PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO. Lukuvuosi Yleislinja Urheilulinja Luonnontieteellinen linja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO. Lukuvuosi 2015-2016. Yleislinja Urheilulinja Luonnontieteellinen linja"

Transkriptio

1 PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO Lukuvuosi Yleislinja Urheilulinja Luonnontieteellinen linja

2 PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO Tasavallankatu 4, Pori psyl.lukio(at)edupori.fi Yhteystietoja: Rehtori Mari Aalto mari.aalto(at)pori.fi Apulaisrehtori Katri Ylitalo Koulusihteeri Kaisu Kaski kaisu.kaski(at)pori.fi Koulusihteeri Sinikka Pursiheimo sinikka.pursiheimo(at)pori.fi Koulusihteeri Tarja Tenhonen tarja.tenhonen(at)pori.fi Opinto- ja koulumatkatuet Opinto-ohjaaja Minna Seppä minna.seppa(at)edupori.fi urheilulinja, luonnontiedelinja Opinto-ohjaaja Ulla Tulkki ulla.ulkki(at)edupori.fi yleislinja Opinto-ohjaaja Hanna Välimäki hanna.valimaki(at)edupori.fi yleislinja, urheilulinja Erityisopettaja Hannu Raevuori (lukioiden yhteinen) hannu.raevuori(at)pori.fi Psykologi Tiina Haukka-Kumpulainen tiina.haukka-kumpulainen(at)pori.fi Kuraattori Valmennuspäällikkö Jari Mäkelä jari.makela(at)pori.fi Kiinteistönhoitaja Pasi Hietanen Keittiö Katja Nyroos Kouluterveydenhoitaja Pirkko Sallinen

3 OPETTAJAT Ausmaa Guido MU GUA Ilén Annaleena EN, RA ANI Koivisto Seppo UE, PS SEK Kuusisto Erja RU ERK Lagerbom Teija EN TEL Laulainen Arja HI, YH ARL Leivo Jari HI, YH JAL Maljanen Onni FY, MA ONM Mäkelä Jari LI JAM Ojala Marko MA, KE MAO Ojanen Hanna EN, RA HAO Pentti Johanna RA, ES JOP Rajahalme Kati SA, RU KAT Rauta Sirpa-Liisa FY, MA SIR Savolainen Tytti ÄI TYS Seppä Minna OP, HI SEP Sippola Minna MA MIS Taipale Ritva KU RIT Tulkki Ulla OP ULT Varis Anne LI, TE ANV Virtanen Hanna BI HAV Välimäki Hanna OP Raevuori Hannu, erityisopettaja (lukioiden yhteinen) TUNTIOPETTAJAT Chaoqun Liao KI CHA Finley Leena ÄI, S2 LF Hakulinen Sari RU, EN SAH Heinonen Elina FI, PS, UE ELH Kava Tuulevi ÄI TUK Kirkanen Toni MA, AT TOK Koto Marianne MU KOM Laitila Janne LI JLA Liao Chaoqun KI LIC Merta Noora GE, BI, TE NM Mäkelä Tiina ÄI TIM Nordlund Kristiina PS, YH, HI KN Paakkola Juha GE, BI JUP Riihimäki Johanna MA, KE JOR Vainio Tarja KO TAV Ylinen Janne MA, FY JAY VALMENTAJAT: Jääkiekko Jalkapallo Jääpallo Salibandy Pesäpallo Yleisurheilu Uinti Yksilölajit Kivenmäki Marko Paularinne Riku Visuri Jouko Härkönen Antti-Jussi Österlund Sami Ihamäki Jussi Haanpää jarno Mäkelä Jari 3

4 OPISKELU LUKIOSSA Lukion tarkoituksena on antaa yleissivistävää opetusta ja valmistaa jatko-opintoihin. Lukion työ päättyy päättötodistuksen saamiseen sekä ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Opinto-ohjelman tulee sisältää ainakin 75 kurssia, joista on oltava valtakunnallisia syventäviä vähintään 10. Suunnitteluvaiheessa lukion alussa kursseja olisi hyvä valita yli pakollisen määrän, koska lopullinen opiskelusuunnitelma varmistuu vasta opintojen edetessä. Opintoohjelmaa ja kurssivalintoja voi muuttaa myöhemminkin, mutta suoritettua kurssia ei voi jälkeenpäin jättää pois. Lukio suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa. Erityisten syiden, esim. vakavan sairastumisen perusteella, rehtori voi myöntää vielä vuoden lisäajan opintoihin. Opiskelija voi anoa lupaa saada tilapäisesti keskeyttää opintonsa esim. vaihtoopiskeluvuoden takia. Lukion opiskelija vastaa opiskelustaan ja suunnitelmansa toteutumisesta itse. Hyviin tuloksiin sekä opiskelussa että urheilussa pääsee vain jatkuvilla ponnistuksilla ja uutteralla, johdonmukaisella työllä. Lukiossa opiskelu on ilmaista. Opiskelussa tarvittavat välineet lukiolaisen on itse kustannettava. Joillakin kursseilla opiskelijoilta voidaan kerätä erillinen maksu matka-, pääsylippu- tai kurssikuluihin, esimerkiksi kuvataiteen kursseilla tarvittavat välineet ja materiaalit voidaan ostaa yhteishankintana. OPISKELUOHJEITA Opiskelu lukiossa on toisenlaista kuin peruskoulussa. Läksyt lisääntyvät ja koealueet laajenevat. Kurssit ovat tiiviitä ja edetään nopeasti. Kokeet keskitetään pääsääntöisesti koeviikoille ja niihin kannattaa valmistautua ajoissa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko lukioajan. Ennakoi tilanne ja auta itseäsi: Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, ja kysy epäselvissä kohdissa. Omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus ovat tärkeitä. Ei kukaan, ei edes opettaja, voi pakottaa opiskelijaa opiskelemaan. Suunnittele myös kotona tapahtuvalle työskentelylle aikataulu. Käy koulussa säännöllisesti. Vältä myöhästymistä ja aiheettomia poissaoloja. Opettele itsellesi sopivin mieleenpainamismenetelmä oppikirjan ja muistiinpanojen lukemiseksi. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo perustan mielenterveydellesi, keskittymiskyvyllesi ja opiskelullesi. Ota rohkeasti yhteys ryhmänohjaajaan tai opinto-ohjaajaan. He auttavat ja ohjaavat opiskeluusi liittyvissä kysymyksissä. Työrauha ja viihtyisä ympäristö ovat jokaisen kouluyhteisön jäsenen oikeus; ja niiden ylläpitäminen jokaisen velvollisuus. OHJEITA KOETILANTEISIIN Koetilanteessa opiskelija saa käyttää vain niitä välineitä, jotka opettaja kyseisessä kokeessa sallii; esim. laskinta, taulukkokirjaa jne. Vilpiksi katsotaan esim. lunttaaminen, kielletyn välineen käyttö koetilanteessa (esim. kännykkä), kurssisuorituksen (esim. tutkielma tai kirjoitelma) osittainenkin plagiointi tai tekaistun poissaoloselvityksen esittäminen. Vilpiksi katsotaan myös opiskelijan Wilman väärinkäyttö kirjautumalla huoltajatunnuksilla. Mikäli opiskelija syyllistyy vilppiin, häneltä mitätöidään se kurssi tai ne kurssit, joihin vilppi kohdistuu. Asiasta ilmoitetaan myös huoltajalle opiskelijan ollessa alle 18-vuotias. 4

