2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI..."

Transkriptio

1 Lappeenrannann kaupunki Säätiöiden ja yhdistysten selvitys yhteistyöstä 2011 Kaupunginhallituksen päätös

2 1 (40) Sisällysluettelo 1. Selvityksen taustatiedot Työryhmät Yhteisöjen kuvaus ja taustatiedot Selvitystyön toteutus ja rakenne VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI Työryhmätyön toteutus Lainsäädäntömuutokset Selvityksen muut taustamateriaalit ja tiedot Selvityksen tarkastelunäkökulmat Asiakasnäkökulma Palvelun tuottajan näkökulma Palvelun tilaajan näkökulma Rahoittajanäkökulmat Prosessinäkökulma Tuottavuusnäkökulma Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimijoiden hallitusten linjaukset Yhteenveto TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVAT PALVELUT TYÖRYHMÄN RAPORTTI Välityömarkkinat ja sosiaalinen työllistäminen Välityömarkkinat Sosiaalinen työllistäminen Sosiaalinen työllistäminen ja kunnallinen palvelutuotanto Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristön kehitysnäkymät Selvityksen tarkastelunäkökulmat Asiakasnäkökulma Palvelun tuottajan näkökulma Palvelun tilaajan näkökulma Rahoittajanäkökulma Prosessi, tuottavuus ja yhteistyö näkökulma... 22

3 2 (40) 3.4. Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Ehdotukset työllistymistä tukevien palveluiden palvelujärjestelmän kehittämiseksi Ehdotukset säätiön ja yhdistysten yhteistyön tiivistämiseksi Palveluntuottajien sääntöjen ja organisaatioiden muutostarpeiden tarkastelu Työryhmätöiden liitteet... 32

4 3 (40) 1. Selvityksen taustatiedot Selvitys perustuu Lappeenrannan kaupunginhallituksen tekemään päätökseen. Kaupunginhallitus päätti kutsua Lappeenrannan palvelukeskussäätiön ja Laptuote-säätiön sekä vastaavilla toimialoilla toimivien yhdistysten edustajat koolle järjestäytymään työryhmiksi, jotka laativat mennessä yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa selvitykset toimenpiteistä, joihin yhteisöt ryhtyvät yhteistyön tiivistämiseksi synergiaetujen saavuttamiseksi toiminnoissaan. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tarkastelussa myös säätiöiden säännöt ja organisaatiot tulee saattaa ajan tasalle. Lappeenrannan kaupunginhallitus myönsi työryhmän pyynnöstä päätöksellään työryhmälle lisäajan selonteon antamiseksi asti Työryhmät Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kevään 2011 aikana kutsuttiin koolle kaksi työryhmää: 1. Vanhusten asumispalvelut ja tuki- työryhmän kokoonpano ja jäsenet Jaakko Tuomi, asiamies, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö, puheenjohtaja Aino-Maija Viro-Lehto, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Tellervo Jokinen, toiminnanjohtaja, Joutsenon vanhustentaloyhdistys ry Elsa Silvennoinen, hallituksen puheenjohtaja, Joutsenkotiyhdistys ry Eeva-Liisa Marttinen, toiminnanjohtaja, Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry Merja Tepponen, kehittämisjohtaja, Eksote Päivi Ahonen, palvelujohtaja, Lappeenrannan kaupunki, sihteeri Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa.

5 4 (40) 2. Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän kokoonpano ja jäsenet: Markku Paavoseppä, hallituksen puheenjohtaja, Laptuote-säätiö (Pj.) Mirja Laine, toimitusjohtaja, Laptuote-säätiö Anu Olkkonen, toiminnanjohtaja, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. Panu Kärri, hallituksen puheenjohtaja, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. Veli-Pekka Kärnä, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli. Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Päivi Ahonen, palvelujohtaja, Lappeenrannan kaupunki Aino-Maija Viro-Lehto, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan palvelukeskussäätiö Esa Karhu, kehittämispäällikkö, Laptuote-säätiö, sihteeri Lisäksi työskentelyn aikana työryhmä täydensi kokoonpanoaan kutsumalla työryhmätyöhön mukaan Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen edustajat: Tuula Hirvonen, johtaja, Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP). Antti Ronkainen, Apulaisjohtaja, Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa Yhteisöjen kuvaus ja taustatiedot Kaupunginhallituksen tehtäväksianto perustuu kahteen aikaisempaan työryhmätyöhön ja selvityksiin. Kaupunginjohtaja asetti viranhaltijapäätöksellä työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys. Joulukuussa 2009 valmistuneen esiselvityksen liitteenä on esitetty tarkastelussa mukana olevien yhteisöjen kuvaus. Esiselvitys on julkaistu kaupunginhallituksen nimeämän työryhmän raportin liitteenä. Raportti ja on esitetty kaupunginhallitukselle Aikaisempien selvitysten raportointi huomioiden selvityksessä ei ole enää uudelleen esitetty toimijoiden kuvausta.

6 5 (40) Tarvittaessa lisätietoja toimijoista on luettavissa kotisivuilta osoitteista: Selvitystyön toteutus ja rakenne Kumpikin työryhmä on laatinut kaupunginhallitukselle oman selvityksensä. Luku 2: Vanhusten asumispalvelut ja tuki- työryhmän selvitys Luku 3: Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän selvitys Kumpikin työryhmä on työskennellyt itsenäisesti, eikä selvityksessä ole esitetty ryhmien välistä yhteenvetoa ja/tai johtopäätöksiä. Työllistymistä tukevat palvelut ja näihin läheisesti liittyvät palvelut työryhmän työskentelyyn osallistuneista organisaatioista Laptuotesäätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupasyhdistys (EKTA) ry. ja Lappeenrannan seudun kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli ovat käyneet asiaan liittyviä omaehtoisia alustavia neuvotteluja Alustavien neuvottelujen tulokset on sisällytetty osaksi tämän työryhmän kehittämisehdotuksia. Kummankin työryhmän selonteko pohjautuu työryhmätyöskentelyyn, jonka tavoitteena on ollut toimeksiannon mukaisesti selvittää miten osallistuvien palveluntuottajaorganisaatioiden (säätiöt ja yhdistykset) yhteistyötä voidaan tiivistää ja lisätä, sekä mahdollisia päällekkäisiä toimintoja purkaa. Selvitystyön tavoitteena on ollut löytää yhteistyömuotoja, joilla saavutetaan synergiaetuja toiminnassa, jotka toteutuessaan johtavat kustannussäästöihin ja toiminnan tehostumiseen. Kaikkien yhteistyötahojen yhteisenä tavoitteena on varmistaa toimintaan ohjattavien resurssin parempi koordinaatio ja hyötysuhde. Tarkastelun piiriin ovat kuuluneet ensisijaisesti ne organisaatiot, jotka saavat toimintaansa Lappeenrannan kaupungilta rahoitusta joko avustuksina (tai muina vastikkeettomina erinä) tai joiden kanssa Lappeenrannan kaupungilla tai Eksotella on ostopalvelusopimus.

7 6 (40) 2. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT JA TUKI TYÖRYHMÄN RAPORTTI 2.1. Työryhmätyön toteutus Kokousten yhteydessä työryhmä tutustui kaikkien palveluntuottajien toimintaan, palveluihin ja toimitiloihin.todettiin, että selvityksen tekeminen edellyttää laajaa kokonaisnäkemystä (myös kotiin annettavien palveluiden tuki/avopalvelut). Kokouksessaan työryhmä hyväksyi selvitystyön tarkastelunäkökulmiksi: 1. Asiakasnäkökulma 2. Palvelun tuottajan näkökulma 3. Palvelun tilaajan näkökulma 4. Rahoittajanäkökulmat 5. Prosessinäkökulma Lisäksi kokouksessa tarkastelunäkökulmaksi lisättiin edelleen; 6. Tuottavuusnäkökulma Työryhmä tarkensi ja päivitti aikaisempien yhteisökuvausten palvelumatriisin sekä kunkin toimijan rahoitusprofiilin (liite) Lainsäädäntömuutokset Työryhmä totesi, että tällä hetkellä voimassa olevien säännösten lisäksi tulee toimintaa ja yhteistyötä arvioida myös suhteessa tuleviin lakimuutoksiin: - sosiaalihuoltolaki (710/1982) o luettavissa www-sivulta: Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki o muutokset /385 laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta/kunta- ja palvelurakenneuudistus - sosiaalihuoltolain uudistaminen o uudistamistyöryhmän väliraportti, STM:n selvityksiä 2010:19, luettavissa www-sivulta: 2856&name=DLFE pdf - terveydenhuoltolaki (1326/2010)

8 7 (40) o luettavissa www-sivulta: Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Terveydenhuoltola ki - vanhuspalvelulain valmistelu o tavoitteena on, että hallituksen esitys tuodaan eduskuntaan vuoden 2012 alussa ja laki on määrä saada voimaan vuonna o lisätietoja lakivalmistelusta www-sivulla: Selvityksen muut taustamateriaalit ja -tiedot - Lappeenrannan väestösuunnite vv (liite) - Eläketulot Etelä-karjalassa 2010 (miljoonaa euroa, liite) - Socom Oy:n selvitys 2010: Tehostetun palveluasumisen kattavuus Eksoten alueella 75 vuotta täyttäneet - Nykytila ja laatusuosituksenmukainen lisätarve v Palvelutarpeista tehty kysely vuotiaille Käynnissä olevat hankkeet ja selvitystyöt - Aalto yliopiston selvitystyö; Eksoten palvelurakenteen ja prosessien kehittämisen suuri kuva (käsittää asumispalvelujen lisäksi akuuttihoidon, kuntoutuksen ja logistiikan). - Seniori Saimaa hanke - Welfserv-projekti - Ikääntyneiden palvelutarpeista hyvinvointipalvelujen uudistamiseen 2.2. Selvityksen tarkastelunäkökulmat Asiakasnäkökulma Säätiöt ja yhdistykset ja niiden palvelutuotanto on olemassa asiakkaita varten. Asiakkaalle ei ole tärkeää kuka palvelua hallinnoi, mutta vanhusten asumis- ja asumisen tukipalveluissa tärkeäksi koetaan palvelun läheisyys ja saatavuus/saatavuuden helppous (lähipalvelut). Asiakkaalle palvelujen laatu, jota henkilöstömäärä usein määrittää on tärkeä. Asiakasnäkökulmasta palveluohjaus avainasemassa on Eksoten kehitettävä prosessi. Tavoitteena on, että jokainen voisi mahdollisimman kauan selvitä omassa kodissa tai kodinomaisessa asuinympäristössä, ja saada asumisen tukesi tarvitsemansa palvelut. Asiakasnäkökulmasta tarvitaan monimuotoisia palveluja (kotihoitoa ja tukipalveluja, vuokra-asuntoja, palveluasumista ja tehostettua palvelusasumista)

9 8 (40) Palvelut määrittyvät asiakastarpeista. Käytännössä oikea palvelu oikeaan aikaan oikealle asiakkaalle, tarkoittaa usein yhteistyötä asiakkaan lisäksi asiakkaan lähiyhteisön ja verkostojen kanssa, jolloin asiakasnäkökulma on käsitteenä laajempi. Kuitenkin on huomioitava, että asiakkaan oma näkemys on aina ensisijainen Palvelun tuottajan näkökulma Kaikki palvelun tuottajat ovat juridisesti itsenäisiä toimijoita, joiden toiminnasta vastaavat hallitukset ja sääntöjen mukaiset toimielimet. Kaikilla palvelun tuottajilla on oma historiallinen taustansa, joka perustamisvaiheessa on ollut sidoksissa kunnan asukkaiden palvelutarpeisiin sekä RAY:n mahdollistamaan rahoitukseen vanhusten asumispalveluille. Alueellisuus on leimaa-antavana myös tämän hetken palvelutuotannossa, vaikka kuntaliitosten myötä kaikki palveluntuottajat toimivat nyt Lappeenrannan kaupungin alueella. Koetaan, että palvelu on lähellä asuinalueen ihmisiä ja omat tutut ihmiset ovat mukana toiminnassa (säätiöiden ja yhdistysten luottamushenkilöt). Paikallistuntemus ja toimintaosaaminen nähdään toimijoiden vahvuutena. Tulevaisuuden palveluhaasteena on, että julkinen sektori ei yksin pysty vastaamaan kasvaviin ja muuttuviin palvelutarpeisiin, jolloin kolmannen sektorin toiminnalla nähdään myös tulevaisuudessa olevan merkittävä rooli. Palveluntuottajilla on huoli resurssien riittävyydestä tulevaisuudessa, (toimitilat ja niiden vaatimukset, henkilöstön saatavuus ja taloudelliset reunaehdot). Selvitystyön tehtäväksiannon mukaisesti palvelujen tuottajat näkevät yhteistyön tiivistämisen mahdollisuutena Palvelun tilaajan näkökulma Suorana palvelun tilaajana toimii Eksote. Kaupungin rooli määrittyy omistajaohjauksen ja palvelusopimusten kautta. Lisäksi kaupungilla on merkittävä rooli kaavoittajana ja lausunnonantajana (ARA). Palvelun tilaajan näkökulmasta tarvitaan monimuotoisia asumispalveluja ja myös kotona asumisen tukea. Ottaen huomioon

10 9 (40) ikärakenteen muutos on tärkeää, että kaikki toimijat löytävät yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan tukea mahdollisimman pitkään kotona asumista. Tämä edellyttää, että ennaltaehkäisevä ja kuntouttava näkökulma vahvistuu. Oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden rakentuminen edellyttää kaikilta toimijoilta uusia avauksia. On tärkeää tunnistaa, että todellinen palvelutarve ja palvelujen kysyntä on kaksi eri asiaa. Palvelujen tulee vastata asiakastarpeita, niiden tulee olla kustannusvaikuttavia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Myös palvelun tilaajan näkökulmasta merkittäviä ovat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lisäksi on tärkeää, että palvelut ovat eettisesti tuotettuja. Eksoten maakunnallisesta näkökulmasta, tarkasteltuna kunta- ja asuinaluerajat eivät enää ole palveluja määrittäviä. Tavoitteena hankintamenettelyn monimuotoisuus, jossa otetaan huomioon erilaiset palvelukokonaisuudet, ja jolla saavutettaisiin nykyistä hankintamenettelyä parempi vertailukelpoisuus Rahoittajanäkökulmat Vanhusten asumispalvelujen syntymiseen ovat historiassa vaikuttavina olleet RAY ja ARA:n rahoitus kiinteistöjen rakentamiseen ja peruskorjauksiin. RAY on myöntänyt investointiavustuksina toimijoille yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Myönnetyt avustukset tulee edelleen huomioida kun mietitään tulevaisuuden organisoitumisvaihtoehtoja (20 vuoden sitovuus). Avustuksen saajana ei voi olla julkisyhteisö, eikä avustusta voi myöskään siirtää julkisyhteisölle. RAY-rahoituksen periaatteissa on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Avustukset investointikohteisiin ovat merkittävästi vähentyneet, ja tämän suuntauksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sote-palveluissa tyypillistä on rahoituksen monimuotoisuus, jolla myös palvelutuotantoa ohjaava vaikutus. Alueellisesta näkökulmasta on tarkoituksenmukaista turvata rahoituksen saatavuus Lappeenrannan ja maakunnan palveluille. Vastuun jakautuminen mahdollisimman laajalla pohjalla, turvaisi paremmin palvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Palvelutuotanto jakaantuu nykymallissa kolmen eri toimijan kesken; julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Palvelujen tasapuolista

11 10 (40) saatavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta korostava lainsäädäntö asettaa tällä hetkellä palvelun tuottajat rinnakkain suhteessa palveluvastuussa olevaan tilaajaan Eksoteen. Myös rahoittajan näkökulmasta palvelujen tulee vastata asiakastarpeita, niiden tulee olla kustannusvaikuttavia ja kustannuksiltaan kilpailukykyisiä. Palvelusetelin käyttöönottaminen Eksoten alueella 2012 lisää paitsi asiakkaiden valinnanmahdollisuutta myös rahoituksen monimuotoisuutta. Poliittisessa päätöksenteossa ja ohjauksessa kyse on kuitenkin myös linjaratkaisuista, joita tehdään kaavoitus- ja lausuntopolitiikalla. Nämä näkökulmat on tärkeä tunnistaa ja tehdä yhteistyötä yli hallintokuntarajojen Prosessinäkökulma Palveluprosessi tulee nähdä suhteessa asiakastarpeisiin. Palveluohjaus ja palvelutietämys ovat toimivan palveluprosessin edellytyksiä. Tärkeää on palvelujen oikea-aikaisuus, oikea palvelu on saavutettavissa oikeaan aikaan, oikealla tavalla tuotettuna/oikeassa paikassa. Tällä hetkellä Eksotella on käytössä Iso-Apu ja SAS 1 toiminta asiakasprosessien ja ohjauksen tukena. Palveluprosessien ja palveluohjauksen toimivuus edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja sitoutumista yhteisiin toimintamalleihin Tuottavuusnäkökulma Tuottavuustarkastelu läpi palveluprosessien voisi tuoda toimintaan ja yhteistyöhön uusia avauksia. Esim. palveluasumisen palvelut vs. erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö. Eri tyyppisten asumispalvelujen tueksi tarvitaan myös kuntouttavia ja liikkuvia palveluja.liikkuvilla palveluilla voitaisiin turvata palvelujen saatavuus myös palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Palvelun saaminen palveluasumisessa ilman siirtoa laitoshoitoon voisi olla perusteltua esimerkiksi joissakin akuuttien 1 Selvitä, arvioi ja sijoita- toimintamalli, jonka avulla pyritään varmistamaan, että hoivan ja palvelujen tarve ja saanti kohtaavat toisensa

12 11 (40) sairauksien hoitovaiheissa (esim. kivunlievitys) tai saattohoitovaiheessa. Palvelujen tueksi tarvitaan myös tehostettua kuntoutusta sekä erityisissä kuntoutuskeskuksissa että asumispalveluyksiköissä. Erityinen huomio tulee kiinnittää muistisairaiden kevyempien asumisratkaisujen kehittämiseen. Jos tehostetun kotisairaanhoidon käynneillä ja tehostetulla kuntoutuksella voidaan vähentää erikoissairaanhoidon käyttöä, lisää se tuottavuutta ja lisää asiakkaiden elämänlaatua. Yhden erikoissairaanhoidon jakson kustannuksilla voidaan tuottaa kuntouttavaa toimintaa kolmelle ikäihmiselle. On tärkeää, että kaikki toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja mittareihin tuottavuuden parantamiseksi Yhteistyömahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Kaikki toimijat asettivat yhteiseksi tavoitteeksi, että Eksoten uuteen SAS-tietojärjestelmään saadaan myös yksityisten palveluntuottajien paikat, jolloin kokonaistilanteen ja jonojen hallinta helpottuu. Pidemmän aikavälin tavoitteena on selvittääsoveltuuko järjestelmä laajennettavaksi joiltakin osin myös vanhusten vuokra-asuntoihin. Eksoten ja toimijoiden yhteistyö perustuu palvelujen hankintaan. Hankintamenettelyn kehittämiseksi on tärkeää, että kilpailutuksista kerätään palveluntuottajilta palautetietoa. Uudet yhteistyömuodot edellyttävät yhteistyössä tehtävää jatkovalmistelua ja kunkin toimijan päätöstä yhteistyön toteuttamisesta. Työryhmätyön aikana esiin nousseita palveluntuottajien yhteistyömahdollisuuksia ja tarpeita.: - henkilöstön rekrytointi - henkilöstön koulutus - yhteiset tilaisuudet teemoittain - mahdollisuus RAY:n rahoittamiin yhteisiin projekteihin - palkkalaskenta, kirjanpito ym. toimistotehtävät (yhteisen/keskitettynä jollekin toimijalle tai mahdollisuus selvittää ulkoistuksen mahdollisuudet ja hyödyt) - yhteishankinnat (sähkö, siivoustarvikkeet, pyykkihuolto, turvatekniikka, linja-autot, esiintyjät tms.) - yhteinen virikeohjaaja - vierailut toisten luona eri tilaisuuksissa - tietojärjestelmät: asiakastieto, talous- ja palkkahallinta, työajan seuranta

13 12 (40) Todettiin, että yhteistyötä on hyvä tarkastella, ei pelkästään taloudellisen hyödyn vaan lisäksi myös henkisen hyödyn näkökulmasta. Asiakasnäkökulmasta yhteistyön tavoitteen on myös löytää mahdolliset palveluaukot, joiden täyttämistä on mahdollista pohtia yhdessä siten, että kunkin toimijan vahvuudet ja toiminnan erityisosaaminen on hyödynnettävissä 2. Samalla tulee löytää kolmannen sektorin vapaaehtoistyön uusia muotoja täydentämään nykyistä toimintaa Toimijoiden hallitusten linjaukset Lappeenrannan palvelukeskussäätiönhallitus : - Päätti vastata säätiön kantana, että Lappeenrannan palvelukeskussäätiön hallitus ei näe estettä sille, että kyseisten yhdistysten palvelutuotannot liitettäisiin palvelukeskussäätiöön kustannus- ja hallintoneutraalisti mahdollisten jatkoneuvottelujen perusteella. Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry:n hallitus : - Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry haluaa jatkossakin toimia itsenäisenä yhdistyksenä, joka tuottaa palveluja erityisesti Joutsenon alueen, mutta myös kaikille Lappeenrannan kaupungin asukkaille. Yhdistys katsoo pitkien perinteidensä ja paikallistuntemuksensa turvin pystyvänsä tarjoamaan juuri niitä palveluja, joita alueella tarvitaan. Yhdistys ei näe tämän tavoitteensa millään tavoin parantuvan, jos Lappeenrannan alueen kaikki samoja palveluja tuottavat kolmannen sektorin tahot yhdistetään. Päinvastoin siirtyy päätöksenteko tällä tavoin kauemmas palvelujen käyttäjästä. Suuri organisaatio ei myöskään luo mahdollisuuksia nopeaan ja joustavaan päätöksentekoon. Erilaiset palvelut ja niiden erilaiset tuottajat tuovat vanhustenhuoltoon tarvittavaa moninaisuutta. Yhdistys ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois säätiötyöryhmänkin esittämää yhteistyön tiivistämistä silloin, kun siitä on synergiaetua. Yhteistyömuotoja voisivat olla esim. yhteinen palkkalaskenta ja kirjanpito, yhteiset projektit ja hankinnat, yhdessä palkattava viriketyöntekijä, yhteiset koulutusja virkistystapahtumat, esim. retket, niin asukkaille kuin työntekijöillekin jne. Näistä toimista saatava etu hyödyttäisi kaikkia, mutta niiden toteuttaminen ei vaadi yhdistymistä, vaan on toteutettavissa myös hyvällä yhteistyöllä. 2 Toimijoiden mahdollisuus erikoistua tulevaisuudessa joidenkin palvelutuotteiden/palvelujen osalta.

14 13 (40) Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n hallitus : - Yhteistyö työryhmässä edustettuina olevien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on toivottavaa, mikäli se koskee toimintojen kehittämistä, eikä tuo lisäkustannuksia yhdistykselle. Sen sijaan yhdistyminen muiden toimijoiden kanssa yhdeksi juridiseksi yksiköksi ei ole Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry:n johtokunnan mielestä tällä hetkella tarpeellista eikä ajankohtaista. Joutsenkoti ry:n hallitus : - Joutsenkotiyhdistys ry on vuodesta 1993 tuottanut vanhusten asumispalveluja kaupungilta vuokraamissaan tiloissa. Nyt kiinteistö vaatisi mm. ilmastointi ja kattoremonttia, joita Lappeenrannan kaupunki ei ole valmis toteuttaman niiden kalleuden takia ja myös siksi, ettei kiinteistö em. korjausten jälkeenkään täytä nykyisiä vaatimuksia esim. asukkaiden saniteettitilojen osalta. Yhdistyksellä itsellään ei ole taloudellisia mahdollisuuksia kiinteistön ostoon ja peruskorjaukseen. Tästä seurauksena neuvotteluissa Etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on sovittu, että Palvelukoti Laulujoutsenen asukkaat siirtyvät uuteen Leivontien palvelutaloon. Yhdistyksen toiminta vanhusten asumispalvelujen tuottajana päättyy täten syksyllä Edellä mainituista syistä yhdistys ei enää tässä vaiheessa näe tarkoituksenmukaisena kolmannen sektorin palvelun tuottajien yhdistymistä, vaan haluaa toimia itsenäisenä yhdistyksenä toimintansa loppuun saakka. Yhdistys ei kuitenkaan millään tavoin sulje pois yhteistyötä eri toimijoiden välillä huomioiden kuitenkin yhdistyksen lyhyt toiminta-aika. Yhteistyön muotoja voisivat olla mm. yhteiset hankinnat, yhteiset koulutus- ja virkistystapahtumat niin asukkaille kuin työntekijöillekin Yhteenveto Vanhusten monimuotoisten asumis- ja tukipalvelujen tarve on ikärakenteen muutos huomioiden tulevaisuudessa kasvava. Kaikilla työryhmätyöskentelyssä mukana olleilla palveluntuottajilla on pitkät historialliset perinteet. Palvelut ovat syntyneet ja muotoutuvat ajassa ensisijaisesti kunkin alueen asiakastarpeista, mutta historiallisesti myös investointeihin saaduilla RAY:n ja ARA:nrahoituksilla on ollut merkittävä rooli nykyisen palvelurakenteen syntymisessä. Investointirahoitus tulee edelleen

15 14 (40) ottaa huomioon arvioitaessa tulevaisuuden erilaisia organisoitumisen vaihtoehtoja (RAY:n 20 vuoden toimintavelvoite). Palvelujen pääasiallisena tilaajana toimii Eksote. Tällä hetkellä vain hyvin pieni osa asiakkaista tulee asumispalvelujen piiriin täysin itse maksavina. Eksotessa valmistellaan pitkän aikavälin suunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata palvelujen moninaisuus. Tavoitteena on luoda kokonaishankintamalli sekä kehittää palveluseteliä ja sen käyttömahdollisuuksia. Lappeenrannan palvelukeskussäätiön hallitus näkee mahdollisena yhdistysten palvelutuotantojen liittämisen palvelukeskussäätiöön kustannus- ja hallintoneutraalisti jatkoneuvottelujen perusteella. Muiden toimijoiden hallitukset eivät näe että yhdistymiselle olevan perusteita tällä hetkellä. Kaikki toimijat näkevät toimijoiden yhteistyön tiivistämisen mahdollisena. Työryhmätyön aikana on noussut esille useita yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia (luku 2.3.), jotka edellyttävät yhteistyössä tehtävää jatkovalmistelua ja kunkin toimijan päätöstä yhteistyön toteuttamisesta. Kaikkien toimijoiden säännöt ovat tarkistettu kuntaliitosten jälkeen ja vastaavat tämän hetkistä kuntarakennetta. Toimijat eivät näe tällä hetkellä tarvetta tarkistaa organisaatiotaan tai sääntöjä. 3. TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVAT PALVELUT TYÖRYHMÄN RAPORTTI 3.1. Välityömarkkinat ja sosiaalinen työllistäminen Välityömarkkinat Välityömarkkinat jakaantuvat työllistymistavoitteen ja tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden perusteella kahteen tyyppiin: Välityömarkkinoihin ja välittäviin työmarkkinoihin. Välityömarkkinoilta henkilön odotetaan siirtyvän suhteellisen nopeasti avoimille työmarkkinoille työvoimakoulutuksen ja palkkatuen turvin, kun taas välittävillä työmarkkinoilla tarvitaan laajempia kuntouttavia toimenpiteitä eikä kaikkien asiakkaiden kohdalla työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollistakaan. Edellinen (välityömarkkinat) kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön ja jälkimmäinen (välittävät työmarkkinat) sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueelle. Työryhmän toimijaorganisaatioista Laptuote-säätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys (EKTA) ry. ja Lappeenrannan seudun

16 15 (40) kierrätysyhdistys ry. / Kierrätyskeskus Hyötyhalli ovat kaikki välityömarkkinoiden toimijoita. Lisäksi Laptuote-säätiöllä on vahva rooli myös välittävien työmarkkinoiden toimijana Sosiaalinen työllistäminen Lappeenrannan kaupungin alueella toimii joidenkin työllistymistä tukevien palveluiden toimialan yritystoimijoiden lisäksi useita säätiöja yhdistyspohjaisia yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka tuottavat työllistymistä edistäviä palveluja sosiaalisen työllistämisen toimialalla 3. Sosiaalisen työllistämisen toimialan tavoitteena on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä sekä edistää ja ylläpitää heidän työ- ja toimintakykyään. Toimialan muodostavat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistävät ja/tai heidän työllistymistään tukevat julkisen ja kolmannen sektorin yksiköt, työllistymistä tukevat hankkeet ja projektit, sosiaaliset/yhteiskunnalliset yritykset, työpajat, tuotannolliset työkeskukset, monipalvelukeskukset, sosiaalipalvelusäätiöt 4, aatteelliset yhdistykset sekä kehitysvammaisten työtoiminta- ja päivätoimintayksiköt. Toimiala tarjoaa käytännönläheisiä palvelumuotoja työvalmennuksen, kuntoutuksen ja koulutuksen aloilla. Esimerkiksi koulutuksissa tämä näkyy siinä, että toimiala tarjoaa vaihtoehdon teoriapohjaiselle opiskelulle (vrt. Laptuote-säätiön työpajakoulu), jonka työpajoilla on mahdollista suorittaa ammatillisen tutkinnon osia tai ammatillista täydennyskoulutusta. Yhtenäistä mallia toimialan palvelutuotannolle ei ole vaan palvelut rakentuvat, paikallisten tarpeiden, ohjaavan henkilöstön osaamisen/koulutuksen, perinteiden ja käytäntöjen pohjalta. Strategiatyön lähtökohtia tarkasteltaessa oleellista on kiinnittää huomio strategiatyöhön osallistuneiden sosiaalista työllistämistä edustavien toimijoiden 5 toiminnan luonteeseen ja eroihin elinkeinotoimintaan nähden. Edellämainitut toimijat tuottavat (yhtä yritystoimijaa lukuunottamatta 6 ) palveluja yleishyödyllisen yhteisön periaatteita noudattaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toiminta 3 Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työllistäville ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä toimintakykyään parantaville tai ylläpitäville erityistyöllistämisen yksiköille, työllistymistä tukeville projekteille ja sosiaalisille yrityksille. Erityistyöllistämisen yksiköitä ovat tuotannolliset työkeskukset, työllistymisen monipalvelukeskukset, työpajat, eri kohderyhmille suunnatut työtoimintayksiköt, tuetun työllistymisen yksiköt ja palvelut sekä mielenterveyskuntoutujien klubitalot. Erityistyöllistämisen yksiköitä on Suomessa yli 500. (Lähde: VATES-säätiö) 4 Laptuote-säätiö voidaan lukea sekä sosiaalipalvelusäätiöksi että monipalvelukeskukseksi. 5 Laptuote-säätiö, Etelä-Karjalan työ- ja asukastupayhdistys (EKTA) ry., Lappeenrannan seudun kierrätyskeskus ry. /Kierrätyskeskus Hyötyhalli. 6 JP-Työpaja Ay. Tämän organisaation edustajaa ei kutsuttu varsinaisesti mukaan työryhmätyöskentelyyn, mutta työryhmä pyysi ko. organisaatiolta tietoja valmistelutyön tueksi.

17 16 (40) on voittoa tavoittelematonta ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja sosiaalista tasa-arvoa edistävää. Em. toimijoiden toiminta pohjautuu siis keskeisesti erilaiseen arvopohjaan kuin elinkeino/yritystoiminnassa käytetty voiton maksimointi. Yleisesti voidaan todeta, että sosiaalisen työllistämisen pääprosessi muodostuu erilaisista valmennuksellisista palveluista (yksilö- ja ryhmävalmennuspalvelut), joiden tavoitteena on valmentaa vajaatyökykyistä henkilöä siten, että hänen työelämävalmiutensa ja elämänhallintataitonsa paranevat ja asiakkaalla olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Mikäli tämä ei ole asiakkaan kohdalla mahdollista pyritään asiakkaalle tarjoamaan mielekkäitä työkykyä ja elämänhallintaa ylläpitäviä tehtäviä. Keskeisenä valmennuksellisena keinona sosiaalisessa työllistämisessä käytetään työn teon kautta tapahtuvaa valmennusta. Sosiaalisen työllistämisen palvelutuottajien palvelujen keskeisenä tilaajatahona Etelä-Karjalan alueella toimivat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote) ja Työhallinto (Työ- ja elinkeinotoimisto) ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus. Eksoten strategiaan sisältyvänä kehittämiskohteena ovat asiakkaiden aktivointia ja työllistymistä tukevat prosessit. Järjestämisvastuunsa puitteissa Eksote tuottaa sosiaalisen työllistämisen palveluja sekä omana toimintana että ostopalveluna. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja 3. sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien ja vajaatyökykyisten henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Eksoten oma palvelutuotanto painottuu vaikeimmin työllistyviin, työelämän ulkopuolella oleviin ja kokonaisvaltaista palvelua tarvitseviin henkilöihin. Eksoten tuleviin suunnitelmiin sisältyy tähän kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden aktivointia, kuntoutusta ja työllistämistä tukevan keskusyksikön perustaminen. Eksoten sisällä toimijoina ovat mielenterveys- ja päihdepalvelut, aikuisten sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut. Yhteistyöverkostoon kutsutaan alueen keskeisten viranomaistahojen lisäksi kolmannen sektorin, säätiöiden ja yksityisten palveluntuottajien edustajat. Tämä suunnitelma sisältyy OSAKSI Työelämäosallisuutta Kaakkois-Suomessa hankekokonaisuuteen, jota on valmisteltu yhteistyössä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean kanssa.

18 17 (40) Sosiaalinen työllistäminen ja kunnallinen palvelutuotanto Sosiaalisessa työllistämisessä käytetyn työn teon kautta tapahtuvan valmennuksen sivutuotteina syntyy oikeita hyödykkeitä (tuotteita ja palveluja). Vaikka em. hyödykkeet osaltaan helpottavat kunnallisen palvelutuotannon kapeikkoja, ei kuntien sisäisissä taloudellisissa laskelmissa tulisi niitä huomioida, sillä toiminnan lähtökohta on asiakkaiden valmentaminen, ei hyödykkeiden tuottaminen. Toisin sanoen yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnalle ei voida asettaa tuottavuustavoitteita, eikä yleishyödyllisten yhteisöjen toimenpitein voida helpottaa/ratkaista kunnallisen palvelutuotannon ongelmia, vaikka toiminnasta syntyykin sivutuotteena oikeita asiakkaille myytäviä lopputuotteita. Em. toiminnan sivuprosessia voidaan kuitenkin suunnata yhteisyössä toiminnan rahoittajatahojen kanssa erityisesti niille palvelusektoreille, jotka parhaiten tukevat alueen palvelutuotannon tasapainoa ja kehittämistarpeita. Tämä voidaan toteuttaa kuitenkin ainoastaan silloin kun em. toiminta tukee asiakkaiden kuntoutuksellisia/valmennuksellisia tarpeita Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristön kehitysnäkymät Työllistymistä tukevien palveluiden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksen tilassa. Globalisaatio heijastaa maailmantalouden suhdanteiden muutokset nopeasti työvoiman kysyntään niin kansalliselle kuin alueelliselle tasollekin. Työllisyystilanne puolestaan heijastuu laajasti koko yhteiskunnan toimintaan. Tilanteiden muuttuessa nopeasti työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen (kohtaanto) julkisen sektorin keinoin muodostuu erittäin haasteelliseksi tehtäväksi 7. Työllistymistä tukevien palvelujen tilaajatahona julkinen sektori pyrkii reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti, niin avointen työmarkkinoiden (TEM), välityömarkkinoiden (TEM) kuin välittävien työmarkkinoidenkin (STM) osalta. Johdonmukaisen strategian toteuttamista vaikeuttaa toimintaympäristön nopean muutoksen lisäksi vaalikausittain tapahtuva toiminnan suunnittelu (hallitusohjelmat ja niiden konkretisointi käytäntöön 4- vuoden välein), sekä eri hallinnonalojen sektorikohtaisten strategioiden yhteensovittaminen kansallisella ja alueellisella tasolla. Lisäksi alueelliselle tasolle kohdennettujen hallinnonalojen määrärahojen käyttöön liittyvät rajoitukset hankaloittavat 7 Työhallinnon edustajien antaman tiedonannon mukaan esimerkiksi tällä hetkellä työllistymistä tukevien palvelujen toimintaympäristö on oleellisesti erilainen kuin vuosi sitten.

19 18 (40) pitkäjänteisen strategian ja toiminnan suunnittelua. Esimerkiksi työhallinnon aluetasolle kohdentamat määrärahat ovat 1-vuotisia määrärahoja (eivät siis 2-vuotisia siirtomäärärahoja), mikä tarkoittaa, että seuraavan vuoden määrärahasta ei ole tietoa vielä tämän vuoden päätöksiä tehtäessä. Myöskään mahdollisesti lisätalousarvion kautta työllisyyttä edistävään toimintaan kanavoitavia varoja ei voida tietää etukäteen. Selkeä trendi Työhallinnon aluetasolle kohdentamissa määrärahoissa kuitenkin on viimevuosina ollut aluetasolle jaettavien määrärahojen pieneneminen. Tämä pakottaa sekä palvelujen tilaajan että palvelujen tuottajan tehostamaan toimintoja ja yhä enenevässä määrin yhteistyössä yli hallinnonaloittaisten sektorijakojen pohtimaan kuinka olemassa olevilla resursseilla voidaan tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut entistä tehokkaammin, palvelun asiakaslähtöisyydestä ja laatustandardeista tinkimättä. Käytettävissä olevien resurssien pieneneminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että hallinnon aloittaiset sektorit (TEM, STM) sekä em. tahojen alueelliset toimijat palvelun tilaajatahona joutuvat priorisoimaan palvelutarpeita ja asiakasryhmiä ja tekemään entistä tarkempaa harkintaa siitä mitä palveluja hankintaan millekin asiakasryhmälle ja milloin. Käytännössä tämä tarkoittaa, myös sitä, että julkinen sektori joutuu ottamaan entistä vahvemmin kantaa siihen mitkä asiakasryhmät voidaan kuntouttaa takaisin työelämään/avoimille työmarkkinoille ja mille asiakasryhmille joudutaan hyväksymään palvelun tavoitteeksi asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen. Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten painopisteenä työllistymistä tukevien palveluiden palvelutuotannossa ovat olleet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Kaikkeen edellä mainittuun liittyy oleellisena kysymyksenä myös toimintaympäristön lainsäädännöllisessä ulottuvuudessa tapahtuvat muutokset. Tällä hetkellä on parhaillaan käynnissä Työvoimapalvelulain uudistus, jonka odotetaan astuvan voimaan vuonna Lain valmistelutyöryhmässä on edustus myös Lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimistosta Selvityksen tarkastelunäkökulmat Aiemmissa tarkastelun aihepiiriin liittyvissä selonteoissa on tarkastelun lähtökohtana ollut keskeisesti palvelutuottajien palveluprosessien näkökulma. Tämän selonteon lähtökohtana on pyritty aiempaa voimakkaammin hyödyntämään asiakas/tarvelähtöistä näkökulmaa tarkasteltavan kohteen analysoinnissa. Tämä on edellyttänyt asiakkaiden segmentoinnin

20 19 (40) tarkastelua, eri segmenttien suuruuksien arvioimista, sekä erityisesti toimijakohtaista itsearviointia siitä kuinka hyvin tarjottavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin niin palvelun tilaajan näkökulmasta kuin palvelun tuottajan näkökulmastakin. Tarkastelunäkökulman laajennus aiempiin aihetta käsitteleviin selvitystöihin verrattuna näkyy siinä, että asiaa tarkastellaan tässä selonteossa seuraavista näkökulmista toiminnan kehittämisehdotuksia annettavissa Asiakasnäkökulma Sosiaalisen työllistämisen toimialalla toimivat säätiöt ja yhdistykset tuottavat palveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille edistäen asiakkaiden työllistymisedellytyksiä ja elämänhallintaitoja, sekä tarjoten matalan kynnyksen työpaikkoja (kts. kappale 2.4) Asiakkaalle ei ole tärkeää se mikä organisaatio palvelun tuottaa, mutta tärkeäksi asiakkaat kokevat asiakaspalvelun joustavuuden/sujuvuuden ja hyödyn, joka palveluista saadaan omien työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan tueksi. Jotta palveluntilaajat ja palveluntuottajat pystyvät vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin tarvitaan laaja-alaista osaamista asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamiseksi ja asiakkaiden erilaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asiakasnäkökulmasta erityisesti palveluohjaus on avainasemassa. Toimivan palveluverkoston pitää pystyä tuottamaan asiakkaan palvelutarpeeseen oikea palvelu, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan annettujen resurssien ja laatuvaatimusten puitteissa Palvelun tuottajan näkökulma Kaikki työryhmän työskentelyyn osallistuneet palveluntuottajat ovat itsenäisiä toimijoita, joiden toiminnasta vastaavat hallitukset ja sääntöjen mukaiset toimielimet. Palveluntuottajien historiallinen tausta on läheisesti sidoksissa kunnan asukkaiden palvelutarpeisiin. Alueellisuus on leimaaantavana tekijänä myös tämän hetken palvelutuotannossa. Työryhmän kaikki palveluntuottajat toimivat keskeisesti Lappeenrannan kaupungin alueella, vaikka palveluja tuotetaan myös muiden kuntien alueella Etelä-Karjalassa. Palvelujen tuottamisessa palvelujen ja asiakaskunnan läheisyys ja paikallistuntemus nähdään tärkeiksi toimijoiden vahvuuksiksi. Eksoten maakunnallisesta näkökulmasta, tarkasteltuna kunta- ja asuinaluerajat eivät enää ole palveluja määrittäviä tekijöitä.

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Yksilön vai talouden ehdoilla?

Yksilön vai talouden ehdoilla? Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot