Vakka-Suomen päihdestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vakka-Suomen päihdestrategia 2007-2010"

Transkriptio

1 Vakka-Suomen päihdestrategia Vakka-Suomessa päihdeongelmia ei sivuuteta vaan ne kohdataan Jani Silvast

2 VAKKA-SUOMESSA PÄIHDEONGELMIA EI SIVUUTETA VAAN NE KOHDATAAN JOHDANTO SEUTUKUNTA JA PALVELUJÄRJESTELMÄ PÄIHDETILANNE NYT JA TULEVAISUUDESSA ALKOHOLIHAITOISTA STRATEGIAN PAINOPISTEIDEN VALINTA LAPSET JA NUORET TYÖIKÄISET IKÄÄNTYNEET TUPAKKA JA HUUMEET STRATEGIAN TAVOITTEET, KEINOT JA MITTARIT LAPSET NUORET TYÖIKÄISET IKÄIHMISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET PÄIVITYS, SEURANTA JA JALKAUTUS

3 1. Johdanto A - Klinikkasäätiöltä tilattiin vuonna 2004 Vakka - Suomen päihdehuollon selvitys, jonka laati Jukka Heinonen. Tämän asiakirjan toimenpide-ehdotuksissa ehdotettiin, että alueelle laaditaan yhteinen seudullinen päihdestrategia. Selvityksen tilannut seutukunnan kuntayhtymän sosiaalijaosto ohjeisti alueellisen päihdetyöryhmän käynnistämään strategiatyötä. Myös kansallinen Alkoholiohjelma haastaa kunnat laatimaan päihdestrategiansa. Syyskuussa 2006 alueellinen päihdetyöryhmä kutsui lääninhallituksen erityistyöntekijä Sari Taavitsaisen kokoukseensa opastamaan strategiatyön käynnistämistä. Työryhmä päätyi siihen, että kaikissa alueen kunnissa kootaan yhteen päihdestrategian kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyössä valmistellaan kunnan oma osuus strategiaan. Joulukuussa 2006 alueellinen päihdetyöryhmä kokoaa päihdestrategian ja aloittaa sen laatimisen. Strategia lähetetään kuulumiskierrokselle keväällä Päihdestrategian tarkoituksena on vähentää päihteiden käyttöä ja ehkäistä päihdehaittoja, lisäksi se tuo esille ennaltaehkäisevän työn merkityksen. Strategiassa otetaan kantaa päihdeongelmien hoitoon, osoitetaan olennaiset interventiokohdat yksilötasolla ja pyritään varautumaan tulevaisuuden tuottamiin ongelmiin ja haasteisiin. Vakka-Suomen alueellinen päihdestrategia pohjautuu elämänkaariajatteluun. Työssä on käytetty apuna SWOTanalyysiä, jotta alueelliset vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät on saatu näkyviksi. 2. Seutukunta ja palvelujärjestelmä Vakka-Suomen seutukunnalla tarkoitetaan Laitilan ja Uudenkaupungin kaupungeista sekä Pyhärannan kunnan, Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon kunnista koostuvaa aluetta. Kaikki kuntien välinen yhteistyö ei tapahdu alueen sisällä, sillä osa seudun pohjoislaidan luonnollisista yhteyksistä suuntautuu Rauman suuntaan ja etelälaidalta vastaavasti Raision ja Turun suuntaan. 3

4 Alueen pienimmissä kunnissa (Pyhäranta, Vehmaa, Kustavi, Taivassalo) päihdehuollon palvelut tuotetaan valtaosin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa, mikä tarkoittaa sosiaalityöntekijän ja terveyskeskuslääkärin (terveydenhoitajan) asiakastyötä. Erityispalveluihin turvaudutaan näissä kunnissa yksittäistapauksissa muutaman kerran vuodessa. Osassa kuntia ei niiden järjestämiseen ole varattu erillistä määrärahaa, vaan tarvittavat maksut päätetään erillisratkaisuina. Maksusitoumusten järjestämistä ei ole koettu erityisenä ongelmana. Päihdehuollon erityispalveluilla tarkoitetaan A-klinikka-, katkaisuhoitoasema, kuntoutuslaitos- ja asumispalvelutoimintaa. Omaa katkaisuhoitoasemaa tai kuntoutuslaitosta alueella ei ole. Katkaisuhoito toteutetaan valtaosin terveyskeskusten vuodeosastoilla, ja kuntoutuspalvelut ostetaan alueen ulkopuolisilta toimijoilta, (joista Kankaanpään A-koti ja Järvenpään sosiaalisairaala ovat keskeisempiä.) Uudessakaupungissa ja Laitilassa tuotetaan peruspalveluiden lisäksi myös päihdehuollon erityispalveluita. Edellisessä niitä tuottaa A-klinikka ja Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksen yhteydessä mielenterveysyksikkö. Muodollisesti kysymys on mielenterveystoimistosta, jossa yhden sairaanhoitajan työajasta puolet on suunnattu yksinomaan päihdetyöhön. Kummankin yksikön työ keskittyy lähes yksinomaan asiakasvastaanottoon. Vakka-Suomen sairaalan kuntoutusyksikön kuntoutusosaston joka toimii suljettuna psykiatrisena osastona paikoista 1 2 voidaan tarvittaessa osoittaa huumekatkaisussa oleville potilaille. Huumausaineiden ongelmakäyttäjien korvaus- ja ylläpitohoidon tarpeen arviointi ja sen aloittaminen tapahtuu alueen ulkopuolisissa yksiköissä. Valmiudet kyseisten hoitojen toteuttamiseen Vakka-Suomen alueella eivät ole riittäviä, mutta toistaiseksi myös näiden palveluiden kysyntä on ollut vähäistä. Perusterveydenhuoltoa toteutetaan seutukunnalla kolmessa eri terveyskeskuksessa, ja erityistason hoitoa valtaosin Vakka-Suomen sairaalassa. Peruspalveluiden tarjonta pienehköissä terveyskeskuksissa johtaa päivystysvastaanottojen kierrätykseen, jolloin päivystys viikonpäivästä ja kellonajasta riippuen voi sijaita kolmella eri paikkakunnalla. 4

5 Mielenterveystyön avopalveluita tuottaa Laitilan mielenterveysyksikön lisäksi Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluva Vakka-Suomen sairaala. Uudessakaupungissa toimii psykiatrian poliklinikka. Viime vuosina päihdehuollossa ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden määrä on kasvanut, ja niinpä psykiatrian poliklinikan asiakkaista lähes viidesosalla on psykiatrisen diagnoosin lisäksi myös päihdediagnoosi. ( Heinonen, J Vakka- Suomen päihdehuollon selvitys) Ennaltaehkäisevän päihdetyön rooli on kunnissa usein jaettu eri toimijoiden kesken. Sitä tekevät mm. neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajat, työterveydenhoito, sosiaalityöntekijät, opettajat, A-klinikka, nuorisotalot, seurakunnat ja järjestöt. Ehkäisevän päihdetyön tulisi olla luonteeltaan pitkäjänteistä ja suunniteltua. Tällä hetkellä ehkäisevän päihdetyön rooli on kunnissa melko selkiytymätön eikä sen painoarvo ole riittävän suuri. Tosin hyviä päihteidenkäyttöä ennaltaehkäiseviä käytäntöjä on käytössä. 3. Päihdetilanne nyt ja tulevaisuudessa Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa väheni noin kaksi prosenttia vuonna 2006, mutta on edelleen korkea. Asukasta kohden kulutettiin 100 %:sta alkoholia 10,3 litraa. (STTV:n julkaisu) A-klinikkasäätiön valtakunnallisen tilaston mukaan asiakkaita on ollut vuosina reilut Määrä on vaihdellut eri vuosina muutaman sadan välillä. Miesten määrä on ollut kaksinkertainen naisten määrään verrattuna. Vuonna 2005 asiakkaista oli v. 22 % ja v. 20 % v. oli 15 % ja alle 30 -vuotiaita 13 %. Pitkällä aikavälillä alkoholinkulutus on lisääntynyt kaikkialla Suomessa. Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet reilusti erityisesti alkoholiveron laskun (2004) jälkeen. Alkoholin hinnanalennus näyttää lisänneen keski-ikäisten miesten ja naisten runsaampaa alkoholinkäyttöä. Vuosista miesten kuolleisuus kasvoi yli 15 prosenttia ja naisten yli 30 prosenttia. Alkoholikuolemiin on laskettu mukaan alkoholisairauksien ja - myrkytysten lisäksi myös kuolemat, joissa alkoholi oli osallisena (tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat sekä sydänperäiset kuolemat). Alkoholiin kuolee ylivoimaisesti eniten perheettömiä miehiä, jotka ovat olleet työttömiä tai eläkeläisiä ennen kuolemaansa. (Dialogi 2/2007, s.40-41). 5

6 Kouluterveystutkimuksen (2005) mukaan vuotiaista Vakkasuomalaisista nuorista noin joka neljäs (26,77 %) juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Koko Varsinais-Suomessa prosentuaalinen luku on 21,32 %. Suomessa nuorten juominen yleensäkin on nimenomaan humalajuomista. Tämän voi havaita ilman tilastojakin. Nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavat yhteiskunnan luomat käsitykset alkoholinkäytöstä, kaveripiiri jossa nuori liikkuu ja vanhempien asennoituminen alkoholinkäyttöön sekä vanhempien osoittama kiinnostus nuorten tekemisiin. Kouluterveystutkimuksesta ilmenee, että vuotiaista joka viides koki vanhemmuudenpuutetta. Tämä saattoi liittyä siihen, että vanhemmat eivät tunteneet oppilaan ystäviä, he eivät tietäneet missä lapset viettävät viikonloppuiltansa tai nuori ei pystynyt keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan tai ei saanut kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vakkasuomalaiset nuoret myös tupakoivat muuta maata ja varsinaissuomalaisia enemmän. Noin joka viides 8-9-luokkalaisista tupakoi päivittäin. Tavallista yleisemmällä tupakoinnilla ja humalajuomisella saattaa olla yhteyttä keskenään, sillä porttiteorian mukaan yhden päihteenkäyttö lisää riskiä kokeilla toista. Ikäihmisten alkoholinkäyttö on yleistynyt ja niin myös siihen liittyvät haitat. Tilastoja ikäihmisistä paikallisesti on melko vähän saatavilla, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalta kysellessä alkoholiin liittyvät haitat ikäihmisten keskuudessa ovat tätä päivää. Haitat ovat tulevaisuudessa todennäköisesti lisääntymässä. Tulevaisuus Päihteiden käytöstä aiheutuvia kustannuslaskelmia ei ole kokonaisuudessaan tehty. Menot koostuvat useista suorista ja välillisistä kustannuksista. Laskelmiin tulee huomioida kertaluontoiset haitat kuten tapaturmat, väkivalta, rattijuoppous, muu rikollisuus, sairaskohtaukset, myrkytykset ja itsemurhat. Lisäksi pitkäaikaisen käytön aiheuttamat haitat kuten elimelliset sairaudet, mielenterveysongelmat ja riippuvuus. Sosiaalisiin haittoihin kuuluvat ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet ja syrjäytyminen. (Suomalaisten alkoholiasenteet -vihko). 6

7 Psykologiliiton tekemien arvioiden perusteella yhden syrjäytyneen henkilön / työttömän kaikki yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa. Tämä laskelma perustuu valtiovarainministeriön vuoden 1997 laskelmaan, joten kustannukset ovat todennäköisesti kasvaneet kymmenessä vuodessa. Lapsen sijoittamisen hinta on saman laskelman mukaan noin /vuosi ja nuoren joutuminen vankilaan noin vuodessa. Esimerkiksi jos henkilö joutuu sairaslomalle ja eläkkeelle 30-vuotiaana, hänen aiheuttamansa kustannukset ovat 35 vuoden ajalta noin 1 miljoona euroa. (Psykologiliiton moniste) Pelkästään alkoholin aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Euroopassa vuonna 2003 arviolta 125 miljardia euroa. Se tarkoittaa noin 650 euroa jokaista eurooppalaista kohti. Suomessa alkoholin aiheuttamat haitat ovat kasvaneet merkittävästi veroalennuksen jälkeen. (Suomalaisten alkoholiasenteet -vihko, ) 4. Alkoholihaitoista Alkoholin aiheuttamat ongelmat ja haitat koskettavat lähes jokaista kuntalaista jollakin tavalla joko suoraan tai välillisesti. Terveyskeskusten asiakkaista arviolta 20% on alkoholin suurkuluttajia eli henkilöitä jotka käyttävät yli 24 alkoholiannosta viikossa. Myös sosiaalityöntekijöiden asiakkaista suurella osalla on alkoholin liiallista käyttöä. Monen alueella toimivan järjestön toiminnan kohteena on joko suoraan tai välillisesti alkoholin käyttöön liittyvät seikat. Nyt kun alkoholinkäyttö on joka suhteessa takavuosia avoimempaa on monille ihmisille muodostunut tapa, jossa alkoholi on osa arkipäivää. Suomalaiset ovatkin jossain määrin omaksuneet ns. eurooppalaisen tavan nauttia alkoholia arkena vaikkapa illalla työpäivän päätteeksi, mutta myös runsas viikonloppujuominen on edelleen säilynyt suomalaisten keskuudessa. Tällaisissa tilanteissa viikoittainen alkoholinkulutus nousee helposti yli suurkulutusrajan (24 annosta/vko). Tämä jää usein käyttäjiltä itseltään huomaamatta ja lisää riskiä sairastua alkoholismiin. 7

8 Käsitys alkoholinkäytöstä aiheutuvista haitoista ovat kuntalaisilla vaihtelevat ja usein haitoilla ymmärretäänkin vain itse alkoholiongelmaa tai alkoholismia sairautena. Haittoja kuitenkin syntyy yleensä jo ennen kuin voidaan puhua varsinaisesta alkoholiongelmasta. Näihin haittoihin kuuluvat jo aiemminkin mainitut seikat: tapaturmat, väkivalta, rattijuoppous, muu rikollisuus, sairaskohtaukset, myrkytykset ja itsemurhat. Lisäksi pitkäaikaisen päihteidenkäyttöön liittyvät haitat kuten elimelliset sairaudet, mielenterveysongelmat ja riippuvuus. Sosiaalisiin haittoihin kuuluvat ihmissuhde- ja perheongelmat, taloudelliset vaikeudet ja syrjäytyminen. Myös lasten huolenpidon puute on hyvin vakava päihteiden liikakäytöstä johtuva haitta. Alkoholin aiheuttamien haittojen ymmärtäminen laajemmassa merkityksessä kuntalaisten keskuudessa on tärkeää. Tällöin heillä itsellään on mahdollisuus arvioida ja muuttaa omia alkoholinkulutustottumuksiaan. Päihdepalveluita tarvitsee seutukunnassa jokainen ikäryhmä. Eri ikäryhmät tarvitsevat omanlaisiaan heille kohdennettuja palveluita. Alkoholiongelmaisten aikuisten palveluntarpeeseen kyetään vastaamaan melko hyvin mutta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelut ovat heikoimmin järjestetyt sillä palvelut on suunnattu työikäiselle väestölle. Myös huumeidenkäyttäjien palveluiden saatavuudessa on kehittämisen varaa. Kaikkia ikäryhmiä koskettava teema päihdepalveluita suunniteltaessa on kuitenkin alkoholinkäytön ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisyyn on kiinnitettävä huomiota, sillä alkoholin liikakäyttö on vaikeasti hoidettava ja usein pitkäaikainen ongelma. Myös aiemmin mainitut lukemat syrjäytymisen kustannuksista puoltavat päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn panostamista. Nuorena liiallisen alkoholinkäytön seurauksena sittemmin syrjäytynyt henkilö käyttää elämänsä aikana runsaasti kunnan eri palveluita ja tuo samalla niille runsaasti kustannuksia. Ennaltaehkäisyllä alkoholinkäyttöön aikuisväestössä kyetään parhaiten vaikuttamaan siihen ryhmään, joilla ei vielä ole kehittynyt alkoholiriippuvuutta. Nämä ihmiset elävät alkoholiriippuvuuden suhteen vaaravyöhykkeellä. Ennaltaehkäisemällä alkoholin ja päihteiden ongelmakäyttöä voidaan vaikuttaa seutukunnan hyvinvointiin ja saada aikaan säästöjä kuntataloudessa vähentyneen palveluntarpeen kautta. Tuottaakseen tuloksia ennaltaehkäisevän työn on oltava suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. 8

9 Ennaltaehkäisyn lisäksi avun ja tiedon tarjoaminen riittävän ajoissa sitä tarvitseville on tärkeää. Liiallisesta alkoholinkäytöstä kärsiville tulee tarjota asianmukaista hoitoa jo olemassa olevien ja potentiaalisten haittojen vähentämiseksi. Heidän hoidossaan tulee käyttää menetelmiä, jotka on sopiviksi todettuja (Käypä hoito suositukset jne.). Palvelurakenteen on oltava selkeä jotta turhia päällekkäisyyksiä hoidossa ei tulisi. Suomessa alkoholinkäyttöön liittyvät ongelmat ovat politiikassa melko vähän esillä. Tämä johtaa usein siihen, että niiden hoitoon ja ehkäisyyn ei panosteta riittävästi. Vakka- Suomella on mahdollisuus sitoutua pitkäjänteiseen päihdetyöhön ja erottua positiivisesti monesta muusta seutukunnasta. Tähän tarvitaan tahtoa. Hyvinvointiin panostaminen tuo lopulta kunnille säästöjä. 5. Strategian painopisteiden valinta Strategiatyön alussa seutukunnan tarpeita päihdepalveluille selvitettiin alueen kuntien omissa työryhmissä SWOT-analyysein. Analyysit tuotiin yhdessä pohdittaviksi alueelliseen päihdetyöryhmään. Kunkin kunnan oman työryhmän valitsemista avainkohdista otettiin alueelliseen päihdestrategiaan kaikille kunnille yhteneväiset ja alueellisenpäihdetyöryhmän mielestä tärkeimmät kohdat. Kunnissa palvelutarpeet olivat hyvin yhtenevät, eikä ristiriitoja kohderyhmien valinnan suhteen kuntien välillä tullut. Määräävin tekijä painopisteiden valinnassa oli tieto siitä, että eniten haittaa ja kustannuksia aiheuttava päihde on alkoholi. Strategia painottuu siis alkoholin haittojen vähentämiseen. Kohderyhmät valittiin etenkin lapsien näkökulma huomioiden, mutta myös tulevaisuuden uhkakuvien perusteella Lapset ja nuoret Kaikissa kunnissa koettiin lapset ja nuoret tärkeiksi strategian suunnittelun kohderyhmiksi. Lasten osalta työryhmän päämääriä kuvaa ajatus siitä, että lapsilla tulisi olla mahdollisuus alkoholista vapaaseen kasvuympäristöön. Lasten mielestä verrattain vähäinenkin alkoholinkäyttö on heitä häiritsevää ja epämiellyttävä asia heidän elämässään. Lasten hyvän ja turvallisen sekä päihteistä vapaan kasvuympäristön turvaaminen on perimmiltään ehkäisevää päihdetyötä, jolla on suuri merkitys lapsen 9

10 tulevaisuuden kannalta. Vanhempien tulisikin ymmärtää, että alkoholia ei tule käyttää lasten seurassa. Nuorten osalta strategiatyössä paneuduttiin heidän humalajuomiseensa. Alkoholikokeilut yleistyvät siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle niin, että 9-luokalla lähes jokainen on kokeillut alkoholia. Alkoholinkäytöstä aiheutuvia ongelmia alkaa ilmaantua jo yläasteiässä. Alkoholinkäytön aloitus alle 15-vuotiaana on osoittautunut merkittäväksi riskitekijäksi myöhemmille päihde- ja mielenterveysongelmille useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Nuorten alkoholikokeilut ovat siirtyneet varhaisemmaksi ja yhä useampi nuori on vaarassa kohdata päihteisiin liittyviä ongelmia. Toistuvasti itsensä humalaan juovat ja sen lisäksi jo ennestään muista ongelmista kärsivät nuoret ovat erityisesti vaaravyöhykkeellä. Humaltumisen aiheuttamat ongelmat koskettavat kuitenkin kaikkia nuoria olipa heidän elämäntilanteensa minkälainen tahansa. Välittömiä ongelmia ovat mm. väkivalta, rattijuopumukset, tapaturmat ja alkoholimyrkytykset. Puuttuminen nuorten alkoholinkäyttöön vähentää myöhemmässä vaiheessa tarvittavaa hoitoa. Nuoret ovat alttiita mainonnalle sekä niiden luomille positiivisille mielikuville alkoholinkäytöstä. Myös vanhempien juomatavat ja heidän suhtautumisensa alkoholinkäyttöön vaikuttaa nuorten alkoholin kulutustapoihin ja -tottumuksiin. Nuoret ottavat juomistavoissaan mallia vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta. Jos vanhempien juomiseen ei puututa ajoissa, saatetaan joutua tekemään yhteiskunnalle hintavia ratkaisuja, kuten lasten huostaanottoja. Nuorten varhaisen alkoholinkäytön vakavuutta lisää se, että heidän aivojensa kehitysvaiheesta johtuen riippuvuus eri mielihyvää tuottaviin aineisiin, myös alkoholiin, syntyy aikuista herkemmin. 5.2 Työikäiset Työikäisten piirissä väestö alkaa olla alkoholikulutuksen osalta jakautunut ongelmakäyttäjiin ja kohtuukäyttäjiin, mutta myös raittiisiin. Vaikeammin havaittavissa on ryhmä, jonka alkoholinkäyttö ylittää suurkulutuksen rajan, mutta jotka kykenevät edelleen olemaan mukana työelämässä. Nämä ihmiset kuuluvat myös niiden henkilöiden joukkoon, jotka ovat vaarassa joutua alkoholinkäyttönsä vuoksi vaikeuksiin. He eivät useinkaan 10

11 tiedosta liiallista alkoholinkäyttöään ja vetoavat juuri siihen, että he kykenevät hoitamaan työnsä. He ovat potentiaalisia alkoholiongelmaisia. Tämä ryhmä valittiin alueellisen päihdestrategian kohderyhmäksi. Sen sijaan hyvin selvästi erottuva asiakasryhmä päihdepalvelujen piirissä on ns. kaksoisdiagnoosiasiakkaat. He ovat henkilöitä, joilla on mielenterveysongelman lisäksi päihdeongelma. Tämä asiakasryhmä käyttää runsaasti kuntien eri palveluita ja heidän hoitonsa on usein pirstaleista. Tämä johtaa siihen, että heidän elämäntilanteensa ei ole oikein kenenkään tiedossa. Heidän hoitonsa ei ole riittävän selkeätä ja se aiheuttaa turhia käyntejä eri palvelupisteissä. 5.3 Ikääntyneet Ikääntyneiden osalta lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä ongelma päihdekentällä. Tämän vuoksi ikääntyneiden alkoholinkäyttö otettiinkin strategiasuunnittelun neljänneksi painopistealueeksi. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja ikääntyessä syntyy nykyisestä poikkeava ikäihmisten sukupolvi. (Alkoholiolot EU-suomessa: Kulutus, haitat ja politiikan kehys ) Tämä ns. märkäsukupolvi on oppinut edellistä avoimemman tavan käyttää alkoholia. Tulevaisuudessa tämä todennäköisesti tuottaa nykyistä enemmän alkoholinhaitoista kärsiviä ikäihmisiä ja tähän tulevaisuuden uhkakuvaan varautuminen on tärkeää. Ikääntyminen tuo muutoksia elämään ja terveydentilaan. Monet vanhukset tarvitsevat lääkitystä terveytensä ylläpitämiseksi, toisinaan myös alkoholista etsitään helpotusta erilaisiin oireisiin. Tiedon lisääminen lääkkeistä, alkoholista ja niiden yhteiskäytöstä vanhusten keskuudessa auttaa heitä ymmärtämään ja pohtimaan omia kulutustottumuksiaan. Ikäihmiset saattavat epähuomiossa jatkaa aiemmin oppimaansa elämäntyyliä eivätkä he tiedosta sitä, että lääkkeet ja alkoholi eivät sovi yhteen. Alkoholia käytetään joskus myös lääkkeen korvikkeena. Pienillä alkoholimäärillä on todettu olevan terveydelle edullisia vaikutuksia. Vaara piilee siinä, että Ikäihmisten nauttimat päivittäisannokset saattavat huomaamatta kasvaa suurkulutusmääriin. Lisäksi monet 11

12 lääkkeet ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden kanssa ei alkoholia sovi nauttia. Suomalaisten alkoholinkäyttö terveyttä edistävällä tavalla on harvinaista. 5.4 Tupakka ja huumeet Alueellisen päihdestrategian puitteissa päädyttiin em. alkoholinkulutusta koskevien painopisteiden valintaan. Päihteistä myös tupakka ja huumeet aiheuttavat monenlaisia ongelmia, mutta käsityksen mukaan huumeongelmaisten määrä on alueella melko pieni ja nuorten suhtautuminen huumeisiin on muuttunut negatiivisemmaksi. Tupakoinnilla on kiistatta oleellinen vaikutus ihmisten terveyteen ja sairastuvuuteen. Alueen kunnissa on kuitenkin kiinnitetty huomiota tupakoinnin vähentämiseen mm. julistamalla savuttomia työpaikkoja. Kuntien ja seurakuntien nuorisotoiminta on luonteeltaan päihteetöntä. Kouluissa nuorten tupakointiin kiinnitetään huomiota ja ainakin joissain alueen kunnissa toimii oppilaiden tupakasta vieroitusryhmä. Lisäksi kansallisella tasolla käydään vilkasta keskustelua tupakoinnin sallittavuudesta ja tupakoinnille on asetettu rajoituksia valtiovallan toimesta. Tupakka ja huumeet ovat siis eräs ongelma päihdekentällä, mutta niihin ei ole edellä mainituin perustein tässä strategiassa paneuduttu. Koululaisten tupakanpolttoa ja koko seutukunnan huumetilannetta tulee joka tapauksessa seurata vähintäänkin silloin kun tätä strategiaa seuraavan kerran päivitetään. 12

13 PÄIHDESTRATEGIAN PAINOPISTEET Lapset Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Tavoitteet: Tavoitteet: Tavoitteet: Tavoitteet: 1. Neuvoloissa on systemaattinen tapa tiedottaa vanhempia alkoholinkäytöstä ja siitä lapsille aiheutuvista haitoista. 2. Aikuisten alkoholin käytön vaikutuksille alttiit lapset havaitaan entistä paremmin. 3. Perheen tukitoimia suunnitellessa lapsi nähdään ensisijaisena tuen tarvitsijana. 1. Nuorten humalajuojien osuus vähenee. 2. Vanhempien vastuullisuus nuorten alkoholinkäytön suhteen lisääntyy. 3. Alkoholin vähittäismyynnin vastuullisuus lisääntyy. 1. Suurkuluttajien tietoisuus oman alkoholinkulutuksen määrästä lisääntyy. 2. Kuntalaiset ja alkoholitietous kohtaavat. 3. Kaksoisdiagnoosiasiakkailla tiedossa ne tahot, joiden kanssa he asioivat. Toimijoilla riittävä koulutus tähän asiakasryhmään liittyen. 1. Varautuminen tulevaan, lisääntyvään päihteiden käyttöön ikäihmisten parissa. Keinot: Keinot: Keinot: Keinot: 1. Terveydenhoitajien puheeksiotto ja alkoholiohjaus vanhemmille. - Neuvoloiden terveydenhoitajien koulutus tarpeen mukaan. 1. Kaikkien toimijoiden varhainen puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön. - Nuorten ja järjestöjen osallistuminen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. 1. Työterveyden ja terveydenhuollon puheeksiotto ja mini-interventio (koulutus). 2. Uutisointi alkoholiasioista paikallismediassa paikallisten päihdetyöryhmien aloitteesta. 1. Hoitohenkilökunnan koulutus ikäihmisten päihdeongelmissa. - Päihdealan konsultoinnin kehittäminen vanhustenhoitoon /kotipalveluun. - Puuttumismalli hoiva-/hoitotyöhön. 2 ja 3. Alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemismallin käyttöönotto kunnissa. 2. Vanhempien neuvonta nuorten alkoholikokeiluista ja niihin liittyvistä ongelmista. - vuorovaikutuksen lisääminen vanhempien ja nuorten kanssa toimivien tahojen välillä. 3. Puuttuminen alkoholin välittämiseen alaikäisille. 3. Selkeät toimintamallit/hoitopolut kaksoisdiagnoosiasiakkaille. Tiedonkulku ja tietojen vaihto eri tahojen välillä riittävää. - Olemassa olevien toimintamallien käyttöönotto (ikäihmisten päihdehoidon polku, kotikatkaisu jne.) Mittari: Mittari: Mittari: Mittari: 1. Lastenneuvoloiden itsearviointi alkoholiohjauksesta: laatu, määrä ja valmiudet ohjaukseen. 2. Lastensuojeluilmoitusten määrä ja laatu. - Tiedustelut tukemismallin tunnettavuudesta Kouluterveystutkimus 2. Kouluterveystutkimus ja päihdeiltojen yms. osallistujamäärät. 3. Poliisille tehtyjen ilmoitusten lkm/vuosi alkoholin välittäjistä. 1. Työterveyden arviointi ohjauksestaan: määrä ja laatu sekä omat valmiudet. 2. Alueellisen päihderyhmän arviointi uutisoinnin riittävyydestä. 3. Toimintamallit ja hoitopolut kaksisdiagnoosiasiakkaille valmiina vuonna Kotipalvelun asiakkaiden lukumääräinen tilastointi liiallisen alkoholinkäytön suhteen. - Ikäihmisten parissa työskentelevien koulutuksiin osallistuneiden lkm. - Toimintamallien käyttöönoton laajuus sekä toimijoiden kokemukset

14 6. Strategian tavoitteet, keinot ja mittarit Visio: Vakka-Suomessa kannetaan vastuuta lasten ja nuorten kärsimistä päihdehaitoista. Vakka-Suomessa päihdeongelmia ei sivuuteta vaan ne kohdataan. Tässä kappaleessa esitellään kunkin kohderyhmän osalta strategian tavoitteet, keinot joilla niihin on tarkoitus päästä sekä mittarit, joiden avulla strategiaa voidaan arvioida. Seuraavassa käydään läpi nuo strategian osa-alueet. Tiivistettynä strategiaa on kuvattu edellisen sivun päihdestrategian painopisteet kaaviossa. 6.1 Lapset Vanhempien alkoholin liikakäyttö on vakavin yksittäinen lapsen pahoinvointia aiheuttava tekijä. Tämän on todennut työryhmä, joka on tehnyt aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle (Aula ym Aloite vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi). Lapsien ei tule joutua kokemaan tilanteita, joissa aikuisten alkoholinkäyttö aiheuttaa heille haittoja. Vanhempien alkoholinkäyttö on lasten mielestä lähes aina häiritsevää ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia heidän kehitykseensä. Tämän vuoksi vanhempia tulee ohjeistaa neuvoloissa miettimään omaa alkoholinkäyttöään ja sitä, millä tavalla heidän lapsensa saattavat sen kokea. Lapset, joiden vanhemmat käyttävät liikaa alkoholia, tulee tunnistaa palvelurakenteessa entistä paremmin. Tämä tapahtuu niin, että kaikki lapsien kanssa toimivat tahot ottavat työssään huomioon vanhempien päihteidenkäytön mahdollisuuden ja puuttuvat siihen empimättä. Näitä tahoja ovat mm. poliisi, terveydenhuolto, päihdehuolto, sosiaalitoimi, koulut, lastenpäivähoito, ym. (kuva1.). Lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuessa tulee asiasta ilmoittaa lastensuojeluun. 14

15 Toimijat Kriittinen havainnointi Kun huoli herää Toiminta Poliisi, Ensiapu, poliklinikat, vastaanotot, A-klinikka, sos.toimi, työterveyshuolto Päihtynyt asiakas / päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuva asiakas Tarkistetaan, onko asiakas myös lapsiperheen huoltaja Lapsen/lasten sen hetkisen huolenpidon varmistaminen ja turvaaminen Lastenneuvolat, päivähoito, koulut, perheneuvola, psykiatrinen hoito Lapsi oireilee käyttäytymisellään Arvioidaan päihteiden käytön mahdollisuutta perheessä Päihteidenkäytön puheeksiotto Päivähoidon ohjaaja Päivähoidon aloitus Arvioidaan, onko perheessä päihteiden käytön mahdollisuutta Hoitosuunnitelman laatiminen lapsen kotona, puheeksiotto Neuvoloiden terveydenhoitajat, vastaanotot Toistuvat aikojen peruuttamiset tai tulematta jättämiset Varataan aika kotikäyntiä varten Asian puheeksiotto Äitiys- ja lasten neuvolat Päihteidenkäytön seulonta Raskaus ja päihteet haastattelu (Tukeva ote) Puheeksiotto ja hoitoon ohjaus Kuva 1. Alkoholin haitoista kärsivien lasten tunnistamisen mahdollisuuksia. Alkoholiongelma on usein vaikea hoitaa ja asiat alkoholiongelmaisen osalta muuttuvat yleensä hitaasti. Tällöin on erityisesti lapsia autettava, jotta heidän tervehtymisensä pääsisi ajoissa alkuun. Vaikka alkoholiongelmainen itse ei hoitoon sitoutuisikaan niin muuta perhettä voidaan tukea. Lapsi tuleekin nähdä ensisijaisena avuntarvitsijana tilanteissa, joissa vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö ilmenee. Kaverista huoli hankkeessa ( ) esitetyn alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemisen malli tulee saattaa lapsien parissa työskentelevien tahojen tietouteen, sillä sitä noudattamalla lasten kokemiin alkoholin aiheuttamiin haittoihin kyetään vaikuttamaan tehokkaammin. Malli auttaa työntekijöitä ymmärtämään heidän roolinsa alkoholin haitoista kärsivien perheiden havaitsemisessa, jolloin ongelmiin 15

16 puuttuminen mahdollistuu. Malli myös ohjaa tukitoimenpiteitä suunnittelevia tahoja näkemään lapsen ensisijaisen ja erityisen tuen tarpeen kun perhe kärsii alkoholinkäytön aiheuttamista haitoista. Vuonna 2009 kaikilla lasten kanssa työskentelevillä ja lapsiperheitä kohtaavilla toimijoilla tulee olla käsitys siitä, miten lapsia tulee ja voi auttaa kun heille aiheutuu ongelmia vanhempien alkoholinkäytöstä. Arviointi Strategian ehdottamien toimenpiteiden arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi terveydenhoitajien omaa arviointia toteuttamansa alkoholiohjauksen määrästä ja laadusta: onko ohjausta tehty systemaattisesti ja onko heillä mielestään riittävästi koulutusta tämän tyyppisten asioiden kohtaamiseen? Siitä, kuinka hyvin alueella alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukemismalli on ohjannut toimintaa, saadaan tietoa tiedustelemalla mallin tunnettavuutta eri toimijatahoilta. Sosiaalityöntekijöiden arvio lastensuojeluilmoitusten määrästä ja siitä, millaisista tilanteista ja kuinka matalalla kynnyksellä ilmoitukset on tehty saadaan myös välillistä tietoa lasten kokemien alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen varhaisesta havainnoinnista. 6.2 Nuoret Vakka-Suomessa nuorten humalajuominen on tavallista yleisempää. Monille nuorista alkoholikokeilut ovat yksittäisiä, mutta osalle ne ovat säännöllisiä ja vaikuttavat väistämättä nuoren tulevaisuuteen. Nuorten humalajuominen voi johtua siitä, että he pyrkivät pakenemaan ongelmiaan juomalla. Toisaalta alkoholinkäyttö voi olla ajamassa nuorta kohti ongelmia. Tämän vuoksi alueellisen päihdestrategian tavoitteena onkin nuorten humalajuojien osuuden vähentäminen seutukunnassa. Parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi nuorten humalajuomiseen on pyrittävä vaikuttamaan usealla eri tavalla. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että kunkin toimijan, joka nuoria tapaa, tulee puuttua havaitsemaansa päihteidenkäyttöön. Puuttuminen on keskustelua nuoren (ja hänen vanhempiensa) kanssa hänen päihteidenkäytöstään tai pelkästään ilmoittamista asiasta eteenpäin esim. sosiaalitoimeen. Työntekijän toiminta riippuu työntekijän ammatillisista valmiuksista. 16

17 Nuorten kanssa työskentelevien tahojen (koulut, nuorisotalot, terveydenhoito) tulee laatia toimintamalli nuorten päihteidenkäyttöön liittyen, joka sisältää asioista keskustelun nuoren ja hänen vanhempiensa kanssa. Mallin tulee olla työpaikan työntekijöiden ja nuorten tiedossa, mutta myös vanhempien on hyvä tietää näistä toimintatavoista. Puuttuminen nuorten päihteidenkäyttöön tulee olla asiallista ja rakentavaa. Siinä voidaan käyttää mm. motivoivan haastattelun menetelmää. Nuorten päihdemittarin käyttö keskustelua ohjaavana elementtinä helpottaa työntekijää kohdentamaan keskustelua oikeaan suuntaan. Poliisi voi puuttua nuorten julkijuopotteluun keräämällä pois alkoholipitoiset juomat ja ilmoittamalla sosiaalitoimeen havaitsemastaan nuoren tai nuorten alkoholinkäytöstä. Vuoropuhelu poliisin ja sosiaalitoimen on tärkeää ja edesauttaa asioiden hoitoa. Sosiaalitoimi voi toimia päänavaajana ottamalla tiedustelevan työotteen poliisin suuntaan. Nuorten tulee saada äänensä kuuluviin ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelussa, koska he tietävät parhaiten mitä nuorten elämä on ja miten alkoholi ja päihteet siihen liittyvät. Näin he myös sitoutuvat paremmin suunnitelmien tavoitteisiin. Nuorten ääni saadaan luontevasti kuuluville vaikkapa ottamalla heidät mukaan koulun päihdetoimintamallin suunnitteluun. Myös kaikenlaisen päihteettömän toiminnan järjestäminen nuorten ehdoilla ja etenkin vastuuttamalla heitä tilaisuuksien ym. toiminnan järjestämiseen antaa nuorille onnistumisen kokemuksia ja kasvattaa heitä vastuullisuuteen. Aikuinen voi toimia tuossa tilanteessa auttajana ja tukijana. Nuorten päihteidenkäyttöä voidaan ennaltaehkäistä myös urheiluseurojen ja järjestöjen toiminnan kautta. Urheiluseuroissa tulee kiinnittää huomiota päihteidenkäyttöön ja selvästi osoittaa, että seuran tavoitteena on päihteetön junioritoiminta. Edustuspelaajat voivat toimia junioreiden esikuvina. Esimerkillisten, päihteettömien urheilijoiden nostaminen näkyville muokkaa nuorten asenteita oikeaan suuntaan. Vanhemmat ovat tärkeässä roolissa kun halutaan vaikuttaa nuorten päihteiden käyttöön. Vanhempien vastuullisuutta nuorten päihteidenkäytön suhteen tulee lisätä. Vanhemmilla tulee olla ajan tasalla olevaa tietoa nuorten päihteidenkäytöstä, mutta myös kriittinen asenne nuorten päihdekokeiluihin. Heillä tulee olla riittävästi ja sopivaa tietoa, jotta he 17

18 voivat muodostaa käsityksen siitä, miten nuorten päihteidenkäyttöön ja esim. yöllä liikkumiseen katukuvassa tulee suhtautua. Omat kullannuput ja muiden kakarat asenne nuorten alkoholinkäyttöön liittyen tulee muuttua vanhempien keskuudessa. Vanhempien tulee myös ymmärtää, että alkoholin ostaminen omille lapsille on kiellettyä. Koulun ja paikallisten päihdetyöryhmien rooli vanhempien opastajana päihdeasioissa ja toimivan koulu-oppilas-vanhempi-ketjun rakentajana on tarpeen. Alkoholin saatavuustekijät vaikuttavat nopeimmin sekä aikuisten että nuorten päihteidenkäyttöön. Jos alkoholin hankkimista vaikeutetaan, niin sen kulutus vähenee. Alueen yrittäjien, alkoholitarkastajan, poliisin ja sosiaalitoimen välille tulee rakentaa verkosto, jonka avulla alkoholia nuorille välittävien henkilöiden toimiin puututaan ja toisaalta lisätään myynnin ikärajavalvonnan tarkkuutta. Välittäjien toimintaan puuttuminen vaatii ensisijaisesti sen, että välittäjien nimet tulevat poliisin tietoon. Tämän jälkeen poliisilla on mahdollisuus keskustella asiasta alkoholia välittävän henkilön kanssa. Tällä toimenpiteellä on varmasti vaikutusta välittäjän käyttäytymiseen. Tällä strategialla haastetaan sosiaalitoimi ja poliisi ottamaan yhteinen vetovastuu em. verkoston rakentamisessa. Arviointi Nuorten päihteidenkäyttöä voidaan arvioida mm. kouluterveystutkimusten kyselyiden avulla. Kouluterveystutkimuksesta tarkastellaan niiden oppilaiden prosentuaalista osuutta, jotka ovat vastanneet olleensa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Näin saadaan suuntaa-antava käsitys 8.- ja 9.-luokkalaisten alkoholinkäytöstä. Kouluterveystutkimuksessa on myös indikaattori, joka kertoo nuorten kokemasta vanhemmuuden puutteesta. Vanhemmuuden puutteella tarkoitetaan kyselyssä sitä, että vanhemmat eivät tunne oppilaan kaveripiiriä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei saa kotoa tukea kouluvaikeuksiinsa eikä oppilas pysty keskustelemaan asioistaan vanhempiensa kanssa. Nämä tekijät liittyvät usein myös nuoreen, joka käyttää päihteitä. Indikaattorin antama tieto toimii siis välillisenä tukena arvioitaessa vanhempien vastuullisuutta nuorten päihteidenkäytön suhteen. Siitä, onko toimiin alkoholin välittämisen hillitsemiseksi ryhdytty, saadaan tietoa tilastoimalla poliisille tehdyt ilmoitukset alkoholinvälittäjistä. 18

19 6.3 Työikäiset Työssäkäyvien alkoholin suurkuluttajien lukumäärää on vaikea arvioida sillä heitä on vaikea tunnistaa. Tämä johtuu siitä, että alkoholin aiheuttamia ongelmia ja haittoja pyritään salaamaan tai niitä ei tiedosteta käyttäjien itsensä parissa. Alkoholin haitoista tulee jakaa tietoa, antaa ohjausta ja uutisoida alueella niin, että tieto saavuttaa mahdollisimman suuren osan väestöstä. Alkoholin haitoista ja kohtuukäytöstä uutisoimalla ja toisaalta antamalla sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaille lyhytneuvontaa vaikutetaan ihmisiin niin, että he tiedostavat ja osaavat arvioida omaa alkoholinkäyttöään paremmin. Tämä johtaa osalla väestöstä alkoholin kulutustottumusten muutokseen. Lyhytneuvonnan eli mini-intervention avulla voidaan parhaiten vaikuttaa suurkuluttajiin, joille ei vielä ole kehittynyt riippuvuutta. Se on myös kustannustehokas hoitomuoto sillä n. 1/10 asiakkaista vähentää kulutustaan. Näin ollen mini-interventiosta tulee järjestää koulutusta seutukunnassa ja ottaa se aktiiviseen käyttöön. Kun päihteidenkäytöstä puhutaan asiakkaiden kanssa tulee samalla selvittää myös asiakkaan perhetilanne (onko hänellä huollettavia lapsia jne.). Perheellisille on taattava mahdollisimman nopea hoitoon pääsy (mahdollisten jonojen ohitus) ja koko perhe tulee ottaa huomioon hoitoa järjestettäessä. Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä ohjataan hoitoon. Tästä seutukunnassa on jo laadittu ohjeet. Alueellisen päihdetyöryhmän tulee ohjeistaa paikallisia päihdetyöryhmiä sopimaan paikallislehdistön kanssa tapa, jolla taataan riittävä päihdeasioiden uutisointi seutukunnassa. Uutisoinnin teemoina voivat olla päihteiden aiheuttamat haitat, päihdetilanne kunnissa ja kouluterveys tutkimusten tulokset alueen kouluissa. Päihteettömien tapahtumien esilletuominen on myös tärkeää. Kaksoisdiagnoosin eli mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien hoito tulee selkiyttää niin, että asiakkaalla on selkeä hoitava taho, josta hän saa apua. Muita asiakkuuksia tulee olla mahdollisimman vähän sillä näillä ihmisillä on usein myös vaikeuksia asioida eri 19

20 virastoissa ja laitoksissa. Säännöllisesti kokoontuvan, päihdeasiakkaiden kokonaistilannetta miettimään kokoontuvat tiimien toiminta tulee käynnistää kunnissa. Tiimissä tapaavat asiakasta palvelevat tahot ja asiakkaan kokonaistilannetta voidaan arvioida kunkin tahon osalta samanaikaisesti. Koska kaksoisdiagnoosiasiakkaiden luokittelu päihdeasiakkaisiin ja mielenterveysasiakkaisiin on hankalaa tulee sekä mielenterveys- että päihdepuolella kehittää päällekkäistä osaamista niin, että asiakasta pystytään hoitamaan yhdessä paikassa hoitopaikan perustehtävä säilyttäen. Asiakkaalle luottamuksellinen hoitosuhde on ensisijainen tavoite. Mahdollinen lääkkeidenjaon kontrollointi tulee toteuttaa yhdestä palvelupisteestä. Tämä käytäntö vähentää asiakkaan ja hoitavan tahon välisiä epäselvyyksiä lääkkeiden käytössä. Hoitopolkuja mietittäessä voidaan käyttää apuna palveluohjaaja- tai omahoitaja käytäntöjä mikäli niistä löytyy apua. Palvelurakennetta selvittämään nimetään A-klinikan johtama työryhmä. Siinä on mukana edustus Vakka-Suomen kaikista kunnista, jotta toisistaan paikallisesti poikkeavat palvelurakenteet saadaan suunnittelutyössä näkyviin. Arviointi Suurkuluttajien ohjauksen arvioinnissa voidaan aluksi tukeutua perusterveydenhuollossa ja työterveydenhuollossa tehdyn lyhytneuvonnan omaan arvioon. Arviointi koskee määrää ja laatua: onko ohjausta tehty systemaattisesti ja onko toimijoilla mielestään riittävästi koulutusta toteuttaa lyhytneuvontaa? Kuinka hyvin toimijat ovat mielestään toteuttaneet lyhytneuvontaa? Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden osalta moniammatilliset tiimit toimivat ja hoitokäytännöt ovat valmiina vuoteen 2009 mennessä. Mielenterveystoimistojen ja päihdehoidosta vastaavien koulutus on saatettu loppuun 2010 mennessä. 6.4 Ikäihmiset Ikäihmisten alkoholin aiheuttamat haitat ovat yleistymässä ja se tulee ottaa huomioon työkäytännöissä ja vanhustenparissa työskentelevien henkilöiden kouluttamisessa. Ikäihmisten kanssa työskentelevillä tulee olla tieto-taito ja rohkeus ottaa alkoholinkäyttö 20

21 puheeksi asiakkaidensa kanssa. Tämä vaatii mm. koulutusta. Koulutuksen sisällön ja toteutustavan suunnittelevat sosiaali- ja terveystoimi yhdessä. Kuntien tulee harkita koulutusta seutukunnallisen ja kunnan oman koulutuksen välillä. Kotipalvelun työntekijöille tulee osoittaa taho, jota he voivat konsultoida ikäihmisten päihteiden käyttöön liittyvissä tilanteissa (esim. A-klinikka, asiaan perehtynyt sairaanhoitaja tms.). Seutukunnallisesti yhteinen konsultoiva taho voi olla eräs ratkaisu tähän ongelmaan, mutta myös palvelun saatavuus tulee ottaa huomioon sen suunnittelussa. Vanhusten hoitotyössä on Suomessa on laadittu puuttumismalleja, joiden käyttöönottoa Vakka-Suomen alueella tulee arvioida. Malleja, joiden soveltuvuutta ikäihmisten kotihoitoon tulee arvioida, ovat mm. päihdehoidon polku ikäihmisille (Helenius. K. 2006) ja geriatri Merja Isoahon suunnittelema lievästi alkoholiongelmaisen ikäihmisen kotikatkaisuhoito. Lisää toimintamalleista löytyy osoitteesta Toimintamallien käyttöönottoa tulee arvioida kotisairaanhoidon, palvelutalojen, vanhainkotien ja kotipalvelun henkilökunnan keskuudessa. Arviointi Vuoteen 2009 mennessä seutukunnassa on käytössä toimintamalli, jossa ikäihmisten alkoholin liikakäyttö otetaan huomioon ja jossa kotipalvelulla on mahdollisuus konsultointiapuun. Kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja palvelutalojen päihdeongelmaisten asiakkaiden lukumäärä kertoo päihdetilanteen kehittymisestä seutukunnassa. Ikäihmisten parissa työskentelevien valmiutta vastata tulevaisuuden haasteisiin tarkastellaan koulutuksissa käynnin astetta eli koulutuksissa käyneiden lukumäärää. 7. Toimenpide-ehdotukset Strategiassa on painotettu monessakin kohdassa alkoholinkäytön puheeksiottoa ja keskustelua. Tämä on tärkeää siksi, että niin kauan kuin ongelmista ei puhuta ne eivät myöskään muutu parempaan suuntaan. Päihteistä puhuminen on usein myös vaikeaa. Tämän vuoksi alueellisesti tulee järjestää eri toimijaryhmille koulutus, joka koskee päihteidenkäytöstä puhumista ja puheeksiottoa. Koulutus voi olla ammattiryhmittäin jaettua 21

22 niin, että esim. koulussa ja terveydenhuollossa toimivilla olisi erilliset koulutuksensa ja sosiaalitoimen alla oleville tahoilla olisi omansa. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tulee koordinoida, suunnitella ja toteuttaa pitkällä aikavälillä, jolloin sen tuloksellisuus ja arvioiminen tulee mahdolliseksi. Seutukunnassa ehkäisevä päihdetyö tulee olla selkeästi vastuutettu jollekin taholle niin, että pitkäjänteinen työskentely on mahdollista. Ennaltaehkäisevään päihdetyöhön tulee varata resursseja koordinointityön mahdollistamiseksi. Strategian suuntaisia palveluita tulee kehittää yhdessä järjestösektorin kanssa käyttäen hyväksi myös hankerahoitusta. Hyviksi havaittuja palveluita voidaan ottaa pysyvään käyttöön. Palveluiden tuottajina voivat kuntien lisäksi toimia esim. järjestöt ja seurakunnat. Järjestöjen ja kuntien toimijoiden välillä on havaittavissa yhteistyötä käsittävä tahtotila. Yhteistyön rakentaminen vaatii kuitenkin vielä työtä. Tähän työhön tulee ryhtyä paikallisten päihdetyöryhmien avulla. Järjestötoimijoiden on myös hyvä miettiä, mitä ovat ne päihdetyön osa-alueet jossa yhteistyötä voitaisiin tehdä. 8. Päivitys, seuranta ja jalkautus Strategian päivitys tapahtuu alueellisen päihdetyöryhmän toimesta kolmen vuoden välein. Päivityksessä arvioidaan strategian ja sen käynnistämien hankkeiden avulla saavutettuja tuloksia ja itse strategian toimivuutta alueen päihdetilanteeseen vaikuttavana työvälineenä. Tulosten arvioinnissa seurataan, onko halutut tavoitteet saavutettu. Tässä yhteydessä tulee myös miettiä, onko strategian tavoitteita mittaamaan asetetut mittarit olleet tavoitteiden kannalta oikeanlaiset. Arvioinnin jälkeen tulee pohtia, onko strategian painopistealueet ja vaikutuskeinot edelleen ajankohtaisia vai muutetaanko niitä paremmin silloista tilannetta vastaavaksi. Tilastoja kerätään kerran vuodessa ja seurataan tilanteen kehittymistä alueellisen päihdetyöryhmän toimesta. Tilastoista ja päihdetilanteesta alueella raportoidaan erillisessä tilaisuudessa, johon on kutsuttuna alueen päättäjiä ja johtavia virkamiehiä. Alueellisen päihdetyöryhmän tehtävänä on myös miettiä, ketä tilaisuuteen kutsuttavat tahot ovat. 22

23 Strategia tulee ottaa huomioon kuntien budjetteja suunniteltaessa niin, että sen edellyttämille toimille varataan resursseja. Jokaisen työntekijän jota strategia koskee, tulee myös tuntea se. Strategian tulee olla työpaikoilla kaikkien nähtävissä. Kuntien eri sektorien johtajat kouluttavat työpaikkojen esimiehiä strategian edellyttämistä toimenpiteistä ja sen merkityksestä kunkin sektorin toimintaan. Tässä tilanteessa strategian eteenpäin vieminen siirtyy työpaikkojen esimiehille. Nämä huolehtivat siitä, että kukin työntekijä ymmärtää oman roolinsa strategian määrittämällä tavalla. Tärkeintä on, että päihdehaittojen sektorirajat ylittävä luonne ymmärretään ja työntekijöillä tulee olla vastuullinen asenne kohdatessaan liiallista päihteidenkäyttöä. Strategian mukainen koulutuksen järjestäminen ja kouluttautuminen aloitetaan strategian valmistuttua tai viimeistään silloin kun seuraavan kerran koulutusmäärärahoista päätetään ja huomioidaan työntekijöiden päihdekoulutuksen tarve. Tavoitteena on, että henkilökunta on koulutettu strategian osoittamalla tavalla vuoden 2009 loppuun mennessä niin, että strategiaa seuraavan kerran päivitettäessä on henkilökunta lisäkoulutuksineen toiminut noin vuoden verran. Näin toimijoilla on ollut aikaa soveltaa koulutuksessa saamiaan taitoja käytännön työssä ja he voivat arvioida omaa toimintaansa vuoden aikajänteellä. Puheeksiottamisen koulutus koskee laajaa ryhmää ja sen organisoi alueellisenpäihdetyöryhmän nimeämä työryhmä. Henkilökunnan osallistuminen koulutuksiin on olennaista strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestöt nivotaan toimintaan paikallisella tasolla sillä järjestöjen lukumäärä, laatu ja toimintaresurssit vaihtelevat kuntien välillä melkoisesti. Tämä tehtävä jää siis paikallisille päihdetyöryhmille ja toimijoille. Yhteistyön aloittajan ominaisuudessa voi olla myös järjestö. Järjestöt voivat aloittaa yhteistyön kehittämisen ottamalla yhteyttä kuntien yhteyshenkilöihin. Yhteyshenkilöt selviävät mm. Vakka-Suomen oppaasta kolmannen sektorin sosiaalialan yhteistyöhön (http://www.vakka-suomi.fi/index.php?id=58). 23

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa

Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Päihdetyön niukkenevat resurssit kunnissa, miksi ehkäisevään työhön tulee panostaa Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö Porin kaupunki Niukkenevatko resurssit kunnissa? Lähde: Sotkanet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ

VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ VASKIVUOREN LUKION PÄIHDESTRATEGIA - KOULUN TULEE OLLA PÄIHTEETÖN TYÖYMPÄRISTÖ Vantaan kaupunki arvostaa päihteettömyyttä ja toimii siten, että erityisesti lapsilla ja nuorilla on oikeus päihteettömään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot