VANHEMPIEN 2 SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN 2 SANOMAT"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN 2 SANOMAT 10 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I Koti, koulu ja kaverit KASVATUSTYÖ ON YHTEINEN Opetusministeri Henna Virkkunen: Vanhempaintoiminta on päiväkodille ja koululle tärkeä voimavara. s. 24 Vanhempien Sanomat 1

2 Nyt Pientä porinaa Kolmasluokkalaisilla oli matikan tunnilla sijaisopettaja. Luokassa eräs tyttö yritti pysyä opetuksessa mukana, mutta sijaisen tapa laskea tehtäviä ei auennut tytölle. Taululle piirretyt kaavat vaikuttivat vanhanaikaisilta. Niinpä tyttö viittasi ja hymyillen toivotti opettajalle: Tervetuloa tähän päivään! Suunnittelija Melody Karvonen Melody toimii VARSI-projektin suunnittelijana. Melody vastaa muun muassa projektin toiminta- ja koulutustarpeiden kartoittamisesta, näiden sisältöjen ideoimisesta sekä koulutustilaisuuksien järjestämisestä. Eduskuntavaalit 2011 Nyt on aika kuunnella ja puhua Vanhempainliitto järjestää syksyn ja kevään aikana useita tilaisuuksia, joissa pohditaan kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Eduskuntavaalit pidetään Nyt on aika kuunnella ja puhua. Seuraa Vanhempainliiton tapahtumia verkkosivuiltamme Kuvassa vasemmalta Leena Herlevi-Valtonen, Tuija Metso, Mervi Vasara, Melody Karvonen, Johanna Tokola, Merja Korhonen, Outi Hurme (etualalla) ja Tuomas Kurttila. Liiton toimistossa tekemisen meininki! Suomen Vanhempainliiton toimisto uudistui keväällä, kun toiminnanjohtajan tehtäviin astui maaliskuussa Tuomas Kurttila ja suunnittelijoina aloittivat Johanna Tokola, Merja Korhonen ja Melody Karvonen. Myös työntekijöiden tehtävänimikkeet ovat muuttuneet kevään aikana. Toimistossa teitä palvelee nyt kahdeksan henkeä täällä olemme vanhempainyhdistyksiä varten. Olkaa yhteydessä suurissa tai pienissä, iloissa tai suruissa. Tarkemmat yhteystiedot löydät liiton kotisivuilta. Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila Tuomas tukee vanhempainyhdistyksiä, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä johtamalla liiton arkista toimintaa. Tuomas kiertää mielellään eri puolilla Suomea vanhempainyhdistyksissä ja kouluissa. Erityisasiantuntija Tuija Metso Tuijan asiantuntijatehtävät sisältävät liiton edustamista työryhmissä, selvitysten ja kartoitusten tekemistä, lausuntojen ja kannanottojen valmistelua sekä kodin ja koulun yhteistyön kouluttamista. Järjestöpäällikkö Outi Hurme Outi kehittää vanhempainyhdistysten toimintaa, neuvoo järjestöasioissa ja on mukana suunnittelemassa koulutusta vanhempainyhdistyksille. Lisäksi Outi vastaa liiton kansainvälisistä yhteyksistä. Suunnittelija Johanna Tokola Johanna neuvoo vanhempainyhdistyksiä järjestöasioissa ja suunnittelee tulevia tapahtumia sekä toimii liiton asiantuntijana terveyden edistämisen, liikunnan sekä mediakasvatuksen kysymyksissä. Hallinto- ja taloussihteeri Mervi Vasara Mervi hoitaa liiton talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Vastuualueisiin kuuluvat myös jäsenistön materiaali- ja lehtitilaukset sekä jäsenrekisterin ylläpito. Tiedottaja Leena Herlevi-Valtonen Leena huolehtii liiton sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Leena toimittaa muun muassa Vanhempien Sanomia, laatii jäsenkirjeitä ja tiedotteita sekä ylläpitää ja päivittää liiton verkkosivuja. Suunnittelija Merja Korhonen Merja toimii suunnittelijana Vanhemmat kulttuurien sillanrakentajina, VARSI -projektissa. Projektin kaksi suunnittelijaa tekevät projektia yhteistyössä ja jakavat yhdessä vastuun projektin etenemisestä. Merja vastaa muun muassa projektin yhteyksistä rahoittajaan, projektin arvioinnista ja sisällöntuotannosta verkkosivuille. 2 Vanhempien Sanomat

3 2/10 Pääkirjoitus 3 Aggressio voimavarana 8 Kouluriidat poikki Ahtisaaren tapaan 10 Nuoret tekevät vanhempainillan 12 Kulttuuri- ja uskontokasvatus viihdettä vai ymmärrystä 14 Lastensuojelusta kilpailuvaltti medialle 16 Koulun kerhoon on matala kynnys 18 Tekijät esiin: Kyllä maailmaan meteliä mahtuu 20 Kun erilaisuudesta tulee tavallista 23 Luvassa iloisempi opinahjo 24 Huolena lasten ja nuorten yksinäisyys 26 Vuodesta vuoteen vanhempainyhdistysten vuosikertomuksia 30 Yhdistyksissä tapahtuu 34 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Julkaisija: Päätoimittaja: Kannen kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Suomen Vanhempainliitto Tuomas Kurttila Toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssan kirjapaino Oy Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2011 Tuomas Kurttila Ajalla, ei rahalla Lapsemme osaavat paljon. Tiedollisessa oppimisessa he ovat maailman huipulla. Kiitos kodeille ja opettajille. Mutta samaan aikaan tiedämme, että lasten kouluviihtyvyydessä on tekemistä. Tiedollinen osaaminen ja lapsen hyvinvointi eivät kulje käsi kädessä. Kouluhyvinvointia pystytään lisäämään. Tähän on määrätietoisesti ryhdyttävä. Tuloksia on jo saatu. KiVa Koulu -ohjelmassa mukana olleissa kouluissa kiusatuksi joutuminen ja toisen kiusaaminen on saatu vähenemään puoleen. Nyt ohjelma laajenee koko Suomeen. Tämä antaa toivoa. Kaikki on siis mahdollista. Oleellista on saada entistä vahvemmin meidät vanhemmat mukaan parantamaan koulun yhteisöllisyyttä ja kouluhyvinvointia. Yksi vinkki. Lukuvuoden alussa olisi tarpeen ryhmäyttää ekaluokkalaisten vanhemmat keskenään. Koulun aloitus on kova paikka sekä lapselle että vanhemmille. On tärkeää tuntea lapsen koulukavereiden perheet. Vanhempainyhdistys asialle. Yhdessä OAJ:n kanssa kannustimme kuluvan lukuvuoden alkaessa koteja ja kouluja kehittämään yhteistyötä. Me vanhemmat ja lastemme opettajat tarvitsemme toisiamme. On tärkeää, että koulussa on selkeät toimintatavat kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Lukuvuoden alkaessa on hyvä esimerkiksi päivittää koulun järjestyssäännöt yhteistyössä opettajien, vanhempien ja lasten kesken. Koulun yhteisöllisyyttä voidaan parantaa pienilläkin asioilla. Ne liittyvät myös meidän aikuisten asenteisiin ja haluun ajatella uudella tavalla. KiVa Koulu -ohjelman menestys rohkaisee. Ajalla, ei rahalla. Edessämme siintää uusi yhteisöllinen koulu. Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Eduskunnan enemmistö tukee alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa Kansanedustajat jättivät Inkeri Kerolan johdolla eduskunnalle lakialoitteen, jossa esitetään muutosta alkoholilain 33 pykälään. Kansanedustajien mielestä mietojen alkoholijuomien mainontaa rajoitettaisiin tehokkaasti siten, että ainoastaan täysiikäisten kuluttajien ostopää- töksiinsä tarvitsemia tietoja saisi esittää mainoksissa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi tuotteen kuva, hintatiedot, saatavuus kaupasta, valmistusreseptit ja raaka-aineet, ruokasuositukset sekä voitetut tuotevertailut esimerkiksi viinimessuilla. Muu kuin tuotetietoa kuvaava mainonta olisi ehdotuksen mukaan kiellettyä. Alkoholimainontaa ei saisi myöskään esittää televisiossa tai radiossa nuorten katseluja kuunteluaikoina eli ennen kello 23:a. Eduskunta päätti vapauttaa mietojen alkoholijuomien mainonnan vuoden 1995 alkoholilaissa siten, että ainoastaan erikseen mainitut esimerkiksi lapsia vahingoittavat elementit ovat kiellettyjä. Tämä ratkaisu on johtanut valvonnan ongelmiin ja vanhempien kasvatustehtävän kannalta epäasiallisen mainonnan lisääntymiseen. Toukokuussa 2010 TNS Gallupin tekemän kyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää alkoholin mielikuvamainonnan ja sallia ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittelyn. Stefan Lindfors vastaa palkinnon muotoilusta. Yhteishyvä-lehti on mukana palkintotyöryhmässä. Vanhempainliitto palkitsee arjen kasvatusteon Lakialoitteen allekirjoittivat: Inkeri Kerola /kesk, Tuomo Hänninen /kesk, Jukka Gustafsson /sd, Susanna Huovinen /sd, Janina Andersson /vihr, Raija Vahasalo /kok, Jari Leppä /kesk, Jouko Skinnari /sd, Hannes Manninen /kesk, Pertti Salolainen /kok, Tuula Väätäinen /sd, Mirja Vehkaperä /kesk, Esko Ahonen /kesk, Merja Kyllönen / vas, Minna Sirnö /vas, Sanna Lauslahti /kok, Jari Larikka /kok, Juha Korkeaoja /kesk, Tuula Peltonen / sd, Miapetra Kumpula-Natri /sd, Sirpa Paatero /sd, Liisa Hyssälä /kesk, Johanna Sumuvuori /vihr, Valto Koski /sd, Klaus Pentti /kesk, Pertti Hemmilä /kok, Elsi Katainen /kesk, Merja Kuusisto /sd, Saara Karhu /sd, Markku Pakkanen /kesk, Raimo Piirainen /sd, Kari Rajamäki /sd, Erkki Pulliainen /vihr, Antti Kalliomäki /sd, Veijo Puhjo /vas, Katja Taimela /sd, Satu Taiveaho /sd, Thomas Blomqvist /r, Katri Komi /kesk, Oras Tynkkynen /vihr, Annika Lapintie /vas, Matti Kauppila /vas, Unto Valpas /vas, Pentti Tiusanen /vas, Jacob Söderman /sd, Anneli Kiljunen /sd, Outi Alanko-Kahiluoto /vihr, Pekka Haavisto /vihr, Jyrki Kasvi /vihr, Pauliina Viitamies /sd, Johanna Karimäki /vihr, Timo Juurikkala /vihr, Pirkko Ruohonen-Lerner /ps, Juha Mieto /kesk, Raimo Vistbacka /ps, Paula Sihto /kesk, Sari Palm /kd, Tarja Tallqvist /kd, Timo V. Korhonen /kesk, Oiva Kaltiokumpu /kesk, Anne Kalmari /kesk, Kimmo Tiilikainen /kesk, Lasse Hautala /kesk, Kari Kärkkäinen /kd, Leena Rauhala /kd, Hannu Hoskonen /kesk, Lauri Oinonen / kesk, Christina Gestrin /r, Petri Salo /kok, Merikukka Forsius /kok, Sanna Perkiö /kok, Antti Rantakangas /kesk, Tuomo Puumala /kesk, Ilkka Kantola /sd, Markus Mustajärvi /vas, Bjarne Kallis /kd, Jouko Laxell /kok, Eero Heinäluoma /sd, Marko Asell /sd, Eero Akaan-Penttilä /kok, Päivi Räsänen /kd, Jaakko Laakso /vas, Esko-Juhani Tennilä /vas, Erkki Virtanen /vas, Esko Kiviranta /kesk, Reijo Laitinen /sd, Tero Rönni /sd, Krista Kiuru /sd, Eero Reijonen /kesk, Maria Guzenina-Richardson /sd, Mika Lintilä / kesk, Kyösti Karjula /kesk, Kirsi Ojansuu /vihr, Håkan Nordman /r, Antti Vuolanne /sd, Jyrki Yrttiaho / vas, Päivi Lipponen /sd, Erkki Tuomioja /sd, Anna-Maja Henriksson /r, Mikko Kuoppa /vas, Johannes Koskinen /sd, Pertti Virtanen / ps, Matti Ahde /sd, Pekka Vilkuna /kesk, Tanja Karpela /kesk, Mikaela Nylander /r sekä Aila Paloniemi /kesk. KIITOS TEILLE! Suomen Vanhempainliitto jakaa ensimmäistä kertaa Arjen kasvatusteko palkinnon. Palkinto annetaan aikuiselle arkisesta ja oivaltavasta teosta, joka edistää onnellista ja turvallista lapsuutta. Tee vapaamuotoinen esitys Arjen kasvatusteko -ehdokkaasta Suomen Vanhempainliittoon mennessä. Liitä mukaan perustelut, ehdokkaan yhteystiedot sekä omat yhteystietosi. Lähetä ehdotus sähköpostitse tai postitse Suomen Vanhempainliittoon: fi, Mariankatu 28 B 5, Helsinki. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja se luovutetaan Suomen Vanhempainliiton liittokokouksessa marraskuussa. Palkinnon suunnittelee taiteilija, muotoilija Stefan Lindfors. Lisätiedot: erityisasiantuntija Tuija Metso, vanhempainliitto.fi, puh Vanhempien Sanomat

5 Hauskaa kielillä! Kaikilla on kielipäätä! Sen todistaa jo se, miten hyvin suomalaiset lapset ja nuoret osaavat nykyisin englantia. Kieltä oppii se, joka haluaa sitä oppia. Ongelma kuitenkin on, että muita kieliä kuin englantia ei haluta enää opiskella. Kielitaitoa tarvitaan moneen tarkoitukseen. On olemassa tutkimustietoa siitä, että kielitaidon puutteet aiheuttavat taloudellisia menetyksiä. Kielet ovat myös maailmankuvan muodostamisen välineitä. Jo vähäiselläkin kielitaidolla on mahdollista kommunikoida aivan toisenlaisissa olosuhteissa elävien ihmisten kanssa ja saada tietoa heidän elämästään. Internet tarjoaa tähän lähes rajattomat mahdollisuudet. Kielitaidon kehittyminen vaatii aikaa, ja koulu puolestaan tarjoaa ilmaista opetusta. Työelämässä olevilla aikuisilla on harvoin aikaa opiskella uutta kieltä. Kannattaa käyttää koulun tarjoamat mahdollisuudet. Jos uudet kielet pelottavat, niin niitä voi varovasti lähestyä vaikkapa Opetushallituksen tuottamien Kielitivoli-pelien kautta: www. kielitivoli.fi. Valittavana on helpompia ja vaikeampia pelejä saksaksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Osa peleistä soveltuu aivan vasta-alkajille. Sivuilla on myös tietoa vanhemmille. Ei muuta kuin pelaamaan! Lisätietoja: Anna-Kaisa Mustaparta opetusneuvos Opetushallitus KAIKILLE SOPIVA TUOTTOISA JA RISKITÖN VARAIN- HANKINTA- TUOTE. V A R A I N M E S T A R I A I N E S T A Jos uudet kielet pelottavat, niin niitä voi varovasti lähestyä vaikkapa Opetushallituksen tuottamien Kielitivolipelien kautta: H A N K I N T A A N Uusissa postikorteissa ja adventtikalentereissa kuvat huokuvat rohkeutta, iloista ja reipasta mieltä oikeaa mestariainesta. Taiteilija Kaarina Toivasen korttien suosio on huimassa kasvussa, niitä haluavat kaikki ja kaikenikäiset. Harva tuote jättää antajalleen ja saajalleen yhtä hyvän mielen. Kannattaa kokeilla. TILAA ESITE PUH Vanhempien Sanomat 5

