Opinto-opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opinto-opas 2014-2015"

Transkriptio

1 Opinto-opas

2 2 LAUTTAKYLÄN LUKIO Lauttakylänkatu Huittinen Internet-sivut: Rehtori Timo Mäkinen Vararehtori Birgitta Simola Opinto-ohjaaja Anu Heinonen-Seppälä Koulusihteeri Anne Paasikivi ( alk.) Satu Aittomäki ( asti) Keittiö Sirpa Välimaa Terveydenhoitaja Mailis Roue Kiinteistönhoitaja Timo Marttila Opettajainhuone

3 3 LAUTTAKYLÄN LUKIO OPINTO-OPAS LAUTTAKYLÄN LUKION TOIMINTA-AJATUS Lauttakylän lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää, antaa laajan yleissivistyksen sekä hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Pyrkimyksenä on taata se, että opiskelijat kasvavat yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi ja kykenevät itsenäisesti huolehtimaan sekä omasta että muiden hyvinvoinnista. Keskeistä on tukea opiskelijan kasvua aikuisuuteen ja antaa valmiudet vastata yhteiskunnan haasteisiin ja tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukio kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2. LAUTTAKYLÄN LUKION ARVOPERUSTA Lauttakylän lukion lähtökohtina ovat elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus sekä laajan yleissivistyksen arvostaminen. Seuraavat seikat ovat lukion erityisen huomion kohteena: 1. Arvostetaan laajaa yleissivistystä sekä jatkuvan oppimisen taitoja ja halua. 2. Kunnioitetaan suomalaista kulttuuria ja satakuntalaisuutta sen osana sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta. 3. Suhtaudutaan kriittisesti ympäröivän yhteiskunnan epäkohtiin ja kannustetaan vastuuseen lähimmäisistä, ympäristöstä ja omasta elämästä. 4. Korostetaan hyvän käytöksen, kannustavan vuorovaikutuksen sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja tasa-arvon merkitystä. Ei hyväksytä väkivaltaa, syrjintää tai rasismia. 5. Ohjataan totuuteen, rehellisyyteen ja suvaitsevaisuuteen. 6. Arvostetaan avointa demokratiaa ja kannustetaan yhteisön jäseniä osallistumaan sekä yhteisön että yhteiskunnan toimintaan. 7. Toimitaan elämää ja ympäristöä kunnioittaen sekä kestävää kehitystä rakentaen. 3. ARVIOINTI ARVIOINNIN TAVOITTEET Arvioinnin avulla opiskelija saa palautetta opintojen edistymisestä. Opettajan antaman arvioinnin lisäksi itsearviointi kannustaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Arviointi antaa 3

4 4 tietoja opiskelijan huoltajan sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kunkin kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Kurssin arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Jakson päätyttyä huoltajat saavat opiskelijan jaksotodistuksen allekirjoitettavaksi. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muista syventävistä tai soveltavista kursseista suoritusmerkinnällä (S = suoritettu, H = hylätty) arvioidaan ENA0, ENA9, ENA10, RUB0, RUB9, RU10, MAA0, MAA16, ÄI11, ÄI12, ÄI13, FY11, FY12, KE7, KE8, BI6, GE5, YH6, IL1-3, ME1-5, OP 2-3 ja AT1-5. Muut syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään K-kirjaimella. Kurssisuoritus on täydennettävä seuraavan jakson loppuun mennessä. Opiskelijalla on mahdollisuus kerran lukuvuodessa järjestettävässä erityisessä hyväksyttyjen kurssien uusintakuulustelussa yrittää korottaa hyväksyttyä kurssisuoritusta. Tällöin lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee parempi suoritus. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä oppiaineiden kohdalla esitetyllä tavalla. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän kurssit voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisesti syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisesti syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti joista voi olla hylättyjä opiskeltuja pakollisia ja ops:n kurssiarvosanoja perusteissa määriteltyjä valta- enintään kunnallisesti syventäviä kursseja 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Mikäli opiskelijalla on enemmän hylättyjä kurssiarvosanoja jossakin oppiaineessa kuin edellä olevassa taulukossa esitetään, hän ei voi edetä seuraavalle sen oppiaineen kurssille eikä voi saada päättöarvosanaa. 4

5 5 Opiskelijalla on oikeus ennen päättötodistuksen saamista osallistua oppiaineiden kertaus kuulusteluihin. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Lukion suorittamisen vähimmäiskurssimäärä on 75. Opiskelijan tulee sisällyttää opinto-ohjelmaansa vähintään 10 valtakunnallisesti syventävää kurssia. Koulun omista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Myös itsenäinen kurssi pitää suorittaa hyväksytysti. Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. 4. ITSENÄISEN OPISKELUN PERIAATTEET - lukion opetussuunnitelmasta löytyy oppiainekohtaisesti merkintä niistä kursseista, joita ei voi suorittaa itsenäisesti - itsenäisestä suorituksesta sovitaan keskustelemalla aineenopettajan kanssa, minkä jälkeen rehtori hyväksyy tai hylkää suoritussuunnitelman - itsenäinen suoritus tehdään pääsääntöisesti sille aineenopettajalle, jonka kurssin opiskelija on käynyt tai joka opettaa kyseistä kurssia kuluvana lukuvuonna - kurssisuoritusta tulee tehdä vähintään yksi kuukausi ja korkeintaan kolme kuukautta - välitarkastus / arviointi ja osasuoritusten palauttaminen on suositeltavaa - itsenäinen suoritus tulee toimittaa opettajalle tarkistettavaksi 1 viikko ennen sovittua aikarajaa / suorituksen päättymispäivämäärää myös koe tulee tehdä viimeistään tällöin - suoritusta ei voi keskeyttää tai aloittaa uudelleen alusta - hylätyn itsenäisen suorituksen jälkeen on osallistuttava opetukseen - hylättyä itsenäistä suoritusta ei merkitä kurssitodistukseen - hylättyä itsenäistä kurssisuoritusta ei voi laskea lukion 75 kurssin oppimäärään 5

6 6 5. TUNTIJAKO Oppiaine pakolliset syventävät lukion omat kurssit valtakunnalliset kurssit kurssit Äidinkieli Englanti, A-kieli Ruotsi, B1-kieli Saksa, A2-kieli 6 Saksa, B3-kieli 8 1 Ranska, B3-kieli 8 Italia, B3-kieli 8 Venäjä, B3-kieli 8 Espanja, B3-kieli 8 Kiinan kieli 2 Matematiikka, pitkä oppimäärä Matematiikka, lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto 3 2 Psykologia Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto 1 2 Musiikki valittava yht. 1 4 Kuvataide 3 kurssia Liikunta Opinto-ohjaus Tietotekniikka 5 Ilmaisutaito 3 Mediakulttuuri 5 Tapakulttuuri 1 Lingua Linguarum (kulttuurilatinen erikoiskurssi) 1 (10 h) Kansainvälisyyskurssi 5 Opiskelijan turvakurssi 1 Yhteensä

7 7 6. KURSSIKUVAUKSET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI) Yleistavoitteet Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen sekä tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä - syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen - syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista - oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen - syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa - hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden - osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttö-kelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa Äidinkielen kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti vain poikkeustapauksissa. Tällöin tulevat kyseeseen kurssit 5 ja 6. Pakolliset kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä, syventävät kurssit 8 ja 9 suositellaan suoritettaviksi ennen ylioppilaskirjoituksiin osallistumista; muut kurssit opiskelija voi valita haluamanaan ajankohtana. 7

8 8 PAKOLLISET KURSSIT 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssilla tarkastellaan kirjakielen ja puhekielen piirteitä sekä tutustutaan suomen kielen päämurteisiin. Lisäksi tutkitaan viestintätilanteen, -tavoitteen ja -välineen vaikutusta puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen. Harjoitellaan vuorovaikutustaitoja ja harjaannutaan aktiiviseksi tiedon hankkijaksi, arvioijaksi ja välittäjäksi. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Kurssilla ymmärretään kirjoittamisen prosessiluonne, opitaan etsimään tietoa eri lähteistä ja käyttämään sitä osana omaa kirjoittamista. Hankittuun tietoon opitaan suhtautumaan kriittisesti, valikoimaan sitä ja tekemään siitä päätelmiä. Kerrataan oikeakielisyysseikkoja ja tutkitaan tekstiä rakenteellisena kokonaisuutena. Analysoidaan kaunokirjallisia tekstejä ja harjoitellaan esiintymistaitoja. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta, syventää tietojaan kirjallisuudenlajeista ja niiden ominaispiirteistä. Hän kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen sekä oppii perustelemaan tulkintaansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Samalla opiskelija monipuolistaa suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitojaan ja voi laajentaa tulkintataitojaan myös esittävän taiteen keinoin. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentoivia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan ja pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Hän kykenee tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. Hän oppii erittelemään tyyliä ja sen vaikutusta tekstin kokonaisuuteen. Keskeistä on eri aikakausia ja tyylejä edustavien kaunokirjallisten ja muiden tekstien tutkiminen. Samalla opiskelija saa käsityksen maailmankirjallisuuden historiasta antiikista nykypäivään. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hän oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen sekä tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. 8

9 9 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Kurssilla perehdytään erilaisiin puheviestintätilanteisiin ja niissä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. (1) Yksilöesiintymis- ja (2) ryhmäviestintätaitoja harjoitellaan monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisin ryhmätyömuodoin. Tarkoituksena on myös saada viestintätilanteisiin varmuutta. Palautteen apuna käytetään videointia. Ryhmä koostuu korkeintaan 18 opiskelijasta. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Hän vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti ja harjaantuu kirjoittamaan sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kurssilla kerrataan ja syvennetään käsitystä tekstityypeistä ja lajeista, tekstianalyysistä ja siinä tarvittavista käsitteistä. Myös tekstin ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kuuluvat keskeisiin sisältöihin. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja, oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua. 10. Kielen rakenteet ja oikeakielisyys (oma) (ÄI10) Kurssilla perehdytään oikeakielisyyden ja kielen ohjailun periaatteisiin sekä harjoitellaan oman tekstin huoltoa (mm. verbimuodot, välimerkit, lauseenvastikkeet, tyyli, käsitteenmuodostus jne.). Tavoitteena on oppia tuottamaan virheetöntä, selkeätä ja sujuvaa asiatekstiä. [11. Mediakurssi (oma) (ÄI11) kts. uusi kurssi ME1] Kurssilla käsitellään mediaa (myös elokuvaa) eri näkökulmista. Opiskelija voi valita osan kurssin sisällöistä yksilöllisesti sen mukaan, mikä median osa-alue kiinnostaa. (Opiskelija voi esimerkiksi perehtyä tarkemmin media-alan työhön tai tuotteisiin, työstää eri oppiaineisiin liittyviä sisältöjä tai laajentaa mediatekstien analysoimisen ja tuottamisen taitoja.) 12. Luova kirjoittaminen (oma) (ÄI12) Kurssilla perehdytään erilaisiin tekstilajeihin ja kirjoitetaan monipuolisesti erityisesti fiktiivistä tekstiä, esim. runoja, satuja, novelleja, kirjeitä opiskelijan omien halujen mukaan. Keskustellaan teksteistä ja harjoitellaan tekstin muokkausta. Luovan kirjoittamisen kurssin tarkoitus on auttaa opiskelijaa löytämään oma, persoonallinen ja luova kirjoittajaminänsä ja opettaa kirjoittamisprosessia. Etsitään kirjoittamisen iloa. Kurssin sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - oppii tuntemaan erityisesti lyhytproosan ja lyriikan ominaispiirteitä - oppii tunnistamaan asiatekstien ja fiktiivisten tekstien kielen erot - tottuu muokkaamaan omaa tekstiään - rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjoittajana. 9

10 10 Keskeiset sisällöt - fiktiiviset lajiominaisuudet - asiatekstien rakentaminen - tekstillä vaikuttaminen - kirjallisuuden keinojen käyttö omissa teksteissä 13. Lukudiplomi (oma) (ÄI13) Lukudiplomin voi suorittaa lukemalla 20 kaunokirjallista teosta annetuilta aihealueilta (ks. ohjeet kirjavalintoja varten). Samaa teosta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Teos voi yhtä aikaa olla jännittävä seikkailu, kuolematon rakkaustarina, ajankuvaus ja kehityskertomus sekä paljon muuta. Juuri tässä piilee kirjan vetovoima. Näin jokaisella lukijalla on oma kokemuksensa ja tulkintansa samasta teoksesta. Aihealueiden otsikot ohjaavat tulkinnan suuntaa, mutta sitovia ne eivät ole. Ne näyttävät lukijalle suunnan, mutta eivät päämäärää ja elämyksiä reitin varrella. Ne lukijan täytyy löytää itse. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - syventää tietojaan sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta - osaa analysoida, tulkita ja vertailla erilaisia kaunokirjallisia teoksia annetun teeman tai aihepiirin näkökulmasta - tottuu pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn - kertaa kirjallisuudesta kirjoittamisen muotoja ja tapoja TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET Toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Toisen kotimaisen kielen osalta ruotsin kielen opetus kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuutta, ymmärtämystä ja arvostusta sekä auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että kieli- ja viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista kielellistä ja viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena jokainen kieli ymmärretään laaja-alaisesti taito-, tieto- ja kulttuuriaineena. Opetuksen tavoitteena on, että opiskelija - osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla - osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin - tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana - osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet (puhuminen, kirjoittaminen, kuullun ja luetunymmärtäminen) sekä opiskelijan osoittama aktiivisuus. 10

11 11 RUOTSI B1-kieli (RUB) SOVELTAVA KURSSI Ruuvi (RUB0) Lähinnä 1. vuoden opiskelijoille tarkoitettu ruotsin kielen lukio-opintoihin valmentava kurssi, jolla perehdytään toisen kotimaisen kielen keskeisiin käsitteisiin ja rakenteisiin. Kurssilla kerrataan perussanastoa ja harjoitetaan kuuntelutaitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä, joka edellyttää aktiivista osallistumista ja kurssin päättökokeesta suoriutumista. PAKOLLISET KURSSIT 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Aihepiireinä ovat ystävyys, koulu ja vapaa-aika. Tavoitteena on perehtyä lukion työtapoihin vastuullisen kielenopiskelun kautta. Kurssilla vahvistetaan sanaston ja kielen perusrakenteiden hallintaa. Rakenteet: substantiivit, verbit ja sanajärjestys. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Aihepiireinä ovat nuoren elämä ja elämänhallinta, Tukholma, palvelutilanteet ja asuminen. Tavoitteena on oppia viestimään erilaisista elämäntyyleistä, ulkonäöstä, nähtävyyksistä ja asumisesta. Rakenteet: lukusanat, adjektiivit, adverbit ja keskeiset pronominit. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Tavoitteena on oppia viestimään omasta kotimaastaan (luonto, kulttuuri, kielelliset olosuhteet) ja analysoimaan eroja eri Pohjoismaiden välillä. Rakenteet: substantiivin määräysmuodot, pronomineja ja verbioppia. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Tavoitteena on oppia kertomaan Tanskasta ja Islannista. Rakenteet: lisää pronomineja ja verbioppia. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Tavoitteena on oppia kertomaan Norjasta. Mielipiteen ilmaisua harjoitellaan mm. pitämällä puhe. Rakenteet: verbiopin syventäminen. SYVENTÄVÄT KURSSIT 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB 6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 11

12 12 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihepiireinä ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Tavoitteena on oppia käsittelemään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Lisäksi tutustutaan lähemmin ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen. Rakenteista kerrataan: verbioppi, sanajärjestys, lukusanat ja prepositiot. SOVELTAVAT KURSSIT 8. Ruotsin ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi (RUB8) Kurssi on erillinen sanastollinen ja kieliopillinen kertauskurssi, joka keskittyy ensisijaisesti ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla käsitellään mm. useita aikaisempien yo-kirjoitusten kirjallisia kokeita sekä kirjoitetaan yo-otsikoiden mukaisia aineita ja kuunnellaan yo-kuuntelu-kokeita. Lisäksi tutustutaan monipuolisesti ajankohtaisiin aiheisiin eri medioita hyödyntäen. 9. Rukki (RUB9) Ruotsin kielen kirjoitus- ja kirjallisuuskurssi, jolla hiotaan toisen kotimaisen kielen aineenkirjoitustaitoa. Kirjoittamisen lisäksi analysoidaan aineiden tyypillisiä ongelmakohtia. Kurssilla tehdään tutustumisretkiä pohjoismaiseen kirjallisuuteen. Kurssi on tarkoitettu suoritettavaksi 2. vuoden keväällä tai yo-kirjoitusten edellä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB11) Aihepiirinä on kulttuuri laaja-alaisesti. Tutustutaan Tornionjokilaaksoon ja viikinkeihin sekä pohditaan lemmikkieläimen merkitystä. Kurssilla tutustutaan myös elokuvan maailmaan. Rakenteista kerrataan: substantiivit, adjektiivit ja pronominit. Arviointi numeroarvostelu kurssit 1-8 suoritusmerkintä kurssit Ruuvi,Rukki ja kurssi 10 Suoritusohje numerojärjestys kurssit 1-8 Soveltavaa Ruuvi-kurssia suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti ruotsin 1. kurssin kanssa tai sitä ennen. RUB6 suositellaan suoritettavaksi 2. opiskeluvuonna. Ruotsin kielen ylioppilaskoe pohjautuu sekä pakollisiin (1-5) että syventäviin kursseihin (6-7). Soveltavia kursseja (Ruuvi, Rukki ja Ylioppilaskokeeseen valmistava kurssi 8) ei voi suorittaa itsenäisesti. ENGLANTI A1-KIELI (ENA) SOVELTAVA KURSSI Englannin valmentava kurssi (ENA0) Lukion englannin johdantokurssi, joka vahvistaa peruskoulun oppimäärää ja valmentaa lukion työtapoihin. Kurssilla perehdytään ääntämiseen, kerrataan ja laajennetaan sanastoa, vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa ja harjaannutaan tekstinlukemisen taitoihin. Kurssista saatavan suoritusmerkinnän edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen ja hyväksyttävästi suoritettu koe. 12

13 13 PAKOLLISET KURSSIT Kurssi on tarkoitettu erityisesti niille opiskelijoille, joiden arvosana peruskoulun päättövaiheessa on ollut 7 tai sen alle. 1. Young people s world: Living my life (ENA1) Aihepiireinä nuori ja hänen maailmansa, perhe ja ihmissuhteet, monikulttuurisuus ja identiteetti. Tavoitteena on niveltää perusopetuksen ja lukion kieltenopetusta vahvistamalla kuullunymmärtämis- ja puheviestintätaitoja sekä sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla käsiteltävät rakenteet: aikamuodot, kysymyslauseet, ehtolauseet, liitekysymykset, persoona-, demonstratiivi- ja interrogatiivipronominit. 2. Freetime activities: Doing my thing (ENA2) Aihepiireinä viestintä ja vapaa-aika, nuoren arkipäivä, hyvinvointi ja harrastukset. Tavoitteena suullisten ja kirjallisten kommunikointitaitojen vahvistaminen, keskeisten opiskelustrategioiden omaksuminen ja kulttuurierojen huomioonottaminen. Rakenteina: passiivi, apuverbit, it/there ja sanajärjestys. 3. Education and work: Carving my future (ENA3) Aihepiireinä opiskelu ja työelämä, opintojen merkitys ja omien vahvuuksien löytäminen. Tavoitteena harjoittaa opiskeluun ja työelämään liittyvää viestintää sekä muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja tuottamista. Rakenteet: adjektiivit, adverbit, epäsuora kerronta, kansallisuussanat ja relatiivipronominit. 4. Society and the surrounding world: Shaping a bigger picture (ENA4) Aihepiireinä yhteiskunta ja ympäröivä maailma, suvaitsevaisuus, aktiivinen kansalaisuus ja turvallisuus sekä elämän peruskysymykset. Tavoitteena tutustua Suomen ja englantia puhuvien maiden yhteiskuntiin, vaativien tekstien ymmärtäminen ja yhteiskunnallisen sanaston omaksuminen. Rakenteet: infinitiivi ja ing-muoto, indefiniittipronominit. 5. Culture: reaching for the stars (ENA5) Aihepiirinä kulttuuri: kirjallisuus, musiikki, kuvataide, teatteri ja elokuva. Tavoitteena laajempi kulttuurituntemus, kulttuuriaiheisen tuotoksen valmistaminen ja esittely sekä englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen. Rakenteet: konjunktiot, välimerkit, prepositiot ja fraasiverbit. 6. Science, technology and economy: Examining the facts (ENA6) Aihepiireinä tieteen, tekniikan ja talouselämän saavutuksia, viestintä ja media. Tavoitteena ymmärtää ja tuottaa aihepiiriin liittyvää kieltä vaativalla tasolla. Rakenteet: substantiivit, artikkelit, paljoussanat ja numeraalit. SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. Luonto ja kestävä kehitys: A walk on the wild side (ENA7) Aihepiireinä luonnon monimuotoisuus, vaihtoehtoiset energiamuodot, yksilön vastuu kestävästä kehityksestä ja luonnonsuojelu. Tavoitteena oppia ymmärtämään ja käyttämään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävään kehitykseen liittyvää kieltä sekä valmentaa päättökokeeseen. Kerrataan verbirakenteita. 13

14 14 SOVELTAVAT KURSSIT 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kullekin kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. 9. Yo-kokeeseen valmentava kurssi (ENA9) Vahvistetaan englannin yo-kokeissa tarvittavia tietoja ja taitoja mm. tekstin- ja kuullunymmärtämistä ja kirjoittamista sekä kerrataan kielioppirakenteita. Huomiota kiinnitetään myös yo-kokeiden vastaustekniikkaan. Kurssikokeena valtakunnallinen preliminäärikoe. Arviointi suoritusmerkintä 10. Writing and literature (W&L) (ENA10) Tavoitteena on hioa englannin kirjoitustaitoa ja analysoida kielelle tyypillisiä ongelmakohtia. Kirjallisuuteen tutustumalla pyritään ymmärtämään eri tyylilajeja ja samalla rikastuttamaan omaa kirjoittamista. Kurssi suositellaan suoritettavaksi 2. vuoden keväällä tai ennen yo-kirjoituksia. Arviointi suoritusmerkintä Kursseista ei suositella itsenäistä suoritusta. 12. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen: Earthbeat (ENA12) Aihepiireinä globaalisuus, erilaisia maailmankuvia Kanadasta Intiaan, ihmisoikeudet ja turvallisuus. Tavoitteena oppia ymmärtämään ja käyttämään vaativaa yhteiskunnallista sanastoa sekä valmentaa päättökokeeseen. Kerrataan substantiivi- ja pronominioppia, infinitiivi, -ing-muoto sekä yhdisteverbit. Arviointi numeroarvostelu Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. SAKSA A2-KIELI (SAA) Tavoitteet Peruskoulussa alkaneen ja lukiossa jatkuvan saksan A2- kielen opiskelun tavoitteena on kehittää ja syventää jo olemassa olevaa kielitaitoa niin, että opiskelija pystyy vastaanottamaan ja viestimään luontevasti vieraalla kielellä eri kommunikaatiotilanteissa. Saksankielisen kulttuurialueen tuntemus laajenee, ja opiskelija oppii kulttuurienvälistä viestintää omat kulttuurilähtökohtansa huomioiden. 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Aihe ja tavoitteita: nuorten elämää ja erilaisia nuoria saksaa puhuvissa maissa, harjoitellaan kertomaan myös omasta elämästä arkipäivän tilanteissa. Rakenteista 14

15 15 kerrataan sanajärjestystä ja verbioppia, mm. aikamuodot ja apuverbit, akkusatiivi ja datiivi. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Aiheita ja tavoitteita: nuorten elämään liittyvät tärkeät asiat, kuten vapaa-ajan vietto, rakastuminen, viestimien käyttö. Rakenteina esim. sivulauseet, substantiivien sijamuodot ja prepositiot. 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Aiheina ja tavoitteina on tutustua saksalaiseen kouluun ja opiskeluun sekä nuorten työelämään. Vertaillaan ja kerrotaan myös suomalaisesta opiskelu- ja työelämästä. Rakenteina mm. adjektiivin taivutus, persoona- ja refleksiivipronominit. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Aiheina ja tavoitteina on tarkastella yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta, vastuuta ja kannanottoa ajan ilmiöihin. Rakenteina mm. konditionaali, konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti. 5. Kulttuuri (SAA5) Aiheina ja tavoitteina on pohtia kulttuuria laaja-alaisesti, tutustua erilaisiin viestintäja mediamahdollisuuksiin, elokuvan maailmaan ja saksalaisiin kulttuurihenkilöihin. Tehdään oma tuotos jostain kulttuurin osa-alueesta ja esitellään se. Rakenteina mm. partisiipit, konjunktiivin preesens ja perfekti, kaksoisinfinitiivi. 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Aiheina ja tavoitteina on käsitellä tekniikan saavutuksia, tieteen käännekohtia, viestinnän eri muotoja, luonnonsuojelua. Rakenteina mm. interrogatiivi-, indefiniiti ja relatiivipronominit, pronominaaliadverbi, passiivi, rektioverbejä. Huom. 6- kurssin jälkeen on mahdollista jatkaa saksan opiskelua ja valita saksan B3 kurssit 7, 8 ja 9 harjoituksena ylioppilaskoetta varten. Arviointi numeroarvostelu Suoritusohje numerojärjestys (1 6) SAKSA B3-KIELI (SA) A2/ B2 saksaa yläasteella lukeneet voivat tulla mukaan myös kursseilta 2, 3 tai 4 alkaen. SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SA1) Tavoitteina ja aiheina: tervehtiminen, esittäytyminen, selviytyminen uudessa ympäristössä, uusien ihmisten parissa, opitaan kertomaan yksinkertaisia asioita itsestä ja perheestä, harjoitellaan saksan ääntämistä ja oikeinkirjoitusta. 15

16 16 Rakenteina mm. verbin persoonataivutus, persoonapronominit, lukusanat, kysymyssanat, modaaliverbit. 2. Näin asiat hoituvat (SA2) Tavoitteina ja aiheina: selvitä turistina, ostaa matkalippuja, kysyä ja neuvoa tietä, käydä ostoksilla, pankissa, postissa ja ravintolassa, terveyteen liittyviä yksinkertaisia ilmauksia. Rakenteina mm. eriävät yhdysverbit, omistuspronominit, refleksiiviverbit, akkusatiivi, man-pronomini, kehotukset. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SA3) Tavoitteina ja aiheina: selviytyä puhelimessa, keskustella asumisesta, ostaa pääsylippu, juhlat ja pukeutuminen. Rakenteina mm. sein- ja haben-verbien imperfekti, perfekti, datiivi, sivulauseet ja kansallisuussanastoa. 4. Meillä ja muualla (SA4) Tavoitteina ja aiheina: osata kuvata oman maan ja saksankielisten maiden tapoja, ihmisiä ja maisemia, kertoa lomanvietosta. Rakenteina mm. persoonapronominit eri sijamuodoissa, genetiivi, vaihtoprepositiot ja adjektiivin-taivutusta. 5. Ennen ja nyt (SA5) Tavoitteina ja aiheina: elämästä ja yhteiskunnasta kertominen ennen ja nyt nuorten näkökulmasta, hyvinvointi ja terveys, myös vaativamman virallisluontoisen kielen ymmärtäminen. Rakenteina mm. refleksiiviverbit, sivulauseet ja epäsuorat kysymykset, konditionaali ja konjunktiivin imperfekti, infinitiivi, pluskvamperfekti ja futuuri. 6. Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat (SA6) Tavoitteina ja aiheina: kerrotaan koulusta, tulevaisuudensuunnitelmista opiskeluun ja työhön liittyen, kulutustottumuksista ja ongelmista. Rakenteina mm. imperatiivi, kaksoisinfinitiivi, relatiivipronominit ja adjektiivin taivutus. 7. Kulttuuri (SA7) Tavoitteina ja aiheina: tutustutaan tarkemmin saksalaisuuteen, saksalaisen ja ulkomaalaisen näkökulmasta, tutustutaan saksalaisen kirjallisuuden, musiikin, teatterin, elokuvan ja urheilun mestareihin ja merkkiteoksiin ja tapahtumiin. Rakenteina mm. substantivoidut adjektiivit, passiivi, relatiivipronominit ja pronominaaliadverbit. 8. Yhteinen maapallomme (SA8) Tavoitteina ja aiheina: yhteiskunnallinen toiminta, sukupuolten roolit ja odotukset, kansainvälinen yhteistyö, media, maapallon nykytila, liikenteen haittoja ja mahdollisuuksia. Rakenteina mm. konjunktiivin preesens, maantieteelliset nimet, substantiivien heikot maskuliinit, sananjohtoa. 16

17 17 SOVELTAVA KURSSI 9. Abikurssi (SA9) Harjoitellaan saksan ylioppilaskoetta varten. Kerrataan keskeisimmät kielioppiasiat, laajennetaan sanastoa käsittelemällä erilaisia ajankohtaisia tekstejä. Tehdään ylioppilaskoetyylisiä kuullun- ja luetunymmärtämisen sekä kirjoittamisen harjoituksia. Hyödynnetään eri medioita. Arviointi numeroarvostelu Suoritusohje numerojärjestys (kurssit 1-9) RANSKA B3-KIELI (RA) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RA1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppaneilta. Aihepiirit kattavat perheen ja lähimmät ihmissuhteet ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (RA2) Kurssin aihepiirinä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus-, ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RA3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (RA4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisen maan ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (RA5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RA6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin 17

18 18 liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (RA7) Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (RA8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaan yhdyskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. ITALIA B3-KIELI (IA) Yleistavoitteet Yleistavoitteena on, että opiskelija oppii ääntämään hyvin italiaa, hallitsee kielen keskeisimmän sanaston, sanonnat ja kielioppirakenteet niin hyvin, että pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhuttua kieltä ja pystyy ilmaisemaan itseään italiankielellä tilanteissa, jotka liittyvät läheisesti opiskelijan omaan elämänpiiriin ja että hän selviää hyvin seurustelemiseen liittyvistä vuoropuheluista. Opiskelija pystyy lukemaan selkeää italiankielistä tekstiä ja oppii hakemaan tekstistä tarvitsemansa tiedot. Hän osaa myös kirjoittaa viestejä ja lyhyen kirjoitelman tutusta aiheesta. Opiskelija tutustuu Italiaan, sen maantieteeseen, historiaan ja kulttuuriin sekä italialaisiin ja heidän tapoihinsa niin, että pystyy viestimään kielelle ja maalle ominaisella tavalla. SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (IA1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen ja voinnin kysely. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Kurssin aihepiireihin kuuluu myös selviytyminen arkipäivän pienistä viestintätilanteista, kuten kahvilatilauksista, tien kysymisestä ja hintojen tiedustelusta. Kurssilla opiskelija oppii ymmärtämään italian ääntämisen ja kieliopin sääntöjen perusperiaatteita. Rakenteista tulevat esille substantiivit sekä artikkelit, adjektiivit ja niiden taivutus, säännöllisten are- ja ere-päätteisten verbien taivutus preesenssissä sekä epäsäännölliset verbit essere, avere, stare, fare ja andare. Persoonapronominit ja lukusanat, maantieteelliset nimet ja kansalaisuudet. 2. Näin asiat hoituvat (IA2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten elokuvissa ja ostoksilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa sellaiset tiedot, että hän selviää yksinkertaisista matkailutilanteista Opetellaan puhelinviestintää, kellonajat ja muut ajan käsitteet. 18

19 19 Keskeisiä rakenteita ovat prepositioiden ja artikkelien yhdistäminen, -ire-päätteisten verbien preesenstaivutus, refleksiiviverbien taivutus, piacere-verbi, omistuspronominit ja persoonapronominien painolliset muodot. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (IA3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Myös tässä kurssissa tulee esille matkailutilanteita, joiden yhteydessä tutustutaan Italian nähtävyyksiin. Ruokakulttuurilla on tärkeä osa kurssissa ja ruoasta puhuminen antaa hyvän tilaisuuden opetella mielipiteen ilmaisemista ja harjoitella puhuttua kieltä. Käymme myös vaateostoksilla. Uusia rakenteita ovat adjektiivien ja adverbien vertailu, pronominien objekti- ja datiivimuodot. Verbimuodoissa opetellaan tärkeä yhdistetty perfekti sekä futuuri. 4. Meillä ja muualla (IA4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja Italian ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja juhlat sekä lomanviettomahdollisuudet. Säätilat sopivat mainiosti puhutun kielen harjoittamiseen samoin kuin asiointi erilaisissa liikkeissä, kuten apteekissa. Rooman historiallisten nähtävyyksien parissa on luontevaa opiskella imperfektiä! Rakenteissa on vuorossa konditionaalin preesens sekä menneen ajan futuuri ja konditionaali, imperfekti, pluskvamperfekti ja gerundi, relatiivipronominit ja adjektiivien epäsäännölliset vertailumuodot. 5. Ennen ja nyt (IA5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina mm. terveys ja hyvinvointi ja edelleen ihmisten luonteenpiirteet ja ulkoinen olemus. Tutustumme italialaiseen muotiin, liikenteeseen ja lyhyesti politiikkaan. Kieliopillisesti tässä kurssissa kerrataan ja syvennetään aikaisemmin opittuja rakenteita. Uusia asioita ovat verbeistä yksinkertainen perfekti sekä konjunktiivin preesens ja perfekti. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (IA6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Edelleen kerrataan ja syvennetään opittuja rakenteita, uutena opiskellaan varsinainen passiivi ja palautetaan mieleen muut passiivin rakenteet, konjunktiivin imperfekti ja pluskvamperfekti ja näiden aikamuotojen käyttö. Työtavat Kursseilla 1-4 antaa oppikirja selkeän etenemisjärjestyksen, joten opetuksessa käytetään oppikirjan tekstejä ja harjoituksia. Kursseilla 5-6 edetään oppikirjassa valikoiden ja määrättyjä rakenteita opiskellen. Opiskelijat työskentelevät joko itsenäisesti tai pareittain työstäen kirjan materiaalia tai monistettua materiaalia. Rakenteet tehdään ensin tutuiksi harjoitusten avulla ja sitten hankittu taito pyritään siirtämään joko puhe- tai kirjoitusharjoitukseen. Tietojen syventämiseen käytetään uusia tekstejä esim. kirjallisuudesta, lehdistä tai matkailumainoksista. Opetusta elävöitetään katselemalla videonauhoituksia ja elokuvakohtauksia. 19

20 20 Kuullun ymmärtämistä harjoitetaan ensisijaisesti kuuntelemalla oppikirjan äänitteitä, mutta sen lisäksi myös muuta, mahdollisimman autenttista kuuntelumateriaalia. Puhuttua kieltä harjoitetaan luokkatilanteissa pareittain tai ryhmissä, käyttäen dialogeja tai pieniä esityksiä eri tilanteista. Suoritusohje kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä 1-6 Arviointi Kursseilla on numeroarvostelu, joka perustuu kurssin päättävään kirjalliseen kokeeseen, opiskelijan osallistumiseen tuntityöskentelyyn ja opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. VENÄJÄ B3-KIELI (VE) ESPANJA B3-KIELI (EA) KIINAN KIELI (KI) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (KI 1) 你 好 Tavoitteina ja aiheina: Tutustutaan aasialaisen ja kiinalaisen kulttuurin piirteisiin ja tapakulttuuriin. Kurssilla opitaan kiinan äännejärjestelmän toonit pīnyīn - äännekirjoitusta apuna käyttäen. Harjoitellaan kiinan äänteiden ja tavujen lausumista sekä tehdään lyhyitä keskusteluharjoituksia. Kurssin päätyttyä opiskelija osaa kertoa itsestään ja perheestään tärkeimpiä asioita sekä tehdä kysymyksiä. Aiheina myös ajanlasku ja juhlapäivät, sekä tervehdykset ja toivotukset, numerot. Tutustutaan kiinalaiseen kalligrafiaan ja opetellaan tunnistamaan ja lukemaan tavallisimpia kirjoitusmerkkejä. Harjoitellaan myös kirjoittamaan joitakin tavallisimmista merkeistä ja radikaaleista. Harjoitellaan kiinalaisen sanakirjan käyttöä ja tekstinkäsittelyä. Rakenteina: kysymysten tekeminen, genetiivi, sanajärjestys, mittasanoja, asteen komplementti ja de- rakennepartikkelit, modaalipartikkeli le, apuverbit huì 会, yào 要 ja yīnggāi 应 该. 2. Hyvää matkaa Kiinaan! (KI 2) Aihepiirit: Kurssilla harjoitellaan asioimaan hotellissa ja ravintolassa sekä käymään ostoksilla ja käyttämään liikennevälineitä, lisäksi opetellaan ajanilmauksia ja keskustellaan säästä ja vapaa-ajanharrastuksista. Aiheina myös kiinalaisia partikkeleja ja komplementteja, menneen ja tulevan ajan ilmaiseminen ja apuverbejä. Kulttuuri. Tutustutaan kiinalaiseen kalenteriin ja juhliin, kaupankäynti- ja ruokailutapoihin, historiallisiin nähtävyyksiin sekä ajanviettotapoihin. Opiskelu: Käytetään edelleen aktiivisesti pinyin- kirjoitusta opiskelun apuvälineenä. Harjoitellaan tunnistamaan ja lukemaan aihepiireissä esiintyviä tavallisia merkkejä ja opetellaan kirjoittamaan niistä joitakin. 20

21 21 Harjoitellaan edelleen eri toonien ääntämistä ja äänteiden lausumista sekä yksinkertaisten lauseiden tuottamista perusasioiden ilmaisemiseksi mm. pariharjoituksin ja toistamalla. MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA) PAKOLLISET KURSSIT 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) Kurssien tavoitteena on, että opiskelija - vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan - syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään - tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä - syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita - oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. 2. Polynomifunktiot (MAA2) - harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita - oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen lukumäärää - oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista ilman polynomien jakolaskua - oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. 3. Geometria (MAA3) - harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa - harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita - ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. 4. Analyyttinen geometria (MAA4) - ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille - ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja - syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvo-yhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä f(x) = a tai f(x) = g(x) - vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan. 5. Vektorit (MAA5) - ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin - oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla 21

22 22 - tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden avulla. 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) - oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja - perehtyy kombinatorisiin menetelmiin - perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin - ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä - perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan normaalijakaumaa. 7. Derivaatta (MAA7) - osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä - omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta - määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat - osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot - osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) - tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä - yhtälöitä - tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla - oppii yhdistetyn funktion derivoimisen - tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) - oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla - oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai sin f(x) = sin g(x) - osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x - tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla - ymmärtää lukujonon käsitteen - oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla - osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä muodostettujen summien avulla. 10. Integraalilaskenta (MAA10) - ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita - ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan - oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla - perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin. 22

23 23 SYVENTÄVÄT KURSSIT 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) - oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuus-taulujen avulla - ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita - oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista - oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin - osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin avulla - osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) - oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla - likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa - ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti - oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät - oppii algoritmista ajattelua - harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä - oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) - syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan - täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen - tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 14. Kertauskurssi (MAA14) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - harjaantuu käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Keskeiset sisällöt - kurssien MAA1-MAA10 aihepiirien tietojen yhteensovittamista ja sovelluksia. 15. Talousmatematiikan kurssi (MAA15) - oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä - saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun - saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun - soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. Keskeiset sisällöt - indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia - taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla 23

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen.

Kurssikuvausten väljyyttä voidaan käyttää resurssien salliessa keskeisten sisältöjen syventämiseen ja eheyttävien kokonaisuuksien muodostamiseen. 5.6. Matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija

Lisätiedot

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Matematiikan pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän

Lisätiedot

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä

MATEMATIIKKA. MAA Matematiikan pitkä oppimäärä MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit:

Osoite: Puh. Pakolliset kurssit yht. 27,4 kurssia. Valinnaiset syventävät kurssit: PÄLKÄNEEN LUKION VALINTAKORTTI PITKÄ MATEMATIIKKA Sukunimi Henkilötunnus Etunimet_ Kotikunta_ Osoite: Puh._ Lukion aikana on suoritettava hyväksyttävästi vähintään 75 kurssia, käsittäen kaikki pakolliset

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli

5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4. Toinen kotimainen kieli 5.4.1. RUOTSI (RUB) YLEINEN OSA Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas

Lappeenrannan lukiot. Kurssiopas Lappeenrannan lukiot Kurssiopas 2015 Hyvä opiskelija! Kurssiopas 2015 Tämä kurssiesite on laadittu avuksesi opintojesi suunnittelussa. Kurssiesitteessä on kuvattu lyhyesti Lappeenrannan lukioiden kurssitarjonta.

Lisätiedot

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016

Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Karjaan lukion oppikirjat lukuvuonna 2015 2016 Monet kustantajat tarjoavat oppikirjoja myös sähköisessä muodossa. Voit useissa tapauksissa valita, kumpaa haluat käyttää. Yleensä sähköinen versio on hieman

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat EHDOTUS Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL ry 12.2.2015 Asemamiehenkatu 4 00520 HELSINKI Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 Helsinki EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON

TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON TERVETULOA OPISKELEMAAN LUKIOON SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKIO-OPISKELU YLEENSÄ... 1 2. IIN LUKION TUNTIJAKO...4 3. KURSSIEN SISÄLLÖT...5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 5 VIERAAT KIELET JA RUOTSIN KIELI...7

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015

Helsingin kuvataidelukio. KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 Helsingin kuvataidelukio KURSSIESITE lukuvuodelle 2014-2015 KURSSIESITE 7.1.2014, SISÄLLYS SIVU VALINTAKORTTI (paperiversiossa) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI, Wilmassa AI)... 1 KIELET A-KIELET (pitkä

Lisätiedot

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011

Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 Helsingin kuvataidelukio Kurssiesite 2010 2011 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai 8.10 9.25 8.20 9.35 1 3 8 7 5 9.25 9.45 9.35 9.45 9.45-11.00 11.00 12.00 12.00 13.15 11.00 11.30 1. ruoka

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS

JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT (OPS 2003(2.-, 3.- 2016 ) KOODI KOODI PAKOLLISET KURSSIT (OPS OPS 2003(2.-, 3.- ja 4.-vuoden opiskelijat) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Tekstit ja vuorovaikutus ÄIO1 AI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus P Kieli, kulttuuri ja identiteetti Ä02 AI6 Soveltavin osin; kieli

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS

Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Pitkä matematiikka, Lyhyt matematiikka MATEMATIIKKA, PITKÄ, LUKIO-OPETUS Matematiikka tarjoaa välineitä johdonmukaisen ja täsmällisen ajattelun edistämiseen, avaruuden hahmottamiseen sekä käytännön ja

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa.

MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. MATEMATIIKKA Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän

Lisätiedot

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset:

Venäjä, B3-kieli. Oppikirjat: Muu materiaali: Kuuntelut, äänitteet: Lähiopetuksen painotukset: Etätehtävät: Päivystykset: Venäjä, B3-kieli Muu materiaali: Arviointi: Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän venäjän kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

Kurssien suorittamisen ajoitus

Kurssien suorittamisen ajoitus Kurssien suorittamisen ajoitus Katso taulukosta, missä vaiheessa eri aineiden t suositellaan suoritettaviksi. Tutustu etenkin syventävien en sisältöihin opinto-oppaan avulla, jotta tulet valinneeksi omien

Lisätiedot

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet

Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus ja Opetussuunnitelman perusteet Fokus-sarja toteuttaa uusia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiokoulutus tähtää laaja-alaiseen yleissivistykseen

Lisätiedot

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen)

Kurssien suorittaminen tenttimällä (itsenäinen suorittaminen) Englannin kieli Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Englannin kielen kursseja lukiossa on kolmenlaisia: pakollisia, syventäviä ja soveltavia. Kurssit 1 6 ovat pakollisia ja ne suoritetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja taito lukea tekstejä kehittyy. Opitaan jäsentämään viestintäympäristöä

Lisätiedot

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN

Kurssin lyhenne Kurssin nimi Oppikirja ja ISBN Huomaa, että alkavien opiskelijoiden kurssikirjat ovat lähes kaikki uuden opetussuunnitelman (LOPS 2016) mukaisia, joten käytettynä ostettu materiaali ei yleensä käy. Vanhaa opetussuunnitelmaa noudattavat

Lisätiedot

PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6

PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6 SISÄLTÖ PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 7 PARKANON

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6

PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6 SISÄLTÖ PARKANON LUKIO - LÄHELLÄ SINUA 2 MUSIIKKITEATTERIPAINOTTEINEN LINJA 2 OPISKELU PARKANON LUKIOSSA 3 LUKIO-OPISKELU 4 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 7 PARKANON

Lisätiedot

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset.

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. 1 PAIMION LUKION LUKUVUODEN 2014-2015 OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Oppi- ja digikirjat ovat samansisältöiset. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 Särmä.

Lisätiedot

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8

OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN. BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 2014) Sanoma Pro 978-952- 63-1349-8 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-016 Huomaa, että muutokset ovat vielä mahdollisia! OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOS,

Lisätiedot

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016

K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 K AITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2015 2016 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA

6: Idän filosofia 7: Logiikan kurssi 8: Omakohtainen filosofia KURSSITARJONTA KURSSITARJONTA BIOLOGIA (BI) 1: Eliömaailma 2: Solu ja perinnöllisyys 3: Ympäristöekologia 4: Ihmisen biologia 5: Bioteknologia 7: Lajintuntemuskurssi 8: Biologian työkurssi 9: BI/KE -yhteistyökurssi 10:

Lisätiedot

OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite) tasot seuraavasti:

OPETUKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (Liite) tasot seuraavasti: 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

3. Lausekkeet ja yhtälöt (ma3) Keskeiset sisällöt polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku 5.6 Matematiikka Perusopetus Opetuksen tavoitteet Matematiikan opetuksen tavoitteena on, että aikuisopiskelija oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään

Lisätiedot

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015

KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 KAITAAN LUKION OPPIKIRJAT 2014 2015 O = Otava E = Edita K = Kustannus Oy KK = Kustannuskiila SP = Sanoma Pro SKS = Suomal.kirjall.seura *Oppikirjat voi hankkia perinteisinä kirjoina tai sähköisinä oppikirjoina*

Lisätiedot

KURSSIESITTEET LV. 2015-2016

KURSSIESITTEET LV. 2015-2016 KURSSIESITTEET LV. 2015-2016 Salpauksen lukio, Nastola KOULUTUSKESKUS SALPAUS, SALPAUKSEN LUKIO, NASTOLA Rakokiventie 2 15550 NASTOLA Puh. 03-8287 201 Fax. 03-8287 225 www.salpaus.fi Opetusalapäällikkö

Lisätiedot

KAARINAN LUKIO KURSSIT

KAARINAN LUKIO KURSSIT KAARINAN LUKIO 2013 2014 KURSSIT Sisällysluettelo Tervetuloa Opiskelu nykylukiossa Ylioppilaskirjoitukset Opinto-ohjaus Suositeltava etenemisjärjestys sivu 3 5 6 7 8 Oppiaineet ja kurssiesittelyt Äidinkieli

Lisätiedot

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016

HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 HÄRMÄN LUKION KIRJALISTA 2015-2016 MAANTIETO - Lukion maantiede Ge 1, Sininen planeetta (Otava) - Lukion maantiede Ge 2, Yhteinen maailma (Otava) - Lukion maantiede 3, Ge 3, Riskien maailma (Otava) - Lukion

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015

AVAIN. Kempeleen lukion kurssiopas 2015 AVAIN Kempeleen lukion kurssiopas 2015 KEMPELEEN LUKIO PUHELIN koulusihteeri 050 316 9593 rehtori 050 568 1915 apulaisrehtori 050 316 9592 opinto-ohjaaja 050 463 6610 opettajat 050 316 9594, 050 316 9595

Lisätiedot

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015

Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 2014-2015 Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 01-015 OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA 1 BIOS1, Eliömaailma (Uusin painos 01) Sanoma Pro 6-19-8 BIOLOGIA, Elämä (uusi OPS) BI BIOLOGIA, Ympäristöekologia

Lisätiedot

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013

KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013 Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

5.6. Matematiikka. 5.6.1. Pitkä matematiikka

5.6. Matematiikka. 5.6.1. Pitkä matematiikka 5.6. Matematiikka 5.6.1. Pitkä matematiikka Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä

Lisätiedot

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Kauppiaskatu 17 20100 Turku

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Kauppiaskatu 17 20100 Turku Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Kauppiaskatu 17 20100 Turku rehtori Riikka Lindroos puh. 2629305, 050-4323671 vs.apulaisrehtori Virpi Lieri puh. 2629304, 044-9074402 koulusihteeri Maisa Lehvänen puh.

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2013/2014 AINE ÄIDINKIELI 1-6 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1 Särmä, Tehtäviä 1, OTAVA 978-951-1-23721-1 2 Särmä, Tehtäviä 2, OTAVA

Lisätiedot

PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO

PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO 1 PORIN SUOMALAISEN YHTEISLYSEON LUKIO Lukujärjestyksen tekeminen (kurssitarjotin) Ainelyhenteet Lv. 2012 2013 kurssitarjotin tehdään netin kautta Wilmaan, osoite https://wilma.pori.fi Aloita valitsemalla

Lisätiedot

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia.

Oppikirjan äänitteet CD:llä tai verkossa, opettajan omat tiedostot, yo-kuuntelut. Lyhyitä puhe-, kuuntelu- ja rakenneharjoituksia. Ranska, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän ranskan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA

HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA 1 HYVÄ KALAJOEN LUKIOON AIKOVA Kalajoki on reilun 9000 asukkaan hiekkarantojen merikaupunki. Lukiossamme on noin 250 opiskelijaa Kalajoelta ja ympäristökunnista. Kalajoen lukio on turvallinen yleislukio,

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Pomarkun lukion kirjat 2015-2016

Pomarkun lukion kirjat 2015-2016 Pomarkun lukion kirjat 2015-2016 Äidinkieli Ai 1 ja Ai 2 Kieli ja tekstit 1 978 951 0 277 22 5 SanomaPro Ai 3 ja AI 4 Kieli ja tekstit 2 978 951 0 302 36 1 SanomaPro AI 1 - AI 9 Käsikirja 978 951 0 263

Lisätiedot

KURSSIEN ARVIOINTI... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ... 4 ENGLANTI... 8 RUOTSI... 10 SAKSA...

KURSSIEN ARVIOINTI... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ... 4 ENGLANTI... 8 RUOTSI... 10 SAKSA... KURSSIEN ARVIOINTI... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ... 4 ENGLANTI... 8 RUOTSI... 10 SAKSA... 12 RANSKA... 14 ESPANJA... 15 VENÄJÄ... 17 PITKÄ MATEMATIIKKA...

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3)

ÄI 6: Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (pakollinen / suoritusvuosi 3) Vihdin lukion oppikirjat lukuvuonna 2011-2012 Listassa on kursseilla vaadittavat oppikirjat oppiaineittain. Listasta puuttuvilla kursseilla ei ole oppikirjaa tai niitä ei järjestetä lukuvuonna 2011-2012.

Lisätiedot

SISÄLTÖ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS. 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ. 4 ENGLANTI (A1-KIELI). 5 RUOTSI (B1-KIELI). 7 RANSKA (B2-KIELI). 9 SAKSA (B2-KIELI).

SISÄLTÖ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS. 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ. 4 ENGLANTI (A1-KIELI). 5 RUOTSI (B1-KIELI). 7 RANSKA (B2-KIELI). 9 SAKSA (B2-KIELI). IISALMEN LYSEOON AIKOVAN OPAS 2010 2 SISÄLTÖ ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 4 ENGLANTI (A1-KIELI)... 5 RUOTSI (B1-KIELI)... 7 RANSKA (B2-KIELI)... 9 SAKSA (B2-KIELI)... 10 VENÄJÄ

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016

NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 NAANTALIN LUKION OPPIKIRJALUETTELO LV. 2015/2016 AINE ÄIDINKIELI 1-9 Särmä, Suomen kieli ja kirjallisuus, OTAVA 978-951-1-23436-4 1-3 Särmä, Kielenhuolto, OTAVA 978-951-1-26586-3 3 Särmä, Tehtäviä 3, OTAVA

Lisätiedot

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Kauppiaskatu 17 20100 Turku

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Kauppiaskatu 17 20100 Turku Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Kauppiaskatu 17 20100 Turku rehtori Riikka Lindroos puh. 2629305, 050-4323671 vs.apulaisrehtori Virpi Lieri puh. 2629304, 044-9074402 koulusihteeri Maisa Lehvänen puh.

Lisätiedot

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101)

Englanti (A-kieli) PAKOLLISET KURSSIT. 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA101) Englanti (A-kieli) Englannin opiskelu antaa valmiudet ymmärtää muita ja tulla ymmärretyksi sekä suullisesti että kirjallisesti kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelun tavoitteena on oppia soveltamaan englannin

Lisätiedot

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI

Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN BIOLOGIA BI Haminan lukion oppikirjat lukuvuonna 06-07, opetussuunnitelma otettu käyttöön 00 Huomioi, että muutokset ovat vielä mahdollisia. Lisätietoja kurssien opettajilta. OPPIAINE KURSSI OPPIKIRJA KUSTANTAJA ISBN

Lisätiedot

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015

PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 PORKKALAN LUKION JA AIKUISLINJAN OPPIKIRJAT LV 2014-2015 Kaikkien oppiaineiden kirjoista on käytössä aina uusin painos. JOS kurssikoodin lopussa (kurssitarjottimella tai Helmissä) on pieni e-kirjain, tarkoittaa

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot