SIVISTYSTYÖRYHMÄN loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIVISTYSTYÖRYHMÄN loppuraportti"

Transkriptio

1 Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvitys SIVISTYSTYÖRYHMÄN loppuraportti Varhaiskasvatuspalvelut Koulutuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Jukka Orenius, sivistysjohtaja, Outokummun kaupunki, puheenjohtaja Mauno Väänänen, varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja, Joensuun kaupunki Jyrki Rautiainen, sivistysjohtaja, Kontiolahden kunta Arto Jormalainen, sivistysjohtaja, Liperin kunta Kauko Kuusela / Pauli Vaittinen, sivistysjohtaja / kunnanjohtaja, Polvijärven kunta Janna Puumalainen, tilaajajohtaja, Joensuun kaupunki, sihteeri

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SIVISTYSPALVELUT SELVITYSALUEELLA JAKO KAHTEEN HALLINTO LÄHIPALVELUITA SIVISTYSPALVELUIDEN NYKYTILA JA PALVELUTARPEIDEN KEHITYKSEN ENNAKOINTI MENEILLÄÄN OLEVAT LAKIUUDISTUKSET JA VASTAAVAT PALVELUTARPEIDEN KEHITYS JA PALVELUIDEN TEHOKKUUS VARHAISKASVATUS PERUSOPETUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS TAITEEN PERUSOPETUS VAPAA SIVISTYSTYÖ VAPAA-AIKAPALVELUITA KULTTUURI LIIKUNTA NUORISO VIIDESTÄ YKSI MIKÄ MUUTTUISI? NYKYISELLÄ KUNTARAKENTEELLA JATKAMINEN KUNTAJAON MUUTOS JA SIVISTYSPALVELUT PALVELUKOHTAISIA HUOMIOITA LIITTEET... 27

3 3 1. JOHDANTO Joensuun ja Outokummun kaupunkien, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien kuntajakoselvityksen yhdeksi valmisteluryhmäksi nimettiin sivistyspalvelutyöryhmä. Kuntien palvelutuotannosta työryhmän selvitysvastuulle annettiin varhaiskasvatus-, koulutus- ja vapaaaikapalvelut. Työryhmän jäsenet ovat selvitysalueen kuntien johtavia viranhaltijoita em. palveluiden suhteen lukuun ottamatta Joensuun vapaa-aikapalveluita (vapaa-aikajohtaja) ja Polvijärven varhaiskasvatuspalveluita (osastopäällikkö).selvitystyön tehostamiseksi sivistystyöryhmä nimesi lisäksi varhaiskasvatus- ja vapaa-aikapalveluihin omatasiantuntijoista koostuvat selvitysryhmänsä 1. Työryhmän tehtävänä oli selvittää sivistys- ja erityisesti koulutuspalveluiden (ml. varhaiskasvatus) järjestämisen nykytilan ja myös alueellisen sijainnin (huom. lähipalvelut ja niiden karttaesitys). Työryhmälle kuuluu selvityksen tekeminen myös kulttuuri-, nuoriso-, liikunta ym. vapaa-ajan toiminnoista. Tämä palveluiden järjestämisen nykytila on esitetty pääpiirteissään luvussa kolme. Käsittelyn jäsennys perustuu sivistyspalveluiden nykyiseen hallinnolliseen jakoon, joka on yhtenevä sivistyspalveluja ohjaavien erityislakien kanssa. Koulutuspalveluista korkea-asteen koulutus on rajattu kokonaan selvityksen ulkopuolelle. Samoin ammatilliseen koulutukseen viitataan vain lyhyesti. Ajallisesti tarkastelu tuli toimeksiannon mukaan ulottaa mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2030 ja välitarkasteluna arvioidaan vuoden 2017 tilannetta. Lähtökohtana käytetään vuoden 2012 aineistoa tai tuoreinta tietoa. Sivistystyöryhmä on käyttänyt ennakointiin itse keräämänsä aineiston osalta vuosia 2015, 2020 ja Kuntajakoselvitykseen tilatun FCG:n (Finnish Consulting Group) tuottaman aineiston osalta vuodet ovat 2015, 2017, 2025 ja 2030.Sivistystyöryhmän johtopäätökset nojaavat pisimmillään pääosin vuoden 2025 ennusteisiin, joita ryhmä on pitänyt vuoden 2030 ennusteita realistisempina. Erityisesti vuosien välinen lasten määrän kehitys riippuu hyvin paljon siitä, kuin seudun vetovoima kehittyy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Edelleen toimeksiannossa todetaan: Tulevaisuuden palvelurakennetta tulee tarkastella palvelutarpeen muutoksia taustana käyttäen. Tarkastelu tulee tehdä nykyisen viiden kunnan toimintana tai yhden kunnan toimintana. Luvussa neljä arvioidaan mahdollisen yhden kunnan sivistyspalveluiden tuotantoa verrattuna nykyiseen viiden kunnan malliin. Lisäksi yleisluotoiseksi tehtäväksi annettu lainsäädännön muutosten seuranta sekä muutoskaavailut on pyritty huomioimaan selvitystyössä luvussa kolme. 1 Varhaiskasvatuspalveluiden ryhmään nimettiin päivähoidon johtajat: Joensuusta Päivi Liuski, Liperistä Sirkka Korhonen, Kontiolahdelta Tarja Tormulainen, Outokummusta Jaana Reijonen sekä Polvijärveltä Tuula Heliste, jonka tilalle Polvijärven päivähoidon johtajaksi ja siten selvitysryhmän jäseneksi elokuussa tuli Marja-Leena Gröhn. Vapaaaikapalveluiden ryhmään nimettiin Joensuusta vapaa-aikajohtaja Timo Heinonen, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden johtaja Rebekka Pilppula ja nuorisojohtaja Jouni Erola, Liperistä vapaa-aikasihteeri Raimo Piiroinen, Kontiolahdelta vapaa-aikapäällikkö Veijo Sallinen, Outokummusta kulttuurisihteeri Maarit Hämäläinen-Koljonen ja liikuntasihteeri Tommi Parkkinen sekä Polvijärveltä vapaa-aikasihteeri Sirpa Halonen. Kaikki edellä mainitut ovat osallistuneet kuntakohtaisten aineistojen kokoamiseen sekä kuntajaon laajempaan pohdintaan muista kiireistään huolimatta kiitettävällä tarmolla.

4 4 2. SIVISTYSPALVELUT SELVITYSALUEELLA 2.1 Jako kahteen Kuntien vastuulla olevat sivistyspalvelut voidaan luokitella kahteen kategoriaan: tiukasti ja väljästi normitettuihin palveluihin. Luokittelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä kunnalle lainsäädännöllä asetettua velvoitetta tuottaa palvelua lainsäädännössä määritellyssä laajuudessa. Tiukasti normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat Varhaiskasvatus (Laki ja asetus lasten päivähoidosta) ja Perusopetus (Perusopetuslaki ja asetus). Väljästi normitettuja selvitysalueen kuntien tuottamia sivistyspalveluita ovat Kulttuuri (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta, kirjastolaki ja asetus, museolaki ja asetus, teatteri- ja orkesterilaki); Liikunta (Liikuntalaki); Nuoriso (Nuorisolaki ja -asetus); Vapaa-sivistystyö (Laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä); Taiteen perusopetus (Laki ja asetus taiteen perusopetuksesta); Toisen asteen koulutus (Lukiolaki ja -asetus). Kuntien on järjestettävä varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita kuntalaisille, mutta useimmissa väljästi normitetuissa palveluissa kunnat voivat lähes vapaasti päättää missä laajuudessa (maantieteellisesti, ajallisesti, sisällöllisesti) palvelua järjestetään. Osassa väljästi normitetuista palveluista kunnan päätös tuottaa kyseistä palvelua johtaa kuitenkin samalla tiukempaan normitukseen (esim. lukiokoulutus). Luokittelu ei ota kantaa kuntaperusteisen palvelutuotannon merkitykseen kunnan perustehtävien (kuntalaisten hyvinvointi, alueen elinvoimaisuus jne.) näkökulmasta tai kustannusten jakautumiseen eri palveluissa kuntien, valtion ja palvelun käyttäjien kesken vaan perustuu pelkästään voimassa olevan normituksen kunnille asettamaan velvoitteeseen tuottaa kyseistä palvelua. Tällä jaolla selvitysalueen kunnissa palvelutuotannon volyymit toimintakatteilla mitattuina jakaantuvat vuoden 2013 talousarvioiden perusteella selvitysalueen kunnissa seuraavasti: Tuotot Kulut Kate Tiukasti normitetut, % sivistyspalveluista Joensuu jostavarko* ,34 % Kontiolahti jostavarko ,78 % Liperi jostavarko ,19 % Outokumpu jostavarko ,42 % Polvijärvi jostavarko ,92 %

5 5 Selvitysalue yht jostavarko ,61 % * varko = varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut (= tiukasti normitetut palvelut) Kuntien kirjanpitokäytännöt sekä toimintojen luokittelu (esim. hallinto ja tilakustannukset) poikkeavat toisistaan, eli luvut eivät ole täsmällisiä. Selvitysalueella on kuitenkin selvästi kaksi ryhmää: Joensuu ja Outokumpu, joissa väljästi normitetut palvelut ovat noin neljäsosa sivistyspalveluiden toimintakatteista. Liperissä, Kontiolahdella ja Polvijärvellä väljästi normitettujen palveluiden suhteellinen osuus on selvästi pienempi. Selvitysalueen kahden kaupungin väljästi normitettu palvelutarjontaomille ja muiden kuntien asukkaille on selvitysalueen muita kuntia laajempi. 2.2 Hallinto Liperissä ja Outokummussa sivistyspalveluista vastaa sivistyslautakunta. Polvijärvellä varhaiskasvatus on sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa, mutta se on siirtymässä sivistyslautakunnan alaisuuteen.kontiolahdella ja Joensuussa varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluille sekä vapaa-aikapalveluille on omat lautakuntansa.joensuun varhaiskasvatusja koulutuslautakunta vastaa pääosan vapaan sivistystyön palveluiden tuottamisesta seudun kunnille (Joensuun seudun kansalaisopisto koko alueelle, Joensuun konservatorio osalle aluetta). Joensuun vapaa-aikalautakunta vastaa kirjastopalveluiden tuottamisesta selvitysalueen kaikille kunnille (Joensuun seutukirjasto). Joensuussa lautakunnat kuuluvat vuoden 2013 alusta käyttöönotetussa organisaatiossa tuotanto-organisaatioon. Sivistyspalveluiden tilauksesta vastaa kaupunginhallitus. Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi (vv Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta (tuottaja) Vapaaaikalautakunta (tuottaja) Kasvatusja koulutuslautakunta Vapaaaikalautakunta Sivistyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Kaikki selvitysalueen kunnat ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia. Koulutuskuntayhtymä tuottaa jäsenkunnille ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palveluita. Joensuun kaupungin hallintoon kuuluva konservatorio tuottaa myös ammatillista koulutusta.

6 6 Selvitysalueen kunnat kuuluvat Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään. Kuntayhtymän ylläpitämän koulun perusopetuspalveluita erityistä tukea tarvitseville lapsille käyttävät kaikki selvitysalueen kunnat. Joensuun kaupunki on mukana Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiössä, jolla on perusopetusta antava yksikkö ja sekä lukiokoulutusta Joensuun normaalikoulun kanssa. Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu kuuluvat Keski-Karjalan musiikkiopiston toimialueeseen. Musiikkiopiston isäntäkunta on Tohmajärvi ja se tuottaa jäsenkunnille taiteen perusopetusta musiikissa. 2.3 Lähipalveluita Palvelun läheisyys on käyttäjänäkökulmasta subjektiivinen kokemus johon vaikuttaakäyttäjän ikä, henkilökohtaiset mieltymykset, logistiset vaihtoehdot, liikuntarajoitteet, muiden käyttäjän tarvitsemien palveluiden läheisyys (joista vain osa kuntien tuottamia) jne. Objektiivisen määritelmän lähipalvelusta voi tehdä vain fyysisenä etäisyytenä (myös verkkovälitteiset palvelut) tai ajallisena määreenä: millä etäisyydellä palvelu sijaitsee silloin, kun käyttäjä sitä tarvitsee tai kuinka kauan kyseisen palvelun piiriin pääseminen kestää. Fyysisesti lähellä sijaitseva palvelu ei aina ole ajallisesti nopeimmin saavutettava palvelu. Objektiivisesti määritelty lähipalvelu ei myöskään aina kohtaa subjektiivista käsitystä lähipalvelusta, jos palvelu ei vastaa käyttäjän tarpeita. Varttuneempi väki pitää todennäköisesti kotinurkille saapuvaa kirjastoautoa lähipalveluna, mutta nuorten tavat käyttää kirjastoa eivät välttämättä voi toteutua kirjastoautossa. Palvelun tuottajalla voi myös olla lähipalvelulle kyseisen palvelun saavutettavuutta laajempia tavoitteita, kuten varhaiskasvatuksessa lapsen lähiympäristön sosiaalisen verkoston vahvistaminen ja pysyvyyden turvaaminen palvelun käyttäjän (lapsi ja perhe) näkökulmasta. Sivistyspalveluista varhaiskasvatus, perusopetuksen alaluokat sekä osa vapaa-aikapalveluista (ainakin lähiliikuntapaikat ja kirjastopalvelut) on kunnissa yleisesti käsitetty lähipalveluiksi. Myös kulttuuri- ja nuorisopalveluita, taiteen perusopetusta ja perusopetuksen yläluokkia sekä lukiokoulutusta on pidetty tapaus- ja kuntakohtaisesti lähipalveluina. Toisaalta esim. varhaiskasvatuksessa (vuorohoito) ja perusopetuksessa (erityisryhmien opetus) ei palvelua ole kuitenkaan tarjottu kaikille käyttäjille lähipalveluna. Samoin etenkin perusopetuksen alakouluverkon harveneminen on johtanut väistämättä saavutettavuuden eriytymiseen kuntien sisällä ja välillä. Perinteisesti lähipalveluita on pyritty järjestämään lähelle kaikkia kuntalaisia kiinteiden fyysisten rakennelmien (rakennukset, kentät, ladut ) ja siirtyvien palvelupisteisen (kirjastoauto ) avulla. Sen lähemmäs eli kotipalveluna on sivistyspalveluita tarjottu vain harvakseltaan (esim. kirjaston kotipalvelukokeilu). Verkkovälitteisesti kotiin tai käyttäjän mobiililaitteeseen tuotavat palvelut lisääntyvät kuitenkin myös sivistyspalveluissa. Sivistyspalveluista vain perusopetuksesta löytyy laissa määritelty normitus palvelun läheisyydelle : perusopetuslain mukaan vuotiaiden edestakainen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä. 13 vuotta täyttäneen koulumatka saa kestää enintään 3 tuntia päivässä. Sivistystyöryhmä käyttää lähipalveluiden ja laajemmalle väestöpohjalle määriteltyjen palveluiden luokitteluun demokratiaryhmän luonnostelemia tasoja:

7 7 lähipalvelut paikalliskeskukset (Eno, Polvijärvi, Pyhäselkä, Tuupovaara, Kiihtelysvaara) aluekeskukset (Kontiolahti, Liperin kirkonkylä, Outokumpu) keskus (Joensuun kaupunkikeskusta). Sivistyspalveluissa palvelutarjonta jäsentyy ohjeellisesti seuraavan taulukon mukaisesti: Sivistyspalveluiden Lähipalvelu Paikalliskeskus Aluekeskus Keskus järjestämisen taso Varhaiskasvatus perhepäivähoitona X X X X Varhaiskasvatus päiväkotihoitona sisältäen esiopetuksen muttei vuorohoitoa X X X Varhaiskasvatuksen vuorohoito X X Perusopetus, vuosiluokat 1-6 sisältäen esiopetuksen, rajana perusopetuslain päivittäinen koulumatka-aika (2,5 t) X 1) X X X Perusopetus, vuosiluokat 7-9, rajana perusopetuslain koulumatka-aika (3 t) X X X Toisen asteen koulutus, lukio X 2) X 2) X Vapaa sivistystyö, kansalaisopisto X X X Taiteen perusopetus X X Lähiliikuntapaikat, kirjastoautopalvelut, kulttuuritapahtumat X X X X Kirjasto, nuorisotila, liikuntatila monipalvelukeskuksessa (koulu/päiväkoti) X X X Liikuntakeskukset (uimahalli, jäähalli), orkesteri, museot, teatteri X 3) X 1) määrittely joustava, paikallis- tai aluekeskus joissain alueilla riittävä taso 2) muu toisen asteen koulutus (ammatillinen koulutus) ja esim. perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 opetuksen järjestäminen selvitettävä tapauskohtaisesti kokonaisuutena 3) ei uusinvestointeja

8 8 3. SIVISTYSPALVELUIDEN NYKYTILA JA PALVELUTARPEIDEN KEHITYKSEN ENNAKOINTI 3.1 Meneillään olevat lakiuudistukset ja vastaavat Seuraavat parhaillaan meneillään tai suunnitteilla olevat uudistukset vaikuttavat sivistyspalveluiden järjestämiseen kunnissa: Uusi varhaiskasvatuslaki, jonka ei tämänhetkisten tietojen mukaan odoteta tuovan kunnille väljempää normitusta. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee todennäköisesti säilymään lähes ennallaan eikä henkilöstömitoitukseenkaan ole luvassa väljennyksiä. Vaatimuksia on myös esitetty normituksen tiukentamisesta varhaiskasvatuksessa (ryhmäkoko). Tavoiteaikataulu lain voimaantulolle on Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaista on tuomassa perusopetukseen (sekä toisen asteen koulutukseen) lisää velvoittavaa normitusta. Esityksen mukaan perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijan pääsylle psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan luo määritellään aikarajat. Tavoiteaikataulu lain voimaantulolle on Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus: uuteen tuntijakoon ja opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat tulevat käyttöön Paikallisesti valmistelutyö on jo suunniteltu tehtävän selvitysalueen kuntien yhteistyönä. Julkisuudessa on käyty keskustelua perusopetuksen ryhmäkokojen sääntelystä sekä oppivelvollisuuden pidentämisestä vuodella alku- ja loppupäästä. Lisäksi on keskusteltu uuden lainsäädännön tarpeesta mm. nuorisotakuun toteuttamiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä on kasvanut viimeisen kymmen vuoden aikana voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan edelleen. Suuntana on erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten integrointi mahdollisimman pitkälle peruspalveluihin. Lukion tuntijako ja opetussuunnitelma uudistetaan vuoteen 2016 mennessä. Liikuntalakia uudistetaan meneillään olevan hallituskauden aikana, tarkoitus on mm. vahvistaa liikunnan asemaa peruspalveluna. Lakiuudistuksen merkitys kuntien toimintaan ei liene kovin suuri, kolmannen sektorin merkitys toimijana saattaa kasvaa. Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia hallinnoivat valtiovarainministeriö (peruspalvelujen valtionosuus) ja opetus- ja kulttuuriministeriö (opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen valtionosuus). Koko valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa mutta uudistuksen vaikutuksista sivistyspalveluiden näkökulmasta ei vielä ole varmaa tietoa. 3.2 Palvelutarpeiden kehitys ja palveluiden tehokkuus Sivistyspalveluiden nykytilan pääpiirteet kuvataan seuraavissa luvuissa palvelukohtaisesti. Osasta palveluita esitetään FCG:n tuottama palvelutarpeen ennakoitu kehitys vuoteen 2030, joka pohjautuu nykyiseen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Palveluiden taloudellista puolta arvioidaan tehokkuudella, joka pohjautuu samoin FCG:n tuottamaan aineistoon. Aineistossa verrataan selvitysalueen kuntien toteutuneita kustannuksia

9 9 (lähteenä pääosin kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot) viime vuosien ajalta suhteessa neljäntoista vertailukunnan ryhmään. Odotekustannus vuonna eli arvio siitä, mitä kustannusten olisi pitänyt olla - on muodostettu asettamalla kustannustasoksi neljänneksi tehokkaimman vertailukunnan taso asukasta, oppilasta tms. kohti vuonna 2011 lisättynä 3,5 % reaalisella kustannusten nousulla vuosina Huomioitava on, että vertailu ei ota huomioon eroja esim. palveluiden sisällössä, laadussa tai saatavuudessa. Taulukoissa lokero Potentiaali kertoo euroina sen, paljonko näin laskettu oletus kustannusten karsimisesta selvitysalueella on. Negatiivinen luku (vihreällä pohjalla) kertoo sen, että palvelu tuotetaan jo nyt tehokkaammin kuin vertailuryhmän neljänneksi tehokkaimmassa kunnassa. Tämä ei kerro sitä, etteikö toiminnoissa silti olisi mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen. Positiivinen luku (keltaisella pohjalla) taas kertoo tämän aineiston perusteella säästöpotentiaalista esim. palveluprosesseja tai verkkoa sekä palvelun määrää, laatua tai sisältöä muuttamalla. Sivistyspalvelut jäävät kokonaisuudessaan 7,1 M alle odotuskustannusten. Sivistyspalvelut tuotetaan selvitysalueella siten jo tällä hetkellä kohtuullisen tehokkaasti. Siitäkin huolimatta myös sivistyspalveluissa pystytään edelleen kehittämään toimintojen tuottavuutta ja etenkin vaikuttavuutta. FCG:n analyysin perusteella tehostamista selvitysalueella olisi omassa perusopetuksessa (1,9 M ), kansalaisopistopalveluissa (1,5 M ), liikunnassa ja ulkoilussa (0,8 M ),taiteen perusopetuksessa (0,3 M ) sekä nuorisotyössä (0,1 M ) eli yhteensä 4,6 M. Kirjastopalveluissa Joensuun seutu on vertailujoukossa verrokkikunta eli tuottaa palvelut neljänneksi tehokkaimmin. Jo tällä hetkellä toiminta näyttää varsin tehokkaasti toteutetulta päivähoidossa ja esiopetuksessa (-5,0M ), kulttuuritoiminnassa (-3,8 M ), museo- ja näyttelytoiminnassa (-1,9 M ) sekä omassa lukiokoulutuksessa (-1,0 M ), joissa toteuma näyttäisi olevan yhteensä 11,7 M alle odotekustannusten. Liitemateriaaliin on koottu tarkempia, pääosin numeraalisia tietoja varhaiskasvatus-, koulutus- ja vapaa-aikapalveluista. 3.3 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta tarjottiin selvitysalueen kunnissa seuraavalla palveluverkolla: 53 kunnallista päiväkotia, joilla lisäksi 9 satelliittia (sivutoimipistettä). Vuorohoitoa tarjotaan kussakin kunnassa yhdessä päiväkodissa (ei Polvijärvellä), lisäksi Joensuussa järjestetään iltahoitoaneljässä päiväkodissa; 20 yksityistä päiväkotia (Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä); 292 perhepäivähoitajaa (hoitajan kotona tapahtuva päivähoito); 13 yksityistä perhepäivähoitajaa (Joensuussa, Kontiolahdella, Polvijärvellä); 40 ryhmäperhepäivähoitajaa (Joensuussa, Kontiolahdella Liperissä); 1 yksityinen ryhmäperhepäiväkoti (Joensuussa); leikkitoimintaa / kerhotoimintaa / avointa päiväkotitoimintaa (ei Polvijärvellä) noin 600 lapselle. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella varhaiskasvatuspalveluiden tarve selvitysalueella nousee noin 5 % vuoteen 2020 mennessä mutta lähtee vuoden 2025 jälkeen laskuun päätyen vuoteen 2030 mennessä lähes nykyiselle tasolle. Vuoden 2025 jälkeiseen palvelutarpeen kehitykseen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti seudun vetovoiman yleinen kehitys.

10 2012= vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : +1% 1-6 -vuotiaat 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e 1-6 -vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Joensuun selvitysalue Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2011 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kunnittain Joensuuhun ja Kontiolahdelle ennuste näyttää pientä palvelutarpeen kasvua, Liperille nykyistä tasoa ja Polvijärvelle ja Outokumpuun kohtuullista palvelutarpeen supistumista. Haasteena on se, etteivät palvelun kysyntä ja olemassa olevat tilat välttämättä alueellisesti kohtaa. Lisäksi olemassa olevien tilojen kunnon kanssa on selkeitä haasteita. Joensuun kantakaupungin alueella ja muilla kasvualueilla on voimakasta painetta mm. uusien päiväkotien perustamiseen. Joensuussakin palvelutarve laskee palvelualueilla 5, 6 ja 7. Väestökehityksen lisäksi varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen vaikuttaa yleinen kansantalouden tilanne. Lisäksi huoltajien valintoihin on mahdollista vaikuttaa talousohjauksella. Huoltajat voivat valita kotihoidon kunnallisen päivähoidon sijaan, johon voidaan ohjata maksamalla normitetun kotihoidon tuen lisäksi kuntalisää (tällä hetkellä Joensuu, Kontiolahti). Samoin maksuttomat jaksot (jos lasta ei tuoda osoitettuun päivähoitopaikkaan) sekä tuntiperusteinen päivähoitomaksu (Liperi, osin Outokumpu) vaikuttavat huoltajien valintoihin ja siten päivähoidon kysyntään. Perhepäivähoidon osuuden varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa ennakoidaan pienenevän (eläkepoistumaa korvaavien uusien perhepäivähoitajien rekrytointiongelmat) ja vastaavasti

11 /0-6 vuotias 11 yksityisen palvelutuotannon ennakoidaan lisääntyvän (palvelusetelit yksityisen hoidon tuen rinnalle). Selvitysalueella varhaiskasvatus näyttää varsin tehokkaasti järjestetyltä, vaikka kustannukset ovatkin viime vuosina nousseet hieman valtakunnan keskiarvoa enemmän. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä niin, että Joensuussa lapsikohtaiset varhaiskasvatuksen kustannukset ovat huomattavasti muita kuntia suuremmat. Selvitysalueen kunnista Liperi on pisimmällä mm. sähköisen hoitoajan seurannan ja tuntiperusteisen laskutuksen käytössä. Kunnilla on erilaista suhtautumista kotihoidon tuen kuntalisään, yksityisen hoidon tuen kuntalisään, palveluseteleihin ja ostopalveluihin. Osassa kunnista näitä käytetään, osassa ei. Päivähoidon henkilöstöä on seudun kuntien palveluksessa yhteensä 1 110, josta Joensuussa 62 %. Hallinnossa henkilökuntaa on 56, perhepäivähoidossa 336, esiopetuksessa 117 ja erityisvarhaiskasvatuksessa 38. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on 10,5 %. Tarkempi kuntakohtaisten erojen vertailu ja lukujen yhdenmukaisuuden varmistaminen vaatisi yksityiskohtaisempaa kustannusten analysointia, eikä sivistystyöryhmän nimeämä päivähoidon johtajista koostunut ryhmä pitänyt tehtävää mahdollisena annetussa ajassa ja omin resurssein. Osa kunnista on jo aiemmin osallistunut ulkopuolisen tahon toteuttamaan vertailuun. Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 2 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,6%/v Nettokustannukset ,4 M, odotekustannukset 58,4 M Potentiaali² -5 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto

12 Perusopetus Selvitysalueella on 36 kuntien ylläpitämää alakoulua, 6 yläkoulua sekä 7 yhtenäistä peruskoulua. Oppilaita kouluissa on noin vuosiluokilla 1-9 sekä lisäksi noin 500 esioppilasta. Suurin osa selvitysalueella esiopetuksesta nauttivista lapsista on kuitenkin varhaiskasvatuksessa järjestetyssä esiopetuksessa päiväkodissa. Perusopetuksen oppilaat Luokat 1-9 Esiopetus kouluissa Esiopetus varhaiskasvatuksessa Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Selvitysalue yht Lisäksi selvitysalueella toimii viisi muuta perusopetuksen järjestäjää: Itä-Suomen yliopisto (Joensuun Normaalikoulu (577 oppilasta vuosiluokilla 1-9), Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun säätiö (Itä-Suomen koulu, 214 oppilasta vuosiluokilla 1-9), Joensuun steinerkoulun kannatusyhdistys ry (Joensuun steinerkoulu, 64 oppilasta vuosiluokilla 1-6), Adventtikirkon ylläpitämä Siikasalmen kristillinen koulu (52 oppilasta vuosiluokilla 0-9) sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Honkalampi-keskuksen koulu, 30 oppilasta vuosiluokilla 1-9). Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella perusopetuksen oppilaiden määrä selvitysalueella nousee vuodesta 2015 vuoteen 2025 lähes tuhannella oppilaalla. Haasteena on, että palvelutarpeen kasvu ja olemassa olevat tilat eivät välttämättä kohtaa alueellisesti. Kunnittain oppilaiden perusopetuksen oppilaiden määrän ennakoidaan lisääntyvän Outokumpua lukuun ottamatta kaikissa kunnissa, Liperissä ja Kontiolahdella jopa noin 15%:lla. Perusopetuksen kustannusten osalta selvitysalueella näyttäisi olevan vajaan kahden miljoonan euron säästöpotentiaali. Perusopetuksen kustannukset ovat nousseet seudulla viime vuosina valtakunnan keskiarvon mukaisesti.

13 2012= vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : +8% vuotiaat Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e e 2017e 2025e 2030e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Joensuun selvitysalue Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Käytännössä perusopetuksen oppilaskohtaisista kustannuksista suurin osa on henkilöstökuluja. Muut merkittävimmät menokohdat ovat kiinteistökulut, ateriapalvelut sekä kuljetuskustannukset. Perusopetusta tarjoavien yksiköiden määrää, opetusryhmien kokoa, oppilashuoltoa ja tukipalveluita, kouluruokailun tasoa sekä koulukuljetusjärjestelyitä muuttamalla on mahdollista vaikuttaa oppilaskohtaisiin kustannuksiin. Muiden seikkojen vaikutus on marginaalinen.

14 /oppilas 14 Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 1,6 % / vuosi (koko maa 1,5 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,1%/v Nettokustannukset ,6 M, odotekustannukset 82,8 M Potentiaali² 1,9 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 3.5 Toisen asteen koulutus Liperiä lukuun ottamatta kaikki selvitysalueen kunnat järjestävät lukiokoulutusta. Polvijärven, Kontiolahden, Outokummun ja Joensuussa Pyhäselän lukiolla on hallintoon / opettajiin / tiloihin liittyviä sidoksia perusopetukseen. Joensuussa ja Outokummussa lukioilla on yhteisiä opiskelijoita ammatillisen koulutuksen kanssa. Joensuun kaupunki järjestää musiikin ammatillista koulutusta konservatorion kanssa (90 opiskelijapaikkaa). Lukiokoulutuksen opiskelijat Nuoriso Aikuislukio Aineopiskelijat Joensuu Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Selvitysalue yht

15 2012= Joensuussa on kaupungin omien lukioiden lisäksi kaksi muun tahon ylläpitämää lukiota: Joensuun Normaalikoulun lukio (362 oppilasta ) sekä Itä-Suomen koulun lukio, joka toimii Normaalikoulun lukion yhteydessä. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella lukiokoulutuksen oppilaiden määrä selvitysalueella laskee hieman vuoteen 2030 mennessä. Nuorempien ikäluokkien kasvu tuottaa kuitenkin 2030 luvulla kasvua myös lukiokoulutuksen opiskelijamääriin, jollei toisen asteen koulutukseen hakeutumisessa (lukio / ammatillinen koulutus) tapahdu merkittäviä muutoksia vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat Muutos : -2% vuotiaat 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Joensuun selvitysalue Koko maa 60 Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2017e 2025e 2030e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Joensuun selvitysalue Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Lukiokoulutus on selvitysalueella kokonaisuutena järjestetty erittäin tehokkaasti. Opiskelijakohtaiset kustannukset ovat viime vuosina jopa laskeneet, kun ne muualla valtakunnassa ovat nousseet. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän pelisäännöillä tämän voisi luokitella epärationaaliseksi toiminnaksi, koska lukiokoulutuksen valtionosuuden yksikköhinnat määräytyvät

16 /oppilas 16 valtakunnassa toteutuneiden käyttökustannusten perusteella. Kustannusten lasku pienentäisi siten tulevien vuosien valtionosuutta, mutta pelisäännöt valtionosuuden osalta ovat muuttumassa. Jo vuodelle 2013 valtio jäädytti säästösyistä kokonaan lukion valtionosuuden yksikköhinnan vuoden 2012 tasolle. Jo aiemmin hallitusohjelmassa sovittiin 30 M leikkauksista lukioiden valtionosuuksiin. Oma lukiokoulutus (310) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : -0,8 % / vuosi (koko maa 1,4 % / vuosi) Suht. muutos¹ -2,1%/v Nettokustannukset ,7 M, odotekustannukset 9,9 M Potentiaali² -1,2 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Vaikka selvitysalueen lukiokoulutus on taloudellisesti tehokas, erot lukioiden oppilaskohtaisissa kustannuksissa kuntien välillä ovat suuret. Outokummun ja Polvijärven kustannukset ylittävät euroa, kun Joensuu jää alle euron ja Kontiolahtikin vain hieman yli euron oppilaskohtaisissa kustannuksissa. Erot selittyvät valtaosaltaan lukioiden opiskelijamäärillä. Joensuuhun on jo tehtyjen päätösten jälkeen jäämässä kolme kaupungin omaa lukiota: Lyseon lukio ja aikuislinja, Niinivaaran ja Yhteiskoulun lukioiden yhdistämisestä syntyvä Yhteiskoulun lukio sekä Pyhäselän lukio. Kaupungin pienin lukio, Enon lukio on jo päätetty lakkauttaa. Tämä lisännee edelleen Joensuun lukioiden suhteellista tehokkuutta. Lukiokoulutuksen osalta Joensuussa yksittäisen lukion jatkamisen opiskelijamääräraja on tällä hetkellä 20/55 (aloittavat / kokonaisoppilasmäärä laskentapäivänä). Tällä on Joensuussa merkitystä enää Pyhäselän lukion kannalta.

17 /asukas Taiteen perusopetus Taiteen perusopetuksen osalta musiikin opetusta Joensuussa ja Kontiolahdella järjestää Joensuun konservatorio. Liperiin, Polvijärvelle ja Outokumpuun palvelun tuottaa Tohmajärven kunta Keski- Karjalan musiikkiopiston kautta. Visuaalisten ja esittävien taiteiden osalta Joensuun seudun kansalaisopisto (seutuopisto) järjestää taiteen perusopetusta kaikkiin selvitysalueen kuntiin. Kustannusten osalta vertailutiedot näyttäisivät säästöpotentiaalia, mutta talous- ja toimintatilastoon perustuvat luvut eivät tältä osin ole juurikaan vertailukelpoisia. Taulukon mukaan Liperissä, Polvijärvellä ja esim. Kuopiossa taiteen perusopetuksen järjestäminen ei joko maksa mitään tai sitten sitä ei järjestetä ollenkaan. Kuitenkin niin Liperissä kuin Polvijärvellä opetusta antavat Joensuun seudun kansalaisopiston sekä Keski-Karjalan musiikkiopiston opettajat. Taiteen perusopetus (335) Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Nettokustannukset asukasta kohti Muutos : -0,3 % / vuosi (koko maa -0,2 % / vuosi) Suht. muutos¹ -0,1%/v Nettokustannukset ,9 M, odotekustannukset 1,5 M Potentiaali² 0,3 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Seutuopisto tarjoaa palveluitaan laajalla maantieteellisellä alueella. Tätä on pyritty ylläpitämään pienemmällä ryhmäkokominimillä haja-asutusalueilla. Musiikin opetuksen osalta Joensuun konservatorio on linjannut musiikkileikkikoulut lähipalveluksi ja varsimaisen musiikkiopistoopetuksen (soitinopetus, teoria) keskitetyksi palveluksi, jota annetaan vain Joensuun kantakaupungissa (tällä hetkellä myös Enossa). Keski-Karjalan musiikkiopisto on toteuttanut niin musiikkileikkikouluja kuin musiikkiopisto-opetusta kaikissa toiminta-alueensa kunnissa (selvitysalueella siis Liperissä, Polvijärvellä ja Outokummussa).

18 /asukas Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön osalta Joensuun kaupunki tuottaa isäntäkuntana selvityskuntien palvelut kuntien välisen sopimuksen perusteella. Joensuun seudun kansalaisopisto on FCG:n aineiston perusteella tehostanut toimintaansa viime vuosina. Siitä huolimatta säästöpotentiaalia on aineiston perusteella toiseksi eniten sivistyspalveluissa: 1,5 M. Käytännössä kyse on opiston kurssitarjonnan laajuudesta ja maantieteellisestä saatavuudesta selvitysalueella. Säästöpotentiaali on helppoa realisoida, jos kurssitarjonta keskitetään Joensuun kantakaupungin alueelle tai kurssitarjontaa karsitaan muuten reippaasti. Kansalaisopistot (325) Nettokustannukset asukasta kohti Muutos : -2,8 % / vuosi (koko maa -0,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -2,4%/v Nettokustannukset M, odotekustannukset 1,5 M Potentiaali² 1,5 M Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto 3.8 Vapaa-aikapalveluita Vapaa-aikapalveluita tuotetaan Joensuussa ja Kontiolahdella vapaa-aikalautakunnan alaisuudessa. Muissa selvitysalueen kunnissa vastuulautakuntana on sivistyslautakunta. Kokonaisuutena vapaa-aikapalvelut tuotetaan FCG:n aineiston perusteella tehokkaasti selvitysalueella. Säästöpotentiaalia ei kokonaisuudessa ole ja viime vuosien kustannuskehityskin alittaa koko maan keskiarvon. Kirjastopalveluissa Joensuun seutu on odotekustannusten vertailujoukossa verrokkikunta eli tuottaa palvelut neljänneksi tehokkaimmin. Kulttuuritoiminnassa (-3,8 M ) sekä museo- ja

19 /asukas 19 näyttelytoiminnassa (-1,9 M ) ovat odotekustannuksia huomattavasti verrokkikuntia alemmat. Yksittäisistä toimialoista säästöpotentiaalia on vertailuaineiston mukaan kuitenkin 0,8 M liikuntapalveluissa ja 0,1 M. nuorisopalveluissa. Erot selvitysalueen kuntien välillä ovat suuria, kuten aiemmin luvussa 2.1 esitettiin. Vapaa-aikapalveluissa tilakustannuksilla voi olla merkittävä rooli (esim. suuret hallit ja museot), mutta kustannusten vertailu kuntien välillä on osin epäluotettavaa erilaisten jyvitys- ja laskentaperusteiden takia. Vapaa-aikapalveluissa yhdistysten ja järjestöjen kautta toteutettavaa toimintaa tuetaan Joensuussa suhteellisesti muita kuntia enemmän: Joensuun osuus seudun asiantuntijalautakuntien jakamista kulttuuriavustuksista on 71 %, nuorisoavustuksista 82 % ja liikunta-avustuksista 44 %. Määrällisesti liikunta-avustuksia jaetaan eniten ( ), yli kaksi kertaa enemmän kuin kulttuuriavustuksia ( ) tai nuorisoavustuksia ( ). Avustusperusteet vaihtelevat huomattavasti, ja esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin liittyviä avustuksia myönnetään usein myös keskushallinnossa. KULTTUURITOIMINTA YHTEENSÄ ( ) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 4. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos : 0,4 % / vuosi (koko maa 0,8 % / vuosi) Suht. muutos¹ -0,4%/v Nettokustannukset M, odotekustannukset 31,8 M Potentiaali² -3,8 M Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kulttuuri Vapaa-aikapalveluista Joensuu tarjoaa erityisesti kulttuuripalveluita selvitysalueen kaikkien kuntien asukkaille. Joensuun rooli keskuskaupunkina ja Pohjois-Karjalan suurimpien taidelaitosten kotikaupunkina korostuu: Joensuun kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri ja museot (Taidemuseo ja Pohjois-Karjalan museo) ovat ainoita valtionosuutta saavia taideinstituutioita selvitysalueella.

20 20 Museoiden osalta on yksi poikkeus, Outokummun kaivosmuseo. Joensuun kaupunki tuottaa koko isäntäkuntana koko selvitysalueen kirjastopalvelut kuntien välisen sopimuksen perusteella. Henkilöstöresursseilla mitattuna Joensuussa panostus asukasta kohden on yli 20 -kertainen verrattuna vähiten kulttuuriin panostavaan kuntaan (Polvijärvi).Varsinaisia kulttuuriavustuksia asiantuntijalautakunnat jakavat seudulla noin Liperissä (3 000 ) ja Polvijärvellä (1 450 ) jaettavien kulttuuriavustusten määrä on huomattavan pieni. Kulttuuritoimen resurssit Henkilötyövuodet, vakinaiset Henkilötyövuodet, määräaikaiset Joensuu 61,63 8 Tilat, Kontiolahti 1,66 1, Liperi Outokumpu 2, Polvijärvi 0, Selvitysalue yht. 67,09 9, Liikunta Liikunnan kuntakohtaiset panostukset ovat huomattavasti lähempänä toisiaan kuin kulttuurissa. Joensuun, Liperin ja Outokummun panostukset henkilöstöresursseilla mitattuna ovat hyvin lähellä toisiaan. Huomattava tosin on, että Outokummussa ulkoliikunta-alueiden hoito on ostopalvelua (toisin kuin Liperissä ja Joensuussa) eli luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kontiolahti ja Polvijärvi panostavat liikuntapalveluihin huomattavasti vähemmän henkilöstöresursseja. Suurin selittävä tekijä on, etteivät kunnat ylläpidä uimahallia. Liperissäkään ei ole kunnallista uimahallia, mutta kolme taajamaa ja Pärnävaaran urheilukeskuksenylläpito Joensuun kanssa vaativat henkilöstöresursseja. Jäähalleja on Joensuun keskustassa ja Enossa, Kontiolahdella, Outokummussa ja Polvijärvellä. Jäähallien omistussuhteet ja ylläpitäjät vaihtelevat, mutta kaikissa malleissa kunnalla on merkittävä rooli rahoittajana. Liikuntatoimen resurssit Henkilötyövuodet, vakinaiset Henkilötyövuodet, määräaikaiset Tilat, Joensuu 55, Kontiolahti 2, Liperi 4, Outokumpu 2,9 1, Polvijärvi 0, Selvitysalue yht. 66,14 13,

21 Nuoriso Nuorisotoimen osalta kuntakohtaiset panostukset ovat liikunnan tapaan huomattavasti lähempänä toisiaan kuin kulttuurissa. Henkilöstöresursseilla mitattuna eniten nuorisoonsa panostaa Polvijärvi. Selvitysalueella on noin 20 nuorisotilaa jokaisessa kunnassa vähintään yksi. Osa tiloista on yhteiskäytössä muiden toimijoiden kanssa. Erilaisilla harrastus- ja tukitoimintaa järjestävillä yhdistyksillä on erittäin merkittävä rooli nuorisotoiminnassa, sitä myös tuetaan avustuksin. Lasten ja nuorten erityispalveluihin panostetaan vapaa-aikasektorin lisäksi huomattavasti myös muilla hallinnonaloilla (esim. Joensuun nuorisoasema, nuorten työllistämismäärärahat, koulukuraattorit ja psykologit, kouluterveydenhoitajat, ). Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella nuorten (0-29 v.) määrä selvitysalueella laskee hiukan vuoteen 2030 mennessä. Selvitysalueen kunnista vain Kontiolahdella nuorten määrä lisääntyy (+9%). Muissa kunnissa nuorten määrä säilyy käytännössä ennallaan tai laskee. Joensuussa nuorten määrä lisääntyy hieman kantakaupungissa, mutta laskee palvelualueilla 5, 6 ja 7. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrä on kasvussa ja myös seudun vaikea työllisyystilanne sekä nuorisotyöttömyys aiheuttavat nuorisopalveluiden järjestämiselle erityistä haastetta. Nuorisotoimen resurssit Henkilötyövuodet, vakinaiset Henkilötyövuodet, määräaikaiset Tilat, Joensuu 16,29 4, Kontiolahti 4, Liperi 1 1, Outokumpu 0,4 1, Polvijärvi 1, Selvitysalue yht. 23,5 10,

22 2012= Nuoriso Muutos : -4% vuotiaat 105 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = VIIDESTÄ YKSI MIKÄ MUUTTUISI? Joensuun seutuyhteistyön nimissä tehtiin 2000 luvun puolivälissä lukuisia selvityksiä Joensuun Seudun kuntien yhteistyön tiivistämisestä: seudullinen sivistysstrategia ,jossa linjattiin sivistyspalveluiden tavoitteita seudulla sekä erillisen selvityksen vaativia kohteita Joensuun seudulla lukioselvitys vuonna 2005, joka ei johtanut toimenpiteisiin seudullisen kansalaisopiston perustamisselvitys, jonka pohjalta Joensuun seudun kansalaisopisto aloitti toimintansa seudullisen kirjastotoimen selvitykset, joiden pohjalta Joensuun seutukirjasto aloitti opetustoimen hallinnon selvitys , joka ei johtanut toimenpiteisiin

23 23 Edellä mainituissa selvityksissä on pohdittu laajasti etenkin koulutuspalveluiden järjestämisen vaihtoehtoja ja koulutuspalveluiden seudullisen tuotannon mittakaavaetuja ja mahdollisia kipupisteitä. Seudullinen yhteistyö tai kuntajaon muutos eivät vaihtoehtoina juuri eroa sisällöllisestä ja toiminnan kehittämisen näkökulmasta koulutuspalveluissa ei myöskään varhaiskasvatus- tai vapaa-aikapalveluissa. Kuitenkin toimintojen seudullinen organisointi johtaakäytännössä mutkikkaampiin ja hitaampiin päätöksentekoprosesseihin sekä osaoptimointeihin, jotka olisi yhden toimijan tilanteessa helpompaa välttää. 4.1 Nykyisellä kuntarakenteella jatkaminen Jos kuntarakenne säilyy ennallaan, sivistyspalveluiden yhteistyö jatkunee nykyiseltä pohjalta. Joensuu järjestää jo nyt kansalaisopisto- ja kirjastopalvelut seudullisesti. Lisäksi mm. perusopetuksen uuden opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä valmistellaan seudullisesti. Oppilaita liikkuu jonkin verran kuntarajojen yli, ei kuitenkaan suuressa määrin. Kunnat ylläpitänevät nykyisen palveluverkon niin kauan kuin se on mahdollista taloudellinen liikkumavara huomioiden. Valtaosassa maaseutumaisia alueita lasten ja nuorten palvelujen kysyntä laskee ja keskittyy taajamiin. Haasteena on kunnossa olevien fyysisten rakenteiden (koulut, päiväkodit) tarjoaminen siellä, missä palvelujen kysyntää on. Investointitarpeet ovat huomattavia. Sivistyspalvelut kokonaisuutena tuotetaan odotekustannuksia edullisemmin, siltikin tehokkuudessa on kehittämisen varaa jokaisessa selvitysalueen kunnassa. 4.2 Kuntajaon muutos ja sivistyspalvelut Uusi kuntajako mahdollistaisi muutosvaiheessa myös perusteellisemman toimintatapojen ja organisaatiorakenteiden pohdinnan. Tähän viiden kunnan kuntajakoselvitykseen nimetyt, perinteisiä organisaatiorajoja noudattavat valmisteluryhmät (kunnallistekniikka- ja maankäyttöryhmä, sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä, sivistystyöryhmä) pitävät pohdinnat helposti perinteisen hiihtotavan laduilla. Vapaampi tyyli tuottaa rajojen puhkomisia ja uusia lähestymiskulmia asioihin. Esimerkkinä uudehkosta ajattelusta on elämänkaarimalli, jota on jo hiottu joissain kaupungeissa (Kotka, Oulu, Hämeenlinna, Imatra). Joensuussa laaditaan vuoden 2013 aikana strategian toimeenpano-ohjelmat elämänkaarimallin mukaisesti. Sivistyspalveluissa suurin asiakasryhmä ovat lapset ja nuoret. Tähän ryhmään liittyviä erityispalveluja on hajallaan perinteisissä hallintokunnissa ja on arvioitava, ovatko ne asiakkaille helposti saavutettavissa ja tehokkaasti tuotettuja. Lasten ja nuorten palveluiden tarkasteleminen kokonaisuutena saattaisi tuottaa sekä asiakas- että talousnäkökulmasta houkuttelevia vaihtoehtoja. Muitakin tutkimisen arvoisia lähestymiskulmia kunnalliseen palvelutuotantoon varmasti löytyy. Välittömiä mahdollisuuksia kuntajaon muutos tarjoaisi sivistyspalveluiden palveluverkon järkevämmässä kehittämisessä ja palveluiden tarjoamisessa etenkin työssäkäyntisuunnissa sekä nykyisten kuntarajojen läheisyydessä. Esimerkiksi työmatkareittien varrelle sijoittuvat varhaiskasvatuspalvelut saattaisivat olla houkutteleva vaihtoehto ja myös pitkällä tähtäimellä järkevä ratkaisu (vrt. uusien asuinalueiden elinkaari). Potentiaalisia yhteistyön suuntia ovat: o Ylämylly (Liperi Joensuu) o Pilkko-Onttola-Noljakka-Marjala (Kontiolahti Joensuu)

24 24 o o o o o o Lehmo (Kontiolahti Joensuu) Kulho Multimäki (Kontiolahti Joensuu) Selkie-Heinävaara (Kontiolahti Joensuu) Viinijärvi-Outokumpu (Liperi Outokumpu) Sotkuma-Vaivio (Polvijärvi Liperi) selvitysalueen kuntien ulkopuolelle mahdollisia suuntia ainakin Tuupovaara Ilomantsi Uimaharju (Joensuu Ilomantsi) Maarianvaara Outokumpu (Kaavi Outokumpu) Martonvaara Ahmovaara (Polvijärvi Juuka) Tilojen yhteis- ja monikäyttö lisääntyy kustannustietoisuuden lisääntyessä ja määrärahojen niuketessa. Fyysisen palveluverkon monikäyttöisyyden kehittäminen eri palveluiden tuottamiseen ja erilaisille käyttäjäryhmille sekä väestön ikärakenteen muutoksille sopivaksi on haaste sivistyspalveluiden sisällä mutta myös perinteiset sektorirajat ylittäen. Samalla on mahdollista kohottaa tilojen käyttöastetta. Vapaa-aikasektorilla tilat ovat ulkopuolisille käyttäjille osin ilmaisia, osin niistä peritään jonkinlaista maksua. Pääsääntöisesti Joensuun kantakaupungissa esimerkiksi yhdistykset ovat tottuneet maksamaan tilankäytöstään, maaseutumaisilla alueilla näin on harvemmin. Käytäntöjen edes osittainen yhdistäminen aiheuttaa kuntaliitostilanteessa helposti suurta ärtymystä. Asia tulisi linjata ja suunnitella huolellisesti. Hallinnon ja palvelujen järjestämisen uudelleenorganisointi tarjoaa mahdollisuuksia rationalisointiin, tosin sivistyspalveluiden hallinto on selvitysalueen kaikissa kunnissa jo nyt kohtuullisen ohut. Rationalisoinnin kautta saatetaan kuitenkin löytää organisaatioiden sisältä lisäresurssia vastaamaan esimerkiksi uuden oppilashuoltolain vaatimuksiin niin, ettei erillistä uutta resurssia tarvita. Yhtenä kuntana myös hallinnon erityisosaamiseen on laajempia kehittämismahdollisuuksia verrattuna nykytilanteeseen. Osasta kunnista hanketoiminta puuttuu käytännössä kokonaan resurssien vähyyden vuoksi, yhtenä kuntana myös esimerkiksi näiden alueiden koulut voisivat päästä paremmin kehittämistoiminnan piiriin. Kaiken kaikkiaan toimintatapoja voitaisi yhtenäistää ja järkevöittää parhaita käytäntöjä hyödyntäen koko palvelutuotannossa. 4.3 Palvelukohtaisia huomioita Varhaiskasvatuksen osalta mahdollinen kuntajaon muutos pakottaisi yhdenmukaistamaan toimintatapoja esim. maksupolitiikassa (kuntalisä, tuntiperusteinen päivähoitomaksu jne.). Myös eri palvelumuotoja on kunnissa tarjottu vaihtelevasti. Kehittämistyötä on tehty erilaisin painotuksin ja esimerkiksi Liperin mallissa esiopetuksen ja tukipalveluiden järjestämistapoja sekä asiakasmaksuja on uudistettu rohkeasti. Hyviä käytäntöjä löytyy kaikista kunnista. Erityisesti varhaiskasvatuksessa uusi yhteinen toimintamalli pitäisi luoda huolellisen valmistelun ja terveeen uteliaisuuden pohjalta. Uusia päiväkoteja tarvitaan kasvualueilla, yhden kunnan mallissa esimerkiksi työssäkäyntireittien varrelle sijoitettavista päiväkodeista saatettaisiin pystyä päättämään asukkaiden ja myös palvelujen taloudellisuuden kannalta järkevästi. Hoitopaikkojen sijoittuminen työpaikkojen lähelle saattaa olla asukkaiden kannalta houkuttelevaa, tämä saattaisi lisätä varhaiskasvatuspalveluiden kysyntää Joensuun kantakaupungin alueella.

25 25 Perusopetuksessa Polvijärven 20 oppilaan (laskentapäivän ennakko) ja Joensuun 30 oppilaan säilymisraja alakoululle - muissa kunnissa ei määriteltyjä rajoja ole - linjattaisiin yhden kunnan tilanteessa yhdenmukaiseksi. Tiukka taloudellinen tilanne saattaisi pakottaa jatkamaan palveluverkon karsimista, jota selvitysalueen kunnat ovat tehneet jo aiemmin. Outokummussa tilanne on selvä, kuntakeskuksessa on yksi yhtenäinen peruskoulu. Liperissä Viinijärven yläkouluopetus olisi mahdollista yhdistää Liperin kouluun sekä ainakin kaksi (Käsämä ja Salokylä) kolmesta kyläkoulusta voitaisiin mahdollisesti sulauttaa muihin kouluihin. Polvijärven kyläkouluista kaksi (Ruvaslahti ja Kinahmo) ja pidemmällä tähtäimellä kolmaskin (Kuorevaara) voitaisiin mahdollisesti sulauttaa Kirkonkylän kouluun. Sotkuman koulussa ennusteet osoittavat laajennustarvetta. Kohtiolahdella mahdollisesti kaksi alakoulua voitaisiin sulauttaa muihin kouluihin. Kontiolahden Selkien koulun oppilaat voitaisiin jakaa Joensuun Heinävaaran ja Kontiolahden Jakokosken sekä Kulhon kouluihin. Lisäksi mikäli Ahokkalan koulun oppilasmäärät eivät lähde nousuun, voitaisiin koulun oppilaat jakaa Kontiolahden Kylmäojan, Kontioniemen ja Kirkonkylän kouluihin. Toisaalta Kontiolahdella palveluntarve alakouluopetukseen lisääntyy eikä tilojen ylikapasiteettia vuonna 2025 ennusteta juuri olevan, mutta nykyiset koulutilat ja kasvavat alueet eivät kohtaa. Kontiolahdella tullee vuoden 2015 jälkeen pulaa yläkoulu- ja lukiotiloista. Joensuussa arvioitavaksi tulee erityisesti palvelualueen 6 eli Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran yläkouluopetuksen järjestäminen. Joensuun alakouluverkkoa on järjestelty viime vuosina varsin paljon. Joensuussa on kapasiteetin lisäyspainetta erityisesti palvelualueilla 3-4 (Multimäki-Karsikko-Niinivaara- Iiksenvaara-Penttilä-Hukanhauta-Karhunmäki). Toisen asteen koulutuksessa lukioiden osalta lukioverkkoon olisi odotettavissa muutos, jos Joensuun nykyisiä lukion opiskelijamäärärajoja noudatettaisiin sellaisinaan. Pienehköjä lukioita seudulla on Joensuun Hammaslahdessa, Outokummussa ja Polvijärvellä. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän nykyinen perussopimus toisi uudelle kunnalle enemmistön kuntayhtymän valtuustossa vähintään kahden kunnan liittyessä Joensuuhun, paitsi jos nuo kaksi kuntaa olisivat Polvijärvi ja Outokumpu. Tämä muuttaisi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tilannetta siten, että nykyinen koulutuskuntayhtymä sulautuisi osaksi Joensuun kaupunkikonsernia. Vapaan sivistystyön osalta kuntien välisessä sopimuksessa on sovittu sopimuskuntien tilaavan vähintään yhden opetustunnin vuodessa 35%:lle asukkaistaan. Tämä poistuisi kuntajaon muutoksen myötä eli nykymuotoiset takuutunnit olisivat historiaa. Vastuu toiminnan tarvitsemista tiloista siirtyisi yhdistyneelle kunnalle. Tarjottavien palveluiden määrä ja maantieteellinen kattavuus on käytännössä päätös siitä, mikä laatutaso palvelussa halutaan ylläpitää. Tällä hetkellä maaseutualueilla alkavan kurssin minimikoko on taajamakeskuksia pienempi. Musiikkiopistopalveluiden osalta palveluiden tuottamisvastuu Liperissä, Polvijärvellä ja Outokummussa siirtyisi todennäköisimmin Joensuun konservatoriolle, jos joku/jotkut kunnista liittyisivät Joensuuhun tai uuteen kuntaan Yhtenä kuntana palvelujen tuottamisperusteet olisi yhdenmukaistettava eli linjattava missä keskuksissa musiikkiopistopalveluja tuotetaan (kts. luku 2.3). Kirjaston osalta nykyisen sopimuksen purkautuessa vastuu toiminnan tarvitsemista tiloista siirtyisi yhdistyneelle kunnalle. Kuntajaon muutoksilla ei olisi muita suoria vaikutuksia kirjaston toimintaan. Jos kirjastoverkkoa karsittaisiin, Karsikon, Viinijärven ja Uimaharjun kiinteiden kirjastojen korvaaminen kirjastoautopalveluilla tulisi ensimmäisenä pohdittavaksi.

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 2013=. 2013=. KEURUU Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst.

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27

Sisällys. Esipuhe... Koulutuksen sisäinen tehokkuus eli koulu tuotantolaitoksena... 15. Kenen pitäisi maksaa koulutuksesta?... 27 Sisällys Esipuhe.................................................................. 11 Simo Juva Inhimillinen pääoma ja koulutuksen tehokkuus koulutus taloustieteen tutkimuskohteena...................................................

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2015

TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2015 TALOUSARVIORAKENNE JA TILINKÄYTTÄJÄT 2015 Toimielin/lautakunta koulutuslautakunta Käyttötalous Toim 40 VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 410 KOULUTUSPALVELUT Talouspäällikkö 4100 Yhteiset palvelut

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi. Sivistyspalvelut Liite 1/28.10.2014 Utajärven kunnan sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut,

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset. Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä

18.1.2012. Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Pöytäkirja 1(3) 18.1.2012 Palmgren-konservatorion hallinnollista asemaa 1.1.2013 lukien selvittävä työryhmä Työryhmän kokous 3 Aika ke 18.1.2012 klo 11 13 Paikka Läsnä kaupungintalo, 2. kerroksen kokoushuone

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen

VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: varhaiskasvatus- ja koulutusjohtaja Mauno Väänänen Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus vastaa perusopetuksesta,

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

TILASUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINNALLISET LINJAUKSET. Sivistyspalvelut

TILASUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINNALLISET LINJAUKSET. Sivistyspalvelut TILASUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINNALLISET LINJAUKSET Sivistyspalvelut TOIMINNALLISIA LINJAUKSIA Koulutuspalvelut Uusi opetussuunnitelma, mm. oppiminen monipuolisissa oppimisympäristöissä

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Toisen asteen koulutus ja vapaa sivistystyö 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Porin kaupunkiseudun

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU LÄHTÖTIEDOT Väestötiedot 31.12 27 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 27 (Tilastokeskus) (tehtäväluokitukset http://tilastokeskus.fi/keruu/kutall/lisaohjeita6.pdf

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot