ohjelman Tiedotuslehti 1 l 2008

Transkriptio

1 ohjelman Tiedotuslehti 1 l 2008 joka kolmas näyttelijä tulee tampereelta luovien alojen keskuksesta päätös toukokuussa luovaa potkua riittää

2 YRJÖ JUHANI RENVALL TEATTERITYÖN PROFESSORI TAMPEREEN YLIOPISTO JOKA KOLMAS NÄYTTELIJÄ TULEE TAMPEREELTA Tamperelainen näyttelijäkoulutus vietti syksyllä 40-vuotisjuhliaan. Draamastudion kylkeen perustetun ammattinäyttelijäkurssin taustalta löytyvät kulttuurin järkäleet Eino Salmelainen ja Olavi Veistäjä. Se, että koulutus sijoittui Yhteiskunnallisesta korkeakoulusta vuotta aikaisemmin syntyneeseen yliopistoon, oli kauas kantava ratkaisu. Yliopisto tuo sisältöä Tampereen teatterikaupunkiimagoon. Samalla teatteri taiteena ja tutkimuksen aiheena profiloi yliopistoa. Viime opiskelijavalinnassa Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle, Nätyyn, pääsi 1,56 prosenttia halukkaista. He ovat näyttämöllä vielä Mittakaava rohkaisee minua, kun osallistun opetusministeriössä aloitettuun keskusteluun Nätyn sijoittamisesta Helsinkiin. Puolustan tamperelaista koulutusta sisällöllisistä, en aluepoliittisista syistä. Tampereella ja teatterialan järjestöissä hanke on tyrmätty, mutta tuki on vieläkin tarpeen, sillä tietoni mukaan Helsingin taideyliopiston vahvistukseksi tarvitaan edelleen myös Nätyä, taiteellisen toiminnan huippuyksikköä. Tampereella teatterikoulutus ja -tutkimus ovat vahvalla pohjalla. Tutkivan teatterityön keskus ja verkottuminen omassa monialaisessa yliopistossa tuottaa tuloksia, joissa korkeakoulupolitiikan tavoitteeksi asetettu innovatiivisuus toteutuu ilman suuria hallinnollisia muutoksia. Tuloksista hyötyy myös muu luovien alojen kehittyvä elinkeinotoiminta. Huippuyksikkölausunnossaan vuonna 2004 taiteilijaprofessori Kari Heiskanen kirjoitti näin: Olen tutustunut teatteriopetukseen mm. Pariisissa, Lontoossa, Pekingissä, Tukholmassa ja Pietarissa ja tiedän, että Näty tässäkin vertailussa edustaa poikkeuksellisen ennakkoluulotonta ja osaavaa taidepedagogiikkaa. Valinta perustui taiteellisen tason lisäksi pedagogisiin innovaatioihin, toiminnan kansainvälisyyteen ja taiteilijaopettajien sitoutumiseen itse opetustyöhön. Yliopiston tavoitteena on kehittää tutkimuksen ja taiteen vuorovaikutusta niin, että Tampereella jo toimiva teatterialan koulutus- ja tutkimusyhteistyö tunnistetaan 2010-luvulla taidekoulutuksen vientituotteeksi myös kansainvälisesti. Näty pitääkin yhtenä tehtävänään suomalaisen teatteriopetuksen rakenteen ja koulutusosaamisen viemistä muualle Eurooppaan. Parhaiten se tapahtuu hyvin toimivassa yhteistyössä muiden taideyliopistojen kanssa. Muuttoa Helsinkiin ei siinä tarvita. Jonne Renvall Tampere on Yrittäjyys kiinnostaa luovilla aloilla ja yritysideoita saatetaan rohkeasti alkuun, sanoo projektipäällikkö Jari Myllymäki silmäillessään luovien alojen kehitysohjelman LUKEn asiakaslukuja. Niiden mukaan yritysneuvontaa on saanut 170 luovan alan toimijaa ja yritystä runsaan puolen vuoden aikana. Myllymäen ei ole tosiaan tarvinnut pyöritellä peukaloitaan. Viime syyskuussa LUKEa perustettaessa arvioitiin, että vuositasolla yrityscaseja olisi noin 70. Se ylitettiin kirkkaasti jo viime joulukuuhun mennessä. Näiden lukujen valossa voi hyvällä syyllä sanoa, että Tampere on kulttuuriteollisuuskaupunki. Luovan Tampereen kärkihankkeisiin kuuluva LUKE auttaa niin alkavia, kasvuvaiheen kuin kansainvälistyviäkin yrityksiä. Luova toimija saa muiden alkavien yrittäjien tapaan perusneuvonnan Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetrissä. Sieltä hänet ohjataan Myllymäen puheille, jonka kanssa tuore yrittäjä käy yksityiskohtaisesti läpi liiketoimintasuunnitelmaansa. Usein esitetty kysymys on, miten lähden liikkeelle. Minun tehtäväni on hakea yhteyksiä, joiden tuella tulokas voi uida alansa verkostoon. Kysyn juuri niitä kysymyksiä, jotka sparraavat uutta yrittäjää kehittämään suunnitelmiaan. Luon uskoa, mentoroin ja vauhditan alkua. Sopivan kontaktin avulla voidaan saada aikaan ensimmäinen onnistuminen, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin, Myllymäki kertoo. Taltiointeja, tuotantoja, tutkimusta -ohjelman ja opetusministeriön tuella syksyllä 2007 perustettu Tutkivan teatterityön keskus on aloittanut vauhdikkaasti. Tekeillä on useita teatterityön metodeja sekä teatterityön ja -tekniikan käytäntöjä uudistavia tutkimuksia. Isoista, teatterialan toimijoiden yhteisistä hankkeista pisimmällä on Teatteri mediana -projekti, jossa kehitetään systemaattinen malli Suomessa vähälle huomiolle jääneelle teatterin taltioinnille.

3 LUKEn luvut sen todistavat: kulttuuriteollisuuskaupunki Valmennusta, päiväklinikoita LUKEssa kehitettäviksi toimialoiksi on valittu digitaaliset sisällöt, muotoilu ja taidekäsityö, esittävät taiteet ja tapahtumatuotanto sekä musiikki. Jokaiseen on nimetty kokenut asiantuntija, musiikissa heitä on jopa kaksi. LUKE-asiantuntijat kuuluvat alansa sisäpiiriin ja tuntevat ulkomaisia avainhenkilöitä. He konsultoivat pitemmälle ehtineitä, ehkä jo kansainvälistymässä olevia yrityksiä. Spesifeissä kysymyksissä he ovat toki myös alkavien yritysten käytettävissä. Asiantuntijat tekivät viime syksynä ensitöikseen yrityskartoituksen omalla toimialallaan. Sen avulla selvitettiin jo toimivien yritysten määrä, kehitysvaihe ja yritysten keskeisiä haasteita. Tänä keväänä esittävien taiteiden ja digitaalisten sisältöjen painoaloilla LUKE-toimintaa kiihdytetään aloittamalla puolen vuoden pituinen valmennusohjelma valituille yrityksille. Asiantuntijoiden vetämissä ohjelmissa tehostetaan liiketoimintaosaamista sekä viestintä- ja myyntitaitoja. Musiikin toimialalla yrityksille suunnitellaan päiväklinikoita, joilla käsitellään sopimusoikeudellisia ja muita asioita, joihin yrityskartoituksessa toivottiin tukea, Myllymäki kertoo. Päivi Eskelinen Aito Medialla on sivutoimipiste Helsingissä, muutoin ohjelmakehitys ja tuotanto on keskitetty Tampereelle. Täällä on hyvä yhteistyön henki ja monipuolisesti tuotannon osaajia, Ilkka Hynninen sanoo. Kiikarissa jo kansainvälistyminen Tamperelainen tv-tuotantoyhtiö Aito Media Oy pyrkii kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on kehittää kuusi factual entertainment -ohjelmaformaattia kahden vuoden aikana ja myydä ne kansainväliseen levitykseen, yrityksen toinen omistajista, vastaava tuottaja Ilkka Hynninen kertoo. Factual entertainment eli viihteelliset asiaohjelmat ovat Hynnisen mukaan hyvässä nosteessa maailmalla. Taltiointi on kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Lisäksi laadukas teatteritallenne tarjoaa hyödyllistä materiaalia käytettäväksi alan tutkimuksessa, viennissä ja markkinoinnissa, keskuksen johtaja Mika Lehtinen sanoo. Taltioitaviksi esityksiksi on ensi vaiheessa valittu Kristian Smedsin ohjaama Tuntematon sotilas ja Leea Klemolan Kohti kylmempää. Taltiointien esittämisestä Yle Teemalla neuvotellaan. Samanaikaisesti keskuksessa valmistaudutaan suururakkaan, eurooppalaiseen Prospero-hankkeeseen. Päätös hankkeen EU-rahoituksesta tehdään loppukesästä. Prosperoon osallistuu kuusi huipputeatteria ja kulttuurikeskusta Suomesta, Ranskasta, Italiasta, Portugalista, Belgiasta ja Saksasta. Vuosina tuotetaan 16 esitystä, joista suuri osa nähdään Tampereen Teatterikesässä. Prospero kasvattaa kulttuurivientiä sekä verkottaa teatterintekijöitä, tutkijoita, teatterikoululaisia ja alan festivaaleja. Se jättää varmasti jälkiä tamperelaiseen teatterielämään. Tutkivan teatterityön keskus perustettiin Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksen, Nätyn, tutkimus- ja asiantuntijayksiköksi. Alkuvuodesta julki tulleet opetusministeriön suunnitelmat liittää Näty Helsinkiin kaavaillun taideyliopiston osaksi on otettu keskuksessa vastaan epäuskoisina. Opetusministeriö on myöntänyt keskukselle rahoitusta vuoteen 2009 asti. Onko tarkoitus, että isoja, monivuotisia hankkeita käynnistetään ja keskustelu alasajosta aloitetaan melkein saman tien, Lehtinen ihmettelee. Taideyliopistoa perustellaan mahdollisuudella lisätä yhteistyötä. Sitä Näty ja Tutkivan teatterityön keskus tekevät jo nyt Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Ei yhteistyölle nykyaikana tarvita yhteistä kattoa, ei edes yhteistä hallintomallia, hän sanoo.

4 Reality-sarjoista voidaan sanoa, että nähty on. Uusia ohjelmatyyppejä kehitetään koko ajan. Viimeisin ilmiö on niin sanottu vihreä tv, jossa tärkeitä ja ajankohtaisia asioita käsitellään viihdyttävästi, mutta journalistisesti ammattitaitoisesti. Näin siksi, että yhteiskunnalliset aiheet kiinnostavat jälleen ihmisiä, mutta vanhanaikaiset asiaohjelmat eivät pärjää katsojakilpailussa, hän sanoo. Viihteelliset asia- ja opetusohjelmat sekä dokumentaariset sarjat ovat viisi vuotta sitten perustetun Aito Median ominta alaa, ovathan omistajat Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen kasvatteja. Yrityksen ydintiimiin kuuluu kuusi henkeä. Tuotannoissa käytetään muun muassa Akun Tehtaan yritysten kuvaajia, leikkaajia ja äänisuunnittelijoita. Olemme tuottaneet noin 15 sarjaa suomalaisille tv-kanaville, lähinnä Ylelle. Innovatiivisuudestamme kertoo, että näistä vain muutama on perustunut ulkomaiseen ohjelmaformaattiin, eli kehitämme pääosan tuotannostamme itse. Uusia ohjelmaformaatteja sekä ulkomaisille että kotimaisille markkinoille jalostetaan Luova Tampere -ohjelman formaattikehittämössä. Aito Median lisäksi hankkeeseen osallistuu myös muita pirkanmaalaisia alan toimijoita. -ohjelman tuella ideoista tulee tuotteita. Olemme hyödyntäneet lisäksi LUKE-asiantuntijan Timoteus Tuovisen palveluja. Hänen kanssaan pohdimme aluksi kansainvälistymisemme isoja linjoja. Nyt yhteistyö on syventynyt ja konkretisoitunut. Osallistumme tänä keväänä Cannesin tv-festivaaleille, joilla Tuovinen on mukana viemässä formaattejamme juuri oikeille levittäjille, Hynninen kertoo. sukkatehda elvytetään Suomen Trikoon entisessä sukkatehtaassa Onkiniemessä kohtaavat kiinnostavalla tavalla kaksi -ohjelman hanketta: urbaanit kesannot ja Luovien alojen keskus. Tampereen teknillisen yliopiston johtama Urbaanit kesannot -hanke kartoittaa vajaakäytössä olevia kaupunkitiloja ja suunnittelee niille uutta käyttöä. Kun luovien alojen keskukselle etsittiin puolitoista vuotta sitten sopivaa kiinteistöä keskustan läheisyydestä, Urbaanien kesantojen tutkijat Kimmo Ylä-Anttila ja Samuli Alppi selvittivät eri vaihtoehtojen soveltuvuutta luoville yrityksille. Sukkatehtaan noustua ykkösvaihtoehdoksi Ylä-Anttila on tehnyt arkkitehtina tilasuunnittelua ja kiinteistön korjaustason määrittelyn. Ne ovat olleet pohjana Tampereen kaupungin tilakeskuksen tekemälle kustannuslaskennalle. Käsitteenä urbaanit kesannot viittaa kaupungeista löytyviin erilaisiin reservitiloihin, kuten epämääräisiin, rakentamattomiin tontteihin, tyhjiin tehtaisiin ja varastoihin. Esimerkiksi tehdas on kesannolla, kun teollinen tuotanto on siirretty sieltä pois. Seuraavassa vaiheessa tiloihin muuttaa tilapäisiä käyttäjiä, bändejä, käsityöläisiä ja muita luovan alan toimijoita. He eivät halua maksaa korkeita tilavuokria, toisaalta tilojen rosoisuus ei heitä haittaakaan. Seuraava askel voi olla tilojen rakentaminen uutta vastaaviksi, kuten kävi Finlaysonilla, jolloin rakennus saavuttaa huippuvaiheen uudessa käytössä, Ylä-Anttila selvittää. Ei jalosteta liikaa Urbaanit kesannot -hanke on saanut vaikutteita muun muassa Saksan Ruhrin alueelta, missä suuri osa vanhoista teollisuustiloista on otettu kulttuurikäyttöön. Koska Ruhrissa teollisuustilaa on valtavasti, kaikkea ei ole voitu, eikä ole edes haluttu korjata tai rakentaa uusiksi. Vanha rakennus tuo esille ajalliset kerrostumat ja rikastuttaa kaupunkirakennetta. Kerrostuneisuus ja kyky sietää tiettyä keskeneräisyyttä on myös yksi luovan kaupungin tunnusmerkeistä, Ylä-Anttila sanoo.

5 sta uuteen elämään Luovien alojen keskukseen on tulossa tilat 40 yritykselle sekä 60 bändikämppää. Kiinteistön korjaus etenisi vaiheittain siten, että liikkeeelle lähdettäisiin nykyisistä varastoista. Vasta viimeisenä rakennettaisiin yleisöosa. Luovia toimijoita voisi olla vuokralla kiinteistössä koko korjausajan. Kuva: TTY/Yhdyskuntasuunnittelu/Antti Moisala, Samuli Alppi ja Kimmo Ylä-Anttila. Ratkaisu tehdään toukokuussa Luovien alojen keskuksen perustaminen Suomen Trikoon entiseen sukkatehtaaseen Särkänniemen naapuriin etenee nyt usealla taholla. Toteutettavuusselvitystä tekee pormestari Timo P. Niemisen asettama ohjausryhmä. Se on tilannut keskuksen liiketoimintasuunnitelman ja arvion pitkän aikavälin tuotoista Lahden Sibeliustalo Oy:n toimitusjohtajalta Antti Vihiseltä. Kiinteistön korjaussuunnitelman ja tilasuunnitelman tekee arkkitehti Kimmo Ylä-Anttila. Työ on laajentunut melkoisesti sitten viime vuoden esiselvityksen ja sisältää myös Särkänniemen Elämyspuistoa ympäröivien käyttämättömien maa-alueiden yleissuunnittelua. Tarkoitus on selvittää eri vaihtoehtoja, joilla tuettaisiin sekä luovien alojen keskuksen että Särkänniemen toimintoja, -ohjelman vetäjä Lasse Paananen kertoo. Ohjausryhmä luovuttaa kokonaisselvityksen pormestarille toukokuun puoliväliin mennessä. Tällöin ratkeaa luovien alojen keskuksen perustaminen ja mitä muita, uusia toimintoja alueelle voitaisiin rakentaa. Lasse Paananen kertoo suhtautuvansa toiveikkaasti keskuksen syntyyn. Sille on Tampereella kysyntää ja kiistaton tarve, mutta monta kysymystä on vielä ratkaisematta, hän sanoo. Luovien alojen keskuksessa käyttäjillä on mahdollisuus osallistua oman ympäristönsä luovaan muokkaamiseen. Ja kun saneerauksen tasoa ei viritetä huippuunsa, tilavuokratkin pysyvät kohtuullisina. Ruhrissa ja vastaavissa kohteissa Keski-Euroopassa yleistynyttä tapaa jättää vanha rakennus ulkonaisesti lähes entiselleen Ylä-Anttila nimittää toisen sukupolven estetiikaksi. Käytännössä rosoisuus on esimerkiksi sitä, että vanhaa tekniikkaa jätetään näkyviin, seinien nuhruisuutta ei maalata piiloon eikä peitetä kipsilevyillä. Onkiniemessäkin muun muassa työnjohtajien kopit ja vanhat tavarahissit saisivat jäädä paikoilleen. Suunnitellut yleisötilat olisivat kuitenkin viimeisteltyjä ja visuaalisesti hienoja, Ylä-Anttila huomauttaa. Kehitettävää kuin Ruhrissa Tampereen seudulla Urbaaneille kesannoille riittää työsarkaa. Nyt tutkitaan teollisuusrakennuksia keskustaa kiertävällä kehällä Santalahdessa, Pyynikillä, Viinikassa ja Tullin alueella. Mitä kauemmaksi keskustasta mennään, sitä haastavammaksi työ käy. Rakennukset eivät ole enää yhtä komeita tai kesanto saattaakin olla vanha logistiikka-alue. Innovatiivisuutta kysytään myös tulevaa toimintaa suunniteltaessa, sillä joka paikkaan ei voi sijoittaa luovia toimijoita. Urbaanit kesannot -hanke on edennyt myös Pirkanmaalle. Uutta käyttöä on suunniteltu toimintansa lopettaneelle Viialan vaneritehtaalle. Lisäksi on aloitettu pirkanmaalaisen teollisuuden infrastruktuurin kartoitus. Tavoitteena on koota kehityskohteiden verkosto Ruhrin malliin. Osa tehtaista on vielä aktiivikäytössä, mutta viiden vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen. Erilaisia kehittämismalleja on hyvä olla tuolloin valmiina, Ylä-Anttila sanoo. Luovien alojen keskuksen ohjausryhmä: Elinkeinojohtaja Kari Kankaala (puheenjohtaja), kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, toimitusjohtaja Ilkka Ojala, apulaispormestari Irja Tulonen, tilaajapäällikkö Tuula Martikainen, controller Janne Salonen, kehityspäällikkö Lasse Paananen, viestinnän erityisasiantuntija Pauli Välimäki ja toimitusjohtaja Olavi Joenpolvi. Viikko arkkitehtuurille Näyttelyjä, suunnistuksia rakennustaiteen helmeltä toiselle, löytöretkiä kaupungin sisä- ja takapihoille, designiä, arkkitehtuurityöpajoja lapsille. Tätä kaikkea on Luovan Tampereen ja Tampereen arkkitehtuuriohjelman järjestämä Arkkitehtuurin viikko Ammattilaiskonferenssiin 5.9. odotetaan kahta arkkitehtuurin huippunimeä. Mukaan ovat alustavasti lupautuneet muun muassa Grazin taidemuseon suunnitellut sir Peter Cook ja espanjalaisen arkkitehtuurin uutta aaltoa edustava Vicente Guallart.

6 Luovaa potkua -ohjelmasta tehty tuore ulkopuolinen arviointi kertoo, että ohjelma on toiminut juuri niin kuin sen on ollut tarkoituskin ja että valtaosa hankkeista on edennyt suunnitelmien mukaan. Luovan Tampereen rahoitus on merkittävästi edistänyt hankkeiden toteutumista. Arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, ovatko hankkeet olleet paikallisia, kansallisia vai kansainvälisiä. Todettiin, että suuri osa hankkeista on kansallisia ja melkein puolessa on myös kansainvälinen ulottuvuus, eli ne tähtäävät vientiin ja ovat saaneet sitä aikaankin, kertoo -ohjelman vetäjä Lasse Paananen.... ja puhtia riittää Hän on tyytyväinen siihen, että ohjelmaan tulee edelleen hyvin ehdotuksia, lähes yksi päivässä. Kaikkiaan ehdotuksia on tullut noin 280 ja 55 hanketta on päässyt ohjelmaan mukaan. Tavoitteena on muodostaa suurempia hankekokonaisuuksia, mutta emme me pieniäkään unohda. Samoin tavoitteena on määritellä strategisesti tärkeät toimialat, joita erityisesti kehitetään ja viedään eteenpäin. Luovan Tampereen kärkihankkeet vuonna 2008 ovat Luovien alojen keskuksen toiminnan aloittaminen sekä luovien alojen kehitysohjelman LUKEn tunnetuksi tekeminen alkavien ja jo olemassa olevien yritysten palveluna. Selvitämme myös tarvetta luovien alojen yritysten hautomolle, joka tarjoaisi neuvontaa ja toimitilat tältä kulmaltaan hanke voi liittyä myös luovien alojen keskukseen. Kolmas kärkihanke on Langaton Tampere. Tukiasemia on kohtuullisesti, mutta niitä pitäisi saada lisää, samoin mukaan tarvitaan lisää yrityksiä ja tamperelaisia. Pitäisi myös löytää uusia langattomia palveluja. tuo seudun ääntä ja intressejä kuuluviin kansallisissa ohjelmissakin. Olemme mukana muun muassa TEMin luovien alojen kehitystyöryhmissä ja OPM:n kasvu- ja kansainvälistymisohjelmassa. Kansainvälisesti pyrimme hyvien käytäntöjen vaihtoon muiden luovia aloja kehittävien alueiden kanssa, Paananen sanoo. -ohjelman arviointiraportti Tampereen tapahtumat yhteen kalenteriin Minne mennä ja mitä tehdä kaupungissa tänään? Tampereen alueen tapahtumatarjonta löytyy nyt yhdestä verkkopalvelusta, Tampereen kaupungin ja Aamulehti Kustannus Oy:n yhteisestä tapahtumakalenterista. Verkkopalvelusta kaupunkilaiset ja matkailijat löytävät kulttuurin, viihteen ja muun vapaa-ajan tapahtumatiedot sekä voivat lukea tapahtumia käsitteleviä lehtijuttuja ja arvosteluja. Tapahtumajärjestäjille kalenteri on tehokas maksuton markkinointikanava. Ne ilmoittavat ja päivittävät tiedot kalenteriin itse, joten esimerkiksi tapahtumien sisältökuvaukset ja aikataulut ovat aina mahdollisimman ajantasaisia. Huhtikuussa julkaistu tapahtumakalenteri on toteutettu osin -ohjelman tuella. Klub Tampere jatkaa kulttuurin vientiä Tamperelaisen kulttuuriteollisuuden vienninedistämishanke Klub Tampere pani viime kesänä ja syksynä puolen vuoden pilottiaikanaan tuulemaan, ja hyvä meno jatkuu: tänäkin vuonna järjestetään konsertti- ja kontaktitapahtumia Pietarissa, rock-konserttia suunnitellaan myös Moskovaan. Edelleen kehitetään toimijoiden kanssa ja heidän tarpeistaan lähtevää kulttuurin vientikonseptia. Jatkossa työ on aikaisempaa räätälöidympää ja se suunnataan pienemmille ryhmille. Tarkoitus on myös koota vientirenkaita yrityksistä, joilla on synergiaa ja markkinanäkymiä Pietarissa. Perusjoukko tulisi Tampereelta, mutta yrityksiä tarvitaan ehkä muualtakin myös rahoituksen turvaamiseksi. Klub Tampere laajenisi silloin Klub Finlandiksi, sanoo hanketta johtavan Suomen Itämeri-instituutin johtaja Esa Kokkonen. TULOSSA Ilta intohimolle Nyt kalenterit esille! Vuosi sitten ensi kertaa järjestetty ja suuren suosion saanut verkottumistapahtuma Ilta intohimolle tulee taas. Floran-päivänä ihmiset eri aloilta kokoontuvat Tampereen taidemuseossa hyvän ohjelman ja kontaktien merkeissä. Illan järjestää yhteistyökumppaneineen. -ohjelma sekä työvoima- ja elinkeinoministeriö ovat tukeneet hanketta, jatkossa rahoitusta haetaan myös muun muassa opetusministeriöltä.

7 Pirjo Kääriäisen mielestä Silja Merikallion keraaminen kiemurapullo on kaunis esimerkki uniikista muotoilusta. Ovi auki taiteilijan työhuoneeseen -ohjelman tuella kehitetyt Taideretket vievät vierailijat tutustumaan pirkanmaalaiseen taiteeseen ja taiteilijaan hänen omalla työhuoneellaan. Kahdeksan retkeä on jo ideoitu esimerkiksi yritysten tyky-toiminnaksi tai virkistyspäivien, kokousten ja seminaarien oheisohjelmaksi. Taideretki-toiminnassa on tällä hetkellä mukana 20 kuvataiteilijaa, kädentaitajaa ja muotoilijaa ympäri Pirkanmaata. Taiteilijat ovat ottaneet ohjelmapalvelun innokkaasti vastaan. Halukkaita olisi tulossa mukaan enemmänkin, kertoo Taideretkien tuottaja Heini Orell Taidesuunnistus ry:stä. Kun taiteilija saa vieraakseen eri alan ihmisen, vaikkapa opettajan tai insinöörin, siitä voi syntyä hedelmällinen kosketuspinta, mahdollisuus luoda yhteyksiä ja nähdä toisenlaiseen maailmaan. Onhan niillä myös taloudellinen näkökulma, taiteilija Lars Holmström arvioi. taideretket.html Nuoret kurkistavat tutkijankammioon Miten tieteellistä tutkimusta tehdään? Tiedesuunnistuksessa yläasteiden ja lukioiden oppilaat tapaavat tieteentekijöitä, tutustuvat tieteen tuloksiin ja näkevät, miten luovuutta ja innovaatioita hyödynnetään käytännössä. Suunnistus sisältää 20 rastia tamperelaisissa korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Tampereen kesäyliopiston ja Luovan Tampereen yhteistyönä kehittämästä tapahtumasta aiotaan luoda vähintään 500 nuorta vuosittain tavoittava tiedefestivaali. Muotoilun matkasaarnaaja on pienyrittäjän puolella Finlaysonilla lähes 20 vuoden työuran painokankaiden suunnittelijana ja design managerina tehnyttä Pirjo Kääriäistä voi kutsua nykyään muotoilun matkasaarnaajaksi. Hän käy yrityksissä antamassa muotoilun asiantuntijapalveluja, osallistuu taideteollisuusyritysten Laatumerkki-kehitystyöhön ja on muotoilijajärjestöjen Moduksen ja Ornamon aktiivijäsen. Muotoilun puolesta puhuminen on intohimoni. Teollinen muotoilu esimerkiksi sulavalinjainen metsäkone edustaa vain muotoilun yhtä puolta. Hyvästä muotoilusta on etua yrityksen koko liiketoiminnalle. Pirkanmaalla ei ole vahvaa muotoiluilmettä, jos asiaa ajatellaan teollisen muotoilun näkökulmasta, mutta täällä on paljon käsi- ja taideteollisuutta ja pienyrityksiä, jotka tekevät pieniä sarjoja koruja, vaatteita, laukkuja Lisänä ovat vielä taiteentekijät, jotka tuottavat uniikkia muotoilua. Miten oma työsi on luovaa? Juuri nyt minua työllistää eniten taideteollisuusyritysten muotoilu- ja liiketoimintaosaamista kehittävä Muotoilurengas. Kokoonnumme yritysten kanssa säännöllisesti ja käsittelemme muun muassa tuotteiston rakentamista, hallintaa ja kaupallistamista. Kaikki ovat kokeneita yrittäjiä, joten kyse ei ole yritysneuvonnasta vaan pikemminkin heidän sparrauksestaan. Luovuutta tarvitaan yritystapaamisissa, ja täytyy sanoa, että nautin tavattomasti ongelmanratkaisusta ja uusien näkökulmien löytämisestä. Näistä kohtaamisista voi syntyä oikeasti jotain uutta! Mikä on roolisi -ohjelman asiantuntijana? Olen Kulttuuriteollisuus-työryhmän jäsen. Koen henkilökohtaiseksi tehtäväkseni puhua pienen luovan yrittäjän puolesta. Tampereesta tuskin kehittyy muotoilun mekkaa, mutta me voisimme toimia pienteollisuuden hyväksi, onhan seudulla käsi- ja taideteollisuuden koulutusta. Messumatka, mahdollisuus tehdä kunnon prototyyppi tai panostaa sen tuotteistamiseen eivät välttämättä vaadi suuria summia, mutta pienyrittäjälle kyse voi olla isosta rahasta. Oikeaan aikaan annettu tuki saattaa auttaa häntä ottamaan ratkaisevan askelen kasvu-uralle. Päivi Eskelinen 7

8 on Tampereen kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa on kolme rinnakkaista teema-aluetta: kulttuuriteollisuus palveluinnovaatiot luovat rakenteet Ohjelman tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa lisätä seutukunnan tunnettuutta synnyttää uudenlaisia yhteistyöverkostoja nostaa luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys kaikkien asiaksi. Ohjelmaan on jatkuva haku. Ota yhteyttä! -ohjelma Tampereen kaupunki, Elinkeinokeskus PL 487, Aleksis Kiven katu C Tampere luovatampere@tampere.fi -ohjelman tiedotuslehti 1/2008 Päätoimittaja Kehityspäällikkö Lasse Paananen Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Tammisto Knuutila & Tammisto Oy Paino EsaPrint Tampere, huhtikuu 2008 Kehityspäällikkö Lasse Paananen lasse.paananen@tampere.fi Koordinaattori Liina Penttilä liina.penttila@tampere.fi Projektisihteeri Jenni Mäki-Kahma jenni.maki-kahma@tampere.fi -ohjelma synnyttää tamperelaisesta luovasta osaamisesta kannattavaa liiketoimintaa ja työpaikkoja yhdessä pirkanmaalaisten osaajien, yritysten ja organisaatioiden kanssa. Kuka sai ensimmäisen Sarjakuva Finlandia -palkinnon? Taiteilija Jorma Uotisen yhden miehen raati julkistaa voittajan Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla.