Venäjän kielen opiskelun edistäminen Lappeenrannassa

Transkriptio

1 Venäjän kielen opiskelun edistäminen Lappeenrannassa Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen KIELISTRATEGIA Lappeenrannan kasvatus ja opetustoimi

2 Sisällys 1. JOHDANTO MISSIO, VISIO ja TAVOITTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Kieltenopetuksen tilanne Suomessa Euroopan unionin suositukset ja näkemykset Muiden maiden kieltenopetuksen tilanne Elinkeinoelämän näkemyksiä venäjän ja muiden kielten tarpeellisuudesta Muiden toimijoiden näkemyksiä Lappeenrannan vapaaehtoisten kielten valinnat perusopetuksessa viime vuosina Ensimmäisen vapaaehtoisen kielen (A2) valinnat Toisen vapaaehtoisen kielen (B2) valinnat Englanninkielisten ja kielisuihkuluokkien hakijamäärät KOHDERYHMÄANALYYSI Kielikyselyiden kohderyhmät, kyselyiden toteutus ja vastausprosentit Vastaukset kohderyhmittäin Vastaukset kouluittain TOIMENPIDEOHJELMA Ensimmäinen vieras kieli (A1) Ensimmäinen vapaaehtoinen kieli (A2) Toinen vapaaehtoinen kieli (B2) Kielikerhot Etäopetus Kieliohjelman yhteenveto Muita toimenpiteitä Taloudelliset vaikutukset LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITE ja 2. luokkalaisten vanhempien kyselyn tulokset

3 LIITE englanninkielisten luokkien vanhemmat LIITE luokkalaisten vanhemmat LIITE englanninkielisen luokan vanhemmat LIITE luokkalaiset LIITE 6. Lukion 2. vuosikurssin opiskelijat LIITE 7. Kieltenopettajat LIITE 8. Rehtorit LIITE 9. Yhteenveto lausunnoista Kieli pitkällä seminaari kielitaidon merkityksestä, Lappeenranta

4 1. JOHDANTO Lappeenrannan kaupunki anoi vuonna 2012 Opetus ja kulttuuriministeriöltä lupaa aloittaa kokeilu, jossa peruskoulun 7. luokkalaiset voisivat valita toisen kotimaisen kielen, ruotsin sijaan venäjän. Opetus ja kulttuuriministeriö suhtautui anomukseen kielteisesti, mutta suhtautui myönteisesti siihen, että venäjän kielen opiskelumahdollisuudet voitaisiin turvata maan itäosissa. Opetus ja kulttuuriministeriö kutsui kuntien edustajat keväällä 2013 keskustelemaan kanssaan siitä, millaisilla toimenpiteillä riittävä venäjän kielen opetustarjonta olisi mahdollista varmistaa. Lappeenrannan kaupunki päätyi tältä pohjalta valmistelemaan kielistrategian asian tiimoilta ja Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen strategian valmistelua varten. Tämä strategia on valmisteltu lukuvuoden aikana. Strategian tavoitteena on ollut selvittää, mikä on eri tahojen näkemys venäjän opiskelun tarpeellisuudesta ja minkälaisella kieliohjelmalla ja muilla toimenpiteillä tarvittava opetus saadaan Lappeenrannan kaupungissa järjestettyä. Strategian toimeenpano toteutetaan pitkälti perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 valmistelun ja käyttöönoton yhteydessä. Myös Lappeenrannan kaupungin strategia sisältää Venäjä ohjelman. Samoin Etelä Karjalan liiton tulevassa uudessa maakuntaohjelmassa Venäjä ja muukin kansainvälisyys on painotettuna. Kielistrategioita ei ole kunnissa juurikaan tehty. Aikaisemmat kielistrategiat koskevat lähinnä kaksikielisiä kuntia kohdistuen toiseen kotimaiseen kieleen. On selvää, että kielitaidolla on merkitystä niin kaupanalalla kuin muillakin elämänaloilla. Englantia pidetään useasti jo itsestään selvänä taitona kansainvälisissä yhteyksissä, mutta varsinkin viime vuosina on muiden kielten merkitystä alettu korostaa erityisesti uusien suhteiden luomisessa. Näkemykset siitä, mitä kieliä kannattaa opiskella englannin lisäksi, vaihtelevat jonkin verran maittain ja toki myös sen alan mukaan, mikä on edustettuna. Kaupanalalla pyritään ennustamaan suurimpia kasvualueita, ja silloin esille nousevat niin kutsutut BRIC maat: Brasilia, Intia, Venäjä ja Kiina. Toisaalta taas nostetaan esille 3G maat eli painopiste on Aasiassa. British Councilin tekemän raportin mukaan tulevaisuuden kieliä ovat espanja, arabia, ranska, kiina, saksa, portugali, italia, venäjä, turkki ja japani (British Council, 2014). Näkökulmia ja mielipiteitä on monia, mutta tarkastellessamme Lappeenrannan perusopetuksen kielistrategiaa, on ennen kaikkea huomioitava maantieteellinen sijaintimme. Venäjä on aina ollut 4

5 suuri ja merkityksellinen naapurimaamme ja tulee sitä aina olemaankin. Venäjän talouden tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta tosiasia on, että jokaisella elämän osa alueella törmäämme Lappeenrannassa siihen, että venäjän osaamisesta olisi hyötyä. Suomeen kaivataan lisää Venäjän kielen ja kulttuurin opetusta (Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri, 2013) Venäläisen kulttuurin tuntemuksesta kilpailuetu (Keskuskauppakamari, 2013) Venäjä ykköskieleksi koulussa (Esko Aho, 2014) Venäjä, Ruotsi ja Saksa ovat Suomen kolme tärkeintä yksittäistä vientimaata suuruusjärjestyksen vaihdellessa vuosittain. (Rintakoski, Talouselämä 2013) Suomalainen kielitaito on käsite kaikkialla muualla paitsi Suomessa. (Laura Lares 2014) If you talk to a man in a language he understands, that goes to his head. If you talk him in his language, that goes to his heart. (Nelson Mandela) 5

6 2. MISSIO, VISIO ja TAVOITTEET Lappeenrannan kasvatus ja opetustoimen strategian missio on Ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii. Koska kieltenopetus on oleellinen osa kasvatus ja opetustoimen palvelua, on kielistrategian mission oltava sama. Kasvatus ja opetustoimen visio puolestaan on Suomen paras kasvatus ja opetustoimi, koska otamme huomioon lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja tarpeet, kasvatamme ja kasvamme yhdessä samanarvoisina sekä opimme nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten. Kielistrategialle voi asettaa tähän pohjaten kieltenopetukseen kohdistetumman vision: Ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksiin riittävän kielitaitoisia lappeenrantalaisia. Tavoitteessa kuvataan yksityiskohtaisemmin, mihin tällä visiolla pyritään. MISSIO Ilosii, pärjäävii, kloppaalei karjalaisii VISIO ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksiin riittävän kielitaitoisia lappeenrantalaisia TAVOITTEET edistää venäjän kielen opiskelua Lappeenrannassa niin määrällisesti kuin laadullisestikin Lappeenrannan perusopetuksen kieltenopetus kohtaa ympäröivän yhteiskunnan vieraiden kielten osaamisen tarpeet kieltenopetuksella on selvä strategia, jonka mukaan tulevaisuudessa edetään kieltenopettajat tekevät yhteistyötä yli kouluasteiden kieltenopetuksen laadun takaamisen hyväksi Kuva 1. Kielistrategian missio, visio ja tavoitteet. 6

7 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Ympäröivän yhteiskunnan kielitaitotarpeiden kartoituksen painopisteeksi asetettiin luonnollisesti oma alue. Lappeenrannassa tarkastelun kohderyhmät pyrittiin valitsemaan mahdollisimman laajasti. Kuvassa 2 on esitetty toimintaympäristöanalyysin lähtökohdat tässä työssä. LAPPEENRANTA ETELÄ KARJALA SUOMI EUROOPPA MUU MAAILMA oppilaat muut kunnat viranomaiset EU muut maat perheet muut oppilaitokset muut oppilaitokset muut oppilaitokset muut oppilaitokset opetushenkilöstö yritysmaailma muut kunnat muut maat yritysmaailma kaupunkiorganis aatio maakuntahallinto yritysmaailma yritysmaailma OECD ym järjestöt muut oppilaitokset paikalliset yrittäjät järjestöt Kuva 2. LAPPEENRANNAN PERUSOPETUKSEN KIELISTRATEGIA toimintaympäristöanalyysi 7

8 3.1. Kieltenopetuksen tilanne Suomessa Viimeisen viidentoista vuoden aikana on vieraiden kielten opiskelussa tapahtunut muutoksia Suomessa. Suurin osa peruskoulun päättäneistä on opiskellut kahta vierasta kieltä, ja kolmea vierasta kieltä on opiskellut vajaa viidennes. Lisäksi alueelliset erot ovat kasvaneet: ruotsinkielisillä alueilla vapaaehtoisia kieliä opiskellaan enemmän. Suuntausta ei ole saatu muuttumaan eri kehittämishankkeista huolimatta. Ongelmiksi koetaan erityisesti taloudellinen tilanne kunnissa, mutta myös ajan ja kouluyhteisön tuen puute. Esimerkiksi rehtorin kielteinen asenne kielitarjonnan monipuolistamiseen on koettu hidastavaksi tekijäksi. (Opetushallitus 2011) Ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) on Suomessa pitkään opiskeltu englantia. Taulukossa 1 on esillä vuoden 2012 tilanne A1 kielen suhteen. Muutoksia muiden kielten hyväksi ei paljoakaan ole tapahtunut. taulukko 1. A1 kieliä 3. luokalla opiskelleet vuonna 2012 (Suomen kieltenopettajien liitto 2012) kieli % (3.luokan oppimäärästä) muutos vuoteen 2010 verrattuna englanti 90,5 0 suomi 5,4 +0,2 saksa 1,2 0,1 ruotsi 1,0 0 ranska 0,9 0,1 venäjä 0,3 +0,1 Ensimmäistä vapaaehtoista kieltä (A2) opiskeli vuonna luokan oppilaista 26,2 %. Taulukosta 2 on nähtävissä, että saksan suosio on hieman kahden vuoden aikana kasvanut, mutta muuten muutokset ovat vähäisiä. taulukko 2. A2 kieliä 5. luokalla opiskelleet vuonna 2012 (Suomen kieltenopettajien liitto 2012) kieli % (5.luokan oppimäärästä) muutos vuoteen 2010 verrattuna saksa 6,2 +0,7 englanti 7,9 +0,2 ruotsi 7,4 0,1 ranska 2,8 0 8

9 venäjä 0,8 +0,2 espanja 0,7 ei vertailulukua Toisen vapaaehtoisen kielen (B2) valintoja vähentävät A2 kielten valinnat. Vuonna 1996 B2 kieliä opiskeli 42,7 % oppilaista. Vuonna 2012 vastaava luku oli enää 11,5 %. Vuonna 2012 suosituin B2 kieli oli saksa 7,7 %, toiseksi suosituin oli ranska 4,8% ja kolmanneksi suosituin venäjä 1,9%. Venäjän kielen suosio on pysynyt valtakunnallisesti lähes samana vuodesta 1994 lähtien. Pientä kasvua on tapahtunut vuonna 2012 A2 kielenä. Vuonna 2013 venäjän kielen ylioppilaskokeeseen osallistuneiden määrä oli suurempi kuin koskaan (373 kokelasta) ja lyhyeen venäjään osallistuneidenkin määrä oli suurempi sitten vuoden Euroopan unionin suositukset ja näkemykset Vuonna 2002 asetettu kahden vieraan kielen omaksuminen on edelleen tavoitteena. Vieraiden kielten opiskelun aikaistamista pyritään edistämään EU:n alueella. Euroopan komission vientiä harjoittaville pk yrityksille tekemässä kyselytutkimuksessa yli kymmenesosa yrityksistä ilmoitti menettäneensä liikesopimuksia puutteellisen kielitaidon takia. Menetettyjen liiketoimintamahdollisuuksien arvo oli noin 8 13,5 miljoonaa euroa. Toinen este oli kulttuurierot. (Euroopan komissio, 2011) Saksaa käytetään yleisesti EU:n alueella 15 maahan suuntautuvassa viennissä, venäjää yleisesti kaupankäynnissä Baltian maiden, Puolan ja Bulgarian kanssa; ranskaa kahdeksassa maassa. Vieraiden kielten opiskelun varhentaminen on ollut EU:n pyrkimyksenä viime vuosina. Useissa maissa näin onkin tehty. Kuvassa 3 on esillä tämän kehityksen edistyminen. 9

10 Kuva 3. Vieraiden kielten aloitusikä Euroopassa. (Eurydice, European Commission) 3.3. Muiden maiden kieltenopetuksen tilanne Muissa Pohjoismaissa englanti on ensimmäinen pakollinen vieras kieli. Toisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan yleensä yläkoulussa. Suomen lisäksi muissakin Pohjoismaissa englannin painottumisen takia on koettu tärkeäksi pohtia kielten opiskelun aloittamisen varhentamista ja kielivalikoiman monipuolistamista. Englanti on koko Euroopan tasolla opiskelluin kieli. Seuraavaksi opiskelluimmat kielet ovat ranska ja saksa. Suomessa vieraita kieliä opiskellaan edelleen enemmän kuin Euroopassa, vaikka meilläkin valintamäärät ovat vähentyneet. Iso Britanniassa on huomattu, että englannin lisäksi heidänkin olisi hyvä osata muita kieliä. British Councilin julkaiseman raportin mukaan Iso Britannia menettää 48 miljardia puntaa puutteellisen kielitaidon takia vuosittain. Tällä hetkellä siellä aloitetaan vieraan kielen opiskelu 11 vuotiaana, mutta jo 14 vuotiailla kieltenopiskelu ei ole pakollista. 10

11 Yhdysvalloissa suosituimmat vieraat kielet ovat espanja ja ranska. Kuitenkaan kaikkien ei ole pakko niitä opiskella. Tilanne kielten opiskelun suhteen vaihtelee osavaltioittain. Sama tilanne on Kanadassa, jossa maan kaksikielisyys luo oman pohjansa maan kielipolitiikalle Elinkeinoelämän näkemyksiä venäjän ja muiden kielten tarpeellisuudesta Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän selvityksen (2009) mukaan tulevaisuuden kieliä ovat venäjä, portugali, kiina, espanja, englanti, ranska, viro, saksa, italia, ruotsi. Vuonna 2014 julkaistussa selvityksessä käytetyimmät kielet EK:n jäsenyrityksissä ovat suomi 97 %, englanti 76 %, ruotsi 47 %, venäjä 29 % ja saksa 14 %. Kun kysyttiin yrityksessä nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarpeen kasvua lähivuosina, venäjän osuus on 70 %, kiina 58 %, viro 40 % ja italia 38 %. Elinkeinoelämän keskusliitto painottaa monipuolisen kielitaidon merkitystä kansainvälisten yhteyksien luomisessa ja kilpailuedun saavuttamisessa. Selvittäessämme paikallisen elinkeinoelämän näkemyksiä kielitaidon tarpeellisuudesta Lappeenrannassa, keskustelimme Etelä Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajan Mika Peltosen, Kaakkois Suomen työ ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja Tuija Luodelahden sekä Lappeenrannan kaupungin yrityspalveluiden Wirman projektipäällikkö Terhi Jantusen kanssa. Heidän näkemyksensä on esitetty alla olevissa kuvissa. 11

12 Venäjä ei ykkösveturi lisäarvo ja mahdollisuus globaalisti nähtynä ei ykköskieli viimeisen 20 vuoden aikana merkitys noussut, erityisesti vähittäiskaupan puolella myyjät ja muut palvelutehtävässä olevat tarvitsevat äidinkieleltään venäläisiä palkataan mieluummin, jos tarvitsee olla paljon venäläisten kanssa tekemississä uusi polvi venäläisiä haluaa puhua englantia ja käyttää sitä bisneskielenä ei ykköskieli myöskään ulkomaankaupassa; maariski Muut kielet englanti ehdoton ykkönen ruotsi ja saksa vahvat espanja ja ranska ei bisneskieliä Painotus strategiassa kansainvälisyydellä, mutta ei ainoastaan Venäjällä. Mika Peltonen, Etelä Karjalan kauppakamari 12

13 Venäjä tarve noussut viime vuosien aikana suurin tarve kaupan, palveluiden ja matkailun alalla se, kuinka paljon venäjää tarvitaan, ratkaisee palkataanko mieluummin äidinkieleltään venäläinen uusi tuleva venäjän osaajien tarve: venäläiset tarvitsevat tilitoimistojen ym palveluja Muut kielet englantia tarvitaan paljon saksaa ja ranskaa tarvitaan vähän, mutta Euroopan valtakielinä kuitenkin tärkeitä kieliä espanjaa tarvitaan metsäteollisuuden parissa Tuija Luodelahti, Kaakkois Suomen työ ja elinkeinotoimisto Venäjä uuden polven edustajat osaavat englanti jo paremmin isommat venäläiset firmat, jotka pyrkivät globaaleille markkinoille, käyttävät enenevissä määrin englantia venäjän kielellä edelleen iso merkitys, ymmärryksen syventäjänä, asioiden edistajänä varsinkin kahdenkeskisissä kontakteissa Muut kielet englanti tärkeä laajalti käytetty yleiskieli, myös akateemisessa maailmassa Kiinan globaalin vahvistuneen vaikutuksen ja kasvavien matkailijamäärien myötä kiinan kielellä kasvava merkitys voisiko kouluissa opettaa yhtä kieltä kustakin isosta kieliperheestä? Terhi Jantunen, Wirma Kuva 4. Eri toimijoiden näkemyksiä kielitaidon tarpeesta Lappeenrannan alueella. 13

14 3.5. Muiden toimijoiden näkemyksiä Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan, Kari Jukaraisen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan edelleen ns. perinteisten kielten osaamista. Englannin ja ruotsin lisäksi saksa, venäjä, ranska ja espanja ovat tärkeitä. Hänen mukaansa venäjää tarvitaan varsinkin Etelä Karjalassa aina, tapahtuipa Venäjän taloudessa mitä tahansa. Perinteisten vieraiden kielten lisäksi tarvitsemme tulevaisuudessa myös uusien kielien kuten esimerkiksi kiinan, japanin ja arabian osaajia. Jukarainen vierastaa ajatusta kielten ylikouluttamisesta. Pienenä kielialueena meidän olisi kuitenkin käytävä keskustelua siitä, millaisesta kielitaidosta huolehtii yleissivistävä koulutus, ja mikä on puolestaan työ ja elinkeinoelämän rooli suomalaisten kielivarannon rakentamisessa. Käännöstoimisto Filial Lappeenranta Oy:n toimitusjohtajan Maija Tahvanaisen näkemykset on koottu kuvaan 5. Venäjä toiseksi kysytyin käännöskieli tarve tippuu koko ajan venäläiset yritykset ja viranomaiset hyväksyvät nykyään myös englanninkielisiä sopimuksia ja asiakirjoja Venäjälle menevillä yrityksillä on jo omaa venäjää osaavaa henkilöstöä suomalaiset yritykset palkkaavat venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöstöä, koska he tuntevat myös venäläisen kulttuurin englantia opiskellaan ja puhutaan Venäjällä entistä enemmän venäläiset yritykset eivät odota saavansa palvelua venäjäksi Muut kielet englanti ehdoton ykkönen muita tärkeitä kieliä: saksa, ranska, espanja, italia ruotsin kielen osaaminen on tärkeää kuva 5. Käännöstoimisto Filial Lappeenranta Oy:n toimitusjohtajan näkemyksiä kielitaidon tarpeellisuudesta 14

15 Lappeenrannan lukioissa saksan ja ranskan suosio on laskenut huomattavasti viime vuosien aikana. Venäjän suosio, varsinkin aloituskurssien määrä, on puolestaan kasvanut huomattavasti. Espanjan suosio on myös kasvanut ja noudattaa näin valtakunnallista suuntaa. Myös italian kursseja on Lappeenrannan lukiokoulutuksessa tarjolla, mutta niidenkin suosio on laskenut. Muut oppilaitokset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Saimaan ammattikorkeakoulu (Saimaan amk) sekä Saimaan ammattiopisto (Sampo) jakavat hyvin pitkälle samat näkemykset ja toiveet kuin kaupunkikin. Oppilaitokset toivovat yhteistä polkua peruskoulun ja muiden oppilaitosten kanssa kieltenopetuksessa. Samoin oppilaitoksissa pohditaan sitä, millaiseen kieliohjelmaan kannattaa tulevaisuudessa panostaa. Tarkasteltaessa kyseisten oppilaitosten kieliohjelmia, seuraavat yksittäisiin kieliin liittyvät seikat nousevat esille: englanti on kaikissa oppilaitoksissa tärkein vieras kieli venäjän kurssit ovat suosittuja, suosio kasvanut varsinkin alkeisryhmissä Sampon, LUTin ja Saimaan amkn opiskelijoiden keskuudessa saksan opiskelu on yliopistossa muuttunut: alkeis ja jatkokurssille haetaan runsaasti, mutta ylemmän tason opiskelu on vähentynyt. espanja on ollut suosittu viime vuosina LUT:ssa ja Saimaan amk:ssa ranskan suosio on vähäistä, Sampon kokkiopiskelijoilla ruoka ranskaa kiinan opiskelu on mahdollista LUTin ja Saimaan amkn yhteistyöllä viron opintoja on mahdollista suorittaa tietyssä määrin Saimaan amk:ssa 3.6. Lappeenrannan vapaaehtoisten kielten valinnat perusopetuksessa viime vuosina Lappeenrannan perusopetuksen kielivalikoima on viime vuosina ollut suhteellisen kattava. Vuodesta 1994 kaupungissamme ovat toimineet englanninkieliset luokat, joiden oppilaat aloittavat englannin opiskelun heti ensimmäisellä luokalla ja opiskelevat osan koulunkäynnistään englanniksi sekä valitsevat vapaaehtoisen kielen neljännestä luokasta lähtien. Näiden luokkien olemassaolo on velvoittanut kaupunkia järjestämään kyseiseen kouluun laajan kielivalikoiman, joka on hyödyntänyt samalla myös suomenkielisten luokkien oppilaita. Vuodesta 1997 alkaen Itä Suomen suomalais venäläinen koulu on yksityisenä kouluna tarjonnut venäjän kielen opetusta ensin viidennestä luokasta ja tällä hetkellä jo esikoulusta alkaen lukioon saakka. Tarve kaupungin omaan vapaaehtoisen pitkän (A2 kielen) venäjän opetukseen on kasvanut koko ajan venäläisten turistien ja Venäjälle suuntautuvan kaupan kasvun myötä. Kaupunki lisäsi venäjän A2 kieliohjelmaan vuonna 2007, ja kysyntä on kasvanut koko ajan. 15

16 Saksan asema vapaaehtoisena A2 kielenä oli suurimmillaan 2000 luvun alussa. Suuntaus saksan suosiossa on sama kuin valtakunnallisesti eli suosio on laskenut huomattavasti parhaista vuosista. Ranskan suosio ei ole kokenut niin suuria muutoksia kuin saksan. Espanjaa alettiin tarjota ensimmäisenä vapaaehtoisena kielenä vuonna 2012, ja sen suosio on kasvanut muissakin oppilaitoksissa Ensimmäisen vapaaehtoisen kielen (A2) valinnat Lappeenrannassa on vuodesta 2009 tarjottu ensimmäistä vapaaehtoista kieltä (A2) neljännestä luokasta lähtien. Sitä ennen A2 kielen opiskelu alkoi viidenneltä luokalta. Oppilaiden tuntimäärä on pysynyt samana. Vuoden 2009 kohdalla on kyseessä siirtymävaihe, jolloin kummallakin vuosiluokalla alkoi uudet ryhmät. Taulukossa 3 on esitetty A2 kielten valinnat vuodesta 2007 lähtien. Aloittajien määrä kuitenkin vaihtelee sen mukaan, miten ryhmiä saadaan muodostettua valintojen hajaantuessa eri kielien ja koulujen kesken. Esimerkiksi vuonna saksan ryhmiä ei voitu järjestää lainkaan 27 valitsijan sijoittuessa eri kouluille. Ranskaa pystyi aloittamaan kahdeksan oppilasta, espanjaa 19 ja venäjää 145. taulukko 3. A2 kielten valinnat Lappeenrannan perusopetuksessa vuosina SA RA VE ES yhteensä osuus ikäluokasta A2 kieliopintojen aloittaneiden määrä % 17 % ,5 % 36 % 12,6 % 15 % % 8,5 % % 21 % % 22 % % 29 % % 16

17 Toisen vapaaehtoisen kielen (B2) valinnat Ensimmäisen vapaaehtoisen kielen valinnat ovat vähentäneet merkittävästi toisen vapaaehtoisen kielen valintoja koko maassa. Taulukosta 4 on nähtävissä, miten B2 kielten valinnat ovat jakautuneet eri kielten välillä Lappeenrannassa. Venäjä ja espanja ovat olleet suosituimmat B2 kielet viime vuosien aikana. taulukko 4. B2 kielten valinnat Lappeenrannan perusopetuksessa vuosina SA RA VE ES yhteensä osuus ikäluokasta ,30 % ,30 % ,10 % ,40 % ,50 % ,50 % yhteensä Englanninkielisten ja kielisuihkuluokkien hakijamäärät Lappeenrannassa on vuodesta 1994 järjestetty englanninkielistä opetusta vuosiluokilla 1 9. Oppilaat siis aloittavat englannin kielen opiskelun ensimmäisellä luokalla, ja opetus tapahtuu osittain englanniksi. Neljännellä luokalla kaikki englanninkielisten luokkien oppilaat aloittavat jonkun A2 kielen opiskelun. Muuten heidän kieliohjelmansa noudattaa muiden luokkien ohjelmaa. Englanninkielisille luokille järjestetään pääsykoe, jossa testataan lapsen koulu ja kielellisiä valmiuksia. Oppilaat opiskelevat 1 6 vuosiluokat Kesämäen koulussa ja siirtyvät sen jälkeen Kesämäenrinteen kouluun. Kesämäenrinteen koulu on englanninkielisten luokkien lisäksi järjestänyt vuodesta 1999 alkaen niin kutsuttua kielisuihkuopetusta sen valinneille oppilaille. Kielisuihkuluokan oppilailla on 1 2 tuntia enemmän englannin opetusta, ja osa muiden oppiaineiden opetuksesta on englanniksi. Myös kielisuihkuluokille on soveltuvuuskoe. Taulukossa 5 on kuvattu sekä englanninkielisille että kielisuihkuluokille pyrkivien hakijamäärät. 17

18 taulukko 5. Hakijamäärät Lappeenrannan englanninkielisille luokille ja kielisuihkuluokalle englanninkieliset luokat kielisuihkuluokat KOHDERYHMÄANALYYSI 4.1. Kielikyselyiden kohderyhmät, kyselyiden toteutus ja vastausprosentit Kielikyselyiden kohderyhmien valinnassa pyrittiin ottamaan huomioon se, että ne edustavat mahdollisimman laajasti kieltenopetuksen sidos ja kohderyhmiä. Samalla haluttiin saada palautetta nykyisestä kieltenopetuksesta. Kyselyt tehtiin sähköisellä kyselyohjelmalla syksyn 2013 ja talven 2014 aikana. Vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Alla olevassa taulukossa on esitetty kyselyiden kohderyhmät sekä vastausprosentit. 18

19 taulukko 6. Kielikyselyiden kohderyhmät ja vastausprosentit. kyselyn kohderyhmä vastausprosentti 1.ja 2. luokkalaisten vanhemmat 60,4 % englanninkielisten luokkien vanhemmat 69 % 9. luokkalaisten vanhemmat 21,1 % 9. englanninkielisen luokan vanhemmat 52 % 9. luokkalaiset 21,6 % lukion 2.vuosikurssilaiset 20,3 % kieltenopettajat n=43* rehtorit 39 % *= kieltenopettajien kyselyssä on mukana myös ne luokanopettajat, jotka opettavat englantia, ja heidän lukumääräänsä ei ollut käytettävissä 4.2. Vastaukset kohderyhmittäin Kaikilta kohderyhmiltä ei kysytty kaikkia samoja kysymyksiä. Tässä kappaleessa on otettu esille ne keskeiset kysymykset, joiden voidaan katsoa olevan oleellisia kielistrategian toimenpiteiden laadinnan kannalta. Kysyttäessä kielitaidon merkityksestä kaikki kohderyhmät olivat selkeästi sitä mieltä, että kielitaidon merkitys on kasvanut. taulukko 7. Kielitaidon merkitys on viime vuosina kasvanut täysin tai osittain samaa mieltä lk VANH 98,6 % 9. lk VANH 99,0 % lk EN VANH 97,7 % 9. lk EN VANH 100,0 % 9. lk OPP 78,1 % lukion II OPP 94,0 % rehtorit 100,0 % kieltenopettajat 100,0 % Tulevaisuuden kielinä kaikki näkivät englannin ohella venäjän. Kolmantena esille nousi saksa. 19

20 taulukko 8. Tulevaisuuden kielet 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 EN VE SA ES KI Ensimmäisen vieraan kielen (A1) tarkoituksenmukaisinta aloitusikää kysyttiin neljältä kohderyhmältä. Rehtoreista kukaan vastanneista ei ollut sitä mieltä, että opetus tulisi aloittaa jo 1. luokalla. Sen sijaan heistä jopa 40 % oli sen kannalla, että aloitusajankohta tulisi olla 2. lk. taulukko 9. Milloin A1 kieli tulisi aloittaa 1. tai 2. lk 3. lk lk VANH 35,70 % 64,30 % 9. lk VANH 45,10 % 54,90 % kieltenopettajat 37,20 % 62,80 % rehtorit 40,00 % 60,00 % 20

21 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% 1. tai 2. lk 3. lk Ensimmäistä vapaaehtoista vierasta kieltä (A2) kysyttäessä venäjän suosio nousee selvästi esille. Rehtoreista jopa 100 % on sitä mieltä, että venäjän tulisi olla valittavien joukossa. Seuraavina ehdotetaan saksaa ja ranskaa lähes kaikissa vastaajaryhmissä. taulukko 10. Mitä kieliä pitäisi opettaa ensimmäisenä vapaaehtoisen kielenä (A2)? VE SA RA ES lk VANH 96,7 % 82,3 % 54,5 % 36,1 % EN lk VANH 84,9 % 68,8 % 53,5 % 69,8 % kieltenopettajat 85,7 % 83,3 % 57,1 % 45,2 % rehtorit 100,0 % 87,5 % 62,5 % 43,4 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % VE SA RA ES lk VANH EN lk VANH kieltenopettajat rehtorit 21

22 Tarkemmat vastaukset on nähtävissä liitteissä Vastaukset kouluittain Analysoitaessa vastauksia kouluittain ei ollut mielekästä katsoa jokaista koulua erikseen. Analyysiin otettiin mukaan kultakin palvelualueelta se alakoulu, jossa vastauksia oli eniten ja lisäksi Kimpisen koulu keskustan kouluna. Joissain kysymyksissä oli nähtävissä suuriakin eroja alueittain. Kysyttäessä vanhempien mielipidettä siitä, onko pitkän vapaaehtoisen vieraan kielen opiskelu heidän lapsensa kannalta tärkeää, myönteiset vastaukset vaihtelevat kouluittain % prosentin välillä. taulukko 11. On tärkeää, että lapseni opiskelee pakollisten kielten lisäksi vapaaehtoista A2 kieltä. KYLLÄ EI Kimpinen 70,6 % 29,4 % Lappee 68,1 % 31,9 % Lauritsala 55,1 % 44,9 % Martikanpelto 67,3 % 32,7 % Myllymäki 50,9 % 49,1 % Voisalmi 65,1 % 34,9 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % KYLLÄ EI 10,0 % 0,0 % 22

23 Vaihteluväli kysyttäessä lyhyen, vapaaehtoisen kielen merkitystä ei ole ihan niin suuri. taulukko 12. On tärkeää, että lapseni opiskelee pakollisten kielten lisäksi vapaaehtoista B2 kieltä. KYLLÄ EI Kimpinen 72,6 % 27,5 % Lappee 70,2 % 29,8 % Lauritsala 65,7 % 34,3 % Martikanpelto 73,6 % 26,4 % Myllymäki 62,0 % 38,0 % Voisalmi 59,1 % 40,9 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % KYLLÄ EI 20,0 % 10,0 % 0,0 % Englanti on ollut viime vuosina yleisin ensimmäinen vieras kieli, ja vastausten perusteella niin toivottaisiin olevan tulevaisuudessakin. Ainoastaan Voisalmen koulun vastaajien prosenttiluku on selvästi erilainen, mutta senkin osalta vastaajien lukumäärällisesti katsottuna merkitys on pieni (vain 5). taulukko 13. Toivoisin, että Lappeenrannan perusopetuksessa tarjottaisiin ensimmäisenä pakollisena vieraana kielenä EN VE 23

24 Kimpinen 90,2 % 7,8 % Lappee 95,8 % 4,2 % Lauritsala 92,9 % 7,1 % Martikanpelto 92,5 % 7,5 % Myllymäki 97,3 % 2,7 % Voisalmi 88,6 % 11,4 % 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % EN VE Suuriakin alueellisia eroja on nähtävissä, kun kysytään vanhempien mielipidettä siitä, milloin ensimmäinen vieras kieli tulisi aloittaa. Kolmannen luokan kannalla on peräti 51 % Kimpisessä, kun taas Voisalmessa peräti 82 %. taulukko 14. Millä vuosiluokalla ensimmäinen vieras kieli tulisi aloittaa 1. lk 2. lk 3. lk Kimpinen 13,7 % 35,3 % 51,0 % Lappee 10,4 % 31,3 % 58,3 % Lauritsala 11,3 % 21,1 % 67,6 % Martikanpelto 7,7 % 32,7 % 59,6 % Myllymäki 11,1 % 24,1 % 64,8 % Voisalmi 9,1 % 9,1 % 81,8 % 24

25 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 1. lk 2. lk 3. lk A2 kielenä venäjä on suosituin koko kaupungissa ja saksa selvästi toiseksi suosituin. Ranskan kolmossija on muualla selvä, mutta Kimpisessä espanja ohittaa sen. taulukko 15. Toivoisin, että Lappeenrannan kaupungissa vapaaehtoisena pitkänä kielenä (A2) tarjottaisiin. SA RA VE ES IT PO KI Kimpinen 80,4 % 43,1 % 94,1 % 54,9 % 2,0 % 2,0 % 9,8 % Lappee 85,4 % 68,8 % 97,9 % 31,3 % 0,0 % 0,0 % 10,4 % Lauritsala 81,7 % 52,1 % 97,2 % 36,6 % 1,4 % 2,8 % 8,5 % Martikanpelto 88,7 % 54,7 % 98,1 % 34,0 % 0,0 % 1,9 % 11,3 % Myllymäki 84,0 % 56,6 % 94,3 % 34,0 % 3,8 % 3,8 % 8,5 % Voisalmi 81,0 % 45,2 % 95,2 % 40,5 % 4,8 % 2,4 % 11,9 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % SA RA VE ES 0,0 % 25

26 A2 kielen alkamisiän alkaminen joko neljännellä tai viidennellä luokalla tuo vaihtelua kaupungin sisällä; Kimpisessä noin 67 % toivoo sen alkavan jo neljännellä, kun taas vastaava luku Lappeessa on 45 %. taulukko 16. Millä vuosiluokalla pitkä, vapaaehtoinen kieli tulisi aloittaa 4. lk 5. lk Kimpinen 66,7 % 33,3 % Lappee 43,8 % 56,3 % Lauritsala 44,9 % 55,1 % Martikanpelto 59,6 % 40,4 % Myllymäki 52,8 % 47,2 % Voisalmi 57,1 % 42,9 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 4. lk 5. lk Toisena vapaaehtoisen kielenä (B2) venäjä on edelleen ykkönen. Alueellisesti eroja syntyy siinä, kuinka suosittu saksa on; vaihteluväli %. taulukko 17. Toivoisin, että Lappeenrannan kaupungissa vapaaehtoisena lyhyenä kielenä (B2) tarjottaisiin SA RA VE ES Kimpinen 64,7 % 51,0 % 84,3 % 49,0 % Lappee 83,0 % 61,7 % 87,2 % 40,4 % Lauritsala 76,5 % 54,4 % 82,4 % 41,2 % Martikanpelto 73,6 % 66,0 % 79,3 % 41,5 % Myllymäki 81,9 % 54,3 % 82,9 % 41,0 % 26

27 Voisalmi 76,2 % 47,6 % 78,6 % 38,1 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % SA RA VE ES Kieliryhmien muodostaminen päätetään vuosittain. Valintojen jakautuminen eri kielten ja koulujen kesken vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä kieliryhmiä syntyy. Vanhemmille annetaan vaihtoehdoiksi muun muassa se, että lapsi käy kielentunneilla naapurikoulussa. Kaupungin rakenteen huomioon ottaen tämä vaihtoehto aiheutti eniten hajontaa vastauksissa. taulukko 18. Jos oppilaan omassa koulussa ei muodostu ryhmää, olisin valmis siihen, etäopetus naapurikouluun tunneille toissijainen koulu ei valitse kieltä lainkaan Kimpinen 38,0 % 34,0 % 0,0 % 28,0 % Lappee 44,7 % 19,2 % 4,3 % 31,9 % Lauritsala 37,7 % 13,0 % 2,9 % 46,4 % Martikanpelto 33,3 % 27,5 % 2,0 % 37,3 % Myllymäki 39,8 % 17,6 % 0,9 % 41,7 % Voisalmi 34,9 % 25,6 % 4,7 % 34,9 % 27

28 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % etäopetus naapurikouluun tunneille toissijainen koulu ei valitse kieltä lainkaan 5. TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpide ehdotukset pohjautuvat tehtyihin kyselyihin ja muuhun toimintaympäristön analyysiin. Koko strategian pohjana tulee olla pitkäjänteisyys ja jatkuvuus kieliohjelman toteuttamisessa. Jatkuva yhteistyö kaupungin oman koulutustarjonnan sisällä on oleellisen tärkeää, samoin yhteistyö mahdollisuuksien mukaan muiden oppilaitosten kanssa. Myös opettajien osallistaminen, tapaaminen ja kouluttaminen on strategian käytäntöön panon kannalta keskeistä Ensimmäinen vieras kieli (A1) Ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) on Lappeenrannassa pitkään tarjottu vain englantia. Tehtyjen kyselyiden pohjalta näyttäisi siltä, että näin halutaan myös jatkuvan. Jopa 93,5 % 1. ja 2. luokkalaisten vanhemmista toivoo englannin olevan ensimmäinen vieras kieli. Kyselyiden kohderyhmistä ainoastaan kieltenopettajat suhtautuivat asiaan toisin, heistä 64 % oli englannin kannalla. Muut toivoivat aloitettavan kielen olevan joku muu, pääosin venäjä. Se, että Lappeenrannan kaupunki ei tarjoaisi venäjää A1 kielenä puoltaa se, että kaupungissa on Itä Suomen suomalais venäläinen koulu, johon kaupunkilaiset voivat halutessaan lapselleen paikkaa hakea. 28

29 A1 kielen aloitusikää on muualla Euroopassa kahden viime vuosikymmenen aikana pyritty varhentamaan. Suomessa kielipainotteisia kouluja ja luokkia lukuun ottamatta tilanne on pysynyt samana, A1 kieli alkaa kolmannella luokalla. Opetussuunnitelmauudistuksen myötä on tullut ajankohtaiseksi tarkastella asiaa uudelleen. Yksi vuosiviikkotunti A1 kielissä siirtyy yläluokkien puolelta alaluokille. Mille vuosiluokalle se siirtyy, on kuntien itse päätettävissä. Tässä työssä tehtyjen kyselyiden pohjalta noin % vastaajista on sitä mieltä, että ensimmäisen vieraan kielen voisi aloittaa jo ennen kolmatta luokkaa. Kun uuden opetussuunnitelman mukaisia tuntijakoja päätetään, voisi A1 kielen pyrkiä aloittamaan 2.luokalta. Se, että kaupunki ei tarjoaisi sitä jo ensimmäiseltä luokalta, selittyisi mm. englanninkielisillä luokilla, jonne voi pyrkiä jo ensimmäisestä luokasta lähtien ja lisäksi vahvalla panostuksella lapsen oman äidinkielen opiskeluun ensimmäisellä luokalla. A1 kielen varhentaminen puoltaisi paikkaansa kyselyiden tulosten lisäksi myös tutkimustuloksilla, jotka osoittavat, että vieraiden kielten opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain. Se, mitä opetetaan ja miten, nousee keskeiseksi ja erittäin tärkeäksi. Leikinomaisuus, suullinen ilmaisu, kaikkia aisteja hyväksikäyttävä opetus on tällöin avainasemassa. Lisäksi pohdinnan arvoinen seikka on joustavat opetusjärjestelyt opetettavan ryhmän mukaan. Jos oppilasryhmän tai oppilaan olisi hyvä satsata vielä toisen luokan syksyn ajan äidinkieleen, voisi englannin aloittaa kevätlukukaudella kahdella viikkotunnilla Ensimmäinen vapaaehtoinen kieli (A2) Venäjän opiskelu halutaan kautta linjan ensimmäiseksi vapaaehtoiseksi kieleksi (A2). Tällöin on perusteltua niin kysynnän kuin kaupungin strategian mukaistakin tarjota venäjää A2 kielenä tarvittaessa jopa hieman pienemmillä opetusryhmillä kuin muissa kielissä. Seuraavaksi suosituimmaksi A2 kieleksi nousee saksa ja kolmantena ranska. Näiden kielten tarjonta on syytä säilyttää opetusohjelmassa. Ainoastaan englanninkielisillä luokilla espanjan suosio nousee venäjän jälkeen toiseksi. Tälläkin hetkellä espanjaa tarjotaan Kesämäen koulussa ja näin sen on syytä jatkuakin. A2 kielten aloitusikä vaihtelee valtakunnallisesti 4. ja 5. luokkien välillä. Lappeenrannassa sitä on tarjottu 4. luokalta lähtien vuodesta Tämän ratkaisun tuo uuteen valoon ruotsin kielen aloitusiän varhentuminen. Kun ruotsi tulee alkamaan jo 6. luokalla, saattaa olla riski, että A2 kielten valinnat tulevat vähenemään varsinkin, jos A2 kieli alkaisi 5. luokalta. Tämän perusteella lienee syytä säilyttää Lappeenrannan nykyinen käytäntö A2 kielen aloittamisajankohdan suhteen. 29

30 5.3. Toinen vapaaehtoinen kieli (B2) Se, mitä toivotaan toiseksi valinnaiseksi kieleksi (B2), vaihtelee hieman kohderyhmittäin. Oppilaiden vanhemmat haluavat venäjän, saksan, ranskan ja lisäksi espanjan. Kieltenopettajat toivovat espanjan, venäjän, saksan ja ranskan. Rehtorit puolestaan nostavat venäjän jälkeen kakkoseksi espanjan. Espanjan suosio on selvästi kasvanut ja sen tarjontaa kaikkiin yläkouluihin olisi hyvä harkita. Kuten A2 kielen kohdalla, myös B2 kielenä venäjän ryhmiä tulisi aloittaa pienemmillä oppilasmäärillä kuin muissa kielissä Kielikerhot Kielikerhoja toivotaan kerhotarjontaan lisää. Jos kouluun ei pienen valintamäärän takia muodostu jonkun kielen ryhmää, voisi kielikerho olla korvaava, vaikkakaan ei sisällöllisesti niin kattava ratkaisu. Kielikerhot voisivat toimia niin motivointina myöhemmille kielivalinnoille kuin kielten alkeiden opiskelullekin. Kukin koulu päättää itse oman kerhotoimintansa, joten kielikerhotoiminnan vahvistamiseksi ja edistämiseksi olisi hyvä järjestää siihen suuntaavaa koulutusta ja valmistella kerhosisältöön tietyt sisällöt Etäopetus Oppilaiden tasa arvoinen asema kielitarjontaa laadittaessa tulee olla edelleenkin lähtökohtana. Etäopetus on ollut muutamana vuonna vaihtoehtona ja tulee olla sitä jatkossakin, mutta ehdottomana edellytyksenä on tekniikan toimiminen. Rehtoreista 44 % oli sitä mieltä, että etäopetus on ollut A2 kielten järjestelyissä haastavinta. Huoltajista 38 % toivoo etäopetusmahdollisuutta, mikäli omaan kouluun ei ryhmää muodostu. Saimaan Mediakeskus yhdessä Saita Oy:n kanssa valmistelee suunnitelmaa etäopetuksen toteuttamisen kehittämiseksi ja onnistumisen varmistamiseksi. Valmisteilla on myös etäopetuksen opetussuunnitelma Kieliohjelman yhteenveto 30

31 Mikäli uuden opetussuunnitelman tuntijaon ja muidenkin opetusjärjestelyjen pohjalta tarkoituksenmukaiseksi katsotaan, voisi Lappeenrannan perusopetuksen kieliohjelma tulevaisuudessa näyttää kuvan 6 mukaiselta. Suurimmat erot voimassaolevaan kieliohjelmaan ovat A1 kielen ja ruotsin aloitusikä, venäjän tarjoaminen kouluissa tarvittaessa pienemmillä opetusryhmillä muihin kieliin nähden sekä kielikerhojen roolin vahvistaminen. Lisäksi kaikki yläkoulut tarjoaisivat espanjaa B2 kielenä. Ensimmäinen vieras kieli (A1) 2. luokka ENGLANTI Ensimmäinen vapaaehtoinen kieli (A2) 4. luokka VENÄJÄ SAKSA RANSKA espanja (Kesämäki) Toinen kotimainen kieli 6. luokka RUOTSI Toinen vapaaehtoinen kieli (B2) 8. luokka VENÄJÄ ESPANJA SAKSA RANSKA 4. LIITTEET 5. LÄHDELUETTELO kuva 6. Lappeenrannan perusopetuksen kieliohjelma vuodesta 2016 lähtien Muita toimenpiteitä Kieltenopetuksen pedagoginen kehittäminen nousee vahvasti esille uuden opetussuunnitelman ja myös tämän strategiatyön myötä. Opettajien kouluttaminen on ensisijaisen tärkeää tässä tilanteessa. Koulutuksien sisällön pääpaino tulee olla suullisen tuottamisen ja toiminnallisen kielenopetuksen kehittämisessä. Erityisesti A1 kielen mahdollinen varhentaminen voi vaatia opettajalta uudenlaista pedagogista näkökulmaa opetuksen tueksi. Myös monipuolinen opetusmateriaalien käyttö tulee huomioida. 31

32 Kieltenopiskelussa oleellista on myös kulttuurin oppiminen. Kieltä ja kulttuuria ei voi erottaa toisistaan. Äidinkielenään kyseistä kieltä puhuva henkilö voi parhaimmillaan toimia motivointina kielen opiskelulle. Hän voi kertoa omasta maastaan ja kulttuuristaan sekä toimia oman äidinkielensä mallina kielenopiskelussa. Syntyperäisiä kielenpuhujia voi pyytää vierailemaan niin oppitunneilla kuin kielikerhoissakin. Lappeenrannassa on tällä hetkellä edustettuna kymmeniä eri kansallisuuksia. Heihin saa yhteyden mm. yliopiston kansainvälisten opiskelijajärjestöjen sekä Etelä Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentin kautta. Kulttuurien ja kielen oppimiseen auttaa ja motivoi yhteydet kyseisiin maihin. Kummiluokat, kirjeenvaihdot, opintomatkat, kansainvälisyys projektit, esiintyjäryhmien vierailut jne. tuovat vaihtelua ja käytännön kielenkäyttötilanteita kieltenopetukseen. Tulevaisuudessa on entistä paremmat ja vaivattomammat mahdollisuudet tehdä yhteistyötä opiskeltavaa vierasta kieltä äidinkielenään puhuvien henkiöiden kanssa tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödyntäen. Kielenopetukseen käytetyt voimavarat tuottavat parhaiten, jos opiskelijat jatkavat toisella asteella kieliopintojaan sen ohjelman mukaisesti, jota ovat toteuttaneet jo peruskoulussa. Mahdollisimman yhtenäinen linja peruskoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa on tärkeä tämän tavoitteen saavuttamisessa Taloudelliset vaikutukset Opetus ja kulttuuriministeriö valmistelee hallitukselle esityksen vuoden 2014 loppuun mennessä, jossa esitetään vapaaehtoisen A2 kielen tarjoamisen säätämistä opetuksen järjestäjille pakolliseksi vuodesta 2016 alkaen. Tällä toimenpiteellä pyritään monipuolistamaan kuntien kieliohjelmia. Lappeenrannan perusopetuksessa kieliohjelma on valtakunnallisesti katsottuna hyvällä tasolla. Tästä kuntien velvoitteesta tuskin tulee Lappeenrannalle merkittäviä lisäkustannuksia. Ruotsin siirtyminen opetettavaksi kuudennelta luokalta lähtien tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia opettajien mahdollisten siirtymien kautta. Toisaalta jos ruotsina tulee opettamaan luokanopettaja, tarvitaan lisäkoulutusta heille. Sama tilanne koskee A1 kielen varhentamista. Aineenopettajan palkkakustannukset ovat tällä hetkellä 2550 /vvt, aineenopettajan omaavan luokanopettajan 2120 /vvt ja luokanopettajan 1965 /vvt. 32

33 Kerhotoiminta toimii tällä hetkellä erillisrahoituksena vuosi kerrallaan. Valtion kerhoavustusta on viime vuosina Lappeenrannan perusopetukseen saatu noin ja lisäksi oma osuus toiminnasta on ollut sen lisäksi. Tällä rahalla on saatu kymmeniä kerhoja toteutettua. Niiden sisältö on monipuolinen, mutta kielikerhoja niistä on vain muutamia yksittäisiä. 6. LÄHDELUETTELO British Council. Languages for the future. Which languages the UK needs most and why Elinkeinoelämän keskusliitto. Työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä Elinkeinoelämän keskusliitto. Kielitaito on kilpailuetu Euroopan komissio. Kielistrategiaopas EU:n yrityksille. Menestyksekästä viestintää kansainvälisessä kaupassa European Commission. Europeans and their languages. Special eurobarometer European Comission. Eurydice. Key data on teaching languages at school in Europe Häkkinen, Anna. Suomalaisten näkemyksiä matkailusta. Taloustutkimus Oy Nuolijärvi Pirkko. Mikä kielistrategia ja miksi? Kieli, koulutus ja yhteiskunta Opetushallitus. Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa.2011 Rintakoski, Kari. Venäjän vienti ei vedä, mutta ei syytä synkkyyteen. Taloussanomat 2013 Tuokko, Takala, Koikkalainen ja Mustaparta. Kielitivoli! Opetushallitus

34 7. LIITTEET LIITE ja 2. luokkalaisten vanhempien kyselyn tulokset 34

35 35

36 36

37 LIITE englanninkielisten luokkien vanhemmat 37

38 38

39 LIITE luokkalaisten vanhemmat 39

40 40

41 41

42 LIITE englanninkielisen luokan vanhemmat 42

43 43

44 LIITE luokkalaiset 44

45 45

46 46

47 LIITE 6. Lukion 2. vuosikurssin opiskelijat 47

48 48

49 49

50 LIITE 7. Kieltenopettajat. 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 LIITE 8. Rehtorit. 56

57 57

58 58

59 59

60 60

61 LIITE 9. Yhteenveto lausunnoista. Pyydetyt lausunnot: Lappeenrannan kaupunki: o ala ja yläkoulut o lukiot o varhaiskasvatus o peruskoulujen oppilaskunnat o nuorisovaltuusto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattiopisto Etelä Karjalan kauppakamari Etelä Karjalan liitto Suomen kieltenopettajien liitto Opetushallitus Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto Itä Suomen suomalais venäläinen koulu Etelä Karjalan yrittäjät Saadut lausunnot: lausunnon antaja keskeinen sisältö ehdotetut muutokset/toiveet Etelä Karjalan liitto Etelä Karjalan yrittäjät kielistrategia on uuden maakuntaohjelman linjauksien kanssa yhtenäinen ansiokkaasti huomioitu eri tahojen näkökulmat tukevat tehtyä kielistrategiaa kielistrategian linjauksilla yrittäjien tavoite kasvattaa menestyvien yritysten määrää ja sitä kautta yleistä hyvinvointia maakuntaan etenee lisääntyvä oppilaitosten välinen yhteistyö kielitarjonnan joustavuus ympäröivän yhteiskunnan muutokset huomioiden kielistrategian säännöllinen tarkastelu ja tarvittavat korjausliikkeet menestyksekkään elinkeinoelämän toiminnan varmistamiseksi Itä Suomen koulu kiinan kielen ryhmän perustaminen esim. B2 kielenä ISK:n ja kaupungin välisen yhteistyön lisääminen 61

62 LUT ja Saimia kielenopetuksen varhentaminen on hyvä asia, kunhan se tapahtuu leikinomaisesti kielikerhot koetaan positiivisena etäopetusta toivotaan, kunhan työmenetelmät ovat pedagogisesti laadukkaita Mustajoki Arto erinomaisesti laadittu paljon uutta tietoa venäjän ja muiden kielten taidon tarpeesta työssä tulee selkeä kokonaiskuva: venäjän kielen taitoisia asiantuntijoita tarvitaan paljon nykyistä enemmän Myllymäen koulu hienoa tutkimusta ja suunnittelutyötä tehty Myllymäen koulun oppilasparlamentti suunnitelmaa pidettiin hyvänä: valinnaisuus lisääntyy kieltenopiskelussa englanti on hyvä säilyttää A1 kielenä Nuorisovaltuusto kielistrategian laatiminen hyvä ja ajankohtainen kielistrategian visio hyvä ja saavutettavissa oleva realistinen tavoite kielitaitoon panostaminen on sijoitus tulevaisuuteen englanti A1 kielenä tärkeä yhä globaalimmassa maailmassa venäjä A2 kielenä hyvä idea kielikerhoista erinomainen Opetushallitus kyselyt eri kohderyhmille ja toimintaympäristöanalyysi hyvää esitetyt muutokset, jotka lisäävät oppilaiden mahdollisuuksia opiskella venäjää eripituisina oppimäärinä ja myös kielikerhoissa, myönteisiä suunnitelma etäopetuksen hyödyntämisestä parantaa oppilaiden tasa arvoisuutta SUKOL ry kielenoppijia, kieltenopettajia sekä ympäröivää yhteiskuntaa hyödynnetty vapaaehtoisiin kieliin lisäksi kiina (B2) yhtenäinen polku kielitarjontaan kaupungille ja muille toimijoille, erityisesti venäjän kielessä kielenopetuksen varhentaminen hyvä, kunhan oppilaiden ikä huomioidaan tavoitteissa kielikerhotoimintaa kannatetaan, kunhan sille taataan jonkinlainen jatkuvuus ja luodaan tietyt tavoitteet päällimmäisenä huoli resurssien turvaamisesta toiveena pienemmät opetusryhmät kielistrategiassa olisi hyvä tarkastella myös varhaiskasvatusta, esiopetusta ja toisen asteen koulutusta, Itä Suomen koulun roolia resurssikeskuksena sekä venäjänkielisten ja kaksikielisten oppilaiden venäjän taidon kehittämistä olisiko mahdollista kannustaa muiden kuin 62

63 monipuolisesti työssä nousee esiin monia mielenkiintoisia seikkoja positiivista A1 kielen varhentaminen vaikka painopiste venäjässä, on hyvä, että myös muiden kielten merkitys A2 kielenä tunnustetaan kielikerhot positiivista hyvä, että kansainvälisyys nostetaan esille kasvatus ja opetustoimen missio häikäisevän hieno oivallus, ja kielistrategian visio tukee missiota täydellisesti englannin valintaa A1 kieleksi minimikokovaatimus olisi hyvä suhteuttaa koulun ja ikäluokan kokoon koulutustarpeena olisi nostettava esiin ruotsinopettajien täydennyskoulutus toisen asteen koulutuksen huomioiminen ja kestävän kielipolun rakentaminen Alkuperäiset lausunnot on luettavissa Lappeenrannan kaupungin kotisivuilla kasvatus ja opetuslautakunnan pöytäkirjassa. 63