5 LUKUVUODEN AJAT Toimistossa voi asioida sen aukioloaikoina. Toimisto on avoinna ma to ja OPPITUNNIT Ruokailu RUOKAILU Peruskoulun ruokailuun ei voi osallistua. Koeviikolla ruokailuun voi mennä klo alkaen. Maksullista välipalaa tarjolla ruokalassa MA - PE KLO ja klo RYHMÄNOHJAUSTUOKIO torstaisin klo LUKUVUODEN TYÖAJAT LOMAT Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Joululoma Talviloma Pääsiäisloma JAKSOT LUKUVUONNA jakso Koeviikko jakso Koeviikko jakso Koeviikko jakso Koeviikko jakso Koeviikko UUSINTAKUULUSTELUT LV jakson uusintakuulustelu jakson uusintakuulustelu jakson uusintakuulustelu jakson uusintakuulustelu jakson uusintakuulustelu Uusintaan ilmoittautumiset Wilman kautta erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ilmoittautuminen on sitova. Yleinen korotuskuulustelu on Ilmoittautuminen erillisellä lomakkeella. TUNTIKAAVIO KLO MA TI KE TO PE

6 LUKION SUORITTAMINEN Jakso ja kurssi Lukion lukuvuosi jaetaan viiteen jaksoon, joiden pituus on noin seitsemän viikkoa eli koulupäivää. Oppiaineet puolestaan jaetaan pakollisiin ja syventäviin sekä koulukohtaisiin soveltaviin kursseihin. Ainekohtaiset kurssien määrät ilmenevät koulun tuntijaosta. Jakson aikana annetaan opetusta jokaisella kurssilla yleensä 3 x 75 min viikossa, mikä vastaa viittä 45 minuutin oppituntia viikossa. Jakso päättyy koeviikkoon, jolloin järjestetään opiskeltujen aineiden loppukokeet. Opiskelija valitsee itse haluamansa kurssit kunkin vuoden kurssitarjottimelta. Opiskelijan on oltava läsnä kurssin ensimmäisestä tunnista alkaen oppikirja ja muistiinpanovälineet mukana. Ensimmäisellä tunnilla annetaan tärkeää tietoa kurssin sisällöstä, siihen kuuluvista tehtävistä ja sen arvioinnista. Verkkokurssin opiskelu Opiskelija voi valita Porin aikuislukion tarjoamia verkkokursseja, jos kurssia ei järjestetä omassa lukiossa tai jos kurssi ei mahdu opintosuunnitelmaan kurssien päällekkäisyyden vuoksi. Tällöin opiskelija ottaa yhteyttä oman koulun opinto-ohjaajaan, joka ohjaa verkkokurssin valinnassa. Kurssi on opiskelijalle ilmainen, kun hän ilmoittautuu kurssille oman koulun kautta. Verkkokurssin hylätyn arvosanan voi korottaa vain osallistumalla ko. kurssin normaaliin opetukseen ja siihen liittyviin kuulusteluihin. Kurssin itsenäinen suorittaminen Opiskelija voi erityisistä syistä saada oikeuden suorittaa kurssi osallistumatta opetukseen, esim. opiskelijoilla, jotka suorittavat oppimäärän muita lyhyemmässä ajassa, joilla on poikkeuksellisen laaja opinto-ohjelma tai joiden urheilu-uran ja lukion yhteensovittaminen ei muuten onnistu. Tällöin opiskelijan on tehtävä perusteltu kirjallinen anomus aineen opettajalle ennen kurssin alkua. Itsenäiseen opiskeluun liittyvä tenttioikeus edellyttää yleensä muutakin kuin kurssilla käsitellyn oppimäärän hallinnan. Asiasta sovitaan opettajan ja opiskelijan kesken. Rehtori hyväksyy suunnitelman. Itsenäisen suorituksen aikataulu kirjataan sopimuskaavakkeeseen. Mikäli suoritusta ei tehdä mainitussa ajassa, oikeus itsenäiseen suoritukseen raukeaa. Kurssin suoritusohjeet antaa ja arvostelee asianomaisen kurssin opettaja. Itsenäisesti suoritetun kurssin hylätyn arvosanan voi korottaa vain osallistumalla ko. kurssin opetukseen ja siihen liittyviin kuulusteluihin. Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Opinto-ohjaajat ohjaavat kurssien muutoksissa ja oppimäärän vaihdoksissa. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 korvaa MAB1 MAA2 siirretään MAB12 MAA3 MAB2 MAA4 MAB13 Jos opiskelija on suorittanut vielä kursseja MAA6 MAB5 MAA5 MAB14 MAA11 -> eteenpäin hyväksytysti, ne mer- MAA7 MAB4 MAA9 MAB15 kitään lyhyelle MAB:lle S-merkinnällä, tyh- MAA8 MAB3 jille paikoille MAA-kurssien arvosanat siirtyvät vaihdossa MAB-kurssien arvosanoiksi. Opiskelija voi halutessaan yrittää kerran korottaa siirtyvää arvosanaa opetukseen osallistumatta vastaavassa lyhyen matematiikan kurssin kokeessa. Jos opiskelija on suorittanut HYVÄKSYTYSTI muita pitkän matematiikan kursseja kuin 1, 3, 6, 7 ja 8 merkitään ne lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi yllä esitetyllä tavalla. Virallisen siirron jälkeen voit osallistua lyhyen matematiikan kursseille. 6

7 Opinnot muussa oppilaitoksessa Muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot voidaan hyväksi lukea, mikäli opinnot tavoitteiltaan vastaavat korvattavia lukion opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Tarvittaessa voidaan opiskelijalta edellyttää lisäsuorituksia. Rehtori päättää opintojen hyväksymisestä ja mahdollisesti vaadittavista lisäsuorituksista. Päätös opintojen hyväksymisestä tulee pyynnöstä tehdä ennen kuin opiskelija aloittaa opinnot toisessa oppilaitoksessa. Muussa oppilaitoksessa suoritettujen korvaavien opintojen arvosanat merkitään lukion todistukseen. Ulkomailla suoritetut opinnot Ulkomailla suoritetuista opinnoista opiskelija saa kansainvälisyys- eli kv-kursseja seuraavasi: koko lukuvuosi 4 kv-kurssia, yksi lukukausi -2 kv-kurssia ja kielikurssista 1 kv kurssi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi myös lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisina tai syventävinä kursseina, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tukena voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöä. Jotta esim. vaihto-opiskeluvuoden aikana suoritetut kurssit voidaan hyväksi lukea, on opiskelijalla oltava asianomaiset dokumentit suorituksistaan. Opinto-ohjelman muutokset Muutokset tarjottimeen tehdään Wilmaan itse tai opinto-ohjaajan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavan jakson alkua. Kesken jakson tapahtuvista muutoksista on aina neuvoteltava opinto -ohjaajan kanssa. Opintojen ohjaus Opintojen ohjausta varten opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja, jonka johdolla ryhmä kokoontuu kerran viikossa torstaisin klo 9.45 ryhmänohjausluokassa. Jokainen aineenopettaja on opiskelijoiden ohjaaja omassa aineessaan. Kokonaisvaltainen opiskelijan opastaja on hänen ryhmänohjaajansa. Tarvittaessa tämä ohjaa opiskelijan lukion opinto-ohjaajan tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle. Aineenopettajien ja ryhmänohjaajan antaman ohjauksen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada opiskeluun ja uranvalintaan liittyviä tietoja ja opastusta opinto-ohjaajalta: IA, IB, IC Hanna Välimäki ID, IE Minna Seppä IIA, IIB, IIC, IID Ulla Tulkki IIE, IIF Minna Seppä IIIA, IIIB, IIIC Ulla Tulkki IIID, IIIE Minna Seppä IVA Hanna Välimäki IVB Minna Seppä POISSAOLOT Lukiossa on läsnäolovelvollisuus. Ennalta tiedettäviin poissaoloihin anotaan lupa joko ryhmänohjaajalta (1-3 pv) tai rehtorilta (yli 3 päivää). Anomukset tehdään wilmassa. Yli 3 päivän poissaoloista huoltaja tai täysi-ikäinen opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kouluun poissaolon syyn. Poissaoloista tulee antaa selvitys viivyttelemättä. Alaikäisen huoltaja selvittää poissaolot välittömästi poissaolon jälkeen ensisijaisesti Wilman kautta. Täysi-ikäisen poissaolot voi huoltaja selvittää Wilman kautta, mikäli opiskelija on siihen antanut luvan. Tarvittaessa voidaan käyttää myös poissaololomaketta. Jos opiskelija on poissa kokeesta koeviikolla, hänen täytyy ilmoittaa kurssin opettajalle poissaolonsa syy viimeistään viikon kuluttua koepäivästä. Mikäli opiskelijalla on hyväksyttävä 7

8 syy poissaololleen, esim. sairaus tms., hänellä on oikeus suorittaa koe seuraavana uusintakuulustelupäivänä. Läsnäolo kurssin oppitunneilla on edellytyksenä kurssin suorittamiselle ja kurssin arvioinnille. Poissaolot heikentävät arvostelussa jatkuvan näytön osuutta. Selvittämättömät poissaolot katsotaan aina aiheettomiksi. Kurssin suorittaminen voidaan tällöin keskeyttää. Urheilijoiden, joille tulee urheiluvalmennuksesta johtuvia poissaoloja, edellytetään suorittavan itsenäisesti samat asiat ja tekevän samat tehtävät kuin mitä muut tekevät kurssilla. Opiskelija, joka on pitkään poissa koulusta eikä ilmoita siihen pätevää syytä, katsotaan eronneeksi koulusta. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Kurssin arviointi Kurssin opettaja selvittää opiskelijoille kurssin arvosanan määräytymisen perusteet. Arvioinnissa huomioidaan kurssikokeen ja muiden osasuoritusten lisäksi opiskelijan jatkuva näyttö. Pakollisten ja syventävien kurssien arviointiasteikko on Numeroarvostelun lisäksi käytössä ovat seuraavat kirjainarvosanat: Arvosana S (=suoritusmerkintä) annetaan hyväksytysti suoritetusta soveltavasta kurssista sekä opinto-ohjauksesta. Arvosana P (=puutteellinen) tarkoittaa, että opiskelijan kurssisuorituksesta puuttuu jokin osasuoritus/joitakin osasuorituksia (esim. kirjoitelma, tutkielma) tai että opiskelija on ollut hyväksytystä syystä poissa kurssikokeesta. Arvosana P voi tarkoittaa myös, että opiskelijan poissaolot ovat kurssin osalta selvittämättä. Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää kurssisuorituksensa puuttuvilta osin kuntoon kyseisen jakson uusintakuulustelupäivään asti. Mikäli näin ei tapahdu, kurssi mitätöityy kokonaan. Arvosana K (=keskeytynyt) tarkoittaa, että opiskelija ei ole saavuttanut kurssin edellyttämiä tavoitteita esim. runsaiden poissaolojen tai vilpin vuoksi. Keskeytynyttä kurssia ei voi täydentää lisäsuorituksilla, joten kurssi on käytävä uudelleen. Uusintakuulustelu Jokaisen jakson jälkeen järjestetään yksi uusintakuulustelukerta, johon opiskelija ilmoittautuu Wilmassa erikseen ilmoitettavana ilmoittautumisaikana. Ilmoittautuminen on sitova. Opiskelijalla on oikeus osallistua hylätyn kurssin (arvosana 4) uusintakuulusteluun yhden kerran. Samalla uusintakuulustelukerralla voi osallistua korkeintaan kahden kurssin kokeeseen. Mikäli opiskelija ei tule suorittamaan koettaan uusintakuulustelupäivänä, hänellä täytyy olla pätevä selvitys (esim. lääkärin tai terveydenhoitajan todistus), jotta hänellä säilyy mahdollisuus suorittaa koe seuraavassa uusintakuulustelussa. Selvitys pitää antaa viikon kuluessa uusintakuulustelupäivästä. Korotuskuulustelu Korotuskuulustelu järjestetään kerran lukuvuodessa elokuussa. Korotuskuulustelussa opiskelijalla on mahdollisuus korottaa edellisenä lukuvuotena saatua hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Hyväksyttyä kurssia saa yrittää korottaa vain kerran. Samalla korotuskuulustelukerralla voi osallistua korkeintaan kahden kurssin kokeeseen. 8

9 Oppimäärän arviointi Kunkin oppiaineen koko oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien mukaan niin, kuin lukion opetussuunnitelmassa on määritelty. Samassa aineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Oppimäärä katsotaan suoritetuksi, jos opiskelija on suorittanut hyväksytysti vähintään 2/3 pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Oppiaineen hyväksytty minimisuoritus: Kurssien määrä: 1-2 kaikki kurssit suoritettava hyväksytysti 3-5 yksi kurssi saa olla hylätty 6-8 kaksi kurssia saa olla hylättyjä 9 => kolme kurssia saa olla hylättyjä Abien korotustentit Korotustentit järjestetään ennen syksyn ja kevään kirjoituksia kirjoituksiin osallistuville. Syksyn tentti on kuitenkin vain niille, jotka saavat päättötodistuksen syksyllä. Tentissä voi yrittää korottaa päättötodistuksen arvosanaa. Kunkin aineen tenttiin saa osallistua vain kerran. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Jotta arvosana voidaan muuttaa suoritusmerkinnäksi, on kurssien oltava hyväksytysti suoritettuja. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärät lukion opetussuunnitelman arvioinnin mukaisesti, annetaan päättötodistus. Jos jonkin kurssin suoritus puuttuu, päättötodistusta ei voida antaa. Ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada ennen kuin päättötodistuksen saamisen edellytykset täyttyvät. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelija itse pitää huolta siitä, että lukiotutkinnon suorittamiseen tarvittavat kaikki pakolliset kurssit (47 51) ja kokonaismäärältään vähintään 75 kurssia on suoritettuna ennen todistuspäiväystä. Syksyllä ylioppilaaksi valmistuvien kurssien suorittamisen takaraja on ja keväällä valmistuvien Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen edellyttää lukion päättötodistuksen saamista. 9

10 YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinnon rakenne ja hajautus Ylioppilastutkinto pohjautuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa hajautetusti enintään kolmena perättäisenä kertana. Sen voi suorittaa myös yhdellä kertaa. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta. Lisäksi voi suorittaa ylimääräisiä kokeita. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee toisen kotimaisen kielen kokeen, vieraan kielen kokeen, matematiikan kokeen ja reaaliaineen kokeen joukosta. Yhdessä pakollisessa aineessa (toinen kotimainen kieli, vieras kieli tai matematiikka) tulee suorittaa pitkän oppimäärän koe. Kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit tulee olla suoritettuina ennen kyseisen aineen ylioppilaskokeeseen osallistumista. Yo-tutkintoon osallistuville pidetään erikseen informaatiotilaisuuksia, joissa käsitellään yksityiskohtaisesti kokelaan kannalta oleelliset asiat. Uusiminen ja täydentäminen Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa koetta välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana, ylimääräisen kokeen ilman aikarajoitusta. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajoitusta. Halutessaan opiskelija voi täydentää tutkintoaan uusilla aineilla tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ilmoittautuminen Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilmoittaudutaan sähköisesti Wilman kautta, kevään tutkinnon osalta mennessä ja syksyn tutkinnon osalta mennessä. Kokelaan on tällöin ilmoitettava, mitkä kokeet ja minkä tasoisina hän ne kyseisenä tutkintokertana aikoo suorittaa. Samoin hän ilmoittaa, mitkä kokeet hän suorittaa pakollisena. Tutkintomaksuista tulee lasku kotiin. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että hänen osoitetietonsa ovat ajan tasalla ilmoittautumislomakkeessa. Ilmoittautuminen on sitova. Kokeesta pois jääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Jos ylioppilaskokelaalla on lukihäiriö ja kokelas tai hänen huoltajansa haluaa, että lukihäiriö otetaan ylioppilastutkinnossa huomioon, hänen tulee hankkia asiasta lukihäiriötä koskeva lausunto. Se toimitetaan Ylioppilastutkintolautakunnalle, kun opiskelija ilmoittautuu yokirjoituksiin ensimmäisen kerran. Opiskelijan tulee ottaa yhteys erityisopettajaan hyvissä ajoin lausunnon saamista varten. Lukilausuntoa varten tarvitaan opiskelijan lukioaikaisia kokeita ja kirjoitelmia. Tämän vuoksi opiskelijan tulee säilyttää aina kokeensa ym. Kompensaatio Kompensointi tarkoittaa sitä, että kokelas saa ylioppilastodistuksen, jossa on yksi hylätty pakollisen kokeen arvosana. Tämä muiden kokeiden perusteella hyväksytysti julistaminen tapahtuu seuraavasti: Hylätyt suoritukset eri oppiaineissa on tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä i+, i, i- tai i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: laudatur 7, eximia cum laude approbatur 6, magna cum laude approbatur 5, cum laude approbatur 4, lubenter approbatur 3 ja approbatur 2. Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 i:n, 16 i-:n ja 18 i=:n. 10

11 Reaali Huom! Kokeet jakautuvat kahdelle tutkintopäivälle: I päivä II päivä Kumpanakin päivänä Uskonto (evl.lut.) Psykologia on mahdollisuus vain yhteen Uskonto (ort.) Filosofia kokeeseen. Elämänkatsomus Historia Yhteiskuntaoppi Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Terveystieto OPISKELU URHEILULINJALLA Lukiolain mukaan lukion tehtävä on tarjota opiskelijalle riittävä yleissivistys ja ylioppilastutkinnon kautta väylä yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Urheilulukion tehtävä on mahdollistaa lajissaan huipulle pyrkivälle lahjakkaalle nuorelle täysipainoisen harjoittelun ja lukio-opintojen yhdistäminen. Urheilulinjan oppimäärä Urheilulukion opiskelijan oppimäärään kuuluu vähintään 75 kurssia. Urheilija voi sisällyttää ohjelmaansa soveltavaa kurssia oman lajinsa valmennusta. Urheilija voi jättää opiskeluohjelmastaan pois enintään kahdeksan pakollista kurssia, jos hänellä on valmennuskursseja suoritettuna vähintään 12. Opiskelijan on opiskeltava kuitenkin vähintään puolet kaikista pakollisten aineiden kursseista. Lisäksi opinto-ohjelmassa on oltava vähintään kymmenen valtakunnallista syventävää kurssia. Jätettäessä pois opintosuunnitelman pakollisia kursseja, ovat nämä poisluettavat kurssit aina tarkistettava opinto-ohjaajan kanssa. Yo-kokeissa kirjoitettavista aineista kokelaan on kuitenkin suoritettava vähintään kaikki pakolliset kurssit. Saadakseen päättötodistuksen urheilulukiosta on opiskelijalla lukion päättövaiheessa oltava vähintään 12 soveltavaa valmennuskurssia. Opiskelun suunnittelu Opiskeluohjeet urheilulukiossa ovat samat kuin yleislinjan opiskelijoilla. Urheilijan on syytä valita ensimmäiselle vuodelle tiivis opiskeluohjelma ja huolehtia, että todistuksessa ei olisi hylättyjä suorituksia. Urheilijan opiskelumenestystä seurataan jokaisen jakson jälkeen. Urheilija voi saada tukiopetusta paikatakseen mm. pitkiä poissaoloja leirien tai kilpailumatkojen vuoksi. Valmentautuminen urheilulinjalla Psyl:n valmennusryhmät harjoittelevat ti, ke ja pe klo Urheilija ja hänen valmentajansa sitoutuvat noudattamaan Psyl:in valmennuskurssien toimintaperiaatteita. Arviointi ja kurssien suorittaminen Urheiluvalmennuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kurssi 7 on kaikille pakollinen valmennusopinkurssi. Kurssit 19 ja 20 ovat vapaavalintaisia valmennuksen kursseja, joista opiskelijan tulee pitää harjoituspäiväkirjaa, joka todennetaan valmentajan allekirjoituksella ja palautetaan valmennuspäällikölle. 11

12 OPISKELU LUONNONTIETEELLISELLÄ LINJALLA Yleistä Luonnontieteellisen linjan opiskelijan opinto-ohjelmaan tulee kuulua fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa yhteensä vähintään 12 LNT-kurssia. Jokaisesta näistä aineista on kolme kokeelliseen työskentelyyn painottuvaa kurssia (LNT1-LNT9). Lisäksi opinto-ohjelmaan kuuluvat pakollisina retki- ja tieteellisen raportin tekokurssi. Valinnaisten kurssien tarjonta ja sisältö vaihtelevat vuosittain. Opiskelija valitsee vähintään 12 kurssia. Opiskelijalla on mahdollisuus jättää muiden aineiden pakollisista kursseista valitsematta enintään 8 kurssia kuitenkin niin, että kaikkien aineiden pakollisista kursseista tulee suoritetuksi vähintään puolet. Menestyksellinen opiskelu luonnontieteellisessä lukiossa edellyttää myös lähes kaikkien fysiikan, kemian ja biologian syventävien kurssien sekä pitkän matematiikan ottamista opiskeluohjelmaan. Luonnontieteellisen linjan fysiikan ja kemian kurssit merkitään nimellisesti kurssitarjottimen 7- tai 8- koodille, mutta tunnit pidetään torstaisin klo Luonnontieteen opiskelijan kannattaa valita näissä jaksoissa 5-koodilta itselleen helppo aine, koska hän joutuu LNT:n fysiikan ja kemian tuntien takia olemaan torstain 5-koodin (klo ) oppitunnilta pois. Biologian kurssien LNT1 tunneista osa pidetään viikonloppuna koulun ulkopuolella. OPISKELUHUOLTO Hyvinvointityöryhmä Hyvinvointityöryhmä on yhteistyöryhmä, joka seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön hyvinvointia. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Hyvinvointityöryhmään kuuluvat opiskeluhuoltohenkilöstö (kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja), opinto-ohjaajat, erityisopettaja, ryhmänohjaajia, opiskelijoita, rehtori ja apulaisrehtori. Mukaan voidaan kutsua myös muita tahoja, esimerkiksi kouluruokailun, kiinteistönhoidon, siivouksen tai huoltajien edustajia.. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa yksilölle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja. Opiskelija voi ottaa yhteyttä opiskeluhuoltohenkilöstöön esimerkiksi Wilman kautta. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä yhteydenotosta. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään viimeistään seuraavana työpäivänä. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitajan vastaanotto on Cygnaeuksen koululla ma to ja , pe Terveydenhoitaja sopii tarpeen vaatiessa käynnin koululääkärin vastaanotolle. Hammashuolto Hammashoitolasta ei lähetetä kutsua hammaslääkärin tarkastukseen. Kaikki lukiolaiset huolehtivat itse ajanvarauksestaan koulun hammashoitolaan. Hammashoito terveyskeskuksessa on maksutonta alle 18-vuotiaille. Koulumme hammashoitola on Cygnaeuksen koululla puh Opintotuki Lukiolainen voi anoa Kelan opintorahan perusosaa, asumislisää ja opintolainaa 17 vuotta täytettyään. Kela myöntää tukea hakemusten perusteella. Tukia voit hakea internetissä 12

13 osoitteessa Voit hakea tukia myös hakulomakkeilla, joita saat Kelan toimipisteistä. Lukio-opintoihin tuki myönnetään aluksi kolmeksi ensimmäiseksi opiskeluvuodeksi. Tukea voi saada myös lisäajalle, jos opinnot jatkuvat päätoimisina. Lukioopinnot ovat päätoimisia, jos niiden kokonaislaajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi päätoimisuuden ehtona on, että osallistut lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Kurssille osallistumisella tarkoitetaan yleensä opetukseen osallistumista. Kun olet täyttänyt 17 vuotta, voit saada opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen. Alle 17-vuotiaana sinusta maksetaan lapsilisää etkä voi saada opintorahaa. Alle 17-vuotias voi kuitenkin määrätyin ehdoin saada opintotuen asumislisää ja opintolainan valtiontakauksen. Lisätietoja saa Kelan internetsivuilta Koulumatkatuki Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. KELA maksaa koulumatkatukea lukiossa opiskeleville. Voit saada koulumatkatukea, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä lyhyintä kulkukelpoista reittiä kodin ja oppilaitoksen välillä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. KELA suosittelee hakemuslomakkeen täyttämistä KELA:n nettisivuilla (www.kela.fi/lomakkeet). Opiskelijan on tulostettava täytetty lomake oppilaitokseen viemistä varten. Lomake palautetaan lukion toimistoon, josta annetaan ostotodistus matkalipun ostoa varten. Ostotodistus oikeuttaa oppilasta ostamaan kymmenen (10) matkalippua 43 euron hintaan lukuvuoden aikana. Koulumatka- ja opintotukiasioissa auttaa koulusihteeri Tarja Tenhonen. Porilaiset opiskelijat voivat käyttää Porin Linjojen kausikorttia: Nuorison ja opiskelijoiden kausikortin hinta on 40 / 30 päivää. Kortti on henkilökohtainen ja sillä on rajaton kulkuoikeus Porin kaupungin alueella. Kortin oston ja uudelleenlatauksen yhteydessä pitää yli 18 vuotiaan esittää voimassaoleva opiskelijakortti tai todistus. Ensilunastuksella peritään 7 euron pantti. OPISKELIJAKUNTA Koulussa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakuntaa johtaa vuosittain valittava hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut jäsenet. Opiskelijakunta osallistuu mm. erilaisten tempausten järjestelyihin. TUTORTOIMINTA Koulussamme toimii toisen vuoden opiskelijoista koostuva tutor-ryhmä, joka auttaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja lukion käytänteisiin. Ryhmän toiminnasta vastaa opinto-ohjaaja. 13

14 14

15 Lukujärjestyksen tekeminen (kurssitarjotin) Ainelyhenteet Lv kurssitarjotin tehdään Wilmassa, osoite https://wilma.pori.fi Aloita valitsemalla ne kurssit, jotka tarjotaan vain kerran (esim. SAA7). (Luettelo alla) Ryhmille on ohjelmaan asetettu valitsijoiden enimmäismäärä, jota et voi ylittää. Pyri tasaamaan eri jaksojen työmäärä. Näin koeviikon työmäärästä tulee kohtuullinen. Vältä liian pitkiä taukoja kielissä. Tarkista, että olet valinnut riittävän määrän kursseja (1. vuotena n. 30, 2. vuotena n. 30, 3. vuotena n. 15 niin, että 75 kurssia tulee täyteen) ja kaikki tarpeelliset pakolliset kurssit Tarkista, että olet valinnut yo-tutkintosi aineiden pakolliset kurssit ennen kyseistä yo-koetta LNT-kurssilaiset voivat valita myös 5-koodilta (5.riviltä) LNT:n lisäksi toisenkin aineen. Urheilun aamuvalmennus on koodilla 1. Urheiluvalmennuksen pakollinen Valmennusoppi 1 (UV7) suoritetaan ensimmäisenä vuonna. ÄI äidinkieli LNT luonnontieteet AT tietotekniikka MAA matematiikka, A pitkä oppimäärä BI biologia MAB matematiikka, B lyhyt oppimäärä ENA englanti A1-kieli MU musiikki EAB3 espanja, lukiossa alkava OP oppilaanohjaus ET elämänkatsomustieto PS psykologia FI filosofia RAA ranska A1-kieli/A2-kieli FY fysiikka RAB3 ranska, lukiossa alkava B3-kieli GE maantiede RUB ruotsi B1-kieli HI historia SAA saksa A2-kieli YH yhteiskuntaoppi SAB2 saksa lukiossa jatkuva B2-kieli KE kemia SAB3 saksa, lukiossa alkava B3-kieli KI kiina UV urheiluvalmennus KO kotitalous UE uskonto KU kuvataide TE terveystieto LI liikunta Lv vain kerran tarjottavat kurssit AT 3, 5 MAA 14, 16, 21 BI 7, 8, 9 MAB 8, 9, 11 EAB3 KURSSIT 3-9 MU 3, 4, 5, 8 ENA14 PS 6, 7 FI 2, 3, 4 RAA KURSSIT 7, 8 FY 9,10 RAB KURSSIT 1-9 GE 3, 4 SAA KURSSIT 4-6 HI 7, 8 SAB KURSSIT 1-10 KE 6 TE 4 KI 1, 2 UE 4, 5 KO 1, 2 YH 6 KU 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9 ÄI 7 LI 4, 5, 6, 7, 12, 13 LNT JA UV KURSSIT 15

16 OPETUKSEN TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävät valtakurssit kunnalliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet* A1-kieli EN/RA 6 2 A2-kieli EN/SA/RA 6+2 B1-kieli RU 5 2 B2-kieli SA/RA 7 B3-kieli SA/RA/ES 9 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja Biologia 2 3 luonnontieteet Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto/ Elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Luonnontieteellinen erikoislinja (hyväksytyille) Urheilulinja (hyväksytyille) 20 Soveltavat kurssit: Lukuvuonna tarjolla olevat soveltavat kurssit on mainittu seuraavilla sivuilla aineiden kohdalla. Kurssit yhteensä vähintään 75 * A1-kieli = perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli A2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli B2-kieli = perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli 17

17 KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. AIw1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijä-kuvansa tarkentuu. - tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi - viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin - tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit - erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys - tekstien referointi ja kommentointi - omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta - vuorovaikutustaidot ryhmässä AIw2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. - tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta - informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi - kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta AIw3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. - kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen - proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi - lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus - draama kirjallisuudenlajina - novellien, runojen ja draaman erittelyä - kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä AIw4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. - suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia

18 - vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos - argumentointitavat ja retoriset keinot - kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä - tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä - tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki - viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka AIw5 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. - eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta - tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa - tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin - oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti - oman tyylin hiontaa ja huoltoa AIw6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. - teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään - suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta - kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa - suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja - kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit AIw7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. - vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet - verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä - esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat - esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria AIw8 Tekstitaitojen syventäminen Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: - tekstityypit ja tekstilajit - tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet - tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely - kielenhuoltoa 19

19 AIw9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. - nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä - ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista - mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua - osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Soveltavat kurssit AIw10 Kielenhuolto- ja kielioppikurssi Kurssilla kerrataan, syvennetään ja monipuolistetaan kieliopin ja kielenhuollon taitoja, sekä kieliopin ja kielenhuollon keskeisten sisältöjen kertausta. AIw11 Ylioppilaskokeeseen valmistautuminen Kurssilla harjoitellaan tekstitaitovastausten ja esseen kirjoittamisen taitoja. Tekstitaitokokeessa ja aineistoesseessä testattavia luetun ymmärtämisen taitoja syvennetään ja keskeisiä tekstilajeja kerrataan erityyppisin harjoituksin. Suoritusjärjestys Pakolliset kurssit suositellaan opiskeltavaksi numerojärjestyksessä. Kurssia AI11 suositellaan opintojen loppuvaiheeseen. Työtavat Äidinkielen kurssien sisällön ja luonteen vuoksi kurssien itsenäinen suorittaminen ei ole suositeltavaa. Pakollisia kursseja AI1 ja AI2 ei voi suorittaa tenttimällä. Opetuksessa käytetään ryhmän koostumuksen mukaan vaihtelevia työtapoja, esimerkiksi omatoimista opiskelua soveltuvin osin. VIERAAT KIELET Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A1 ja A2) ENGLANNIN KIELI ENA1 JA ENA2 RANSKAN KIELI RAA1 JA RAA2 SAKSAN KIELI SAA1 JA SAA2 Pakolliset kurssit ENAw1, RAAw1, SAAw1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. ENAw2, RAAw2, SAAw2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 20

20 ENAw3, RAAw3, SAAw3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. ENAw4, RAAw4, SAAw4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. ENAw5, RAAw5, SAAw5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENAw6, RAAw6, SAAw6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. ENAw7, RAAw7, SAAw7 Luonto ja kestävä kehitys Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. ENAw8, SAAw8, RAAw8 Puhu ja ymmärrä paremmin Paljon puhetta, vilkasta vuorovaikutusta! Vieraiden kielten suullinen kurssi antaa siihen mahdollisuuden. Tule syventämään ja täsmentämään ilmaisukykyäsi kohdekielellä! Suullisen kielitaidon harjoittaminen kehittää samalla muita kielitaidon osa-alueita eli ymmärtämistä, tuottamista ja sanavarastoasi. Opit selviytymään käytännön puhetilanteissa ja kertaat jo opiskelemiesi kurssien sisältöjä, mikä auttaa sinua valmistautumaan yo-kirjoituksiin. Palkintona kurssille ja suulliseen kokeeseen osallistumisesta saat kurssiarvosanan lisäksi myös erillisen todistuksen suullisesta kielitaidostasi. Soveltavat kurssit ENAw10 Englannin kielioppikurssi Kurssin tarkoitus on vahvistaa keskeisen kieliopin hallintaa. Kerrataan kieliopin perusrakenteita ja syvennetään aiemmin opittua. ENAw11 Englannin yo-valmennuskurssi Kurssi on ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi, jolla kuunnellaan, tehdään tekstinymmärtämisiä sekä kerrataan kielioppia. Materiaalina mm. vanhat yo-kokeet. ENAw14 Englannin kirjoittamiskurssi Kurssin tavoitteena on parantaa opiskelijan kirjallisia valmiuksia. Harjoitellaan ainekirjoitusta sekä muita kirjoitustehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Arviointi Yhteiset pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. 21

21 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) RUOTSIN KIELI B1 Pakolliset kurssit RUBw1 Koulu ja vapaa-aika Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUBw2 Arkielämää Pohjoismaissa Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUBw3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUBw4 Elämää yhdessä ja erikseen Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. RUBw5 Elinympäristömme Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUBw6 Puhu ja ymmärrä paremmin Kurssilla harjoitellaan suullisen kielen käyttöä jokapäiväisessä elämässä. Puheen tuottamista ja kielen ymmärtämistä harjoitellaan kurssin tekstien ja muun materiaalin avulla. Aihepiirit käsittelevät pohjoismaista kulttuuria. Kurssiarviointi perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan (arvosanat 4-10) ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssi arvioidaan numeroin asteikoilla RUBw7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Soveltavat kurssit RUBw8 Ruotsin lukio-opintoihin valmistava kurssi Kielen peruskieliopin kertaava kurssi, joka on tarkoitettu ruotsinopintojen tueksi. Kurssi soveltuu erinomaisesti alkajille, mutta sen voi suorittaa myöhemmässäkin vaiheessa, mikäli opinnot eivät suju. 22

22 RUBw9 Ruotsin yo-valmennuskurssi Abiturienteille tarkoitettu tehokas preppikurssi, jolla harjoitellaan yo-kokeessa tarvittavia taitoja: kielioppia, tekstin- ja kuullunymmärtämistä ja kirjoittamista. Materiaaleina käytetään mm. vanhoja yo-tehtäviä. Suoritusjärjestys Pakolliset ja syventävät kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Työtavat - opettajajohtoinen luokkatyöskentely - parikeskustelu - pienryhmätyöskentely - roolileikit - intensiivinen ja ekstensiivinen tekstinkäsittely - erityyppiset harjoitukset - kuullunymmärtämisharjoitukset Arviointi Yhteiset pakolliset kurssit ja syventävät kurssit arvostellaan numeroin. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSAN KIELI SAB2 RANSKAN KIELI RAB2 Syventävät kurssit SAB2w1, RAB2w1 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. SAB2w2, RAB2w2 Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2w3, RAB2w3 Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB2w4, RAB2w4 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. SAB2w5, RAB2w5 Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. SAB2w6, RAB2w6 Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 23

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Lukio-opinnoistaopinnoista

Lukio-opinnoistaopinnoista Kirjoittajainfo KYL 6.5.2010 Lukio-opinnoistaopinnoista Lukion päättötodistus» Minimi 75 kurssia» Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014

YO-INFO 13.5.2014 KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO. Rehtori Mika Strömberg 14.5.2014 YO-INFO 13.5.2014 Rehtori Mika Strömberg KIERTOTUNTIKAAVIO KOEVIIKKO - ensi lukuvuonna: valmistelu + koe + palautus - järjestys: 7 1 2 3 4 5 6 1 lv. 2014-2015 VALINNAT - kurssitarjottimen eka versio valmistui

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 26.4.2012 Tervetuloa! Ylioppilastutkinnon yleiset käytännöt Syksyn 2012 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen ja osallistuminen rehtori Satu Nokelainen Opiskeltavien aineiden

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen. Hämeenllinnan lyseon lukio YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa!

Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014. Tervetuloa! Ylioppilaskirjoitukset tutuksi 24.4.2014 Tervetuloa! Illan aikana seuraavista aiheista: Ylioppilastutkinnon yleisistä käytännöistä Syksyn 2014 ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisesta ja osallistumisesta

Lisätiedot

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-info K2015 19.1.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-info K2015 19.1.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan suorittamissa opinto-ohjelmansa mukaisissa pakollisissa ja valtakunnallisissa

Lisätiedot

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO K2016 ILMOITTAUTUMINEN 2.11.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS Lukio-opinnot yhteensä vähintään 75

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2015 26.8.2015. rehtori Mika Strömberg YO-info S2015 26.8.2015 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015

YO-tutkinto. YO-info 5.5.2015 YO-tutkinto YO-info 5.5.2015 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014

Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste. Vanhempainilta 5.11.2014 Tuusulan lukio Hyrylän toimipiste Vanhempainilta 5.11.2014 Yhteystiedot Oltava AINA kunnossa! Muutokset ilmoitetaan kansliaan koulusihteerille. Wilmassa: pikaviesti koulusihteeri Sari Aalto Tietoa ylioppilastutkinnosta

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg

YO-info S2014 3.9.2014. rehtori Mika Strömberg YO-info S2014 3.9.2014 rehtori Mika Strömberg YLIOPPILASTUTKINTO NELJÄ PAKOLLISTA KOETTA VIERAS KIELI ÄIDINKIELI TOINEN KOTIMAINEN KIELI MATEMATIIKKA AINEREAALI HUOM! * yksi vaativampi koe (A-kieli/pitkä

Lisätiedot

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4.

Abin vuosi Syyskuu Marraskuu Helmikuu pakolliset kurssit äi tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet jo 4. Abin vuosi 2015-2016 Syyskuu Yo-kirjoitukset (lukuloma = kesäloma) Syksyllä kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit suoritettava viim. 1. jaksossa. Marraskuu Ilmoittautuminen kevään yo-kirjoituksiin

Lisätiedot

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO

MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO MIKKELIN ETÄ- JA AIKUISLUKIO OPAS kahden tutkinnon opiskelijoille 2015 2016 Mikkelin etä- ja aikuislukio Päämajankuja 4 50100 Mikkeli Toimisto ma-to klo 9-17 ja pe 8-14.45 Päämajankuja 4, 3. krs. puh.

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg

II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015. Rehtori Mika Strömberg II VUOSIKURSSIN VANHEMPAINILTA 22.4.2015 Rehtori Mika Strömberg LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014

YO-tutkinto. YO-info 13.11.2014 YO-tutkinto YO-info 13.11.2014 1 YLEISESTI O Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) O Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto O Ylioppilastutkintotodistukseen

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA!

VANHEMPAINILTA 12A - 12G TERVETULOA! VANHEMPAINILTA 12A - 12G 21.1.2015 TERVETULOA! ILLAN AIHEET: * ajankohtaista, ylioppilaskirjoitukset, jatko-opinnot * keskustelua IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 6.5.2015. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 6.5.2015 Rehtori Mika Strömberg YLIOPPILAS (KEVÄT 2016?) LUKION KURSSIT (LUKION PÄÄTTÖTODISTUS) AMMATTIOPISTON KURSSIT (AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO) YLIOPPILASKIRJOITUKSET (YLIOPPILASTUTKINTOTODISTUS)

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään Turun VPK:n talolla (Eskelinkatu 5) Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa)

Lisätiedot

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg

YO-info K2016 25.1.2016. rehtori Mika Strömberg YO-info K2016 25.1.2016 rehtori Mika Strömberg LUKION PÄÄTTÖTODISTUS AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO YLIOPPILASTODISTUS KEVÄT 2016? LUKION PÄÄTTÖTODISTUS LUKIO-OPINNOT YHTEENSÄ VÄHINTÄÄN 75 KRS - opiskelijan

Lisätiedot

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg

YO-INFO 4.5.2016. Rehtori Mika Strömberg YO-INFO 4.5.2016 Rehtori Mika Strömberg KURSSITARJOTIN lv. 2016-2017 - opiskelijat ovat tehneet esivalinnat, joiden pohjalta on - päätetty toteutettavat kurssit - päätetty kurssien jakoryhmien määrä -

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio

YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN. Turun iltalukio YLIOPPILASTUTKINTOON ILMOITTAUTUMINEN Turun iltalukio Kokeiden pitopaikat 2 Kirjalliset kokeet pidetään VPK:n talolla Kuuntelut pidetään Iltalukiossa (kielistudio ja suurluokka pohjakerroksessa). Keväällä

Lisätiedot

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila

ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila LIEKSAN LUKIO 12.1.2015 ABIEN LUKUJÄRJESTYS 27.1.-11.2. Preliminäärikokeet: klo luokkatila ti 27.1. Äidinkieli 8-14 alakoulun sali ke 28.1. Pitkä kieli; englanti 8-14 201 to 29.1. YH, KE, TE, GE 8-14 201

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio

Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset. Jukka Pirttimäki Euran lukio Kevään 2013 ylioppilaskirjoitukset Jukka Pirttimäki Euran lukio Kysymykset? jos jokin askarruttaa sinua, se saattaa askarruttaa jotakuta ujompaakin on hyvä keskeyttää esitys, jos kysymys käsittelee puheena

Lisätiedot

Oulun aikuislukio. Tarja Mäkipaaso. Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset

Oulun aikuislukio. Tarja Mäkipaaso. Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset Oulun aikuislukio Tarja Mäkipaaso Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset Ylioppilastutkinnon rakenne Äidinkieli tai suomi toisena kielenä Kaikille pakollinen Toinen kotimainen kieli (keskipitkä, pitkä) Vieras

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

ABI-INFO Teklu, Tredu

ABI-INFO Teklu, Tredu ABI-INFO Teklu, Tredu HATANPÄÄN LUKIO SAMMON KESKUSLUKIO TAMMERKOSKEN LUKIO TAMPEREEN KLASSILLINEN LUKIO TAMPEREEN LYSEON LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN AIKUISLUKIO Tietoa ylioppilaskirjoituksista

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Iisalmen aikuislukio

Iisalmen aikuislukio Iisalmen aikuislukio Opinto-opas 2015-2016 www.iisalmi.fi/aikuislukio Haukiniemenkatu 12, 74100 Iisalmi puhelin 040 543 4979 Leila Rahkonen-Navia apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja (virkavapaalla syyslukukauden)

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA KAKKOSTEN VANHEMPAINILTAAN! 1160 62+3 4 JOKAINEN LUKIOLAINEN ON OMAN ELÄMÄNSÄ SUBJEKTI Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Lisätiedot

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio

Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio Mäntsälän lukio - monien mahdollisuuksien lukio josta on vuosina 1957-2010 valmistunut 3013 ylioppilasta. Mäntsälän kunnan ylläpitämä lukio, joka toimii paikkakunnan ja sen nuorison parhaaksi. Kehitämme

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset

VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 28.10.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO 348 opiskelijaa - rehtori Mika Strömberg

Lisätiedot

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO

T A M P E R E E N A IKUISLUKIO T A M P E R E E N A IKUISLUKIO ABIN OPAS SYKSY 2016 ilmoittautuminen toukokuu tutkintomaksu kesäkuu abi-info II ke 7.9. ylioppilaskirjoitukset ma 12.9. alkaen syksyn yhteishaku syyskuu korotustentit kirjoitusten

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8.

pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ELOKUU pe 1.8. la 2.8. su 3.8. ma 4.8. ti 5.8. ke 6.8. to 7.8. pe 8.8. opettajatyöpäivä 9-15 veso, henkilökunnan valokuvaus la 9.8. su 10.8. ma 11.8. ti 12.8. ke 13.8. lukuvuoden aloitus klo 9.00 liikuntasalissa,

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45

vieras kieli, pitkä oppimäärä 8:45 englanti 11 saksa 13 ranska 15 venäjä / espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä 8:45 20.1.2012 Ylioppilaskirjoitukset, 2012K 1. YO-tutkinnosta lyhyesti Hajautus Tutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S2011, K2012, S2012. Oikeus

Lisätiedot

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015

KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 KOUVOLAN ILTALUKIO ABIN OPAS SYKSY 2015 SISÄLLYSLUETTELO MILLOIN ALOITAN KIRJOITUKSET?... 3 SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT... 4 YLIOPPILASTUTKINTO..... 5 Tutkinnon rakenne.... 5 Osallistumisoikeus... 5 Ilmoittautuminen...

Lisätiedot

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET REAALIAINEIDEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 5.6.2015 Näitä määräyksiä täydennetään myöhemmin sähköisen kokeen toteuttamisen yksityiskohtien osalta. Reaaliaineiden sähköisten kokeiden määräykset sisältävät

Lisätiedot

Älä muuta perustyylidiaa. Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Älä muuta perustyylidiaa. Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Älä Tutkinnon muuta perustyylidiaa rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Lukio-opintojen aapinen huoltajille

Lukio-opintojen aapinen huoltajille KOEPÄIVÄ päättöviikko RO ROTOVI Lukio-opintojen aapinen huoltajille Wilma KURSSITARJOTIN KOODI jakso Hatanpään lukio 2014 LUKIO-OPINTOJEN AAPINEN HUOLTAJILLE Tähän oppaaseen on koottu tietoa lukio-opinnoista

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013

Kaarinan lukio. Kurssit 2008-2009. Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Kaarinan lukio Kurssit 2008-2009 1 Kaarinan Lukio Kurssit 2012-2013 Sisällysluettelo sivu Kaarinan lukio 4 Opiskelu nykylukiossa 5 Ylioppilaskirjoitukset 6 Opinto-ohjaus 7 Suositeltava etenemisjärjestys

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO

LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO LUKIO-OPINNOT KAKSOISTUTKINTO Lukiossa suoritetaan kursseja, jotka lasketaan Hevosopiston kursseiksi. Jotta voit valmistua ammattiin, niin sinulla on oltava vähintään 26 hyväksytysti suoritettua kurssia

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo

Mäntsälän lukion esitevihko 2010-2011. Sisällysluettelo Sisällysluettelo Mäntsälän lukio monien mahdollisuuksien lukio 3 Ilmaisua ja viestintää 5 Vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemusta 5 Matemaattis-luonnontieteellistä osaamista 6 Yleissivistystä humanististen

Lisätiedot

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30

Tärkeitä termejä. Perjantai 9.30-11.30 Tärkeitä termejä Perjantai 9.30-11.30 Oppitunti: 75 minuuttia 1. 8.00-9.15 2. 9.30-10.45 3. 4. oppitunti alkuosa klo 10.55 11.40 ruokailu klo 11.40 12.25 oppitunti jälkiosa klo 12.25 12.55 oppitunti klo

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Avaussanat Vs. rehtori Sirpa Risteelä Yo-kirjoitukset ja lukio-opintojen loppuvaihe Opinto-ohjaaja Leena Knihtilä-Manninen Opettajien puheenvuoro

Avaussanat Vs. rehtori Sirpa Risteelä Yo-kirjoitukset ja lukio-opintojen loppuvaihe Opinto-ohjaaja Leena Knihtilä-Manninen Opettajien puheenvuoro KARJASILLAN LUKIO Ohjelma: Avaussanat Vs. rehtori Sirpa Risteelä Yo-kirjoitukset ja lukio-opintojen loppuvaihe Opinto-ohjaaja Leena Knihtilä-Manninen Opettajien puheenvuoro Wanhojen tanssiesitys TERVETULOA!

Lisätiedot

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16

YLIOPPILASKIRJOITUKSET. Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 YLIOPPILASKIRJOITUKSET Käytännön ohjeet kevään 2016 kirjoittajille 10.2.16 Kirjoituspäivät kevät 2016 Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2 vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 8.45-10.00 englanti klo 11.00-12.00

Lisätiedot