Arvot vaakakupissa s. 8

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot vaakakupissa s. 8"

Transkriptio

1 s. 4 s. 6 s. 7 s. 10 Luentosarja antaa pikkulapsiperheelle työkalut ruuhkavuosista selviämiseen. Päihde- ja kriminaalityön diakoni Ari Tuomikoski: Päihdeongelma säteilee laajalle. Köyhyys koettelee myös lapsiperheitä. Minkälainen on joulu ilman isää? loka joulukuu Lappeenrannan evankelis-luterilaiset seurakunnat Arvot vaakakupissa s. 8 Perhekerho on ihan paras s. 5 Lehti muuntuu ääniversioksi s. 10

2 Pääkirjoitus Taivaan tähtien takaa salaisuus suunnaton. Seimessä lapsi makaa, kertoo: Jumala on! Sanoitta, tyhjiin käsiin, vilulle alttiina. Annettu ihmisten syliin: tässäkö Jumala? Rakkaus kutsuu työhön ihmisen rajallisen. Pieneksi valoksi yöhön poluille paimenten. Jukka Lehtinen Kauppa ja kirkko keskellä kylää Jouluun liitetään aina kaksi toisilleen vastakkaista määrettä. Joulu on hiljentymisen, rauhan, yhdessäolon, nostalgiankin juhla. Joulu on myös lahjaostosten, kasvavan myynnin ja markkinoinnin paras sesonki. Liikemiehet ja kirkonmiehet sen paremmin kuin naisetkaan - eivät juuri keskustele keskenään näistä vastakkaisista virtauksista. Syytä olisi, sillä loppujen lopuksi me olemme riippuvaisia toisistamme. Ilman kristillistä juurta ei olisi markkinoiden joulua. Ilman erilaisten tuotteiden menekkiä ei olisi työtä ja toimeentuloa. On helppoa puolustaa kirkkain otsin omaa kantaansa. Samoin leimata vastapuoli idealisteiksi tai paatuneiksi materialisteiksi. Työn ja levon, arjen ja juhlan vuorottelu on äärimmäisen tärkeätä meidän kaikkien elämässä. Ei riitä, että asetamme itsellemme vain käytännöllisiä tavoitteita. Kysymys arvoista, arvopohjasta on olennainen. Jokainen itseään kunnioittava yritys ja kirkkokunta määrittää omat arvonsa. Mutta ne eivät koskaan ole vain yleisluontoisia periaatteita, vaan niiden tulee näkyä elävässä elämässä, toiminnassa ja erilaisten tehtävien suorittamisessa. Kristillinen joulun odotus alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Siitä alkaa valmistautumisen, paaston aika. Itse suuri juhla on varsinaisesti joulupäivä Jotakin tästä alkuperäisestä meidän tulisi säilyttää. Ensimmäisen adventtisunnuntain viiikonloppu olisi oikea aika käynnistää varsinainen joulukausi, vaikka jo sitä ennen suuntauduttaisiinkin kohti joulua myynnissä ja mainonnassa. Kirkko ja liike-elämä voisivat löytää yhteistä kontaktipintaa myöskin lahjan antamisen ideasta. Lahja on jotakin sellaista, jonka juuri minä haluan antaa juuri sinulle. Lahja on kallis tai halpa, pieni tai suuri, ostettu tai itse tehty, mutta se on jotakin minulta sinua varten. Ehkä olisi myös syytä pitää hiljentymisen ja ostosten tekemisen alueet erillään toisistaan. En etsi valtaa loistoa ei ehkä kuulosta kovin luontevalta pitkän pitkässä kassajonossa kuunneltaessa. Aikansa on juhlan valmisteluilla ja aikansa itse juhlalla. Sellainen on vanha suomalainen jouluperinne. Mikko Ojanen Lappeenrannan seurakunnan kappalainen Seurakuntatervehdys π Julkaisija Lappeenrannan seurakuntayhtymä Päätoimittaja Mikko Ojanen Toimitussihteeri puh Kirkkokatu 10 A, PL Lappeenranta , loka joulukuu 45. vuosikerta Lappeenrannan evankelis-luterilaisten seurakuntien tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Antti O. Arponen, Keijo Martikainen, Timo Mattila, Mikko Ojanen,, ja Marja Talikka Lehti jaetaan maksutta kaikkiin kotitalouksiin Lappeenrannassa. Painosmäärä Seuraava numero ilmestyy Aineistot lehteen voi toimittaa sähköpostitse mennessä. Ilman kristillistä juurta ei olisi markkinoiden joulua. Ilman erilaisten tuotteiden menekkiä ei olisi työtä ja toimeentuloa. Kannen kuva Ilmoitusmyynti Etelä-Saimaan myyntineuvottelijat: Heta Halme puh Luottamushenkilöltä Organisaation voimavara on hyvinvoiva henkilöstö Aikamme ilmiöitä ovat hidastaminen, kotoilu ja kädentaidot. Kotoilun suosio on huimaa - yhdeksän kymmenestä henkilöstä viettää vapaa-aikansa mieluiten kotona. Vapaa-ajan lisäksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu osana myös työhyvinvointi. Avoin, arvostava, luottamuksellinen ja vastuullinen työilmapiiri, organisaation osaaminen ja henkilöstön ammattitaito vahvistavat työyhteisöä sekä auttavat työkuormituksen ja muutoksen hallinnassa. Tekemisen positiivinen vire lisää työn tuloksellisuuden ohella myös työviihtyvyyttä. Pauli Juuti kirjassaan Saako työssä viihtyä? korostaa työyhteisötaitojen hallinnan tärkeyttä työviihtyvyyden osana. Työyhteisötaitoja ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, vastuun kantaminen, ammatillinen työkäyttäytyminen sekä hyvä yhteistyö yli erilaisten tehtävä- ja organisaatiorajojen. Oman ammatillisen osaamisen käyttäminen ja tunne työn sujuvuudesta tuottavat mielihyvää ja ovat tärkeä työhyvinvoinnin osa-alue. Katri Suhosen tutkimuksen (Jyväskylän yliopisto, 2009) mukaan hengellistä työtä kirkossa tekevien henkilöiden työnkuvaa määrittävät työajattomuus, työn sielunhoidollinen luonne ja työn Raamattuun nojautuva perusta. Hengellisen työn keskeisiä elementtejä ovat sielunhoito, rippi ja ihmisten kohtaamiseen liittyvät taidot. Hengellisen työn henkilöstö toimii vahvasti hiljaisen tietämisen alueilla. Evankelisluterilaisessa kirkossa ja seurakunnissa on voimassa Kirkon yhteistoimintasopimus, jossa on sovittu yhteistoiminnasta ja työsuojelua koskevasta yhteistoiminnasta. Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteistyötoimikunnan tavoitteena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, tiedottaa organisaatiota koskevista tärkeimmistä asioista oikea-aikaisesti sekä mahdollistaa henkilöstön osallistuminen työtä ja työn turvallisuutta koskeviin asioihin. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsitellään työsuojelu- ja työterveysasioita, henkilöstöpäivän sisältöä, virkistystapahtumia, henkilöstön jaksamista sekä ajankohtaisia teemoja kuten esimies- ja alaistaitojen parantamista, hyvän käytöksen edistämistä, liikuntaan aktivoimista ja henkilöstön kehittämistä. Osaava, sitoutunut, innostunut ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaation voimavara. Huolehtimalla seurakuntayhtymän henkilöstön työhyvinvoinnista varmistamme jatkossakin hyvän palveluiden laadun ja määrän seurakuntalaisille. Toivon kaikille rauhaisia hetkiä itselle tärkeiden henkilöiden ja asioiden parissa. Oikein mukavaa ja piparintuoksuista joulun aikaa! Siirrän kirjoitusvuoron yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Kaarina Sinkkoselle. Sari Toikka Joutsenon seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Arja Husso puh Päivi Imeläinen puh Merja Luhtanen puh Maarit Vento puh sähköpostiosoite Paino Saimaan Lehtipaino Oy Seurakuntatervehdys loka joulukuu 2012 Ajankohtaista Hautatoimen kuluja tasapainotetaan uudella hinnastolla Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi uuden hautapaikka- ja toimenpidehinnaston lokakuun lopulla. Hinnastolla on vastattu Kirkkohallituksen ohjeistukseen, jonka mukaan seurakuntalaisilta perittävien maksujen tulisi kattaa % hautatoimen kuluista. Lappeenrannassa hautatoimen kuluista vain reilu 10 % saadaan tällä hetkellä katettua maksuilla. Uudessa hinnastossa arkkuhautapaikka- ja toimenpidehinnat, kuten haudan kaivaminen ja peruskunnostus, ovat Armi auttaa lauantaiparkki Nimimerkki Haudanvakava kysyy, miksi kynttilöitä viedään haudoille ja mitä poltetuille kynttilöille tapahtuu? Palava kynttilä kuvastaa elämää ja kuolemattomuutta, kertoo Pentti Lempiäisen toimittama Pyhät ajat kirja. Erityisesti jouluna kynttilä julistaa Kristuksen tuoneen ikuisen elämän toivon heille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa (Luuk. 1:79). Kirjan mukaan ensimmäinen tunnettu tapaus kynttilän sytyttämisestä jouluaattona haudalla on vuodelta Tuolloin helsinkiläinen Lyyli Grotenfelt sytytti kynttilän syyskuussa kuolleen sisarensa muistoksi. Lappeenrannan hautausmailla omaisten toivotaan huolehtivan itse palaneet hautakynttilät roskiin. Henkilökunta kerää kynttilät pois säiden ja muiden työtehtävien salliessa. Lumen alle jääneet kynttilät viedään roskiin viimeistään kevätsiivouksen yhteydessä. Hautausmaille jätetyt kynttilät päätyvät Kaipaatko aikaa joulusiivoukselle? Entä tarvitsisiko sinun pyörähtää jouluruuhkassa? Vai oletko vailla lepoa ja unta? Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityö on päättänyt tarjota kokeiluluontoisesti vanhemmille lastenhoitoapua ja lapsille mukavaa joulupuuhaa lauantaina klo 9-12 välisenä aikana. Lauantaiparkissa yli 3-vuotiaat lapset voivat nauttia jouluohjelmasta pientä korvausta vastaan. Parkki maksaa viisi euroa lapselta. Lauantaiparkki on aivan keskustan ytimessä, Lappeenrannan seurakuntakeskuksen kerhotilassa. Lapset voivat ottaa myös eväät mukaan Parkkiin. Lauantaiparkkiin on ennakkoilmoittautuminen, jonka voi nousseet 10 %. Ulkopaikkakuntalaisten uurnahautapaikkamaksun korotus on myös 10 %. Kappelin ja kylmätilojen vuokra nousi puolestaan 8 %. Kirkon jäsenille kappelin käyttö on ilmainen, kirkkoon kuulumattomat maksavat siitä hinnaston mukaisen 55 euron maksun. Eduskunta käsittelee parhaillaan kirkkolain muutosesitystä, jonka mukaan seurakuntien on määrättävä hautapaikalle ja hautaamiseen liittyville palveluille maksut. Yhteisövero ei riitä nykyisin kattamaan seurakuntien yhteiskunnallisesti merkittävien tehtävien kustannuksia. Muutoksen on määrä tulla voimaan joulukuussa. Hautapaikasta ei jatkossakaan peritä omakustannushintaa, koska seurakunnat käyttävät saamaansa yhteisöveroosuutta hautausmaiden ylläpitämiseen. Suosituksen mukaan haudan avaamisesta ja peittämisestä perittävä maksu voi olla lähellä todellisia kustannuksia. Esimerkkejä hinnastosta, maksut lappeenrantalaisille: Hautapaikka Haudan peittäminen ja kaivaminen (arkkuhauta) Peruskunnostus arkkuhautauksen jälkeen Lisätietoja: talousjohtaja Irmeli Hakkarainen puh Hautapaikan hinta on kaikille lappeenrantalaisille sama kirkon jäsenyydestä riippumatta. kaatopaikalle. Kynttilöistä syntyvä jätemäärä on pieni verrattuna esimerkiksi kukkalaitteisiin. Led-kynttilät aiheuttavat kerääjille paljon lisätyötä, sillä niistä on irrotettava paristot ennen roskiin laittamista. Palstalla ratkotaan seurakuntalaisten esittämiä kysymyksiä seurakuntien toimintaan ja käytäntöihin liittyen. Voit toimittaa oman kysymyksesi Lappeenrannan seurakuntayhtymän tiedotustoimistoon joko postitse PL 45, Lappeenranta tai sähköpostin välityksellä tehdä helposti sähköpostilla osoitteeseen keskiviikkoon mennessä. Kun ilmoitat lapsesi Parkkiin, muistathan mainita nimen lisäksi iän, vanhempien puhelinnumeron sekä erityistä huomiota vaativat asiat. u Lauantaina klo seurakuntakeskuksessa on myös joulubasaari, josta löytyy monenlaista täytettä pukinkonttiin! Yhtymä 3 1. Mikä on suosikkijoululaulusi? 2. Milloin aloitat joululaulujen kuuntelemisen? 3. Aiotko osallistua Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin? Martta Vuorio 1. Suosikkijoululauluni on Tonttu. Se on surullisen, iloisen melankolinen joululaulu. 2. Marraskuun alussa. 3. Aion osallistua. Olen käynyt Kauneimmissa joululauluissa monesti. Erika Stenvall 1. Sydämeeni joulun teen. Laulua oli kiva laulaa joulujuhlassa ja se jäi silloin hyvin mieleen. 2. Joulukuun alussa. 3. En ole kuullut Kauneimmista joululauluista aiemmin. Merja Leskinen 1. Jouluyö, juhlayö. Sitä olen laulanut lapsesta asti. 2. Joulukuussa. 3. Meininki olisi osallistua. Olen käynyt Kauneimmissa joululauluissa usein Lauritsalassa tai Joutsenossa. Seppo Ovaska 1. Sylvian joululaulu. Se on upea laulu, jossa on hieno sanoma. 2. Joululauluja joutuu väkisinkin kuulemaan esimerkiksi kaupoissa. Kotona joululaululevyt kaivetaan esiin joulukuun alussa ja niitä kuunnellaan lastenlasten kanssa. Jouluun valmistautuminen on tärkeää. 3. Aion osallistua, kuten aiempinakin vuosina. Henkilöstöuutisia Gallup Kiinteistötoimi: Seurakuntamestari Leo Lempiäinen on siirtynyt eläkkeelle Lauritsalan seurakunta: Hannu Kähärä toimii vs. seurakuntapastorina ajalla Leena Haakana on kappalaisen viransijainen

3 4 perheet 2012 loka joulukuu Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdys loka joulukuu 2012 perheet 5 neuvottelupäivät KERHOT JA PIIRIT Maallinen veli Perheneuvojien jaksamiseen panostetaan Perheneuvojan ylikuormittuminen voi johtaa myötätuntouupumukseen. Yleensä asiakkaat ovat kriisissä, kun he tulevat meille, kertoo perheneuvoja Pirkko Varis Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskuksesta. Erilaiset vaikeudet parisuhteessa, kuten vuorovaikutusongelmat, eron uhka tai uskottomuus ovat yleisiä syitä, jotka tuovat parit perheneuvojan puheille. Pikkulapsiperheessä kriisi voi puhjeta kuormittuneesta arjesta. Parit alkavat miettiä, tällaistako tämä elämä on, jatketaanko yhdessä ja millä tavalla saataisiin eväitä yhdessäoloon, Varis selostaa. Perheneuvojan työ voi olla raskasta. Jos on jatkuvasti neljä-viisi asiakasta tai paria päivässä, joilla kaikilla on jokin kriisi päällä, on se kuormittavaa. Välillä alkaa tuntua, onko tässä normaalia elämää ollenkaan. Ylikuormitus voi ilmetä myötätuntouupumuksena, jolloin perheneuvoja alkaa kyynistyä työhönsä eikä tunnista enää omia rajojaan. Työntekijälle on tärkeää osata tunnistaa merkit ylikuormittumisesta. Tähän paneudutaan tammikuussa järjestettävillä kirkon perheneuvonnan neuvottelupäivillä. ajankohtaista Neuvottelupäivistä tukea työntekijöille Päivillä pohditaan työntekijän fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä jaksamista. Ohjelma syntyi Mikkelin hiippakunnan perheasiain neuvottelukeskusten vuoden mittaisen suunnittelutyön tuloksena. Kirkon kasvatus- ja perheasioiden puolelta tuli palautetta, että olette löytäneet todella tärkeän teeman, vuodesta 2004 perheneuvojana toiminut Varis Neuvottelupäivät pidetään tammikuuta Holiday Club Saimaalla. Paikalle odotetaan noin 120 työntekijää. Päivillä kuullaan luennot esimerkiksi valtioneuvos Riitta Uosukaiselta, joka puhuu jaksamisen salaisuudesta sekä musiikki-, tanssi- ja liike- sekä traumapsykoterapeutti Marko Punkaselta, joka muun muassa opettaa olemaan tietoinen oman kehon viesteistä ja tarpeista. Neuvottelupäivät tarjoavat mahdollisuuden myös liikkumiseen ja ajatusten vaihtamiseen eri puolelta Suomea saapuneiden kollegoiden kanssa. Hengellistä ravintoa saadaan messusta, jossa piispa Seppo Häkkinen on mukana, sekä aamuhartauksista. Työntekijöille on jatkuvasti käytettävissä hiljainen huone. Työssä jaksaminen ilman ylikuormittumista on perheneuvojille aina ajankohtainen kysymys, Pirkko Varis Kun löytää hyvät keinot itsestä huolehtimiseen, työ on mielekästä, tärkeää ja hyvin palkitsevaa. Suhdeklinikka on blogimuotoinen palvelu netissä. Klinikalla kirkon koulutetut perheneuvojat vastaavat ihmissuhteita ja perhe-elämää koskeviin kysymyksiin. Suhdeklinikka toimii city.fi:n yhteydessä. Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa myös perhekasvatus-, koulutus- ja työnohjauspalveluja. Kuvassa perheneuvojat Pirkko Varis ja Leena Alatalo. Luentosarja haastaa tutkimaan vanhemmuutta Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ja Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskus toteuttavat yhteistyössä luentosarjan Kahdesta moneksi pikkulapsiperheen arki voimavaraksi. Illoista vastaavat ehkäisevän perhetyön ohjaajat Seija Hassan ja Sari Niiranen sekä perheneuvojat Leena Alatalo ja Pirkko Varis. Viidestä kerrasta koostuva sarja käynnistyy ja päättyy Luennot on suunnattu ensimmäistä lastaan odottaville pareille sekä pienten lasten vanhemmille. Jaamme sitä tietoa ja ymmärrystä, mitä meillä on ja autamme ihmisiä tutkimaan omaa parisuhdetta ja perhettä, perheneuvoja Leena Alatalo Luennoille toivotaan mukaan pariskuntia, joskin yksinkin voi halutessaan osallistua. Lastenhoito ei ole esteenä paikalle tulemiseen, sillä lapset voi jättää luentojen ajaksi seurakuntayhtymän lapsityön hoitoon. Apua arkeen Luentosarjan alussa pohditaan parisuhteen merkitystä, seuraavalla kerralla keskitytään siihen, miten lapsen syntymä muuttaa sitä. Lähdemme tutkimaan, mitä se on, kun ollaan perhe ja vanhempana, Alatalo selittää. Kolmantena luentopäivänä puhutaan lisää vanhemmuudesta. Neljäs luentokerta paneutuu sekä vanhempien että lasten sisarussuhteisiin ja siihen, miten ne tai niiden puute vaikuttavat perheen kokonaissuhteisiin. Pikkulapsivaiheessa on paljon muutoksia ja vaara, että parisuhdekin kriisiytyy. Viimeinen luento keskittyy perheen verkostoon eli lähisukuun ja muihin perheeseen olennaisesti vaikuttaviin ihmisiin ja ilmiöihin. Luennolla kerrotaan, mistä vanhempi voi saada tukea perheen ruuhkavuosina. Perheen kasvaminen on kriisialtis paikka ja voi tuoda suuria mullistuksia elämään, Alatalo Ajatuksena on, että älä kaihda hakea apua, jos sitä tarvitset. Kriisit normaaleja Tilastot kertovat ensimmäisen eropiikin tulevan perheen toisen lapsen syntymän myötä. Pikkulapsivaiheessa on paljon muutoksia ja vaara, että parisuhdekin kriisiytyy, Alatalo huomauttaa. Hän painottaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä. On ihan normaalia, että niitä kriisejä tulee, perheneuvoja Pirkko Varis jatkaa. Luentosarjalla halutaan antaa pareille valmiuksia käsitellä parisuhdeongelmiaan. Haluamme normalisoida sitä, että elämä ei ole pelkkää onnea. Uusi perhekerho palvelee Ruoholammella Kaupunki otti vastaan seurakuntayhtymän lapsityön tarjouksen tuoda perhekerho Lappeen uudelle koululle Ruoholammelle. Perhekerhon käynnistämistä puolsivat asukkaiden toiveet kerhosta sekä tavoite vähentää painetta äärimmilleen täyttyneissä Sammonlahden ja Uus-Lavolan perhekerhoissa, kertovat Ruoholammen perhekerhon ohjaajat Sari Alamäki ja Sanna Järventaus. Perhekerhon toimiminen koulun tiloissa on Lappeenrannassa uudenlainen kokeilu, joka on osoittautunut loistoratkaisuksi. Meille koululta varatut tilat ovat hyvät ja on mukava seurata, kun koululaiset käyvät ihastelemassa vauvoja tai opettajat kurkkaamassa kerhopuuhia. Lisäksi rakennus tulee tutuksi perheille ja Lastu lapsille, mikä helpottaa myöhemmin päivähoidon tai koulun aloittamista samassa ympäristössä. Sanna Järventauksen mukaan Ruoholammen perhekerhon osallistujalistassa on nyt 88 nimeä, tosin osallistujien määrä vaihtelee paljon kerhokerroittain. Kun kerroimme, että perhekerhossa on joulutauko, eräs äiti kysyi: Mikä ihmeen joulutauko? Mitä me sitten teemme?. Kommentti kuvaa hyvin kerhon tärkeyttä perheille. Kerhoon tulla jopa heti synnytylaitokselta pääsyn jälkeen. Viime torstaina Ruoholammen perhekerhossa valmistauduttiin jouluun. Mutkaton matalan kynnyksen paikka Viime vuonna Suomessa tilastoitiin 1,19 miljoonaa perhekerhokäyntiä. Vuodesta toiseen perhekerhot ovat olleet ev. lut. kirkon suosituimpia toimintamuotoja. Sari Alamäki tietää miksi. Kerhon vanhemmille tarjoama vertaistuki on merkittävää ja kerhossa solmitut kontaktit kantavat myös sen ulkopuolelle. Kun yksi perhe muutti Sammonlahdesta Kuopioon, meistä moni itki loppupiirissä. Lisäksi ilmapiiri kerhoissa on mutkaton ja periaatteena on, että se on kaikille avoin, myös kirkkoon kuulumattomille. Kerhoaika sopii kotona lapsia hoitaville ja niissä tarjotaan kiinnostavaa ja ikätasolle sopivaa tekemistä, Sanna Järventaus lisää. Ruoholammen perhekerhon aamuiseen ohjelmaan kuuluu kahvihetki ja hartaus, askartelua, leikkiä sekä laululeikkituokio. Ohjatut osuudet ovat yhteisiä aikuisille ja lapsille. Kerhokertojen ohjelmasisältöön vaikuttavat esimerkiksi kirkkovuoden teemat, vuodenajat sekä juhlapyhät ja osallistujien toiveet. Monet perheet tulevat kuuntelemaan oikeasti myös hengellisiä asioita, Sanna Järventaus marinella ruutu Mika Kolehmainen Kauneus Muistikuva pienestä kaupungista Italian Toscanassa. Pyöräseurueemme odottelee katuravintolassa pastojen valmistumista. Aikaa tappaakseni lähden kävelemään lähikujille. Äkkiä havahdun. Edessäni avautuu pitkä holvikäytävä, taidokasta käsityötä vuosisatojen takaa. Sen päässä hohtaa ylimaallista valoa. Etenen lumoutuneena värimaailmasta, jota hallitsee terra ja tiili. Valo tulee sivukäytävästä. Se johtaa takapihalle, missä parvekeikkunoissa aaltoilee kukkameri ja pihakivetyksen yllä naruilla roikkuva arkipyykki. Kauneus, rakennustaide ja arkipäivä lyövät kättä. Sama tunne kohtaa Tampereen Tuomiokirkossa, rippikirkossani. Graniittiholviston suojista avautuu valoisa alttaritaulu, joka kertoo ylösnousemuksesta. Lehterillä saarnastuolista ylävasemmalle kaksi syyllisen näköistä poikaa kantaa haavoittunutta enkeliä, jolla on tahraantunut silmäside. Saarnaajasta alaoikealle holvien suojassa kastelee Kuolema puutarhaansa ja sivuholvin katossa väijyy käärme kita ammollaan suussaan omena. Kymmenet enkelinsiivet suojaavat katsojaa putoavan omenan uhkalta. Taiteen kosketus tuo mielihyvää. Mitä olisi eurooppalainen kulttuuriperintö ilman kristillisyyteen liittyvää taidetta? Sen mestariteokset eivät täysin avaudu, ellei tunne tapahtumia taustalla. Monet niistä ovat otteita Raamatun kertomuksista. Sarjakuvien ystävälle polku voi olla Pyhä Kirja kuvasarjoina. Näin vähän oudommatkin Vanhan testamentin kertomukset saattavat aueta laiskalukuisille. Jos suuren kauneuden ja maallisen lämmön tuottama hyvä olo tekee raukeaksi, en lue sitä synniksi. Kotikaupungissani Lappeenrannassa sieluni lepää Lappeen Marian kirkossa, niin sisällä kuin ulkona. Puisen kahtamoisen värit ja muodot ovat paikallaan. Vakiopaikastani näen sekä urkulehterin että alttarin, saarnastuolin ja osan pääsalia. Vain muunnos Akseli Galen-Kallelan liekkiryijystä jää katveeseen. Elämässä ei saa kaikkea. Aikoinaan kirkoissa oli unilukkareita. Joulukirkkoonkin nukahtamista pidettiin epäsopivana. Koen asian toisin. Jos suuren kauneuden ja maallisen lämmön tuottama hyvä olo tekee raukeaksi, en lue sitä synniksi. Pilki rauhassa, kunhan et häiritse muita. Nukahtihan Jeesus-lapsikin jouluyönä rakkaan äitinsä turvalliseen syliin. jouluvaellus Kirkkovuoden merkittävimmän juhlan, joulun, sanomaa tarkastellaan tänäkin vuonna lapsen näkökulmasta Lappeenrannan seurakuntayhtymän lapsityön toteuttamalla jouluvaelluksella. Viime vuoden hyvä palaute sekä joulu- ja pääsiäisvaelluksen sanoman sekä tradition ylläpitäminen innoittivat lapsityön ammattilaisia rakentamaan Lappeenrannan kirkkoon tuokiokuvia joulun kirkkohistoriallisesti merkittävistä tapahtumista. Jouluvaellukselle osallistuvat vieraat tapaavat reitin varrella esimerkiksi paimenia kedolla, majatalon emännän sekä Marian ja Joosefin tallissa. Vaellus päättyy lyhyeen hartaushetkeen. Muistoksi osallistumisesta lapset saavat jouluisen värityskuvan. Kaikille perheille avoin aika osallistua vaellukselle on keskiviikkona klo Vaelluksen oppaat johdattavat kuulijajoukon kierrokselle aina puolelta ja tasatunnein. Yhden kierroksen kesto on noin 30 minuuttia. Viikolla 50 on erikseen tarjolla varausaikoja esimerkiksi päiväkotien ja kerhojen lapsille sekä henkilökunnalle.

4 6 työalan esittely 2012 loka joulukuu Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdys loka joulukuu 2012 yhteiskunta 7 päihde- ja kriminaalityö Syrjäytyneiden tukena ja turvana Lappeenrannan seurakuntayhtymän päihde- ja kriminaalityöstä vastaava diakoni Ari Tuomikoski ei vie töitään kotiin. Se on yksi jaksamisen edellytys, ettei voi olla 24/7 näissä kuvioissa, 44-vuotias Ari Tuomikoski Onneksi olen sen verran unelias kaveri, että uniani en ole töiden takia menettänyt. Tuomikoski aloitti diakonin työn marraskuussa Päihde- ja kriminaalityöstä tuolloin vastannut henkilö lähti YK-joukkoihin ja Tuomikoskelle avautui tilaisuus tarttua tehtävään, ensin määräaikaisesti. Päätös ei ollut helppo, sillä hänellä oli vakituinen työsuhde Lappeenrannan seurakunnan poikatyöntekijänä. Pitkään tuumailtuani totesin, että Luoja, kun olet tähän viskannut, niin tähän mie jään, hän muistelee. Kai sinä sitten pidät huolen ja annat viisauden ja voimat tehdä tätä työtä. Lopulta Tuomikosken työ vakinaistettiin. Häntä näkee harvemmin seurakunnan tiloissa, sillä merkittävä osa työajasta kuluu kentällä asiakaskäynneillä ja eri toimijoiden parissa liikkumiseen. Päihdeongelma säteilee laajalle Yksi Tuomikosken yhteistyökumppani on Pajarilan päihdekuntoutumisyksikkö, missä hän pitää avointa hengellistä keskustelupiiriä. Tuomikosken asiakkaiden ongelmat liittyvät yleensä alkoholin käyttöön, joskus kuitenkin myös huumeisiin. Huumausaineongelma kasvaa ihan valtoimenaan ja se on todellinen uhka. Asenteet ovat siihen myötämielisempiä kuin mitä kuuluisi olla, Tuomikoski Täytyy muistaa, että jos muutos on jollekin mahdollinen, on se sitä kaikille. Diakoni Ari Tuomikoski päivystää maanantaisin ja torstaisin päiväkeskus Kaartinkulmassa. Hän tapaa asiakkaitaan henkilökohtaisesti toimistollaan päiväkeskus Kaartinkulmassa, toreilla, kotikäynneillä ja vankilassa, missä hän saattaa olla ainoa ulkopuolinen kontakti. Tuomikoski on tarvittaessa vapauden myötä uuteen arkeen astuvan vangin tukena. Kotikäynnit ovat työssä tärkeitä. Päihdeongelman luonteeseen kuuluu se, että ihminen erakoituu eikä saa itseään neljän seinän sisältä ulos, Tuomikoski kuvailee. Tieto lähestyvästä kotikäynnistä auttaa useimpia asiakkaita ryhdistäytymään ja olemaan juomatta. Paikalle hänet pyytää usein asiakas itse, mutta toisinaan myös päihdeongelmaisen läheiset. Juominen ei koskaan ole vain ihmisen oma asia, koska se säteilee niin laajalle, Tuomikoski huomauttaa. On aika tuskainen tilanne, kun lapsi saattaa olla päihdeongelman pyörteissä niin, ettei ole minkäänlaista halua muuttua, tai ei koeta edes, että on ongelmaa, hän selostaa. Lähipiiri joutuu seuraamaan sitä vierestä ja miettimään, miten tässä käy. Sisältöä arkeen Tuomikosken kotikäyntien syyt ovat moninaisia ja voivat liittyä muun muassa asumiseen, toimeentuloon, ihmissuhteisiin ja terveyteen. Vaikka ei oltaisi päihtyneinä, ollaan niin masentuneita ja mieleltään väsyneitä, ettei jakseta avata kirjekuortakaan, Tuomikoski Hän on tullut usein apuun vuokrien jäätyä maksamatta ja häädön uhatessa. Lisäaikaa on saatu puhumalla vuokranantajan kanssa, tekemällä maksusopimuksia tai ohjaamalla asiakas vapaaehtoiseen edunvalvontaan. Päihdeongelmasta kokonaan ulos pääseminen on vaikeaa, sillä se vaatii sosiaalisten suhteiden, rahankäytön, ystäväpiirin, vuorokausirytmin ja harrastusten muuttamista. Niinpä jo alkoholin kulutuksen vähentämistä voi pitää pienenä voittona. Voi käydä vaikka minkälaisia hoitoja läpi ja tulla sieltä ulos, mutta jos arkea ei onnistu rakentamaan, silloin se kuvio on heikoilla kantimilla, Tuomikoski selittää. Asiakkaiden kohtaamisen tavoitteena on heidän elämäntilanteeseensa vaikuttaminen yhteisellä suunnittelulla ja päivittäisten toimintojen rakentamisella. Näihin lukeutuvat erilaiset leirit, retket ja talkoot. Voimaa onnistumisista Tuomikoski on vienyt asiakkaitaan jo kymmenen vuoden ajan Taipalsaaren Venäjänsaareen, minne on talkoovoimin syntynyt leiripaikka. Hän puhalluttaa leirille lähtijät, joten moni heikompaa kautta elävä ojentautuu päästäkseen mukaan. Leiri tuo katkon arjen murheisiin ja antaa otolliset olosuhteet mielen keventämiseen. Monet hyvät keskustelut tulevat siitä, jos työntekijä pystyy antamaan aikaa, hän toteaa. Jos tulee retkahdus leirin jälkeen, he kuitenkin muistavat, että se oli hyvää jaksoa: saunottiin, oli sosiaalisia suhteita ja kaikki pystyttiin tekemään raittiiseen elämään liittyen. Se on se mihin peilataan asioita ja halutaan palata, Tuomikoski Ari Tuomikoski ei ole harkinnut työpaikan vaihdosta. En minä lähde ennen kuin pois potkitaan, hän hymyilee. Työ on kuluttavaa, mutta onnistumiset antavat voimia. Vaikka selviämistarinoita olisi vain 10 prosenttia ja kompurointia 90, täytyy muistaa, että jos muutos on jollekin mahdollinen, on se sitä kaikille. asiantuntijalta Suomessa on yhä köyhiä lapsiperheitä Tällä hetkellä noin 12 % suomalaisista lapsista asuu köyhiksi luokitelluissa perheissä. Köyhyyden keskeisin syy on usein työttömyys. Erityisen huolestuttavaa köyhyydessä on sen periytyvyys perheissä. Köyhyyden taustalla on usein jokin negatiivinen tapahtuma, vaikka yhtä, köyhiä perheitä yhdistävää erityispiirrettä ei olekaan. Koulutuksen jääminen kesken, sairastuminen, työttömyys tai esimerkiksi vammautuminen on saattanut suistaa perheen vastentahtoiseen tilanteeseen. Köyhyyden riski voi periaatteessa koskea laajaa osaa väestöstä, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo muistuttaa. Köyhyyden monta ulottuvuutta Tutkijat mittaavat köyhyyttä erilaisten resurssien puutteena. Köyhyys voi olla inhimillisen tai kulttuurisen pääoman puutetta, absoluuttista köyhyyttä eli perustarpeiden tyydyttymättömyyttä tai suhteellista köyhyyttä eli mahdottomuutta osallistua ympärillä vallitsevaan elämäntapaan. Hiilamon mukaan toimeentulotuki torjuu Suomessa tehokkaasti absoluuttista köyhyyttä. Suhteellinen köyhyys taas on maassamme melko yleinen ilmiö. Aattojuhla Heikki Hiilamon mukaan valtiovalta pohtii parhaillaan mahdollisuutta sosiaaliturvan ja pienten tulojen yhdistämiseen. Koko väestöstä 14 %:lla tulot ovat alle 60 % mediaanituloista, jolloin suhteellisen köyhyyden määritelmä täyttyy. Lapsiperheiden köyhyys on usein suhteellista köyhyyttä. Hiilamo korostaakin, että hetkellinen pienillä tuloilla eläminen esimerkiksi opiskeluaikana on vapaaehtoinen valinta eikä täytä varsinaisen köyhyyden tunnusmerkkejä. Köyhä ihminen ei pysty tekemään valintoja. Karu loukku elämässä Köyhyydessä on Hiilamon mukaan vaikea nähdä mitään hyvää. Köyhiksi luokitellut ihmiset sairastavat enemmän, kuolevat keskimääräistä nuorempina ja jäävät Yksinäisyys ei ole este juhlia joulua Seurakuntayhtymän aattojuhlassa yksinäinen tai vähävarainen pystyy kokemaan joulun. Kaikilla ei ole taloudellisia edellytyksiä tehdä arjesta juhlaa. Raha ei riitä välttämättä edes pieneen kinkun pätkään. Kun siinä pitäisi järjestää joulua, ihminen ahdistuu, kuvailee jo vuosia aattojuhlan yhtenä organisaattorina toiminut päihde- ja kriminaalityön diakoni Ari Tuomikoski. Taloudellisten vaikeuksien lisäksi syynä yksinäiseen jouluun voi olla esimerkiksi tausta maahanmuuttajana, jolloin omia läheisiä ei ole ympärillä tai henkilökohtaiset ongelmat, kuten päihteiden käyttö. Aattojuhlaan osallistuvia yhdistää halua viettää joulua muiden kanssa. Yksinäisyydessä negaatiot korostuvat, Tuomikoski tietää. Lappeenrannan ev. lut. seurakuntien, Vapaaseurakunnan ViaDian sekä Lappeenrannan seudun työnhakijat ry:n yhdessä vapaaehtoisten kanssa toteuttama aattojuhla on joulun sanomaa kunnioittava tilaisuus, jonka tausta-arvona on lähimmäisen arvostaminen. Juhlassa pystyy liittymään ja kokemaan joulun. Suomalaisten mielikuvissahan joulua vietetään perhekeskeisesti tai ainakin rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Lähimmäisen rakkaudesta ja joulumielestä huolimatta vuosittain noin 30 henkeä jää tila- ja muiden resurssien vähyyden vuoksi aattojuhlan ulkopuolelle. Joka joulu mukaan haluavia kolkuttelee etukäteisilmoittautumisesta huolimatta myös juhlapaikan ovella. usein vaille koulutusta. Myös perheen sisäiseen dynamiikkaan köyhyydellä on hyvin syviä vaikutuksia. Parisuhteella on iso riski purkautua, koska taloudellinen niukkuus lisää stressiä ja riitoja. Lapsilla köyhyys vaikuttaa ennen kaikkea kaverisuhteisiin ja harrastuksiin. Niillä yksilöillä, jotka ovat lapsena joutuneet kokemaan todellista köyhyyttä, on myös iso riski aikuisena joutua elämään köyhyysloukussa, Hiilamo lisää. Hiilamon mielestä köyhien asiaa täytyy puolustaa, koska jokaisella ihmisellä on arvonsa. Evankelis-luterilaista kirkkoa hän kiittelee aktiivisesta roolista köyhyyskysymyksen esillä pitämisessä. Köyhä ihminen ei pysty tekemään valintoja. Diakoniatyö on konkreettinen tapa helpottaa köyhyyden seurauksia. Kirkko on ollut asiassa myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, kantanut köyhien ja työttömien kokemuksia sekä ollut mukana perustamassa köyhyystyöryhmää. Kokoomusnuorten Saul Schubakin ehdotuksen lapsilisien poistamisesta ja ns. heikomman aineksen lisääntymisen heikentämisestä Hiilamo tyrmää hurjana. Siinä puututaan jo ihmisen perusoikeuksiin, kuten vapauteen. Tänä vuonna Hakalin työväentalon aattojuhlaan voi osallistua 200 henkeä. Toivoisin, että tulevaisuudessa juhla olisi laajemmin voimin toteutettu koko kaupungin tapahtuma. Aaton juhla alkaa aina joulurauhan julistuksella. Ohjelmallinen osuus kestää noin 50 minuuttia, ja siihen sisältyy esimerkiksi perinteinen jouluevankeliumi sekä musiikkia. Joka vuosi osallistujat pääsevät myös nauttimaan juhlavasta joulupöydästä ja -kahveista. Tarjoilut ovat sellaiset, mitkä jokainen voisi jouluna kuvitella järjestävänsä. Puurolinjalle emme ole halunneet lähteä. Jokainen ansaitsee joulun, Tuomikoski muistuttaa. Aattojuhlan ilmoittautumislistat ovat jo täynnä. marinella ruutu kirja-arvostelu Mies ei halua olla elämän sivustakatsoja Taivas varjele, joka äijän rukouskirja. Toim. Heikki Hakala ja Kalevi Virtanen. Kustantaja LK-kirjat, 119 s. Hiljaisena pidetyn suomalaisen miehen rukous on usein parin sanan mittainen varjeluksen pyyntö tai huokaus ja katse sinne päin. Se on niin privaatti kuin vain voi olla. Se on salainen viesti Jumalalle, jonka olemassaolosta ei olla aivan varmoja. Mutta tältä Jumalaksi kutsutulta korkeammalta voimalta pyydetään jotain, hänelle purnataan, kannetaan murheita ja syyllisyyttä. Rukouksien omintakeisia sanoja käytetään oman elämän murheiden keventäjänä, puolison sairauden parantamiseen, lapsien elämän onnistumiseen ja lastenlapsien parempaan tulevaisuuteen. Suomalainen mies rukoilee työpaikkansa puolesta, oman elämän jaksamisesta, viinasta irtipääsemiseksi tai uskottomuutensa loppumiseksi. Hän rukoilee myös tämän maailman ja sen elämän säilymisen puolesta. Taivas varjele joka äijän rukouskirjassa suomalainen mies tuntee huoliensa ja negatiivisten asioiden lisäksi myös kiitollisuutta. Hän kiittää korkeimpaansa siitä, kun avioeroa ei tullutkaan, velkoja on saatu sovitelluksi tai kun hän kiittää Jumalaa siitä ihanan naisen muistakin ominaisuuksista kuin seksistä. Hän kiittää esimerkiksi näin: Kiitos, että yhä löydämme toisistamme paljon kaunista ja kiinnostavaa. Mies haluaa myös saada luottamuksen lapsiinsa. Hän haluaa, että lapsi saa ajallaan ravintoa ja asianmukaiset vaatteet ja että lasta katsotaan rakastavasti. Raavas mies tuntee pienen piston sydämessään, kun kuulee kirkonkellojen lyövän, mutta ei mene kirkkoon. Ottaessani käteeni Taivas varjele -kirjan ja ryhtyessäni lukemaan siihen painettuja ajatuksia, huomasin, etten voinut jättää kirjaa kesken, sillä niin mielenkiintoista siitä aina aukeni. Rukoukset on jäsennelty niin, että samaa aihetta käsittelevät asiat ovat omana osana. Kirjassa on 137 tekstiä 37 suomalaiselta mieheltä. Heille kaikille rukousten Jumala on luottoukko, joka ei lavertele eikä puhu selän takana. Suosittelen kirjaa pukinkonttiin. Keijo Martikainen Lappeenrannan seurakunnan kamarikuoro valmistautuu jouluun Sunnuntaina klo 17 kamarikuoro järjestää pitkän tauon jälkeen joulukonsertin Seimen äärellä, joka tuo esiin eri aikakausien tunnelmia joulun keskeisestä sanomasta. Ohjelmassa on muun muassa keskiajalta lähelle nykypäivää olevia joulusävelmiä Englannista, Saksasta ja Suomesta. Säestäjänä ja urkurina on Minna Tapanainen. Konsertin päättää Bachin joulukantaatti Laps`syntynyt on meille, jota säestää jouset, huilut ja continuo. Teoksen alttoaarian laulaa Hanna Tapionlinna. Kuoroa johtaa kanttori, musiikin maisteri Seija Tapanainen. u Kirkkoon on vapaa pääsy, ohjelman hinta on 10.

5 8 arvokeskustelu 2012 loka joulukuu Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdys loka joulukuu 2012 arvokeskustelu 9 asiantuntijalta Arvot eivät ole kuolleita kirjaimia Tekstit marinella ruutu Arvot opettavat elämää ja ohjaavat ihmisiä tekemään oikeita valintoja. Henkilökohtainen arvopohdinta aktivoituu usein jonkin yllättävän tapahtuman seurauksena tai kun on otettava kantaa esimerkiksi rahan merkitykseen omassa elämässä. Valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi on tutkinut vuotiaiden suomalaisten arvokäsityksiä yli kymmenen vuoden ajalta kahdeksalla eri tutkimuksella. Meidän arvot Nadezda Belonogova, Jukka Lassila ja Olivia 1,5 v.: Nadezda Belonogova on sitä mieltä, ettei olisi pohtinut syvästi elämän arvoja, jos hänellä ei olisi lasta ja jos hän ei olisi tavannut miestään Jukka Lassilaa. Moskovassa vietetyn lapsuuden ja nuoruuden aikana Nadezda ei oppinut puhumaan asioista syvällisesti. Jukan kanssa keskustelu arvoista ja perheestä on helppoa ja luonnollista. Nadezda kiittelee myös Pirpanan päiväryhmää sekä paikallista neuvolaa, jotka ovat tuoneet esiin perheen arvonäkökulman tärkeyttä. - Suomessa panostetaan Venäjää vahvemmin siihen, että lapsesta tuodaan esiin hyviä asioita, mikä on erityisen tärkeää lapsen kehityksen ja itsetunnon kannalta. 1,5-vuotiaan Olivian vanhemmat haluavat myös keskittyä tukemaan lapsen oman persoonan kehittymistä. Suomeen Moskovasta elokuussa 2008 opiskelemaan muuttanut Nadezda ahdistui täällä aluksi siitä, että elämä tuntui helpolta eikä edessä näkynyt ratkaistavia ongelmia. Moskovassa joutuu pohtimaan koko ajan omaa suhdetta rahaan ja esimerkiksi säästämiseen suurten palkkaerojen takia. Myös pitkät työmatkat ja työaikojen joustamattomuus vievät voimia. Väsymys purkautuu helposti perheessä. Perjantait hoitovapaalla oleva Nadezda ja hänen miehensä panostavat siihen, ettei lapsi tunne kiirettä arjessa ja että vanhemmilla on riittävästi aikaa satsata vuorovaikutukseen hänen kanssaan. En halua, että kiire häiritsee esimerkiksi lapsen iloa leikeistä. Tärkeäksi koetuissa asioissa, kuten yhteisissä ruokahetkissä, näkyvät myös sekä Nadezdan että Jukan lapsuudenkotien vaikutus. Jukan lapsuuden perheen kanssa olen oppinut nauttimaan yhdessä syömisestä ja ymmärtänyt todella, mitä se tarkoittaa. Tv ei ole meillä viihdyttäjän roolissa. Lapsuudenkodissani tv oli keittiössä ja isä katsoi sitä paljon keskittymättä läsnäolevaan hetkeen. Esimerkki voi siis vaikuttaa myös käänteisesti. Yliopistolla sähkötekniikan alan tutkijana työskentelevän Nadezdan mielestä arvot kantavat eteenpäin erityisesti haastavina hetkinä elämässä. Peilaamalla tilanteita omiin arvoihin löytyy tarvittaessa suunta, johon lähteä ja joka pelastaa. Arvot auttavat myös ymmärtämään, ettei tämä ole loppu, vaan elämässä on mustia ja valkoisia hetkiä. Nadezdan mukaan keskeistä arvojen omaksumisessa on oma pohdinta. Suomalaiset ovat yksimielisiä siitä, että yhdenmukaisuus ja hyväntahtoisuus ovat tärkeitä arvoja, kun taas esimerkiksi yhteiskunnallista valtaa arvostaa noin kymmenen prosenttia suomalaisista. Arvomaailma kehittyy vanhuusikään saakka. Nuorilla korostuvat omaan itseen keskittyvät arvot. Vastuullisuutta koskevat arvot alkavat saada merkitystä, kun työ- ja perhe-elämä tulee keskeiseksi osaksi omaa arkea. Vanhemmilla henkilöillä perinteet ja turvallisuus, ylipäätään säilyttävät arvot, ovat tärkeitä. Vaikka suurin osa ihmisen arkisesta toiminnasta sujuu rutiinien varassa, Puohiniemen mielestä jokaisen olisi hyvä olla tietoinen omasta arvomaailmastaan. Kukin meistä joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi uusien asioiden kohtaamiseen, siihen mitä perhe ja Kolme lappeenrantalaista perhettä kertoo, mitkä ovat heille arkielämää ohjaavia merkityksellisiä lähtökohtia. avioliitto minulle merkitsevät tai vastaako työ omia periaatteita? Arvokysymyksissä monet menevät solmuun kuvitellessaan sen olevan vaikeaa tiedettä. Toisaalta arvokeskustelu vaatii asiantuntemusta, sillä maallikko keskittyy usein tuomaan esille vain itselle merkityksellisiä asioita. Puohiniemen mukaan yhteiskunnallisessa arvokasvatuksessa ja -keskustelussa opettajat ovat tärkeässä asemassa. On keskeistä, miten kouluissa opetetaan esimerkiksi suhtautumista toisiin. Lapsen syntymän myötä Nadezda on ymmärtänyt, ettei täydellisyyteen tarvitse pyrkiä. Nadezda haaveilee opetustyöstä työelämässä. Yleinen arvokeskustelu ei ole helppoa. Arvot muuttuvat elämänkokemusten myötä. Keskustelu ei ehkä uppoa, jos arvoja ei ole itse pohtinut, Nadezda kuvailee. Monesti vaikeat asiat ja muutokset elämässä opettavat, mitkä asiat ovat viime kädessä itselle tärkeitä. Tuula ja Toivo Huuskonen, naimisissa 51 vuotta, 3 aikuista lasta: Lapset, kristilliset arvot ja yhdessä tekeminen. Siinä kolme kulmakiveä, joille kultahääpäiväänsä jo juhlineet Tuula ja Toivo Huuskonen ovat perhe-elämänsä rakentaneet. Arvot ja asioihin suhtautuminen ovat siirtyneet Huuskosille luonnostaan lapsuudenkodin perintönä. Aviopari ei pohtinut niitä perhettä perustettaessa. Jos lapset tai lapsenlapset ovat tarvinneet apua, kaikki muu, kuten omat harrastukset, on siirtynyt, Toivo Huuskonen Omien lasten ja lastenlasten lisäksi jo eläkkeellä olevat Huuskoset ehtivät olla varamummona ja pappana Tuulan siskon lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat Kanadassa. Tiiviin perheyhteyden merkitys on siirtynyt myös Huuskosten jälkipolvelle. Kanssakäymistä on paljon. Ikävä kaihertaa, jos ei pidempään aikaan nähdä. Silloin soittelemme puolin ja toisin. Huuskoset toivoisivat, että Suomeen välittyisi se sama lapsia arvostava ilmapiiri, johon he saivat kosketuksen Italiassa. Kirkkokuoromatkalla Milanossa noteerasimme, kuinka paikalliset kohtelivat lapsia ja ottivat heidät mukaansa joka paikkaan. Kirkkosalikin oli täynnä Uskonto on yksi arvo Arvotutkija S. H. Schwartzin kulttuuristen arvojen maailmankartalla Suomen erottaa positiivisella tavalla muista maista vahva tasa-arvon puolustaminen. Sen lisäksi Suomessa ovat keskeisiä periaatteita älyllinen autonomia, mahdollisuus itsenäisiin ratkaisuihin sekä harmonia ihmisen ja luonnon välillä. Arvokartalla Suomi luokitellaan myös maaksi, jossa perinteet eivät enää selkeästi ohjaa yhteiskunnan toimintaa. Suomalaista yhteiskuntaa leimaakin Puohiniemen mukaan rationaalisuus ja maallistuminen. Uskonnolla, joka on kulttuurispesifi perinnearvo, ei ole enää keskeistä osaa suomalaisessa elämänmuodossa, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tapakristillisyys luonnehtii usean suomalaisen uskonnollisuutta. Toisaalta vaikka olisi kuinka uudistusmielinen tyyppi tahansa, joutuu pohtimaan omaa suhtautumista esimerkiksi hautajaisiin tai kirkolliseen vihkimiseen. Keskustellessaan kirkon tai uskonnollisten yhteisöjen johtajien kanssa arvoista, Puohiniemi on huomannut, että tuolloin lähinnä eettiset näkökohdat, kuten läheisen arvostaminen, nousevat esiin. Eettiset kysymykset ovat vain yksi osa arvokysymystä. Tieteellisestä näkökulmasta katsottuna puolet arvoista, kuten suoriutuminen työssä, seikkailu ja mielihyvä, jäävät helposti sivuun. Rakkaus lapsiin on näkynyt myös Huuskosten harrastuksissa. NMKY:ssä Toivo ehti vetää kymmeniä lasten ryhmiä, Tuula oli mukana NMKY:n naistoimikunnassa. nuoria lapsiperheitä. Lasten aseman ja kohtelun lisäksi Huuskosia huolestuttaa tämän hetkinen arvokeskustelun tila. Arvoista, jotka liittyvät kaikkiin elämän osa-alueisiin niin perheessä kuin työpaikalla, ei juuri puhuta. On vahinko, jos kotonakaan ei enää keskustella niistä. Aviopari Niina (38 v.) ja Jussi (41 v.) Teittinen, lapset Nella 9 v., Juho 6 v. ja Joonas 1,5 v. Kiireisen yrittäjäperheemme tämänhetken karttuessa terveydellä ja turvallisuuden tunteella on haasteena on arjen toimivuus. Välillä mietimme, olemmeko pystyneet tarjoamaan riittävästi Kokemusten kautta olemme huomanneet, että jo- yhä suurempi merkitys. aikaa omille lapsillemme. Vaikkemme olekaan kainen tekee joskus virheitä. Niiden myötä oppii paljon niin itsestä kuin toisista ihmisistäkin. Vaikeudet aina läsnä, toivomme, että jokainen lapsi saisi tuntea olevansa yhtä tärkeä. Lastenhoidossa ja kotitöissä kasvattavat ja ne voi kääntää voimavaraksi. Tällaisessa käännekohdassa arvot nousevat uuteen pohdin- isovanhemmat ovat olleet iso apu. Arvomme ovat muotoutuneet ajan ja kokemusten taan luonnostaan. myötä. Koemme oikeudenmukaisuuden, tasa-arvoisuuden sekä vastuullisuuden tärkeiksi arvoiksi. Perla ei luonnollisestikaan saavuteta onnea, mutta pal- Arvokeskustelussa korostuu usein raha. Rahalheestä kiinni pitäminen ja sen tukeminen ovat meille ehdottomasti voimaa antavia tekijöitä. Omaamme ole automaattisesti arvojärjestys pielessä. Merkitykjon materiaa omistavalla henkilöllä ei mielestämme myös korkean työmoraalin. Tästä syystä muut asiat sellisintä on se, kuinka käyttäydytään ja kohdellaan jäävät toisinaan vähemmälle huomiolle. Mutta sekin toisia. Ei kai ole väärin pitää jostakin itselle mielihyvää tuottavasta hankinnasta? Tuskin se tekee kenes- antaa voimaa, kun tuntee onnistuneensa työssänsä. Lasten myötä olemme huomanneet pohtivamme, täkään suoranaisesti pinnallista. etteivät kaikki varhaisemmat kasvatusmallit ja neuvot istu tähän päivään. Haluamme pitää kiinni omista jossa opetetaan kunnioittamaan toisia ja arvostamaan Nykyään arvokeskustelu on esillä jo päiväkodissa, näkemyksistämme. Rajat ovat lapsille tärkeitä, mutta henkistä hyvinvointia aineellisten arvojen sijaan. joustoa täytyy myös löytyä. Jokainen lapsi on omanlaisensa ja vaatii omanlaistaan huomiota. Pyrimme jär- toista ihmistä epätasa-arvoiseen asemaan tai alistaa, Mielestämme uskonnon varjolla ei saa asettaa jestämään yhteistä aikaa koko perheen kesken matkustelemalla tai ihan pienillä yhteisillä asioilla. nee myös kulttuurisidonnainen seikka. sellaista emme pysty hyväksymään. Mutta tämä lie- Iän myötä ja vastoinkäymisten kohdattua on saanut huomata arvojen muuttumisen. Asiat eivät ole it- eteen joutuu pakosti. Itsetutkiskelu on aika ajoin pai- Jokaisen on syytä pohtia omia arvoja, sillä asian sestäänselviä eikä eteenpäin pääse ponnisteluitta. Iän kallaan ja itselleen kannattaa olla rehellinen. kolumni Miten perhettä tehdään? Me kaikki olemme syntyneet johonkin perheeseen ja useimmat meistä ovat aikanaan perustaneet oman perheen. Vuosien kuluessa perheemme on muuttanut muotoaan sen koko on vuoroin kasvanut ja vuoroin pienentynyt. Näin sukupolvien ketju jatkaa punoutumistaan ja yhä uusia perheitä syntyy. Käsityksemme perheestä on kokenut suuren muutoksen viimeisten vuosikymmenien aikana. Ennen elettiin suurperheissä, saman katon alla saattoi asua useita sukupolvia. Nykyään perheen voi muodostaa pienimmillään kaksi jopa samaa sukupolvea olevaa henkilöä, joita yhdistää yhteinen jääkaappi. Yhteiskunnassa vallitsevan käsityksen mukaan perheen muodostavat sekä avio- että avoliitossa ja rekisteröidyssä suhteessa elävät parit ja heidän yhteiset lapsensa tai toisen puolison lapset. Myös jompikumpi vanhemmista lapsineen muodostaa perheen, samoin kuin lapsettomat parit. Väestöliiton perhebarometri vuodelta 2007 kertoo, että perheisiin kuuluu noin 77 % suomalaisista ja kaikista perheistä noin 42 % on lapsiperheitä. Tilastojen mukaan tyypillisin suomalainen lapsiperhemuoto on edelleen äiti, isä ja noin kaksi lasta. Lapsiperheiden vanhemmista suurin osa eli yli 60 % on naimisissa, vajaa 20 % elää avoliitossa. Saman verran on yksivanhempaisia äidin ja lasten muodostamia perheitä, isien ja lasten perheitä on noin 3 %. Parisuhteesta eroamisten myötä on syntynyt myös uusperheitä, joita on noin 9 % kaikista lapsiperheistä. Perhe muotoutuu aina uudestaan elämäntilanteiden muuttumisen myötä. Perhe ei ole vain olemista, se on perhetilanteiden todeksi elämistä uudenlaisissa tilanteissa perheen tekemistä tässä ja nyt. Meillä perheneuvonnassa pureudutaan parien kanssa hyvin käytännöllisiin kysymyksiin siitä, miten perhettä tehdään, kun se on kriisissä. Pyrimme löytämään käytännön ratkaisuja vuorovaikutusongelmiin tunteiden ilmaisua ja rakentavaa riitelyä harjoittelemalla. Mietimme, miten perhettä tehdään silloin, kun sitä uhkaa ero tai kun parisuhde päättyy ja vanhemmuussuhde jatkuu. Kohtaamme uusperheen haasteet etsimällä yhdessä toimivia malleja ristiriitojen voittamiseksi. Perhettä eletään todeksi kodeissa ja sen ihmissuhteissa. Tehdään sitä yhdessä! Pidetään huolta, ettei yksikään perheenjäsen jää vaikeuksineen yksin ja jaetaan mieltä painavat asiat toistemme kanssa. Pirkko Varis, perheneuvoja Joulun Tähti- joulukonsertti koko perheelle Suosittu lasten tv-kasvo ja muusikko Pekka Laukkarinen tekee trionsa kanssa joulun alla 11 paikkakuntaa käsittävän Joulun Tähti -konserttikiertueen. Triossa soittavat Laukkarisen lisäksi kielisoitinspesialisti Matti Laitinen ja kosketinsoittaja Leevi Helo. Trio esiintyy Lauritsalan kirkossa tiistaina klo 18. Pekka Laukkarinen Trion konsertti on koko perheelle suunnattu iloinen konserttihetki tuttujen joululaulujen äärellä. Laulut on sovitettu hyväntuulisesti ja koskettavasti niin, että niistä on iloa sekä lapsille että aikuisille. Kiertueen yhteydessä julkaistaan Pekka Laukkarinen Trion uusi levy Joulun Tähti. Lisätietoja

6 10 KOTISEUTU 2012 loka joulukuu Seurakuntatervehdys Seurakuntatervehdys loka joulukuu 2012 sanoma 11 järjestöyhteistyö Seurakuntatervehdys Daisy-muotoon Seurakuntatervehdys julkaistaan nyt myös Daisy-äänikirjamuodossa (Digital Accessible Information System). Daisy-lukulaite mahdollistaa muun muassa kirjanmerkkien lisäämisen ja toiston jatkamisen keskeytyskohdasta. CD-ROM-levylle pakattua Daisy-formaattia voi kuunnella Daisy-kuuntelulaitteella, josta on saatavilla pöytä- ja kannettava versio, tietokoneella ja mp3-toistoon kykenevällä cd-soittimella. Kuuntelulaitteen saa käyttöönsä ilmaiseksi valtion erikoiskirjasto Celian asiakkaana. Celia välittää kirjallisuutta esimerkiksi ääni- ja pistekirjoina sekä elektronisina kirjoina. Laite on saatavilla myös Näkövammaisten Keskusliiton myymälän kautta. Syötettäessä levy Daisy-laitteeseen toisto käynnistyy automaattisesti. Käyttäjä saa halutessaan näppäimen painalluksella tiedon levyn kestosta. Sisältöä voi selata helposti hyppäämällä lehden otsikosta seuraavaan. - Seurakuntatervehdys on ensimmäinen Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry:n tuottama Daisy-julkaisu, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen ja ATK-vastaava Timo Puustinen. Lehteä on luettu aiemmin C-kasetille, mutta sitä ei ole ollut muutamaan vuoteen saatavilla äänimuodossa. Uusi versio on ollut pitkään vireillä. Näkövammaisyhdistyksellä on tietokoneelle asennettuna Daisy-tallennuksen mahdollistava ohjelmisto, mutta lukija puuttui. - Koneääni voisi olla tallennusmuoto, mutta koneääni on koneääni, se ei kaikille kelpaa, Puustinen toteaa. Palaset loksahtivat kohdalleen, kun maatalous- metsätieteiden lisensiaatti Timo Weckroth ilmoittautui vapaaehtoiseksi lehden lukijaksi. Hauska nähdä! näkövammaisten asialla Näkövammaisten Keskusliitto ry:n Hauska nähdä -kampanja kiersi Suomea marraskuuta. Lappeenrannan tilaisuus pidettiin Koulukadun seurakuntakeskuksessa. Paikan päällä oli lukuisia esilleasettajia. Näkövammaisten Keskusliiton apuvälinemyymälä Aviriksen pöydällä esiteltiin uusimpia näkövammaisen elämää helpottavia välineitä. NKL:n Tiedonhallintapalvelut puolestaan oli antamassa infoa tietoteknisistä apuvälineistä. Lisäksi omia pisteitään pitivät muun muassa Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry sekä Sokeva-Käsityö. nuoren juhlapyhä Kun isä on jouluna töissä Lappeenrannassa ammattikoulussa opiskeleva 17-vuotias Jonna Karjalainen on tottunut siihen, että hänen isänsä on jouluaattona töissä. Tilaisuuden suosituinta antia oli silmälääkäri Hannu Uusitalon luento yleisimmistä silmäsairauksista, mikä veti saliin noin 60 henkeä. Luennon jälkeen Uusitalon luokse muodostui jonoa innokkaiden osanottajien päästessä esittämään hänelle kysymyksiä. - Työ vie sen joulun. Yhteinen ajanvietto jää pois, isänsä luona Kajaanissa ennen Lappeenrannan opintoja asunut Jonna Isän tienauraustyöt pitävät tämän joulupyhinä kiireisenä. Hän on todennäköisesti tänäkin jouluna töissä, Jonna arvelee. Isä päivystää tällöin kotona ja kiiruhtaa kutsun käydessä tien päälle. Töitä tehdään laajalla alueella, joten tekemistä riittää pitkin talvea. Jouluna hän saattaa päästä hyvässä lykyssä kotiin pariksi tunniksi auraustöiden välissä. Isä voi kuitenkin olla jouluaattona kotona harvinainen näky. - Välillä hän ei ole ollenkaan paikalla tai tulee todella myöhään tai lähtee todella aikaisin. Jonnan isän ollessa poissa myös äitipuoli on yleensä muualla, ja hän on tottunut viettämään jouluaattoa sisarustensa kanssa. Kampanja lisää tietoisuutta Vuonna 1928 perustetun Näkövammaisten Keskusliitto ry:n tehtävä on edistää näkövammaisten ihmisten elämää. Keskusliiton teemana on tänä vuonna etsivä työ. Tästä lähti idea Suomea kiertävästä kampanjasta, sanoo NKL:n aluesihteeri Vuokko Jantunen. - Suomessa on noin näkövammaista, heistä noin eri alueyhdistysten jäseniä. Päätarkoitus oli löytää ne näkövammaista, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä, Jantunen toteaa. Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry:ssä jäseniä on reilut 270. Yleisin näkövamman aiheuttaja on silmänpohjan rappeuma, joka aiheuttaa yli puolet eläkeikäisten näkövammoista. Suurimpia haasteita näkövammaiselle ovat tiedonsaantiongelmat ja liikkuminen. - Kampanjalla haluttiin välittää tietoa arkea helpottavista palveluista, joita ihmisille on saatavilla näön heikentyessä, Jantunen Näitä ovat muun muassa erilaiset kuljetuspalvelut ja optiset apuvälineet. Äänikirjoilla on kysyntää Painosta saatu lehti nauhoitetaan ensin Daisy-ohjelmalla tietokoneelle näkövammaisyhdistyksen tiloissa Lappeenrannassa. Prosessissa seurataan äänitystasoja ja luodaan mahdollisuus hypätä otsikoiden välillä. Kun työ on valmis, tallenne lähetetään Helsinkiin Näkövammaisten Keskusliitolle, joka hoitaa sisällön polttamisen CD-ROM-levyille ja niiden postittamisen Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry:n jäsenille. Puustinen ei osaa vielä sanoa, millainen kysyntä lehdelle on. - Kun se on postitettu, sitten vasta tiedämme, tuleeko kiukkuisia soittoja, että ei tällaista, hän Puustinen kuitenkin uskoo, että lehti siirretään Daisy-muotoon jatkossakin. - Kaikilla jäsenillä ei ole tietokonetta, jolla he voisivat lukea lehteä Windows Luetus -muodossa, hän huomauttaa. Windows Luetus on Windowsissa toimiva elektronisten julkaisujen lukuohjelma, jossa teksti muutetaan puheeksi syntetisaattorin avulla. NKL:n aluesihteeri Vuokko Jantunen on tyytyväinen Seurakuntatervehdyksen kääntymisestä Daisy-muotoon. - Iso osa näkövammaisista ei voi lukea painettua tekstiä edes suurentavilla apuvälineillä, ja vahvan suurennuslasin kanssa pidempien tekstien lukeminen on todella työlästä ja väsyttävää, Jantunen - Se, että saadaan mahdollisimman paljon aineistoa Daisy-formaattiin, on iso asia. Apuvälinemyymälä Aviris esitteli tuotteitaan Hauska nähdä! tilaisuudessa. - Olisihan se mukava viettää isänkin kanssa joskus joulua kunnolla. Ei tule välttämättä sellaista joulua ainakaan lähiaikoina, Jonna - Vähän tuntuu, ettei joulua ole välillä ollenkaan, hän pahoittelee. Isän kanssa hän on juhlistanut enemmän joulun saapumista ennen aattoa kuin itse juhlapäivänä. - Viime talvena leivottiin varmaan kaksi kertaa pipareita ja joulutorttuja, laskettiin kelkalla ja käytiin ulkoilemassa. Se oli ehkä se sen joulun vietto, Jonna muistelee. Hänen joulupöytäänsä kuuluu perinteinen kinkku, joulukirkossa on voitu käydä isovanhemman kanssa. - Mummollakin on joulu töitä, Jonna Jonna on ilmaissut isälleen mielipahaansa tilanteesta. - Olen kyllä sanonut ja yrittänyt puhua sille. Jos se joskus ymmärtäisi. Jonna itse haluaa välttää työpaikkaa, joka vaatisi töissä olemista jouluna tai edes viikonloppuna. Tänä vuonna hänen joulunsa näyttää lupaavalta. - Vietän varmaan poikaystävän ja hänen perheensä kanssa joulua. atso suopanki Anthony ja Esther Kipangula muistuttavat, että parisuhdetta tulee hoitaa koko ajan kuin nuotiota. perhetyötä afrikassa Kristillinen perhetyö etsii keinoja hiviä vastaan HIV-infektio leviää Tansaniassa, koska vanhat heimotraditiot vaikuttavat vahvasti perheiden elämässä. Maassa on puute myös perheneuvonnasta ja seksuaalikasvatuksesta. Esther ja Anthony Kipangula tekevät kristillistä perhetyötä Tansaniassa, jossa heidän arvioiden mukaan kaksi miljoonaa ihmistä elää hivtartunnan tai siitä johtuvan immuunikadon eli aidsin kanssa. Anthony Kipangula, Tansanian luterilaisen kirkon pappi ja perhetyöntekijä, on vakuuttunut, että infektion leviämisen sekä avioelämää ja seksuaalista kanssakäymistä säätelevien vanhojen perinteiden välillä on selkeä yhteys. Afrikassa avioliiton ajatellaan vahvistavan omaa yhteisöä sekä liittävän jälkipolven esi-isien perintöön. Perinteet voivat olla tuhoisia Niitä tuhoisia traditioita, jotka lisäävät riskiä hiv-tartuntaan, Kipangula kutsuu termillä bad traditions. Hän on tutkinut erityisesti Bena-heimossa noudatettavien traditioiden vaikutusta viruksen leviämiseen. Benojen keskuudessa juuri synnyttänyt vaimo ei voi jakaa makuuhuonetta miehensä kanssa tai olla seksuaalisessa kanssakäymisessä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Jos kieltoja ei noudateta, lapsen uskotaan sairastuvan vakavasti. Noiden kahden vuoden aikana mies elää kuten ennenkin, ja hänellä on lupa jopa avioliiton ulkopuolisiin suhteisiin. Myös moniavioisuus on sallittua eikä avioeroja tunneta. Kun aviomies kahden vuoden jälkeen palaa läheiseen suhteeseen vaimonsa kanssa, on vaimolla sekä vielä syntymättömillä lapsilla suuri riski saada hiv-tartunta. Yksi benojen hätkähdyttävimmistä traditioista on hyvästien jättäminen kuolleelle aviopuolisolle. Kuolleen kanssa tulee olla seksuaalisessa kanssakäymisessä huolimatta kuolinsyystä. Muuten elossa oleva puoliso erotetaan heimoyhteydestä ja lapset kirotaan. Afrikassa avioliiton ajatellaan vahvistavan omaa yhteisöä sekä liittävän jälkipolven esi-isien perintöön. Kirkko vastaa haasteeseen Kipangulit käynnistivät perheseminaarin omassa seurakunnassaan 2000-luvun alussa, koska he huomasivat, että myös kristillisten seurakuntien jäsenet noudattivat avioliitossaan vanhoja heimoperinteitä, jotka horjuttivat parisuhdetta, olivat ristiriidassa kirkon opetuksen kanssa sekä edesauttoivat hiv-viruksen leviämistä. Tansaniasta puuttui kokonaan kristillinen avioliitto-opetus. Jos miehet eivät ole tyytyväisiä vaimoonsa, he menevät muualle. Anthony Kipangulan mielestä moniavioisuus ei ole Jumalan tahto. Perheseminaarissa Kipangulit kertovat heimotraditioiden hyvistä ja huonoista vaikutuksista sekä riskistä saada hiv-tartunta. Lisäksi he käyvät osanottajien kanssa läpi kristillistä avioliittokäsitystä. Onneksi kirkko on alkanut toimia tämän haasteen keskellä, Anthony Kipangula iloitsee. marinella ruutu Elämänlanka Kunnia Jumalalle rauha ihmisille Syntiinlankeemuksessa ihminen aloitti kapinan Jumalaansa vastaan ja käänsi tälle selkänsä. Jumala kuitenkin laati suunnitelman saadakseen jälleen yhteyden ihmiseen. Tuon suunnitelman keskeinen kohta oli Jeesus. Jeesus tuli maailmaan antamaan ihmiselle todellisen elämän. Siis toisin sanoen tehdäkseen ihmiselle mahdolliseksi päästä siihen asemaan, johon hänet jo luomisessa tarkoitettiin - Jumalan syliin. Sylihän on se paikka, jossa meitä rakastetaan. Jumala tarkoitti kaiken menevän niin, että Hän on jokaisen ihmisen elämän peräsimessä. Hän tahtoo johtaa meitä niin, että luotamme Jumalaan, rakastamme toisiamme ja viljelemme ja varjelemme luomakuntaa. Ihmisen tehtäväksi jää luottaa Jumalan apuun ja Hänen toimintaansa. Niinpä Jumala valitseekin työhönsä pieniä ja vähäisiä, niitä jotka eivät ole mitään - että Hän saisi kaiken kunnian. Siis ettemme me ihmiset luottaisi omiin voimiimme tai viisauteemme, vaan kääntyisimme Jumalan puoleen, ja Hän saisi tehdä asiat haluamallaan tavalla. Juuri tästä kertovat enkelien kuoron sanat: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita Hän rakastaa. Kun me annamme kunnian Jumalalle, antaa Hän meille rauhansa. Jumala toimii näin siksi, että Hän rakastaa ihmistä! Jumala kantaa vastuun elämämme suunnasta ja siunaa sen. Me annamme Hänelle kunnian ja kiitämme kaikesta hyvästä, jota Hän meille antaa. Monet nuoret pitävät Raamatun kertomuksia toisarvoisina, koska ne eivät ole luonnontieteen faktoja. Kuitenkin suuret kertomukset ovat niitä, jotka opettavat meille elämän tärkeät periaatteet. Mitä jouluevankeliumi meille opettaa? Se opettaa juuri sitä, että ihmisen ei pidä luottaa pelkästään omaan tietoonsa ja lihaksiinsa. Monet ihmiset ajattelevat tänä päivänä, etteivät he mitään Jumalaa tarvitse. Liian monen ihmisen on vaikea löytää elämäänsä mielekkyyttä. Onni häviää ihmisen elämästä, kun hän kadottaa yhteyden Luojaansa. Loppupeleissä taitaa olla todellista viisautta turvata elämässään Jumalan apuun. Anna kunnia Jumalalle, niin Hän antaa sinulle kaiken, mitä elämässäsi todella tarvitset. Pentti Berg kirkkoherra, Lauritsalan seurakunta lähetystyö Lähetyshanke auttaa Etiopiassa Meijän kylä -hanke edistyy Sailemin alueella hyvin. Uuden asuntolan rakentamiseen tarvittavat rakennusmateriaalit vietiin perille lyhyellä kuivalla kaudella. Hanketta valvova Kirsi Leikola iloitsee tuoreen tien säilymisestä ajokelpoisena sadekauden läpi. Nyt saatiin vielä peltikattotarpeet kolmelle kyläkoululle, jotka kipeästi tarvitsivat sateenpitäviä lisäluokkahuoneita. Kaffan lääniin on perustettu ensimmäinen 40 naisen pienlainaryhmä, johon kuuluu sekä mandsoja että gomaroja. Vihannesten viljelykurssin satoa on puolestaan jo päästy maistelemaan. Kyläkeskustelut muodostavat koko projektin selkärangan. Ne aloitettiin jo suunnitteluvaiheessa, jolloin kyläläiset keskustelivat siitä, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, Leikola selostaa. Nyt ne sekä palvelevat tiedonkulkua molemmin päin että opettavat yhdessä toimimista käytännössä yli vanhojen kuilujen. Leikola kertoo Senterian kylässä suojatuksi valitusta lähteestä. - Työ on tehty ja lähde pulputtaa puhdasta vettä koulun vieressä sekä koululaisten, opettajien että koko ympäröivän asujaimiston iloksi.

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot