumaalueella vaikuttaa

Lisätiedot

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla

Lisätiedot

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019

Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma. Marie Nevoux, INRA, UMR Ecology and Ecosystem Health Tornionjoki Valley, June 2019 Vaeltaako merelle vai ei - taimenten dilemma Lohijokia Meritaimenjokia Ranska Ruskea taimen? Kaikkialla! Meritaimen vs. ruskea taimen? Erot: koko, väri, ruokavalio 2 lajia? (1758) Identtinen perimä 1 laji!

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä WETA151 seminaari Petri Kiuru ja Antti Toikkanen 13.3.2015 Konvektio Päällysveden vertikaaliseen sekoittumiseen vaikuttavia prosesseja ovat konvektio ja tuulen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 27.11.2015 Responsible traffic. Bravely together.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän

Lisätiedot

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004

ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 ALUSTEN PAINOLASTIVESIEN JA SEDIMENTTIEN VALVONTAA JA KÄ- SITTELYÄ KOSKEVA KANSAINVÄ- LINEN YLEISSOPIMUS, 2004 Ville-Veikko Intovuori erityisasiantuntija 24.2.2016 Responsible traffic. Bravely together.

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Komission tutkimus auttaa selvittämään syyt luonnonvaraisten eläinten ja kasvien määrän vähenemiseen Itämeressä kesällä 2002

Komission tutkimus auttaa selvittämään syyt luonnonvaraisten eläinten ja kasvien määrän vähenemiseen Itämeressä kesällä 2002 IP/03/1267 Bryssel, 18 September 2003 Komission tutkimus auttaa selvittämään syyt luonnonvaraisten eläinten ja kasvien määrän vähenemiseen Itämeressä kesällä 2002 Tanskan, Saksan ja Ruotsin välisessä läntisessä

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle

Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle 18.3.2016 Asia: HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä

Lisätiedot

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle? Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?, N Hyväkuntoinen terve järvi kestää ravinnekuormitusta varsin hyvin ilman, että veden laatu suuresti muuttuu, koska lukuisat

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät 25/4/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri-tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM...että jää sulaa together possible TM ORAN VIRIYINCY / FLICKR Ilmastonmuutos Ihmisten toiminta lisää kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut lämmittävät

Lisätiedot

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus Sisällys Merenhoito? Merenhoitosuunnitelman laadinta ja aikataulu Yhteistyö Meren hyvä tila ja monimuotoisuus

Lisätiedot

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3. Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia

Lisätiedot