Annami Hylkilä LEVYNTEKO OPPIMISPROSESSINA - OPINNÄYTETYÖRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Annami Hylkilä LEVYNTEKO OPPIMISPROSESSINA - OPINNÄYTETYÖRAPORTTI"

Transkriptio

1 Annami Hylkilä LEVYNTEKO OPPIMISPROSESSINA - OPINNÄYTETYÖRAPORTTI Opinnäytetyö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Musiikkipedagogi Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Taiteen yksikkö Huhtikuu 2008 Koulutusohjelma Musiikkipedagogi Työn nimi Levynteko oppimisprosessina opinnäytetyöraportti Työn ohjaaja Juha Ojala Tekijä/tekijät Annami Hylkilä Sivumäärä 25 + liitteet Työelämäohjaaja Opinnäytetyöraporttini käsittelee Kunniaasi kaikuvi maa levyn tekoa. Levyn suunnittelu alkoi keväällä 2005 ja levy oli valmis joulukuussa Toimin levyn tuottajana ja laulajana. Tarkoituksenani oli tuottaa oma levy myytäväksi tuotteeksi. Opinnäytetyöraportissani kerron levynteon prosessista ja sen jälkeen käsittelen levynteon oppimisprosessiani musiikkiterapeuttisesta näkökulmasta, John Deweyn kokemuskäsitteen sekä kognitiivisen musiikin tutkimuksen näkökulmasta. Lopuksi pohdin, miten levy onnistui sekä levyn tuottamaa kokemusta. Levy oli oppimiskokemuksen kannalta merkittävä. Levyn tekeminen opetti konkreettisesti levyn tekemisen koko prosessin. Mukana olleiden muusikoiden kanssa sain tärkeitä kokemuksia yhteismusisoinnista. Levyn kautta opin arvioimaan, kuuntelemaan ja analysoimaan omaa osaamistani laulajana monipuolisemmin. Asiasanat Kognitiivinen musiikkipsykologia, muusikkous, kokemus, musiikkiterapia, äänituotanto

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date April 2008 Degree programme Music Pedagogy Name of thesis Making a CD as a learning process a thesis report Instructor Juha Ojala Author Annami Hylkilä Pages 25 + appendixes Supervisor My report deals with the making of the CD called Kunniaasi kaikuvi maa. The planning of the CD started in the spring of 2005 and the work was completed in December I acted as the producer of and the singer on the CD. The purpose was to produce a CD of my own and release it as a product for sale. In this thesis I explain the process of making the CD, and thereafter deal with the learning process from the point of view of music therapy, John Dewey s concept of experience and cognitive musicology. Finally, I reflect on how the CD succeeded and how I personally experienced the process. The making of the CD was significant as a learning experience. It taught in a concrete way how to make a CD. With the other musicians involved in the project I got important experience on making music together in a group. I also learned to assess, listen to as well as analyze my singing skills in a more many-sided way. Key words Cognitive Musicology, Musicianship, Experience, Music Therapy, Sound Production

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROSESSIN KUVAUS Suunnitelma ja aikataulu Tuottaja Laulut Oma harjoittelu Äänitysvaihe Muusikot Sovitukset Äänittäjät Markkinointi Jakelu Rahoitus OPPIMISKOKEMUKSEN JÄSENNYS Musiikin ja narratiivisuuden terapeuttinen vaikutus Dewey, Peirce ja kokemuksellinen oppiminen Kognitiiviset toiminnot oppimisessa Taitava esittäminen ARVIOINTI JA POHDINTA Palautetta kuulijoilta Oma arviointi oppimisprosessista...22 LÄHTEET...25 LIITTEET...26

5 2 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyöraportti perustuu kokemuksiin Kunniaasi kaikuvi maa levyn teosta. Pitkäaikainen haaveeni oli tehdä joskus oma levy, ja niin se alkoi kypsymään mielessäni ammattikorkeakouluopintojeni ollessa puolessa välissä. Aikaa itse levyn teosta on kulunut lähes kaksi vuotta, ja levyni tarkastelu on saanut ajan saatossa monenlaisia ajatuksia ja suuntia mielessäni. Kritiikkini omaa laulamistani kohtaan tuona aikana on noussut, mutta se on toki ajateltava yhtenä osana oppimiskokemusta, jonka levy toi mukanaan. Oppimiskokemuksena levy ja sen tekeminen antoivat paljon. Levyn tekeminen on prosessi ja sellaisena minulle tärkeä. Laulut ovat edelleenkin minulle läheisiä ja merkityksellisiä. Laulut merkitsevät varmasti paljon myös monelle muulle, koska levyllä on monia ikivihreitä hengellisiä lauluja, muutaman uudemman hitin lisäksi. Merkittävänä asiana pidän myös sitä, että sain tehdä levyn yhdessä jo ammatissa työskentelevien muusikoiden kanssa. Se oli parhaimpia kokemuksiani levynteossa. Kuvaan raportissani levyntekoprosessia, kerron, miten levynteko eteni ja mitä tapahtui levynteon jälkeen. Tarkastelen myös levyn tekoa musiikkiterapeuttisen ja kokemuksellisen oppimisen näkökulmasta sekä pohdin hyvää esittämistä kognitiivisen musiikintutkimuksen kautta. Lopuksi pohdin, miten levyprojekti onnistui.

6 3 2 PROSESSIN KUVAUS 2.1 Suunnitelma ja aikataulu Toukokuussa 2005 aloitin levyn suunnittelun laulujen osalta. Heinäkuuhun mennessä olin valinnut kaikki laulut, jotka levylle haluan. Oma harjoittelu kappaleiden kanssa alkoi välittömästi ja olin varannut koko syyslukukauden 2005 laulujen harjoittelemiseen. Syys- ja lokakuu oli tarkoitus harjoitella lauluja myös soittajien kanssa. Varsinainen äänittäminen oli marraskuussa ja levy oli kokonaan valmiina jouluna Roolini levyllä oli laulajana olemisen lisäksi tuottajan rooli, joka pitää sisällään monia erilaisia asioita käytännön järjestelyistä itse musiikin suunnitteluun. Tuottaja on henkilö, joka vastaa levyn musiikista ohjaamalla levyn taiteellista sisältöä sekä teknistä toteutusta (Suntola 2000, 37). 2.2 Tuottaja Tuottajan tehtävä alkaa projektin alkuvaiheessa puitteiden ja tavoitteiden ratkaisemisesta. Tuottaja miettii, mikä on äänitteen tarkoitus, millainen levystä tulee (sinkku, pitkäsoitto, omakustanne), kuka rahoittaa ja kuinka realistiset tavoitteet ovat käytettävissä olevan ajan, osaamisen ja budjetin merkeissä. Tämän jälkeen voidaan hahmottaa projektin sisältö eli muusikot, kappaleet ja sovitukset. (Suntola 2000, 39.) Kaikki levyyn liittyvät puitteet ja tavoitteet olivat omissa käsissäni (katso liitteet). Mietin levyn sisällön, etsin rahoitusta, kyselin muusikkoja, etsin kappaleet ja sovitukset. Ensimmäisenä hahmottuivat levyn kappaleet. Lähdin kartoittamaan rahoitusta ottamalla yhteyttä yrityksiin. Ammattikorkeakoulu auttoi muusikoiden saamisessa. Etsin instrumenteille sopivat kappaleiden sovitukset. Näiden asioiden varmistuttua oli mahdollista ajatella levyn toteutumista. Projekti alkoi tuntua realistiselta varsinkin rahoituksen ja muusikoiden varmistumisen jälkeen. Ennen äänittämistä oli varmistettava, että kaikki käytännön asiat lauluihin liittyen ovat hoidossa, kuten luvat laulujen levyttämiseen, luvat sovituksiin jne. Jotta tuottaja voi ylipäänsä aloittaa tuottamisen, kaikkein ensimmäiseksi on hankittava tuottajakoodi, kansainvälinen ISRC-koodi, joka vaaditaan kaikissa äänitteissä. Äänitteen tuottajana minun tuli myös hoitaa sopimukset kuntoon Gramexin kanssa. Virallinen puoli on tehty mielestäni

7 4 melko helpoksi. Ongelmaksi tai ainakin aikaa vieväksi asia voi mennä, jos esimerkiksi johonkin kappaleeseen aikoo hankkia sovitusluvan. Tekijänoikeudenhaltijat nimittäin eivät aina ole helposti tavoitettavissa. Omalla kohdallani jouduin odottamaan aika kauan, ennen kuin sain Jaakko Löytyltä vastauksen sovituslupaan. Lähestyin häntä kohteliaasti kirjeellä, jossa pyysin lupaa Kahden maan kansalainen -laulun uuteen sovitukseen. Kun vastausta ei alkanut kuulua, jouduin soittamaan Löytylle, sillä vastausta ei alkanut kuulua. Onneksi sain kaiken hoidettua ajallaan. Kun levyn tavoitteet ja sisältösuunnittelu on kunnossa, etsitään studio ja äänittäjä (Suntola 2000, 39). Kyselin tarjouksia eri studioilta läheltä kotipaikkakuntaani koska alkuperäisenä ideanani oli tarkoitus äänittää Toholammilla. Kinnulalainen Studio Perägrammari osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi hinnan ja sijainnin perusteella. 2.3 Laulut Minulla oli vapaat kädet miettiä lauluja ja tein valinnat rauhassa. Pyrin löytämään monipuolisen kokonaisuuden. Kappaleiden välille muodostui kuitenkin tietty teema. Kaikissa lauluissa on hyvin vahva visuaalinen kuva. Sanat muodostavat maisemia, joita musiikki värittää. Laulut ovat seuraavat levyn esitysjärjestyksessä: säv. Jean Sibelius, san A.W Koskimies: Soi kunniaksi Luojan säv. Mika Piiparinen, san. Pia Perkiö : Oi, katso, mikä aamu säv. Oskar Merikanto, san. Hilja Haahti : Kun päivä paistaa säv. Toivo Kuula, san. V.A Koskenniemi: Kesäyö kirkkomaalla säv. Konsta Jylhä, san. Rebekka Jylhä: Suvivirsi säv. Taneli Kuusisto, san. Mika Waltari: Sun ristis juurehen säv. Mika Piiparinen, san. Hilja Aaltonen: Meren tiedän säv. Jaakko Löytty, san. Kaija Pispa : Kahden maan kansalainen säv. Petri Laaksonen, san. Anna-Mari Kaskinen: Teit kaiken ajallansa säv. Oskar Merikanto, san. Eino Leino, Juho Railo : Oi muistatko vielä sen virren säv. Armas Järnefelt, san. Ilta Koskimies: Kehtolaulu säv. san. Pekka Simojoki : Lumienkeli

8 5 2.4 Oma harjoittelu Yleisesti harjoittelemisen tarkoitus on myötävaikuttaa tiedon syvyyteen ja taidon kehittymiseen erityisten suoritusten tukemana. Harjoitteleminen sisältää itsetietoisen ponnistelun henkilön tietyissä aikomuksissa tullakseen osaavammaksi. Tyypillisesti hän etsii tai hänelle on annettu metodeja osaavuuden lisäämiseen. Nämä metodit ovat tuotettu koulutuksessa (Sloboda 1985, 196.) Omat musiikin harjoittelumetodini ovat syntyneet ajan saatossa muun muassa musiikin teoriasta, soittotunneilta ja laulutunneilta löytämieni harjoitusten kautta. Harjoittelu levyä varten vaati paljon ponnisteluja, koska harjoittelun aikataulu oli itse suunniteltava alusta käsin ja harjoittelulle piti laittaa päämääriä. Harjoittelua helpotti suuresti oma lauluopettaja, joka omalta osaltaan ohjasi lauluja eteenpäin, ja sain tunneilta vinkkejä omaan harjoitteluun. Esimerkkinä taitavan ja aloittelevan muusikon yhtenä erona harjoittelemisessa on se, että kun aloittelija tähtää harjoittelussa pelkkään kappaleen toistamiseen yrittämällä vähentää näin virheitä, taitava muusikko osittaa vaikeat kohdat pienempiin osiin (Sloboda 1985, 91). Harjoitteluni alkua leimasi pitkälle suuri toistojen määrä. Kun kysymyksessä oli suomenkieliset kappaleet ja osin tutut kappaleet, niitä oli mahdollista työstää jo alusta eri tavalla kuin jos ne olisivat olleet vieraskielisiä ja vaikeampia. 2.5 Äänitysvaihe Äänittämiseen varasin kolme kokonaista päivää marraskuusta. Äänitimme kaksi päivää Keski-Pohjanmaan konservatorion isossa salissa ja yhden päivän Kokkolan kirkossa. Äänittämisessä on tärkeää ottaa huomioon tila ja tilan omat äänet. Äänitimme aina päivällä, jolloin sekä kirkon että ison salin ulkopuolella oli muita ääniä. Kirkko tuotti äänittäjille ylimääräistä päänvaivaa, koska liikenteen melu tuli jonkin verran sisälle, eikä sitä voinut oikein poistaakaan. Ongelma korjattiin sillä, että tilaan ei sijoitettu mikkejä, jolloin samalla mahdollisten hälyäänien poistaminen lopullisesta versiosta tehtiin vähän vaikeammaksi. Lopullisella levyllä mikitys oli kuitenkin onnistunein juuri kirkossa äänitetyissä kappaleissa. Ison salin lähettyvillä opiskelijoita ja soittajia on päiväsaikaan liikkeillä koko ajan. Onneksi sali on tehty varsin äänieristetyksi jo valmiiksi joten hiljaisuudesta ei tarvinnut huo-

9 6 lehtia kuin pienillä kylteillä salin ovilla. Äänitysvaiheen alkaessa uskalsin tuskin hengittää, koska vain laulaminen oli sallittua, ei muut äänet. Olin varautunut leppoisiin vaatteisiin ja ison salin iso tila helpotti oloa ja äänen vapaata kulkua. Kirkossa äänitimme kaikki uruilla säestettävät laulut eli Soi kunniaksi Luojan, Suvivirsi, Sun ristis juurehen, Kahden maan kansalainen ja Oi muistatko vielä sen virren. Äänitysvaihe sujui hyvin ja kaikista kappaleista ehdittiin ottaa useita otoksia, joita kuuntelimme myös äänityksien välissä. Ääni alkoi loppupäivästä hieman väsyä, mikä on tietysti luonnollista. Syy väsymiseen oli varmasti myös siinä, että analysoin omaa laulamistani enemmän kuuntelemisen kautta ja pyrin tarkempaan laulamisen kontrolliin tarkoituksenani saada jokaisesta otoksesta ehyt kokonaisuus. Vaikka kappaleita oli harjoitellut omasta mielestään riittävästi, tuli usein otoksiin joku harmittava pieni virhe tai huonompi kohta. Jos itsellä sattui menemään hyvin, saattoi soittajalla taas puolestaan tulla huonompi otos. Kirkko on mielestäni kaikkein ihanin paikka nauhoittaa. Pidän Kokkolan kirkosta ja sen uruista. Lehterillä on niin paljon tilaa laulaa, että jo tunne olla siellä on hieno ja juhlallinen. Olen vakuuttunut siitä, että tilalla on merkitystä, kun laulaa. Se, että pääsimme autenttiseen paikkaan, sinne missä hengellisiä lauluja yleensä esitetään, auttoi minua keskittymään ja ajattelemaan kokonaisemmin. Kirkko tilana rauhoittaa ja auttaa minua näkemään ympärille. Ensimmäinen päivä isossa salissa meni pilalle siitä syystä, että pianotuolista kuului ylimääräistä kolinaa. Istuin oli siis epäkunnossa. Ongelma huomioitiin jo äänitysvaiheessa, koska äänittäjät ovat tarkkoja, eivätkä halua yhtään hälyääntä mukaan nauhalle, koska niitä on myöhemmin hankalampaa poistaa. Pianistina toiminut Natalia Sakkos pyrki mahdollisuuksien mukaan soittamaan liikkumatta, jotta ääntä ei kuuluisi. Silti tuoli vaikutti nauhoitukseen ja saimme paremmat otokset pianosäestyksellisistä lauluista vasta toisen äänityspäivän aikana kun tuoli oli korjattu. Myös kitarakappaleiden kanssa sattui odottamaton yllätys ja ne piti myöhemmin nauhoittaa uudelleen. Ongelmaksi muodostui inhimillinen sivuääni, joka tuli kitaristin soittaessa kappaleita. Kitaristin hengitys kuului niin paljon, että sitä ei pystynyt poistamaan mitenkään äänityksestä. Äänittäjä kuuli tilanteen jo äänitysvaiheessa mutta ei uskaltanut kertoa asiasta. Äänittäjä kertoi minulle asiasta vasta äänityspäivän jälkeen, jolloin ei ollut enää mahdollista äänittää kappaleita uudelleen. Kun kerroin myöhemmin asian kitaristille, se tietysti harmitti häntä kovasti. Äänittäjän hienovaraisuudesta

10 7 koitui vain harmia, sillä alkuperäinen kitaristi ei löytänyt aikaa äänittämiseen, koska uudelleen äänittäminen olisi tarkoittanut matkustamista Kinnulaan äänitysstudiolle, koska äänittäjillä ei ollut mahdollista tulla enää Kokkolaan. Lopputulos ei ollut niin hyvä kuin olisin toivonut, koska kitara jouduttiin lopullisessa versiossa nauhoittamaan erikseen lauluraidan päälle. Laulua ja kitaraa ei siis nauhoitettu samaan aikaan, mikä tietysti vei osan laulujen luonnollisuudesta pois. Tällaisiin odottamattomiin ongelmiin en ollut osannut varautua ennen äänittämistä. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisikin pitänyt ottaa äänittämiselle vielä yksi varapäivä, jotta kappaleet, jotka eivät olleet onnistuneet, olisi voinut ottaa uusiksi. Kuitenkin myös äänittäjien aikataulu oli jo lyöty lukkoon ja mahdollista varapäivää ei voinut enää sopia vaan se olisi pitänyt huomioida jo elokuussa. Kuten Suntola (2000, 39) mainitsee tuottajan toimivan linkkinä säveltäjien, sovittajien, muusikoiden ja äänittäjän välillä. Tässä tapauksessa en saanut tietoa tarpeeksi ajoissa. Minun olisi tullut tietää kaikista ongelmista ensimmäisenä, jotta olisin voinut niihin vaikuttaa. Tässä mielessä tuottajan toimen ulkoistaminen olisi voinut varmasti olla levyn kannalta parempi vaihtoehto. Äänityspäivät venyivät kuuden tunnin mittaisiksi ja vaikka välillä pidettiin taukoa, ääni oli kovalla koetuksella. Laulua vaikeutti yhden äänityspäivän aikana ylävatsakipu, joka johtui todennäköisesti lihasten heikkoudesta ja harjoittelun aiheuttamasta rasituksesta. Äänityksessä käytin tuolloin apuna tasapainolautaa, joka helpotti laulamista antaen paremman tuen kehosta. Rankimmaksi muodostui usein kappaleiden kuunteleminen äänitysten välillä, koska virheet oli kuultava heti ja heti sen perään piti taas yrittää saada mahdollisimman ehjä suoritus. Ääni kesti kuitenkin hyvin ajatellen, että en ollut aikaisemmin laittanut ääntä samanlaiselle koetukselle. 2.6 Muusikot Toivoin alusta asti saavani tehdä levyn hyvien muusikoiden kanssa. Ammattikorkeakoulu auttoi minua muusikkojen saannissa ja mahdollisti ammattikorkeakoulun soitonopettajien osallistumisen levyyn osana työtään. Levyllä pianistina on silloin ammattikorkeakoulussa säestyksen lehtorina toiminut Natalia Sakkos. Natalia oli jo aikaisemmin tuttu koska olin harjoitellut hänen kanssaan jo ennen levyprojektia koulussa ja varsinkin keväällä 2005 harjoittelimme paljon Merikanto-kilpailuja varten, jossa hän oli mukana. Ihailen hänen ammattitaitoaan ja muusikkouttaan. Hänen kanssaan on erittäin mukavaa ja rikasta tehdä

11 8 musiikkia. Hänellä riitti kiinnostusta pohtia ja miettiä erilaisia ratkaisuja, hän antoi neuvoja ja yhdessä pohdimme, miten lauluja esittäisimme. Yksi mielenkiintoinen kulttuurinen seikka uudisti kappaleiden työstämistä. Vaikka laulut ovat minulle ja usealle muulle suomalaiselle hyvin tunnettuja kappaleita, Natalialle suurin osa oli uusia. Järnefeltin kehtolaulu ja Merikannon Kun päivä paistaa olivat niitä tutumpia, mutta kolme muuta pianosäestyksellistä tulivat hänelle uutena. Uutuudessa on aina se hyvä puoli, että ilmaisu ei ole valmiiksi juurtunutta, vaan kappaleen joutuu tekemään alusta asti huomioiden kuitenkin että musiikissa ja varsinkin klassisen musiikin sisällä itsessään vallitsee jo useita sääntöjä siitä, miten musiikkia esitetään ja fraseerataan. Toinen merkittävän panoksensa antanut muusikko levyllä on Ritva Göös. Hän toimii Kokkolan suomalaisen seurakunnan johtavana kanttorina. Kaikkein eniten mieleeni on jäänyt kuinka syvästi ja tosissaan Ritva harjoitteli ja paneutui kappaleisiin ja oli koko ajan valmis työstämään kappaleita. Ritva käytti paljon aikaa jo pelkästään äänikertojen valitsemiseen. Parhaiten onnistuneita levyllä ovat juuri urkukappaleet ja urkujen sointivärit eri kappaleissa, joten Ritvan erittäin tarkka paneutuminen sointivärin valintaan ei mennyt todellakaan hukkaan. Sain tehdä musiikkia aivan upean muusikon kanssa ja sain samalla tutustua urkujen mekaniikkaan. Ritva piti myös huolen siitä, että urut viritettäisiin ennen äänitystä. Lauri Pulakka toimi sellistinä kahdessa laulussa. Sellon tumma ja pehmeä sointi sopi Kahden maan kansalaiseen ja Kehtolauluun todella hyvin ja toi pienen ripauksen kaivattua vaihtelua levyn äänimaisemaan. Marko Pekkarinen soitti uudet kitarasäestykset. 2.7 Sovitukset Levyllä oli kaksi uutta sovitusta. Tilasin ne urkuja hyvin tuntevilta ammattilaisilta, koska kummatkin kappaleet olivat urkusovituksia, joissa toisessa oli vielä mukana sello. Konsta Jylhän Suvivirttä olen esittänyt paljon ennen levyttämistä ja halusin sen ehdottomasti mukaan levylle. Luvan sovitukseen ja levytykseen pyysin Konsta Jylhän vaimolta Rebekka Jylhältä, joka antoi luvan mielellään. Suvivirren sovitti toholampilainen kanttori Osmo Jämsä. Ritva Göös kiitteli sovitusta todella hyväksi ja mukavaksi soitettavaksi. Toisen sovituksen Jaakko Löytyn Kahden maan kansalainen laulusta teki Risto Ainali. Ainalin sovi-

12 9 tus sopii hienosti laulun syvämietteiseen tekstiin tummana soivien urkujen ja sellon säestämänä. 2.8 Äänittäjät Äänityksestä ja levyn masteroinnista huolehti Studio Perägrammari Kinnulasta. Äänitysstudiota pyörittävä Harri Pekkarinen on mukavimpia kohtaamisistani ihmisistä ja siksi työskentely oli mutkatonta. Paljon en tiennyt aikaisemmin käytännön äänittämisestä, mutta nyt jonkin verran enemmän. Mahdollisuuksia muokata kappaleita on paljon ja kappaleita voi parannella jälkikäteen. Pyrin ottamaan levylle tietysti versiot, joita ei tarvitsisi paljon muokata ja säästyimmekin suuremmilta korjauksilta. Ennen levyäni Pekkarinen oli äänittänyt runsain määrin kevyttä musiikkia, lähinnä iskelmää. Puhuimme paljon alussa siitä, miten klassisen musiikin äänittäminen eroaa kevyen äänittämisestä. Toiveenani oli saada musiikin kuulostavan luonnolliselta, akustiselta, jolloin turhia kappaleiden muokkauksia vältettäisiin. Pekkarinen otti toiveeni hyvin huomioon ja yritimme saada levyn kuulostamaan luonnolliselta. 2.9 Markkinointi Markkinoin levyä parhaani mukaan. Täytyy sanoa, että oman tuotoksen markkinoiminen ei ole kaikkein helpointa hommaa. Mielestäni markkinointi onnistui kuitenkin aika hyvin, koska levyjä meni varsinkin alkuvaiheessa paljon. Kiikutin ensimmäisenä tuoreen levyn Yleisradion radio Keski-Pohjanmaahan, ja pyysin että jos joskus soittaisivat siitä jotakin. Levyn nähtyään toimittaja pyysi, että voisi tehdä pienen jutun samalla ja pääsin haastateltavaksi ja samalla myös levy pääsi soimaan radioon. Samalla tavalla, pyytämättä, levystä tehtiin haastattelu myös Keskipohjanmaa-lehteen, mikä varsinkin sai hyvin näkyvyyttä. Kirjoitin vielä paikalliseen Lestijoki-lehteen puffin eli tekstimainoksen. Mainoksia levystä tehtiin myös (liite) ja niitä vietiin varsinkin kauppoihin, joissa levyä myytiin. Mainokset olivat A4 kokoisia ja antoivat lisää näkyvyyttä, koska tuotteena CD on kuitenkin varsin pieni ja ehkä siitä syystä näkymätönkin. Mainosten kuten levyn graafisesta ilmeestä vastasi ammattitaidolla Marko Myllyaho.

13 Jakelu Omakustantajan vaihtoehdot jakelulle ovat joko levyn myyminen ja levittäminen itse tai jakelijan löytyminen (Raittinen 2003, 12). Suurin osa markkinoinnistani kohdistui tietysti jakelijoihin. Levyn myynnistä vastasi lähinnä kaupat, joissa levyä myytiin. Toholammin Osuuspankki on ollut merkittävä jakelija, kuten myös Kokkolan yhteiskristillinen kirjakauppa ja Kotimaa-yhtymän nettimyynti Rahoitus Osan levyn rahoituksesta maksoin opintolainalla, jota nostin kyseiseen tarkoitukseen. Osa levyn äänittämis- ja masterointikuluista maksoivat vanhempani ja osan Toholammin Osuuspankki, joka ainoana ulkopuolisena sponsorina oli mukana levyprojektissa. Olin toki lähettänyt kirjeen syksyllä 2005 muutamille muillekin toholampilaiselle yritykselle, mutta ainoastaan Osuuspankki tuli mukaan ja yhteistyöstä tulikin hyvin merkittävä ajatellen levynmyyntiä, koska levyä sai ostaa myös osuuspankin konttorista. Levyn kustannukset tulivat kaikkineen olemaan n euroa. Painosmääräksi tuli 500 levyä.

14 11 3 OPPIMISKOKEMUKSEN JÄSENNYS 3.1 Musiikin ja narratiivisuuden terapeuttinen vaikutus Levyn tekeminen oli minulle lähtökohtaisesti hyvin terapeuttinen kokemus. Hahmotan seuraavassa yleisestikin, mitä merkityksiä musiikki voi antaa terapeuttisena ilmiönä omakohtaisen pohdinnan lisäksi. Kulttuurissa musiikin syntyyn ja olemukseen kuuluvat tarve yhteyteen, kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Oma ääni ja oma äänellinen olemassaolo on osa sekä yhteistä olemassaoloa että yksilön tarvetta ilmaista itseään itselleen ja toisille. (Lilja-Viherlampi 2007, 67.) Laulamisen ja musisoinnin viehättävyys omassa elämässäni on juuri siinä, kuinka se on yhteydessä itseeni ja toisiin. Voin laulaa itselleni, mikä on tärkeää ja merkityksellistä. Laulaminen on kuitenkin usein kanava toisen ihmisen luo, ja sillä on nykyisin tärkeä rooli elämässäni linkkinä toisiin ihmisiin. Musiikissa on kyse usein tarinan kertomisesta niin runoissa kuin musiikillisessa melodiassa (esittely, kehittely, huipennus, purkaus, päätös). Tarinoiden kautta ihminen pyrkii kokemaan jatkuvuutta, ymmärtämään tavoitteita ja toimintoja. (Lilja-Viherlampi 2007, 70.) Annetuista olosuhteista eli narraatioista syntyy tietynlainen etenemisen kaari alun ja lopun välillä, järjestys tai syntagmaattinen jatkuvuus, jolla on aloitus, kehitys ja loppu.(tarasti 1994, 24). Laulamisen viehätys on pitkälle tarinassa, ja tuntuu hyvältä saada joku asia sanottua tarinan avulla alusta loppuun. Usein tarinat kertovat suoraan omia tuntoja ja silloin ne kokee erityisen merkityksellisiksi. Tarinoiden ohella musiikki on rikas maailma, josta ammentaa erilaisia maailmoja. Usein omat lempikappaleeni syntyvät hyvän melodian ja puhuttelevan tekstin yhteisvaikutuksesta. Tonaalisessa musiikissa sävelten välinen hierarkisuus voidaan kokea jännitteenä tai Greimasin ja Schopenhauerin mukaan tahtona (will) ja välttämättömyytenä (must), jolloin narratiivisuus on jännitteen kaaren alun ja lopun välinen liike, ja tulee ilmaistuksi musiikin rakenteellisissa tasoissa. (Tarasti 1994, 23.) Tonaalisen musiikin jännitteet koostuvat esimerkiksi riitasoinnun purkamisesta purkaussointuun. Tällaiset musiikilliset harmoniat ovat vahvoja tai heikkoja ja kertovat paljon siitä, mitä säveltäjä on halunnut tietyllä kohdalla tai koko kappaleella viestittää. Kappaleen

15 12 alku voi heittää kysymyksen, johon viimeistään kappaleen lopussa annetaan vastaus niin musiikillisesti kuin tekstin muodossa. Musiikin soivat hahmot, kuten melodialinja, sointiväri, rytmi voivat tuottaa esteettistä mielihyvää, ja niiden avulla voi hahmottaa kokonaisuuksia ja luoda kauniin järjestyksen (Lilja-Viherlampi 2007, 70). Musiikki on todellinen hyvän olon tuoja, ja oma mielimusiikkini vapauttaa tunteita. Musiikki antaa mahdollisuuden tunteiden ja tunneilmaisujen jakamiseen ja vastaanottamiseen (Lilja-Viherlampi 2007,86). Musiikki on mielestäni helppo keino olla lähellä asioita, joista kertoo ja musiikin luonne vapaaehtoisena kanavana antaa vapauden esittää tai olla esittämättä musiikkia. Musiikin narratiivisuus voi tarkoittaa tekstin ja melodian narratiivisuuden lisäksi myös sitä, kuinka muusikko esittää narratiivin (Tarasti 1994, 23). Se, millaisen tulkinnan ja tarinan itse antaa kappaleelle, antaa yksilöllisemmän kokemuksen musiikista ja haastaa esittäjän luoviinkin ratkaisuihin musiikista. Ilmauksen esittäminen on narratiivisuutta, jota tulee tutkia musiikillisen subjektin ja objektin välisenä vuorovaikutuksena musiikillisen viestinnän prosessissa, sillä musiikillisen rakenteen tason tarkastelu on liian neutraalia (Tarasti 1994, 23). Se miten kuulija ottaa vastaan esittäjän ilmaisun, tekee musiikin tekemisestä kiinnostavaa ja haasteellista. Oman ilmaisun vaikuttavuutta tulee testattua hyvin elävän yleisön edessä. Musiikki luo toiminnallista myötäelämistä yhdessä soittamisen kautta silloin kun kuuntelee toisia musisoijia ja itseään (Lilja-Viherlampi 2007, 90). Minulle on tärkeää saada tehdä musiikkia toisten kanssa. Levy oli upea mahdollisuus siihen. Yhdessä musisoiminen oli instrumenttiopinnoissani enemmän esillä kuin mitä se on ollut lauluopinnoissani. Levy tuli paikkaamaan tätä vajetta lauluopinnoissani. Vuorovaikutus toisten muusikoiden kanssa antaa omaan tekemiseen paljon. Kaikkia asioita ei voi oppia yksin vaan yhdessä tehden - toinen kantaa toista. Musiikin voima on siinä, että se voi olla subjektiivista itseilmaisua, mutta myös objektiivista energiaa, joka tulee ihmisestä ulkoapäin ja yhteisöstä kollektiivisten kokemusten kautta. (Lilja-Viherlampi 2007, 98). Lähtökohtana kaikelle toiminnalle on jonkinlainen motivaatio, ja tekemiselle on löydettävissä vahva tavoite, tarkoitus, vaikutin eli motiivi. Tarpeet liittyvät motiiveihin Abraham Maslow n määrittelemässä tarvehierarkiassa, jonka Maslow on jäsentänyt pyramidiksi, jossa ovat alimpina ja kaikkein välttämättömimpinä perustarpeina fysiologiset tarpeet ja turvallisuuden tarpeet. Niiden jälkeen tulee yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet sekä

16 13 tarve arvostukseen. Kaikkein korkeimpana tarpeena pyramidin huipulla on itsensä toteuttamisen tarpeet. Teorian mukaan perustarpeiden tyydyttäminen on ensisijainen, mutta ei kuitenkaan välttämätön edellytys ylempien tarpeiden olemassaololle, vaan jokin muu kuin perustarve voi olla korostetusti läsnä tarvehierarkiassa. (Hakala 2005, 41.) Omalla kohdallani levyntekoon liittyi vahvasti Maslown ylimmällä tasolla oleva tarve toteuttaa itseään laulamalla. Edellä mainittua tarvetta edelsi kuitenkin henkilökohtainen kriisi, joka vaaransi terveyteni vaikuttaen heikentävästi turvallisuuden tarpeeseeni. Teorian puitteissa ongelma, joka siis vaikutti perustarpeisiini, vei pohjan kaikelta muulta tekemiseltä ja myös laulamiselta, ja kun jälleen sain tyydytettyä perustarpeeni, pystyin suuntaamaan katseeni pyramidin huipulle. On siis huomion arvoista, että ylimmän tason saavuttaminen ei ole irrallinen alimmista tasoista ja ylimmän tason saavuttaminen ei ole automaatio tai pinnallinen tarve, vaan voi sisältää vaikeuksia ja alimpien tasojen ajoittaista puutetta. Vaikeana aikana sain paljon voimaa uskosta, ja kun tilanne rauhoittui, halusin kiittää Luojaani. Koin, että laulaminen on se kanava, jolla voin ilmaista tärkeitä asioita. Laulaminen ja henkilökohtainen usko yhdistyivät näin tarpeeksi esittää hengellistä musiikkia. Oman levyn tekemiseen liittyi lähtökohdan jälkeen myös muita jokapäiväisiä tavoitteita, tarpeita ja toiveita, jotka koskettivat enemmän levyn merkitystä opinnäytteenä. Kun kysymyksessä on kaupallinen tuote, jota myydään, liittyy siihen aina jonkinlaisia tavoitteita myynnin tuloksellisuuden suhteen. Itselleni oli tärkeää, että saisin kulut katetuksi ja että levyt menisivät kaupaksi. Muut tavoitteet liittyivät lähinnä oman laulamisen kehittämiseen ja prosessista oppimiseen. Oppimisen kannalta levy oli uusi haaste ja seikkailu, joka oli harppaus johonkin tuntemattomaan, mutta jossa oli mahdollisuus löytää ja oppia uutta. Halusin saada kerrankin aikaan jotain valmista ja ajattelin, että levystä tulee sellainen, joka toimii tavallaan tuotteena. Halusin jotakin pysyvää, joka pysyy. Ammatillisessa mielessä levy tuotteena olisi myös oiva käyntikortti, opinnäyte, jolla voisi markkinoida osaamistaan. Oman työn ja musisoinnin kannalta yhdessä tekeminen oli myös yksi tavoite. Oppimisen kannalta tärkeäksi koin myös sen, että sain levystä palautetta. 3.2 Dewey, Peirce ja kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellisen oppimisen käsite on ollut vahvasti läsnä pragmatistisen taideteorian ja humanistisen psykologian piirissä. Teoksessa Art as Experience John Deweyn mukaan

17 14 kokemusta tapahtuu jatkuvasti, koska kokemus kuuluu elämän prosessiin olennon eli elävän ihmisen ja ympäristön olosuhteiden välisen vuorovaikutuksen johdosta (Dewey 1980, 35). Laulaminen ja ylipäänsä musisoiminen on kokemuksellista, oppimista kokemuksen kautta, jolloin henkilö on vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Emootioiden ja ideoiden kautta kokemukset voidaan tuoda tietoisiksi, mutta joskus asiat koetaan niin, että niitä ei voi selittää tai kirjoittaa auki. Laulamisen prosessia on usein vaikea selittää ja kertoa kokemuksena. Edellä mainittu prosessi toimii myös toisin päin. Kokemusten kautta voi löytää uusia ideoita ja käyttää emootioita rikkaammin. Mitä enemmän laulajalla on teknistä kapasiteettia, sitä enemmän hänellä on kykyjä käyttää koko kapasiteettiaan laulamiseen. Levyn tekeminen on tuottajan roolissa ollut konkreettinen kokemus, että laulaminen kokemuksena jotakin, jota ei voi selittää. On paljon asioita, joita oppii tekemällä. Käytännön järjestelyt ja levyn teko prosessina tulevat varmasti hyvin sisäistetyiksi varsinkin jos toimii levyn tuottajan roolissa. Laulaminen kokemuksena voi olla tietyllä tasolla selittämätön ja sanaton, koska se miltä esimerkiksi laulaminen tuntuu tai millaisia tunteita se luo esittäjässään, on joskus vaikea selittää. Omassa kokemuksessani laulaminen on emootioita vapauttavaa ja luo kokemuksen yhteydestä itseen ja kuulijaan. On kokemuksia, joissa materiaalinen kokemuksellisuus ajaa sen täyttymykseensä. Esimerkiksi työn saaminen päätökseen ja siitä seuraava mielihyvä, ratkaisu ongelmaan ja pelin loppuun pelaaminen voivat olla tällaisia materiaalisia kokemuksia.(dewey 1980, 35.) Levyn tekeminen, kuten konsertin järjestäminen tai opintojen loppuunsaattaminen pitävät sisällään juuri materiaalista kokemuksellisuutta. Levy on taiteellinen työ, johon voi ammentaa kaiken senhetkisen voimavaransa ja saada lopputuloksena tuotoksen, joka tuottaa mielihyvää. Sillä on myös sovittu aikataulu, jonka puitteissa prosessi etenee. Kokemuksella on oma alkunsa ja loppunsa, oma juoni ja yksilölliset askeleet (Dewey 1980, 35-36). Levyn teko on toiminut omana kokemusprosessinaan ja sellaisena se on uniikki muita kokemuksiani ajatellen. Kokemuksilla täytyy myös olla jokin erityinen merkitys, jotta voimme sanoa niiden olevan todellisia kokemuksia (Dewey 1980, 36.) Levyn tekeminen on kokemuksena jotain mitä en ollut aikaisemmin tehnyt ja siksi hyvin merkityksellinen oppimisen kannalta. Kun kokemusta käy mielessään läpi jälkikäteen, voi usein huomata, että siitä on jäänyt mieleen päällimmäisenä yksi ominaisuus, joka oikeastaan hallitsee koko kokemusta. Lisäksi, vaikka kokemukset ovat tunteellisia, ne ovat myös älyllisiä kokemuksia. (Dewey

18 , 37.) Se, mitkä asiat jäivät älyllisessä mielessä itseäni mietityttämään jälkeenpäin, olivat laulutekniikkaan, ilmaisuun ja äänitystekniikkaan liittyvät seikat, joita olisi voinut parantaa. Toisaalta emotionaalisesti levyn teko oli erittäin positiivinen kokemus ja sellainen se on edelleen. Levyn tekemisen hallitseva ominaisuus riippuu siitä, katsonko levyä tiukasti ammattilaisen näkökulmasta vai henkilökohtaisimmista tunteista käsin. Kokemuksella on tietty rakenne, jossa tietoisuuden ja toiminnan täytyy yhdistyä. Se on suhde, joka lopulta muodostaa merkityksen. Tämän suhteen sisältö ja laajuus mittaavat merkityksen sisällön, joka kokemuksella on. Esimerkiksi lapsi kokee asiat hyvin intensiivisesti, mutta aikaisempien kokemusten puuttuessa koetut asiat eivät voi saavuttaa sellaista syvyyttä, mitä vanhemmalla ihmisellä on. Lapsen kokemukset eivät ole niin syviä, koska kokemusmaailmaan liittyy aina aikaisemmat kokemukset. Kukaan ei koskaan kuitenkaan pysty saavuttamaan sellaista syvyyttä, että kaikki kokemukseen liittyvät yhteydet olisi mahdollista havaita. (Dewey 1980, 44.) Ennen levyntekoa minulla oli kuin lapsen kokemus kyseisestä prosessista. Minulla ei ollut toiminnallista kokemusta siitä, miten levy tehdään. Tiedollisella tasolla tiesin suurin piirtein, mitä kaikkea prosessiin liittyy. Taiteilijan työ on suunnitelmallista. Maalarin täytyy tietoisesti käydä läpi joka siveltimenvedon vaikutus tai muuten hän ei todellakaan tiedä mitä hän on tekemässä ja missä työ on menossa. Hänen täytyy tietää jokainen erityinen yhteys tekemisen ja kokonaisuuden kanssa jonka hän haaveilee tekevänsä. (Dewey 1980, 45) Myös minulla oli tavoitteet millaiselta haluan levyn kuulostavan. Tämä suunnittelutyö ohjasi tekemistäni koko ajan ja se oli tietysti tärkeä asia lopputuloksen kannalta. Jokaista taiteen työtä ohjaa suunnitelma siitä, kokonainen kokemus, jossa tulkinta on intensiivisemmin ja keskittyneemmin koettu (Dewey 1980, 52). Ilmaisu on itsessään ja viestimen kautta pitkitetty interaktio, joka on tapahtumassa itsessä objektiivisissa olosuhteissa. Deweyn esimerkkinä tästä on Jumalan luomiskertomus. Luomiskertomus kesti seitsemän päivää, jonka jälkeen Jumala pystyi vasta prosessin lopussa tarkastelemaan sitä mitä oli luonut. Aiheeseen syntyvä syvenevä innostus ravistelee aikaisempien kokemusten myötä syntyneiden asenteiden ja merkityksien varastoa ja aktivoiduttuaan, ne tulevat tietoisiksi tunteiksi ja ajatuksiksi, tunteellisiksi kuviksi. Jotta ajatus roihahtaisi, täytyy tekijän olla innostunut asiasta. (Dewey 1980, 65) Itselläni innostusta eli

19 16 motivaatiota levyyn riitti. Kaikki aiemmat kokemukseni huonotkin - siivittivät minut toimimaan. Ilman emootiota ei ole taidetta. Emootio voi olla läsnä ja intensiivistä, mutta ne eivät suoraan julista lopputulosta, eivätkä ne aina merkitse taidetta. On töitä, joissa emootiot ovat liiaksi kuormitettuja. Puutteelliset emootiot näyttävät kylmästi korrektin tuotteen ja liialliset emootiot estävät tarpeelliset hiomiset ja osien hahmottamisen. (Dewey 1980, ) Laulaminen on hyvin emotionaalista, koska laulaminen on aina suhteessa omaan kehoon ja ajatuksiin. Emootioiden tasapaino musiikin esittämisessä on haasteellista mutta mielestäni ainoa tie kehittyä omien emootioiden kanssa on löytää harjoituksen ja kokemuksen kautta kosketus omiin tunteisiin. Omassa kokemuksessani emootioiden esittäminen on helpottunut laulutekniikan kypsyessä. Lauluissa emootioita helpottaa usein tekstin tarkka viesti, jota melodia tukee. Aina suuret tunteiden ilmaisut eivät sovi kaikenlaiseen musiikkiin ja lauluihin. Tunne voi olla sisällytetty jo tekstiin ja musiikkiin. Tyylitaitoinen muusikko osaa käyttää omia emootioitansa sopivalla tavalla riippuen musiikista ja tarinasta. Taidetta on hyvin vaikea kääntää suoraan sanoiksi, koska taiteessa on arvoja ja merkityksiä, joita voidaan ilmaista vain välittömillä visuaalisilla tai auditiivisilla viesteillä. Jos taiteen kaikki merkitykset olisivat suoraan selitettävissä sanoin, taiteen olemassaolo ei olisi niin merkityksellinen. (Dewey 1980, 74.) Musiikin voima piilee myös siinä, että sitä on niin vaikeaa kuvailla sanoin. Ulkoisia merkityksiä on helpompi kuvata, mutta sisäiset kokemukset ovat vaikeammin määriteltävissä. Taiteellisessa työssä on saman aikaisesti kaksi funktiota, sisäinen ja ulkoinen materiaali (Dewey 1980,75). Havaitsijan täytyy muodostaa oma kokemus, sillä taiteen olemassaolo on riippuvainen vastaanottajan kokemuksesta. Taiteilija on kirkastanut, rajannut ja yksinkertaistanut taidetta oman näkökulmansa kautta, kun taas vastaanottaja katsoo prosessia omasta näkökulmastaan. (Dewey 1980, 54.) Yhtä kaikki, omat kokemukseni levystä ovat osa omaa oppimisprosessiani, ja nämä kokemukset eivät koske välttämättä kuulijan kokemuksia mitenkään. On oikeastaan huojentavaa, kun taiteilija on tehnyt työnsä, pallo on sen jälkeen vastaanottajan hallussa. Artisti voi saada myös kuulijan kokemuksista tärkeän lisän hahmotellessaan musiikillista kokonaisuutta.

20 17 Charles S. Peircen (1992) mukaan usko ja epäily liittyvät kaikkeen tekemiseemme. Uskominen (Belief) on Peircen mukaan melko varma todiste siitä, että luontoomme on vakiinnutettu tapoja, jotka määräävät toimintaamme. Epäilyllä (Doubt) ei ole samanlaista tehoa kuin uskomisella koska epäilys on vaikea ja epätyydyttävä taso, josta haluamme uskomisen tasolle. Uskominen ei saa meitä toimimaan, mutta antaa valmiuden siihen, että alamme käyttäytymään tietyllä tapaa heti kun tilaisuus antaa mahdollisuuden. Epäily stimuloi meidät toimintaan, kunnes epäily väistyy. (Peirce 1992, 114.) Vahva usko omaan tekemiseensä auttaa muusikkoa jaksamaan. Jos muusikko uskoo kehitykseensä, muusikolla riittää motivaatiota myös harjoitteluun (Maijala 2003, 197). Joskus on toisaalta hyvä epäillä omia taitojaan ja tutkia niitä, jotta voi kehittyä ja oppia. Usko sisältää kuitenkin perustan luonnollisen toiminnan säännölle tai toimintatavan (habit) ja antaa uuden alun ajatukselle rauhoittaen ajatuksen toimintaa (Peirce 1992, 129). Levyn tekeminen oli kiinni pitkälle vahvasta tahdosta tehdä levy ja usko projektiin auttoi positiivisella tavalla toimintaani. Tietty määrätietoisuus vei eteenpäin ongelmienkin kuten äänityksissä tapahtuneiden asioiden kanssa. Toimintatapojemme ja käytäntöjen kautta tulkitsemme ja ymmärrämme kohteena olevaa maailmaa kokemuksessa (Määttänen 2005, 238). Tapani tuottaa tällainen levy perustui vankkaan uskoon siitä mitä teen ja mitä haluan tehdä. Todellinen taide rakentuu yhtenäisestä kokemuksesta, joka on muodostunut luonnollisista ympäristön olosuhteista ja energioista. Taiteilijasta lähtöisin olevat luonnolliset impulssit ja pyrkimykset saavat aikaan ilmaistavan asian. Syntyvä ilmaisu on ajan rakenne, ei niinkään hetkellinen anti.(dewey 1980, ) Taideteoksen ja esityksen taustalla on siis paljon asioita, jotka vaikuttavat siihen, millaista taidetta tietyllä hetkellä syntyy. Musiikilliseen ilmaisuun ja taitoon liittyy paljon asioita, jotka kokemuksen avulla lisääntyvät ajan saatossa. 3.3 Kognitiiviset toiminnot oppimisessa Kognitiivinen musiikkipsykologia on kiinnostunut säännönmukaisuuksista, jotka säätelevät ihmisen toimintaa. Se, miten ihminen oppii, tuottaa ja vastaanottaa musiikkia, on kognitiivisen musiikkipsykologian tutkimuksen kohteena. Itse oppimisprosessin tutkiminen on

21 18 tärkeää ei niinkään lopputulos. (Eerola 1999,2) Levyn tekemiseeni on liittynyt vahvasti oppimisprosessi, joka jatkuu edelleen. On syytä valaista tätä oppimisprosessia ja sitä, millaisen vastauksen kognitiivinen musiikintutkimus antaa oppimiseen. Kulttuurin kautta katsottuna oppimisprosessissa voidaan nähdä olevan kaksi vaihetta, joista ensimmäinen vaihe on enkulturaatio, jossa altistumme normaalin kulttuurimme musiikilliseen tuottamiseen lapsuudessamme, jolloin opimme esimerkiksi kyvyn tuottaa lyhyitä lauluja. Tässä vaiheessa ei ole kysymys itsetietoisesta oppimisesta eikä opetuksen saavutuksista, vaan lapsen sosiaalisesta kokemuksesta. Tälle pohjalle voidaan rakentaa toinen vaihe, jossa erityistaidot hankitaan harjoittelulla. Nämä taidot eivät ole enää universaaleja vaan ovat kulttuurin tuottamia. Opitut taidot tekevät tavallisesta kansalaisesta muusikon. (Sloboda 1985, 6-7.) Kaikille annetaan siis perustiedot musiikista kulttuurimme välityksellä. Hyvin kattava koulutusjärjestelmä antaa myös monelle mahdollisuuden jatkaa ja kehittää taitojaan. Usein musiikin systemaattinen koulutus alkaa jo niin nuorena, että koulutukseen hakeutuminen vaatii muiden kuin lapsen omaa tahtoa. On toki olennaista, että tarvitsemme erityistaitoihin harjoittelemista, mutta ennen kaikkea tarvitaan myös rohkaisua näiden taitojen harjoittelemiseen kulttuurimme sisällä (Sloboda 1985, 196). Oppimisessa on tiettyjä peruskäsitteitä. Ensiksi on käsite, jonka mukaan taidon oppiminen liittyy toimintatapoihin (habits). Tavat ovat yleensä automaattisia ja tarvitsevat vain vähän tai eivät yhtään henkistä kapasiteettiamme. Taidon oppiminen kuuluu matkaan deklaratiivisesta tiedosta, tietämisestä ja tunnistamisesta (knowing that) toiminnalliseen eli proseduraaliseen tietoon (knowing how). On eri asia tietää, mitä jokin taito vaatii, kuin tiedon toteuttaminen käytännössä. Oppimisen teorian tulisikin jalostaa ymmärtämystämme siihen, mikä muuttuu, kun todellinen tieto tulee toiminnalliseksi tiedoksi. (Sloboda 1985, 216; Maijala 2003, ) Levyn tekeminen oli tavoite, jonka aikana sain testata omia deklaratiivisia ja proseduraalisia tietojani. Lyhyellä aikavälillä toiminnan tietoni ei välttämättä kasvanut paljon, mutta levyn jälkeen on tapahtunut paljon oppimista juuri toiminnallisen tiedon saralla. Oppimisessa tieto muuttuu maalien (goals) eli tavoitteiden vuoksi kohdistetumpaan ja yksityiskohtaisempaan tiedon hallintaan. Monet maaleistamme, tavoitteistamme ovat pieniä ja lyhyitä. Toiset maalit taas ovat isompia ja pitkäaikaisempia, kuten esim. kyky soittaa jotain tiettyä instrumenttia. Kyky muodostaa ja tukea maaleja näyttää olevan oleellinen

22 19 oppimisen edellytys. Tätä kykyä kutsutaan usein motivaatioksi (motivation). Toinen yleisesti tunnettu ja oleellinen edellytys taitojen oppimiselle on kertaaminen (repetition) ja palaute (feedback). ( Sloboda 1985, 216.) Olen huomannut, kuinka tärkeää lauluopinnoilleni on ollut tehdä lyhyemmän ja pitemmän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden kohdistaminen auttaa jäsentämään tekemistään paremmin. Levy oli tavoite, mikä haasteellisuudessaan oli todella motivoiva projekti. Harjoitteluun liittyi paljon kertaamista. Palaute muilta soittajilta ja opettajalta antoi suuntaa jo harjoitteluvaiheessa. Palaute oli koko ajan kannustavaa ja palaute antoi sopivasti apua edetä projektissa eteenpäin. 3.4 Taitava esittäminen Levyn tekemiseen liittyy sen tuominen muiden ihmisten kuultavaksi ja arvostelun kohteeksi. On ensiksi hyvä avata hieman sitä, millainen on hyvä esitys. Kun on kysymyksessä ammattiopiskelu, on musiikin tekemistä tarkasteltava myös siitä käsin, kuinka ammattimaisesti musiikkia toteuttaa. Seuraavassa on Slobodan (1985) mainitsemia taitoja, joita yleensä taitavalla esiintyjällä on, ja mitä tällainen ammattitaitoinen esiintyminen käsittää. TAULUKKO 1. Hyvän esityksen edellytykset (Sloboda 1985, ) Ekspertti esittäjä: - Kuuntelee paljon musiikkia, analysoi ja keskustelee - Hyvä muistikapasiteetti - Käyttää paljon aikaa harjoitteluun - Omaa hyvät tekniset taidot, motoriikan ja tunneilmaisun - Vibraton oikea käyttö - Syvärakenteiden tuntemus ja tieto Ekspertti esitys: - Oikea synkronointi ryhmäesityksessä - Kaikkien taitojen vaivaton käyttäminen (eivät häiritse toisiaan) - Vanhan ja uuden tiedon vaivaton yhdistäminen - Variointi (mikään esitys ei ole samanlainen) - Sävellyksen isojen rakenteiden ymmärtäminen

23 20 Vaikka Slobodan tutkimus keskittyi lähinnä pianonsoittamiseen, ja vaikka se ei ole täydellinen, on edellä oleva lista hyvä pohja myös muiden instrumenttien ja laulamisen taitojen pohdinnassa. Kaikki listassa olevat taidot ovat tulleet ammattikorkeakoulutuksen aikana vastaan, ja taitoja on tullut harjoiteltua koko koulutuksen ajan. On eri asia, millä tasolla on tiettyjen taitojen osaamisessa ja käyttämisessä. Vaikka listan kaikki asiat ovat tuttuja ja tiedän niiden kuuluvan taitavaan muusikkouteen, en osaa vielä käyttää niitä niin hyvin kuin mahdollista. Tiedon tulisi kulkea tiedollisesta (Knowing that) toimintaan (Knowing how). Ennen levyntekoa uskoin tekeväni hyvän levyn niillä taidoilla, jotka silloin minulla oli. Oppimisprosessi on ollut kuitenkin ilmeinen sen suhteen, kuinka nyt arvotan omaa osaamistani levyn teon aikana. Oman laulamisen ja siihen liittyvien taitojen kuunteleminen ja arvioiminen on aivan toista luokkaa kuin ennen levyn tekoa. Oppimista tapahtui siis tasoilla, joita en ennen levyntekoa osannut ottaa huomioon. Musiikin laaja kuunteleminen, analysoiminen ja keskustelu antavat esiintyjälle avaimia esiintyä täydellisemmin ja monipuolisemmin ja varustaa esiintyjän rikkaampiin suunnitelmiin (Sloboda 1985, 89). Ekspertti esittäjä käyttää yleisiä taitojaan, jotka ovat syntyneet aiemmin harjoitelluista kappaleista ja jotka sisältävät paljon musiikillista kokemusta. Ne ekspertti muusikko yhdistää erityiseen tietoon kyseessä olevasta kappaleesta. Erityisosaaminen on aina rakennettu isolle määrälle yleistä tietoa musiikista. (Sloboda 1985, 94.) Ennen levyä musiikilliset kokemuksiini kuuluivat muun muassa kahdeksan vuoden klarinettiopinnot, soittamiseen liittyvä orkesterissa soittaminen, musiikin teoreettiset opinnot musiikkioppilaitoksessa ja yliopistossa, lapsuudessa alkaneet esiintymiset, musiikin monipuolinen kuuntelu, kuorossa laulamista ja viiden vuoden laulutunnit. Näillä eväillä lähdin toteuttamaan levyä. Jonkin verran olin aikaisemmin nauhoitellut laulamistani epävirallisille levyille oppimisen takia ja se antoi tietysti suuntaa sille, mitä laulamisestani ajattelin ja sai minut ensimmäisiä kertoja miettimään mahdollista virallista levyttämistä. Sloboda (1985, 90) jakaa muusikot karkeasti kahteen usein käytettävään kategoriaan, jossa ensiksi ovat muusikot, jotka soittavat verrattavan helppoa musiikkia suurella tunteella. Kuitenkaan tekniset taidot eli motoriset toiminnat eivät mahdollista vaativimpien kappaleiden soittamista. Toisaalta on muusikkoja, jotka harjoittelevat paljon ja omaavat korkeat tekniset taidot instrumenttinsa käsittelyssä, mutta suhtautuvat musiikkiin tunteettomasti. Hyvä muusikko tarvitsee tietysti kumpaakin taitoa. (Sloboda 1985, 90.) On selvää, että pelkkä taito soittaa tai laulaa teknisesti hyvin, on vähemmän antoisaa ilman tunnetta. Tek-

24 21 ninen taitavuus kuitenkin antaa puitteet parantaa myös ilmaisua rikkaammaksi. Se, miten erilaisista musiikin tulkinnoista ajatellaan, on usein makuasia. Kun itse lähdin tekemään levyä kyseisistä kappaleista, joiden vahva tekstillinen sisältö puhutteli, halusin tehdä niistä ilmaisullisesti selkeät. Musiikki on siis laaja-alaisten ryhmien ja muotojen olemassa olon tietämistä ja niiden hierarkista kontrollia, joka antaa mahdollisuuden joustaviin toimintoihin ongelmien ratkaisussa. Nämä toiminnot operoivat nopeasti ja usein ilman tietoista tarkkailua. Noviisi ei voi harjoitella korkealla tasolla, koska mahdollisuudet menevät paikallisten ongelmien ratkomiseen. Ekspertillä muusikolla on mahdollisuus riittävästi valvoa omaa esiintymistään ja hän tekee korjaavia toimenpiteitä ennen kuin hän poikkeaa karkeasti tarkoituksestaan/aikomuksestaan. Oman työn tarkkailussa ei ole niinkään kysymys kuuntelemisesta vaan tiedosta, miksi pitää kuunnella. (Sloboda 1985, 101.) Todella ammattimainen muusikkous sisältää kaikki käytännön taidot. Muusikko osaa ratkoa ongelmia joustavasti. On sanomattakin selvää, että taitoni eivät vielä täysin yllä taitavalle tasolle. Huomaan kuitenkin, että levyntekoprosessin aikana on mahdollista harjoitella näitä taitoja eli rakenteiden hallintaa, ongelmanratkaisutaitoa ja analysointia.

25 22 4 ARVIOINTI JA POHDINTA 4.1 Palautetta kuulijoilta Pääsääntöisesti palaute on ollut hyväksyvän positiivista ja uskon että kovin negatiivista palautetta on vaikea suoraankaan antaa. Palautetta olen saanut kaiken ikäisiltä, mutta lähinnä levystä ovat pitäneet keski-ikäiset ihmiset. Huomioitavaa on ollut se, että levyltä on löytynyt useita suosikkeja. Kaikkein eniten on pidetty levyn viimeisestä kappaleesta Lumienkelistä. Mukavin saamani palaute liittyykin juuri Lumienkeli-lauluun, jota eräs vanhempieni tuttavapiiriin kuuluva henkilö on soittanut omasta mielestään niin paljon, että levy on melkein kulunut puhki kappaleen kohdalta. Uuden laulun levyttämisessä on se hyvä puoli, että sitä ei kukaan ole ehtinyt tehdä tietynlaiseksi. Usein joku kappale kuulostaa hyvältä vain alkuperäisen tai tietyn esittäjän esittämänä. Olen saanut yksittäisen palautteen, jossa levyn laulut olivat henkilön mielestä synkkiä. Melodisesti kappaleet saattavat kuulostaa melankolisilta, mutta tekstit kertovat toivosta ja ovat pääsääntöisesti valoisia. On harmillista, että sanat jäävät usein melodioiden taakse ja kappaleen todellista luonnetta ei aina tavoiteta. Tästä voisin ottaa opiksi tulevaisuudessa ja tuoda tekstiä paremmin esille. 4.2 Oma arviointi oppimisprosessista Yksi suurimmista oppimiskokemus levystä on ollut se, kuinka paljon olen tarkastellut levyä kriittisesti laulajan näkökulmasta. Levyn jälkeen tiedän, että paljon on harjoiteltava ja kasvettava, että uskaltaa tehdä joku päivä uuden levyn. Kynnys seuraavaan oman levyn tekemiseen on noussut, sillä seuraavan kerran haluan tehdä niin hyvän levyn, että voin olla siihen laulajana tyytyväinen. Levyn tekeminen on ollut arvokas kokemus monella tapaa. Levylle oli ilmeisesti tilausta omalla paikkakunnallani, sillä levyt menivät hyvin kaupaksi ja olen saanut myytyä lähes kaikki levyt. Parhaiten levyjä meni paikallisista liikkeistä, niistä etenkin Toholammin Osuuspankissa, jossa levyjä myytiin ensimmäisen vuoden sisällä tasaiseen tahtiin. Ilokseni myös Kokkolassa ihmiset löysivät levyni Yhteiskristillisestä kirjakaupasta. Yhteiskristilli-

26 23 sen kirjakaupan ansiosta levy löysi tiensä myös Kotisataman nettikauppaan. Olen saanut hyvää palautetta levystä. Parhainta on ollut palaute, jossa jokin kappale levyltä on erityisesti ollut mieluinen. Levyn tekeminen oli minulle kuin seikkailu, jossa sain toteuttaa unelmani ja tehdä se omalla tavallani. Prosessi oli valtavan innostava ja antoi enemmän haasteita kuin mikään muu siihenastisista laulajan urallani. Olin ajatellut, että kun levy on valmis, se olisi mielessäni valmis paketti - mutta toisin kävi. Ajattelin jo kaikkea sitä, mitä olisin voinut ottaa paremmin huomioon ja tehdä toisin. Tällä hetkellä en voi itse kuunnella levyä kuulematta kaikkia niitä teknillisiä puutteita, joita laulussani oli tuolloin. Kuulen myös paljon kohtia, jotka nyt tekisin, laulaisin, tulkitsisin toisin eli niin sanottu musiikillinen korvani vaatii enemmän musiikillisempia fraaseja ja ilmaisua. Tässä valossa voin tietysti olla iloinen siitä, että kehitystä on tapahtunut ainakin oman laulamiseni kanssa ja sen, miten haluan pyrkiä syvempään ilmaisuun. Levyn tuottajana vaatisin äänittämiseltä ja äänittäjiltä enemmän ja kiinnittäisin pieniinkin yksityiskohtien hiomiseen enemmän huomiota. En suostuisi enää mihinkään, joka kuulostaa korvissani puolivalmiilta vaan levystä pitäisi tulla puhdas, niin oman tekemisen kuin muidenkin tekemisen suhteen. Silti levyn kappaleista en vaihtaisi vieläkään ainoaakaan. Valmis levy toimi myös hyvänä käyntikorttina ja senhetkisen laulutaidon osoittajana. Tekisin mielelläni levyn vaikka joka vuosi oman kehittymisen kannalta, koska en ole koskaan kuunnellut ja analysoinut omaa laulamistani niin paljon kuin aikana, jolloin valitsin parhaat näytteet levylle. Levy on mainio tapa oppia äänestään paljon ja varsinkin sen, mitä siihen vielä kaipaisi. Minulla oli vapaat kädet toteuttaa levyn avulla unelmani mutta kaikkeen en voinut siitä huolimatta vaikuttaa. En osannut ennalta varautua ihan kaikkeen. Äänittämisen aikataulu oli ihan liian tiukka. Äänityspäiviä oli myös liian vähän. Levytykseen käyttämäni budjetti ei mahdollistanut useampaa päivää äänitysstudiolla. Toisaalta oli hienoa nähdä, kuinka paljon pystyi puristamaan muutamassa päivässä, koska kappaleet olivat valmiiksi hyvin harjoiteltuja. Ihan yksin ei tietenkään tarvinnut kappaleita työstää. Mukavinta oli äänitysvaiheessa kuunnella tuotoksia muiden, äänittäjien ja soittajien kanssa. Yhdessä tekeminen oli mukavaa ja mukana olleet antoivat parhaimman panoksensa levyntekoprosessiin.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin

Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Vakuuta vastapuoli Vinkkejä oman työn esittelemiseen ja markkinointiin Heljä Franssila Kulttuuriyrittäjyysluento: Kuvataiteilijat ja tuottajat kohtaavat. 27.10.2014 Frame vahvistaa suomalaisen nykytaiteen

Lisätiedot

Kanteleen vapaa säestys

Kanteleen vapaa säestys Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Tuuba. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Tuuba Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi TUUBANSOITON TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU

AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU AINEOPETUSSUUNNITELMA LAULU Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2012 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3 (OPS 6)... 3 TASOSUORITUSTEN

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot