Folkhögskolan 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Folkhögskolan 3/2011"

Transkriptio

1 k a n s a n o p i s t o Folkhögskolan 3/2011

2 83 Folkhögskolan kansanopisto - folkhögskolan 3/ vuosikerta/årgång 3/2011 Kansanopisto ja terveys folkhögskola och hälsa julkaisija / utgivare Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening Pääkirjoitus Hannu Salvi 3 Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Anna-Liisa Lämsä 4 Väki katosi tupakkakatoksista mihin? Kristiina Parkkila 6 Ajankohtaista 8 Hyvinvoiva työyhteisö avain menestykseen Leea Järvinen 10 Vapaan sivistystyön rahoitusuudistus tarpeen Pekka Sallila 12 Liikkumalla olen jaksanut Jorma Keränen 13 DISA som stöd för tonårsflickor Cecilia Mickelsson 14 Kansanopisto-opiskelun näkyvät ja näkymättömät esteet Minna Markkanen ja Matti Laitinen 16 Sukupuu tuo oivalluksia Kristiina Parkkila 18 Einsteinillakin oli oppimisvaikeuksia Katja Liuksiala 20 Syö piirakkaa ja voi hyvin Marjatta Ikonen 22 Onko vapaalla sivistystyöllä tulevaisuutta Veikko Räntilä 24 Ilmiöissä pääsee revittelemään Päivi Kapiainen-Heiskanen 26 Kirjallisuutta 29 Resumé 2/ Kuukauden ruokaohje 31 päätoimittaja / chefredaktör Hannu Salvi puheenjohtaja Suomen Kansanopistoyhdistys toimitussihteeri / redaktionssekreterare puh. (09) osoite / adress Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) kansanopistolehti toimitusneuvosto / redaktionsråd Hannu Salvi Leena Mattila Karin Nyström Hannu Patamaa Timo Sinivuori Aarni Tuominen Minna Vähämäki Sari Virtanen tilausmaksu / prenumerationsavg. 15 euroa vuosikerta/årgång ilmoitukset / annonser Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN kannen kuva: Anna Martta Partio, valokuvauksen opiskelija , Kymenlaakson Opisto taitto: Marja-Liisa Laitala paino: Oriveden Kirjapaino 2011 Seuraavan numeron teema on kansanopiston henkilöstö. Lehti ilmestyy kansanopisto 3 * 2011 Temat för nästa nummer är folkhögskolans personal. Tidskriften utkommer

3 pääkirjoitus Kielen muoti-ilmaisut estävät asian ymmärtämistä Merkillistä, miten on vaikeaa nähdä ajan ilmiöitä silloin, kun itse elää tapahtumien keskellä. Asioihin tottuu eikä oikein enää osaa muuta kaivatakaan. Yleensä tarvitaan joku poikkeava sattumus, joka sekoittaa meidän arkirutiinimme, ennen kuin havahdumme. Kovin vähän on niitä, jotka osaavat nähdä arkisen yli ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja. Erityisen vaikeaa tämä on meille suomalaisille, jotka tahdomme aina kulkea yhteen suuntaan. Kummallista on, ettei ole enempää syntynyt vastarintaa erästä aikamme ilmiötä kohtaan: sitä käytettyä kieltä kohtaan, jolla meitä hallitaan. Lukiessamme virkamiehen tai poliitikon tekstiä, joka on tarkoitettu herättämään vakavasti otettavaa ilmapiiriä, niin siinä pitää nykyään olla ainakin seuraavat sanat: tehokkuus, vaikuttavuus, valtiontalouden kestävyysvaje, kuntatalouden alijäämä, tuottavuusohjelma, palvelukyky, väestön ikärakenteen muutos, rakenteellinen kehittäminen. Sen jälkeen kun nämä ja lukemattomat muut ajankohtaiset iskusanat on laitettu esille, niin ne itsessään riittävät oikeuttamaan toimenpiteen kuin toimenpiteen. Ei muita perusteluita enää tarvitakaan. Kun käydyissä eduskuntavaaleissa pitkään valtaa pitäneet puolueet hävisivät, niin olen lukevinani siinä heräävää kyllästymistä siihen, että päättäjien kieli ja ihmisten arki ovat etääntyneet toisistaan. Jos yhteiskunnassa monenlainen kahtiajako ja eriarvoistuminen ovat näkyvillä, jos leipäjonot pitenevät tai vanhusten hoitoon ei ole varaa palkata riittävästi työntekijöitä, niin miksi ei puhuta oikeilla sanoilla? On terveellinen ilmiö, että kansalaisen ärtymys tulee näkyville, kun hänen epäilykseensä, että sosiaalitoimesta on rahat loppu, tarjotaan vastaukseksi tilaaja-tuottaja -mallin rakenteellisen kehittämisen keskeneräisyyttä. Vuoden parin välein vaihtuvat muotisanat ja kiertoilmaisut ovat pakottaneet oppilaitoksienkin henkilöstön opiskelemaan sanan tulkintaa ja rivien välistä lukemista. Varsinkin viimeiset pari vuotta ovat olleet aikaa, jolloin ainakin kansanopistojen rehtorit ovat käyttäneet tuhottomasti aikaa kysellessään kollegoiltaan: mitähän tällä opetusviranomaisen ohjelmalla, hankkeella tai kirjeellä tarkoitetaan ja miten sinä tämän ymmärrät? Tällaisessa tilanteessa korostuu Suomen Kansanopistoyhdistyksen merkitys. Vapaan sivistystyön ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisohjelmien sekä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamishankkeen aikana Kansanopistoyhdistys onkin pyrkinyt olemaan hyvin lähellä opistoja. Yhdistyksen toimisto pääsihteerin johdolla on kiertänyt tapaamassa kymmenien opistojen henkilöstöä ja hallituksen jäseniä. Alueelliset Keho-tapaamiset ovat osoittautuneet myös toimiviksi toimiston, yhdistyksen hallinnon jäsenten ja opistojen edustajien yhteisiksi sanan selityksen ja tulkinnan paikoiksi. Tämän lisäksi käytössä ovat olleet vakiintuneet yhteiset rehtoripäivät, kansanopistokokoukset ja -päivät sekä yhdistyksen ulkoinen tiedotus. Sanojen pyöreys on osittain seurausta nykyisin harjoitetusta informaatio-ohjauksesta. Sen ymmärrämme emmekä kaipaa 1980-luvun kaltaista normiohjausta. Mutta kyllä hyvään hallintomenettelyyn kuuluu kielen ymmärrettävyys ja se, ettei tarkoituksella rivien väleihin laiteta lukijalle viestejä, joita ymmärtää se ken hoksaa. Hannu Salvi kansanopisto 3 *

4 kuva M. Laitala kansanopisto ja terveys Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Kutakuinkin jokainen nuorten parissa toimiva onkin kohdannut työssään masentuneita nuoria ja ongelma on varsin tuttu eri oppilaitosten henkilöstölle. Aihe oli esillä myös Pohjantähti-opistolla maaliskuussa järjestetyssä Turvaa, hoivaa kasvatusta -seminaarissa. Tämä artikkeli pohjautuu seminaarissa pitämääni alustukseen sekä toimittamaani kirjaan Mieli maasta Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. Nuorten masennus 4 kansanopisto 3 * 2011 Aina ei ole selvää, mistä puhumme puhuessamme nuorten masennuksesta. Lievimmillään kyse on ohimenevästä tunnetilasta, kun kaikki asiat eivät menekään suunnitelmien mukaan. Alakulon syyksi voi riittää jopa yksi pieleen mennyt tentti. Nuoren perheessä ja ystävyyssuhteissa voi tapahtua muutoksia ja hänen elämänsä suuri rakkaus voi jättää hänet tai osoittautua toisenlaiseksi kuin hän oli kuvitellut. Myöskään muutto pois kotoa ei ole nuorelle aina helppo ratkaisu. On aivan normaalia, että nuori reagoi erilaisiin vastoinkäymisiin, menetyksiin ja pettymyksiin olemalla alakuloinen. Useimmiten tunnetila on ohimenevä ja nuori pääsee siitä yli suhteellisen kivuttomasti. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu. Masennusta psyykkisenä sairautena luonnehtii viikkoja kestävä alakuloisuuden tunne, joka vaikuttaa merkittävästi nuoren toimintakykyyn. Masentunut nuori voi olla omissa maailmoissaan. Hän voi esimerkiksi poistua luokasta kesken oppitunnin ilman, että sanoo kenellekään mitään. Myös itkuisuus, ärtyneisyys, kyvyttömyys keskittyä annettuihin tehtäviin sekä muutokset opintomenestyksessä ja kaverisuhteissa voivat olla merkkejä masennuksesta. Masennukseen voi liittyä lisäksi erilaisia kiputiloja, uni- ja syömishäiriöitä, hallitsematonta päihteidenkäyttöä sekä aggressiivista ja itsetuhoista käyttäytymistä. Masentunut nuori saattaa tuntea itsensä täysin epäonnistuneeksi ja kokea joutuneensa umpikujaan tai taistelevansa tuulimyllyjä vastaan. On vain epämääräinen paha olo ja jo aivan arkisten asioiden hoitaminen, kuten sängystä ylös nouseminen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, oman huoneen siivous tai kaupassa käyminen voivat tuntua ylivoimaisilta tehtäviltä. Vakavimmillaan masennus voi johtaa jopa itsemurhaan. Mikä altistaa nuoren masennukselle? Nuoren sairastumista masennukseen ei aiheuta mikään yksittäinen tekijä. Usein taustalla on jokin suuri elämänmuutos, kuten läheisen ihmisen menetys, oma tai läheisen vakava sairastuminen tai vakavat ristiriidat läheisissä ihmissuhteissa. Omalta osaltaan sairastumisalttiutta lisäävät perinnöllinen alttius ja erilaiset fyysiset sairaudet, mutta myös nuoruusiän normaalikehitykseen kuuluvat elämänmuutokset. Masennus on ainakin jossain mielessä stressisairaus, johon sairastuminen tapahtuu usein nuoruusiässä, vuotiaana. Omaa identiteettiään etsivä nuori ei aina oikein tiedä, kuka ja mikä hän on ja mitä hänestä voi tulla. Myös kasvuajan vaikeat elämänkokemukset ja vaille ratkaisua jääneet kehitystehtävät nousevat herkästi uudelleen pintaan tässä ikävaiheessa. Nuoruusikä muodostaakin yksilönkehityksessä eräänlaisen pullonkaulan, tiimalasin kapeimman kohdan. Mikäli siihen pakkautuu liikaa asioita liian lyhyellä aikavälillä selvitettä-

5 viksi, tiimalasi menee tukkoon ja nuori voi myös sairastua psyykkisesti. Masentuneen nuoren kohtaaminen Masennukseen apua haettaessa ensimmäisinä mieleen tulevat herkästi mielenterveystyön ammattilaiset. He eivät kuitenkaan voi olla aina läsnä nuoren elämässä ja nuoren tukena. Siksi niillä aikuisilla, jotka ovat nuoren kanssa tekemisissä päivittäin kotona, koulussa ja hänen muissa toimintaympäristöissään, on tärkeä rooli paitsi masennuksen ehkäisyssä myös nuoren kuntoutumisen tukemisessa. Nuoret, joiden oireilu on lievää, eivät usein ole lainkaan hoidon piirissä ja myös vakavammissa masennustiloissa lähiyhteisö voi omalta osaltaan tukea nuoren kuntoutumista ja täydentää näin hoitoa ja terapioita. Masentuneen nuoren kohtaaminen edellyttää aikuiselta herkkyyttä kuulla myös ne nuoren viestit, joita hän ei sano ääneen. Aikuinen voi tukea nuorta esimerkiksi kertomalla, että on huolissaan hänestä, kuuntelemalla häntä sekä välttämällä tilanteen vähättelyä. Keskustelun avauksina voivat toimia hyvinkin arkiset kysymykset: Mitä sinulle kuuluu? Miten voit? Onko jokin asia, josta haluaisit puhua? Asioiden puheeksi ottaminen ei pahenna masennusta. Sen sijaan masentuneelle nuorelle on useimmiten helpotus, kun aikuinen näkee hänen pahan olonsa ja ottaa asian puheeksi. Nuoren kohtaaminen edellyttää aikuiselta myös nuoren hyväksymistä ja uskoa hänen mahdollisuuksiinsa. Aikuisella on yleensä nuorta enemmän kokemuksia erilaisista vaikeuksista selviytymisestä, mikä auttaa vaihtoehtojen näkemisessä, vaikka aikuinen ei voikaan tehdä päätöksiä nuoren puolesta. Hänellä on elämänkokemuksensa myötä myös enemmän keinoja asioiden käsittelyyn silloin, kun asioita on vaikea käsitellä puhumalla. Kun asioista puhuminen on vaikeaa, voi ratkaisu löytyä yhteisestä tekemisestä. Nuoren kasvun ja kuntoutumisen tukeminen Kun nuorella on paha olla, voi toimistopöydän ääressä puhuminen saada hänet menemään entistäkin pahemmin lukkoon. Puhuminen on usein helpompaa arkisten askareiden lomassa, esimerkiksi kahvikupin äärellä, automatkalla tai remonttihommien välissä. Aina nuori ei löydä lainkaan sanoja omien tunteidensa, ajatustensa ja kokemustensa ilmaisemiseen. Hänellä on silti käytettävissään erilaisia itseilmaisun keinoja. Meillä jokaisella on hyvinvoinnin peruslähtökohtien riittävä lepo, monipuolinen ruokavalio, liikunta ohella omat yksilölliset tapamme ylläpitää hyvinvointia ja hallita stressiä. Yhdelle sopiva tapa voi olla kirjoittaminen, toiselle musiikki, kolmannelle luonnossa liikkuminen ja neljännelle keskustelu ystävien kanssa. Erilaiset toiminnalliset menetelmät, esimerkiksi kirjoittaminen, kuvataiteet ja musiikki tarjoavat myös masentuneille nuorille välineitä omaan itseen, omiin tunteisiin ja ajatuksiin tutustumiseen sekä omien rajojen koetteluun, itseilmaisuun ja minän eheytymiseen. Jokainen nuori haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Masentuneella nuorella, joka kokee olevansa jollakin tavalla rikki sisältä, tämä tarve jopa korostuu. Voidakseen toipua hän tarvitsee tukea. Nuoren arjessa läsnä olevien aikuisten yhtenä tehtävänä, ehkäpä kaikkein tärkeimpänä, on toivon ylläpitäminen nuoren elämässä myös silloin, kun hänen itsensä on vaikea uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Masennus on vakava ja usein pitkäaikainen sairaus. Niin kauan kuin on elämää, on kuitenkin toivoa ja vakavastakin masennuksesta on mahdollista toipua. Teksti: KT, tutkimuspäällikkö Anna- Liisa Lämsä, Ammattiopisto Luovi kansanopisto ja terveys kt anna-liisa lämsä työskentelee tutkimuspäällikkönä Ammattiopisto Luovissa. Luovi on Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii 24 paikkakunnalla kautta maan. Lämsä, Anna-Liisa (toim.) Mieli maasta Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. PS-Kustannus: Jyväskylä kansanopisto 3 *

6 kansanopisto ja terveys Väki katosi tupakkakatoksista Oriveden Opistossa uusi tupakkalaki on ollut kova paikka. Rehtori Hannu Patamaan mukaan kesken lukuvuoden voimaan astunut hyvää tarkoittava laki on aiheuttanut paljon keskustelua ja närää opiskelijoissa. Purnauksesta on saanut ison osansa opiston henkilökunta. Opiston opiskelijoista suurin osa on vuotiaita, ja nyt uusien tiukkojen sääntöjen myötä aivan kapinamielessäkin on tupakoitu. Aikuiset opiskelijat kokevat jopa naurettavana sen, että aikuisia ihmisiä neuvotaan ja heidän vapauksiaan rajoitetaan. Tupakointi opistossa oli Patamaan mukaan aika mukavasti hallinnassa, kun se Tiukka tupakkalaki astui voimaan Suomessa lokakuun 2010 alussa. Tavoitteena on tehdä koko Suomesta savuton. Uusi tupakkalaki kieltää tupakoinnin muun muassa kaikissa oppilaitoksissa. Myös tupakkatuotteiden hallussapito on nyt alaikäisiltä kielletty. Tupakkakatokset ovat siis tyhjentyneet. Vai ovatko? Miten uusi tupakkalaki on toiminut kansanopistoissa? saatiin tupakkakatokseen. Nyt homma on luiskahtanut hankalammaksi. Kun tupakoivat opiskelijat ennen kokoontuivat tupakkakatokseen, jonne näki opistolta suoraan, nyt väki hajoaa tupakoimaan laajalle alueelle. Täysipainoinen valvonta ei ole mitenkään mahdollista. Eniten minua huolestuttaa tilanne juuri opiston alueen ulkopuolella. Naapurissa on ala-aste, jonka oppilaat kulkevat päivittäin tupakoivien opiskelijoidemme ohi jalkakäytävällä. Pienimmille ekaluokkalaisille tupakoivat opiskelijajoukot voivat näyttäytyä jopa pelottavina, Patamaa pohtii. Koomisiakin piirteitä tiukka tupakkalaki on tuonut tullessaan. Hannu Patamaa kyseli asiantuntijan neuvoa ja oh- 6 kansanopisto 3 * 2011 Raudaskylän Kristillisen opiston tupakkakatos tyhjeni viime marraskuussa kuten muissakin Suomen kansanopistoissa lain muutoksen myötä. Rauskin lukiolaiset pohtivat katoksessa uuden tupakkalain vaikutuksia.

7 MIHIN? jeistusta tupakkalain valvontaan. Hän sai sosiaali- ja terveysministeriön viranhaltijalta vastauksen, jossa kehotettiin järjestyssäännöillä rajoittamaan opiskelijoiden poistumista opiston alueelta. Patamaa naurahtaa, ettei neuvo ole aivan tätä päivää. Opiston opiskelijat ovat aikuisia ihmisiä, eikä tämän kaltaisessa poistumiskiellossa ole mieltä. Uuden lain tarkoitus on hyvä. Meidän opistomme kannalta se on ollut myös hankala asia. Laki on suunniteltu taajamiin, joissa koulujen tontit ovat pieniä ja helpommin valvottavissa. Meidän opistomme alue on 3,5 hehtaaria laaja. Valvonta on mahdoton tehtävä, tai ainakin siihen pitäisi olla valtava määrä resurssia, Patamaa toteaa. Muutos kesken lukuvuoden Lahden kansanopiston koulutussuunnittelija ja tiedottaja Leena Mattila näkee hankaluutena juuri sen, että uusi tupakkalaki astui voimaan kesken lukuvuoden. Mattila arvelee, että tulevana syksynä asian omaksuminen voi olla jo helpompaa opiskelunsa aloittaville nuorille. Aivan ensi alkuun Lahden kansanopistolla ilmassa oli iso kysymys: mitä tästä oikein tulee? Kun tupakkakatoksesta vietiin tuhkakupit pois, tupakantumppeja tietysti löytyi milloin mistäkin. Myös huoli opiskelijoiden turvallisuudesta nousi. Lahden kansanopisto sijaitsee aivan kaupungin keskustassa. Kun omassa pihapiirissä tupakointi on kielletty, ryntäävät opiskelijat vilkkaan kadun yli lyhintä reittiä eli suojateitä oikoen puistoon. Isoa nurinaa ei Mattila tiedä opistossa kuitenkaan kuuluneen. Tilanne on jo pikkuisen asettunut uomiinsa, vaikka kieltäminen on tuonut myös huolta. Henkilökohtaisesti olen vähän skeptinen, en mahda mitään. Jos ihminen on tupakoinut tänne tullessaan, niin en tiedä, väheneekö tai jopa loppuuko tupakoiminen tämän lain myötä. En oikein usko kieltämisen voimaan. Pitkällä aikavälillä lailla voi ehkä olla vaikutusta mutta ei heti, Mattila arvelee. Mattilaa askarruttaa lain ulottuminen pitopalveluihin ja juhlatoimintaan. Lahdessa ja monissa muissakin kansanopistoissa erityisesti kesäaikaan on paljon hääjuhlia ja muita tapahtumia, joissa tulisi noudattaa savuttoman talon periaatteita. Hyvä kysymys on, kannustaako tämä oikeasti? Viestihän on, että nurkan taakse piiloon tupakille. Kyllä tämä ohjeistus siltä osin on melko lailla kuollut kirjain. Viikonlopputapahtumissa ei kukaan pysty valvomaan savuttomuuden toteutumista. Toteutuuko lain henki? Raudaskylän Kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala näkee uuden tupakkalain kankeuden, mutta toteaa samalla sen käytännössä toteutuneen yllättävänkin hyvin opistolla. Hautalan mukaan opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt. Opiston it-suunnittelijan Jari Oksan tupakointiin uusi laki ei ole vaikuttanut. Oksa käy tupakalla ruoka- ja kahvitauolla, nyt vain kauempana kuin opiston tupakkakatoksessa. Oksa ei näe lain tuoneen muuta käytännön muutosta kuin sen, että tupakoiva väki menee nyt tupakkakatoksen sijasta tielle tupakoimaan Nyt kaikki tiellä kulkevat näkevät, kun porukka polttaa tien vieressä. Toiset rikkovat nyt lakia, ja toiset toteuttavat sitä, kun menevät kauemmas. Mutta toteutuuko lain henki? Oksa kysyy. Oksa huomauttaa, että tupakoivat ovat nyt reilusti näkösällä tiellä savutellessaan. Ala-aste sijaitsee opistoa vastapäätä, ja lapset näkevät nyt paljon aiempaa enemmän tupakanpolttoa. Oksa itse tupakoi edelleen lapsilta piilossa, mutta tietää tilanteen hölmöyden. Hyvä kysymys on, kannustaako tämä oikeasti? Viestihän on, että nurkan taakse piiloon tupakille, Oksa huomauttaa. Raudaskylän lukion opiskelijat Kalle Laitala ja Ville Ervasti ovat yhtä mieltä siitä, että uusi tupakkalaki ei ole toimiva. Laitala näkee, että lain takana ovat ihmiset, jotka eivät itse polta. Opiston pihalla oleva tupakkakatos kokosi tupakoitsijat yhteen paikkaan, tupakantumpit menivät katoksen roskikseen ja homma oli hallinnassa. Nyt mennään parkkipaikalle tupakoimaan. Myös Laitala kokee harmillisena sen, että alakoululaiset ja myös päiväkodin lapset näkevät tupakoivia nuoria. Laitala pitää tupakkalakia aika hupaisana. Tupakointi halutaan pois näkyvistä mutta kuitenkin se on olemassa. Terveysinsinööri Armi Luttinen Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta näkee uudessa tupakkalaissa monta eri puolta. Tarkoitus on hyvä, mutta asiat ovat vaikeita. Luttisella ei ole esittää kikkakonsteja asian hoitamiseen, mutta hän uskoo kannustamisen ja opiskelijoiden ohjauksen toimivan paremmin kuin ylenpalttisen rajoittamisen. Rajoittaminen johtaa herkästi vastarintaan. Erilaiset kannustimet tupakanpolton lopettamiseksi voisivat olla yksi tapa lähestyä tiukkaa tupakkalakia. Tosiasia kun on, että tällainen lakimuutos on tehty ja sen kanssa vain täytyy oppia elämään, Luttinen sanoo. Teksti ja kuva: Kristiina Parkkila kansanopisto ja terveys kansanopisto 3 *

8 ajankohtaista Kuva: Hannu Ylilehto Jukka Katajisto eläkkeelle Jukka Katajisto kohotti eläkkeellesiirtymismaljan Opetushallituksessa Lämminhenkisessä tilaisuudessa oli mukana hänen työtovereitaan ja ystäviään vuosien varrelta. Monen kansanopistolaisen hyvin tuntema Opetushallituksen opetusneuvos Jukka Katajisto on jäänyt eläkkeelle. Hän on tehnyt pitkän uran opetushallinnossa. Jukka Katajisto tuli vuonna 1978 pätkätyöläiseksi silloiseen Kouluhallitukseen, jossa hän aloitti tutkimussihteerinä. Vuodet hän työskenteli silloisessa Ammattikasvatushallituksessa ja kun virastot yhdistettiin, siirtyi hän Opetushallitukseen ensin ylitarkastajaksi. Viime vuodet hän työskenteli opetusneuvoksena arviointiyksikössä. Kansanopistoasiat tulivat Jukka Katajistolle tutuiksi hänen työskennellessään vuoden 1979 kansanopistotoimikunnan toisena sihteerinä. Toimikunnan puheenjohtajana oli kouluhallituksen osastopäällikkö, VT, Kosti Huuhka, Jukan lähtöpuheessaan esiin nostama vapaan sivistystyön grand old man. Uransa aikana hän työskenteli useissa työryhmissä ja aikuiskoulutuksen monet puolet ja henkilöt tulivat hänelle tutuiksi. Yksi tärkeimmistä oli 1980-luvun lopulla opetusministeriön aikuiskoulutuksen johtoryhmä, joka synnytti 69 toimenpidettä aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Johtoryhmässä hän toimi kouluhallituksen pääjohtajan Erkki Ahon sihteerinä. Johtoryhmän puheenjohtajana oli opetusministeriön ylijohtaja Leevi Melametsä. Jukka Katajisto toimi myös 2000-luvulta alkaen opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin (KESU) kytkeytyvien koulutustarjonnan määrällisten tavoitteiden työryhmissä. Kuusi herännäisopistoa aiesopimukseen konsortion perustamisesta Kuusi OldBrandNew -yhteistoimintarenkaaseen kuuluvaa herännäisopistoa Jyväskylän kristillinen opisto, Kainuun Opisto, Lapuan kristillinen opisto, Lieksan kristillinen opisto, Valkealan kristillinen kansanopisto ja Eurajoen kristillinen opisto päättivät solmia aiesopimuksen Jyväskylässä pidetyn herännäisopistojen yhteistoiminnan tiivistämistä koskeneen selvityshankkeen päätösseminaarin yhteydessä. Siinä sopijayhteisöt sitoutuvat käynnistämään herännäisopistojen konsortion valmistelun selvityshenkilön raportissa ehdottamien ensimmäisen vaiheen ehdotusten ja institutionaalisen konsortion pohjalta. Tavoitteena on, että Herännäisopistojen konsortio perustettaisiin Konsortiohankkeen ulkopuolelle jäivät tässä vaiheessa Raudaskylän Kristillinen Opisto ja Turun kristillinen opisto. Herännäisopistojen yhteistyön tiivistämistä ja aktivoitumista kartoittanut selvityshenkilö pääsihteeri Heikki K Lyytinen esittää huhtikuussa 2011 valmistuneessa raportissaan, että herännäisopistojen yhteistyötä tiivistettäisiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisenä vaiheena olisi sopimuspohjainen monialainen institutionaalinen konsortio, jossa jäsenopistot säilyttävät varsin pitkälle autonomiansa. Ensimmäisen vaiheen yhteistyötä syvennetään konsortion kokonaisnäkemystä vahvistavalla yhteisellä strategialla ja vaiheittain toteutettavin kehittämisprojektein. Ensimmäinen vaihe on ehdotuksena ensisijainen, ja sen toimeenpano voidaan aloittaa välittömästi. Toisessa vaiheessa tulisi saatujen kokemusten pohjalta harkita joko yhdistys- tai säätiöpohjaisen jäsenopistojen muodostaman yhden ylläpitäjän tai omistajan perustamista. Tämä edellyttää kuitenkin runsaasti lisäselvityksiä ja mahdollisesti myös lainsäädännön muuttamista. Näin yhteistyötä tiivistettäisiin hallinnollisesti merkittävästi. Aiesopimukseen liittyvien lisäselvitysten tekijänä jatkaa pääsihteeri Heikki K Lyytinen. Kutsu / Kallelse Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening ry:n vuosikokous pidetään Seurakuntaopistolla Järvenpäässä järjestettävän kansanopistokokouksen yhteydessä keskiviikkona 26. lokakuuta Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. tervetuloa! 8 kansanopisto 3 * 2011 Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallitus Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening rf:s årsmöte hålls i Seurakuntaopisto, Träskända i samband med folkhögskolemöte (kansanopistokokous) onsdagen den 26 oktober Vid mötet behandlas stadgeenliga årsmötesärenden. välkomna! Finlands Folkhögskolförenings styrelse

9 Taidetta Koulutusta Terapiaa Art Education Therapy eli ARTE- RY on EU-projekti, jonka tavoitteena on voimaannuttaa syrjäytymisvaarassa olevia kansalaisia siten, että pystyisivät kehittämään sosiaalista osaamistaan ja siten vahvistamaan asemaansa yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Sosiaalisesti haavoittuville opiskelijoille suunnitelluissa koulutuksissa joudutaan usein toimimaan käyttäytymiseen tai mielenterveyteen liittyvien toimintahäiriöiden sekä tunne-elämän ongelmien kanssa. Näissä tilanteissa sosiaalisen osaamisen taidot ovat avainasemassa: Suomen Mielenterveysseuran liittokokouksen kannanotto : Valtaosa nuorista voi hyvin. Tutkimusten mukaan kuitenkin noin 10 % koululaisista tarvitsee mielenterveydellistä tukea. Noin nuorella on riski syrjäytyä pysyvästi. Ylisulkupolvisen syrjäytymisen katkaisemiseksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Mallia voisi ottaa esimerkiksi Tanskassa toteutetusta, ja hyviä tuloksia tuottaneesta, sosiaalipedagogisesta syrjäytyneiden nuorten kouluttamis- ja työllistämismallista. Kuitenkin myös hyvät lähtökohdat elämälle voivat olla ansa, joka pakottaa nuoren kurkottamaan yhä korkeammalle. Kun sinne ei yllä, omat ja itseen kohdistuvat kovat odotukset voivat aiheuttaa masennusta ja pahimmallaan itsetuhoisuutta. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat nuoret pärjäävät tytöt. Suomen Mielenterveysseura on huolissaan nuorista hyvin pärjäävistä tytöistä, joiden elämässä kaikki on ulkoisesti arvioiden kunnossa. Juuri pärjääminen tekee selviytyminen turhautumisesta ja pettymyksistä sekä itsevarmuuden ja eheytymisen parantaminen. Taiteen työpajat ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi luoda sellainen oppimisympäristö, jossa syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset oppijat voivat käsitellä vaikeita asioita. ARTERY -projektin käytännön tavoitteina onkin luoda väyliä, joiden avulla taiteilijat, kouluttajat ja terapeutit voivat kommunikoida keskenään, jakaa erikoisosaamistaan ja kehittää opetussuunnitelmia, jotta syrjäytymisvaarassa olevat ja vähäosaiset aikuisopiskelijat voivat tehostaa sosiaalista osaamistaan. ARTERY -hanke toteutetaan viiden maan yhteistyönä, jossa Suomea edustaa Koulutuskeskus Agricola. Lisätietoja: kansainvälisten asioiden yhteyshenkilö Mari Lappi ja taideaineiden opettaja Marja-Liisa Lintunen Perheet tarvitsevat lisää varhaista tukea ja kriisiapua. Pärjäämisen pakko ajaa nuoria tyttöjä ahtaalle kuitenkin tytöistä haavoittuvia; parhaatkaan suoritukset ja lukuisat harrastukset eivät tunnu riittävän ja nuori ajautuu pätemisen noidankehään, joka voi johtaa masennukseen ja itsetuhoon. Perheet tarvitsevat lisää tukea. Oleellista on saada riittävät resurssit kriittiselle kolmiolle: neuvolalle, päiväkodille ja koululle. Parasta apua nuorille on tutkimusten mukaan juuri perheen varhainen tuki. Alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana ja lisäksi kolmannes yhteisen ajan riittämättömyydestä lasten kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa. Myös työelämän jatkuvasti kovenevat vaatimukset kuormittavat perheitä. Kun pärjäämisen vaatimukset pakottavat lapsen ja nuoren yrittämään yhä enemmän, ne samalla ehkäisevät ikäkauden mukaisen kasvun mahdollisuuden. Mielenterveysseura korostaa, että lapsen ja nuoren pitää saada siirtyä omassa aikataulussaan kehitysvaiheesta toiseen. Vapaan sivistystyön tulevaisuusdialogi Kansanvalistusseura, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ja Suomen Kansanopistoyhdistys järjestivät huhtikuun lopulla Vapaan sivistystyön tulevaisuusdialogin, jossa oli mukana noin 30 osanottajaa ennen kaikkea kansanopistoista ja kansalaisopistoista. Keskustelu tilaisuudessa oli vilkasta ja antoisaa. Kansanopistojen ääninä dialogissa toimivat suunnittelija-tiedottaja Leena Mattila Lahden kansanopistosta ja rehtori Vesa Holappa Siikaranta-opistosta. Verkkolehti Sivistys raportoi tapahtumasta: Keskustelun kuljettaja, tutkija Robert Arnkil on tyytyväinen vaan ei hämmästynyt siitä, miten osallistujat heittäytyivät aikamatkalle. Ihmiset kokevat tulevaisuusdialogin huvittavaksi ja hämmentäväksi. Syntyy luova olotila, jossa ei voi pelata ihan varman päälle, hän luonnehtii Stakesin verkostotiimin kanssa kehittämäänsä menetelmää. Dialogi toimii sekä järjen että tunteen tasolla. Se antaa eväitä toimintasuunnitelman tekoon tulevaisuudesta käsin. Samalla tulevaisuusdialogi on läsnäolon hetki, joka muistuttaa, miten tärkeä on kuunnella. (Sivistys ). Tulevaisuusdialogin aineisto on kuultavissa, nähtävissä ja luettavissa Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön verkkosivuilla osoitteessa: > Koulutus ja kehittäminen > Tulevaisuusdialogi vapaasta sivistystyöstä tiedottaville Keskustelemassa dialogin vetäjä, tutkija Robert Arnkil ja Porvoon kansalaisopiston rehtori Pertti Jääskä kuvaajana Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön kv. sihteeri Johanni Larjanko. Kuva: Terhi Kouvo ajankohtaista kansanopisto 3 *

10 kansanopisto ja terveys Hyvinvoiva työyhteisö avain menestykseen Avoin tiedonkulku ja vuorovaikutus luovat perustan terveelle ja toimivalle työyhteisölle, jossa uskalletaan puhua ongelmista ja yhteistyö sujuu. Muutostilanteissa rakentavat ongelmanratkaisutaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä työyhteisön johtamisessa. Tulevaisuuteen suuntautuvassa kehittämistyössä etusijalla ovat ennalta ehkäisevät toimintatavat. Terveen työyhteisön kulmakiviä ovat työsuojelu ja työterveyshuolto. Motivoitunut ja vastuuntuntoinen henkilöstö on yksi merkki hyvästä työyhteisöstä muutostilanteissakin. Työn järjestelyihin, johtamiseen ja työyhteisön toimintaan sekä arjen vuorovaikutukseen on panostettu silloin, kun työntekijä saa osallistua päätöksentekoon sekä kokee työnsä riittävän itsenäiseksi. Palkitsevassa, kannustavassa ja innostavassa työilmapiirissä jokainen tuntee työnsä tavoitteet ja vastuut sekä voi hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan yhteisen tavoitteen eteen. Johdon, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö saa aikaan työhyvinvoinnin, joka on yrityksen menestymisen a ja o. Sitoutuminen työyhteisön kehittämiseen Hyvä tahto ei aina riitä, vaan tarvitaan asiantuntijaa, jotta saavutetaan hyvinvoiva työyhteisö. 10 kansanopisto 3 * 2011 Kaikkien osapuolten sitoutuminen kehittämistyöhön on keskeinen tekijä yhdessä jatkuvuuden kanssa. Työpaikan ydinajatuksen rinnalle tulisi ottaa yhdeksi tavoitteeksi myös työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen. Työyhteisön toimintaan ja ilmapiiriin epävarmuutta herättävissä tilanteissa olisi mietittävä ennakolta tukirakenteet ja toimintatavat. Erimielisyydet työn tekemisessä ja henkilökemioista johtuvat yhteentörmäykset tulee ottaa johdon taholta vakavasti ja käsitellä rakentavasti. On kuitenkin huomioitava, että kaikki ristiriidat ja yhteentörmäykset eivät ole kiusaamista. Työterveyshuollon henkilökunta ja työsuojelupiirit auttavat työilmapiirin kartoittamisessa erilaisin kyselyin ja mittarein. Suotuisten asioiden vahvistaminen Työhyvinvointia työpaikoilla voidaan edistää mm. suotuisten asioiden vahvistamisella ja lisäämisellä, jotka vaikuttavat ennen kaikkea työn imuun. Työuupumusta voidaan ehkäistä vähentämällä kuormittavia ja epäsuotuisia tekijöitä. Ei riitä, että keskitytään vain toiseen tekijään, vaan molemmat tavat tulisi olla käytössä jokaisella työpaikalla. Aluksi voidaan lähteä suotuisia asioita vahvistamaan määrittelemällä, mitkä olosuhteet ja asiat ovat tärkeitä työyhteisölle tai tietylle työntekijälle. Keskeisinä voimavaroina työssä pidetään esim. hyvää ilmapiiriä, esimiehen tukea ja vaikutusmahdollisuuksia työhön. Erilaiset tehtävät ja eri työyhteisöt tarvitsevat ainutkertaisia voimavaroja ja tiettyjen vahvuuksien kehittämistä. Esimies tai työtoveri, joka innostuu ja innostaa toisia työssään, suhtautuu vaikeuksiin rakentavasti saaden yleensä muut mukaansa hyvän työilmapiirin luomiseen. Työyhteisöön tartuttaa helposti myönteisyyden ja työn imun. Ikävää todeta, että myös negatiivisuus työyhteisön ilmapiirin rakentamisessa on erittäin tarttuvaa laatua. Mielihyväntunne ja arvostus ovat työntekijöiden näkökulmasta työhyvinvoinnin kokemuksia, jotka ilmenevät mm. innostuksen, viihtyvyyden, ahdistuksen tai masennuksen tunnetiloina. Innostus ja viihtyvyys luovat mielihyvän tunteen, jota kuvataan työn imu käsitteellä. Positiivinen mielihyvä saa aikaan sitoutumisen ja työtyytyväisyyden.

11 Uupumuksen torjuntaan Mielihyvän vastakkainen tunnetila on mielipaha, joka ilmenee mm. työuupumuksena tai työhön kyllästymisenä eli leipääntymisenä. Tällainen työntekijä ei saa työstään tyydytystä eikä anna sille parastaan. Leipääntymisen saattavat aiheuttaa työn itsenäisyyden puute ja riittävän sekä myönteisen palautteen puuttuminen. Monesti rutiininomaisesti tehty työ vailla erityisiä ponnisteluja johtaa lievän mielihyvän tunteeseen. Tehtävien uudelleen järjestely voi monesti lisätä työn imua ja nostaa näin työstä saatavaa mielihyvää. Työyhteisön jäsenet voivat kokea myös työpahoinvointia, jonka ilmenemismuotona pidetään työstressiä, jolloin työntekijä voi olla hermostunut, ahdistunut ja kärsiä esim. univaikeuksista. Työholistilla taas on pakkomielle työskennellä enemmän kuin työn vaatimukset edellyttäisivät. Työstressi ja työuupumus liittyvät myös tällaiseen työskentelytapaan. Työuupumuksen yksi mahdollinen seuraus on masennus tai jopa työkyvyttömyys. Tällöin myönteiset kokemukset työstä puuttuvat ja työntekijän vireystila on matala. Monesti ajatellaan, että työuupumus johtuu ylimitoitetuista työtehtävistä, mutta usein syynä saattaa olla myös alimitoitus työntekijän osaamiseen ja haasteiden puuttuminen. Kohtuullinen työkuormitus edistää työn sujumisen edellytyksiä ja hyvinvointia, mutta pitkittynyt ja liiallinen kuormitus voi muodostua uhkaksi työntekijän terveydelle ja työkyvylle. Sairaudesta huolimatta monia terveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan muokata vahvistamaan hyvinvointia ja työssä jaksamista. Epävarmuuden sietäminen ja työyhteisön kehittäminen Hyvinvoiva ihminen on aktiivinen, elämänmyönteinen ja itsensä hyväksyvä, joka omaa avoimen perusasenteen ja sietää epävarmuutta. Työyhteisössä ihmisen hyvinvointi näkyy mm. sitoutumisena, sitkeytenä ja aikaansaavuutena. Työntekijä on kiinnostunut yhteisistä asioista ja osallistuu niiden kehittämiseen sekä on ennen kaikkea tyytyväinen työhönsä. Työyhteisöjä voidaan ja tulee kehittää niin, että työntekijöille tulee niistä hyvää tekeviä ja kukoistuksen mahdollistavia työorganisaatioita. Johdon ei tule pelkästään kartoittaa riskitekijöitä ja altistumista sekä oireista ja uupumuksesta johtuvia poissaoloja vaan löytää sellaisia tekijöitä työntekijöiden hyvinvointiin, jotka kannattelevat ihmistä työssä ja tekevät siitä mielekkään ja auttavat selviytymään ja nauttimaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa. Erittäin tärkeätä on huolehtia työhyvinvoinnista silloin, kun taloudelliset suhdanteet ajavat työyhteisön muutoksiin. Taloudellinen panostaminen työhyvinvointiin maksaa itsensä takaisin sitoutuneilla ja innostuneilla työntekijöillä. Ratkaisevaa on löytää menettelytavat, joilla työolosuhteissa saadaan parhaat tulokset, sillä työntekijä on työnantajan menestyksen tärkein voimavara. Taloudellisen menestyksen takana on aina sitoutunut työyhteisö. Leea Järvinen, toiminnanjohtaja, Aikuisoppilaitosten toimihenkilöliitto ATL ry Kuva on Työterveyslaitoksen Duunitalkoot -palvelusivustolta: Duunitalkoot -palvelusivusto Duunitalkoot-internetpalvelu auttaa työntekijöitä ja esimiehiä luomaan työpaikoille hyvän keskusteluilmapiirin ja osallistumiskulttuurin. Sivusto toimii selkeänä ja helppokäyttöisenä ikkunana työtä ja työntekoa käsittelevään tutkimustietoon, hyviin käytäntöihin, käyttökelpoisiin kehittämismenetelmiin ja konsulttipalveluihin. Niiden avulla työpaikat voivat lähteä kehittämään asioita, jotka edistävät työhyvinvointia ja tuottavuutta samanaikaisesti. Sivuston käyttö on maksutonta. kansanopisto ja terveys kansanopisto 3 *

12 minne menee vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön rahoitusuudistus tarpeen Kansanopistojen vapaan sivistystyön perusrahoitus menee alaspäin kuin lehmän häntä. Kuten Hannu Patamaa kirjoitti lehden numerossa 1, valtionosuuden yksikköhinta on noussut vuoden 2002 jälkeen kymmenellä prosentilla. Tässä ei puhuta reaalikasvusta, kysymys on nimellisarvon muutoksesta. Vastaava nousu on lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa viisi kertaa suurempi. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmalta (KEHO) odotettiin turhaan parannuksia opistojen perusrahoitukseen. Ehdotus valtionapuprosentin nostamisesta 65 prosenttiin tuli kohteliaasti torjutuksi. KEHOn rahoitusryhmä ei lämmennyt myöskään yksikköhinnan porrastusten käytön lisäämiselle, mitä puoltaisivat koulutusalojen suuret kustannuserot. En ole varma, otettiinko valtionosuuden jälkeenjääneisyys KEHOssa vakavasti. Pelkään pahoin, että yksikköhinnan lasku jatkuu. Rahoituksen kiristyminen pakottaa säästötoimiin ja halpaan koulutukseen. Se, että yksikköhinta lasketaan toteutuneiden kustannusten pohjalta, antaa tässä tilanteessa vauhtia rahoituksen pudotukselle. Kehitys vie opistoilta kaikki edellytykset toiminnan kehittämiseen, mihin Ville Marjomäki viittasi myös numeron 1/2011 jutussaan. Vapaan sivistystyön osuus kansanopistojen toimintavolyymissa on ollut hiljalleen laskussa. Uusimpien tietojen mukaan se on alle 60 prosenttia. Tätä taustaa vasten on ilahduttavaa, että opetusja kulttuuriministeriö (OKM) kantaa huolta niistä opistoista, joissa sivistystyö on jäänyt varjoon tai joutunut jopa marginaaliseen asemaan. Ministeriön selvitys koskee kaikkiaan 29 opistoa, joiden opiskelijaviikkomäärä jää alle 2 000:n. Selvitysmies Pentti Yrjölä patistaa useimpia näistä opistoista lisäämään vapaan sivistystyön koulutusta. Suositusten toteuttaminen merkitsee huomattavaa valtionrahoituksen lisätarvetta. Miten sitten käy, jos näiden opistojen suoritteiden lisäystä varten ei saada korotusta kansanopistomomentille? Silloin tarvittavat opiskelijaviikot otetaan juustohöylällä pois kaikkien opistojen valtionosuuspäätöksistä. Ero toteutuneiden ja valtionosuuteen oikeuttavien viikkojen välillä kasvaa entisestään. Surkean rahoituksen varassa rämpivät sivistysopistot pannaan maksumiehiksi, kun paremmin rahoitettua ammatillista koulutusta järjestävät talot monipuolistavat toimintaansa. Tämä näyttää aika huonolta. Vapaalla sivistystyöllä ei ole pitemmän päälle nykyisessä laajuudessa tulevaisuutta kansanopistoissa. Rahat eivät riitä, jukolauta, paitsi niissä opistoissa, joissa pääosa toimintaa on paremman valtionosuuden piirissä. Tämä on paradoksaalista: kansanopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, mutta vapaalla sivistystyöllä on opistoissa tulevaisuutta vain sellaisissa tapauksissa, joissa sitä hoidetaan vasemmalla kädellä muun koulutuksen ohessa. Sivistyksen ja tasa-arvon ihanteet voidaan unohtaa, jos tarjonta pitää suunnitella yksinomaan sen mukaan, mistä löytyy helpoimmin maksukykyisiä asiakkaita tai muuta rahoitusta. Jotain tarttis tehdä. KEHOn keskustelu kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen perusrahoituksesta pitäisi avata uudelleen. Valistuneena maallikkona ehdotan, että mahdollisuudet valtionosuusprosentin nostamiseen 57 prosentista 65 prosenttiin selvitetään vielä kerran ensi tilassa uuden opetusministerin kanssa. Jos osoittautuu, ettei korotuksen vaatimaa määrärahan lisäystä ole mahdollista saada, on tutkittava korotuksen toteuttamista valtion kannalta kustannusneutraalilla tavalla. Yksikköhinnan nostamisen vastapainoksi voitaisiin sopia riittävästä suoritemäärien leikkaamisesta. Lisäksi tarvittaisiin yhteinen suositus, jonka mukaan valtionosuutta haettaisiin vain tietyn vähimmäiskustannustason ylittävälle koulutustoiminnalle. Näin ehkäistäisiin yksikköhinnan uusi pudotuskierre ja samalla parannettaisiin toiminnan laatutasoa. Tämä ei vielä riitä. Toiseksi ehdotan, että vapaan sivistystyön yksikköhinta porrastettaisiin sen mukaan, kuinka suuri osuus sillä on oppilaitoksen toiminnassa. Ne opistot, joiden toiminnasta yli puolet on vapaata sivistystyötä, saisivat valtionosuuden korotettuna samaan tapaan kuin esimerkiksi ay-opistot nykyään. Uudistus voitaisiin toteuttaa kustannusneutraalisti valtionosuusprosentin korotuksen yhteydessä. Esitetyt ratkaisut tekisivät joissakin tapauksissa varmasti kipeää. Niitä on helppo arvostella useasta järkevästä näkökulmasta, aina jostakin tökkii. Joku hinta meidän pitää kuitenkin olla valmiita maksamaan siitä, että vapaalla sivistystyöllä on tulevaisuutta kansanopistoissa. Perusrahoituksen täydellinen umpikuja on kenties vältettävissä. Jotain tarttis tehdä. Pekka Sallila, toiminnanjohtaja, Kansanvalistusseura, Oriveden Opiston johtokunnan puheenjohtaja 12 kansanopisto 3 * 2011

13 Liikkumalla olen jaksanut Henkilökohtainen näkökulma liikunnan ja terveyden merkityksestä ihmisen hyvinvointiin Pekka Rötkönen/Tähtikuva Oy kolumni kun aikoinaan astuin Alkio-opiston rehtorin tehtävään, olin mielestäni nuori ja vetreä. Ehkä en enää nuori, vaikka se siltä nyt runsas neljännesvuosisata myöhemmin tuntuu. Olin nimittäin jo 38-vuotias. Muistan myös, että kansanopiston vieressä syntyneenä ja kasvaneena annoin tulohaastattelussani varsin optimistisia lausuntoja kansanopistoliikkeen tulevaisuudesta. Vaikka tulin opistolle tutkijan kammiosta, en ollut onnistunut hankkimaan itselleni pölykeuhkoa siitäkään huolimatta, että joskus viikkokausia menneitten vuosisatojen papereita selattuani niistelin iltaisin mustaa räkää nenästäni. Nuorukaisvuosista lähtien olin tottunut puhdistamaan keuhkoni reippaalla lenkillä useita kertoja viikossa kelistä piittaamatta. Olihan koulumatkakin oppikouluvuosina ollut sellaiset kahdeksan kilometriä yhteen suuntaan polkupyörällä ja joskus hiihtämällä taivallettavana. Oli minulla taustalla jonkunlaista kilpaurheilu-uraakin, mutta se oli vaihtunut lahjattomana jo nuorukaisvuosina penkkiurheiluksi. Myöhemminkin olen pukenut numerolapun rintaani, mutta vain mitatakseni itseäni. Suhteellisen hyvään kuntooni vaikuttivat liikunnan lisäksi elämäntavat. Koskaan en ole tupakoinut muutoin kuin passiivisesti. Tahtoi se kainuulaisen maalaistalon iso pirtti 1950-luvulla äidin vastalauseista huolimatta olla isän ja työmiesten tupakansavua niin täynnä, että hyvä kun peräseinän näki! Ihme oli, ettei meistä kaikkiaan kahdeksasta lapsesta kukaan oppinut tupakoimaan. Kotivaarani parikymmenpäinen poikaporukka olimme tässä suhteessa samanhenkisiä. Alkoholin käytön opettelukin jäi niin retuperälle, ettei sitä vieläkään kulu juuri lainkaan. Miten olen jaksanut kansanopiston rehtorina neljännesvuosisadan? Vaikka oma opistoni on onnistunut säilymään sarjassaan eräänä menestyneimmistä, kansanopistoväki tietää, ettei opiston johtaminen ihan helppo homma ole. Taistelu rahasta, työpaikkojen säilymisestä ja ylipäätään olemassaolosta on jatkuvaa. Rehtorina olen ollut myös toimitusjohtaja, joka johtaa n. 35 henkeä täysipäiväisesti työllistävää, lainkin mukaan voittoa tuottamattomaksi määritettyä yritystä. Päätöksiä saa tehdä jatkuvasti, joskus koviakin. Toisaalta erinomainen yhteenkuuluvuuden henki ja yhteiselle asialle omistautuva taitava henkilökunta sekä ennen kaikkea enemmistöltään nuoret ja nauravaiset asiakkaat, opiskelijat, ovat olleet tärkein voimavara jaksamiselle. Monipuolinen liikunta ja terveet elämäntavat ovat olleet hyvä pohja työssä jaksamiselle. Liikun säästä ja vuodenajoista riippumatta jatkuvasti 3 6 kertaa viikossa. Talvisin hiihdän kilometrin lenkkejä tavoitteena aina se tonni eli tuhat kilometriä talvessa. Lämpötilarajoja ei ole muuten kuin, että yli kymmenen asteen pakkasella tyylini on perinteinen. Lumien mentyä alkaa hölkkäkausi, jonka sisäänajon olen huomannut vuosi vuodelta vievän enemmän aikaa. Lenkit ovat 7 15-kilometrisiä maastossa ja välillä asfaltilla taivallettuja. Tavoitteena on syksyllä maratonin puolikas lappu rinnassa omaan tahtiin eli niin paljon kuin kintuista pääsee. Kesän mittaan melon kajakillani järviä ja jokireittejä pitkin. Hyötyliikunnasta käyvät puutarhatyöt sekä marjojen ja sienten poiminta metsäluonnossa. Etenkin sauna- ja takkapuiden teko on mainiota liikuntaa. Liikkumalla puran paineita ja lataan akkuja myös henkisesti. Monipuolinen liikkuminen ja sen rinnalla henkiset harrastukset lukeminen, kirjoittaminen, piirtäminen ja maalaaminen sekä tietenkin perheen, ennen kaikkea lastenlasten kanssa touhuaminen ovat olleet ehdoton edellytys työssä jaksamiselleni. Pääosan puheistani olen ideoinut lenkeilläni, joilla luovalle ajattelulle on aikaa ja tilaa. Tämänkin jutun kehittelin juoksulenkillä metsäisellä järven rantoja myötäilevällä hiljaisella soratiellä. Nyt kun olen siirtymässä varsinaisen työuran jälkeiseen elämään, rohkenen olla jopa tyytyväinen, että olen jokseenkin terve harrastamaan ja vähän työskentelemäänkin eläkevuosinani. Haluan myös kiittää kansanopistoväkeä antoisista yhteistyön vuosista ja toivottaa jaksamista. Kansanopistoille on tilausta edelleen, meitä tarvitaan! Jorma Keränen, rehtori, Alkio-opisto kansanopisto 3 *

14 tonårsflickor och hälsa Enligt en undersökning som nyligen gjorts av Institutet för hälsa och välfärd (THL) upplever allt fler flickor i högstadiet och gymnasiet att de är deprimerade och det är också oroväckande vanligt att de utsätts för sexuellt våld i sin vardag. 14 kansanopisto 3 * 2011 Undersökningen Ung i Finland 2010, gjord av Allians r.f. visar på liknande resultat och understryker därför vikten av förebyggande arbete som främjar välmående hos unga. En variant av förebyggande arbete av det slag som efterlyses i undersökningen ovan är DISA-metoden som riktar sig särskilt till flickor i högstadieåldern. Förkortningen DISA står för Depressive Symptoms in Swedish Adolescents, medan det är benämningen Din Inre Styrka Aktiveras som används i gruppverksamheten med flickorna. DISA -metoden har sitt ursprung i kognitiv beteende terapi och utvecklades ursprungligen i USA av Gregory Clarke och Peter Lewison. Därefter omformades metoden och materialet till svenska förhållanden tillsammans med Centret för folkhälsa och numera Karolinska Institutets folkhälsoakademi. Det är en vetenskapligt utvärderad metod som i USA är evaluerad för både tonårspojkar och -flickor medan den i Sverige enbart är evaluerad för flickor. Metoden har nu funnits i Sverige i tio år och idag finns det cirka utbildade gruppledare. Det har även ordnats ett antal DISA -gruppledarutbildningar i Finland, den första 2009 och den senaste nu i maj Evidensbaserad? Det har gjorts ett antal studier och undersökningar gällande DISA -metoden och den nytta som de unga som varit med i en DISA -grupp haft av detta. En av studierna utfördes 2009 av Stockholms läns Folkting och i den visade det sig att flickor som deltagit i DISA -programmet visade en ökad möjlighet

15 att motarbeta depressiva symptom och att hantera krissituationer. Det gjordes även en uppföljning av undersökningen som visade att 12 månader efter att gruppträffarna avslutats utvecklade flickor som deltagit i DISA -verksamheten inte heller depressionssympton i samma omfattning som flickor som inte hade haft DISA. Hur går det till i praktiken? Metoden fokuserar på att utveckla välmående och gott självförtroende hos flickor i högstadieåldern. Fokus ligger på att hjälpa gruppmedlemmarna att bli medvetna om hur deras tankar och handlingar påverkar hur de mår. Förmågan att uppfatta detta kan i sin tur leda till att de känner att de själva kan påverka och styra sitt liv och känna att de har kontroll och mår bättre. DISA är, som redan nämnts tidigare, en förbyggande metod, med målsättning att ingripa i ett tidigt skede i tonåringars liv och stöda dem i deras utvecklingsprocess. Metodens styrka ligger därför inte i att hjälpa unga som redan mår mycket dåligt, de behöver hjälp och stöd av ett annat slag. Denna metod är till för att ge unga redskap och perspektiv som kan hjälpa dem i både aktuella och framtida krissituationer. Kursen omfattar 10 träffar (1,5h per gång) och ska allra helst förverkligas under skoltid i skolans utrymmen. Erfarenheter visar att DISA fungerar bäst, då verksamheten är integrerad i undervisningen. Projektet förutsätter ett gott samarbete med skolans övriga personal, såsom rektor, studiehandledare, kurator samt övriga lärare. De tio gruppträffarna är ytterst strukturerade till sin karaktär och följer en noggrann dagordning. Under de inledande träffarna handlar det mycket om att bli medvetna om att det som händer runtomkring flickorna påverkar hur de mår. Gruppmedlemmarna får lära sig hur de, trots den begränsade makt som tonåringar har över sitt liv, själva kan reagera på händelser runt omkring dem. Att de inte kan ta ansvar eller få slut på sin familjs, sina vänners och sin omgivnings osaklighet och negativa tankar, men de kan bestämma att det inte ska få påverka dem själva alltför mycket. Målet är att flickorna steg för steg, ska lära sig att känna igen och förstå sina känslor, tankar och handlingar. Utbildningen ska ge dem färdigheter som hjälper dem att ändra det sätt de hanterar situationer och därigenom ändra sin sinnesstämning; de skall kunna ta kontroll över hur de mår på ett positivt sätt samt lära sig att betona, belysa och stärka sina positiva sidor. Idealstorleken på en grupp är kring tio unga, gärna under tio för då finns det större utrymme för den enskilda gruppmedlemmen. Gruppen ska helst ha två ledare, det är både mer praktiskt och mer givande att dela på ansvaret för en grupp tillsammans med någon annan. Två par ögon har även större möjlighet att uppfatta behov och känslor i gruppen som annars kunde gå förbi obemärkta. Det är en grundläggande förutsättning för en fungerande grupp att ledarna är utbildade för uppdraget. Gruppledarutbildningar ordnas kontinuerligt i Sverige och även i Finland, då i Yrkeshögskolan Novias regi. De Ungas Akademi och Disa De Ungas Akademi har erbjudit högstadieskolor i huvudstadsregionen DISA -gruppverksamhet sedan våren 2009 och är för tillfället den enda aktören som erbjuder förebyggande verksamhet av detta slag denna målgrupp. Under höstterminen 2010 och vårterminen 2011 höll De Ungas Akademi DI- SA -gruppverksamhet i sex högstadier i Huvudstadsregionen(Svenska Normallyceums högstadieskola, Lagstads skola, Munksnäs högstadieskola, Åshöjdens högstadium, Botby högstadieskola). Det är sammanlagt elva grupper med 6 10 flickor i varje grupp som fått ta del av DI- SA -metoden i dessa skolor under läsåret Mottagandet bland flickorna har varit varmt och enligt de utvärderande frågeformulär som kontinuerligt delats ut i de olika grupperna har verksamheten varit givande för de unga. Det som de unga särskilt lyfter fram i sina utvärderingar är, hur nyttigt det varit och hur mycket de lärt sig av att dela med sig av sina tankar och upplevelser med de andra i gruppen. Det verkar finnas ett stort behov av ett utrymme där de kan träffas och dela med sig under övervakning av en utbildad ledare som inte är kopplad till det dagliga arbetet i skolan. Skolorna i huvudstadsregionen och de unga erbjuds inga motsvarigheter till DISA -verksamheten i dagens läge, vilket gör De Ungas Akademis arbete väldigt värdefullt. Arbetet med DISA -metoden inleder en ny fas från och med hösten 2011 då det är DUA:s avsikt att även kunna erbjuda pojkgruppsverksamhet parallellt med flickgruppsverksamheten till högstadierna i regionen. Gruppverksamhet för pojkar har varit efterfrågad redan en längre tid och det är med stor glädje som detta arbete inleds. DUA:s målsättning är att både trygga kontinuiteten i det förebyggande arbete som de redan etablerat i huvudstadsregionen samt bredda utbudet och nå ut till allt fler unga. Källor: Ytterligare information om De Ungas Akademis arbete hittas på Text: Cecilia Mickelsson, Svenska studiecentralen (SSC), ungdomsproducent / De Ungas Akademi (DUA) tonårsflickor och hälsa kansanopisto 3 *

16 kansanopisto-opiskelun esteet Kansanopisto-opiskelun näkyvät ja näkymättömät esteet En muuttaisi mitään, toteaa eräs kansanopisto-opiskelija. Joku toinen toivoo asenteiden tasa-arvoistumista, luiskaa ulkoovelle, enemmän aikaa tehtävien tekemiseen tai induktiosilmukkaa opetustiloihin, jotta selviäisi opinnoistaan paremmin. Mistä on kysymys? Kansanopistoissa on käynnissä esteettömyystutkimus, jolla pyritään selvittämään yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutumista. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden kokemukset kansanopistojen esteettömyydestä. Erilaisilla oppijoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä opiskelijoita, joilla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia tai lukemisen ja kirjoittamisen hitautta. Vammaisuus pohjautuu tutkimuksessa subjektiiviseen kokemukseen omasta vammaisuudesta. Toistaiseksi korkeakouluihin painottunut esteettömyystutkimus on nyt laajentumassa myös vapaan sivistystyön pariin. Vapaan Sivistystyön Esteettömyys -tutkimus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Kynnys ry:n hallinnoima kaksivuotinen hanke, joka alkoi syksyllä Hanke toteutetaan yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston, Kansalaisopistojen liiton, Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön kanssa. Tutkimuksessa keskitytään kansan- ja kansalaisopistoihin. Opiskelijoiden kokemusten kartoittamisen lisäksi opistojen esteettömyyttä selvitetään oppilaitosten rehtoreille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi joissakin opistoissa suoritetaan esteettömyyskartoitus. Erityiskansanopistot jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimuksen kohdentuminen kaikille tarkoitettuihin opistoihin mukailee inklusiivista koulutuspolitiikkaa. Inklusiivisuus merkitsee kaikille avointa koulutusta siten, ettei niin sanottuja erityisryhmiä eristetä valtaryhmistä. Opiskelijat ovat jo antaneet arvokkaan äänensä vastaamalla esteettömyyskyselyyn kuluneena keväänä. Kesän ja syksyn aikana on oppilaitosten johdon vuoro kantaa kortensa kekoon. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa syksyllä Hankkeen ohessa on lisäksi tarkoitus kylvää verkostosiemen vapaan sivistystyön esteettömyyden kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Tämä siemen on jo itänyt maaliskuussa (2011), kun hankkeen puitteissa järjestettiin asiantuntijaseminaari Helsingissä. Seminaariin osallistui esteettömyydestä kiinnostunutta väkeä niin kansan- kuin kansalaisopistoistakin. Toivotaan tälle taimelle pitkää kasvukautta! Tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet Esteettömyys on ajankohtainen tarkastelun kohde. Erilaiset kansainväliset ja kansalliset linjaukset edellyttävät yhdenvertaisuuden parempaa toteutumista. Koulutuksen yhdenvertaisuus tarkoittaa tasa-arvoista mahdollisuutta kouluttautua omien kykyjensä ja halujensa mukaisesti. Koulutusta on saatavissa, mutta ovatko koulutusmahdollisuudet esteettömästi erilaisten ihmisten saavutettavissa? Vapaan sivistystyön oppilaitosten esteettömyydestä ei ole olemassa kokonaiskuvaa. Aihetta sivuava tutkimustieto on niukkaa, pirstaleista ja suurelta osin vanhentunutta. Uutta tutkimustietoa tarvitaan. Kansanopistot osallistuvat väestön elinikäiseen kouluttamiseen. Haasteena on aikuiskoulutuksen kasautuminen tietyille väestöryhmille. Mikäli kouluttautumiseen liittyy runsaasti esteitä, se saattaa ennemminkin myötäillä yhteiskunnan polarisoitumista kuin vähentää sitä. Vapaan sivistystyön periaatteiden mukaisesti kansanopistojen tarjoaman koulutuksen tulisi olla helposti lähestyttävää ja kaikille mahdollista elinikäistä koulutusta. Kansanopistoilla on merkittävä tehtävä yhdenvertaisen koulutuksen tarjoajina ja syrjäytymisen ehkäisijöinä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys Mitä esteettömällä opiskeluympäristöllä sitten tarkoitetaan? Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tunnetuin esteettömyyden osa-alue lienee fyysinen esteettömyys. Kynnykset, hissien puute, ahtaat tilat tai hankala ääni- ja näköympäristö ovat konkreettisesti havaittavia esteitä. Fyysinen esteettömyys ei kuitenkaan yksinään mahdollista yhdenvertaista osallistumista vaikka tärkeä edellytys onkin. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö ovat fyysistä näkymättömämpiä, mutta korostuvat koulutuksen yhteydessä. Ne voivat parhaimmillaan kompensoida konkreettisia esteitä ja heikoimmillaan olla korkeaakin kynnystä korkeampia. Psyykkistä ja sosiaalista esteettömyyttä voidaan kuvailla eri tavoin yhteydestä riippuen. Koulutuskontekstissa psyykkiseen esteettömyyteen liitetään usein opetus ja opiskelu, joita tarkastellaan oppimisen mahdollistumisen näkökulmasta. Käytetäänkö kursseilla sellaisia menetelmiä, materiaaleja ja suoritustapoja, jotka muodostuvat turhaan esteeksi joillekin opiske- 16 kansanopisto 3 * 2011

17 lijoille? Vai ovatko kansanopisto-opinnot monenlaisille opiskelijoille soveltuvia? Sosiaalisesti esteettömässä ympäristössä jokainen voi osallistua yhdenvertaisesti yhteisön toimintaan ja vaikuttaa itseensä liittyviin asioihin. Kaikille soveltuvat viestintätavat, riittävä tietoisuus erilaisten ihmisten tarpeista ja oikeuksista sekä oikeudenmukaiset asenteet ovat esimerkkejä sosiaalisesti esteettömästä ympäristöstä. Asenteiden on joissakin tutkimuksissa todettu olevan esteettömyyden tärkein resurssi. Usein esteettömyyskeskustelussa keskitytäänkin liikaa taloudellisten resurssien puutteeseen ja unohdetaan reservissä olevat asenteelliset resurssit. Sosiaalinen esteettömyys on kansanopistojen yhteisöllisen luonteen vuoksi kenties tärkein tarkastelun kohde. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan avain esteettömyyteen. Avainta voi kuitenkin kiertää myös toiseen suuntaan tiivis yhteisöllisyys voi olla syrjivää, mikäli osallistuminen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Määritelmien laveuden keskellä esteettömyyden käsite täytyy rajata johonkin. Osallistumiselle voi olla yhteydestä riippuen myös hyväksyttäviä esteitä vaikkapa ikäraja tai aiempi koulutus. Esteettömyyttä voidaankin lähestyä mahdollisuuksien tasa-arvon näkökulmasta ja tarkastella ei-hyväksyttäviä esteitä. Tällöin voidaan puhua syrjinnän kieltämisestä. Ongelmallista on se, että ei-hyväksyttäviä esteitä ei ole selkeästi määritelty. Yhdenvertaisuuslaki ja syrjinnän kielto tarjoavat viitekehyksen, mutta tarkkoja säädöksiä ei ole siitä, mitä koulutuksen järjestäjältä edellytetään esteettömyyden turvaamiseksi. Opettajilla ja rehtoreilla onkin tässä kohtaa suuri vastuu ja mahdollisuus. kansanopistoissa. Sen jälkeen on mahdollisuus pohtia, minkälaisia esteitä kansanopistoissa hyväksytään tai ei hyväksytä. Tutkimustulokset voivat toimia kehittämistyön lähtökohtina. Kansanopistoissa on jo otettu merkittäviä askeleita kohti inklusiivista ja esteetöntä opiskeluympäristöä. Esimerkiksi opintosetelit ja opiskelun yksilölliset tai joustavat järjestelyt ovat raivanneet esteitä erilaisten oppijoiden ja vammaisten opiskelijoiden tieltä. Vaikka esteettömyyttä tarkastellaan usein vain erilaisten vähemmistöjen näkökulmasta, siitä voi tulla ajankohtainen edellytys kenelle tahansa viimeistään ikääntymisen myötä. Esteettömyys voi hyödyttää kaikkia opiskelijoita ja koko yhteisöä. Kansanopistot voivat tulevaisuudessa tehdä esteettömyydestä kilpailuvaltin! Lisätietoa tutkimuksesta löydät Vapaan Sivistystyön Esteettömyys -tutkimuksen kotisivuilta osoitteesta: Teksti: Minna Markkanen, tutkimuksen tekijä, ja Matti Laitinen, tutkimuksen johtaja, Helsingin yliopisto Kansanopistot voivat tulevaisuudessa tehdä esteettömyydestä kilpailuvaltin! kansanopisto-opiskelun esteet Näkymättömiä ja näkyviä opiskelun esteitä Vapaan Sivistystyön Esteettömyys -tutkimuksen tavoitteena on nostaa esiin mahdollisia näkymättömiä ja näkyviä esteitä Kuva: Alexander Zach kansanopisto 3 *

18 oman elämän ymmärtäminen Kirjailija Kirsti Ijäs on tuttu vieras Raudaskylän Kristillisellä Opistolla. Hän on pitänyt sukupuumenetelmäkoulutuksia perhe- ja sosiaalityön, lastensuojelualan ja päihdetyön ammattilaisille jo useana vuonna. Sukupuu tuo oivalluksia Perheen ja suvun ymmärtäminen avaa myös omaa elämää Jokainen haluaa kuulua johonkin, olla jostain kotoisin. Ajallemme on kuitenkin ominaista irrallisuuden kokemus. Ihminen jää vaille tärkeimpiä tukiverkkojaan, jos hän vieraantuu perheestään ja suvustaan. 18 kansanopisto 3 * 2011 Kirjailija Kirsti Ijäksen sanat ovat ajankohtaisia. Ijäs näkee ajassamme irrallisuuden ja eriytymisen piirteitä. Ihmiset kokevat työn, harrastusten ja vilkkaiden sosiaalisten verkostojen keskelläkin usein olevansa yksin. Pitkän uran perheneuvojana ja työyhteisökouluttajana tehnyt Ijäs puhuukin perheen ja suvun ymmärtämisen puolesta. Ajattelen näin, että kuitenkin jossakin syvällä on yhteyden kokemuksen kaipaus. Aikamme on toisaalta tässä ristiriitainenkin. Yksilöllisyyttä voimakkaasti korostavat arvot eivät välttämättä sovi yhteen yhteisöllisyyden idean kanssa.

19 Vaikka ihmisellä on kaipaus yhteyteen, hänellä on samaan aikaan sitoutumisen ja sidotuksi tulemisen pelko. Tärkeä kysymys onkin, miten yksilön vapaus ja yhteisöllisyys sovitetaan yhteen tämän päivän yhteiskunnassa. Yksinäisyyden taustalla Ijäs näkee myös vuorovaikutustaitojen puutteen. Suomalaisessa elämässä tunteiden ilmaisu ei ole itsestään selvää edelleenkään. Vaikeista asioista ja aggressioista on pitkään ollut kulttuurissamme tapana vaieta, eikä myönteisistä tunteista ole osattu puhua senkään vertaa. varallisuutta. Elintasovaatimukset ovat kasvaneet ja taloudellinen hyvinvointi on tärkeää. Tässä juoksussa moni perhe uupuu ja ongelmat kasvavat. Ijäs puhuukin hyvin yksinkertaisista mutta samalla vaativista asioista. Elämäntaidot ovat hänen mukaansa se mikä kantaa. Ihmisten väliset suhteet, rakkaus, kiintymys ja kiitollisuus ovat perusta. Ennen kaikkea kyky pyytää, antaa ja saada anteeksi. Näitä pitäisi opettaa ja voida oppia jo lapsesta asti. Arvokasvatus on tärkeää. Arvoissaan ihminen voi tehdä valintoja, Ijäs sanoo. valla kuin vanhempansa ja isovanhempansa, Ijäs toteaa. Sukupuumenetelmä perustaa ajatuksensa sille, että jokainen perhe on oma systeeminsä. Perheissä vallitsevat omat usein kirjoittamattomat sääntönsä. Perheyhteisö sopeutuu vaikeasti muutokseen tai muutoksenhaku on umpimähkäistä. Sukupuumenetelmä tarjoaa yksinkertaisen mutta erittäin toimivan tavan tajuta taustat. On paljon helpompaa suunnata tulevaan, kun tietää, mistä on tulossa, Kirsti Ijäs hymyilee. oman elämän ymmärtäminen Jäljet jotka näkyvät yhä Ijäs ei moiti suomalaisia, vaan muistuttaa sukupolvien ketjusta ja siitä yhteiskunnallisesta tilanteesta, joka synnytti puhumattomuutta. Maatalousvaltainen, kylien ja yhteisöllisyyden Suomi koki raskaan sota-ajan. Se jätti jälkensä, jotka tuntuvat yhä. Traumoista ja kriisityöstä ei tuolloin puhuttu. Elämän tärkein tavoite oli selviytyä. Sota-ajan lapset kasvoivat puhumattomuuden ilmapiirissä ja hiljaisessa pelossa. Riippumattomuus ja itse selviytyminen korostuivat. Vuorovaikutustaidoissa moni kasvoi siihen, että kun ongelmista ei puhuta, niitä ei ole olemassa, Ijäs sanoo. Sota-ajan jälkeen hyvin lyhyellä ajalla syntyi voimakas yhteiskuntarakenteen muutos. Lähes miljoona ihmistä muutti luvuilla työn perässä uusiin oloihin, sukuyhteydet löystyivät, jopa katkesivat kokonaan. Avioerot ja avoerot lisääntyivät. Juurettomuus kasvoi luvulla puhutaan yhä kasvavista ja hankaloituvista perheiden ongelmista, juurettomuudesta ja rankoista avioerotilastoista. Ijäs toivoo, että muistettaisiin myös se, kuinka moni perhe pysyy yhdessä. Moniarvoisessa yhteiskunnassa on paljon myös perinteisiä perheitä, joissa avioliitto säilyy ja lapsenlapsetkin näkevät isovanhempansa edelleen yhdessä. Alkoholismin, huumeongelman ja väkivallan lisäksi perheiden pahoinvointia lisää köyhyys. Meidän aikamme vaatii Oivalluksia sukupuumenetelmän avulla Sukupuumenetelmä tarjoaa avaimia oman elämän ymmärtämiseen ja oivaltamiseen. Oman perheen ja suvun elämänkulku auttaa ymmärtämään myös omaa elämää ja minuutta. Perheen ja yksilön kriisien taustalta löytyvät usein sukupolvien erilaiset elämänmallit ja kokemukset. Kirsti Ijäs puhuu sukupuusta työvälineenä, ja sellainen systeemiteoriaan pohjaava menetelmä todella on. Ijäksen kirja Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen on ollut suosittu teos ilmestymisestään, vuodesta 2003 lähtien. Erityisesti perheterapiatyössä sukupuun piirtäminen on ollut jo pitkään käytössä. Sen voima on juuri oivaltamisessa ja vaikeuksien ymmärtämisen lisäksi myönteisten asioiden vahvistamisessa. Surullisten ja vahingollisten asioiden löytyminen taustoista johtaa oivallukseen, jonka voimalla ihminen lähtee itse hakemaan apua elämäänsä. Silloin ollaan jo pitkällä eheytymisessä. Kun ihmiset ja tapahtumat sijoittuvat aikaan ja paikkaan, monille kipeillekin asioille löytyy selitys. Vakaa kokemukseni on, että kun ihmiset tekevät sukupuutaan kolmen neljän sukupolven ajalta, aletaan huomata ketjuja ja vaikutuksia. Vuosilukujen valossa on helpompi ymmärtää tapahtunutta. Usein vasta kolmas sukupolvi kykenee näkemään ja ajattelemaan eri ta- Kielteiset ketjut poikki Kirsti Ijäksen ajatukset ja pitkä kokemus perhetyöstä kokoavat yhä uudelleen ihmisiä sukupuun äärelle. Raudaskylän Kristillisellä Opistolla Ijäs on vieraillut kouluttajana jo useita kertoja puhumassa sukupuumenetelmästä päihdetyön, lastensuojelualan ja sosiaalialan työntekijöille. Menetelmä on otettu hyvin vastaan. Ihmeen konkreettinen työväline tämä on. Esimerkiksi alkoholiongelman käsittelyssä sukupuun tekeminen auttaa löytämään ja katkaisemaan kielteiset ketjut. Syyttäminen jää syrjään. Lapsuuden vaiettua surua ja yksinäisyyttä auttaa ymmärtämään, kun hahmottaa kokonaisuuden. Jos isoisä paranteli sotaajan tunnekokemuksiaan alkoholilla, on omaa puhumattomuuttaankin helpompi ymmärtää. Kirsti Ijäs korostaa, että lähisukupuun tutkimisessa ei lähdetä arkistoon ja ryhdytä sukututkijaksi. Sukupuuta piirretään elävien muistojen ja kertomusten pohjalta. Samalla ymmärrämme, että olemme aina oman aikamme lapsia. Herää kysymys, millainen sukupuu meidän ajastamme piirtyy joskus. Siihen me voimme vaikuttaa itse. Teksti: Kristiina Parkkila, kirjoittaja on Raudaskylän Kristillisen Opiston toimivapaalla oleva viestintäsuunnittelija Kuva: Sami Vuolteenaho kansanopisto 3 *

20 osaava ohjaus Einsteinillakin oli oppimisvaikeuksia Osaava ohjaus -projekti pyrkii syrjäytymisriskin tunnistamiseen ja kouluttamaan ammattilaisia tähän tunnistamiseen. Syrjäytymisen riskitekijöistä yksi on tunnistamaton ja tukea vaille jäänyt oppimisvaikeus. Projektin muut ydinasiat ovat mielenterveyden pulmat, päihdeongelmat ja rikostausta. Noin miljoonalla suomalaisella on oppimisongelmia. Vaikeudet voivat ilmetä lukemisessa, puheen tuottamisessa, kirjoittamisessa, matemaattisissa tai motorisissa taidoissa, hahmottamisen tai muistin ongelmina. Suuntien erottaminen voi olla hankalaa. Ympäristöä voidaan muokata oppimista helpottavaksi vaikkapa maalaamalla seinät erivärisiksi. Silloin voidaan sanoa oikealla-sanan sijaan esim. vihreän seinän puolella. Syyt oppimisvaikeuksiin ovat moninaiset. Taustatekijöinä vaikuttavat muun muassa perinnölliset tekijät, sikiön kehitykseen tai synnytykseen liittyvät seikat, joskus myös keskosena tai kaksosena syntyminen. Tuore väitöskirja kertoo psykiatrian suunnalta, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöönkin liittyy tutkitusti vaikeutta uuden tiedon prosessoinnissa. 20 kansanopisto 3 * 2011 Läksyt kaksoissiskon avulla Leila Lettu Pirskanen tuntee oppimisvaikeudet paremmin kuin hyvin. Opettelin pienenä läksyni kaksoissiskoni avulla. Hän luki minulle aina ääneen koulutehtävät ja minä painoin ne muistiin hänen puheestaan, Lettu muistelee. Ihmiset luulivat pitkään, että osaan lukea vaikka oikeastaan opin lukemaan kunnolla vasta kolmannella luokalla. Näin sanat aina kokonaisina, tavuttamaan opin vasta aikuisena, Lettu kertoo. Lettu on löytänyt omat oppimisen tapansa ja toimii tällä hetkellä kokemusasiantuntijana Osaava ohjaus -projektissa. Avustaja on tarpeen lomakkeiden täyttämisessä. Käytän myös apuvälineitä esimerkiksi kokouksissa sanelinta kirjoittamisen sijaan. Lettu on kääntänyt selviytymisensä hyödykseen ja työskentelee nykyisin koulunkäyntiavustajana. Lukivaikeudet eivät ole estäneet häntä nauttimasta kirjallisuudestakaan. Luettu on Väinö Linnat, Aleksis Kivet ja monet muut klassikot, hän naurahtaa. Bongaa putoava Erilainen oppija voi tuntea itsensä kiireisessä työelämässä hitaaksi tai koulussa riittämättömäksi. Vaikutukset voivat olla tunnistamattomina vahingollisia sillä epäonnistumisen kokemukset nakertavat itsetuntoa. Nuoret voivat vaikeuksissaan lähteä hakemaan pätemisen tunnetta muualta kuin opiskelusta. Koulumaailmassa on siksi tärkeää olla tietoa ja ymmärrystä erilaisista oppimistyyleistä, -vaikeuksista sekä testeistä, joilla oppimisvaikeuksia voidaan kartoittaa. Valtakunnallinen kolmevuotinen Osaava ohjaus -projekti pyrkii estämään muun muassa oppimisvaikeuksista johtuvaa syrjäytymistä kehittäen moniammatillista yhteistyömallia tuottaen koulutusta ja vertaistukitoimintaa. Syrjäytymisriskiä ja oppimisvaikeuksia on hankala tunnistaa. On tärkeää miettiä miten potentiaalinen putoaja saataisiin tunnistettua mahdollisimman varhain. Tämä on yhteiskunnallinen ja taloudellinenkin kysymys sillä päihde- ja kriminaalipuolella oppimisvaikeuksia esiintyy valtaosalla ryhmiin kuuluvista. Ongelmat ovat usein päällekkäisiä ja niiden tunnistamiseen vaaditaan laajaa, moniammatillista osaamista. Osaava ohjaus -projekti kutsuu eri tahoja mukaan yhteistyöhön ja verkostoitumaan muiden toimijoiden kanssa. Se tarjoaa myös koulutuksillaan työkaluja ongelmien tunnistamiseen, ohjaamiseen ja asiakkaiden tilanteiden kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen arjessa. Syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnasta ja sen monista toiminnoista sivuun putoamista ja oman elämänhallinnan menettämistä. Tilanteeseen liittyy usein

21 ulkopuolisuuden ja arvottomuuden tunne, voimattomuus tehdä asialle mitään. Mieliala on alavireinen ja elämä kapeutuu. Monet arjen asiat tuottavat pulmia. Yksi suuri arkinen haaste on asioiden hoitaminen niin Kelassa, työvoimatoimistossa, pankissa kuin sosiaalitoimistossa. Lomakkeiden täyttäminen, laskujen maksaminen ja aikataulujen hahmottaminen tuottavat vaikeuksia. Putoavissakin on voimaa! Otsikon Einstein on oiva esimerkki oppilaasta, jolle pojan äkkipikaisuuteen hermostunut opettaja oli sanonut: Sinusta ei ikinä tule mitään! Kaikilla on optimaalisin tapa oppia asioita. Siksi on tärkeää muistaa, että jokaisella meillä on unelmia ja oikeus toteuttaa niitä. Ymmärtäminen ja rohkaiseminen ovat tärkeitä. Ohjaavan opetuksen myötä ihmiset kokevat positiivisia asioita kuten itsetunnon nousua ja sen myötä rohkeutta kohdata uusia ihmisiä. Pientä itsensä ylittämistä kannattaa harrastaa. Olin rohkea ja soitin, kertoo nainen, joka vuosien kotiäitiyden jälkeen halusi päästä teatteriin töihin ja soitti suoraan teatterinjohtajalle. Kutsu haastatteluun tuli ja nyt hän esittää jopa repliikkejä näyttämöllä. Putoavissakin on voimaa -ajatuksen taustalla on se valtava yhteiskunnallinen, kansantaloudellinen ja inhimillinen menetys, kun suuri joukko ihmisiä syrjäytyy yhteiskunnasta. Putoamaisillaan oleva ei pysty itse siihen vaikuttamaan. Putoaminen on monesti pienestä kiinni: tukea vaille jäänyt oppimisvaikeus voi johtaa työuupumukseen, edelleen vakavaan masennukseen, työkyvyttömyyteen, päihteisiin. Siitä huolimatta henkilössä on potentiaalia ja osaamista syrjäytyneenä se jää käyttämättä, myös yhteiskunnallisesti. Tästä syystä tunnistaminen ja tukeminen ovat todella tärkeitä. Teksti ja kuva: Katja Liuksiala osaava ohjaus Lukivaikeus ei ole estänyt Leilaa lukemasta mittavia määriä kirjallisuutta ja tutustumasta muun muassa Aleksis Kiven tuotantoon Osaava ohjaus haastaa mukaan arjen ammattilaiset esim. Kelasta, TE-toimistoista, terveydenhuollosta, vapaan sivistystyön parista, sosiaalitoimesta, aikuiskoulutuksesta ja rikosseuraamuslaitoksesta. Osaava ohjaus -projektissa luodaan moniammatillista mallia, jolla tunnistetaan syrjäytymisvaara ja estetään putoaminen. Mukana ovat: Keskuspuiston Ammattiopisto, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Kuntoutus Orton Oy, Kriminaalihuollon tukisäätiö ja Mielenterveyden keskusliitto. Verkostoon ovat tervetulleita mukaan kaikki aikuisten parissa ohjaavaa ja neuvovaa työtä tekevät arjen ammattilaiset. Osaava ohjaus löytyy myös facebookista ja omilta nettisivuiltaan osoitteesta kansanopisto 3 *

22 liikunta- ja terveyskasvatus Kuvio: UKK-instituutin nettisivu, Syö piirakkaa ja voi hyvin Suomalaisille on jo vuosia korostettu terveyden merkitystä osana kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Varsinkin liikunnan hyödyt ja positiiviset vaikutukset on nostettu esiin osaksi terveyttä. Terveysliikunta -käsite on juurtunut kielenkäyttöömme. Terveyden määritelmä on laaja ja se sisältää kokonaisvaltaisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Liikunta on nähtävä myös osana laajempaa kokonaisuutta, jossa se on osa kansakunnan kulttuuria. Liikunta ja taide eri muotoineen ovat vahvoja hyvinvointielementtejä meidän kaikkien elämässä. Tästä on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä. Terveyspalveluiden tuottajat neuvovat asiakkaitaan käyttämään päivittäisen liikuntansa mallina UKK-instituutin tarjoamaa liikuntapiirakkaa, joka ohjaa monipuoliseen ja tehokkaaseen tulokseen. Selkeä ja havainnollinen liikuntaohje on monelle aloittelijalle helppo tapa parantaa kuntoaan. Liikunnalliseen elämäntapaan tottuneet kuntoilijatkin voivat hyötyä siitä toteuttaessaan säännöllistä liikuntaohjelmaansa. Tiivistetysti piirakka sisältää viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen vuotiaille. Se ohjaa parantamaan kestävyyskuntoa kehottamalla liikkumaan useina päivinä viikossa vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaalla tahdilla tai 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavasti. Toinen suosituskohde on lihaskunnon ja liikehallinnan kohennus ainakin kaksi kertaa viikossa. Haaste terveyskasvattajille Suomessa nuorten joukko on jakautunut aiempia vuosikymmeniä selvemmin vähän liikkuviin ja erittäin runsaasti liikuntaa harrastaviin. Tämä trendi näkyy koululiikunnassa, lasten vapaa-ajan liikuntaharrastuksessa, opiskelijaliikunnassa ja armeijassa. Terveydestään huolehtivat nuoret liikkuvat liikuntapiirakan mallin mukaan. Myös terveellinen ravinto sekä terveet elämäntavat ovat heille tärkeitä. Toisaalta on joukko nuoria, jotka monista syistä liikkuvat vähän, syövät epäterveellisesti ja käyttävät runsaasti päihteitä. Tämä kahtiajako on terveyskasvattajille suuri haaste. Miten voimme taata näille nuorille hyvän terveyden ja hyvinvoinnin tuleviksi vuosikymmeniksi? Tarvitsemme yhteiskuntaamme työkykyisiä ja hyvinvoivia ihmisiä. Kansanopistojen liikunta- ja terveyskasvatus moninaista Kansanopistojen pedagogiikka perustuu opistojen historiasta kumpuavaan pedagogisen vapauden periaatteeseen, jonka seurauksena opetussuunnitelmien kuvaukset, sisällöt, arviointi ja kehittäminen toteutuvat monin eri tavoin opistoja opettajakohtaisesti myös liikunnan ja terveyskasvatuksen opetuksessa. Kansanopistojen tarjoama liikunnanopetus on siksi ollut vapaata, vaihtelevaa ja riemunkirjavaa. Kansanopisto itse määrittelee opetussisältönsä ja pedagogiset ratkaisunsa toisin kuin esimerkiksi koulu, jonka opetus nojaa pitkälti valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin ja tuntikehyksiin. Kansanopistot ovat perinteisesti tarttuneet ajan virtauksiin terveysliikunta on tullut osaksi hyvinvointipalveluja monessa opistossa. Terveysliikuntaa tarjotaan sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Työhyvinvoinnin edistäminen monine muotoineen: henkilökunnan virkistyspäivät, työpaikkaliikunta ja liikuntasetelit ovat monen kansanopiston käytänteitä. Liikunnan ja terveyskasvatuksen opetuksen määrä ja arvostus tuntuvat nousseen kansanopistoissakin jonkin verran. Varsinkin opiskelijat arvostavat liikunnanopetusta. Kansantanssista sählyyn Kun tarkastelen Alkio-opiston opiskelijoiden liikuntaharrastuneisuuteen ohjaamista kolmenkymmenen vuoden ajalta, näen että liikunnan opetus ja opetuk- 22 kansanopisto 3 * 2011

23 Kuva: Auli Rossi sen sisällöt ovat vaihdelleet paljon. Alussa 1970-luvulla ja 1980-luvun aikana liikunta oli lajiliikuntaa, mitä täydennettiin kansantanssilla, luovalla liikunnalla ja retkeilytoiminnalla. Tällöin suosituin laji opistollamme oli lentopallo. Seuraavalla vuosikymmenellä suosikkilajiksi nousi sähly, joka tuli jäädäkseen luvulla uudeksi suosikiksi on noussut sisäjalkapallo, mutta myös lentopallon suosio on jälleen kasvanut. Naisten ja miesten lajivalinnat ovat yhdenmukaistuneet, vaikkakin tanssi on yhä pääasiassa naisten laji. Terveysliikunta nousi opetusohjelmiin vähitellen 2000-luvun alussa. Alkio-opistolla ennakoitiin sosiaali- ja terveysalan koulutustarpeen kasvua. Opetussuunnitelmissa perinteinen lajiliikunta väheni ja tilalle tuli uusia aineita kuten terveysliikunta, kuntoliikunta, anatomia ja fysiologia, terveyskasvatus ja liikuntalääketiede. Terveysliikunnan opintolinja aloitti toimintansa vuonna Linja on alkuvaikeuksien jälkeen jatkuvasti kasvanut ja kehittynyt yhä laaja-alaisempaan suuntaan. Se on ollut viime vuosina vetovoimainen. Terveysliikunnan linjan opiskelijat tulevat Alkio-opistolle kaikkialta Suomesta. Heidän tavoitteensa ovat moninaiset. Osa pyrkii sosiaali- ja terveysalan opintoihin ja osa liikunta-alalle. Kaikki ovat liikunnan aktiivisia ja monipuolisia harrastajia. Opintolinjan tulokset ovat olleet erinomaiset. Vuonna linjalla opiskelleet ovat sijoittuneet jatko-opintoihin yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja myös ammatilliseen peruskoulutukseen. Opintotarjottimella, joka on avoin tietysti muidenkin Alkio-opiston linjojen opiskelijoille, on ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen lisäksi runsaasti terveysliikuntaa, muun muassa kuntoliikuntaa, musiikkiliikuntaa, palloilulajeja sekä ulkoliikuntaa. Liikuntapiirakka maistuu myös muille opiskelijoillemme. Opetustarjottimelta poimittujen liikuntatuntien lisäksi opiskelijamme harrastavat paljon vapaa-ajan liikuntaa. Viime vuosien suosituimpia Kansanopistot tarjoavat upean virikeympäristön monipuolisille liikunta- ja kulttuuriharrastuksille ja hyvinvoinnin vahvistamiselle, toteaa kirjoittaja. lajeja ovat olleet sähly, koripallo, lentopallo, sulkapallo ja tanssin eri muodot. Joukkuelajien rinnalla yksilölajit ovat korostuneet entisestään. Tästä esimerkkinä on juoksun ja kuntosaliharjoittelun suosion kasvu. Kansanopistot virikeympäristönä Kansanopistot tarjoavat upean virikeympäristön monipuolisille liikunta- ja kulttuuriharrastuksille ja hyvinvoinnin vahvistamiselle. Internaattielämä voi sisältää opetuksen lisäksi juhlia, tapahtumia, vapaa-ajan harrastuksia ja yhteisöllisyyttä. Tällaisessa ympäristössä on luontevaa ja luonnollista tukea opiskelijan omaehtoista liikunta-, taide- ja hyvinvointia parantavaa harrastustoimintaa. Kansanopistoilla on erinomainen tilaisuus vaikuttaa nuorten asenteisiin luomalla mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan ja sisällyttämällä kokonaisvaltainen terveys keskeiseksi päämääräksi. Tarjotkaamme asiakkaillemme maukasta ja monipuolista hyvinvointipiirakkaa! Marjatta Ikonen, terveysliikunnan linjan johtaja, Alkio-opisto kansanopisto 3 *

24 vapaa sivistystyö Kuva: Terhi Kouvo Onko vapaalla sivistystyöllä tulevaisuutta? Vapaan sivistystyön tulevaisuusseminaari (27.4.) tarkasteli aihettaan instituutioiden edustajien näkökulmista, kansalaisopiston, kansanopiston, opintokeskuksen ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön, VSY, puheenvuorojen avulla. Edustajat tekivät mielessään matkan vuoteen 2014 oman laitoksensa kehityslinjassa. Menetelmä tuotti havaintoja toimijoiden erilaisen yhteistyön kehittymisestä. Opistojen strategiatyö ja siinä oman toimintatavan kehittäminen mm. tiimiorganisaation avulla nousi yhdeksi havainnoksi. Työelämän kansalaisen toimintamallien kehittämiselle uskottiin tulevan tilaa ja työelämän kehittämistehtävien arveltiin korostuvan. Kiireisyyteen ja ajan hektisyyteen oli kansalaisopistossa reagoitu luomalla kuntalaisten yhteinen olohuone, johon saattoi tulla kohtaamaan, keskustelemaan tai opiskelemaan. Onko koulutus muuttumassa yhä episodinomaisemmaksi? Opintokeskuspuolelta esitettiin rahoituksen joustomallien kehittyminen ja luennoitsijapankin syntyminen. VSY näki nuorison arvomuutoksen merkitsevän 24 kansanopisto 3 * 2011 opinnollisuuden ja taiteen esiin nousua. Sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median uskottiin tarjoavan vielä suurempia mahdollisuuksia. Se, mitä nyt oli käynnissä ohjasi uskomuksia siitä, mitä muutaman vuoden päästä voi olla toteutuneena. Lähestymistavan kritiikkiä Lähestymistapa ei kohdannut käynnissä olevaa syvää ja kokonaisvaltaista yhteiskunnallista, taloudellista, väestöllistä, ekologista ja poliittista muutosta. Maailmantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen määräävä tekijä on finanssiala ja sen valtapyrkimykset. Globalisaatio haastaa työpaikkojen viemisen ja halpojen tavaroiden tuomisen myötä koko elämäntavan, turvallisuuden, työhön perustuvan ihmisen arvokkuuden. Lisääntyneet tuloerot, syrjäytyminen ja köyhyys sekä paluu luokkayhteiskuntaan haastavat satojen tuhansien ihmisten selviytymiskyvyn, tulevaisuusunelmat ja uskon yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Lapsiperheiden köyhyys lisääntyy ja yli lasta elää oloissa, joissa köyhyys rajoittaa heidän kehitystään. Syrjäytymisen ja työttömyyden kehät ulottuvat yli sukupolvien. Suomessa nuorta on sekä työelämän että koulutuksen ulkopuolella, ja peruskoulun päättäessään nuorta, enimmäkseen poikia, ei osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Lähestymistapa ei tunnistanut, että väestöstä kohta kolmannes on osallistumaan tottuneita ja opinnollisuusorientoituneita senioreita. Asetelman voi rinnastaa tilanteeseen, jossa vapaa sivistystyö järjestää seuraleikkejä myrskyssä kulkevan laivan matkustajille. Ollaan tietämättömiä keinoista, joilla pinnalla pysyminen ja eteneminen voidaan varmistaa mutta se näytä kiinnostavan matkustajia tai leikin ohjaajia. Suuntaa ja määräsatamaa ei tiedä kukaan.

25 Ihmisenä kasvu ja kehittyminen sekä kansalaisena osallistuminen samoin kuin yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät toteudu vaan niitä uhkaa rapautuminen Tehtäviä vapaalle sivistystyölle Yhteiskunnassa on enemmän yksinäisiä ihmisiä kuin ennen. Tarvittava sukupolvien välinen solidaarisuus pitäisi myös pystyä opinnollistamaan tavalla, johon toimijat osallistuvat suunnittelusta alkaen. Vapaa sivistystyö on opinnollistanut ihmisten harrastus-, kehittymis-, kasvu- ja suunnittelutarpeita sekä tarpeita kehittää yhteisöelämää, työelämää ja yhteiskuntaa. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteiskunnallisen eheyden edistäminen on asetettu vapaan sivistystyön tehtäväksi. Vapaan sivistystyön laissa lausutun perustehtävän yhteiskunnallinen välttämättömyys korostuu vallitsevassa kehityksessä. Näiden tärkeiden tehtävien haltuunotto edellyttää poliittista ohjausta. Tarvitaan jälleen parlamentaarista työryhmää, joka asettaa painopisteet vapaalle sivistystyölle ja esittää näiden toteuttamisen vaatimat resurssit toimialan käyttöön. Vapaa sivistystyö on nykyisellään koulutuksellisesti vireiden varttuneempien naisten valtaama. Köyhien, syrjäytyneiden ja itsensä kouluttamiseen haluttomien ihmisten saaminen opintoihin vaatii uudenlaista lähestymistapaa. Tämän kohtaamisen vaikeus näkyi seminaarin osallistujien näkemyksissä. Tarvittava hakevan toiminnan, freireläisyyden, tutkivan, kokemuksellisen, yhteisöllisen ja ohjaavan lähestymistavan kehittäminen on luotava yhdessä. Vapaan sivistystyön lähtökohdat ovat toisaalta laissa ja toisaalta kansalaisyhteiskunnassa. Vapaa tehtävänhaku on tunnusomaista. Vapaa tehtävänhaku on perusteltua, kun sivistysorganisaatio tai oppilaitosinstituutio on kietoutunut kansalaisten pyrkimykseen tai suoranaiseen liikkeeseen. Vapaan sivistystyön tulevaisuus ja haasteet Vapaan sivistystyön instituutiot ovat usein koulutusmarkkinoiden toimijoita, jotka tavoittelevat osuutta markkinoilla toimivien yksittäisten ihmisten sivistys- ja kouluttautumispyrkimyksissä. Tyypillinen on tilanne, jossa oppilaitokset tarjoavat samoja koulutuksia samoille kohderyhmille. Itsenäisen tehtävänhaun omaleimaisuus puuttuu. Kilpailussa pärjääminen ratkaisee olemassaolon oikeutuksen - ei koulutustehtävän omaleimaisuus tai kansanliikkeen artikuloimat tarpeet. Aktiivisille kansalaisille on riittänyt koulutusmarkkinoiden tarjonta omien sivistystarpeiden toteuttamiseksi. Suuret yhteiskunnalliset haasteet eivät ole synnyttäneet uusia pyrkimyksiä tai liikkeitä opinnollistamissuunnitelmineen tai koulutustehtävineen. Postmoderni ihminen elää mukavuusalueensa sisällä onnellisuuden kuplassa. Koulutusinstituutioiden pyrkimys selviytyä ja olla olemassa ohjaa koulutustehtävän hakua. Tarpeellinen kytkeytyminen kansalaisyhteiskuntaan on heikohkoa. Kytkentä tapahtuu tällöin markkinoiden kautta eikä taustayhteisön elinvoiman kautta. Vapaan sivistystyön tulevaisuus on kiinni siitä, millaisen itsenäisen kytkennän insitituutiot omaavat tai onnistuvat luomaan ylläpitäjänsä edustamiin ihmisiin, pyrkimyksiin, järjestöihin ja liikkeisiin. Kysyntäjohteinen tehtävänhaku ja yleisen yhteiskuntakehityksen seuraaminen voivat olla osa vapaan sivistystyön tehtävää. Siinä ei toteudu sivistystehtävän itsenäisyys suhteessa yhteiskuntakehitykseen. Koulutusta toteutetaan yhteiskuntakehitystä mukaillen, ei suunnaten. Koulujärjestelmän osatehtävien hoito on tullut osaksi vapaata sivistystyötä. Joissakin näissä tehtävissä se on jopa parempi mutta ei silti omaleimainen. Vapaan sivistystyön pyrkimyksenä pitää olla arvopohja, oman yhteisön vahvistaminen, oman elämäntavan oikeuttaminen, pyrkimys yhteiskunnan muutokseen, kehitykseen ja osallisuuteen sekä parempaan yhteiskuntaan. Valtasuunnaksi tullut yksilön, ilmaisun, vuorovaikutuksen, kehityksen ja selviytymisen tukeminen on yksinomaisena pyrkimyksenä osittunut ja laimentunut vapaan sivistystyön tehtävä. Nykyaika haastaa vaikuttamaan ihmisten suhteisiin, yhteiskuntaan, kansanvaltaan ja osallisuuteen, markkinoiden vallan rajoittamiseen koko yhteiskunnassa, myös Euroopan asioiden hoidossa. Maailman tilan ja suhteiden kehittäminen, luonnon ja ympäristön ongelmien ratkaiseminen samoin kuin ikiaikainen tehtävä paremman ihmisen kehityksestä kuuluvat näihin haasteisiin. Arviota ankkureista Vapaan sivistystyön pitäisi tehdä arvio omien yhteiskunnallisten ankkuriensa pitämisestä. Jos ne ovat lipsuneet, tarvitaan strateginen arvio tilasta ja uudesta toiminnan suunnasta samoin kuin suunnitelma uudesta ankkuroinnista. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma on tuonut tässä suhteessa myönteisen katkoksen ainakin monen opiston toimintaan. Nyt joudutaan päivittämään ne strategiset determinantit, joiden varassa tulevaisuudessa ihmisiä sivistetään eikä tyydytä vain selviytymään opistoina ja instituutioina. Olen ollut kumppanina joillekin kansanopistoille uuden ankkuroinnin suunnittelussa ja koulutustehtävän arvioinnissa. Näissä prosesseissa on luotu uutta vapaan sivistystyön asemointia ja tehtävää. Mitä pätevämmin itsenäinen tehtävänhaku toteutetaan, sitä paremmin se vastaa laajempaa yhteiskunnallista arviota vapaan sivistystyön tehtävästä. Mitä merkityksellisempää tehtävää toimiala suorittaa sitä suurempi on mahdollisuus vapaan sivistystyön julkisen tuen lisäämisestä. Toivottavasti uusi hallitus omalta osaltaan löytää yhtymäkohtia tarvittavan yhteiskuntakehityksen ja vapaan sivistystyön tulevan tehtävän välille. Veikko Räntilä, , Tampere vapaa sivistystyö kansanopisto 3 *

26 opistoissa tapahtuu Pitääkö poliisilla olla Suomen kansalaisuus? Tätäkin nuoret eteläsavolaiset eduskuntavaaliehdokkaat saivat pähkiä opiston vaalipaneelissa, joka järjestettiin osana Hyvinvointivaltio -ilmiötä. Vaalipanelistit oli tilattu paikalle Allianssi ry:n Valtikka-projektin kautta. Hirsisalissa kysymyksiä esitti kampuksella lähilukiota ja -peruskoulua opiskelevia nuoria, videoyhteyden päässä kyseli ja kommentoi chatissa nettilukiolaisia eri puolilla maata Adobe Connect -yhteyden varassa. Opiskelun aluksi tutustuttiin ilmiöön noin viikko ja aihe rajattiin eli opiskelija valitsi itselleen teeman. Sen jälkeen hänellä oli noin kuukausi aikaa tutustua siihen ja tehdä muillekin esiteltävä tuotos. Vaaliteemaan johdattelivat verkkoluennot, kyselytunti ja huhtikuussa järjestetty vaalipaneeli. Sen jälkeen opistolaiset valitsivat puoluejohtajista seuraavan pääministerin varjovaaleilla, joihin voi osallistua ennakkoon netissä ja vaalipäivänä kampuksella. Eduskuntavaalien jälkeen opiskelijat jatkoivat tuloksen analysointia asiantuntijan johdolla. Entäpä jos voisikin syventyä kiinnostavaan ilmiöön omaan tahtiinsa ainerajoista välittämättä ja soveltaa opittua oikeaan elämään. Moninäkökulmainen ilmiöpohjainen oppiminen leviää Otavan Opistosta nyt myös muihin oppilaitoksiin. Ilmiöpohjaisuus innostaa opettajaakin Opistolla historiaa, psykologiaa ja yhteiskuntaoppia 90-luvun alusta opettanut Petri Louhivuori on huomannut ilmiöiden vahvistavan yhteisöllisyyden tunnetta. Kun edessä on oikea tilanne, en ole opettajana yksin selittämässä, mistä on kyse. Hänen lähiperuskoulua ja -lukiota suorittavat maahanmuuttajataustaiset opiskelijansa tekivät vaalimainoksia ja levittivät niitä kampuksella. Vaaleihin värkkäiltiin äänestyskoppi, vaaliuurna, äänestysliput ja arvottiin numerot pääministeriehdokkaille. Äänioikeus oli noin 100 lähiopiskelijalla ja 600 etäopiskelijalla sekä henkilökunnalla. Koska opiskelijat ovat eri puolilla maata, päädyimme pääministerivaaliin. 26 kansanopisto 3 * 2011 Louhivuori pitää monikulttuurisen ryhmän opettamisesta. Opiskelijat ovat spontaanisti uteliaita ja opin koko ajan heidän kulttuuristaan. Monille äänestäminen ja vaalit ovat ihan uusi asia ja termien selittäminen voi olla vaikeaa. Konkreettinen tekeminen sopii siksikin tähän ilmiöön hyvin. Nettilukiolaisille ilmiökurssin suorittaminen tarkoittaa osallistumista tapahtumiin, tutkielman tekoa, tilastojen kokoamista ja analysointia. Meillä on jokaisessa ilmiössä mukana myös ulkopuolinen asiantuntija. Verkko on kätevä työväline Verkkopedagogi Tiina Airaksinen muistuttaa, että opiskelijaa ohjataan koko il-

27 opistoissa tapahtuu miön ajan, mutta hän voi työskennellä myös täysin itsenäisesti. Toteutuksessa on mukana yhteistyökumppaneita. Kaupungin rytmit -ilmiössä mukana olivat ympäristöjärjestö Dodo ry ja Helsinki Megapolis tapahtuma. Nälkä ja jano -ilmiössä tehtiin yhteistyötä muun muassa Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa. Keväällä syvennyttiin Aikaan ja energiaan etenkin fysiikan ja stressinhallinnan näkökulmasta. Opiskelijat käsittelivät elämänhallintaa, eri maailmankatsomuksia sekä aikakäsityksiä eri aikakausien ja kulttuurien näkökulmasta. Ilmiö avaa valtavasti erilaisia näkökulmia. Opiskelijat voivat rajata aiheitaan niin, että voivat syventyä itseään kiinnostaviin näkökulmiin. Meillä on aluksi aivoriihi, jossa esille pulppuaa mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia. Sitten rajaamme ja jokainen kohdentaa tekemisensä siihen, mikä kiinnostaa. Verkko tukee opiskelua. Ilmiöstä syntyy myös tuotos. Tuotos voi olla periaatteessa mitä vain. Vaikkapa kansalaisaloite omalla paikkakunnalla, vaalipaneelin retoriikan tutki- kansanopisto 3 *

28 opistoissa tapahtuu minen osana äidinkielen kurssia tai vastamainoskampanja omien taideopintojen osana. Ohjaamme ja kannustamme opiskelijoita löytämään omaa oppimistyyliään. Kun ilmiöstä tulee sisältö ja siihen ottaa mukaan uuden välineen, niin voi suorittaa myös muita, esimerkiksi kielten tai taito- ja taideaineiden kursseja. Myös tuotosten hyödyntämiseen saa ohjausta. Mietimme yhdessä, miten tuotoksen voi yhdistää lukion kursseihin. Joskus ilmiöstä saa koko suorituksen tai osasuorituksen. Myös valinnaisia aineita, kuten valokuvauksen, videotyön, kädentaitojen ja psykologian osasuorituksia on syntynyt tätä kautta. Nälkä ja jano -ilmiössä yksi opiskelija suoritti puolet solu- ja perinnöllisyysbiologian kurssista tutkimalla solun nälkää ja janoa. Tässä pystytään toteuttamaan huikeita juttuja. Nettilukiolaisille ilmiöt antavat valinnanvapautta Reilun vuoden nettilukiolaisena opiskellut Susan Tuorila suorittaa lukiota omaan tahtiinsa ja valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Ilmiöpohjaiselle kurssille osallistuminen tuntuu välillä harrastukselta, koska ulkoa tulevia tavoitteita ei ole. Alkuun osallistuminen epäilytti, mutta sitten oli melkein pakko osallistua seuraavallekin ja siitä se lähti. Ilmiöissä hän on suorittanut osan englannin 1 -kurssia ja osia äidinkielen kursseista. Ilmiöpohjaisuudessa motivoi se, että voi opiskella itseä kiinnostavia asioita. Niiden pohjalta on miellyttävämpää esimerkiksi kirjoittaa äidinkielen kurssiin liittyviä mielipidekirjoituksia ja vastineita kuin aiheesta, joka ei ole itseä lähellä. Myös muiden opiskelijoiden läsnäolo motivoi. Minua motivoi ideoiden jakaminen, vapaaehtoisuus ja se, että ideoita voi soveltaa lähes rajattomasti. Tuntuu kuin löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun 28 kansanopisto 3 * 2011 Vaalimainos. tutustuu kiinnostavaan aiheeseen haluamallaan tavalla ja suorittaa samalla osan pakollisesta kurssista. Hyvinvointivaltio-kurssin hän otti pelkästään ilmiökurssina. Olen leikannut sanomalehdistä Kalajoen seutu ja Forssan lehti vaalimainoksia likemmäs sata ja tutkin niissä annettuja vaalilupauksia. Hän suosittelee ilmiöitä muillekin. Ilmiöt voisivat lisätä nuorten motivaatiota opiskeluun. Toisaalta ilmiöt voisivat olla paikallaan kenelle tahansa, joka on kiinnostunut ilmiöiden aiheista. Tuotoksen voisi tehdä harrastuksena tai pelkästään osallistumalla netissä käytävään keskusteluun. Jenni Strömmer on jo ehtinyt suorittaa noin puolet lukiokursseista ja on hyödyntänyt ilmiöitä. Varsinkin valinnaisten kurssien niputtamiseen tämä on ihan loistava keksintö. Muutenkin jos on virtaa ja ideoita, ilmiökurssin aikana voi suorittaa samanaikaisesti useita valinnaisia ja pakollisia. Tätä olen hyödyntänyt. Ensimmäisellä kerralla hän suoritti ilmiökurssin sekä yhteiskuntaopin ja osaalueita englannin kurssista. Ilmiöpohjaisuudessa voi laittaa itsensä täysillä likoon ja siitä palkitaan useammalla kuin yhden kurssin arvosanalla. Ilmiöissä parasta on rento ilmapiiri ja pääsee revittelemään. Toisaalta voi taas ottaa rennosti ja keskittyä pelkkään ilmiökurssiin, keskustella ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Suosittelen tätä kokeiltavaksi kaikille. Ilmiö avaa koulun ovet Otavan Opiston filosofian opettajana vuodesta 2003 ollut FM Minna Vähämäki on ollut hahmottelemassa ilmiöitä, jotka kuuluvat opetukseen jo neljättä lukuvuotta. Ensimmäinen ilmiötyyppinen kokeilu oli vuonna 2007 Itämeri kutsuu -opintojakso. Seuraavana vuonna oppimismenetelmää esiteltiin ITK -konferenssissa Hämeenlinnassa. Ilmiö on tehnyt tutuksi myös Puuskankosken, Mäntyharjulla sijaitsevan luontokohteen, jossa vietetään aikaa viikonkin verran tehden eri aineisiin omia projekteja. Malli kiinnostaa nyt muitakin. Meillä käy vieraita ja käymme matkasaarnaamassa. Myös yhteistyöpyyntöjä tulee koko ajan. Heurekassa maaliskuussa järjestettyyn seminaariin osallistui 70 opettajaa. Valtakunnalliset ilmiöpohjaisen oppimisen suunnittelupäivät järjestetään Otavan Opiston pajan yhteydessä. Linkkivinkki: Ilmiöpohjainen oppiminen: Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen Miten puoluejohtajat sitten pärjäsivät pääministerin varjovaaleissa? 1. Jutta Urpilainen(SDP) 21,7 % äänistä 2. Mari Kiviniemi (KESK) 18,3 % äänistä 3. Anni Sinnemäki (VIHR) 18,3 % äänistä 4. Jyrki Katainen (KOK) 16,7 % äänistä 5. Timo Soini (PS) 11,7 % äänistä 6. Paavo Arhinmäki (VAS) 10,0 % äänistä 7. Päivi Räsänen (KD) 1,7 % äänistä 8. Stefan Wallin (RKP) 1,7 % äänistä Lähde: Petri Louhivuori / Otavan Opiston varjovaalien tulospalvelu

29 Johtaminen sosiaalisena ja eettisenä taitona liisa keltikangas-järvinen. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY, Helsinki, s. Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen sai tämän vuoden tammikuussa kirjastaan Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot Laurin Jäntin säätiön tiedonjulkistamispalkinnon. Säätiön perusteluissa kirjalla on annettavaa nuorten kasvattajille sekä se auttaa ymmärtämään työpaikkojen ihmissuhteita. Rajoitun käsittelemään tässä arviossa kirjaa työelämän ja etenkin johtamisen näkökulmasta. Keltikangas-Järvinen tekee eron sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen välillä. Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot puolestaan ovat opittuja ja tarkoittavat kykyä olla muiden kanssa. Esimerkiksi ujolla ihmisellä voi olla hyvät sosiaaliset taidot. Hän kysyy kannattaisiko työnantajan olla kiinnostuneempi henkilöstä, jolla on hyvät sosiaaliset taidot eikä henkilöstä, joka on sosiaalinen. Hän puhuu sosiaalisuuden kuplasta työelämässä. Sosiaaliset taidot tarkoittavat kykyä toimia rakentavasti ja taitoa ratkaista sosiaalisia ongelmia tavalla, jota kaikki arvostavat. Tämä johtaa työpaikalla kaikkien kannalta hyvään lopputulokseen. Sosiaalisuudella eli seurallisuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, miten kiinnostunut ihminen on muiden ihmisten seurasta ja kuinka seurallinen ihminen asettaa muiden ihmisten seuran yksinolon edelle. Esimerkiksi monet asiantuntijatehtävät vaativat keskittynyttä työotetta, jolloin henkilö ei kaipaa sosiaalista työtoveria vierelleen. Keltikangas-Järvisen mukaan työpaikoilla tarvitaan ihmisiä, joilla on hyvät sosiaaliset taidot. Hänen mukaansa hyvin sosiaalista ihmistä ei tulisi valita johtajaksi, koska hän ei kykene tekemään ratkaisuja, joiden jälkeen kaikki eivät enää pidäkään hänestä. Hän perustaa toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtäväksi jää hoitaa ikävät asiat. Usein sosiaalisen johtajan ympärille muodostuu klikkejä, sillä ainakin nämä ihmiset ovat hänen kanssaan samaa mieltä. Sosiaalinen johtaja hakee klikeistä itselleen emotionaalista turvaa. Keltikangas-Järvinen ei sano suoraan sitä, että sosiaaliset ja eettiset taidot omaava ihminen on hyvä johtaja. Tämän tulkinnan voi kirjasta tehdä. Hän nivoo sosiaaliset taidot ja eettiset arvot yhteen. Sosiaalisia taitoja tarkastellaan usein kognitiivisina taitoina. Usein unohdetaan, että niihin liittyvät kiinteästi eettinen ja moraalinen puoli. Toiminnan pitää olla moraalisesti ja eettisesti hyväksyttävää. Jos työpaikalla sallitaan aggressiivinen ja epäsolidaarinen käytös, siitä tulee nopeasti yleinen toimintamalli. Ihmisten aggression käyttöä rajoittavat moraalisäännöt. Sosiaalisissa taidoissa näkyvät myös ihmisen kyky arvostaa ja kunnioittaa muita ja ottaa huomioon toisten oikeudet. Työelämässä kysymys eettisistä normeista nousee tärkeäksi. Yhtiön tai konsernin eettisistä tavoitteista voidaan puhua, mutta työntekijöiden eettisyyden pohtimista vierastetaan. Keltikangas-Järvinen väittää, että monet työilmapiiriongelmat vähenisivät, jos alettaisiin puhua lojaalisuudesta, solidaarisuudesta ja toisten oikeuksien kunnioittamisesta. Sosiaalisuuden sijasta tulisi puhua vastuuntunnosta ja työpaikalla vaadittavasta käytöksestä. Työilmapiirin ongelmia ei ratkaista valitsemalla töihin sosiaalisia ihmisiä vaan luomalla työpaikalle säännöt, joihin kuuluvat kohtelias käytös, toisen arvostaminen, nollatoleranssi toisen työn vähättelylle, pahan puhumiselle ja kiusaamiselle. Moraalisen ja eettisen näkökulman tuominen keskusteluun muuttaa työpaikan ilmapiiriä. Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen saavat aikaan myönteisen muutoksen ja aggression vähenemisen. On kuitenkin vaikea kuvitella, että konsulttitoimisto ehdottaisi työpaikan ilmapiirin parantamiseksi sitä, että pyydettäisiin ja annettaisiin anteeksi. Tällainen toimisto tuskin kauan menestyisi, vaan se naurettaisiin nopeasti kuoliaaksi. Ihmettelen Keltikangas-Järvisen näkemystä anteeksiannosta, sillä jo vuonna 2000 Tuulikki Saaristo kirjassaan Taikasanat osoittaa, miten anteeksiannon yksinkertainen harjoittaminen vaikuttaa koko elämään tervehdyttävästi. Menneisyyteen juuttuneet elämisen voimat vapautuvat ja tilalle syntyy oivaltava tulevaisuuden tahto, jota suomalainen työelämä kaipaa. Sosiaalisten taitojen kolikon toinen puoli on aggressiivisuus, jota kirjassa myös käsitellään. Yksi kirjan teema on narsismi ja sen liittyminen aggressiivisuuteen. Aggression poiskitkeminen ja sosiaalisten taitojen tuominen tilalle on yksi kasvatuksen haaste. Narsismi on työelämän vaikeimpia ilmiöitä, joista kärsii narsistisen ihmisen lisäksi koko työyhteisö. Kirjassa käsitellään aggressiivisuutta ja narsismia erittäin perusteellisesti, jos tämä aihe jotakuta kiinnostaa. Olen tarkastellut Keltikangas-Järvisen kirjaa pelkästään työelämän ja johtamisen näkökulmasta. Kirja sopii myös hyvin vanhemmille, kasvattajille sekä työelämässä oleville. Tämä arvio on vain yksi näkökulma upeaan kirjaan. Heikki Vuorila, FM, NTM kirjallisuutta kansanopisto 3 *

30 resumé Resumé 3/2011 Temat för det här numret av Folkhögskoltidningen är folkhögskola och hälsa. Chefredaktören klagar över språkets modefenomen och skriver: Modeord och omskrivningar som byts med ett par års mellanrum har tvingat också läroanstalternas personal att studera ordets tolkning och att läsa mellan raderna. Speciellt de senaste två åren har varit en tid då åtminstone folkhögskolornas rektorer har använt kolossalt mycket tid när de frågat sina kolleger: jag undrar vad som avses med det här programmet, projektet eller brevet som undervisningsmyndigheten kommit med och hur förstår du det? Han fortsätter: I en sådan situation framhävs den betydelse Finlands Folkhögskolförening har. Under de utvecklingsprogram som hör till det fria bildningsväsendet och yrkesutbildningen för vuxna samt samlingsprojektet för anordnarnätverket för yrkesutbildningen har Folkhögskolföreningen också försökt stå mycket nära folkhögskolorna. Forskningschef Anna-Liisa Lämsä skriver om mötet med en deprimerad tonåring och konstaterar bl.a.: När man söker hjälp mot depression, är det personal inom psykisk hälsovård man lätt först tänker på. De kan dock inte alltid vara närvarande i den ungas liv och stödja den unga människan. Därför har de vuxna som dagligen har att göra med ungdomar i hemmet, i skolan och utanför hemmet, en viktig roll inte bara i att förebygga depression utan också när det gäller att stödja den ungas rehabilitering. Ungdomar vars symptom är lindriga får ofta inte någon behandling alls och också när det handlar om allvarliga depressioner kan närmiljön för sin del att stödja den ungas rehabilitering och komplettera så behandlingen och terapierna. Vart försvann folk från rökplatserna?, frågar Kristiina Parkkila och diskuterar hur tobakslagen som trädde i kraft i höstas påverkar livet på folkhögskolorna. Hon har intervjuat medarbetare, studerande och en företrädare för hälsovården. De flesta av de tillfrågade anser att lagen inte påverkar rökvanorna. Äldre studerande upplever att det rentav är löjligt att vuxet folk undervisas och deras friheter begränsas. Rökningen t.ex. på Oriveden Opisto var enligt rektorn Hannu Patamaa ganska bra under kontroll när den begränsades till en rökplats. Nu har det igen blivit svårare. Ett eget kapitel är att utsträcka lagen till skolornas cateringverksamhet och fester. Verksamhetsledaren för Vuxeninstitutens Funktionärsförbund Leea Järvinen diskuterar en välmående arbetsgemenskap som framgångsnyckel och skriver: Öppen kommunikation och interaktion skapar grunden för en hälsosam och välfungerande arbetsmiljö där man vågar tala om problemen och samarbetet går smidigt. I förändringssituationer är konstruktiv förmåga till problemlösning ett mycket viktigt element i att leda en arbetsgemenskap. Hon fortsätter: I situationer som framprovocerar osäkerhet i arbetsgemenskapens verksamhet och klimat bör man i förväg försöka ta fram stödjande strukturer och rutiner. Oenigheten i de dagliga rutinerna och kollisioner på grund av personkemier bör ledningen ta upp på ett allvarligt sätt och behandla situationerna konstruktivt. Det är med motion jag har orkat, säger avgående rektorn för Alkio-opisto Jorma Keränen i sin kolumn som han försett med en underrubrik Personlig synvinkel om vikten av fysisk aktivitet och hälsa för välmående. Han summerar: Mångsidiga fysiska aktiviteter och vid sidan av dem intellektuella intressen, att läsa, skriva, rita och måla samt naturligtvis familjen, särskilt pysslande med barnbarn har varit en absolut förutsättning för att jag har orkat i arbetet. Om synliga och osynliga hinder i folkhögskolestudierna skriver forskarna Minna Markkanen och Matti Laitinen från Helsingfors universitet. De skriver: Det pågår en tillgänglighetsstudie på folkhögskolorna med syftet att utreda utfallet av jämlikhet och tillgänglighet. Ett särskilt intresse är att lista ut vilka erfarenheter olika typer av elever och studerande med funktionshinder har om tillgängligheten på folkhögskolorna. De skriver: Folkhögskolorna är involverade i det livslånga lärandet. Utmaningen är att vuxenutbildningen koncentreras i vissa befolkningsgrupper. Om utbildningsvägen är före nad med massor av hinder, kan det snarare bana väg för polariseringen av samhället än att minska den. Kristiina Parkkila har intervjuat författare och utbildare Kirsti Ijäs som har föreläst om släktträdsmetodik för proffs inom familjearbetet och det sociala arbetet, barnskyddet och missbrukarvården redan i många år. Metoden erbjuder nycklar till att förstå och komma till insikt om sitt eget liv. Katja Liuksiala presenterar projektet Osaava ohjaus (Kompetent handledning) som syftar till att skapa en modell för multiprofessionellt samarbete och kompetensväxling för att spana in utslagningshotade vuxna. Dessutom erbjuder projektet fortbildning för yrkesverksamma. När problemen identifieras snabbt, blir det lättare att erbjuda rätt typ av stöd. Stödet förbättrar möjligheterna att utbilda och sysselsätta sig samt att spela en aktiv roll i samhället. En integrerad del av tillgänglighet och jämlikhet är att kunna identifiera varje individuell situation och erbjuda stöd. Linjedirektören för hälsomotion på Alkio-opisto Marjatta Ikonen har perspektiv på folkhögskolestuderandenas sportaktiviteter och hon säger: Folkhögskolorna har en utmärkt möjlighet att påverka unga människors inställning genom att skapa en möjlighet till mångsidig motion och inkludera den övergripande hälsan som ett viktigt mål. Otava Opistos fenomenbaserade studier beskrivs av Päivi Kapiainen-Heiskanen och hon använder som exempel riksdagsvalskandidaternas valdebatt som arrangerades som en del av fenomenet Välfärdssamhället. Det som är motiverande med fenomenbaserad utbildning är att man kan studera saker som man själv är intresserad av, berättar studerande Susan Tuorila. Översättning: Juha Auvinen 30 kansanopisto 3 * 2011

31 Kuukauden ruokaohje Karstulan Evankelinen Opisto on koulutus- ja kurssikeskus, jonka hyvätasoiset asuntolat palvelevat myös matkailijoita. Karstulan keskustasta järven rannalta löydät rauhallisen keitaan, jossa voit syödä maukasta kotiruokaa ja yöpyä siisteissä, savuttomissa huoneissa. Opiston keittiö on tunnettu hyvästä ruoasta ja joustavasta palvelusta. Kauniit ja nykyaikaistetut tilat antavat hyvät puitteet tilaisuuksien järjestämiselle. Koulutuksen, kurssitoiminnan ja matkailupalvelujen lisäksi tarjoamme kokous- ja juhlapalveluja. Tilauksesta järjestämme perhejuhlat, merkkipäivät, muisto- ja yritystilaisuudet, kokous- ja vierastarjoilut. Asiakas voi myös tilata tarjottavat kotijuhliin (ruoat/leivonnaiset). Tarjoamme tyylikästä kokonaispalvelua sovitussa aikataulussa. Asiakkainamme ovat erilaiset järjestöt ja yksityiset henkilöt. Ruokailijoiden määrä vaihtelee sesongin mukaan annoksen välillä. Tarjoamme päivittäin aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen arkipäivisin opiskelijoille, henkilökunnalle sekä erilaisten koulutuspäivien ja muiden tapahtumien osallistujille. Keittiössä työskentelevät keittäjä Elisa Mikkonen, keittäjä Anja Berg ja emäntä Maarit Muhonen sekä määräaikaisia työntekijöitä tarpeen mukaan. MUSTIKKAKUKKO / RÄTTÄNÄ 400 g voita 2,5 dl sokeria 5 dl ruisjauhoja 2 dl puolikarkeita vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1 l mustikoita 2 rkl sokeria 1,5 rkl perunajauhoja Valmistus: Varaa aineet ja välineet. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää vaahtoon. Voitele cm vuoka, ota taikinasta ¾ ja vuoraa sillä vuoan pohja ja reunat. Lisää sokeri ja perunajauho mustikoiden joukkoon. Kaada marjat taikinan päälle vuokaan. Kaulitse lopusta taikinasta kansi ja laita se mustikoiden päälle vuokaan. Paista 200 asteessa noin 40 min. Tarjoile vaniljakastikkeen kera. kansanopisto 3 *

32 Kuva Muurlan Opiston arkisto Sarjakuvataiteen linjan opiskelija Markku Finnholm suomalainen sarjakuva täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi sarjakuvataide on esillä Salossa taidemuseossa järjestettävänä näyttelynä sekä kaupungille levittäytyvänä sarjakuvapolkuna. Muurlan Opiston sarjakuvataiteen opiskelijat toteuttivat opettajansa, sarjakuvataiteilija Sami Ahon johdolla ja yhteistyössä Salon taidemuseon kanssa torin kulmalta taidemuseolle ulottuvan sarjakuvapolun, joka ilahduttaa salolaisia toukokuun lopusta elokuun loppuun. Sarjakuvareitti on osa Salon kaupungin Turku kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Mukana projektissa ovat olleet Muurlan sarjakuvalinjan opiskelijat. He ovat ideoineet sarjakuvapolkua talven ajan: hahmotelleet salolaislähtöisesti reitin varren tapahtumia, hahmoja ja puhekuplia edeten lopulta varsinaiseen työn toteutukseen ja esillepanoon. Polun varrelle sijoitetut 12 humoristista sarjakuvataulua ohjaavat jokivarresta rautatieaseman vieritse taidemuseolle, uutta kevyen liikenteen reittiä pitkin.

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä

Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA. Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä Forssan kaupunki on savuton kuntatyöpaikka SAVUTTOMUUS- OHJELMA Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä 2 Sisällysluettelo SAVUTTOMUUSOHJELMA 1. Savuttoman työpaikan määritelmä... 3 2. Savuton Forssan kaupunkityöpaikka...

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Päiväkotirauha Dagisfred

Päiväkotirauha Dagisfred 15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot