Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti 22.5.2006 31.3.2007"

Transkriptio

1 KAVERISTA HUOLI - HANKE Loppuraportti Nuorten alkoholinkäytön ennaltaehkäisemisen ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen mallin luominen Vakka-Suomen seutukuntaan Jani Silvast Projektipäällikkö

2 Jani Silvast KAVERISTA HUOLI-HANKE NUORTEN ALKOHOLINKÄYTÖN ENNALTAEHKÄISEMISEN JA ALKOHOLIN HAITOISTA KÄRSIVIEN PERHEIDEN TUKEMISEN MALLIN LUOMINEN VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTAAN: LOPPURAPORTTI 2

3 TIIVISTELMÄ 4 1. JOHDANTO 5 2. HANKKEEN TAVOITTEET 6 3. HANKKEEN TOTEUTUS 7 4. NUORTEN ALKOHOLINKÄYTÖN EHKÄISEMISEN MALLINTAMINEN NUORTEN ASENTEISIIN JA TIETOIHIN VAIKUTTAMINEN VANHEMPIEN ROOLI ALKOHOLIJUOMINEN SAATAVUUS LEHDISTÖ KATUPARTIO ALKOHOLIN HAITOISTA KÄRSIVIEN PERHEIDEN TUKEMINEN ALKOHOLIN HAITOISTA KÄRSIVIEN PERHEIDEN TUKEMISEN MALLI MALLIN JUURRUTUS ARVIOINTI ARVIOINNIN ONGELMALLISUUS MONIALAISUUS JATKUVUUS JA TALOUDELLISUUS VAIKUTTAVUUS HYÖDYNNETTÄVYYS PROSESSIN ARVIOINTI EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 29 LÄHTEET: 31 LIITTEET: LIITE

4 TIIVISTELMÄ Kaverista huoli hanke aloitti toimintansa keväällä Hankkeen tarkoituksena oli luoda laaja-alainen moniammatillinen yhteistyömalli nuorten alkoholinkäytön ennaltaehkäisyyn ja päihdeperheiden varhaiseen hoitoonohjaukseen. Hanketta jaettiin niin, että sen osa-alueiksi muodostuivat nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttaminen, jonka kautta myös malli muotoutuisi ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen mallintaminen. Koska hankkeen toiminta-aika oli verrattain lyhyt, oli siinä alusta asti huomioitava, miten hankkeen saavutukset näkyvät kuntien toiminnassa vielä sen päättymisen jälkeenkin. Toisin sanoen hankkeen jatkuvuutta mietittiin jo sen aloitusvaiheessa. Hankkeen lopussa oli koossa nuorten alkoholinkäytön osalta tukku toimenpiteitä tai toimintatapoja, joilla voidaan ajatella olevan vaikutusta nuorten alkoholinkäyttöön pidemmällä tähtäimellä. Nämä toimenpiteet yhdessä muodostivat yhteistyömallin nuorten alkoholinkäytön ennaltaehkäisyyn. Hanketta toteuttaessa myös yhteistyö eri toimijoiden kesken lisääntyi. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden osalta saatiin aikaan ilmiötä käsittelevä malli, joka ohjaa eri työntekijäryhmien toimintaa aina ongelmien havaitsemisesta niiden selvittämiseen saakka. Mallissa on painotettu lapsen roolin huomioimista vanhempien liiallisen alkoholinkäytön ilmetessä ja tästä aiheutuvien tukitoimien suunnittelussa. Hanke toimi yhteisyössä kuntien eri hallintosektoreiden ja muiden samansuuntaisesti toimivien hankkeiden ja jossain määrin myös kolmannen sektorin kanssa. Hanke osallistui myös alueellisen päihdestrategian laatimiseen, joka osaltaan paransi hankkeen suunnittelemien toimien juurruttamista kuntien palveluverkkoon. 4

5 1. JOHDANTO Varhaisen puuttumisen ja lastensuojelun erityisosaamisen mallin luominen Vakka-Suomen seutukuntaan (ESSO)-hankkeen ollessa käynnissä havaittiin, että lähes 90 %:ssa nuorten tekemien rikosten taustalta löytyivät alkoholinkäytön ongelmat. Lisäksi viimeaikaisissa kouluterveyskyselyissä on havaittu nuorten alkoholinkäytön polarisoitumista. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka raittiiden osuus nuorissa on lisääntynyt, niin samoin on käynyt myös runsaasti ja usein juovien nuorten kohdalla. Edellä mainitussa ESSO-hankeessa havaittiin myös, että perheväkivallan kotihälytysten taustalla oli alkoholinkäyttö perheessä. Edellä kuvatun perusteella tämän hankkeen ongelman ytimeksi siis muodostui alkoholinkäyttö yhtäältä nuorten keskuudessa ja toisaalta lapsiperheissä. Ennaltaehkäiseväntyön rooli oli hankkeessa olennainen, mutta myös varhainen puuttuminen nuorten päihdekäyttäytymiseen katsottiin rinnasteiseksi ennaltaehkäisyn kanssa, sillä mitä varhemmin asioihin pystytään vaikuttamaan sitä pienemmin kustannuksin kunnat selviävät eikä raskaisiin tukitoimiin jouduta turvautumaan niin usein. Tärkein hyötyjä hankkeessa on kuitenkin ollut sen kohderyhmänä olevat nuoret ja lapset itse paremman elämänlaadun säilyttämisen tai sen saavuttamisen kautta. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä voidaan tehdä monella tavalla ja monista lähtökohdista käsin. Parhaiten tavoitteisiin on todettu yltävän silloin, kun ilmiöön pyritään vaikuttamaan monen eri tekijän kautta ja usealla eri tavalla. Tämän vuoksi Kaverista huoli - hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan nuorten alkoholikäyttäytymiseen usean eri tahon ja toimintatavan kautta. Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan mm. nuoriin, heidän vanhempiinsa ja alueella havaittuun ongelmaan, jossa alkoholia välitetään nuorille. Hankkeen tämän osan tärkeimpinä yhteistyökumppaneina toimivat sosiaalityö, kouluterveydenhuolto ja nuorisotyö, myös poliisilla oli keskeinen rooli hankkeessa. Alkoholinhaitoista kärsivien perheiden tukemiseen luotiin malli, jonka avulla apua tarvitsevat perheet seuloutuvat paremmin, heidän elämäänsä puututaan viranomaisten taholta riittävän ajoissa (tai ylipäätään puututaan) ja perheen tukitoimia suunniteltaessa erityisesti lapsi ja hänen ongelmansa ovat suunnittelun keskipisteenä. 5

6 Hankkeissa usein toteutettava mallintaminen käsittää yleensä toimintatavan, joka hiotaan hankkeen aikana valmiiksi paketiksi ja joka voidaan lopulta voidaan katsoa uudeksi hyväksi tavaksi auttaa ihmisiä. Tällaisen uuden toiminnan jatkaminen vaatii usein kunnilta lisäresursointia sen ylläpitämiseksi. Tässä hankkeessa mallilla tarkoitetaan prosessiluontoista kuvausta siitä, miten kukin toimija voi vaikuttaa alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemiseen, eikä niinkään mallia, joka olisi uusi erillinen tapa vaikuttaa asioihin. Luotu malli siis paremminkin ohjaa toiminta- ja ajattelutapoja suhteessa perheisiin joissa ilmenee liiallista alkoholin käyttöä. Resurssit mallin toteuttamiseen löytyvät hankkeen päätyttyä pitkälti organisaatioiden työntekijöistä itsestään. Heidän työtapojensa ja työn sisällön muutokset vaikuttavat suoraan perheiden ja erityisesti niiden lasten hyvinvointiin. Edellä mainitut käsitteet monialaisuus, jatkuvuus ja taloudellisuus ovat hankkeen ohjelmateorian kulmakiviä, joihin perustuu myös hankkeen arviointi. HANKKEEN TAVOITTEET Nuorten alkoholinkäytön osalta hankkeessa oli tavoitteena luoda toimintamalli alkoholinkäytön ennaltaehkäisyyn. Hankkeen aikana toteutetuilla toimilla pyrittiin edesauttamaan sitä, että nuorten alkoholikokeilut vähenisivät ja lykkääntyisivät myöhemmäksi, mutta hankkeen tavoitteeksi voitiin asettaa vain itse mallin luominen sekä viranomaisyhteistyön kehittäminen. Nuorten alkoholinkäytön muutokset voivat olla tämän hankkeen pitkän aikavälin tavoitteita, mutta niiden arviointi vaatii pidempää seurantaa kuin mitä tämän hankkeen tiimoilta on mahdollista toteuttaa. Toisena tavoitteena oli alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen mallintaminen, joka tuli tehdä erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteita tarkennettaessa mallin suunnittelussa keskityttiin perheiden havaitsemiseen, havaitun huolen saattamiseen sosiaalityöntekijän tietoon ja lapsen aseman erityiseen huomioimiseen perheen tukitoimia suunniteltaessa. 6

7 Vaikka mallit on suunnittelun ja niiden esittämisen selkeyden vuoksi erotettuina toisistaan, voidaan todeta, että niillä on toisiinsa omat yhtymäkohtansa, sillä runsaasti ja usein alkoholia käyttävät nuoret ovat usein lähtöisin perheistä, joissa on runsasta alkoholin käyttöä, jolloin malli on siten opittu jo kotoa. Toisin sanoen alkoholiongelmilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle, vaikka näin ei onneksi kaikkien nuorten kohdalla käykään. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden ja erityisesti niiden lasten tukeminen on siis laajasti ajateltuna myös eräs tapa ennaltaehkäistä nuorten alkoholinkäyttöä. 2. HANKKEEN TOTEUTUS Hanke toteutettiin viidessä Lounais-Suomen kunnassa: Uusikaupunki, Laitila, Mynämäki, Vehmaa ja Taivassalo. Hanketta ohjasi kuntien sosiaalijohtajat ja poliisin edustaja, jotka muodostivat tämän hankkeen ohjausryhmän, Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan toimiessa ohjausryhmän puheenjohtajana. Hankkeen kesto oli n. 10 kuukautta. Hankkeen eräänä johtoajatuksena oli luoda toimintatapoja, joiden jatkaminen hankkeen jälkeen ei vaatisi merkittäviä lisäresursointeja kunnilta. Tämä oli myös eräs tapa turvata hankkeen toimenpiteiden jatkuvuutta tiukassa kuntataloudessa. Työ alkoi hankkeen vetäjän tutustuessa tuleviin yhteistyökumppaneihinsa ja keräämällä heiltä tietoa alueen erityispiirteistä. Heiltä saatiin myös arvokasta tietoa palveluverkostoista ja yhteistyöryhmistä joita kunnissa toimi. Myös konkreettisia ideoita hankkeen toteutettavaksi esitettiin. Samanaikaisesti kuntakierroksen kanssa hankkeen vetäjä tutustui aihepiiriin liittyvien tutkimusten ja muiden jo toteutettujen sekä meneillä olevien hankkeiden tuloksiin. Tässä vaiheessa havaittiin, että mm. nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn on suunniteltu monenlaisia keinoja, ehkäisevää päihdetyötä on määritelty melko perusteellisesti ja päihdetyön linjauksia vedetty aina valtakunnantasoa myöden (Sosiaali- ja terveysministeriö: Alkoholi-ohjelma , STAKES: Neuvoa-antavat). Näitä 7

8 valtakunnallisia linjauksia ja terveyden edistämisen teorioita apuna käyttäen hanke konkretisoitui omanlaisekseen. Hankkeen vetäjä suunnitteli hanketta ja myös toteutti pääsääntöisesti kaikki mitä hankeen puitteissa tehtiin. Tapahtumissa, joissa tarvittiin useampia henkilöitä hanketyöntekijä antoi oman työpanoksensa tapahtuman kokonaisuuteen. Kuitenkin organisaatioiden työntekijät olivat välttämätön resurssi hankkeen toteutumiselle. 3. NUORTEN ALKOHOLINKÄYTÖN EHKÄISEMISEN MALLINTAMINEN Tämän hankkeen eräänä oletuksena on ollut, että nuorten alkoholinkäyttöön voidaan vaikuttaa lisäämällä nuorten tietoa alkoholinvaikutuksista ja vaikuttamalla heidän asenteisiinsa alkoholinkäyttöä kohtaan, lisäämällä vanhempien vastuuta nuorten alkoholinkäytön kontrolloinnissa ja vähentämällä alkoholin laitonta välittämistä nuorille sekä tehostamalla alkoholin vähittäismyynnin ikärajavalvontaa. Seuraavaksi käyn läpi miten näihin tekijöihin on tämän hankeen aikana pyritty vaikuttamaan. 3.1 NUORTEN ASENTEISIIN JA TIETOIHIN VAIKUTTAMINEN Vaikuttamalla ihmisten asenteisiin voidaan saada aikaan melko pysyviä terveysvaikutuksia. Asenteisiin vaikuttaminen on kuitenkin vaikeaa. Nuorten alkoholinkäytön osalta Kaverista huoli - hankkeessa pyrittiin tähän asiaan vaikuttamaan henkilökohtaisilla ja yhteisillä nuorten keskuudessa tapahtuvilla keskusteluilla. On selvää, että kaikkiin nuoriin tällainen asenteisiin vaikuttaminen ei tehoa, mutta joillakin se saattaa vahvistaa jo vallalla olevaa pidättäytymistä alkoholikokeiluista ja joillain muilla se saattaa toimia terveystottumusmuutosta virittävänä tekijänä. Seuraavaksi käyn läpi tämän hankkeen tiimoilta toteutettuja ja kokeiltuja lähestymistapoja tämän asian suhteen. 8

9 Nuorten alkoholinkäytön arvioiminen henkilökohtaiset keskustelut Nuoria haastateltiin hankkeessa heidän alkoholinkäyttönsä vuoksi. Haastateltavat ohjautuivat hankkeeseen poliisin kautta silloin, kun he olivat epäiltynä rikoksesta joka oli tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Tällaisia rikoksia ovat mm. pahoinpitelyt, rattijuopumukset ja ilkivallanteot. Haastattelussa nuorille tehtiin lain velvoittama henkilötutkinta, jonka lisäksi keskusteltiin tarkemmin nuoren alkoholinkäytöstä. Haastatteluiden tavoitteena oli virittää nuorten ajatuksia heidän omasta alkoholinkäytöstään: nuoret arvioivat oman alkoholin käyttönsä kohtuullisuutta ja toisaalta sen aiheuttamia haittoja. Nuorille selvennettiin myös sitä, paljonko on paljon ja mikä on kohtuus alkoholinkäytössä. Keskusteluissa kerrottiin nuorille alkoholin välittömistä riskitekijöistä nuorille. Tilanne oli siis eräänlainen mini-interventio. Keskustelua alkoholinkäytöstä selkiytti Marjatta Pirskasen luotsaaman hankkeen suunnittelema nuorten päihdemittari (Pirskanen, M. 2003, 69 )(Liite 1.), joka valikoitui keskustelujen työkaluksi, koska se soveltuu olemassa olevista mittareista parhaiten juuri nuorille. Mittarin avulla keskustelua päihteistä käytiin kunkin nuoren omista lähtökohdista alkaen. Yleensä nuorta pyrittiin motivoimaan alkoholinkäytön vähentämiseen, koska täysraittius katsottiin epärealistiseksi tavoitteeksi. Tilaisuuksissa oli vaihtelevasti läsnä nuorten vanhempia jotka osallistuivat myös itse keskusteluun. Tämä osaltaan vahvisti keskustelujen painoarvoa. Päihdemittari esiteltiin myös alueen kouluterveydenhoitajille, jotka ottivat sen käyttöön tilanteissa, joissa oppilas ilmoittaa esim. terveystarkastuksessa käyttävänsä päihteitä. Mittarin tarkoituksena on siis toimia terveydenhoitajien työkaluna. Sen avulla terveydenhoitajat saavat systemaattista tietoa terveyskeskustelun ja tarvittavan varhaisen puuttumisen, intervention perusteeksi päihteiden käytöstä syntyneen huolen mukaisesti. Se auttaa myös nuorta itseään ja terveydenhoitajaa tunnistamaan ja arvioimaan nuoren päihteidenkäytön määrää ja seurauksia sekä sosiaalisen tuen tarvetta. Myös nuoriso-ohjaajat tapaavat työssään ajoittain päihtyneitä nuoria. Alueen nuorisoohjaajien yhteistyötapaamisessa hanke otti esille, miten päihtyneiden nuorten kohdalla tulisi nuorisotaloilla toimia. Näin edeten laadittiin kaikkiin alueen nuorisotaloihin yhteinen 9

10 säännöstö päihteidenkäytöstä nuorisotiloissa ja tilanteisiin, joissa nuori pyrkii päihtyneenä nuorisotalolle: Päihteidenkäytön havaittuaan nuoriso-ohjaaja ottaa yhteyttä nuoren vanhempiin ja sopii ajan, jolloin päihteidenkäytöstä keskustellaan yhteisen pöydän ääressä. Keskustelussa käytetään apuna erillistä kaavaketta, joka on ollut käytössä ennestään mm. Kaarinan kunnassa Valomerkki-toiminnassa (Liite 3.). Saman kaavakkeen katsottiin soveltuvan myös tähän toimintaan. Nuoriso-ohjaajan kanssa käydyistä keskusteluista informoidaan sosiaalitoimea, jolloin sosiaalityöntekijä voi arvioida, vaatiiko tilanne muunlaista puuttumista vai onko nuoriso-ohjaajan käymä keskustelu riittävä tukimuoto nuorelle. Edellä mainittujen keskustelujen avulla pyrittiin vaikuttamaan nuorten sekä heidän vanhempiensa tietoihin ja asenteisiin nuorten alkoholinkäyttöä kohtaan. Ne toimivat muutosta virittävinä tekijöinä nuoren alkoholinkäytön vähentämisessä sekä vanhempien nuorten alkoholinkäyttöä koskevien asenteiden ravisuttajina. Keskusteluun osallistujien tehtäväksi jää miten he lopulta alkoholiasioissa toimivat. Ennaltaehkäisevä päihdekasvatus oppitunnit Erilaiset siirtymävaiheet, jolloin nuori siirtyy yhdestä kehitysvaiheesta toiseen, ovat nuoren kehityksessä yleensä merkittäviä riskiajankohtia kehityksellisille vaikeuksille, ja päihteiden käytön kannalta yksi tällainen vaihe on nuoren siirtyminen alakoulusta yläkouluun (Aalto- Setälä ym. 2003, 3). Tämän vuoksi Kaverista huoli-hankkeessa käytiin puhumassa juuri 7-luokkalaisille nuorille alkoholista ja sen vaikutuksesta nuoren elämään. Päihdekasvatustunnit vaihtelivat koulujen välillä sisällöltään ja niitä pidettiin eri kouluissa hieman erilaisissa yhteyksissä. Keskusteluiden edetessä ja kehittyessä 7-luokkalaisten kanssa hankkeen vetäjä valmisti opetuksessa käytettävän oppimateriaalin koulujen ja nuoriso-ohjaajien käyttöön. Päihdekasvatusmateriaalin kansien väliin on kerätty tietoa oppitunnin pitäjälle nuorten päihteidenkäytön erityispiirteistä. Tieto-osuuden jälkeen on kuvattu tarinankuljetustehtävä, jonka otsikkona on 13-vuotiaitten kotibileet. Tehtävässä nuoret kuvailevat kotibileiden tapahtumia kuvitteellisen henkilön kautta. Tehtävän avulla nuoret saadaan puhumaan 10

11 avoimemmin alkoholista ja päihteistä sekä heidän suhtautumisestaan niihin. Sen avulla voidaan myös nostaa esiin erilaisia keskustelunaiheita ja ne saadaan luontevasti nivottua nuorten omaan todellisuuteen, sillä tarinan ovat luoneet kullakin opetuskerralla juuri sillä hetkellä opetettavat oppilaat. Joissain hankekuntien kouluissa materiaalia käytetään tulevaisuudessa 7-luokkalaisten ryhmäytyspäivien yhteydessä. Tukioppilaat toimivat tällöin apuna tarinaa kuljetettaessa. Materiaalin avulla kouluilla on mahdollisuus toteuttaa hiukan tavallisesta poikkeavaa päihdekasvatusta. Tällä tavoin myös tärkeiden tukioppilaiden rooli päihteettöminä esikuvina koulussa vahvistuu. Nuorisotyön kehittäminen Nuorille mielekäs, päihteetön toiminta edesauttaa raittiina pysymistä ja hillitsee alkoholinkäyttöä kun alkoholikokeilujen todennäköisyys lisääntyy. Päihteettömään toimintaan osallistuminen myös vahvistaa nuorten mielikuvaa raittiina olemisen eduista ja positiivisista puolista. Tämän toiminnan ja tekemisen toteuttajina ovat perinteisesti kuntasektoreilla olleet vapaa-aika- ja nuorisotoimet. Koska alueen kunnissa nuoriso-ohjaajat ovat verrattain itsenäisiä ja joissain kunnissa on vain yksi nuoriso-ohjaaja käynnistettiin hankkeen toimesta alueen nuoriso-ohjaajien yhteistyö. Nuoriso-ohjaajien tapaamisissa keskusteltiin kunkin nuorisotalon toiminnasta ja siitä, millä tavoin kussakin kunnassa toimintaa nuorille järjestetään. Tätä yhteistyön avaamista pidettiin hyödyllisenä ja tapaamisia aiotaan jatkaa myös tulevaisuudessa puolivuosittain kulloinkin valitun teeman ohjaamana. Yhteistyön tukemiseksi perustettiin myös sähköpostirinki, jonka avulla nuoriso-ohjaajat voivat tarjota palvelujaan toisten kuntien nuoriso-ohjaajille ja nuorille. Esimerkiksi jos vapaita paikkoja johonkin retkeen tms. jää, voidaan osallistujia kysellä myös naapurikunnista. 11

12 3.2 VANHEMPIEN ROOLI Nuorten vanhemmat ovat tärkeässä roolissa omien lastensa päihteidenkäytön ennaltaehkäisemisessä. Nuoret saavat kotoaan vaikutteita omien vanhempiensa alkoholinkäytöstä ja toisaalta siitä, miten vanhemmat suhtautuvat nuorten omiin päihdekokeiluihin. Suhtautuminen nuorten alkoholinkäyttöön onkin vanhemmille joskus ongelmallista, sillä alkoholikulttuuri yleisesti on vapautunut. Nuorten kohdalla ei voida kuitenkaan ajatella, että kehitys voisi olla samansuuntaista. Kaverista huoli-hankkeessa pidettiin kussakin kunnassa vanhempainilta, jossa kerrottiin vanhempien vastuusta nuorten päihteidenkäytön ehkäisijänä. Heille kerrottiin myös syistä ja seurauksista joihin alkoholin ja päihteidenkäyttö voi lievimmilläänkin nuorten kohdalla johtaa. Vanhempainilloissa pyrittiin siis luomaan kuvaa siitä, miten nuorten alkoholinkäyttöön tulisi suhtautua ja toisaalta annettiin keinoja miten asioista voi nuorten kanssa puhua. Tällä tavoin pyrittiin vaikuttamaan nuorten alkoholinkäyttöön epäsuorasti. Vanhemmat saivat tietoa ja opastusta nuorten alkoholiasioissa myös silloin kun he osallistuvat em. keskusteluihin, joissa puututtiin nuoren alkoholikokeiluihin. 3.3 ALKOHOLIJUOMINEN SAATAVUUS Nuorten alkoholinkäyttö vaatii sen, että nuori saa hankittua alkoholia käyttöönsä. Useimmiten nuoret saavat juomansa niin, että joku toinen henkilö hakee sitä hänen puolestaan. Tätä toimintaa kutsutaan alkoholin välittämiseksi; se on lain mukaan kiellettyä. Hankkeen aikana selvisi, että alueen vähittäiskaupalla on myös tiedossa henkilöitä, jotka välittävät alkoholijuomia alaikäisille nuorille. Tähän toimintaan pyrittiin vaikuttamaan tehostamalla alkoholin vähittäismyynnin omavalvontaa kaikissa hankekuntien vähittäismyyntipisteissä. Poliisin kanssa yhteistyössä 12

13 laadittiin vähittäismyyjille kirje, jossa kannustettiin vähittäismyyjiä alkoholin ikärajavalvonnan tehostamiseen. Lisäksi kirjeessä ohjeistettiin alkoholin vähittäismyyntipisteitä ottamaan yhteyttä poliisiin tilanteissa, joissa alkoholin välittäminen tapahtuu avoimesti esim. kaupan edessä ja välittäjä jopa tunnetaan. Kirjeessä ehdotettiin myös vähittäiskaupalle keskustelutilaisuutta, jossa poliisin ja alkoholitarkastajan johdolla paneuduttaisiin juuri alkoholijuomien välittämiseen liittyviin ongelmakohtiin ja keinoihin puuttua. Keskustelutilaisuutta ei järjestetty, koska yksikään vähittäismyyntipiste ei ilmoittanut halukkuuttaan osallistua ko. tilaisuuteen. 3.4 LEHDISTÖ Hankekunnissa paikallislehdet ovat ahkeraan ja tarkasti luettuja. Kaverista huoli - hankkeen alkuvaiheessa lehdistön avulla tiedottaminen katsottiin tärkeäksi ja tehokkaaksi keinoksi vaikuttaa hankkeen tunnettavuuteen kuntalaisten keskuudessa. Hankkeen alussa pidettiinkin paikallislehdille tiedotustilaisuus. Hankkeen edetessä lehtiartikkeleita ilmestyi vielä kolme kappaletta, jotka käsittelivät kulloinkin hankkeelle ajankohtaista teemaa. Näitä olivat mm. katupartion toteutus, päihdeilta ja nuorten päihteidenkäytön yleisyys sekä sen aiheuttamat ongelmat nuorille. Lisäksi hankkeesta uutisoitiin paikallislehdistössä yleisellä tasolla muutamia kertoja. 3.5 KATUPARTIO Katupartion tarkoituksena on tarjota kaupungilla liikkuville nuorille aikuisen läsnäoloa ja turvata tilanteita, joissa nuori ei esim. alkoholin vaikutuksenalaisena ollessaan kykene huolehtimaan itsestään. Tällä tavoin vähennetään osaltaan alkoholin nuorelle aiheuttamia haittoja. 13

14 Kaverista huoli hanke osallistui Uudessakaupungissa katupartion pyörittämiseen ja uudelleen herättämiseen. Yhteistyökumppaneita haettiin järjestöistä, vanhempainyhdistyksiltä ja seurakuntien taholta. Tarkoituksena oli, että katupartio jatkaisi toimintaansa hankkeen jälkeen pääosin vapaaehtoisvoimin niin, että kuntataho toimisi koollekutsujana ja partion organisoijana. Hankkeen päätyttyä vapaaehtoisten vähyyden vuoksi katupartio toimii lähinnä Uudenkaupungin nuoriso-ohjaajien voimin kaupungissa järjestettävien juhlien ja tapahtumien aikana. Nämä em. toimet yhdessä muodostavat hankeen tavoitteissa suunnitellun nuorten alkoholinkäyttöä ehkäisevän toimintamallin. Mallin tarkoituksena on paitsi alkoholinkäytön ennaltaehkäisy, mutta myös käyttöön puuttuminen (Kuva 1.). 14

15 KOHDERYHMÄ TYÖTAPA TYÖKALU TOTEUTTAJA Nuoret alle 16-vuotiaat ja suurkuluttajat Keskustelu nuoren kanssa (miniinterventio) Nuorten päihdemittari tai puhuttelulomake Sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja, nuoriso-ohjaaja 7-luokkalaiset nuoret Päihdekasvatus 13-vuotiaitten kotibileet - päihdekasvatusmateriaali Opettaja, kuraattori, nuoriso-ohjaaja tai joku muu ammattikasvattaja Nuorten vanhemmat Opastus nuorten päihteidenkäytöstä ja siihen suhtautumisesta Vanhempainilta Paikallinen päihdetyöryhmä Nuorten vanhemmat Nuoriin liittyvistä päihdeasioista tiedottaminen Lehtiartikkelit Paikallislehdistö Vähittäiskauppa Alkoholin välittämiseen puuttuminen Keskustelutilaisuus aiheesta Vähittäiskauppa, poliisi ja alkoholitarkastaja Kuva 1. Nuorten alkoholinkäytön ehkäiseminen 15

16 4. ALKOHOLIN HAITOISTA KÄRSIVIEN PERHEIDEN TUKEMINEN Kaverista huoli hankkeen toinen tehtävä oli alkoholinhaitoista kärsivien perheiden tukemisen mallin luominen seutukuntaan. Johtoajatuksena oli liiallisen alkoholinkäytön varhainen havainnointi ja erityisesti lapsen näkökulman huomioiminen mallia laadittaessa. Alkoholiongelmien varhainen havaitseminen on myös Käypä hoito-suosituksissa esille tuotu tehokkaan hoidon edellytys alkoholiongelmaisten kohdalla: Terveydenhuollon hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä sitä aktiivisesti eri potilasryhmistä; ongelman varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys (Käypä hoito suositus). Sama alkoholiongelman varhainen havaitseminen koskee myös tilanteita, joissa koko perhe lapsineen kärsii vanhemman alkoholinkäytöstä. 4.1 ALKOHOLIN HAITOISTA KÄRSIVIEN PERHEIDEN TUKEMISEN MALLI Luodun mallin tarkoitus on lisätä viranomaisten ja työntekijöiden keinoja sekä vastuuta puuttua perheiden ongelmiin, ja toisaalta toimia eräänlaisena ohjenuorana heille. Sen tarkoituksena on myös tähdentää lasten huomioimista perheen auttamis- ja tukitoimia suunniteltaessa. Seuraavassa esitetään malli lyhyesti. 16

17 1. PERHEIDEN KOHTAAMINEN - Havaitseminen ja puheeksiotto HOITO- JA PALVELUNOHJAUS - työntekijän arvio tilanteesta 2. YHTEYDENOTTO SOSIAALITOIMEEN: LASTEN TILANTEEN ARVIOINTI 3. HOITO- JA TUKITOIMINEN JÄRJESTÄMINEN - perheenjäsenten ja lasten huomioiminen tukitoimia suunniteltaessa 4. SEURANTA - hoito- ja tukitoimien arviointi - tukitoimien lopetus Kuva 2. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen 17

18 Mallin kohdassa 1. kiinnitetään huomiota siihen, että perheiden alkoholinkäytön voi havaita ja siihen voi puuttua kuka tahansa, joka työssään kohtaa ylipäänsä päihteidenkäyttöä. Epäilyjen herätessä tulee muistaa, että alkoholiongelmat ovat usein hyvin salattuja asioita, joten epäily ei useinkaan ole turha. Näin ollen asiaan tulisi puuttua tai tulisi ainakin varmistaa onko asiassa aihetta huoleen. Työntekijä voi myös ammattitaidostaan ja koulutuksestaan riippuen keskustella päihteistä ja auttamiskeinoista asiakkaan kanssa heti ja antaa myös hoito- ja palvelunohjausta. Toimijoiden toisistaan eroavia rooleja erilaisissa kohtaamistilanteissa on selvennetty kuvassa 3. Toimijat Kriittinen havainnointi Kun huoli herää Toiminta Poliisi, Ensiapu, poliklinikat, vastaanotot, A-klinikka, sos.toimi, työterveyshuolto Päihtynyt asiakas / päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuva asiakas Tarkistetaan, onko asiakas myös lapsiperheen huoltaja Lapsen/lasten sen hetkisen huolenpidon varmistaminen ja turvaaminen Lastenneuvolat, päivähoito, koulut, perheneuvola, psykiatrinen hoito Lapsi oireilee käyttäytymisellään Arvioidaan päihteiden käytön mahdollisuutta perheessä Päihteidenkäytön puheeksiotto Päivähoidon ohjaaja Päivähoidon aloitus Arvioidaan, onko perheessä päihteiden käytön mahdollisuutta Hoitosuunnitelman laatiminen lapsen kotona, puheeksiotto Neuvoloiden terveydenhoitajat, vastaanotot Toistuvat aikojen peruuttamiset tai tulematta jättämiset Varataan aika kotikäyntiä varten Asian puheeksiotto Äitiys- ja lasten neuvolat Päihteidenkäytön seulonta Raskaus ja päihteet haastattelu (Tukeva ote) Puheeksiotto ja hoitoon ohjaus Kuva 3. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden tunnistamisen mahdollisuuksia. 18

19 Kohta 2. Työntekijän yhteydenotto sosiaalitoimeen: Mallissa tähdennetään lastensuojeluilmoituksen tekemisen tärkeyttä tilanteissa joissa huoli alkoholinkäytöstä perheessä herää, sillä se on olennainen keino saattaa perhe yhteiskunnanavun ja tuen piiriin. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä matalalla kynnyksellä. Työntekijälle syntyneen huolen välittäminen lastensuojeluilmoituksen avulla sosiaalityöntekijälle on siis työntekijän keino auttaa perhettä ja sen lapsia esim. vanhempien käyttäessä alkoholia kohtuuttomasti. 19

20 Kohta 3. Hoito- ja tukitoimien järjestäminen: Lasten erityisen roolin huomioon ottaminen ja heidän näkeminen ensisijaisena avuntarvitsijana on mallin ydinkohtia. Lapsen näkökulmasta liikaa alkoholia käyttävä vanhempi saattaa olla vain yksi hänen ongelmistaan (Kuva 4.). Malli pyrkii pois ajatuksesta jossa perheen eheytymisen ensisijainen lähtökohta on vanhemman päihdeongelman hoito. Näin siksi, että päihdeongelmat ovat luonteeltaan pitkäkestoisia, vaikeahoitoisia ja uusiutuvia. Siksi olisikin tarpeen kiinnittää huomiota muiden perheenjäsenten hyvinvoinnin parantamiseen: lasten ja puolison. Liiallinen alkoholinkäyttö kotona Häpeän tunteet, pelko Sosiaaliset puutteet Heikko koulu menestys LAPSI Itsetunnon ongelmat Hoivan ja huolenpidon puute Kuva 4. Vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö lapsen muiden mahdollisten ongelmien joukossa. 20

21 Kohta 4. on seuranta, joka tarkoittaa mahdollisesti lisääntyvän huolen tai toisaalta perheentilanteen paranemisen aktiivista seurantaa ja raportointia niille tahoille, jotka perheen kanssa työskennellessään tietoa tarvitsevat. Seurantaa toteutetaan kunkin työntekijäryhmän itse käyttämillään jo olemassa olevilla keinoilla ja mittareilla. Seurannan avulla arvioidaan perheen tuen tarvetta. Sitä voidaan lisätä tai vähentää kulloisenkin tilanteen mukaan tai jossain vaiheessa jopa lopettaa tukitoimet kokonaan. 4.2 MALLIN JUURRUTUS Alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen mallinnus valmistui hankkeen loppupuolella. Hankeen onnistumisen kannalta tämä tarkoitti sitä, että mallin juurruttaminen käytännön työhön oli tehtävä mm. koulutuksen kautta ja nivomalla hanke osaksi kuntien muita toimintamalleja ja strategioita. Hankkeen juurrutusta tukevat koulutukset Hanke järjesti koulutusta mm. poliisille ja lastenpäivähoidolle perheiden kohtaamisen ja lastensuojeluilmoituksen tekemisen osalta. Poliisi, Vakka-Kaiku hanke ja Kaverista huoli hanke työstivät ensin poliisille työprosessikuvauksen, joka koski kotihälytystilannetta, johon mahdollisesti liittyy lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Prosessikuvauksen valmistuttua Kaverista huoli - hanke koulutti poliisia prosessikuvauksen lastensuojeluun liittyvistä kohdista. Tärkein koulutuksen aihe oli lastensuojeluilmoituksen tekeminen aina kun poliisi joutuu käymään lapsiperheessä kotihälytyksellä. Päivähoidon osalta hanke järjesti kouluttajan Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy:stä. Hänen tehtävänsä oli motivoida päivähoitajia lastensuojeluilmoituksen tekemiseen riittävän ajoissa. Koulutuksessa käsiteltiin myös ilmoituksen tekijän roolia, jossa hän voi joutua lasten vanhempien vihan kohteeksi. 21

22 Mallissa tähdennettyä varhaista puuttumista alkoholin liiallisen käyttöön on pyritty tehostamaan mm. hankkimalla alueen lastenneuvoloihin jaettavaksi Isä, äiti ja alkoholi ohjausmateriaalia (Kokko ja Ulmanen 1996) jaettavaksi kaikille asiakasperheille. Materiaalissa käsitellään mm. sitä, miten pieni lapsi kokee aikuisten alkoholin käytön häiritsevänä - jopa verrattain vähäisenkin. Materiaalin tarkoituksena on saada kaikille lapsiperheille tieto siitä, että vanhempien alkoholinkäytöllä on merkitystä lapsen hyvinvointiin ja jopa hänen omaan alkoholinkäyttöönsä esim. teini-iässä. Mallin nivominen muihin kokonaisuuksiin Hankkeessa luotu malli on osa parhaillaan tekeillä olevaa alueellista PÄIHTEET ja PERHE - hoito- ja palveluketjua, jota työstetään Vakka-Suomen osaava terveydenhuolto-projektin Päihteet- ja perhe- työryhmässä. Kaverista huoli - hanke on ollut mukana työstämässä myös alueellista päihdestrategiaa, jonka osaksi mallin avainkohtia on voitu liittää. Näin mallia on pyritty juurruttamaan osaksi tulevia työkäytäntöjä. Hanke on käynyt esittelemässä mallia Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen järjestämällä, parhaillaan meneillään olevalla moniammatillisen perhetyön-erikoistumisopinnoilla. Koulutukseen on valittu alueella työskenteleviä eri alojen työntekijöitä, jotka työskentelevät perheiden kanssa. Näin ollen ainakin osa alueen työntekijöistä on tietoisia mallista. 5. ARVIOINTI Tämän hankkeen tuloksena syntyi toimintamalli nuorten alkoholinkäytön ehkäisyyn ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemiseen. Hankkeen arvioinnin tulee pitää sisällään kuitenkin enemmän kuin mitä edellä on mainittu. Tässä luvussa käsitelläänkin arviointia seuraavista näkökulmista: monialaisuus, jatkuvuus, taloudellisuus, vaikuttavuus ja hyödynnettävyys. Lukija voi arvioida hanketta myös edellisen, hankkeen toteuttamista käsittelevän, luvun perusteella. 22

23 5.1 ARVIOINNIN ONGELMALLISUUS Koska hanke on suurelta osin terveyden edistämistä on sen arvioinnissa tiettyjä piirteitä, jotka vaikuttavat arvioinnin toteuttamiseen. Terveyden edistämistä on yleensä vaikeaa ja kyseenalaistakin arvioida kvantitatiivisesti l. numeerisesti kuten esim. satunnaiskokeellisissa tutkimuksissa yleensä tehdään. Tämä johtuu siitä, että ihmisiä ei voida asettaa tilanteeseen, jossa voitaisiin sulkea pois ilmiöön ja ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten satunnaiskokeellisissa tutkimuksissa pyritään tekemään. Toisin sanoen ihmisten käyttäytymistä arvioitaessa ei voida olla varmoja, mitkä kaikki tekijät ovat muutoksen taustalla ja missä suhteessa. (Savola ym. 2006, 4). Tässä hankkeessa esim. nuorten alkoholinkäyttöön ovat olleet vaikuttamassa hyvin monet muutkin tekijät, kuin mihin hankkeen puitteissa on voitu vaikuttaa. Tästä voi olla esimerkkinä vaikkapa nuorten television kautta saamat mielikuvat päihteidenkäytöstä. Terveyden edistämisen vaikuttavuuden arvioinnissa ongelmallista on koeasetelmien luominen, joissa tarkoituksena on kaikkien muiden ulkoisten ja sisäisten vaikuttavien tekijöiden rajaaminen pois. Ihmisiä ja heidän käyttäytymistään voidaan tarkkailla ja tehdä havaintoja muutoksista, mutta muutoksen absoluuttisen syyn osoittaminen ja yksilöiminen on ongelmallista. Ihmisille ei voida luoda laboratoriomaisia elinympäristöjä, missä kaikki muuttujat olisivat säädeltävissä. Ihmisten käytöksen ja elintapojen muutoksia arvioitaessa näyttöön liittyvät ongelmat syntyvät, kun ei voida olla varmoja, mitkä kaikki tekijät ovat muutoksen taustalla ja missä suhteessa. Näytön saaminen vaikuttavuuden arvioimiseksi on epätarkin promotiivisessa työssä. Sen sijaan tarkkuus lisääntyy preventiivisessä työssä, koska tavoitteena oleva muutoksen aikaan saaminen on yksiulotteisempaa. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005.) Edellä mainitun perusteella tämän hankkeen arviointi ei keskity terveystottumusten muutosten arviointiin vaan sen sijaan hankkeen toteuttamiseen. 23

24 5.2 MONIALAISUUS Nuorten alkoholikäyttäytymisen osalta hankesuunnitelmassakin mainittuun monialaisuuteen pyrittiin rakentamalla toimintamallia, jossa olisi mukana mahdollisimman moni sellainen taho, joka kohtaa nuoria: raittiita ja alkoholia käyttäviä. Hanke tavoitti mielestäni hyvin näitä tahoja (kts. kuva 1. sivu 15). Hankkeen toisen mallinnuksen (alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen) osalta pyrittiin myös malliin, jossa mahdollisimman moni työssään ko. perheitä kohtaava taho olisi mallissa mukana aktiivisena toimijana. Eri tahot näkyvät selvimmin kuvassa 3 sivulla 18. Monialaisuutta hankkeessa olisi voinut lisätä järjestöjen nivomisella osaksi toimintamallia. Tämä oli myös ajatuksena hankkeessa jo sen alkuvaiheessa, mutta työn edetessä järjestösektorin haltuunotto hankkeelle varatun ajan puitteissa osoittautui ylivoimaiseksi. Joillekin järjestöille yhteistyötä ehdotettiin, mutta toiminnan tasolle niissä ei päästy. Monialaisuus hankkeessa toimi muullakin tapaa sen vahvuutena, sillä monissa terveyttä edistävissä hankkeissa on todettu, että terveystottumuksiin vaikuttaminen monen eri tekijän kautta on juuri se tekijä, joka tuo sille lisää vaikuttavuutta (Stakes, päihdetyö-ryhmä 2006, 9). Monialainen toiminta oli myös omiaan luomaan verkostoitumista sekä kuntien että niiden eri toimijoiden välillä. 5.3 JATKUVUUS JA TALOUDELLISUUS Jatkuvuus ja taloudellisuus yhdistyvät tämän hankkeen toimien suunnittelussa. Hankkeen toimien jatkuvuuden turvaamiseksi mallin sisältämien toimien on oltava taloudellisesti kuntia vähän kuormittavia. Toisin sanoen kun mallissa esitetyt toimet on suunniteltu toteutettavaksi tulevaisuudessa niin, että niihin ei tarvitse sijoittaa paljon taloudellisia resursseja, on niiden jatkuminen tulevaisuudessa todennäköisempää. 24

25 Hankkeen toimia on mietitty myös niin, että ne eivät kuormittaisi työntekijöitä liikaa. Mikäli työntekijä saa runsaasti uusia työtehtäviä, vain motivoituneimmat työntekijät noudattavat uusia käytäntöjä. Tämän hankkeen malleissa esitetyt toimet ovatkin pääosin jo olemassa olevien työprosessien muuttamista, kuten esim. nuorten päihdemittarin käyttöönotto kouluja opiskelijaterveydenhuollossa. Jatkuvuutta on siis turvaamassa myös se, että työprosessit ovat usein jo työntekijän toimenkuvassa ja niiden sisältöä on vain muutettu hankeen ajamien päämäärien suuntaiseksi. Hanke on tuottanut myös materiaalia ja koulutuksia joiden voidaan katsoa vaikuttavan työntekijöiden motivaatioon ja tätä kautta myös käytäntöjen ylläpysymiseen. Esimerkkinä tässä voi olla vaikkapa päihdekasvatusmateriaalin laatiminen koulujen ryhmäytyspäivien yhteyteen tai alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen mallin liittäminen osaksi Vakkaportti tietokantaa. Voidaankin sanoa, että hanke on luonut mallin lisäksi resursseja toiminnan muutokseen niin nuorten päihteidenkäytön kuin alkoholin haitoista kärsivien perheidenkin osalta. Lopulta työn suorittava porras on kuitenkin se taho, joka joko toteuttaa tai ei toteuta uusia toimintamalleja. Tämän hankkeen puitteissa jatkuvuuteen ei voitu tämän enempää kiinnittää huomiota. Taloudelliselta kannalta hanke olisi voinut käyttää siihen varattuja resursseja paremmin. Varoilla olisi voinut hankkia esim. jonkin ulkopuolisen asiantuntijan pitämään koulutuksen tai rahaa olisi voinut käyttää päihdekasvatusmateriaalin hankkimiseen. Resurssien käytön tehottomuuteen on vaikuttanut hankkeen vetäjän kokemattomuus ja varovaisuus taloudellisten asioiden hoitamisessa. 5.4 VAIKUTTAVUUS Koska hankkeen aikarajojen puitteissa sen vaikuttavuutta on ollut mahdoton mitata, on tähän seikkaan pyritty vaikuttamaan jo olemassa olevien hyviksi havaittujen toimintamuotojen nivomisella osaksi mallia. Käypähoidon suositusten mukaan Alkoholin 25

26 kulutukseen on mahdollista vaikuttaa jo lyhyellä puuttumisella; lyhytneuvonta (Käypähoito). Tätä lyhytneuvontaa tai mini-interventiota on käytetty hyväksi osana nuorten haastatteluja. Lyhytneuvontaa on koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa selkiytetty nuortenpäihdemittarin avulla ja uutena työmuotona päihdekeskustelut ovat nuorisotoiminnassa. Vaikuttavuutta voidaan arvioida myös joidenkin lukujen perusteella. Päihdekasvatus suunnattiin 7-luokkalaisille. Alkoholiin liittyvää ohjelmaa ja sen menetelmiä kokeiltiin 13 eri luokan kanssa kun alueella on kokonaisuudessaan 15 eri rinnakkaisluokkaa. Lisäksi päihdekasvatukseen osallistui yhden erityisluokan oppilaat. Henkilökohtaisia keskusteluita hankkeen aikana käytiin yhteensä 45 nuoren kanssa. Onko hankkeen avulla sitten pystytty vaikuttamaan yksittäisten nuorten tai ryhmien päihteidenkäyttöä suojaaviin tai sen riskitekijöihin? Hankkeen vaikuttavuudesta ei siis näin lyhyessä ajassa saatu kovin paljon evidenssiä, mutta joidenkin lehtiartikkelien jälkeen palautetta saatiin. Nuoret raportoivat nuorisotalolla vanhempiensa tiukentuneesta valvonnasta nuorten vapaa-ajankäytön suhteen. Tämä tapahtui lehtiartikkelin jälkeen, joka käsitteli nuorten hengailua yömyöhään paikallisella anniskeluoikeudet omaavalla huoltoasemalla. Tämän voidaan katsoa olevan onnistunutta vaikuttamista, jota ei ilman hanketta olisi tapahtunut. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden osalta vaikuttavuus saavutetaan perheiden varhaisen tunnistamisen kautta. Jos perheet tunnistetaan jo ennen kun ongelmat ovat kasvaneet liian suuriksi voidaan asioihin vielä vaikuttaa. Poliisille järjestetty koulutustilaisuus varhaisesta puuttumisesta ja perheiden havaitsemisesta tuotti tuloksen piankin lastensuojeluilmoituksen muodossa. Ilmoitus tehtiin tilanteesta jossa poliisin toimintaa olivat ohjanneet koulutuksesta saadut opit ja neuvot. 5.5 HYÖDYNNETTÄVYYS Vaikka malli on luotu hankekuntia silmälläpitäen voi sen tuotoksia hyödyntää soveltaen melko laajasti myös muualla. Laaja hyödynnettävyys johtaa juurensa hankkeen 26

27 taloudellisuusnäkökulmaan, sillä suuri este uusien työmenetelmien käyttöönottoon kunnissa saattaa sijaita juuri rahoituspuolella. Suurin haaste hankkeen hyödynnettävyydelle muualla saattaakin olla työntekijöiden motivoituneisuus muutokselle. Toisaalta, koska hankkeessa on otettu huomioon myös työntekijän rajalliset resurssit, voi tuokin haaste helpottua. Motivoituneisuutta kuitenkin tarvitaan olipa muutos minkälainen tahansa. Vastaavanlaisia toimia saattaa olla käytössä muissakin kunnissa, kun mitä tässä hankkeessa on toteutettu, mutta tämän hankkeen anti voi olla esim. nuorten päihteidenkäytön vähentämisen mallin osalta vaikuttamistoimien kirjon kokonaisuuden hahmottaminen ja terveyden edistämisen ymmärtäminen laajempana toimintana kuin mitä esim. perinteinen valistus on. Tässä hankkeessa yhdistyy myös monien toimialojen yhteinen panos. Tämä voi olla hyödynnettävyydelle sekä kannustin että este riippuen toimijoiden motivaatiosta asiaa kohtaan. Suuremmilla organisaatioilla voi olla pienempiä vaikeampaa hyödyntää tätä hanketta. 5.6 PROSESSIN ARVIOINTI Hankkeen heikkouksia Prosessina hanketta vaivasi alusta asti sen lyhytkestoisuus, joka kyllä myös toisaalta toi sille lisää tehokkuutta. Joitain asioita hankkeessa olisi voinut tehdä perusteellisemmin ja esim. asiantuntijoita olisi voinut saada kouluttajiksi helpommin, mikäli aikataulu olisi ollut pidempi. Näin siksi, että vasta hankeen puolenvälin jälkeen alkoi hahmottumaan, millaista koulutusta eniten tarvittiin ja toisaalta hyvillä kouluttajilla on kalenterit varattu pitkäksi aikaa. 27

28 Hankkeessa heikkoutena oli myös se, että käytännössä työntekijä oli yksin omien ajatustensa kanssa. Vaikka useimpien yhteistyötahojen kanssa yhteistyö oli helppoa olisi työpari tehostanut hankkeen läpiviemistä. Etenkin ongelmallisissa paikoissa työparista olisi ollut apua. Pelkkä ohjausryhmä sinällään ei riitä em. kaltaisten tilanteiden hoitamiseen, vaikka siitä apua onkin. Hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneita mm. lehtisten avulla, joita jaettiin hankkeen alussa, ja hankkeen vetäjä kävi myös kertomassa hankkeesta useille kuntien työntekijöille. Vastaanotto oli vaihtelevaa, mutta pääosin positiivista. Erityisesti nuorisotyön ja paikallisten päihdetyöryhmien panos oli mainitsemisen arvoista. Tiedotusvaiheessa hankkeen olisi ollut hyvä avata terveyden edistämistä ja sen laajaalaisuutta enemmän, jotta yhteistyökumppaneille olisi tullut selkeämpi käsitys hankkeen monialaisuudesta. Liian usein jokin ilmiö leimataan jonkin tietyn ammattiryhmän tai toimialan omaksi alueeksi, vaikka usein asioihin vaikuttaa kaikkien sen ympärillä olevien toimijoiden yhteinen panos. Hankkeen monialaisuus toi sille haasteita, koska kaikkiin sen toimialoihin tuli tutustua ainakin jollain tasolla. Toisaalta sama asia lisäsi hankkeen perspektiiviä ja kokonaisuus mallinnuksen alla olevista ilmiöistä alkoi hahmottumaan. Hankkeen vetäjä sai siis olla erityisessä roolissa, jossa pystyi katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Tähän ei viranhaltijalla useinkaan ole mahdollisuutta. Palautetta hankkeesta Hanke pyysi ja sai palautetta yhteistyökumppaneiltaan ja ohjausryhmän jäseniltä. Kaikille palautteen antajille lähetettiin arviointikysymyksiä (Liitteet 4 ja 5) arvioinnin tueksi. Pääosin arvioinnit hankkeesta olivat positiivisia. Vastaajat arvioivat hankkeen saaneen aikaan joitain konkreettisia tuloksia, mutta joiden vaikutusta esim. nuorten terveyskäyttäytymiseen ei voi ainakaan vielä todeta. Hanke toi myös lisäresursseja joidenkin ammattiryhmien työhön. Hankkeen tiedottamista kehuttiin, mutta myös toisensuuntaisia kommentteja arvioissa tuli esiin. Vastauksissa todettiin, että hankkeen jatkuvuudesta oli huolehdittu melko hyvin. 28

29 Mitä olisi voinut tehdä toisin? Hankkeesta tiedottaminen on hankeen vetäjän näkökulmasta ollut osittain puutteellista ja tämä tuli esille myös yhteistyökumppaneilta saaduista palautteista. Toisaalta kaikkien yhteistyökumppaneiden informoiminen hankkeesta on melko vaikeaa, koska heitä on melko paljon. Sähköpostilla tiedottaminen systemaattisemmin olisi voinut olla eräs keino tiedottamisen parantamiseksi. Tehokkaampi tiedottaminen olisi voinut lisätä yhteistyökumppanien motivaatiota hanketta kohtaan. Toimintaan, jossa nuorille välitetään alkoholia olisi hankkeen puitteissa pitänyt saada tiukempi ote, sillä alkoholin saatavuudella on todettu olevan merkittävä vaikutus nuorten alkoholinkäyttöön. Mikäli tuohon seikkaan saadaan parannus on helppoa uskoa, että alkoholinkäyttökin nuorten keskuudessa vähenee. Usealta yhteistyökumppanilta tuli ilmi huoli siitä, että hankkeen päätyttyä myös siihen liittyvät toimet lakkaavat tai ainakin se vaara on olemassa. Hankeen puitteissa olisikin voinut varmistaa, että työntekijät varmasti ymmärtävät oman osuutensa hankkeen toteuttamien toimien jatkuvuuden kannalta. Jossain määrin myös toimien vaikuttavuutta ja yhteistyökumppaneiden työn tärkeyttä olisi voinut tuoda esille paremmin. 6. EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Hankkeen edetessä sen vetäjä havaitsi, että ennaltaehkäisevä päihdetyö on ainakin osassa hankekunnissa pirstoutunutta ja vastuuhenkilöillä ei aina ole aikaa oman työnsä ohella hoitaa ennaltaehkäisevää puolta. Ennaltaehkäisy usein myös ymmärrettiin melko suppeasti, lähinnä pelkkänä valistamisena. Ennaltaehkäisy on kuitenkin vaikuttamiskeino, jonka tärkeyttä korostetaan yhä enemmän. Tämän hankkeen tärkein viesti on, että tähän ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, joka on siis osa terveyden edistämistä, kiinnitettäisiin kunnissa huomiota. Vastuuhenkilöille tulisi turvata riittävät resurssit ja koulutusmahdollisuuden ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen. Alueellisen ennaltaehkäisevän päihdetyön työntekijän tai koordinaattorin palkkaaminen palvelisi tätä 29

30 asiaa kuitenkin kaikkein parhaiten. Työntekijä, jolla on resursseja sekä koulutuspääomaa tähän työhön, saa jäntevöitettyä ja tehostettua jo nykyisiäkin kuntien palveluja niin, että ennaltaehkäisy otetaan niissä huomioon. Valtakunnallisesti ehkäisevään päihdetyöhön saa myös konkreettista apua ja neuvoja, mutta se vaatii työn tekijälle sellaiset resurssit, että hän kykenee verkostoitumaan olennaisiin päihdetyön asiantuntijaryhmiin. Alkoholinhaitoista kärsivien perheiden kohdalla tukemiskeinoja kunnissa on sosiaalitoimen, perheneuvoloiden ja terveydenhuollon kautta ainakin jonkin verran. Niiden saatavuudessa saattaa silti olla vaikeuksia. Lasten rooli tilanteessa, jossa vanhempi tai vanhemmat käyttävät liikaa alkoholia on kuitenkin ongelmallinen. Lapset varmasti saavat henkilökohtaista tukea auttavilta tahoilta esim. terveydenhoidon puolelta, mutta hankkeen mielestä tuki voisi olla myös ikään kuin lähempänä lasta, ei sijoitettuna esim. terveyskeskuksiin tai sairaaloihin. Tällaisissa tilanteissa on havaittu, että lapset ovat hyötyneet vertaistuesta / vertaisryhmistä. Olisikin hienoa, jos alueen kunnissa alkoholin haitoista kärsivien perheiden lapsille voitaisiin järjestää vertaisryhmiä, joissa he tapaisivat muitakin kohtalotovereita jotka myös ymmärtäisivät heitä. Nämä lapset saattavat olla koulussa myös hyljeksittyjä. Tästä ryhmästä he voisivat saada yhteisön, joka heidät hyväksyy. Vertaisryhmän perustamisessa yhteistyökumppaneita voisi etsiä esim. järjestöpuolelta esim. Mannerheimin lastensuojeluliitosta tms. Myös hankerahoituksen hakeminen tällaiseen toimintaan voisi olla harkitsemisen arvoista. Järjestötoiminta on alueella moninaista, mutta samalla hajanaista. Järjestöissä piilee osittain käyttämätön voimavara kunnille. Tuon lisäresurssien saamiseksi saattaisi kunnille olla hyötyä selvityksestä, jossa sosiaali- ja terveystoimen alueella toimivien tahojen intressejä selvitettäisiin: Millaista yhteistyötä järjestöt toivovat ja millaista yhteistyötä he käytännössä olisivat halukkaita tekemään jne. Useilla järjestöillä on myös halukkuutta tämän yhteistyön rakentamiseen ja osassa kuntia yhteistyötä rakennetaan parhaillaan. 30

31 LÄHTEET: Aalto-Setälä. T, Marttunen. M ja Pelkonen. M. (2003) Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen. Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. Kokko. L ja Ulmanen. K. (1994) Isä, äiti ja alkoholi. Stakes/Päihdetietous. Käypä hoito Alkoholiongelmaisen hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. [http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50028] Pirskanen, Marjatta. (2005) X Kouluterveyspäivät ; tiivistelmät, posterit. [http://info.stakes.fi/nr/rdonlyres/6dcd151b-373b dc e0627/0/abstrakti_2005.pdf] Savola. E, Pelto-Huikko. A, Karjalainen. K ja Koskinen-Ollonqvist. P. (2006) Terveyden edistämisen toimintamallit; Terveyden edistämisen hankkeissa kehitettyjen toimintamallien arviointi ja kehittäminen. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja 4/2006. Sosiaali- ja terveysministeriö: Alkoholiohjelma [https://rtstm.teamware.com/resource.phx/alkoholi/index.htx] Stakes, päihdetyö-ryhmä. (2006) Laatutähteä tavoittelemassa; Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. Stakes: Neuvoa-antavat: [http://neuvoa-antavat.stakes.fi/fi/index.htm]

32 LIITTEET: LIITE 1. NUORTEN PÄIHDEMITTARI yläkoulussa Tämän koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kyselyn tavoitteena on arvioida mahdollista päihteiden käyttöäsi. Terveydenhoitaja keskustelee luottamuksellisesti päihdemittarin tuloksesta kanssasi terveystarkastuksen yhteydessä. Luottamuksellisuus tarkoittaa terveydenhuoltoviranomaisten (terveydenhoitaja, lääkäri jne. ) ammattiin kuuluvaa vaitiolovelvollisuutta. Tässä kyselyssä päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita, liuotinaineita (imppaaminen), lääkkeitä ja muita aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa. Myös tupakka riippuvuutta aiheuttavana aineena luetaan päihteisiin kuuluvaksi. Ympäröi vaihtoehdot, jotka kuvaavat sinun päihteiden käyttöäsi viimeisen vuoden aikana. 1. Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? 0. En 1. Tupakoin (käytän nuuskaa) satunnaisesti 2. Tupakoin (käytän nuuskaa) päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin? 2. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen vuoden aikana? 0. En 1. Alkoholia 4. Lääkkeitä, että saisin pään sekaisin 4. Liuotinaineita (imppaaminen) 4. Huumausaineita, mitä 4. Jotain muita päihteitä, mitä 5. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita samaan aikaan (sekakäyttö) Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran? Jos vastasit edelliseen kysymykseen En, voit siirtyä kysymykseen Kuinka usein olet kokeillut tai käyttänyt muita päihteitä kuin tupakkaa viimeisen vuoden aikana? kertaa kertaa 3. Noin kerran kuukaudessa 4. Pari kertaa kuukaudessa 5. Kerran viikossa tai useammin Milloin käytit viimeksi ja mitä Seuraavassa kysymyksessä alkoholiannoksella tarkoitetaan: pullo (0,33 l) keskiolutta tai siideriä tai reilu puoli lasia (12 cl) mietoa viiniä tai vajaa puoli lasia (8 cl) väkevää viiniä tai vajaa neljännes lasia (4 cl) viinaa Esimerkkejä: 0,5 l siideriä tai keskiolutta on 1,5 annosta 0,3 l pullo A-olutta on 1,5 annosta 3/4 litran pullo mietoa viiniä on 6 annosta 0,5 l pullo viinaa on 13 annosta 1 "six-pack" keskiolutta (0,33 l x 6) 6 annosta 4. Kuinka monta annosta alkoholia juot yleensä niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? 0. En käytä alkoholia annosta annosta annosta 4. 7 annosta tai enemmän, montako 32

33 5. Oletko myöhästynyt, lähtenyt kesken päivän tai jäänyt pois koulusta päihteiden käyttösi takia? 0. En koskaan 1. Kerran kertaa 4. 4 kertaa tai useammin 6. Oletko toiminut päihtyneenä seuraavilla tavoilla? (Yksi tai useampi rengastus) d. Olen satuttanut itseäni d. Olen satuttanut toista d. Olen ollut autossa, jota on ajanut päihtynyt d. Olen ajanut itse päihtyneenä ajoneuvoa d. Olen rikkonut omaisuutta tai varastanut d. Olen ollut seksisuhteessa, jota olen katunut jälkeenpäin a. En ole joutunut mihinkään vaikeuksiin. Jos et ole joutunut vaikeuksiin, voit siirtyä kysymykseen Kuinka usein olet toiminut edellä mainitulla tavalla? 1. Kerran 2. Kahdesti 4. Useammin 8. Kuinka usein päihtymisen jälkeen olet unohtanut, mitä teit tai mitä tapahtui? ( Menikö muisti? ) 0. En kertaakaan 1. Kerran 3. Useammin 9. Oletko sammunut? 0. En kertaakaan 1. Kerran 4. Useammin 10. Miksi käytät päihteitä? a. Seuran vuoksi kavereiden kanssa d. Hauskanpitoon tai rentoutumiseen d. Helpottaakseni pahaa oloa d. Humalan vuoksi tai saadakseni pääni sekaisin d. Jonkin muun syyn takia, minkä 11. Millaiseksi arvioit oman päihteiden käyttösi? 12. Onko joku läheisesi tai ystäväsi ollut huolissaan päihteiden käytöstäsi tai ehdottanut, että vähentäisit sitä? a. Ei b. Keskusteltu kerran d. Keskusteltu useita kertoja 13. Tietävätkö vanhempasi, että käytät päihteitä? a. Kyllä b. Kyllä, mutta eivät tiedä kuinka paljon käytän b. Eivät 14. Kuuluuko lähiystäväpiiriisi joku, joka on kokeillut huumausaineita? a. Ei b. Yksi henkilö c. 2-5 henkilöä d. Useampi kuin 5 henkilöä 15. Miten vaikeaksi tai helpoksi arvioit nuorten mahdollisuudet hankkia huumausaineita paikkakunnallasi? a. Vaikeaksi b. En osaa sanoa c. Helpoksi 16. Mitä olet keskustellut vanhempiesi kanssa nuorten päihteiden käytöstä? 17. Mitä mieltä yleensä olet ikäistesi nuorten päihteiden käytöstä? KIITOS VASTAUKSESTASI! Copyright 33

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

TUO ROKOTUSTIEDOT MUKANASI TERVEYSTARKASTUKSEEN

TUO ROKOTUSTIEDOT MUKANASI TERVEYSTARKASTUKSEEN 1 Tämä kysely auttaa sinua ja terveydenhoitajaa arvioimaan terveyttäsi ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Täytä kysely kirjoittamalla vastauksesi tyhjin kohtiin tai rastittamalla / rengastamalla lähinnä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

TIE SELVÄKSI < 1. Tie selväksi. toimintamallin käyttöönotto

TIE SELVÄKSI < 1. Tie selväksi. toimintamallin käyttöönotto TIE SELVÄKSI < 1 Tie selväksi toimintamallin käyttöönotto 2 > TIE SELVÄKSI Tie selväksi - hankkeen tavoitteena oli tarjota rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät

Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Laatutähtiverstas Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät Sanna Pylkkänen Preventiimi/HUMAK Sivu 1 Aikataulu 12.00 aloitus - esittäytymiskierros: nimi, titteli, organisaatio, laatuarviointi

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot