Kulttuuri matkailun näyttämönä

Transkriptio

1 Kuvateksti Arial Bold 10/10 Kulttuuri matkailun näyttämönä Himos

2 Joillakin mailla on vahva näkyvä perinnekulttuuri, toisilla taas ei

3 Keine Berge, trotzdem Tirol

4 ce_field_with_farmer.jpg commons/4/45/castle.combe. mainstreet.arp.jpg /KippelL%C3%B6tschental_WoodenHouses.jpg

5 5

6 ITB Berlin

7 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti ymmärrettynä) - = rakennettu, esitetty, sosiaalisesti jne - luonto (laajasti ymmärrettynä = ilmasto, maisema, sijainti jne) Kuva Seinäjoen baletti- ja tanssiopisto

8 Suomen kulttuurimatkailumääritelmä Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille ja tarjotaan niitäliiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiäja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistätai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa. Kulttuuri voi olla ensisijainen matkustuksen motiivi mutta myös toissijainen tai satunnainen motiivi. Elämykset syntyvät kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön, historian, etnisen perinteen, taiteen ja kulttuurituotannon kautta. Vk-matkailustrategian kulttuurityöryhmä 8

9 Määritelmässä mainittuja voimavaroja voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta: 1. teeman/tarjontakokonaisuuden/tuotteen tuottavuuden/ kannattavuuden kannalta (esim. tapahtumat, näyttelyt) sekä 2. matkailun yleisen vetovoimaisuuden elementtinä, (esim. perinteen näkyminen, käden työt, suomalainen suunnittelu ja arkkitehtuuri) Kehittämisen ja markkinoinnin panostuksessa nämä jaetaan edelleen kolmeen eri ryhmään: 1. pääteema/-tuotteisto (pääpanostus) 2. kehitettävä kokonaisuus (tukitoimenpiteitä) 3. tukielementit (perinteet, käsityö jne., toiminnallista tukea alueilla, viestinnällistä esiintuontia) 9

10 Suomen matkailustrategiassa korostuu kulttuurin, kulttuuriperinnön ja tapahtumien merkitys. Tavoitteena on ulkomaisten matkailijoiden lisäys kulttuurikohteissa ja uudet kulttuuriin pohjautuvat laadukkaat matkailutuotteet. Esityksessä kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi todetaan, että kulttuuriperinnettä ja historiaa nostetaan matkailutarjonnassa yleisesti esille entistä vahvemmin ja että tuetaan toimia, joilla maaseudun matkailuyrittäjien paikallishistorian, perinteiden, paikallisten ruokien yms. tarjontaa vahvistetaan. 10

11 Kulttuurimatkailutyyppejä mm. Kaupunkimatkailu (viikonloppu Pariisissa) Teemamatkailu (Goethe-vuosi jne.) Tapahtumamatkailu (eri alojen suurtapahtumat, muut tapahtumat, teatterikäynnit, näyttelyt jne.) Opintomatkailu ( sivistykselliset matkat ). Tunnusmerkkejä ovat erityinen teema (esim. Sisilia arkeologin silmin) ja tutustuttavaan teemaan perehtyneen asiantuntijaoppaan mukanaolo (taidehistoria, arkeologia jne.). (Kulturtourismus, R. Oldenbourg Verlag) Nostalgiamatkailu Historiamatkailu Jne. 11

12 1) Lähdetään harrastamaan (golf, hiihto, auringonotto Kulttuurimatkailukysyntä Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä Olosuhteet = - kentän laatu - rinteiden taso - aurinkotakuu Matkan myyjä a) Yleismatkanjärjestäjä - matkakohteet sopivilla seuduilla, hiihto-oppaat (esim. Aurinkomatkat) b) Aktiviteettimatkanjärjestäjä - keskittyy harrastettaviin lajeihin, erikoisyhmät, alan harrastajat, erikoisoppaat jne lisäkoriste (alppikylien after ski jne) eli pääasiassa paikalliskulttuuri, joka samanlaisten olosuhteiden vallitessa saattaa tehdä toisesta kohteesta kiinnostavamman kuin toisesta c) Omatoimimatkailija 12

13 Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä 2) Lähdetään kokemaan halu nähdä ja kokea muita maita KASVAVA RYHMÄ Matkan myyjä Paljon nähtävää ja kokemista, erilaista kuin kotona, näkyvät paikalliset erot a)yleismatkanjärjestäjä erilainen kohdemaa (Aasia, Afrikka, Lappi) kiertomatkat b) Erikoismatkanjärjestäjä esim. Studienreiseveranstalter(usein ns tiedostava/kestävä matkailu tärkeää) Paikalliset selkeät kulttuuripiirteet hyödynnetään (erittäin tärkeitä vetovoimatekijöitä - Tiroli, Irlanti) Massamatkailussa tämä klisheytyy, koska erot on tuotava selkeästi/ helposti ja myyvästi esille (Aasian matkojen munkkikuvat, saamelaiset matkailumainonnassa jne) Pienet ryhmät, tutustuminen mahd. autenttisiin ympäristöihin, tehdyn vierastaminen, myös rakennusja historiallisia kohteita, erikoisoppaat (arkeologit jne) c) Omatoimimatkailija 13

14 Yleisimmät Tärkeintä ostajalle: Kulttuuriosuuden tärkeys matkamotiivit asiakkaalle ostohetkellä 3) Matkustetaan kulttuurin perässä Kulttuurituotannon varsinaiset kuluttajat, ns friikit PIENIN RYHMÄ! Laadukkaat esitykset - nimekkäät taiteilijat Laadukas tunnettu tarjonta ehtona matkaan lähdölle (kulttuuriesityksiä, -kohteita, -tapahtumia jne). a) Erikoismatkanjärjestäjä tuntee lajin ja taiteilijoiden tason b) Yleismatkanjärjestäjä c) Omatoimimatkailija Ns korkeakulttuuri joko puhtaasti sattumalta mikäli satutaan paikalle tai mikäli kohde/ tapahtuma/ esitys on tunnettuudeltaan näyttävä (jonne mennään ), sinällään jo nähtävyys tai lajiltaan helppo (esim. suuret musikaalit Cats, SVL:n Oopperajuhlat, Retretti) 14

15 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv-markkinoille pyrkii ohjaamaan toimintaa, jolla korjataan tai poistetaan viimeisimmissä kartoituksissa todettuja ongelmakohtia. Sellaisia ovat mm.: - Kulttuurimatkailun tarjonta on edelleen hyvin resurssipohjainen (tila, rakennus, kohde) - Kulttuurikohteiden ja -tarjoajien resurssit ovat pienet ja yhteistyö matkailuyrityksien kanssa on vähäistä. Erilaisten lähtökohtien takia yhteistyön etuja tai mahdollisuuksia ei nähdä. Puhutaan eri kieltä. - Maan matkailuimagoa vahvistavia tuotekokonaisuuksia ei ole - Kulttuuristen kohteiden matkailullinen laatu on vaihtelevaista - Tarjonta on keskittynyt pääasiassa vain muutamiin kulttuuritapahtumiin - Tarjontaa on vaikea löytää Seurauksena on huono tunnettuus ja alueiden profiloimattomuus. Tarjonnan kehittämistä ja sen käytön seurantaa on Suomessa tehty vähän 15

16 Mitä tarvitaan? - Matkailun toimijoiden oman alueensa kulttuurivahvuuksien ja tarjonnan tuntemisen vahvistaminen (kulttuuriosaaminen on kehittynyt työn ohessa ja ymmärrys kulttuurin osuudesta matkailusta on suppea; pääasiassa on markkinoitu tiettyjä kulttuuritapahtumia). (V kartoitukset) - Kulttuuritoimijoiden matkailutietouden lisääminen (matkailuelinkeinon toimintamallien ja edellytysten tuntemus ei ole kovin vahva) - Vuoropuhelun ja ajatustenvaihdon lisääminen kulttuurin eri osapuolien, matkailuorganisaatioiden ja tarjonnan tuottajienkin välille (vähyys vaikeuttaa kulttuurielementtien voimakkaampaa näkymistä Suomen matkailutuotteissa) - Kulttuurikäsitteen laajentaminen. Nyt rajoitettu käsitys kulttuurimatkailun sisällöstä. Tuottavaksi kulttuuriksi on katsottu vain ns. korkeakulttuuri eikä ns. aineettoman kulttuuripääoman sisältöjä kuten käden töitä, perinteitä, tapoja, alueiden omaleimaisuutta tms. ole pidetty matkailullisesti kovin tärkeinä. Niiden merkitys kuitenkin tällä hetkellä kasvaa. 16

17 Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: Strategian toteuttamisen kannalta keskeiset toimijat ja heidän roolinsa A) Kulttuurimatkailun kokonaisvaltainen huomioiminen matkailutarjonnan kehittämisessä ja markkinoinnissa 1.Teeman asiantuntijoista koostuva kulttuurimatkailun koordinointiryhmä 2. Alue- ja muut matkailun organisaatiot 3. Kulttuuritoimijat, -organisaatiot jne. 4. Kulttuurin tuottajat 5. Matkailutarjonnan tuottajat 6. MEK B) Tapahtumien kehittäminen ja markkinointi Finland Festivals, muut tapahtumajärjestäjät, MEK (mm tietopohjan kehittäminen, yhteiset markkinointitapahtumat) 17

18 18

19 Kulttuurimatkailun saralla meneillään mm: - Teemapohjaisen kylämatkailun koordinaatiohanke (Matkailun teemaryhmä) - Ruokamatkailu - Kulttuurimatkailuhankkeita eri puolilla maata - Kulttuurimatkailun katto-ohjelman laatiminen (MEK, OKM) Miten hankkeiden tulokset päätyvät matkailun konkreettiseen markkinointiin? Matkailun markkinointiorganisaatioiden jms rooli? 19

20 Suomen kulttuurimatkailun katto-ohjelman hahmotelma Pohjana: Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv-markkinoille (2005) ja muut strategiat, kulttuurimatkailun määritelmä Taustalla tutkimuksia ja kartoituksia Projektipäällikkö Kaksi sisällöllistä pääosa : Perinne, tavat, elämäntapa jms. Esittävä/luova taide Alan edustajista koostuva työryhmä Infokierrokset: matkailu- ja rahoittajatahojen informointi (alustavasti: kevät 2010) 20

21 Projektipäällikkö koordinoi yhdessä MEKin kanssa Alueellisia hankkeita Erilaisia rahoituslähteitä Yhteiset linjaukset ja laatukriteerit (Kulttuurin laatutonni) Jokaisella alalajilla on omat tuotekriteerinsä Alatunniste teksti

22 Kulttuurin teemoja kehitetään osana eri matkailun muotoja kuten kohdematkailua (käyntikohde), kiertomatkailua, lyhytlomailua, risteilymatkailua ja MICEä sekä osana muita kehittämistoimia. Suunnitelma: Kansallisella tasolla ensisijaisesti Design Arki/juhlat Kalevalaisuus muistaen sen liittymisen mm. nykykirjallisuuteen ja musiikkiin Ruokakulttuuri Alueellisesti Tapahtumat ja fetivaalit, erityisesti musiikki Alueelliset kulttuurit ja perintö kuten saamelaisuus, saaristolaisuus 22

23 Kulttuurista lisää vetovoimaa! 23