6 U U T I S I A Olli Luukkainen johtaa nyt opettajien järjestöä Kilpailu kodin ja koulun yhteistyöstä Opinavain-kilpailussa etsitään tänä vuonna hyviä käytänteitä ja ideoita oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyöstä. Kilpailuun voivat osallistua päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilökunta. Myös vanhempainyhdistykset voivat esittää koulun henkilökunnalle kilpailuun osallistumista. Kilpailuehdotukset tulee jättää OAJ:lle Palkinnon arvo on 5000 euroa. Opinavain-kilpailun toteuttamisesta vastaa OAJ. Voittaja julkaistaan Educa tapahtumassa tammikuussa. Suomen Vanhempainliitto on mukana palkintoraadissa. Lisäksi raatiin kuuluvat OAJ:n, Opettajalehden, Suomen Messujen, Kuntaliiton, Opetushallituksen ja Suomen Rehtoreiden edustajat. Kasvatustieteen tohtori Olli Luukkainen (52) otti elokuussa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtajan tehtävän haltuunsa. 19 vuotta järjestöä johtanut Erkki Kangasniemi jäi eläkkeelle. Luukkainen pitää käynnistyvän nelivuotiskauden suurimpana haasteena koulutuksen ja varhaiskasvatuksen resurssien puolustamista. Luukkainen myös ajaa opettajan ammattinimikkeen suojaamista niin, että nimikettä voisivat käyttää vain ne, joilla on opettajan kelpoisuus. Luukkainen on aiemmin toiminut OAJ:ssä koulutusasiain päällikkönä. Hänellä opettajakokemusta 15 vuotta sekä pitkä johtajakokemus oppilaitoksista. Suomen Vanhempainliitto on OAJ:n kanssa tiiviissä yhteistyössä. Järjestöillä on yhteinen tavoite tiivistää ja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä entistä toimivammaksi. Toukokuussa 2010 järjestöt kannustivat yhteisellä kirjeellään opettajia ja vanhempia estämään lomautuksia. Elokuussa järjestöjen yhteistyönä laadittiin pelisäännöt kodin ja koulun yhteistyöhön. Lapset ja digitaalinen media Iso osa lasten elämästä kuluu digitaalisessa maailmassa. USA:ssa 8 18-vuotiaat viettävät yli 7,5 tuntia päivässä digitaalisen median tietokone, pelit, TV, musiikki parissa. Tietokoneen ja pelien osuus on yli 2,5 tuntia. Suomessakin lähes 10 % 11-vuotiaista käyttää tietokonetta yli 2 tuntia päivässä. Vanhemmuus kuitenkin vasta hakee rooliaan digitaalisen median suhteen. Digitaalisen maailman ulkopuolella toimintamallit ovat selkeitä ja vakiintuneita. On pelisääntöjä kuten kotiintuloajat, on sopimukset siitä mitä saa tehdä itse ja mistä pitää ilmoittaa vanhemmille tai kysyä etukäteen lupa. Toisin on digitaalisessa maailmassa: käytännöt vaihtelevat suuresti perheestä toiseen, ja aina käytäntöjä ei ole vielä edes olemassa. Tämänhetkinen keskustelu aiheesta painottuu erilaisten riskien torjuntaan. Vähintään yhtä tärkeää on kysyä: Miten lasten digitaalisesta elämästä saataisiin mahdollisimman laadukasta? Parhaimmillaan se on virikkeellistä, tukee oppimista ja sosiaalisuutta sekä pysyy tasapainossa muun elämän kanssa. Päivitä tietojasi lasten netinkäyttöön liittyvistä faktoista osoitteessa Tietopankin lisäksi sivulle on koottu erilaisia Best practice - toimintamalleja, joita voit kommentoida sekä keskustella muiden kanssa, millaisia käytäntöjä olet itse havainnut toimivaksi lasten ohjaamisessa hyvään digitaalisen median käyttöön. Tekstin on tuottanut Webmie Oy. 6 Vanhempien Sanomat

7 Vanhempainliitto mukaan Perheliikuntaverkostoon Your Move Liiku miten haluat Perheliikuntaverkosto on toiminut vuodesta 2003 lähtien ja sen tavoitteena on edistää perheliikunnan edunvalvontaa, olosuhteiden ja resurssien kehitystoimenpiteitä, koulutusta sekä viestintää. Perheliikuntaverkosto tiedottaa perheliikunnasta, tuottaa materiaalia sekä suunnittelee ja järjestää perheliikuntakoulutusta. Suomen Vanhempainliitto liittyi osaksi perheliikuntaverkostoa toukokuussa Perheliikuntaverkosto tekee Liiton toiminnan kannalta keskeistä työtä pyrkimällä lisäämään perheiden yhdessäoloa ja hyvinvointia. Konkreettisia vinkkejä vanhempainyhdistyksille ja vanhemmille on luvassa, kun perheliikuntakortit ilmestyvät loppusyksystä Korttipakasta löytyy monipuolisia toiminnallisia vinkkejä perheiden yhteisiin liikuntahetkiin. Your Moven johtava ajatus on kannustaa nuoria liikkumaan omalla, yksilöllisellä tavallaan: oleellista ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että liikkuu. Nykyään ainoastaan alle puolet nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Kampanjan tavoitteena on, että nuoret järjestävät itse liikunnallisia tapahtumia muille nuorille. Tapahtumat voivat olla esimerkiksi koulun tai luokan liikunta- tai lajitutustumispäiviä. Kampanjan myötä on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Koulu voi tilata Moverin oppilasryhmän ja opettajan tueksi. Vaihtoehtoisesti voi tilata koululle Järkkää tapahtuma! -koulutuksennuorille. Moveri tai Järkkää tapahtuma! -koulutus on maksuton koululle. Your Move suurtapahtuma 2011 Helsingissä ikimuistoisia elämyksiä Your Move huipentuu ensi vuonna kuusipäiväiseen suurtapahtumaan Helsingissä, joista kolme päivää (30.5., ja ) on suunniteltu koulujen liikuntapäiviä tai luokkaretkiä varten. Tapahtumapaikkana on Olympiastadionin ja Kisahallin ympäristö. Suomen suurimmassa liikunta- ja urheilutapahtumassa nuorta pääsee kokeilemaan eri liikunta- ja urheilulajeja uudella, nuoria kiinnostavalla tavalla! Your Moven taustayhteisöinä toimivat SLU ja Nuori Suomi. Lisätietoja: Vanhempien Sanomat 7

8 Aggressio voimavarana Meitä on opetettu kautta sukupolvien olemaan nöyriä ja kiltisti. Vihainen tai kateellinen ei saa olla, kunnianhimoa ei saa ainakaan näyttää. Kuitenkin lapsi, joka on kuin ihmisenmieli, on jonkun muun mielen mukainen ja siten vailla omaa mieltä ja tahtoa. Maailman muuttaminen paremmaksi ja se kuuluisa suomalainen sisukin vaativat kuitenkin käyttövoimakseen energiaa, joka nousee aggressiosta. Teksti: SAMULI KOISO-KANTTILA Opetushallituksen julkaisema ja Väestöliitossa kehitetty Aggression portaat -malli erottaa selkeästi toisistaan väkivallan teot ja aggression tunteet. Aggressio nähdään joukkona erilaisia haastavia tunteita, joita jokainen kohtaa elämässään. Mitä paremmin näitä tunteita oppii tunnistamaan ja käsittelemään sekä kääntämään ne rakentavaksi toiminnaksi, sen paremmin ihmisellä on roh- keutta puuttua epäkohtiin ja puolustaa tarvittaessa itseään tai muita. Väkivalta taas on loukkaava tai tuhoava teko, joka täytyy pyrkiä estämään normaalissa arjessa. Aggressioenergiaa tarvitaan lapsen ja nuoren itsenäistymiseen ja sillä rakennetaan tärkeää itsetuntoa. Ihminen, jolla on hyvä itsetunto, uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ja arvostaa myös toisten näkemyksiä. Hän 8 Vanhempien Sanomat

9 Tutustuminen Aggression portaat -malliin avaa kasvattajalle aivan uuden näkökulman vanhemmuuden vähemmän miellyttäviin hetkiin. näkee itsensä arvokkaana ja samanarvoisena kuin muut. Hänellä on hyvät sosiaaliset taidot ja hän osaa sanoa myös Ei ilman jatkuvaa tarvetta miellyttää toisia. Jos oma tahto ja aggression ilmaukset kielletään, vaarana on pahimmassa tapauksessa itseinho ja masentuneisuus. Masentunut ihminen pyytää jo olemuksellaan anteeksi olemassaoloaan, ei koe olevansa minkään arvoinen, ei taistele minkään asian puolesta ja on helposti kenen tahansa käskytettävänä. Siksi terveen aggressiokasvun tukeminen on erinomaista uuden kansantautimme, masennuksen, ennaltaehkäisyä. Väestöliiton -nettipalveluun vanhemmilta tulleissa kysymyksissä on usein aiheena haastaviin tunteisiin vastaaminen ja rajojen asettaminen nuorelle. Sivuston Tietoa -osiossa on kuvattu nuoren aggressiokasvun vaiheita noin 10-vuotiaasta ylöspäin. Aggressiokasvu on myös tärkeä aihealue vanhemmille järjestetyissä ryhmissä. Elämän pettymyksistä selviytyminen vaatii sitkeyttä, hampaiden yhteen puremista ja uskoa siihen, että Minähän selviän tästä - näytän kaikille!. Kuinka moni huippusuoritus urheilun tai taiteen alalla olisikaan jäänyt saavuttamatta, omakotitalo rakentamatta tai suursiivous tekemättä ilman sisuuntumista ja kiukustumista vallitsevaan tilanteeseen? Aggression portaat vanhemman tukena Murrosiän ylimielisyyden ja kapinan tai uhmaikäisen kiukun kohtaaminen on vanhemmallekin vaikeaa. Tutustuminen Aggression portaat -malliin avaa kasvattajalle aivan uuden näkökulman näihin vanhemmuuden vähemmän miellyttäviin hetkiin. Haastavien tunteiden kohtaamisesta ja rajojen asettamisesta tulee tärkeää ja mielekästä, lapsen elämänhallintaa ja itsetuntoa tukevaa vanhemmuuden kovaa ydintä. Tämä ahaa-elämys auttaa vanhempaa jaksamaan tiukassa paikassa ja pohtimaan myös omaa toimintatapaansa vanhempana. Kirjoittaja on Väestöliiton johtava asiantuntija. VALOPILKKU VALOPILKKU on RAY:n rahoittama ja Harjulan Setlementtiyhdistyksen hallinnoima kolmivuotinen projekti, joka tuo tietoa, apua ja vertaistukea kiusattujen ja kiusaavien lasten vanhemmille. Vertaistukiryhmistä vanhemmat saavat itselleen sopivalla tavalla tuen ja avun. Ryhmiin voi osallistua anonyyminä niin halutessaan, mutta usein ryhmän tuki saa ihmisen käsittelemään asioita avoimesti ja rohkeasti. Saman kokeneiden kanssa on helppo avautua, kun huomaa, että he ymmärtävät heti mistä puhutaan. Usein käy niin, että kun vanhemmat tuntevat, etteivät enää ole yksin asian kanssa, he pystyvät avaamaan kipuaan pelkäämättä. Vanhemmat sitoutuvat vapaaehtoisesti oman prosessinsa läpikäymiseen. Ryhmät kokoontuvat 6 8 kertaa, toivo avusta ja eheytymisestä toimii kantavana voimana. Onnistumisen kautta pienestäkin pisarasta muodostuu virtaava vesi. Projektin työntekijöihin voi olla yhteydessä valtakunnallisesti sähköpostitse ja puhelimitse, vertaistukiryhmä-toimintaa on tällä hetkellä ainoastaan Lahdessa. Saija Salmi ja Tina Holmberg-Kalenius harjulansetlementti.fi Vertaistukea kiusattujen ja kiusaavien vanhemmille Vanhempien Sanomat 9

10 Kouluriidat poikki Ahtisaaren tapaan Monessa koulussa lapset ja nuoret sovittelevat arkiriitoja keskenään ilman aikuisia. Ja tuloksia syntyy. Näin väittävät vertaissovittelun asiantuntijat Suomen sovittelufoorumista. Vanhempia arveluttaa ovatko lapset riittävän vahvoja selvittämään riitatilanteita ilman aikuisen tukea. Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN 10 Vanhempien Sanomat

11 Vertaissovittelija Jimi Töyrylä 4 lk Vertaissovittelija Henna Sulopuisto 4 lk Äiti Tuija Seitz On tää ihan tärkeätä, ettei tulisi niin paljon riitoja eikä kaikki riidat tulisi opettajien niskoille. Ne voi olla ihan tavallisia riitoja niinku että joku haukkuu toisen paitaa rumaksi. Verso-oppilaan pitää olla puolueeton, enkä saa puhua eteenpäin asioita. Pitää olla rauhallinen eikä saa hermostua. Verso-oppilaan pitää olla sellainen että pystyy sovittamaan riidat eikä itselle tule paljon riitoja. Esim että toinen on heittänyt kaveria lumipallolla ja toista on sattunut. Sitten ne tulee versoon. Ensin pitää tervehtiä. Sitten sovittelijoiden pitää kysyä mitä tapahtui ja sit ne (riidan osapuolet) kertoo sen ja että miltä se tuntui. Sitten ne kertoo mitä ne voi luvata ettei se toistu ja mitä tähän sopimukseen kirjoitetaan. Sitten tulee allekirjoitukset, sopimisaika ja paikka ja sitten katsotaan onko sopimus pitänyt. Vähän mua jännittää, että minkälaisia tilanteita tulee. Jos tulee vaikea tilanne kysyn mun parilta apua. Minua mietityttää miten suuri vastuu verso-oppilailla on. Vanhempainillassa kyllä aika hyvin tuli esille että vastuu on opettajalla, jos tilanne niin vaatii. Ymmärrän, että tapauksista ei ilmoiteta automaattisesti kotiin. Haluaisin kuitenkin tietää, jos kyse on fyysisestä kiusaamisesta. Jos kyse on pitempiaikaisesta, vakavasta kiusaamisesta, toivon että koulu osaa arvioida tilanteen ja ottaa yhteyttä kotiin. Vanhemmille tulisi myös kertoa säännöllisesti siitä, miten sovittelutoiminta etenee ja millaisia tuloksia on syntynyt. Kyseessä on lapsille ja nuorille kehitetty vertaissovittelumalli (VERSO), jota koulut voivat käyttää yhtenä keinona ratkoa päivittäisiä erimielisyyksiä oppilaiden keskuudessa. Vapaaehtoisiksi vertaissovittelijoiksi ilmoittautuneet ja tehtävään opastetut oppilaat auttavat itseään nuorempia riitapukareita ratkaisemaan mielipahaa aiheuttaneita tapauksia. Sovittelutapaamisessa oppilaat kertovat oman näkemyksensä tapahtuneesta ja laativat sopimuksen, jonka tarkoitus on taata, että sovitteluun päätynyt käytös ei toistu. Opettajia tai muita aikuisia ei tapaamisissa ole läsnä, eikä sovitteluista kerrota koteihin. Nobelin rauhanpalkinnolla vuonna 2008 palkitun Martti Ahtisaaren mukaan rauha on tahdon asia. Ahtisaaren mukaan energiaa ja aikaa ei tulisi ensisijaisesti käyttää syyllisten etsimiseen ja rankaisemiseen tai konfliktin syiden perusteelliseen analysoimiseen, joihin riitatilanteissa perinteisesti keskitytään ensin. Tärkeintä on, että rauha syntyy ja kaikki osapuolet sitoutuvat sen säilyttämiseen. Tähän ajatukseen perustuu myös lasten ja nuorten keskinäinen sovittelumenetelmä. Lapsen kokoinen riita Tavoitteena on, että lapset oppivat ongelmanratkaisutaitoja, myötäelämistä ja toinen toistensa kunnioittamista kouluyhteisössä. VERSOssa ratkotaan lapsen kokoisia nahinoita kuten tönimistä, haukkumista, arvostelua ja vaikkapa toisen tavaroihin kajoamista. Opettaja päättää, mitkä tapaukset viedään VER- SOon. Vanhempien keskuudessa metodia pidetään hyvänä, mutta samalla se herättää hämmennystä. Koulu voi ottaa vertaissovittelun käyttöön ilman vanhempien suostumusta. Kotien hyväksyntä pyydetään vain niiltä, joiden lapset haluavat sovittelijoiksi. Koteihin viestiä riidan sovitteluista tai sovittelun lopputuloksista ei lähetetä. Lapsia sitoo vaitiolovelvollisuus. Vastuun hiljainen taakka Vanhemmat pelkäävät, että lapselle voi koitua sovittelutilanteista hiljaista taakkaa, joka purkautuu myöhemmin eri tavoin. Vanhempien on myös kotona vaikea tukea koulun kasvatustyötä, jos heillä ei ole tietoa koulussa syntyneistä riidoista, olipa niitä ratkomassa lapset aikuisten kanssa tai ilman. Verson tarkoitus on myös helpottaa opettajien työtä, kun lukuisat päivittäin toistuvat pienet nahistelut ja haukkumiset voidaan siirtää vertaissovitteluun. Koulun aikuisilta menetelmä vaatii virheetöntä tulkintaa ja kykyä arvioida mitkä tapaukset voidaan jättää lasten keskenään ratkaistaviksi. Suomen vertaissovittelufoorumissa kuitenkin uskotaan, että menetelmä tarjoaa lapsille kansalaistaitoja, joista he hyötyvät myöhemmin elämässään. Vanhempien Sanomat 11

12 Nuoret tekevät vanhempainillan On kesäinen torstai-ilta Helsingin Uudella Yhteiskoululla. Viisi nuorta ja heidän ohjaajansa ovat kerääntyneet yhteen koulun liikuntasaliin, kun joukko vanhempia ilmestyy kysyvän näköisinä ovelle. Tervetuloa!, kuuluu kehotus ja heti perään joku nuorista hihkaisee Ottakaa kengät pois!. On nuorten järjestämän vanhempainillan aika. Teksti: SATU VAINIOLA Vanhempainillan tarkoituksena oli kertoa vanhemmille nuorten ajatuksia alkoholista. Illan toteutuksesta vastasivat Uuden Yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset tukioppilaat ja tuoreet Skarppi-vertaisvalistajat Karoliina Silvonsaari (16), Sini Saarela (15), Heidi Piiroinen (16), Viivi Elo (15) ja Jasmine Virtanen (15). Tapahtuman takana on Nuorisoasiainkeskuksen Skarppivertaisvalistusohjelma ja sen projektikoordinaattori Anna- Kaisa Santala. Iltaan oli kutsuttu vanhempia, joiden seitsemäsluokkalaiset lapset olivat jo aiemmin osallistuneet Skarppi-valistajien oppituntiin. Ideana on, että nuorten omat ajatukset alkoholista paljastetaan vanhemmille. Nuoret vetäjät esittelivät itsensä ja Skarppi-toiminnan lyhyesti. Sitten lämmiteltiin, irroteltiin ja tutustuttiin. Myöhemmin vanhemmat jaettiin kolmeen ryhmiin ja ohjattiin tehtäväpisteille, joissa nuoret kyselivät aikuisilta polttavia alkoholiin liittyviä kysymyksiä. Karoliinan ja Heidin tehtäväpisteessä aiheena oli miettiä syitä siihen, miksi nuoret juovat. Sinin ja Viivin pisteellä vanhemmat joutuivat puntaroimaan alkoholitietämystään. Kolmannessa pisteessä sai ilmaista mielipiteensä väittämiin, joita vertaisvalistaja Jasmine esitti. Nuoret juovat huuhtoakseen huolia ja murheitaan Illan päätteeksi tytöt esittivät vanhemmille tekemänsä diaesityksen, jossa esitettiin seitsemäsluokkalaisten ajatuksia alkoholista. Esityksessä tuli esille nuorten vahva tarve saada vanhemmiltaan huomiota Skarppi on nuorten kehittämä alkoholivalistusmalli, jossa nuoret valistajat keskustelevat alkoholin käytöstä ja muista ikäistensä maailmaa koskettavista asioista nuorempien nuorten kanssa kouluissa ja nuorisotaloissa. ja rakkautta. Vanhemman ei tarvitse pussata ja halata, jo se kertoo nuorelle paljon, jos vanhempi pyytää nuoren kanssaan leipomaan tai vaikka kävelylle. Tärkeintä on jotenkin ilmaista nuorelle, että hänet on huomattu ja hänen asiansa kiinnostavat. Moni vanhempi uskoi, että Skarppi-toiminta on saanut oman lapsen ajattelemaan alkoholin käyttöä ja toivoivat, että päätös kokeilla alkoholia voi siirtyä monella vuodella. Vanhempainiltaa pidettiin onnistuneena ja erityisesti vetäjätytöt saivat osakseen paljon kiitosta. Eräälle vanhemmalle tuli yllätyksenä, että nuoret juovat murheisiinsa ja huoliin ja miten korostunut vanhempien esimerkki nuorelle on. Kannattaa osallistua Skarppi-toimintaan! oli nuorten ja vanhempien yhteinen viesti. Satu Vainiola toimi työharjoittelijana Suomen Vanhempainliitossa kevätkaudella Satu valmistuu sosionomiksi joulukuussa Työharjoittelunsa aikana Satu tutustui lukuisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. 12 Vanhempien Sanomat

13 Opettajille ja vanhemmille pelisäännöt OAJ ja Vanhempainliitto kannustavat aikuisia avoimeen, aktiiviseen ja rakentavaan vuoropuheluun lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Elokuussa 2010 yhteisesti julkaisemassaan kannanotossa Koti ja koulu yhdessä koko kylä kasvattaa järjestöt tarjoavat opettajille, vanhemmille ja kaikille lasten arjessa toimiville tahoille tukea yhteistyötä ohjaavien pelisääntöjen laatimiseen. Tavoitteena on nostaa lapsen oikeudet terveelliseen ja turvalliseen arkeen etusijalle. Koti ja koulu yhdessä koko kylä kasvattaa Kodeille 1. Kuunnelkaa lasta ja olkaa kiinnostuneita hänen koulupäivästään. Kysykää, miten koulussa on mennyt. Muistakaa silti, että lapsi kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan. 2. Opettakaa lasta ymmärtämään kouluun liittyvät vastuut. 3. Olkaa lähettämässä ekaluokkalaista kouluun ja vastaanottamassa kotiin. Jos töistä on mahdollista pitää taukoa tai tehdä lyhyempää päivää, sen aika on nyt. 4. Osallistukaa vanhempainiltoihin ja varatkaa aikaa vanhempainvartteihin. 5. Tutustukaa lapsen koulukavereiden vanhempiin ja osallistukaa vanhempaintoimintaan. Vanhempainyhdistyksessä oppii tuntemaan laajemmin koulun vanhempia ja koulun asioita. 6. Rauhoittakaa iltoja kiireettömään yhdessä oloon. Perheen yhteisistä ruoka-ajoista ei pitäisi tinkiä. 7. Olkaa yhteydessä kouluun, myös hyvissä asioissa. Muistetaan, että opettajalla on luokassa monta lasta. Kouluille 8. Olkaa valmiita yhteistyöhön vanhempien, muiden ammattiryhmien ja järjestöjen kanssa. Tällä tuetaan opettajien ja oppilaiden työrauhaa. Nähkää vanhempainyhdistykset voimavarana myös ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. 9. Päivittäkää lukuvuoden alkaessa koulun järjestyssäännöt yhteistyössä opettajien, vanhempien ja lasten kesken. Näihin voidaan kirjata kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohdat. 10. Kehittäkää yhteistyössä vanhempien kanssa selkeät toimintatavat kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Vanhemmat tarvitsevat riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa koulun arjesta ja lapsen edistymisestä. 11. Tukekaa vanhempaintoimintaa. Mikäli koulussa ei toimi vanhempainyhdistystä tai ei ole muutoin organisoitua vanhempaintoimintaa, on sellainen tarpeen saada syntymään vanhempien aktiivisuudella. Koko kylälle Puututaan lasten ongelmakäytökseen. Tuetaan lasten virikkeellistä vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia. Keskustellaan lasten yhteisistä kotiintuloajoista ja pyritään löytämään sellaiset. Tuetaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia. Annetaan työnantajina vanhemmille aikaa käydä vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa, mikäli ne osuvat työaikaan. Kuullaan lapsia heitä koskettavissa asioissa. Kannetaan vastuumme aikuisina lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Vanhempien Sanomat 13

14 N Ä K Ö K U L M A Melody Karvonen Kulttuuri- ja uskontokasvatus viihdettä vai ymmärrystä? Erään seminaarin antia pohtiessani minulle heräsi paljon kysymyksiä. Onko kulttuurija uskontokasvatus sitä, että satunnaisesti ja pintapuolisesti käsitellään ja esitellään tapoja, rituaaleja, esineitä ja juhlia? Eikö tällainen opetus voi pahimmillaan jopa vahvistaa stereotyypistä ajattelua? Voiko uskontojen ja kulttuurien esineellistäminen ja viihteellistäminen antaa meille niitä välineitä, joita tarvitaan aidon dialogisuuden, yhteistyötaitojen ja suvaitsevien asenteiden aikaansaamiseksi sekä objektiivisen ajattelun kehittämiseksi? Mielestäni kouluopetuksessa tulisi entistä enemmän paneutua oppilaiden holistisen näkemyksen kehittämiseen. Yksinkertaistenkin aihealueiden käsittelyssä tulisi tarkastella asioita suhteutettuna yhteiskunnan ja ihmiskunnan kokonaisvaltaiseen kehityskulkuun. Kasvatustieteiden tohtori Kalevi Kaipion mukaan meidän on kyettävä kasvatuksella turvaamaan aiempaa laaja-alaisemmin persoonallisuuksien kasvattaminen ymmärtämään ja tarvittaessa hallitsemaan yhä laajempia kokonaisuuksia. Lapsista on kyettävä kasvattamaan yhä monimutkaisempia ja laajempia kokonaisuuksia ymmärtäviä ja hallitsevia sekä erilaisten ihmisten kanssa tasavertaiseen yhteistyöhön kykeneviä persoonallisuuksia. (Kaipio, Kasvattava yhteisö 1999) Meidän olisi hyvä kysyä rehellisesti itseltämme, pystyykö nykyinen kouluopetus sekä irralliset tietoiskut, elämykset ja teematapahtumat kehittämään lapsissamme sellaista ymmärrystä, tietotaitoa, osaamista ja persoonallisuutta, joita Kaipio peräänkuuluttaa. Opetus syventää ymmärrystä ja avartaa näkemystä Keväällä 2011 on odotettavissa uusia päätöksiä liittyen tulevaisuuden perusopetukseen. Uusien oppiaineiden lisääminen ja vanhojen vähentäminen ei yksin riitä oppilaan näkemyksen laajentamiseen, ymmärryksen kehittämiseen ja eettisen arvopohjan vahvistamiseen. Kouluopetuksen käytäntöjen ja oppikirjojen sisältöjen tulee myös jatkuvasti muuttua ja kehittyä. Ilolla muistan lapseni biologian oppituntia, johon sain äitinä osallistua. Aiheena oli ihmissolut ja -keho. Opettaja lähestyi aihetta kertoen, mitä ihmiskehon biologiasta ajateltiin tieteen eri kehitysvaiheissa sekä miten ja miksi aina uusi tieto kumosi tai täydensi vanhaa käsitystä. Siis opetuksessa nykyistä tietoa suhteutettiin ihmiskunnan kokonaisvaltaiseen kehitysjatkumoon ja muutosten syitä analysoitiin. Näin jäi oppilaille myös ajatus siitä, että nykyinen tietokin saattaa joskus muuttua. Lapseni viihtyi kyseisen opettajan tunneilla ja hänen opetustyylinsä herätti paljon keskustelua ja pohdintaa niin luokassa kuin kotonakin. Ja ajatelkaapa, kyseessä oli vain biologian opetus. Voisin hyvin kuvitella, miten antoisaa ja ymmärrystä syventävää olisi vastaavanlainen lähestymistapa esimerkik- si yhteiskuntatiedon, kulttuurin ja maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon tai historian opetuksessa. Kouluopetuksessa, olipa se sitten mikä oppiaine tahansa, olisi hyvä entistä enemmän tarkastella asioita syvemmin, syy-seuraus suhteita pohtimalla sekä suurempaan kontekstiin ja ihmiskunnan kokonaisvaltaiseen kehitykseen suhteutettuina. Kun tämän lisäksi yhdessä harjaannutetaan vuorovaikutustaitoja sekä yhteiseen hyvään tähtääviä yhteistyötaitoja, syntyy vähitellen se maaperä, jossa oppilaista voi kehittyä avarakatseisempia, vastuuntuntoisempia, oma-aloitteisempia, holistisen näkemyksen omaavia, itsenäisesti ajattelevia ja rakentavia maailmankansalaisia. Kirjoittajamme työskentelee Varsi-projektin suunnittelijana Suomen Vanhempainliitossa. Hän on myös Suomen Bahá íyhteisön Kansallisen Henkisen Neuvoston sekä Espoon Bahá íyhteisön Paikallisen Henkisen Neuvoston jäsen. Suomen Vanhempainliitto seuraa tiiviisti peruskoulun kehittämiseen liittyvää ajankohtaista keskustelua ja tuo tässä lehdessä esiin erilaisia näkökulmia oppimisesta ja suomalaisesta koulusta. 14 Vanhempien Sanomat

15 Teksti: MERJA KORHONEN VARSI avaa ovia värikkäälle vanhemmuudelle Vanhemmat kulttuurien sillanrakentajina, VARSI projekti käynnistyi Vanhempainliitossa keväällä Tärkein tavoitteemme projektissa on, että maahanmuuttajavanhempia nähdään enemmän lastensa koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistyksissä ja vapaamuotoisemmassa vanhempaintoiminnassa yhteistyössä kantaväestön vanhempien kanssa. Haluamme, että kaikilla vanhemmilla on saatavilla yhtäläinen tieto vanhempainyhdistystoiminnasta ja mahdollisuus ottaa osaa aktiivisesti lasten koulun toimintaan. Tavoitteemme on myös vanhempien keskinäisen dialogisuuden lisääminen sekä opettajien ja koulun monikulttuurisuustyön tukeminen. VARSI- projektin piloteiksi valittiin loppukeväästä kolme erilaista vanhempainyhdistystä. Pilottina toimivat Turun norssin vanhemmat ry, Leppävaaran yläkoulun vanhemmat ry ja Pohjois- Haagan ala- asteen koulun vanhempainyhdistys ry. Aluksi pilottikouluissa tehty monikulttuurinen toiminta kartoitetaan ja uutta sisältöä lähdetään kehittämään yhteistyössä koulun henkilökunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Uusi kokeiltava toiminta räätälöidään jokaisen vanhempainyhdistyksen tarpeisiin yhdistysten toiveita kuunnellen. Myöhemmässä vaiheessa, mikäli tarvetta on, voidaan pilottien määrää lisätä vielä kahdella. Arjessa kohtaamista ja silmiin katsomista Vanhemmat, joiden lapset käyvät samaa koulua tai luokkaa löytävät paljon yhteisiä keskustelun aiheita, mutta aina keskustelun aloittaminen ei ole helppoa. Yhteisen kielen puuttuminen on yksi syy. Uudet tilanteet vaativat vanhemmilta epävarmuuden ja tietämättömyyden sietoa; kykyä asettaa itsensä uuden ja tuntemattoman eteen, heittäytymistä. Uuteen maahan ja kouluun tullessa myös lapset ovat tämän saman haasteen edessä. Yhteenkuuluvuuden tunne on sekä lapsille että vanhemmille tärkeä kotoutumista edistävä asia. Lopuksi haaste kaikille vanhempainyhdistystoimijoille; Suomessa perinteisesti odotetaan oma-aloitteisuutta. Mitäpä jos lähestyisitte muutaman vanhemman voimin maahanmuuttajavanhempia ja kutsuisitte heidät henkilökohtaisesti mukaan vanhempaintoimintaan. Henkilökohtainen kut- su lämmittää mieltä ja välittää viestin siitä, että vanhempi on tervetullut ja jokaisen osaamista tarvitaan! Avuksesi Liitosta on saatavissa syksyllä lyhyt esite vanhempainyhdistystoiminnasta eri kielillä. Vanhempien Sanomat 15

16 Lastensuojelusta kilpailuvaltti medialle Kuvaohjelmien luokittelua ja merkitsemisestä koskevaa lakia ollaan uudistamassa. Tavoitteena on, että laki vastaisi paremmin muuttunutta ympäristöä, jossa kuvaohjelmien määrä ja tavoitettavuus on huomattavasti lisääntynyt ja sisältö on entistä avoimempaa. Teksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN TV- ja elokuvatiedoista tarkistan ikärajasuositukset. Meillä ei TV:tä katsota klo 21 jälkeen, poikkeuksena lauantai-illan koko perheen viihdeohjelmat. Omia nauhoituksiaan lapset katselevat päivittäin, välillä kieltämättä liian paljon! Meillä netissä ja pelien ääressä luuhataan kouluaikoina vain viikonloppuisin. Lomalla ja sairastaessa on enemmän vapauk- Salkkareiden talkkarit Kysyimme vanhemmilta, mitä he ajattelevat kuvaohjelmien ikärajamerkinnöistä, miten mediakäyttäytymistä kotona valvotaan ja mitkä asiat lasten median käytössä huolestuttavat. Vastaajien lapset ovat 6 14-vuotiaita. Kirsi 41, kaksi lasta sia, mutta yritämme pitää kiinni säännöstä, että jos ei ulkoilla tai liikuta niin ei myöskään olla koneella. Omien henkilökohtaisten tietojen antamisesta nettiin olen yrittänyt varoittaa. Ajankäyttöä netissä pitäisi rajoittaa vielä enemmän, netti koukuttaa jo liian nuorena! Kyseenalaisen tiedon jatkuva saatavilla olo huolestuttaa. Salla 41, kaksi lasta Tunnen ikärajamerkintöjä aika huonosti. Meillä TV:n katselua valvotaan, netissä lapset eivät vielä itsenäisesti liiku. Pelejä ei tule valvottua, eikä puhelimissa ole estoja, pitäisi varmaan pian laittaa. Kyllä minua tulevaisuus mietityttää, että mihin lapset netissä aikanaan törmäävät ja miten sen sisällön ymmärtävät. Ihmettelen, että vaikka Facebookin ikäraja on 13 v, siellä on mukana paljon nuorempia mukana lukemassa ns. aikuisille tarkoitettuja asioita. 16 Vanhempien Sanomat

17 K-15 Uudistuksella halutaan korostaa lastensuojelun näkökulmaa. Lakiuudistusta ehdottava työryhmä esittää, että kuvaohjelmien tarjontaa valvovaksi viranomaiseksi perustetaan mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, johon alan tieto ja taito voitaisiin myös keskittää. Keskus kehittäisi samalla suomalaista mediakasvatusta ja tehostaisi koteihin ja kasvattajille suunnattua viestintää sekä alan näkyvyyttä. Lakiuudistuksella halutaan myös yhtenäistää elokuvia, televisio-ohjelmia ja pelejä koskevia ikärajamerkintöjä, jotta merkinnät olisivat helpommin omaksuttavissa ja niistä olisi helpompi tiedottaa. Nykyinen järjestelmä on aiheuttanut kuluttajissa hämmennystä; mikä on suositus ja mikä kielto, mistä ja minkälaisia merkintöjä ohjelmista tulisi etsiä. Ikärajan lisäksi yhtenäiset symbolikuvat antaisivat lisätietoa ohjelman sisällöstä, kuten jo nyt monissa digitaalisissa peleissä on käytänteenä. Lastensuojelu kuuluu kaikille myös medialle Esityksessä ikärajaluokitusten laatiminen annettaisiin pääosin kuvaohjelman tarjoajille, jolloin valta ja vastuu näiltä osin siirtyisivät viranomaisilta ohjelmia levittäville yhtiöille itselleen. Näin yhtiöt saisivat osakseen tehtävän, jossa he osoittavat todellisen asenteensa lasten suojeluun, joka toistaiseksi ei ole ollut kilpailuvaltti katsojalukujen metsästyksessä. Samaan aikaan kun lakia uudistetaan lastensuojeluun vedoten ja säästöä valtiolle hakien, markkinoilla satsataan miljoonia euroja yhä kehittyneemmän kuvamateriaalin tuottamiseen, virtuaaliseen kerrontaan ja mainontaan. Lasten maailmaan sulautuu yhä enemmän vääristäviä mielikuvia ihmissuhteista, seksuaalisuudesta, päihteistä ja ihanteista. Salatut elämät -tyyppisiä ohjelmia lähetetään parhaaseen perheiden katseluaikaan ja ohjelmien sisältöön upotetaan enemmän tai vähemmän tietoisesti lapsen minäkuvaa ja arkitodellisuutta hämmentävää materiaalia. Vanhempien ja kasvattajien onkin syytä puuttua herkästi lapsen kasvua häiritseviin ilmiöihin, kuten alkoholimainontaan, väkivallan lietsomiseen televisiossa ja erityisesti haitallisen materiaalin julkaisemiseen internetissä, jotta varmistamme, että median edustajat kantavat yhteiskuntavastuunsa. Jussi 39, kolme lasta Sari 45 v, kaksi lasta Välillä ihmettelen miksi joidenkin esim. Spiderman tai Trasporters-elokuvien ikärajat ovat K-13 tai K-15. Onko kohderyhmät aivan loppuun asti mietitty? Olemme tilanneet estopalveluja lasten puhelimiin. Ongelma ei ole tiedon ja työkalujen puutteessa, vaan ehkä enemmän siinä miten lapsen saa ymmärtämään mitä haittaa siitä on, että kertoo oman identiteetin tuntemattomalle. Lapsena äiti opetti, että tuntemattomien kanssa ei saa puhua eikä niiltä saa ottaa mitään. Samaa voi soveltaa hyvin netissä. Miten kaukaa viisas oma äiti olikaan! Oikeat elämänkokemukset eivät pärjää vertailussa virtuaalimaailman houkutuksille. Oikeasti juokseminen hengästyttää ja kädentaitojen oppiminen vie aikaa, kun taas nettipelissä voit olla supersankari ja kaikkien ihailema hetkessä. Sosiaaliset taidot eivät kehity jos niitä ei kohtaa oikeasti. Elämänkokemus karttuu hallittujen epäonnistumisten kautta. Tunnemme ikärajat hyvin ja noudatamme niitä tarkoin, erityisesti internet-kuri on meillä tiukka. Pleikka-pelejä saavat pelailla noin tunnin kerrallaan eikä todellakaan päivittäin. Puhelimissa kaikki mahdolliset estot on käytössä. Lasten TV-katseluaikaan tulee liian väkivaltaisia ja huonoa kieltä sisältäviä ohjelmia, kun jo uutisetkin ovat ihan tarpeeksi rajuja. Lapsille pitäisi tarjota enemmän luovaa ajattelua tukevaa ohjelmistoa, radiokuunnelmia ja huolehtia siitä, kieliasultaan huonot ja väkivaltaiset ohjelmat näytettäisiin myöhemmin. Hyviä ovat esimerkiksi Voimax-tyyppiset kisailuohjelmat, joista saa virikkeitä omaan kesäohjelmaan pihoilla. Vanhempien Sanomat 17

18 K E R H O T O I M I N T A Koulun kerhoon on matala kynnys Liikuntasalin pukuhuoneesta pelmahtaa punaiseen viittaan kääriytynyt poika. Perässä kipittää kaksi hentoa palvelijatarta ja komea ritari miekkaa heiluttaen. Talsoilan koulun näytelmäkerhon harjoitukset alkavat. Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Näytelmäkerhon ohjaaja, koulunkäyntiavustaja Irmeli Mattila seuraa käsikirjoitusta ja kuiskailee enää vain tarvittaessa. Parin viikon kuluttua näytelmä esitetään koko koululle ja erikseen perheenjäsenille. Ryhmä on kolmen vuoden aikana kehittynyt valtavasti, iloitsee Irmeli Mattila. Nuoret uskaltavat laittaa tunteitaan peliin ja heidän kykynsä ilmaista itseään on tullut vahvemmaksi. Moni lapsi on puhjennut täällä kukkaan. Tässä ryhmässä lapset ovat myös hyvin sitoutuneita ja motivoituneita tekemään työtä yhdessä. Vuosia teatteria harrastaneena Irmeli saa työnsä ohessa jakaa luovien ja innostuneiden lasten kanssa itselleen läheistä teemaa. Kuudesluokkalaisten ryhmälle Irmeli joutui keväällä jättämään hyvästit, kun lapset siirtyivät yläkouluun. Ryhmäläisiltä saamiensa palauteviestien kannustamana hän jatkaa draamaharjoituksia nyt nuorempien taitajien kanssa. Rahaa lasten tarpeisiin Kerhotoiminnan koordinaattori, luokanopettaja Markku Pura on projektinhallinnan tehopakkaus. Forssan kaupungin koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen saatu avustus on Puran johdolla otettu tehokkaaseen käyttöön. Kun valtion tukipotti syksyllä 2008 myönnettiin, Pura perusti ensi töikseen kehittämisryhmän, johon nimettiin jokaisesta kaupungin perusopetuksen yksiköstä yksi opettaja kerhotoiminnan yhteyshenkilöksi. Kehittämisryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa kuulemaan toiminnan ajankohtaiset asiat viedäkseen ne eteenpäin oman koulunsa rehtorille ja kerhon ohjaajille. Markku Pura halusi alusta alkaen, että kerhotoimintaan suunnattu avustus tulee nopeasti lasten hyväksi. Raha on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen, mutta se ei tarkoita, että sitä käytetään palavereissa istumiseen. Jaoimme käytettävissä olevat vuosiviikkotunnit kahdeksan koulun kesken ja perustimme heti avustuksen saatuamme 25 kerhoa. Projektin edetessä olemme lisänneet kerhotarjontaa tasaiseen tahtiin tarpeiden ja resurssien mukaan. Kerho-ohjaajat ovat koulun henkilökuntaa. Ohjaaja ja lapset tuntevat toisensa entuudestaan, ympäristö ja sen toimintakulttuuri ovat tuttuja kaikille. Ratkaisu on hallinnollisesti selkeä, kun työsopimuksia koulun ulkopuolisten tekijöiden kanssa ei tarvitse laatia. Yhteistyötä esimerkiksi 18 Vanhempien Sanomat

19 Näytelmäkerho Nokkelat valmistautuu viimeiseen ensi-iltaan. Kuvan ylärivissä vasemmalta ohjaaja Irmeli Mattila, Näyttelijät Sami Heino, Samu Siipponen, Elli Lukander ja Arttu Lukander. Keskellä vasemmalta Roosa Lehtonen, Oona Virtanen, Irja Hakala, Tiina Reko, Vilma Mäkitalo, ja Alarivissa Venla Jaakkola, Emmi Järvinen, Ida Syrjä sekä Henna- Maria Lehto. Kerhokoordinaattori Markku Pura oikealla. yritysten kanssa harkittiin, mutta sen pelättiin hidastavan toiminnan käynnistämistä. Markku Pura uskoo, että Forssan malli myös rasittaa kuntakoneistoa mahdollisimman vähän. Koordinaattori huolehtii kunnassa koko toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista, ja seuraa kerhotyön toteutumista eri yksiköissä, joissa kerhoja ylläpidetään rehtorin johdolla. Ohjaajia saa pankista Toiminnan suunnittelussa ja arvoinnissa Forssa haluaa kuulla lapsia, asiakkaitaan. Teetimme verkkokyselyn kaikille perusopetuksen oppilaille, ja saimme arvokasta tietoa myös niiltä, jotka eivät osallistu kerhotoimintaan. Noin kolmasosa vastanneista osallistui yhteen tai useampaan koulun kerhoon. Huolestuttavaa on, että meillä on edelleen iso joukko lapsia ja nuoria joita tarjotut harrastukset eivät jostakin syystä kiinnosta. Yleensä nämä oppilaat eivät osallistu harrastuksiin muuallakaan. Tämän joukon aktivoimiseen on yritettävä löytää ratkaisuja, Markku Pura muistuttaa. Jos omasta koulusta ei löydy kerholle vetäjää, apua voi hakea ohjaajapankista. Osa forssalaisista opettajista kiertää vetämässä kerhoa myös naapurikoululla. Rakensimme pankin, jotta kaikki koulut voisivat tarjota monipuolista harrastustoimintaa. Meillä on esimerkiksi kiertävä lyömäsoitinopettaja ja vaskisoitinopettaja. Vanhemmat mukaan suunnitteluun Forssa haluaa olla Suomen lapsiystävällisin kaupunki vuoteen 2017 mennessä. Se Näytelmäkerhossa nuoret uskaltavat laittaa tunteitaan peliin. tarkoittaa että lapset, nuoret ja lapsiperheet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Puran mielestä koulun kerhotyö on juuri sellaista toimintaa, joka tukee hyvin sekä kodin että koulun kasvatustyötä. Jatkossa aiomme syventää kerhotoiminnan koordinointia vahvistamalla yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. Kutsumme ohjausryhmään ainakin nuorisotoimen, seurakunnan sekä vanhempainyhdistysten edustajajia. Yhteistyöllä vältämme myös päällekkäistä toimintaa. Ellin ja Artun, juuri yläasteelle siirtyneiden kaksosten äiti, Tiina Lukander on Forssan kaupungin kerhovillityksestä mielissään. Molemmat lapset ovat olleet mukana Talsoilan koulun näytelmäkerhossa ja bändikerhossa. Arttu osallistui lisäksi koulun liikuntakerhoon. Koulun kerho tarjoaa lapsille matalan kynnyksen harrastaa turvallisessa ympäristössä, tutussa seurassa. Joillekin lapsille lähteminen vieraaseen porukkaan voi olla esteenä harrastuksen aloittamiselle. Se on myös tärkeää, että toiminta on maksutonta. Kaikilla perheillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa lasten harrastuksista, Tiina muistuttaa. Kotona toivotaan tehoa viestintään Elli ja Arttu harrastavat paljon myös koulun ulkopuolella. Elli soittaa musiikkiopistossa huilua ja Arttu saksofonia. Molemmat laulavat lisäksi kuorossa. IRMELI, tuu jatkaa kerhoo yläkouluun :))))) tää on ollu paras kerho ikinä! Koulun bändikerhossa lapsilla on ollut loistava mahdollisuus laajentaa musiikintuntemustaan ja tutustua monipuolisesti eri soittimiin. Tällaista mahdollisuutta musiikkiopisto ei voi tarjota, Tiina lisää. Tiina toivoo, että koulut ja kunnat tehostaisivat kerhotoiminnasta kertovaa viestintää kotien suuntaan. Kaikki vanhemmat eivät ole tietoisia, että tällaisia harrastusmahdollisuuksia on olemassa, ja miten ne toimivat. Viestiä voisi vielä selkeämmin viedä koteihin, jotta vanhemmat osaisivat kannustaa lapsia mukaan. Vanhempien Sanomat 19

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle

LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITE Alkoholilain 33 :n muuttamisesta Eduskunnalle Alkoholijuomat poikkeavat useimmista muista kulutushyödykkeistä, sillä ne aiheuttavat suuria terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot