Soveli ÄIJÄENERGIAA. soveltavan liikunnan asiantuntija Ilveksen kapteeni Pasi Määttänen: EN OLE KONE 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soveli ÄIJÄENERGIAA. soveltavan liikunnan asiantuntija 2. 2010. Ilveksen kapteeni Pasi Määttänen: EN OLE KONE 17"

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija ITE-arviointi: uusi väline liikuntatoimintaan 6 Lisää liikehallintaa leikkien ja pelaten 10 Sähkärifudis saapui Suomeen 12 ÄIJÄENERGIAA Ilveksen kapteeni Pasi Määttänen: EN OLE KONE 17

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Toimitusneuvosto Heidi Hölsömäki, tiedottaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Riitta Liede, ts. tiedottaja, Lihastautiliitto ry Katri Kovasiipi, tiedottaja, Suomen Nivelyhdistys ry Kati Multanen, järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, koordinaattori, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Anne Taulu, toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten soveltavaa liikuntaa harjoittavien järjestöjen asiantuntija-, yhteistoimintaja palvelujärjestö. Sisältö kansi 14 Hyvä meininki vetää miehet liikkeelle Mari Vehmanen vinkkejä ja tietoa 10 Uskalla haastaa kehosi liikkeeseen Heidi Hölsömäki 12 Sähkärifudis tulee! Hanna Bäckström 34 Liikunta vähentää keuhkoahtaman oireita Sari Sakala liikunnan rakenteet 20 Pertti Perko: Osaaviin seuroihin uskaltaa mennä Heidi Hölsömäki 24 Järjestöt tuottavat neljänneksen ryhmäliikunnasta Timo Ala-Vähälä 38 SoveLi ja Metropolia yhteistyöhön Anne Taulu vakiot lyhyesti 4, 30, 45 uusia aineistoja 30 koulutusta 27, 48 saksittua 32 kolumni 39 SoveLin hallitus 2010 Helena Ylikylä-Leiva, puheenjohtaja, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, varapuheenjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, esittelijä ja sihteeri Yhteystiedot SoveLi ry Yliopistonkatu 31, Turku Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden sivulla 47. koulutusta yhdistyksille 6 ITEstä iloa yhdistyksen liikuntaan Heidi Hölsömäki 27 Liikunnan tietotaito esiin ja yhteiseen käyttöön Sari Kivimäki esteettömiä tapahtumia 40 Seinäjoki: koko kansan kuntoreitti 44 Likkojen Lenkki laajenee Soveli-lehti ISSN Päätoimittaja Anne Taulu Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy toukokuussa Kannen kuva Laura Vesa. Pasi Määttänen liikkuu ja urheilee selkärankareumastaan huolimatta. Tero Pitkämäki osallistui Seinäjoella järjestöjen yhteiselle Leppoisalle Lenkille. Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti / Heidi Hölsömäki Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet maksutta pdf:nä: > Julkaisut Jaana Teräväinen

3 PÄÄKIRJOITUS Mistä intoa liikunnan kehittämiseen? Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen toimijat ovat uskomaton liikunnan voimavara. Liikuntaa ja sovelluksia löytyy paikallisyhdistyksistä laidasta laitaan ja liikunta on sisällöltään monipuolista ja organisoitua. Vapaaehtoiskentällä liikuntaa on kuitenkin vaikea kehittää systemaattisesti ilman sitä varten luotua menetelmää. Tähän haasteeseen SoveLi ry on tarttunut selvittämällä, onko Suomen Kuntaliitossa kehitetystä ITE-itsearviointimenetelmästä mahdollista luoda sovellutus, joka toimisi arviointityövälineenä paikallisyhdistyksissä sekä valtakunnallisissa liitoissa. Tavoitteena on ollut yksinkertaisen ja helposti käytettävän menetelmän löytäminen yhdistysten liikuntatoiminnan kehittämiseen. Kehittämisprosessi lähti liikkeelle vuonna 2007 Virtaa verkostoihin Virveli-hankeessa, kun SoveLi kutsui jäsenjärjestöjen edustajia perehtymään ITE-itsearviointimenetelmään. Mukaan lähti kuusi Sove- Lin jäsenjärjestöä. Osallistujia perehdytettiin laadunhallintaan sekä ITE-menetelmän perusteisiin, rakenteeseen ja käyttöön. Kehittäminen eteni vuosien aikana siten, että Liikunnan VapaaehtoisITE-ohjeen ja -lomakkeen ensimmäinen ver- Jos haluat kehittää yhdistyksesi liikuntatoimintaa, perehdy Liikunnan VapaaehtoisITEen. sio valmistui keväällä Vuonna 2010 Suomen Selkäliiton ja Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntijat ohjasivat muutamia paikallisyhdistyksiään itsearvioinnin toteuttamiseen. Näihin kokemuksiin voit perehtyä Soveli-lehden sivuilla 6 9. Koska tarvetta Liikunnan VapaaehtoisITE-ohjeen ja -lomakkeen kehittämiselle ilmeni yhä, SoveLi jatkoi elokuussa yhdessä Selkäliiton ja Sydänliiton asiantuntijoiden kanssa kehittämistyötä. Nyt uusittu, vielä selkeämpi ohje ja lomake valmistuivat syyskuussa. b b b SoveLi käynnistää ensi vuonna Liikunnan VapaaehtoisITEn koulutukset jäsenjärjestöille, jotta liitot voivat perehdyttää paikallisyhdistyksiään menetelmän käyttöön. Jos haluat kehittää yhdistyksesi liikuntatoimintaa, perehdy Liikunnan VapaaehtoisITEen. Se innostaa kehittämään paikallisyhdistysten liikuntaa, sillä sen avulla on mahdollista tarkastella systemaattisesti, mihin yhdistyksen liikunnassa on kiinnitetty huomiota ja mitä kehittämishaasteita yhdistys haluaa asettaa tuleville vuosille. Kannattaa myös muistaa, että itsearvioinnissa ei ole kyse sinun tai muiden vapaaehtoisten arvioimisesta vaan siitä, miten yhdistyksenne liikuntatoiminnassa on homma hanskassa. b Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Mika Okko PS Tule helmikuussa Lahteen vaikuttamaan ja verkostoitumaan Liikuntatoimen neuvottelupäivät järjestetään Lahdessa. Päivien teemoina ovat muun muassa suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, kuntaesimerkkejä suositusten toteuttamisesta, urheilun rakeenmuutos ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet linjaukset. Neuvottelupäivät on tarkoitettu kuntien liikunta-, opetus- ja terveystoimen johdolle ja henkilöstölle, valtion viranomaisille, järjestöille sekä kuntien luottamushenkilöille. SoveLi puhuu päivillä teemasta kansanterveys- ja vammaisjärjestöt kunnan liikuntapalveluiden kumppanina. Tule mukaan päiville keskustelemaan, kuuntelemaan ja vaikuttamaan. Päivät ovat erinomainen verkostoitumisen paikka! b Anne Taulu Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 2/2010

4 Koonnut Heidi Hölsömäki L Y H YE S T I Kunnat saivat suositukset liikunnan edistämiseksi Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan kuntaryhmä on laatinut suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Tavoitteena on kannustaa kuntia tekemään liikunnasta kunnan keskeinen strateginen valinta. Suositukset on tarkoitettu työvälineeksi kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolle sekä liikunnan kannalta keskeisten toimialojen johdolle. Myös yhdistysväen kannattaa tutustua suosituksiin. Esitteen muistilistojen avulla on haluttu tukea eri hallintokuntien johtoa ja tarjota ideoita erityisesti terveyttä edistävän liikunnan edellytysten luomiseen. Suositusten toteuttamiseksi kunnan liikuntaviranomaisen tulisi ottaa yhteyttä sekä kunnan luottamusettä virkamiesjohtoon ja liikunnan kannalta keskeisiin hallinnonaloihin ja yhdessä pohtii mitä toimenpiteitä suositukset kunnassa aiheuttavat. Suositusten kuntakohtaisia esimerkkejä otetaan esille ensi kevään liikuntatoimen neuvottelupäivillä Lahdessa. Suosituksia käsitellään erillisen kuntakyselyn pohjalta myös Liikuntatieteellisen Seuran liikuntapoliittisilla neuvottelupäivillä syksyllä Suositusten valmisteluun ovat osallistuneet sosiaali- ja Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3. terveysministeriö, opetus- ja Pdf-esite osoitteessa: kulttuuriministeriö, liikenne- > Julkaisut (hakusanoiksi liikunnan suositukset) ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Suositukset ovat osa valtioneuvoston periaatepäätöstä terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta ja osa tämän periaatepäätöksen täytäntöönpanoa. Lähde: Seuratukihanke jatkunee ensi vuonna Liikunta- ja urheiluseurojen kehittämishanke seuratuki, on onnistunut yli odotusten ja sen jatkaminen urheilun kansalaistoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi seuratasolla on välttämätöntä, Stefan Wallin toteaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin LUM-verkkolehdessä 11/2010. Hankkeen on tarkoitus jatkua ensi vuonna niin, että 100 uutta seuratyöntekijää voi aloittaa työnsä. Vuonna 2009 on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön valtiontuella 200 päätoimista seuratyöntekijää sekä tuettu vuosittain eurolla urheiluseurojen lasten ja nuorten hankkeita sekä eurolla seurojen terveysliikuntatyötä. Hanke päättyy nykymuodossaan vuoden 2011 alkupuoliskolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaistuki hankkeelle nousee kokonaisuudessaan yli 8 miljoonaan euroon. Kokonaisuudessaan valtion liikuntabudjetti on kasvanut kuluvalla vaalikaudella 34 prosenttia. Soveltavan liikunnan yhdistyksiä on kiinnostunut eniten aikuisten hanketuki SoveLin jäsenjärjestöjen paikallisyhdistyksistä 17 haki tänä vuonna seuratukea aikuisten terveyttä edistävään liikuntaa. Tukea saivat kolme paikallisyhdistystä: rovaniemeläinen mielenterveysyhdistys Balanssi ry, euroa, Borgå Reumaförening rf, euroa, ja Seinäjoella toimiva Etelä-Pohjanmaan MS-yhdistys ry, euroa. Aikuisten terveyttä edistävään liikuntaan oli tänä vuonna jaossa yhteensä euroa ja lasten ja nuorten urheiluun euroa. Lisätietoa: Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 2/2010

5 SoveLi-messut Metropolia ammattikorkeakoululla Soveltavan Liikunta SoveLi ja MetropoliaAMK järjestävät yhdessä SoveLi-messut 8.4. Helsingissä osoitteessa Vanha Viertotie 23. SoveLin jäsenjärjestöt esittäytyvät messuilla ammattikorkeakoulun väelle ja muille kiinnostuneille. Tarkoitus on kehittää opinnäyteja muuta yhteistyötä. Lue juttu uudesta yhteistyöstä sivulta 38 ja seuraa tarkempia tietoja tapahtumasta kevään SoveLi-infoista. Tervetuloa! Liikuntalain uudistus seuraavalle hallitukselle Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelema esitys uudesta liikuntalaista ja -asetuksesta siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Lakiesitys oli tarkoitus esitellä eduskunnalle vielä tänä syksynä. Ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan lakivalmistelun lykkääntymisessä oli kyse ministeriön syksyn prioriteettilistasta ja liikuntalain kokonaisuudistuksen tarpeesta. Valmisteltu lakiesitys typistyi käsittelemään liikuntajärjestöjen valtionapukelpoisuutta, läänien liikuntapaikkahankkeiden alarajaa ja Valtion liikuntaneuvoston roolia. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen kannalta keskeisin muutosehdotus oli kohta, jossa niiden liikuntatoiminta olisi rajattu valtionapukelpoisuuden ulkopuolelle. Liikuntalain ja -asetuksen valmisteluprosessi on kestänyt useamman vuoden. Se on osaltaan vaikuttanut myös SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan asemaan ja kehittymiseen, esimerkiksi uusia kansanterveys- tai vammaisjärjestöjä ei ole hyväksytty liikuntajärjestöiksi vuoden 2004 jälkeen. Sauvakävelyn ME tuli komeasti Suomeen Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n organisoiman maailmanennätyksen käveli lopulta ihmistä samanaikaisesti kymmenellä paikkakunnalla. Aiempi ruotsalaisten tekemä ennätys vuodelta 2006 oli kävelijää. Sauvakävelyllä tempaistiin reumasairauksien hyvän hoidon puolesta. Guinnesin ennätyskirjassa on uusi merkintä Suomesta. Kävelyyn osallistui 9. lokakuuta muun muassa kuopiolaisia (vas.) ja lahtelaisia (alla) kävelijöitä. Mikä SoveLi? SoveLi on 16 valtakunnallisen soveltavaa liikuntaa harjoittavan järjestön asiantuntija-, yhteistoiminta- ja palvelujärjestö. SoveLi edistää yhdessä jäsentensä kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan. Jäsenedut: Uutiskirje SoveLi-info ilmestyy sähköisesti noin 6 kertaa vuodessa. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi muun muassa yhdistysten liikuntavastaaville. Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan. Koulutusta ja kursseja jäsenhintaan. Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi. Konsultaatio- ja kehittämispalveluita. Mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Lue lisää: > jasenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2010

6 ITEstä iloa yhdistyksen liikuntaan Uusi Liikunnan VapaaehtoisITE on varta vasten paikallisyhdistysten tarpeisiin muokattu itsearviointimenetelmä. SoveLi on muokannut yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa liikunnan vapaaehtoistoimijoille sopivan ITE-lomakkeen. Suomen Sydänliitto ja Suomen Selkäliitto ovat testanneet arviointimenetelmää yhteensä 10 paikallisyhdistyksessään. Pilotointikokemuksiin voi tutustua tarkemmin seuraavalla aukeamalla. Saatujen kokemuksien pohjalta arviointilomaketta ja -ohjetta on muokattu edelleen selkämmiksi. Tarve paikallisyhdistysten liikunnan kehittämiseen havaittiin SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa. Koulutuksissa on huomattu muun muassa se, että yhdistykset tarvitsevat laaja-alaisesti tukea liikuntatoiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja liikuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Tähän tarpeeseen SoveLi lähti pari vuotta sitten kehittämään yhdessä Kuntaliiton ja jäsenjärjestöjensä kanssa Liikunnan Vapaaehtois- ITE-sovellusta. ITEssä arvioidaan toimintaa ei yksittäisiä ihmisiä! Käytännössä ITE on helposti täytettävä 25-kohtainen lomake, jossa liikuntatoiminta on purettu erillisiksi kysymyksiksi. Yhdistys arvioi kutakin kysymystä nollasta neljään sen mukaan, onko asiakokonaisuus hoidossa vai vielä työn alla. Oleellista on, että ITEssä ei arvostella ketään yksittäistä henkilöä tai yhdistystä. Tarkoituksena on, että yhdistyksen hallitus ja kaikki liikunnan parissa toimivat arvioivat erikseen ja yhdessä liikuntatoiminnan nykytilannetta ja pohtivat itse, mihin suuntaan haluavat liikuntaa kehittää, Anne Taulu tähdentää. Liikunnan kehittäjien oma tarkistuslista ITEn avulla yhdistys voi esimerkiksi käydä läpi, onko liikunta mukana yhdistyksen toimintasuunnitelmassa, miten liikunnasta tiedotetaan tai kerätäänkö osallistujilta palautetta liikuntatoiminnasta. 25-kohtaista lomaketta voi ajatella yhdistyksen omaan käyttöön tarkoitettuna tsekkauslistana. Sen avulla yhdistysväki voi itse todeta, että tuohon asiaan olemme keskittyneet, tuota haluamme parantaa seuraavana vuonna tai tämä asia ei juuri nyt koske meitä. Kun lomaketta malttaa täyttää säännöllisesti, se auttaa arvioimaan toimintaa ja huomaamaan oman työn tulokset. Yhdistyksillä on mahdollisuus kirjata eri vastaajien antamat luvut yksinkertaiseen Excel-taulukkoon, joka antaa saman tien esimerkiksi vastausten keskiarvot havainnollisina kuvioina. Taulukko sisältyy ITE-materiaalipakettiin. b Heidi Hölsömäki Anna-Liisa Nevalainen Selkäjumppa on yksi lahtelaisen Selkäyhdistys SalpausSelät ry:n liikuntamuodoista. Yhdistys pilotoi viime keväänä ITE-lomaketta yhtenä 10 yhdistyksestä. Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 2/2010

7 Liikunnan VapaaehtoisITE: näin se eteni > Liikunnan VapaaehtoisITE julkaistaan Kuntaliiton ITE-käyttäjäpäivillä 26. marraskuuta. > Kuntaliitto on tehnyt ITE-itsearviointimenetelmän alun perin sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmäksi. > SoveLi muokkasi yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa ITE-lomakkeen ja sen täyttöohjeen yhdistyskielelle, Liikunnan VapaaehtoisITEksi. > 25-kohtaisen VapaaehtoisITE-lomakkeen avulla yhdistys voi itse arvioida liikuntatoimintaansa omista lähtökohdistaan ja valita haluamansa kehittämiskohteet. > Sydänliitto ja Selkäliitto testasivat menetelmää viime keväänä 10 paikallisyhdistyksessä. > Testauksen jälkeen ilmeni puutteita ja SoveLi muokkasi yhdessä Sydänliiton ja Selkäliiton kanssa ITE-lomaketta ja sen täyttöohjetta entistä selkeämmäksi, yhdistyskielelle. Tuloksena on selkeä ja yksinkertainen Liikunnan VapaaehtoisITE. Kiinnostuitko? > ITE-lomake on helppo täyttää, mutta alkuopastus madaltaa huomattavasti kynnystä lomakkeen ja muiden arviointivälineiden käyttöönotossa. > SoveLi tarjoaa syksystä 2011 alkaen koulutusta jäsenjärjestöilleen niin, että liittojen liikuntatyöntekijät voivat opastaa paikallisyhdistyksiään ITEn käyttämisessä. Myös Kuntaliitolta voi tilata ITE-koulutusta. Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 2/2010

8 Anna-Liisa Nevalainen Kuminauha on oiva väline sisäliikunnassa. Lahtelaisella selkäyhdistyksellä on myös oma ukkoryhmä, vesiliikuntaa, itämaista tanssia, sauvakävelyä, 50+ aamujumppaa Jokaiselle löytyy varmasti jotain! Selkäliiton ITE-vinkit Selkäneuvoja Kirsi Töyrylä-Aapio kokosi ITEn hyviä puolia ja sudenkuoppia Selkäliiton 4 paikallisyhdistyksen kokemusten pohjalta: + Lomakkeen muokkaus liikuntakielelle helpottaa sen ymmärtämistä. Yhdistysten on helpompi ajatella, että tämä koskee minua. Oikea kieli ja sanasto poistavat virhetulkintoja. Suurin vaikeus on, että ihmiset ymmärtävät, mitä arviointi on. Että ITE on heidän omaan käyttöönsä eikä kukaan ulkopuolinen arvioi, miten hyvin tai huonosti asiat ovat. + ITE-pilottiin ilmoittautuneet yhdistykset totesivat, että osallistuminen ei ollutkaan niin kauheata eli väline oli helpompi kuin he osasivat odottaa. Kokemuksia tarvitaan silti lisää. Aluksi puuttui selkeä ohje kaavakkeen täyttäjälle, mutta saimme parannettua sitä yhdessä pilotoinnin jälkeen. + Menetelmä on nopea ja helppo aina Exceltaulukkoon sijoittamiseen asti. + Excel-yhteenvedossa kehittämisalueet koostuvat useasta lomakkeen vastauksesta, joten ITE arvioi luotettavasti ja varmasti kehittämisalueita. Haasteena on, ettei ITE unohdu alkuinnostuksen jälkeen. + Arviointi = kehittämistä, asioiden näkyväksi tekemistä. Uskalla tehdä asiat näkyväksi, sanoa ääneen, tee hyvää itselle! + Pohjatyöhön ja perehdyttämiseen pitää panostaa liitoissa niin, että yhdistysten kynnys ottaa ITE käyttöön on mahdollisimman matala. Järjestöjen pitää tukea asian esiin nostoa ja kehittämisprosessia puuttumatta sisältöön. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 2/2010

9 ITE kävi sydänkokeessa Kuusi sydänyhdistystä testasi viime keväänä liikunnan Vapaaehtois- ITE-itsearviointia. Lomakkeita kehitettiin edelleen näiden palautteiden jälkeen. Sydänyhdistyksien kokemuksia itsearviointimenetelmän käytöstä kerättiin Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden laatiman käyttäjäkyselyn avulla. Kokeiluun osallistuivat Helsingin sydäntoipilaat, Huittisten, Hämeenlinnan, Mikkelin, Kotkan ja Heinolan sydänyhdistykset. Kyselyyn vastasi 33 osallistujaa. Suurin osa vastaajista piti kysymysten ohjeistusta selkeänä ja kysymyksiä yhdistystoiminnan kannalta pätevinä. Osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että pienen yhdistyksen tilanteeseen kysymykset soveltuivat huonosti. Moni piti vastaamista vaikeana ja työläänä, sillä ITE-menetelmä on vieras ja kysymykset vaikeaselkoisia. Mutta vastaaminen sujui, kun itsearviointiin käytti hieman aikaa: Kun ohjeet ja kysymykset ensin luki läpi ja vasta sitten aloitti vastaamisen, itsearviointilomakkeen täyttäminenkin tuntui helpolta. Osa kokeiluyhdistyksistä on jo pohtinut jatkotoimenpiteitä, osalla itsearvioinnin käsittely jäi syksyyn: Porukalla käydään ajatuksen kanssa tulokset läpi ja pohditaan kehittämisideoita. Itsearviointia pidettiin hyödyllisenä, sillä se Nosti esiin uusia asioita, joita ei ennen ole osattu huomioida. Joissakin yhdistyksissä jo kokeilu nähtiin hyödylliseksi, mutta oli myös toisenlaista ääntä: Kysymykset ei aina kosketa yhdistystoimintaa, ja osa kysymyksistä on liian tieteellisellä kielellä laadittuja, joita on haasteellista ymmärtää ja tulkita yhdistysmaailmassa. Moni kaipasi yksinkertaisempaa ja selkokielisempää itsearviointilomaketta, joka sopisi paremmin pienen yhdistyksen tarpeisiin. Kaivattiin myös valtakunnallista yhteenvetoa sydänyhdistysten liikuntatoiminnan tilanteesta, jolloin yhdistykset voisivat myös saada vinkkejä toisiltaan. Hämeenlinnassa liikunnasta tuli näkyvää Yhdistyksemme on pieni, mutta olemme järjestäneet liikuntaa niissä puitteissa kun on ollut mahdollista, kertoo Marja-Liisa Heino Hämeenlinnan seudun sydänyhdistyksestä. Odotus ITE-arvioinnista oli lähinnä se, että sitä kautta saisimme uusiakin ideoita ja yleensäkin mielenkiinto siitä, mitä sillä irtoaa itselle tietoa toiminnastamme. Anti oli mielestäni hyvä. Itsearviointi selvitti hämeenlinnalaisille, että heillä on parantamisen varaa mm. tarkemman vuosisuunnitelman, seurannan ja palautteen keräämisen suhteen, vetäjiin voisi pitää yhteyttä tiiviimmin, vastuukysymykset voisi sopia selkeämmin jne. Toki ITE toi esiin myös sen, mikä meillä on jo hyvin ja sehän on tärkeää, Marja-Liisa Heino lisää. Hämeenlinnan seudulla on jumpattu, vesijumpattu, kävelty ja järjestetty erilaisia liikuntatapahtumia. Aika paljon pienelle yhdistykselle! Kotkassa kokeilu johti liikuntasuunnitelman tekoon Kotkan Sydänyhdistyksessä projektiin liittyvää aineistoa käsiteltiin hallituksen kokouksessa. Yhdistyksen ja vastaajien asenteet olivat myönteisiä liikunnan kehittämiseen. Monet tunsivat kuitenkin itsearviointilomakkeen täyttämisen vaikeaksi, sillä lomakkeen Toki ITE toi esiin myös sen, mikä meillä on jo hyvin ja sehän on tärkeää. Marja-Liisa Heino, Hämeenlinnan seudun sydänyhdistys asiat olivat uusia, liikuntavastaava Anneli Rauhasalo kuvaa kotkalaisten tuntoja kokeilusta. Liikuntasuunnitelmien dokumentointi oli puutteellista: liikuntatapahtumista, liikuntavastaavan tehtävistä, perehdyttämisestä, liikuntatilojen varaamisesta ja laitteiden käytöstä ei ollut kirjallisia kuvauksia. Oman ja yhteistyökumppaneiden liikuntatoiminnan seurantaa ei ollut, ei myöskään nettisivuja eikä kerhokirjeitä, hän listaa kokeilussa esiin nousseita kehittämiskohteita. Itsearviointi koettiin Kotkassa kuitenkin hyödylliseksi: Tuloksista tehtiin asiaa selventävä jatkosuunnittelulomake, jonka mukaan työskentelyä nyt jatketaan. Myös itsearviointi päätettiin ottaa vuosittaiseen käyttöön. Kotkassa päädyttiin muutamiin toiminnan kannalta tärkeään kohteeseen, joihin sovittiin parannusja kehittämisehdotukset, tekijät, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Päätettiin muun muassa tehdä ohjeet liikunnassa tarvittavien välineiden, tilojen ja muiden käytöstä ja liikuntatoiminnan säännöt yhdistyksen jäsenille ja ryhmäohjauksessa oleville. b Marja Kytömäki Sydän-lehden päätoimittaja Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 2/2010

10 Uskalla haastaa kehosi liikkeeseen Jokainen meistä tarvitsee arkisia liikkumisen taitoja ja niiden haastamista. Liiku hyvää itsellesi! Säännöllinen kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu on terveyden kannalta tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kehon järkyttäminen rohkeasti uusiin asentoihin ja yllättäviin liikkeisiin. Nopeutta ja ketteryyttä tarvitaan ihan tavalliseen arjessa selviytymiseen. Kadulla on ehdittävä tien yli ja ruuhkassa väistettävä muita kulkijoita, kuvaa UKK-instituutin tutkija Marjo Rinne liikehallintataitojen tarpeellisuutta. Lokakuussa terveystieteiden tohtoriksi väitellyt Rinne tutki fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia liikehallintataitoihin. Kävelyn, uimisen ja muiden turvallisten lajien lisäksi Rinne kannustaa ihmisiä liikkumaan lajeissa, joissa kehitetään enemmän liikenopeutta, suunnanmuutoksia ja koordinaatiota. Liikunta voi olla muutakin kuin kävelyä ja lihasjumppaa, myös pitkäaikaissairailla. Itse pidän luistelusta ja tanssista lajeina, niitähän tekee ihan mielellään. Liikunnan ei tarvitse olla verenmaku suussa kuntosalilla puurtamista, päinvastoin! Rinne sanoo. Anna kehon kertoa Usein pitkäaikaissairaus tai vaikea vamma lisäävät liikkumattomuutta, vaikka oman kehon tuntemus ja hoitaminen on juuri näissä tilanteissa erityisen tärkeää. Vasta-alkajille Maalipallo on hyvää kehon hallinnan harjoitusta, sillä siinä heittäydytään, kieritään ja pyöritään. Laput silmillä kuka tahansa voi harrastaa lajia. Kuvassa naisten maajoukkuepelaajat Krista Leppänen (vas.) ja Päivi Tolppanen. Lisätietoa: Suomen Paralympiakomitea/Aapo Laiho Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 2/2010

11 ja vähän liikkuville sopivat Rinteen mielestä parhaiten liikehallintaa kysyvät kevyemmät lajit. Niihin jokaisella on valmiudet omasta takaa. Aivot muistavat nuorena opitut liikkumisen taidot. Kuntoa taas pitää hoitaa koko ajan, etteivät lihasvoimat häviä ja hapenottokyky heikkene, Rinne tiivistää. Koululiikunnassa tai urheiluseurassa hankitut taidot voivat yllättää iloisesti, kun aikuisena laittaa pitkän tauon jälkeen sukset jalkaan, kapuaa kukkulalle tai kädet kääntyvät lentopallovuorolla kuin itsestään hihalyöntiasentoon. Kannattaa luottaa omaan kehoon ja antaa sille mahdollisuus näyttää kykynsä. Kun oman kropan oppii tuntemaan ja hallitsemaan, oppii sen rajat ja mahdollisuudet. Pian haluaa kehittyä ja kokeilla uutta sekä hankkia lisää kuntoa. Se, että pystyy ja osaa jotain, motivoi meitä jokaista liikkumaan, Rinne kannustaa meitä jokaista. Haastetta boccian rinnalle Palloilulajit nousivat Rinteen aineistossa esiin parhaimpina liikehallinnan kehittäjinä. Niissä voi haastaa itsensä taidossa, tarkkuudessa ja tasapainossa. Ne ovat usein myös mukavia ja hauskoja tapoja liikkua, kuin huomaamatta. Boccia on yksi tarkkuutta vaativa pallopeli, ja se on hyvin suosittu kansanterveys-, vammais- ja eläkeläisyhdistyksissä. Rinne kiittelee bocciaa siitä, että se antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja aloittaa liikkuminen. Boccia kehittää istuvilla istumatasapainoa ja seisovilla seisomatasapainoa. Se on myös rytminen ja vaatii tarkkuutta, kuten keilailu. Boccian rinnalle Rinne suosittelee kuitenkin muita lajeja, sillä siinä ei ole nopeuselementtejä ja suunnanmuutoksia. Liikenopeutta kannattaa hakea muualta. Kaikki palloilulajit kehittävät myös silmä-käsikoordinaatiota ja niihin on soveltavassa liikunnassa kehitetty paljon hyviä sovelluksia. Esimerkiksi isomman pallon, ilmapallon tai paperitollon käyttäminen tarjoavat pallopelin haasteen myös hitaammin liikkuville. Rinne mainitsee myös taijin, asahin ja muut itämaiset mielen ja kehon yhteispeliä kehittävät lajit lempeinä tapoina haastaa itseä. Kevyestä liikunnasta voi lähteä helposti liikkeelle, kohti uusia haasteita. Liikunta uudistaa aivoja Neurologinen sairaus tai aivovaurio saattavat pyyhkiä liikkeen muistijälkiä aivoista niin, että liikkumista pitää opetella kuntoutuksessa uudelleen juoksemisesta alkaen. Jatkuu Liikehallinnan 5 osa-aluetta Liikehallintataidot koostuvat 5 osa-alueesta. Marjo Rinne valitsi väitöstutkimuksessaan liikehallintakykyjen mittaamiseen kymmenen taitotestiä: 1) kehon ketteryyttä mitattiin kahdeksikkojuoksulla ja ponnistushypyllä 2) tasapainoa yhdellä jalalla seisomisella ja tandemkävelyllä 3) tarkkuutta muun muassa pallonkäsittelytesteillä 4) rytmi- ja 5) koordinaatiokykyä mitattiin niin, että testattavat marssivat paikallaan metronomin rytmissä ja taputtivat käsiään joka toisella askeleella. Testit soveltuvat aikuisten liikehallintataitojen mittaamiseen ja niitä voi käyttää fysioterapeuttien kliiniseen työhön. Pallopelit kehittävät liikekykyjä monipuolisimmin Rinteen tutkimukseen osallistui 79 naista ja 69 miestä. Iältään he olivat vuotiaita. Kyselylomakkeen ja taitotestien perusteella fyysisen aktiivisuuden määrällä ja laadulla oli seuraava yhteys liikehallintakykyihin: > Miehet, jotka olivat aiemmin harrastaneet pallopelejä, saivat hyvän tuloksen lähes kaikissa liikehallintakykyä mittaavissa testeissä. > Naisilla monivuotinen, säännöllinen liikuntaharrastus näkyi parempina tuloksina dynaamisen tasapainon ja ketteryysjuoksun testeissä. > Lihaskuntoa harjoittaneet naiset pärjäsivät ponnistushyppytestissä, ja pelilajeja harrastaneilla oli hyvä dynaaminen tasapaino. Väitöskirjan asiantuntijapaneelissa eniten liikehallintakykyä vaativiksi lajeiksi arvioitiin rullaluistelu, laskettelu ja itsepuolustuslajit. Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 2/2010

12 Aivomme pyrkivät onneksi korjaamaan vaurioita ja kompensoimaan puutteita, ja kuntoutuksessa hermosolujen välille luodaan kirjaimellisesti uusia yhteyksiä. Monipuolinen liikkuminen on tärkeää myös kuntoutuksen jälkeen. Aivojen toimintahäiriöt voivat näkyä esimerkiksi muistin, keskittymisen ja liikkeen aloittamisen vaikeutena. Liikehallintaa vaativa liikunta aktivoi aivoja, joten liikunta auttaa myös näihin, Marjo Rinne kertoo. Rinne muistuttaa rytmin ja musiikin voimasta. Ne ovat hyviä keinoja aktivoida aivoja ja tukea liikkeen aloittamista sekä erilaisten liikekuvioiden oppimista. Koululiikunnan tamburiini ei ollut tässä mielessä mitenkään tuulesta temmattu väline. Musiikki aktivoi aivojen motorista puolta, ja esimerkiksi tanssi on erityisen suositeltavaa kaikille. b Heidi Hölsömäki Lisätietoja: Tutkija Marjo Rinne, Marjo Rinne: Effects of Physical Activity, Specific Exercise and Traumatic Brain Injury on Motor Abilities. Theoretical and pragmatic assessment. Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 154. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 86 p.issn ; ISBN Tilaukset: Jyväskylän yliopisto, puh. (014) , Sähkärifudis tulee! Lihastautiliitto on tuomassa Suomeen maailmalla erittäin suosittua lajia, sähkärifudista. Ota pallo haltuun > Lajiliiton kansainväliset sivut: > Lajista on käytössä kaksi englanninkielistä nimitystä: powerchair football ja power soccer > Esittelyvideo Lihastautiliiton sivuilla: > etusivun matkalaukku > liikuntamatka > Yhteyshenkilö Suomessa: Mika Saastamoinen, mika. puh Sähkärifudis on suunnattu vaikeavammaisille, jotka käyttävät sähköpyörätuolia tai sähkömopoa. Tuntumaa lajiin otettiin Lihastautiliiton valtakunnallisilla päivillä Turussa. Lajin esikuva on oikea jalkapallo. Vaikka välineet eroavat toisistaan, on kummassakin lajin muodossa tärkeintä hyvä henki, rehellinen peli ja pääidea: tehdä enemmän maaleja kuin vastustajajoukkue. Erityismerkitty koriskenttä Pelaaminen tapahtuu pelituoleilla, jotka ovat arkituoleja näppärämpiä kääntymään. Maksiminopeus on rajoitettu arkituoleissakin yleiseen kymmeneen kilometriin tunnissa. Tuoliin asennettavilla suojaraudoilla sekä potkitaan palloa että suojataan pelaajan omia jalkoja. Pallon liikutus perustuu lähinnä palloa päin ajamiseen, mutta muun muassa aloituspotkuihin saadaan potkua pyöräyttämällä tuolia ja lyömällä palloa suojien sivulla. Pallo itsessään on noin 1,5 -kertainen suhteessa normaaliin jalkapalloon Pelipaikkana ei käytetä vehreää ja liukasta nurmikenttää, kuten kuningas-jalkapallossa vaan pelialueena toimii erityismerkitty koripallokenttä. Kentällä ei myöskään hääri montaa kymmentä pelaajaa. Fudiksessa kummassakin joukkueessa kentällä on 4 pelaajaa, joista 1 on maalivahti. Näiden pelaajien lisäksi kummallakin joukkueella on 4 vaihtopelaajaa. Lisäksi esikuvastaan poiketen fudiksessa on sekajoukkueet, ja pelaajia ovat yli 5-vuotiaat vaikeavammaiset ihmiset, jotka kykenevät hallitsemaan pelituolinsa. Lajin suosio laajenee 1970-luvun lopulla Ranskassa aloitettiin vaikeavammaisille sopivaa jalkapallon muotoa. Parin vuoden sisällä tästä myös Kanadassa aloiteltiin samankaltaista lajia. Tiettävästi maat eivät lajin syntyvaiheessa toimineet yhteistyössä. 80-luvulla laji levisi kanadalaisena versiona Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Ranskalainen taas levisi Belgiaan, Portugaliin ja Sveitsiin. Tammikuussa 2005 Ranska kutsui koolle Yhdysvaltain, Kanadan, Japanin, Englannin ja Portugalin edustajat keskustelemaan lajin yhtenäistämisestä. Seuraavana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa uusilla kansainvälisillä säännöillä, ja pian toimintansa aloitti FIP- FA (Fédération Internationale de Powerchair Football Association), joka järjesti lokakuussa 2007 ensimmäiset MM-kilpailut Japanissa. Joukkueita osallistui kahdeksasta eri maasta. Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 2/2010

13 Ryhmäliikunta ja neuvonta tukevat lasten lihavuuden ehkäisyä SoveLin toiminnanjohtaja, FT Anne Taulu väitteli lasten lihavuuden ehkäisystä viime kesäkuussa. Pienryhmämuotoinen liikunta- ja ravitsemusneuvonta osoittautui hoitotieteen väitöstutkimuksessa tehokkaaksi tavaksi ehkäistä lasten ylipainoa ja lihavuutta. Etenkin liikuntaryhmätoiminta aktivoi osallistujia. Vuoden kestäneen seurantatutkimuksen kohdejoukkona oli lähes 500 esi- ja alakouluikäistä lasta ja heidän vanhempaansa. Tutkimuksen aikana lasten ylipaino saatiin laskuun. Lasten liikunta-aktiivisuus oli polarisoitunutta: toiset liikkuvat todella paljon ja osa ei juuri ollenkaan. Liikunnallisesti passiiviset lapset hyötyivät tutkimusajasta enemmän kuin aktiiviset lapset. Perheiden ravitsemustottumukset eivät vastaa suosituksia, mutta ravitsemustiedon lisääminen auttaa vanhempia vaikuttamaan lasten painoon. Anne Taulu: Pienryhmämuotoinen ravitsemusja liikuntainterventio lasten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä Kvasikokeellinen interventiotutkimus.teos ilmestyy sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 965, Tampereen yliopisto ISBN , ISSN X Kuvat Riitta Liede Nyt FIPFA työskentelee pelaajaluokitusten parissa. Nykyisiä yhteistyömaita on 13. FIPFA:ssa on alettu pohtia lajin laajentamista entisestään, muun muassa Oseaniaan ja Aasiaan. Riossa oli tänä vuonna lajin esittelytilaisuus ja kenties laji laajenee kunnolla myös Etelä- Amerikkaan. Afrikastakin on tiettävästi kyselty lajia sinnekin valloitusmatkalle. Seuraavat MM-kisat pidetään Ranskassa ensi vuonna. b Hanna Bäckström, Lihastautiliiton nuorisotoimikunnan puheenjohtaja 1 Laji sopii hyvin myös tytöille. Tässä omalla sähkärillään pallonkuljetusta kokeilee Vivi Virtanen. Oikealla Kalle Hänninen, jolla on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa lajiin kuuluva suojakehikko. 2 Erik Lundell on kehittänyt yhdessä Paraisten konepajan kanssa peliin kuuluvaa kehikkoa. Ensimmäinen koeversio on tehty TYKSistä poistettuun sähkäriin. Ongelmana on kehittää sellainen kehikko, joka on riittävän vahva suojaamaan jalkoja ja joka samalla soveltuu erilaisiin sähkärimalleihin. Lajin kehittäminen kiinnostaa Lundellia, koska hän haluaa päästä pallottelemaan yhdessä lihastautia sairastavan Alex-poikansa kanssa. Lajin etu on se, että sitä voi pelata ulkona, eikä aina tarvita kasaan koko joukkuetta. 3 Lihastautiliiton järjestösuunnittelija Anu Mattila ja nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Hanna Bäckström ovat innoissaan uudesta urheilulajista. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 2/2010

14 Hyvä meininki vetää miehen liikkeelle Raavaskin äijä innostuu liikkumaan, kun sen voi tehdä mukavassa porukassa ja huumorin pilke silmäkulmassa. Moni mies motivoituu myös konkreettisista, mitattavista tavoitteista. Sen sijaan pelottelu ja pakottaminen eivät saa miestä ylös sohvalta. Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 2/2010

15 Suomalaisista vain pieni osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Miesten joukossa aktiivisia liikkujia on vielä hieman vähemmän kuin naisissa. Syyn voisi kuvitella piilevän perinteisessä miehisessä kulttuurissa, jonka arvoasteikolla makkara ja olut sopivat raavaalle äijälle paremmin kuin kuntoilu. Asiantuntijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan miesten asenteet liikuntaa kohtaan ovat kyllä periaatteessa myönteiset. Miksi hyvät aikeet eivät sitten muutu teoiksi ja miehet lähde liikkeelle? Terveysliikunnan tarjonta, olosuhteet ja mahdollisuudet on rakennettu hyvin pitkälti naisten näkökulmasta. Eivät kaikki miehet suinkaan hyppää ilosta hihkuen jumppatunnilla, sanoo dosentti, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman johtaja Jyrki Komulainen. Hänen mukaansa naisille on tyypillistä kuntoilla ryhmässä mutta yksin: käydä vaikkapa zumbassa tai vesivoimistelussa. Mies sen sijaan kaipaisi usein tuekseen kiinteämmän porukan saadakseen itsensä liikkeelle. Moni on harrastanut nuoruudessaan joukkuelajeja, mutta ne ovat jääneet arjen pyörityksessä. Suomalainen mies on hyvin työorientoitunut sekä hyvässä että pahassa. Oma kunto ei yksinkertaisesti ole monelle miehelle mikään ykkösprioriteetti. Vaikeat ruuhkavuodet Erikoistutkija Esa Rovio Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesistä näkee, että myös yhteiskunnan tasa-arvoistuminen on kaventanut miesten liikkumisen mahdollisuuksia. Jatkuu Voitto Palmio (vas.), Jussi Rantala ja Aarno Vihervaara sopivat epilepsiayhdistyksen lentopallovuorolla pelin taktiikasta, vastustajan nujertamiseksi. Soveltavan liikunnan lehti lehti Soveli Soveli 2/2010

16 Miehet haluavat osallistua perhe-elämään ja lasten hoitamiseen aivan eri tavalla kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mikä on tietysti upea asia. Samalla elämän ruuhkavuosien kiire on kuitenkin kasvanut. Kun mies samaan aikaan tekee uraa, on läsnäoleva isä ja ehkä rakentaa taloakin, liikunnalle ei yksinkertaisesti jää arjessa tilaa. Rovion mukaan liikkumaton elämäntapa jää monella miehellä päälle ja jatkuu vielä sittenkin, kun omaa aikaa alkaisi lasten varttuessa olla taas enemmän. Kaikki tämä johtaa siihen, että suurella osalla suomalaisista keskiikäisistä miehistä terveysriskejä on kertynyt kasapäin. Stressi, ylipaino, vähäinen liikunta ja raskas ruokavalio lisäävät todennäköisyyttä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen. Miten siis saada liikkeelle suomalaisuros, jolle ei ole vähään aikaan liikunta maittanut ja jolla alkaa olla vatsaa ja kremppojakin? Ainakaan terveysuhilla pelottelu ei tehoa. Myöskään siihen on turha vedota, kuinka kalliiksi yhteiskunnalle rapakuntoinen mies tulee, Jyrki Komulainen sanoo. Positiivisuuden kautta Komulaisen mukaan miehen aktivoinnissa on kaksi avainasiaa ylitse muiden: porukka ja positiivinen henki. Liikkumaan kannattaisi kannustaa ryhmiä, joihin miehet jo valmiiksi kuuluvat ja joissa he viihtyvät: työyhteisöjä, metsästysseuroja, kaveriporukoita ja niin edelleen, Komulainen pohtii. Esa Rovion mielestä miehet on mahdollista tavoittaa myös läheistensä kautta. Tulisi tarjota tapahtumia ja tekemistä, joihin voi osallistua puolison tai lastenkin kanssa. Tällöin liikuntaan käytetty aika ei olisi pois perheeltä, Esa Rovio sanoo. Hän heittäisi pallon myös työnantajille. Työelämään olisi mahdollista luoda uusia tapoja, jotka saisivat tietotyöläisenkin pepun ylös penkistä: Palaverin pystyisi toisinaan pitämään yhtä hyvin kävelylenkillä kuin kahvipöydän ääressä. Koko firman käytäntö voisi olla, että lyhyet matkat liikeneuvotteluihin tehdään jalan eikä autolla. Jyrki Komulaisen mukaan moni mies motivoituu, kun liikunnalla on konkreettiset tavoitteet. Kunnon kohoamisen seuraaminen erilaisin mittauksin ja numeroin sopii usein miehiseen ajatusmaailmaan. Me tosiaan taidamme olla putkiaivoja, joille parhaiten menevät läpi yksinkertaiset asiat, Komulainen nauraa. b Teksti Mari Vehmanen b Kuvat Laura Vesa Pienikin liike tärkeää Tuoreet tutkimustulokset osoittavat, että jokaisella päivän mittaan tehdyllä liikkeellä voi olla luultua suurempi merkitys terveydelle. Lihasten pitkillä liikkumattomuusjaksoilla näyttäisi olevan yhteys esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen kohonneeseen riskiin. Ei siis välttämättä riitä, että urheilee yhden tunnin päivässä. Lisäksi lihaksiin pitäisi saada mahdollisimman usein edes pientä vipinää vuorokauden muiden 23 tunnin aikana, sanoo professori Taija Juutinen Finni Jyväskylän yliopistosta. Kuinka sitten esimerkiksi pyörätuolissa istuva voi lisätä lihastensa aktiivisuutta? Kyllä pyörätuolillakin eteneminen aktivoi lihaksia: käsiä, vatsaa ja niin edelleen. Liikkeelle lähteminen on tärkeää ihan meille jokaiselle. b Mari Vehmanen Juutinen Finnin artikkeli aiheesta: Liikunta & Tiede 4/2010. Sähköisenä: > Julkaisut > Liikunta & Tiede LUE MYÖS: Kolme tamperelaismiestä kertoo, mikä saa miehen liikkumaan >>>>>>>>>>>>>> Ei liian fiinisti Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset ovat jo muutaman vuoden houkutelleet onnistuneesti miehiä liikkumaan. Tässä hyviksi havaittuja konsteja: > Monet miehet haluavat oman, pelkästään miehille suunnatun ryhmän. > Ohjaaja sen sijaan voi olla nainenkin. Hänen on joka tapauksessa oltava huumorintajuinen ja tultava toimeen äijälauman kanssa. > Vaikeinta on saada miehet paikalle ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen he ovat yleensä omistautuneita ja innokkaita osallistujia. Rentoon porukkaan on uusienkin tulijoiden helppo kotiutua. > Ryhmässä aloittaessaan miehet saattavat nolostella omaa sairauttaan tai huonoa kuntoaan. On helpottavaa huumorin varjolla huomata, että muilla on samoja pulmia. > Moni mies vierastaa kovin hienolta kalskahtavia lajien tai liikkeiden nimiä. Mutkaton tyyli toimii yleensä parhaiten. > Miehet arvostavat selkeää ohjausta, ja useat haluavat kannustusta vapaa-ajan liikunnalleen. Monia motivoivat myös testit ja mittarit, joista näkee tulokset konkreettisesti. Lähde: selkäneuvoja Kirsi Töyrylä-Aapio, Suomen Selkäliitto ry Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 2/2010

17 Pasi Määttänen juomatauolla. Urheilu-ura sai uuden alun Ennen selkärankareumaan sairastumista pidin omaa kroppaa ikään kuin koneena. Luulin, että jokaiselle kolotukselle ja vaivalle on aina jokin selkeä syy: tälli kaukalossa tai liikarasitus. Pienellä huoltamisella laite tulisi taas kuntoon. Olen siis joutunut totuttelemaan siihen ajatukseen, ettei terveys ole kokonaan omissa käsissä. Kuka vain voi sairastua vakavasti, mutta liikkumista ei silti yleensä tarvitse onneksi lopettaa. Itse ehdin sairastaa kolme vuotta ennen kuin tilanne alkoi muuttua paremmaksi. Aluksi oikean diagnoosin tekeminen kesti kauan, ja sen jälkeen haettiin vielä pitkään oikeaa lääkitystä. Pahimmassa vaiheessa olin petipotilas en selviytynyt edes vessaan ilman vaimon apua. Biologinen lääke alkoi kuitenkin tehota, ja reuma on siitä lähtien pysynyt hyvin kurissa. Pääsin myös takaisin jäälle, vaikka olin luullut urani olevan ohi. Nyt olen pelannut jo monta kautta paluuni jälkeen. Sairaus on opettanut minut nauttimaan pelaamisesta aivan uudella tavalla. Lihasvoimani eivät palaa koskaan aivan entiselleen, sillä vuosien sairastaminen vei kunnon nolliin. Muuten tunnen silti olevani aika samanlainen pelaaja kuin ennen sairauden puhkeamistakin. Sen olen oppinut, että liikkumaan ei voi väkisin lähteä ennen kuin kivut on saatu kuriin. Meille reumapotilaille on myös kovasti hyötyä kehonhallinnan opettelusta: itse olen ainakin harjoitellut käyttämään entistä tietoisemmin keskivartaloa ja syviä vatsalihaksia. Kannattaa myös kysyä empimättä neuvoja alan ammattilaisilta, kuten fysioterapeutilta. Sairastumisen Pasi Määttänen > Tamperelainen jääkiekkoilija, 38, liigajoukkue Ilveksen kapteeni jälkeen kestää aikansa ennen kuin oppii itse tuntemaan, mihin kroppa pystyy ja mihin ei. Uskon, että liikunta kuuluu elämääni aina myös urheilu-uran loputtua. Lempilajejani ovat esimerkiksi laskettelu ja lenkkeily. Entiselle kilpaurheilijalle on silti ihan yhtä iso haaste saada itsensä ylös sohvalta kuin kaikille muillekin. Laiskuus iskee niin helposti. b Mari Vehmanen Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 2/2010

18 Sairaus saa kuuntelemaan kehoa Liikunta on tärkeä osa elämääni. Pelasin jääkiekkoa Kouvolan Kiekossa, mutta jäkis jäi viiden sairausvuoden jälkeen. Oli vaikea pysyä luistimilla pystyssä ja hankala keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa. MS-taudin edetessä olen vaihtanut lajia vointini mukaan. Rullaluistelu oli minulle pitkään se juttu, sitten löysin veden. Kävin hydrobickissä ja nykyisin juoksen vedessä nilkkakellukkeilla. Kellukkeet muistuttavat jalkoja oikeista liikeradoista, liikkuvuus on niissä sen verran huono. Tykkään käydä salilla, mutta venyttely ja rentoutus ovat myös tärkeitä. Monesti asenne venyttelyä kohtaan on meillä miehillä huono, vaikka minäkin tiedän venyttelyn tärkeyden. Itselläni spastisuus eli lihasjäykkyys ei ole niin paha, kun on vetreämmät paikat. Olen huomannut, että sairaus saa kuuntelemaan paremmin omaa kehoa, sitä, mitä se haluaa. Minulle hyviä lajeja ovat vedessä tapahtuvat jumpat. Kauan haaveilemani joogan aloitin tänä syksynä MS-yhdistyksen ryhmässä muuttaessani Lappeenrannasta Tampereelle. Joogassa voi pysähtyä ja kuunnella omaa kroppaa, tunne on kokonaisvaltaisen hyvä. Pyöräilen myös läpi vuoden, koska en pysty kävelemään pitkiä Janne Harjula > 36-vuotias tuore tamperelainen, harrastaa muun muassa joogaa, tehovenyttelyä ja vesijuoksua matkoja. Siinä muiden kanssa suikkaloidessa saa olla vähän kuin tavis. Monesti rankan liikuntasuorituksen jälkeen olo huononee, mutta pidemmän päälle liikunnasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Liikunnasta saa niin paljon. b Heidi Hölsömäki Voitto Palmio liikkuu ja urheilee nykyisin monipuolisesti. Työuran aikana liikkuminen oli vähäistä. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 2/2010

19 Joogasta saa niin rankan tai löysän kuin itse haluaa. Jokainen liike tehdään ajatuksen kanssa, Janne Harjula kertoo. Kuusikymppisenä mitalijahtiin Nuorempana en tarvinnut liikuntaa, paikat pysyivät kunnossa muutenkin. Työurastani, kaikkiaan 39 vuotta postissa, olin ammattiyhdistystoiminnassa kovasti mukana 23 vuotta. Ei siinä paljon jäänyt aikaa harrastustoimintaan. Nykyisin sydämen flimmeri vaatii huomionsa ja uniapnea panee liikkumaan. Virolainen lääkäri totesi minulle huonolla suomen kielellä vuonna 2001 Pikonlinnassa sairaalareissulla, nielun avarrusleikkauksen jälkitarkastuksessa: Minä en muuta voi, mene koti ja kuole. Leikkaus ei nimittäin uniapneaan auttanut. Kommentti tuntui silloin melko karulta, mutta herätti liikkumaan. Uniapneassa liikunta ja painonhallinta on hyvin tärkeää. Kun aamulla kello soi seitsemältä lähtöä kuntosalille tai 60+ hikijumppaan, Voitto Palmio > Eläkeläinen, 67, Tampere, harrastaa liikuntaa muun muassa epilepsiayhdistyksen lentopalloryhmässä lähtö ei aina ole kovin mukavaa. Oman kunnon ja hyvinvoinnin tavoittelu pitää silti liikkeellä. Käyn myös epilepsiayhdistyksen lentopallovuorolla keskiviikkoisin. Siellä ikäjakautuma on vuotta. Meitä on siellä kolme tervettä pappakerholaista pelailemassa nuorempien kanssa. Hauskaa on ja herja lentää. Seitsemän vuotta sitten hankimme vaimon kanssa siirtolapuutarhamökin Niihamasta, 126 mökin yhteisöstä, Näsijärven rannalta. Arkiliikuntaa saa talkoissa ja puutarhahommissa. Lisäksi käymme vaimon kanssa verkottamassa ja katiskoilla. Olen aina ollut enemmän liikunta- kuin urheilumies. Kuitenkin aloin siirtolapuutarhaporukassa kuusikymppisenä urheilemaan. Lusikoita ja prenikoita on tullut aika kasa, samanikäisten kanssa kilpaillessa. Kaikki lajit, hiihdosta lentopalloon, sujuvat jotenkin. Uusien vuonna 2002 hankittujen polvinivelien kanssa on pitänyt opetella uusi tekniikka maasta ylös nousuun. Polvet eivät taivu tuskatta kuin 95 asteen kulmaan. Hiihtolenkillä umpihankeen kaaduttuani kömpiminen takaisin ladulle ottaa sitten aika lailla aikaa. Liikunnan harrastaminen antaa virtaa muuhun elämään. Olen sosiaalinen luonne ja minun pitää saada olla ihmisten parissa. b Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 2/2010

20 Osaaviin seuroihin uskaltaa mennä mukaan Erityisliikunnan taustavaikuttaja Pertti Perko lisäisi soveltavan liikunnan osaamista seuroissa ja yhdistyksissä Turun kaupungin urheiluasiamies Pertti Peppe Perko tunnetaan urheilun ja liikunnan vahvana taustavaikuttajana. Perkolle on kertynyt jo pelkästään kuluneen 12 vuoden aikana kokemusta ja näkemystä hänen edustaessaan Kuntaliittoa Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaostossa. Perkon työ urheiluasiamiehenä vaihtui tänä syksynä eläkkeeseen, mutta luottamustyöt jatkuvat toistaiseksi. On hyvä hetki katsahtaa mieheen taustalla: kuka on Pertti Perko ja miten hän ajattelee liikunta-asioista nyt? Jumppamaikasta tulikin oikeuksien jumppaaja Nuoren miehen unelma: pääsisinpä jumppamaikaksi! Mutta tuo liikunnallinen nuori mies lukikin nimensä Jyväskylän liikunnan ilmoitustaulun sijaan Turun yliopiston oikeustieteellisen seinältä. Oikeustieteen opinnoista on ollut hyötyä myöhemmissä töissä ja luottamustoimissa, kertoo Pertti Perko, joka on viimeksi ratkonut kiistakysymyksiä ja rikkeitä muun muassa Jääkiekkoliiton kurinpitoja vastalausevaliokunnissa. Harva tietää, että Perko ehti työskennellä kolmisen vuotta rikospoliisin väkivaltaryhmässä tutkijana. Työ murharyhmässä ja opinnot Turun yliopiston oikeustieteellisessä saivat väistyä, kun urheilu veti ensin seitsemäksi vuodeksi TPS:n nuorisosihteeriksi organisoimaan jääkiekkotoimintaa, sitten Turun kaupungin urheiluasiamieheksi. Sportille kuuluu kaksi kolmasosaa sydämestäni, ja kun mahdollisuus annettiin, sportti vei. Perko oli alkuun Turun kaupungilla koko järjestötyön, myös erityisliikunnan, esimies. Erityisryhmien liikunta oli minulle aluksi uutta, mutta onneksi talossa oli osaajia, kuten Riitta Samstén. Sanoin: hoitakaa te substanssi, minä hoidan resurssit. Nykyisin erkkapuolella on viisi henkilöä töissä, joista yksi hoitaa maahanmuuttajien liikuntaa. Erityisliikunta on kunnissa syntynyt vastaamaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikkujien tarpeisiin. Myöhemmin se on laajentunut toimintakyvyn perusteella iäkkäiden liikuntaan ja uusimpana kohderyhmänä mukaan on tullut maahanmuuttajien liikunta. Pidemmän päälle maahanmuuttajien liikunta pitää sisällyttää normaaliin liikuntaan. Niin kauan kuin se on hoitamatta, erityisliikunnan työntekijöillä on ehkä parhaat asenteelliset valmiudet hoitaa sitä. Seuroihin lisää soveltavan liikunnan osaamista Inkluusion, kaikille avoimen liikunnan, lisäämisen Perko näkee tulevaisuuden tärkeimpänä tavoitteena myös vammaisten ja pitkäaikaissairaiden liikunnassa. On paljon ihmisiä, jotka voisivat liikkua seuroissa. Inkluusio on mahdollista, kun ohjaajilla on tarvittavaa osaamista ottaa erityisliikkujat mukaan. Myös laji- ja välinesovellukset edistävät osallistumista. Kun seuroissa on osaamista, ihmiset uskaltavat mennä mukaan, Perko pohtii. Soveltava liikunta pitää Perkon mielestä sisällyttää SLU-alueiden Seurat ja yhdistykset ovat suomalaisen liikuntakulttuurin vahvuus ja tämä näkyy liikuntalaissammekin. Vastaavaa ei ole muualla Euroopassa. koulutuksiin, ja tässä yhteistyötä on jo aloiteltukin SoveLin ja VAU ry:n kanssa. Vammaisurheilussa seuraintegraatio on jo pidemmällä kuin soveltavassa terveysliikunnassa. Perkon laskujen mukaan seitsemässä lajiliitossa vammattomat ja vammaiset urheilevat rinnakkain, ja esimerkiksi huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU palvelee myös paralympiaurheilijoita. Seuratoiminta sopii vain osalle Perko korostaa niin sanottua järkevää integraatiota, jossa vain osa erityisliikunnasta sulautetaan seuratoimintaan. Osalle ihmisistä on luotava mahdollisuus liikkua omissa ryhmissä. Esimerkiksi vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat erityisiä toi- Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 2/2010

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava Liikunta SoveLin strategia 2013 2015 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan 2 Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan Soveltava

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

SoveLi-info 5/2010. Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön. Tilaa SoveLi-Info

SoveLi-info 5/2010. Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön. Tilaa SoveLi-Info SoveLi-info 5/2010 Virvelin tulokset rohkaisevat liikunnan yhteistyöhön SoveLin Virveli Virtaa verkostoihin liikunnasta -hankkeessa (2006 2009) kehitettiin malleja paikalliseen soveltavaan ja terveyttä

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia

Kohti yhteistä liikuntaa. Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa Soveltava liikunta SoveLin strategia Kohti yhteistä liikuntaa SoveLin strategia 2009 2012 Soveltava Liikunta SoveLi ry Työryhmä Heidi Hölsömäki (toim.) leena Jokinen Sari Kivimäki

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 1 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n selvitystyö 10.3.2011 Erityisliikunnan jaoston nimeämälle inkluusion arviointityöryhmälle 2 Sisällysluettelo 1. Selvitystyön tehtävänanto 2 2. Taustaa 2 3. Kyselyn tulokset

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla!

Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! 2014 LAJIKOKEILUJA SENIOREILLE VIIKOILLA 47 & 48 Lajikokeiluun osallistuminen maksaa 2 / hlö - maksu tasarahalla! Osaan lajikokeiluista on ilmoittautuminen pe 14.11.2014 klo: 12.00 mennessä. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2015 Aivoliiton liikuntaa 1/2015 - Kohderyhmät: Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet ja heidän omaisensa sekä perheet, joissa on todettu lapsen tai nuoren kielellistä

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014.

SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014. Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöjen liikuntaa 2014 Diasarjaan on koottu kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen keskeisiä liikuntatoiminnan muotoja 2014. SoveLin jäsenjärjestöt 2014 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

SoveLi-info 2/2011. Tilaa SoveLi-Info. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan SoveLi-info 2/2011 Mikko Vähäniitty SoveLi-messuilla 8.4. on kokeiltavana kaikille soveltuvia liikuntamuotoja, kuten sisäcurlingia. SoveLi-messuilla tietoa ja toimintaa bollywoodista paljasjalkarataan

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Hae vuoden 2013 seuratukea!

Hae vuoden 2013 seuratukea! Hae vuoden 2013 seuratukea! Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukien hakuaika on 24.1. 15.3.2013 Tuen hakuperiaate on muuttunut aiemmista vuosista! Hakemuksen tulee olla perillä OKM:ssä 15.3.2013! Varaa

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Juoksusankarit Demoharjoitus II

Juoksusankarit Demoharjoitus II Juoksusankarit Demoharjoitus II - Demotunti huomioiden erilaiset liikkujatyypit (Jaana Kari, 2016; pdf) - Minkälainen liikkujatyyppi sinä olet? 1. Käydään kaikki harjoituspisteet läpi ja lopuksi ryhmitytään

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

SoveLi-info 6/2010. SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle. Tilaa SoveLi-Info. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin uusia jäseniä

SoveLi-info 6/2010. SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle. Tilaa SoveLi-Info. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin uusia jäseniä SoveLi-info 6/2010 SoveLi hakee rahoitusta kahdelle uudelle hankkeelle Soveltava Liikunta SoveLi ry:n syyskokous oli 18.11.2010 Helsingissä, SLU-talolla. Valtakirjoja osallistujineen oli jäsenjärjestöistä

Lisätiedot

SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005

SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005 31.8.2005 SEURATIEDOTE / ELOKUU 2005 SEUROJEN YHTEYSTIEDOT PELISÄÄNNÖT LISENSSIT RINGETTELIITON ALAISET TURNAUKSET KAUDELLA 2005-2006 HAE TUKEA LASTEN JA NUORTEN RINGETTEEN LIITON UUDET HENKILÖT HYVÄÄ

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI Hiljainen päivä toimistolla. KOP KOP! Hmph. Kuka siellä koputtelee? Vaikket varmaan ihan heti usko, niin meiltä keskisuomalaisilta loppuu tätä menoa

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot