OIKEUS TURVALLISEEN ELÄMÄÄN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUS TURVALLISEEN ELÄMÄÄN 2008-2012"

Transkriptio

1 OIKEUS TURVALLISEEN ELÄMÄÄN Etelä-Kymenlaakson päihdestrategia Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 Johdanto 4 1. Keskeiset käsitteet Ehkäisevä päihdetyö Päihdetyö 5 2. Suomen alkoholipolitiikan peruslinjat ja tavoitteet 6 3. Päihdestrategian laatiminen ja tavoitteet 7 4. Päihdestrategiaa ohjaavat lait, asetukset ja laatusuositukset Alkoholilaki / Huumausainelaki / Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta / Kansanterveyslaki / Lastensuojelulaki / Nuorisolaki / Perusopetuslaki / Päihdehuoltolaki / Raittiustyölaki / Ehkäisevän päihdetyön laatusuositus Terveydenedistämisen laatusuositus Alkoholiohjelman kuntakumppanuus ja strategiatyö Seudullisuus päihdetyössä Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman kuntakumppanuushanke Strategiatyön kuvaus Päihdetilanne Etelä-Kymenlaaksossa Lapset ja nuoret Aikuiset Vanhukset Päihdepalvelut ja hoito Peruspalvelut Erityispalvelut Strategiatyöryhmän toimenpide-ehdotukset Strategian jalkauttaminen ja seuranta 25 TULOSKORTIT LÄHTEET

3 Etelä-Kymenlaakson päihdestrategia - Oikeus turvalliseen elämään 3 Etelä-Kymenlaakson viisi kuntaa Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti ovat olleet mukana valtakunnallisessa Alkoholiohjelma -hankkeessa vuosina Alueella yhteistyöhön ryhdyttiin heti luontevasti. Etelä-Kymenlaaksossa on jo vuosia tehty yhteistyötä läänin alueen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden ja sitten Stakesin ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston kesken. Alkukartoituksessa yhteistyötä tukivat tietenkin koko alueen kattavat Kymen A-klinikka, kihlakunnan poliisi, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja monet muut yhteistyökumppanit kuten Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Kymen ammattiopisto. Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat hyvin samankaltaisia koko alueella. Etelä-Kymenlaakso on varsin yhtenäinen työssäkäynti- ja opiskelualue, ja siten liikkuminen alueen sisällä on runsasta. Kaikissa kunnissa päihdeasiat ovat olleet merkittäviä ja osassa on tehty erillinen päihdestrategia kun taas toisissa päihdeasiat ovat osana hyvinvointistrategiaa. Lähes kaikissa kunnissa on myös nimetty moniammatillinen työryhmä, jonka toimintakenttään päihdeasiat sisältyvät. Nyt Alkoholiohjelma -hankkeeseen yhdistettynä on saatu valmiiksi ensimmäinen seudullinen päihdestrategia, Oikeus turvalliseen elämään. Päihdestrategian pohjalta jokainen kunta voi tehdä omia painotuksiaan. Hanke on hyvä esimerkki erityisesti elinkeinotoimijoiden, kaupan ja ravintoloiden kanssa tehdystä yhteistyöstä myös valtakunnallisesti. Samanaikaisesti myös hoidon ja ennaltaehkäisevän työn muita kehittämistoimia on voitu koota yhteen. Tästä ovat esimerkkeinä Mini-interventiotoiminta tai päihdehoitoketjun luominen. Näin koulutuksissa ja tapahtumissa on saatu hyödynnettyä koko aluetta. Ehkäisevän päihdetyön ja yhteistyön kohteena ovat olleet lapset ja nuoret, aikuiset ja vanhukset. Painopistealueeksi on nostettu nyt myös seudullisuus, jonka kehittämistä seurataan aktiivisesti. Kun valtakunnallinen alkoholiohjelma on päättynyt eikä jatkosta ole tietoa, on tärkeätä, että toimet alueilla ja kunnissa jatkuvat arjessa. Vastuuta seurannasta kantaa seudullinen päihdetyöryhmä. Yhteistyötä on tehty ja voidaan tehdä, oli hanketta tai ei. Yhteistyön vahvuus on Etelä-Kymenlaakson toimijoiden etu myös tulevaisuudessa. Sirpa Paatero kansanedustaja (sd)

4 Johdanto 4 Tämä ensimmäinen seudullinen päihdestrategia on tehty osana keväällä 2008 päättyvää Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman Kuntakumppanuushanketta. Kumppanuussopimus velvoitti kunnat päivittämään päihdestrategiansa, koska vain vajaalla puolella Suomen kunnista on päihdestrategia tai vastaava suunnitelma. Hankkeessa mukana olleiden kuntien; Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä välisen yhteistyön toivotaan jatkuvan ja strategialla pyritään takaamaan jatkossakin laadukas päihdetyö kuntaviitosten alueella. Laadukas päihdetyö edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia, vähentää monien muiden palveluiden tarvetta ja säästää kuntien selvästi kasvussa olevia päihdehaitoista aiheutuvia kustannuksia. Kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan. Kunnat ovat työn koordinoimiseksi nimenneet ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt. Eri kunnissa heidän toimenkuvansa ovat hyvin toisistaan poikkeavia, päätoimisesta oman työn ohella työskenteleviin. Päihdestrategia antaa alueellista tietoja päihteiden käytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista sekä suuntaviitat kustannustehokkaille toimille päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Myös päihdepalveluiden järjestämisvelvollisuus kuuluu kunnille ja päihdehuollon erityispalveluja alueellisesti tuottaa Kymen A-klinikkatoimi. Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuoden 1968 juomatapatutkimuksessa naisista 43 % ja miehistä 13 % ilmoitti olevansa raittiita ja vuoden 2006 kyselytutkimuksessa raittiiden miesten osuus oli 10 % ja raittiiden naisten osuus 13 %. Eniten kuluttava 10 % alkoholin käyttäjistä juo runsaat 40 % kaikesta alkoholista. (Stakes, Päihdetilastollinen vuosikirja 2007) Etelä-Kymenlaakso alueena on jo useiden vuosien ajan aikuisväestön osalta erottunut päihdetilastoissa yhtenä maamme synkimmistä alueista. Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on valtakunnallista keskiarvoa.

5 5 1. Keskeiset käsitteet 1.1 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Se on esimerkki alueesta, jolla terveydenedistämisen näkökulma perustuu lakiin. Ehkäisevää päihdetyötä säätelevät sekä raittiustyölaki ja asetus että päihdehuoltolaki. Kuntien tulee huolehtia siitä, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin, ollen samalla pitkäjänteistä ja koordinoitua. Kunnan peruspalvelut muodostavat ehkäisevän päihdetyön perustan. (Stakes, 2007) Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on: - edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia - edistämällä päihteettömiä elintapoja, - ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä - lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa sekä - toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, tupakka ja huumausaineet. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Vaikuttamiskohteita ovat; päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet, päihdehaitoilta suojaavat tekijät ja niiden riskitekijät sekä päihteiden käyttö ja käyttötavat. (Stakes, 2008) 1.2 Päihdetyö Päihdetyö kattaa ehkäisevän päihdetyön sekä päihdehoitoon ja kuntoutukseen liittyvien päihdepalvelujen järjestämisen. Laadukkaalla päihdetyöllä vähennetään muiden palveluiden tarvetta ja saadaan tulevaisuudessa myös säästöjä tällä hetkellä selkeästi kasvussa oleviin hoitokustannuksiin. Peruspalveluiden toimijoiden tietopohjan ja päihdeosaamisen vahvistaminen sekä työmallien kehittäminen tuovat päihdetyölle lisää vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta. Päihdetyö on olennainen osa kuntien laaja-alaista hyvinvointityötä. Päihdetyötä tehdään monien toimijoiden yhteistyönä. Merkittävin rooli katsotaan olevan perusterveydenhuollolla ja sosiaalitoimella. Lisäksi päihdetyötä tehdään myös oppilaitoksissa, kulttuuri- ja vapaaajan toiminnassa, yhdyskuntasuunnittelussa ja elinkeinoelämässä. Lisäksi järjestöillä ja muilla niin sanotun kolmannen sektorin toimijoilla on päihdetyössä omat tehtävänsä.

6 Päihdestrategia on laaja-alaista päihdetyötä ohjaavana työvälineenä merkittävä. Kunnallinen tai alueellinen päihdestrategia on myös päihdepoliittinen linjaus esimerkiksi alkoholin anniskeluun ja mainontaan kunnan tilaisuuksissa ja tiloissa. (Stakes, 2007) 6 2. Suomen alkoholipolitiikan peruslinjat ja tavoitteet Vuonna 2006 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni 2,5 % edellisestä vuodesta ja oli 10,3 litraa 100 %:n alkoholia asukasta kohti. Vuonna 2006 aikuisväestöstä 88 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia. Näistä suurkuluttajia arvioitiin olevan 6-12 %. Alkoholin kulutuksen pitkään jatkunut kasvu on ennakoinut alkoholiin liittyvän sairastavuuden sekä alkoholikuolemien määrän kasvua. Vuonna 2006 työikäisten naisten ja miesten yleisin kuolemansyy oli alkoholisyyt. Taulukko1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa, yhteensä. Julkisen alkoholipolitiikan tavoite on haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Koska alkoholin kulutus Suomessa on jo pitkään ollut kasvussa, on lähivuosina erityisen tärkeää: - vähentää alkoholin lasten ja perheiden hyvinvoinnille aiheuttamia haittoja - vähentää alkoholin riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja - kääntää alkoholijuomien kokonaiskulutus laskuun.

7 7 Alkoholiohjelma on työväline haittojen ehkäisyn kehittämiseen. Alkoholiohjelma koostuu toiminnan suuntaviivoista ja sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimasta laajapohjaisesta yhteistyöstä. (Alkoholiohjelma Yhteistyön lähtökohdat STM:n julkaisuja 2004:7) Alkoholihaittoihin vaikuttavat sekä alkoholin kulutuksen taso että juomatavat, tämän vuoksi alkoholiohjelma pyrkii vaikuttamaan molempiin. Alkoholiohjelma on valmisteltu yhteistyössä valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen sekä elinkeinoelämän kanssa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007, Stakes) 3. Päihdestrategian laatiminen ja tavoitteet Tässä strategiassa päihteillä tarkoitetaan kaikkia haitallisia riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten tupakan nikotiini, alkoholi ja huumeet. Myös päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkeaineet luetaan päihteisiin. Päihdestrategian laatimista kunnassa ohjaavat nykyisin aiempaa enemmän kansallisten ohjelmien linjaukset. Strategioissa pyritään päihdepolitiikkaan, jossa tärkeimpänä tavoitteena on alkoholin ja huumeiden käytön sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Kunnallisen strategiatyön yksi tärkeimmistä tavoitteista on viranomaisyhteistyön sekä verkostoitumisen parantaminen. Päihdetyön parissa toimiville työntekijöille pyritään kehittämään yhtenäisiä toimintamalleja ja strategian tulisi olla näitä toimintamalleja tukeva työkalu. Eri toimijoiden välisen vuoropuhelun avulla saadaan monien osapuolten hyväksymä tulkinta kunnan päihdetyön toiminnan tavoitteista ja suuntaviivoista. Strategian avulla eri toimijat oppivat näkemään päihdetyön laajan kokonaisuuden. Strategiatyöstä voidaan saada myös tukea palveluiden kehittämiseen. (Katsaus kuntien päihdestrategioihin, Romppanen Pia, Stakes 2005) Strategiat keskittyvät pääasiassa kunnan päihdetilanteen kuvaukseen ja päämäärien sekä tavoitteiden muotoiluun. Kuntien päihdestrategioissa ehkäisevä päihdetyö mielletään jatkumona, johon sisältyy ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja hoito. Tyypillisesti strategiasta rakentuu kokonaisuus, jossa huumeet ja alkoholi käsitellään yhdessä. Työ suunnataan kaikkiin ikäryhmiin. (Katsaus kuntien päihdestrategioihin, Romppanen Pia, Stakes 2005)

8 8 4. Päihdestrategiaa ohjaavat lait ja asetukset 4.1 Alkoholilaki /1143 Tämän lain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Laki koskee alkoholipitoisia aineita, niiden valmistusta, maahantuontia, maastavientiä, myyntiä ja muuta luovutusta, käyttöä, hallussapitoa ja kuljetusta sekä alkoholijuomien mainontaa. (www.finlex.fi) 4.2 Huumausainelaki /1289 Tätä lakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaa. Huumausaineiden käytön ehkäisystä ja huumausaineiden väärinkäyttäjien huollosta säädetään raittiustyölaissa (828/82) ja päihdehuoltolaissa (41/86). Huumausainerikoksista säädetään rikoslaissa. (www.finlex.fi) 4.3 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta /621 3 Lain tarkoitus: Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa. (www.finlex.fi) 4.4 Kansanterveyslaki /66 Kansanterveystyö 1 ( /928) Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien, sekä yksilön sairaanhoitoa. Kunnan kansanterveystyö 14 ( /66) Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee: 1) huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut; valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa. 1a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilaa ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. (www.finlex.fi)

9 4.5 Lastensuojelulaki / Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. 2 Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi. 3 Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia

10 10 viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. (www.finlex.fi) 4.6 Nuorisolaki /72 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvuja elinoloja. Tavoitteen toteutumisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (www.finlex.fi) 4.7 Perusopetuslaki / a ( /477) Oppilashuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (www.finlex.fi) 4.8 Päihdehuoltolaki /41 1 Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. 2 Päihteellä tarkoitetaan tässä laissa alkoholijuomaa sekä muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. 3 Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

11 Päihdehuollon palveluiden ja toimenpiteiden järjestäminen ja kehittäminen kuuluu sosiaalihuollon osalta sosiaalilautakunnalle ja terveydenhuollon osalta terveyslautakunnalle. (www.finlex.fi) Raittiustyölaki /828 1 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Lisäksi tehtävänä on muun muassa kunnan alkoholiolojen seuraaminen ja niitä koskevien aloitteiden teko, koulutus ja tiedotus sekä laaja yhteistyö viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. (www.finlex.fi) 4.10 Ehkäisevän päihdetyön laatusuositus Ehkäisevää päihdetyötä suunniteltaessa ja toteutettaessa on määriteltävä työn vaikuttamiskohteet sekä millä tasolla kulloinkin työskennellään. Ehkäisevää työtä voidaan toteuttaa yksilö-, lähisuhde-, paikallisyhteisö- tai yhteiskuntatasolla. Ehkäisevän päihdetyön laatu koostuu työn sisältöön, toteutukseen sekä seurantaan ja arviointiin liittyvistä tekijöistä. Laadun edellytys on, että toimijat tiedostavat ja ymmärtävät työn keskeiset sisältötekijät. Toiminnan toteutusvaiheessa on määriteltävä selkeästi työn tavoite, käytettävissä olevat resurssit sekä tarvittavat toteutusprosessit. Seuranta ja arviointi liittyvät sekä työn sisältötekijöihin että toiminnan toteutukseen. Laadun saavuttamisen edellytyksenä on kaikkien laatutekijöiden keskinäinen tasapainoisuus. Laadukkaassa työskentelyssä on otettava huomioon ehkäisevän päihdetyön luonne usein pitkäkestoisena sekä eri toimenpiteiden toisiaan tukevana prosessina eikä vain yksittäisinä toimenpiteinä. (Stakes, 2007) 4.11 Terveyden edistämisen laatusuositus Terveyden edistämisen laatusuosituksen tarkoituksena on jäsentää terveyden edistämisen laajaa toimintakenttää sekä tukea kuntien omaa laadunhallintatyötä. Tavoitteena on, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaikissa kunnissa yhdeksi toiminnan painoalueeksi. Terveyttä edistävä toiminta edellyttää verkostoitumista ja yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Yhteistyö ja osallistuminen tukevat yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia. Kuntien tulisi kehittää hallinto- ja päätöksentekojärjestelmää siten, että se mahdollistaa eri tahojen yhteistyön sekä osallistumisen terveyden edistämisen suunnitteluun ja valmisteluun.

12 12 Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa ja sen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan. Seuranta ja arviointi ovat paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon perusta. (Stakes, 2007) 5. Alkoholiohjelman kuntakumppanuus ja strategiatyö Alkoholiohjelma haastaa kunnat laatimaan tai päivittämään päihdestrategiansa. Kuntien Alkoholiohjelmaan liittyvät tavoitteet ja toimet jäsentyvät suhteessa kunnan päihdestrategiaan, kunnan muihin hyvinvointi- ja turvallisuusstrategioihin sekä valtakunnallisiin sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmiin. Alkoholiohjelmassa korostetaan, että erityisesti kumppanuussopimuksen solmivat kunnat sitoutuvat päivittämään päihdestrategiansa alkoholiohjelman linjaukset huomioon ottaen. (Alkoholiohjelma ) Strategioiden päivittämisen lisäksi kunnat ovat sitoutuneet päivittämään myös ehkäisevän päihdetyön toimintaedellytykset sekä määrittelemään konkreettisia painopistealueita tai - toimia. Ohjelman perustana on kaikkien osapuolten yhteistyö ja kumppanuus. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2007, Stakes) 5.1 Seudullisuus päihdetyössä Päihteiden lisääntyneeseen kulutukseen liittyvät kasvavat ongelmat tuovat kunnille lisääntyviä haasteita päihdetyön kehittämiseksi. Vaikka huumeiden käytön kasvu näyttää tasaantuneen 2000-luvulla, erityisesti viime aikoina alkoholin kasvaneeseen kulutukseen liittyvät haitat ovat nostaneet esille monipuolisten päihdepalveluiden kehittämisen ja lisäämisen tarpeen niin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa kuin erityispalveluissa. Toiminnallisina tavoitteina korostetaan päihdehuollon ja mielenterveyspalveluiden tiivistä yhteistyötä yhteisten asiakkaiden asioissa sekä päihdeongelmaisten vanhusten ja alkoholidementiaa sairastavien keski-ikäisten henkilöiden palvelujen järjestäminen yhdessä vanhuspalveluiden kanssa. (Seudun Paras, loppuraportti, 2007.) Seuraavalla sivulla olevassa Stakes:n taulukossa on esimerkinomaisesti kuvattu miten palvelut voidaan seudullisesti järjestää.

13 Taulukko 2. Esimerkki ehkäisevän päihdetyön seudullisesta järjestämisestä, koordinoinnista ja toimijoista eri tasoilla. (Stakes, 2007) toteutetussa Seudun Paras- selvityksessä on paikallisesti päädytty seuraavanlaiseen jaotteluun lähi-, seudullisten- ja alueellisten palveluiden kesken. Lähipalvelut - päihteiden käytön ehkäisyyn liittyvät palvelut, kuten ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen (mm. koulujen valistustilaisuudet, Audit, Adsume, mini-interventio, Lastentalotoimintamalli, päihteettömät tapahtumat lapsille ja nuorille, terveyskasvatus) - ohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus - jatkohoidon järjestäminen - yhteiset hoitoonohjaustoimintamallit - asumispalvelut - päivä ja kuntouttava työtoiminta - perhepalveluverkostotoimintamalli - tukihenkilötoiminta - liikunta- ja muu ryhmätoiminta - vähittäismyyntiin ja anniskeluun puuttuminen Seudulliset palvelut - päihdehuollon hoiva- ja hoitopalvelut (A- ja päihdeklinikan, katkaisuhoito- ja selviämisaseman sekä kuntoutuskodin palvelut) - ikääntyneiden päihdeongelmien hoidon sisällön kehittämine

14 - päihdehuollon kampanjat ja tiedotus sekä yhteistyö kauppaketjujen ja ravintoloiden kanssa - kumppanuus ja yhteistyön kehittäminen 3. sektorin kanssa - seutukunnallinen päihdestrategia. 14 Alueelliset palvelut - päihdehuollon laitoshoito ja sen kilpailutus - päihdehuollon laatukriteerit ja mittarit sekä koulutus ja yhteistyö (Seudun Paras, loppuraportti, 2007.) 5.2 Etelä-Kymenlaakson Alkoholiohjelman kuntakumppanuushanke Kuntaviitoset, eli Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä ovat tehneet jo useita vuosia yhteistyötä useilla eri alueilla, myös ehkäisevässä päihdetyössä. Kuntaviitoset liittyivät myös välittömästi keväällä 2004 käynnistyneeseen valtakunnalliseen Alkoholiohjelmaan. Tarve ehkäisevän päihdetyön tehostamiseen yhteistyöllä perustuu kuntien omien resurssien vähäisyyteen, jo toimiviin yhteistyömuotoihin sekä alueen varsin rankkaan päihdekulttuuriin. Päihdemyönteinen kulttuuri näkyy runsaassa tarjoilupaikkojen määrässä, verovapaan alkoholin käytössä johtuen itärajan läheisyydestä, päihdetapauslaskennassa toimipisteissä, alkoholituotteiden myyntiluvuissa, hoidon tarpeessa ja määrissä sekä alhaisemmassa ihmisten elinajan odotuksessa verrattuna muuhun Suomeen. (EST ehkäisevän sosiaalija terveyspolitiikan verkostolehti 1/05, Sirpa Paatero) 5.3 Strategiatyön kuvaus Yhteisen päihdestrategian laatiminen kuntaviitosille on ollut hankeen keskeinen tavoite alusta alkaen. Varsinainen strategiatyöskentely aloitettiin keväällä 2007, jolloin perustettiin hankkeelle strategiatyöryhmä. Kunnat valitsivat oman edustajansa työryhmään ja kuntien edustajien lisäksi työryhmään kuului edustaja myös Kymen A-klinikkatoimesta sekä Kuntakumppanuushankkeesta. Strategiatyöryhmän jäsenet: Heli Lahtinen (pj), aluejohtaja, Kymen A-klinikkatoimi Mari Palmroth (siht.), projektityöntekijä, Kuntakumppanuushanke Tarja Tammekas, terveyskasvatussuunnittelija, Kotkan kaupunki Päivi Tiitta, sosiaalityöntekijä, Pyhtään kunta Leila Gynther, sosiaalityöntekijä, Haminan kaupunki Anna Liakka, sosiaalityön johtaja, Kotkan kaupunki Taina Seitola, terveydenhoitaja, Pyhtään kunta Heikki Kotilainen, nuorisosihteeri, Haminan kaupunki Sisko Seppälä, sosiaalisihteeri, Virolahden kunta Veli-Matti Ahonen, vapaa-aikasihteeri, Miehikkälän kunta

15 15 Strategiatyöskentelyn aluksi toteutettiin kysely, jonka avulla haluttiin saada tietoa kentältä. Tarkasteltaviksi asioiksi valittiin alueellinen päihdetilanne sekä päihdetyön nykytila. Kysely lähetettiin kuntien keskeisille toimijoille, Kymen A-klinikkatoimeen sekä alueellisille toimijoille, kuten esim. poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos sekä alueella toimivat päihdetyön järjestöt. Vastauksia saatiin erittäin runsaasti ja ne analysoitiin SWOTanalyysiin perustuvan nelikentän avulla. Nelikenttäanalyysissä pyrittiin vastauksista nostamaan esiin strategian painopistealueita, joista muodostuisi strategian tavoitteet. Väestöä tarkasteltiin kolmessa ikäryhmässä; lapset ja nuoret, aikuiset, vanhukset. Strategian painopistealueiksi nousivat ehkäisevä päihdetyö, asenteisiin vaikuttaminen sekä vaikuttava yhteistyö. Tuloskorttiin kriittisiksi menestystekijöiksi merkittiin nämä kolme painopistealuetta. Tuloskortin muokkautuessa työryhmä päätti yhdistää ehkäisevän päihdetyön ja asenteisiin vaikuttamisen saman otsikon alle, koska asenteisiin vaikuttamisen katsottiin olevan selkeä osa ehkäisevää päihdetyötä ja niiden eriyttäminen tuloskortissa oli hankalaa. Tuloskortin selkiyttämiseksi laadittiin myös oma lokero seudullisuudelle, josta tuli ns. neljäs kriittinen menestystekijä. 6. Päihdetilanne Etelä-Kymenlaaksossa Strategian tueksi alueen toimijoilta kysyttiin heidän näkemystään alueen päihdetilanteesta. Vastauksia saatiin kaikilta toimialoilta ja kaikkia ikäryhmiä koskien. Tässä strategiassa lasten ja nuorten päihdetilannetta on tarkasteltu pääosin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin teettämän Nuorten päihteidenkäyttö-kyselyn tulosten pohjalta. Aikuisten osalta tietoa on saatavilla paljon ja tähän strategiaan olemmekin pyrkineet kasaamaan keskeisimmät ja ajankohtaisimmat tilastotiedot monesta eri näkökulmasta ja eri toimijoilta. Vanhusten alkoholikäytöstä saimme ajankohtaisimman tiedon ja näkemyksen alkukartoituskyselyn vastauksista, joihin saimme paljon vastauksia vanhustyössä, kotihoidossa ja sosiaalitoimessa työskenteleviltä. Valtakunnallista tutkimustietoa tästä ikäryhmästä ja päihteistä on vielä hyvin vähän saatavilla. 6.1 Lapset ja nuoret Nuoruus on erityisen tärkeä ikävaihe yksilön myöhemmän terveyden kannalta. Nuoruusiässä omaksuttu elintapa, koulutus ja elämänuran valinta luovat perustan myöhemmälle terveydelle. Sosiaali- ja koulutusryhmien välisten terveyserojen sekä koulutuksellisen syrjäytymisen perusta luodaan jo kouluiässä. Nuorten terveyskäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään luokalla.

16 16 Jo teini-iässä voidaan terveyskäyttäytymisen perusteella ennustaa, mihin sosiaali- ja koulutusryhmään lapsi aikuisena sijoittuu. Varhain koulunsa lopettavat ja ammatilliset opinnot valitsevat tupakoivat ja käyttävät alkoholia enemmän, sekä käyttäytyvät muutenkin epäterveellisemmin kuin lukiossa jatkavat ikätoverinsa. ( Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) Tupakka on yleensä ensimmäinen kokeiltu päihde. Tupakan nikotiini on huumeenkaltainen vaikeaa riippuvuutta aiheuttava aine. Tupakointi on nuorelle portti ja väylä alkoholin, muiden päihteiden ja huumeiden käyttöön. Tupakointi ennakoi suuresti muunlaistakin riskikäyttäytymistä terveyden suhteen. Pojilla tupakoimattomuus oli lisääntynyt runsaasti. Poikien säännöllinen tupakointi oli vähentynyt edellisestä mittauksesta 1,4 %. Tytöt polttivat enemmän kuin pojat. (Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) Taulukko 2. Kymenlaaksolaisnuorten tupakoiminen prosentteina, sukupuolittain vuosina Sukupuolittain katsottuna tupakointi on selvästi vähentynyt Kymenlaaksossa. Samansuuntainen linjaus on jatkunut jo vuosia ja näyttää jatkuvan edelleen. Kyseessä on valtakunnallinen ilmiö. Jos tulokset jatkavat samaa vähenemisvauhtia, on tupakointi muutamien vuosien kuluttua harvojen koululaisten tapa. (Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) Poltetut savukkeet hankki useimmin kaverit (19,4 %), äiti tai isä osti 1,6 %, joku tuntematon osti (2,2 %). Vaikka kaupoista ei tämän ikäisille ole myynnissä tupakoita, kuitenkin itse kertoi osanneensa 147 opiskelijaa (2,8 %). Noin joka kymmenes sai jollakin muulla tavoin; näitä olivat varastin, pummasin, otin kotoa. Vain muutama kertoi ostavansa savukkeet venäläisiltä tai rekoilta.

17 17 Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan alkoholiin tutustutaan pääasiassa ikävuosien 12 ja 16 välillä. Vuonna 2006 yhdeksän kymmenestä 12-vuotiaasta ei ollut käyttänyt alkoholia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vastaava osuus 16-vuotiaiden parissa oli yksi viidestä. (Stakes, Päihdetilastollinen vuosikirja 2006) Kouluterveyskyselyjen ja ESPAD-koululaistutkimuksen mukaan alkoholin käyttötiheys on ollut hieman vähenemässä 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien parissa 2000-luvulla. Myös humaltuminen on näissä ikäryhmissä tullut hieman harvinaisemmaksi. (Stakes, Päihdetilastollinen vuosikirja 2007) Kuitenkin alkoholin humalakäyttö on yksi merkittävimmistä nuorten terveysongelmista. Nuori ei ole vielä biologisesti kehittynyt kestämään runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia vaikutuksia. Alkoholi vaikuttaa keskushermoston toimintaan ja jo varsin pieni alkoholimäärä heikentää nuoren suoritus- ja arviointikykyä. Toisaalta alkoholin sietokyky kasvaa, kun sitä käytetään säännöllisesti. Nopeus, jolla maksa polttaa alkoholia, on aina vakio, yksi gramma puhdasta alkoholia kymmentä painokiloa kohti tunnissa. Alkoholin imeytymiseen suolistosta vereen vaikuttavat useat tekijät, juodun alkoholin määrä, laatu ja aika, sukupuoli, sekä kehon rakenne ja paino. (Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) Taulukko 3. Alkoholin kokeilu prosentteina vuosina Alkoholin hankinta tapahtui enimmäkseen kavereiden kautta, noin joka kymmenes sai alkoholin vanhemmiltaan. Usein alkoholi kuului osaan juhlintaa tai matkoja. Juhlissa maistoin, uutena vuotena, ylioppilasjuhlissa jne. Maistoin vanhemmilta tai kaverilta tai alkoholin ottaminen omasta kaapista oli myös yleistä.

18 18 Nuorilta kysyttiin myös heidän asenteitaan alkoholiin. Kuuluuko alkoholi heidän ikäistensä nuorten normaaliin elämänmenoon. Kahdeksan kymmenestä (81,1 %) oli sitä mieltä, että alkoholi ei kuulu nuorten elämänmenoon, Noin joka kuudes (17,7 %) piti taas alkoholia nuorten elämään kuuluvana. Pojista hieman suurempi osuus (81,7 %) kuin tytöistä (80,8 %) piti alkoholia nuorten elämään kuulumattomana. (Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) Tutkimusta on tarkoitus jatkaa edelleen vuosittain niin, että opiskelijat voivat vastata suoraan nettikyselyyn. Kysely on helppo tehdä koko yläkoulujen oppilaille. Tulokset jaetaan kouluille ja terveydenhuollon toimijoille otettavaksi osaksi opetusta ja terveyden edistämistä. (Nuorten päihteiden käyttö 2007, Terveyden edistämistyöryhmä Raportti 2/2007, KymSHP) 6.2 Aikuiset Alkoholisyyt ovat vuodesta 2005 alkaen olleet työikäisten (15 64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisin kuolemansyy (Tilastokeskus, kuolinsyytilasto). Vuonna 2006 rekisteröitiin hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli päädiagnoosina ja hoitojaksoa, jossa alkoholisairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Vuodesta 2004 erittäin nopeasti ovat lisääntyneet aivo-oireyhtymien hoitojaksot. Taulukko 4. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta, yhteensä.

19 Taulukko 5. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, yhteensä. 19 Tämän strategiaprosessin alkuvaiheessa toteutetun päihdetilannetta kartoittavan kyselyn poliisin ja pelastuslaitoksen vastausten perusteella voidaan todeta, että päihteiden viikonloppukäyttö on alueella runsasta. Pelastuslaitoksen arvion mukaan noin % heidän asiakkaistaan on viikonloppuisin päihtyneenä. Poliisitoimen vastauksista on luettavissa päihteiden käytön osallisuus myös syrjäytymiseen sekä työttömyyteen ja heidän näkemyksensä mukaan yhteiskunnasta syrjäytyneet ovat nykyään entistä pahemmassa päihderiippuvuus koukussa. Runsas päihteiden käyttö lisää tutkitusti väkivaltaisuutta ja vuonna 2004 tapahtunut alkoholiveron lasku näkyy selkeästi myös poliisien tilastoimissa kotihälytysten määrän kasvussa Etelä-Kymenlaakson alueella. Taulukko 6a. Kotihälytysten määrä Kotkan kaupungissa elo.07

20 Taulukko 6b. 20 Kotihälytykset Haminassa, Virolahdella ja Miehikkälässä (yht.) maalis.08 Koko maassa vuonna 2006 poliisin tietoon tuli rattijuopumustapausta. Törkeiden rattijuopumusten osuus oli 56 %. Vuonna 2006 alkoholitapausten osuus kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista oli noin 26 % ja loukkaantumiseen johtaneista tieliikenneonnettomuuksista noin 11 %. (Stakes, Päihdetilastollinen vuosikirja 2007) Taulukko 7a. Rattijuopumukset Kotkan Kihlakunta (Kotka+Pyhtää) elo.07

21 Taulukko 7b. 21 Rattijuopumukset, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä (yht.) maalis Vanhukset Ikääntyneiden alkoholikäyttö on yleistynyt tasaisesti jo parin vuosikymmenen ajan. Tähän kehitykseen on osaltaan vaikuttanut myös vuonna 2004 tapahtunut alkoholiveron alentaminen, joka lisäsi alkoholiongelmien määrää väestössä. On kuitenkin muistettava, että ikääntyneen väestön alkoholinkäyttö on ollut tasaisessa nousussa jo ennen alkoholin hinnan huomattavaa alentamista.(sulander T., Ikääntyminen ja alkoholi, 2007) Nykyisin suomalaiset kuluttavat yli 10 litraa puhdasta alkoholia jokaista yli 15-vuotiasta kohden. Myös ikääntyvät ja ikääntyneet osallistuvat yhä enemmän tähän kulutukseen. Alkoholiongelmat ovat jo nyt arkipäivää vanhustenhuollossa, ja päihdeongelmat kasaantuvat moniongelmaisille ikääntyneille aivan kuten nuorempienkin joukossa. Ikääntyneiden alkoholinkulutusta on kuitenkin vaikeaa luotettavasti mitata, sillä ne ikääntyneet jotka vastaavat kyselyihin ovat yleensä aktiivisia seniorikansalaisia, jotka käyttävät alkoholia kohtuudella. Paljon alkoholia käyttävät jättävät usein vastaamatta alkoholinkulutusta koskeviin kyselyihin. Alkoholiongelmaisten ikääntyneiden määrän on todettu lisääntyvän lähivuosina, vaikka suuret ikäluokat eivät käyttäisi aiempia ikäluokkia enemmän alkoholia. Tämä johtuu siitä, että ikäluokat ovat aiempaa suurempia. Jos suuret ikäluokat jatkavat alkoholinkäyttöään sitä nykyisestään vähentämättä, ikääntyneiden alkoholiongelmat tulevat lisääntymään huomattavasti. (Haarni I., Viljanen M. ja Alanko A., Ikääntyminen ja alkoholinkäyttö, 2007.) Tämän strategiaprosessin alkuvaiheessa toteutetun päihdetilannetta kartoittavan kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja siitä aiheutuvat

22 22 ongelmat ovat yleistyneet myös Etelä-Kymenlaaksossa. Vastauksissa todettiin, että alkoholin käyttö on lisääntynyt sekä pariskuntien että yksinasuvien kohdalla. Erityisesti oli kiinnitetty huomiota iäkkäiden naisten alkoholin käytön lisääntymiseen. Päihdeongelma ja siitä aiheutuvat haitat ovat tulleet entistä näkyvimmiksi myös hoitopalveluissa. Kotihoidossa ja hoivayksiköissä kohdataan entistä enemmän sekä alkavaa että kroonista päihdeongelmaa. Paljon on myös sairaalahoitoa vaativia moniongelmaisia joiden hoito tavanomaisissa vanhuspalveluissa koetaan ongelmalliseksi tai jopa mahdottomaksi. Päihteiden käytön aiheuttamat tai voimistamat sairaudet sekä ennen aikaiset kuolemat koettiin rasitteeksi kuntataloudelle ja erityisen huolissaan vastauksissa oltiin resurssien riittävyydestä ja työntekijöiden jaksamisesta. Ikääntyneet ovat alkoholinkäytön erityisryhmä, sillä heillä on lisääntynyt alttius alkoholin aiheuttamille haitoille. Ikääntyneillä on myös lisääntynyt riski kaatumisille ja erilaisille tapaturmille. Myös väkivallan uhriksi joutumisen riski suurenee. (Aira M., Ikääntyminen ja alkoholi, 2007) Ikääntyneiden alkoholinkäytölle on asetettu suositusrajat, joissa on huomioitu lääkkeiden käytön ja sairauksien yleistyminen iän myötä. Suositusrajan mukaan yli 65-vuotiaiden enimmäisrajaksi on määritelty 7 annosta alkoholia viikossa ja 2 annosta kerralla. Työikäisellä väestöllä suositusrajat ovat huomattavasti korkeammat. (Sulander T., Ikääntyminen ja alkoholi, 2007) Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain resepti- tai käsikauppalääkettä tai luontaisvalmisteita. Tavallista on, että säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä on useita. Tällöin epäsuotuisten yhteisvaikutusten riskit alkoholin kanssa käytettynä kasvavat huomattavasti. Yhteisvaikutuksia voivat muun muassa olla: - Lääkeaineiden pitoisuuden muutokset - Sedaation voimistuminen - Verenpaineen liiallinen lasku - Hypoglykemia - Mahasuolikanavan verenvuotoriskin kasvu - Antabus-tyyppinen reaktio Runsas alkoholin käyttö myös vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa. Epätasapainossa olevan diabeteksen, epilepsia tai verenpainetaudin yhtenä syynä voi olla piilossa oleva alkoholiongelma. Myös pahentuneen uniapnean takaa voi löytyä illalla otettu yömyssy. (Aira M., Ikääntyminen ja alkoholi, 2007)

23 7. Päihdepalvelut ja hoito 23 Päihdeongelmat ovat yhteiskunnallisesti ja terveydellisesti erittäin merkittävä ongelma. Ne sisältävät edelleen tärkeimpänä päihteenä alkoholin, mutta yhä enemmän sekakäytön ja huumeidenkäytön sekä moniongelmaisuuden kuten kaksoisdiagnoosipotilailla. Päihdeongelmien tunnistus ja systemaattinen jatkohoitoon ohjaus kuuluvat kaikille tasoille ja toimijoille. Kuntien taloudellisten reunaehtojen kaventuessa on päihdeongelmaisen verkottuminen hoitopalveluihin entistä haastavampaa. Vertaisryhmät ja kolmannen sektorin toiminta ovat nousseet yhä tärkeämmiksi keinoiksi päihdeongelmista kuntoutuvien elämänhallinnan palauttamisessa. (KymSHP, Päihdehoitoketju, 2006) Kymenlaakson sairaanhoitopiirin työryhmä on laatinut Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihdehuollon ammattilaisille ja organisaatioille päihdehoitoketjun. Hoitoketjujen tavoitteena on; - lisätä edellytyksiä tunnistaa päihdeongelma - lisätä edellytyksiä tunnistaa liitännäissairaudet ja sosiaaliset ongelmat - madaltaa kynnystä puuttua päihdeongelmiin - yhtenäistää hoidon porrastusta ja työnjakoa. Kokonaisuudessaan hoitoketju on luettavissa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin internet sivuilla, osoitteessa kohdasta hoitoketjut. Hoidon periaatteet ovat samat joka yksikössä. Varsinaisen hoidon ydintehtävät ovat muutokseen motivointi, hallintakeinojen opettaminen, vaihtoehtoisten toimintojen käyttöönotto, vuorovaikutustaitojen opettelu ja elämänsisällön muuttaminen. Verkostotyön kautta yhdistetään tarvittaessa psykiatrinen ja somaattinen hoito sekä sosiaalityö. Hoidon sisältö ja pituus määritellään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen, mutta osaa asiakkaista velvoittaa työlainsäädännön mukainen hoitoonohjaus. (KymSHP, Päihdehoitoketju, 2006) 7.1 Peruspalvelut Päävastuu päihdehuollon peruspalveluista on terveyskeskuksilla, sosiaalitoimella ja erikoissairaanhoidolla. Päihdeongelman perusluonteeseen kuuluu ihmisen riski syrjäytyä perhe- ja työelämästä. Siksi sosiaalitoimen perustyötä on kartoittaa asiakkaan päihteidenkäyttö sekä toimeentulo- ja lastensuojeluasiat. Sosiaalityöhön kuuluu asiakkaan ja perheen monimuotoinen tukeminen. Tarvittaessa asiakas ohjataan päihdehuollon avo- ja laitoshoitoihin hoitoketjun porrastusohjeiden mukaisesti. Terveyskeskuksen kaikilla toimialoilla vastaanotto, perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhoito, työterveys, vuodeosastot tulee olla valmius tunnistaa ja ottaa puheeksi päihdeongelma. Tunnistamisessa käytetään apuna

24 24 Audit -alkoholinkäyttö kyselyä, Nuorten päihdemittaria(adsume) ja laboratoriokokeita. Tunnistettu suurkulutus hoidetaan käymällä asiakkaan kanssa Mini-interventiokeskustelu tai tarjoamalla riippuvuusoireiselle hoitoa. Päihdeongelmien hoidossa terveyskeskus voi olla yhteistyössä myös sosiaalitoimen, työvoimatoimiston ja muiden asiakkaan omaan verkostoon kuuluvien tahojen kanssa. Erikoissairaalan (KoKS, KAS) lääkärin tulee tunnistaa päihdeongelma ja ohjata asiakas perusterveydenhuoltoon tai A-klinikalle. Toisaalta esim. Mini-intervention voi hyvin toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa. (KymSHP, Päihdehoitoketju, 2006) Katkaisuhoidon saatavuus alueellamme on hyvä muuhun maahan verrattuna. Vain joka toisessa kunnassa katkaisuhoitoon pääsee välittömästi ja vajaassa kymmenesosassa kuntia katkaisuhoitoa ei ole järjestetty lainkaan. (Stakes, Päihdetilastollinen vuosikirja 2007) 7.2 Erityispalvelut Päihdehuollon erityispalvelut ostetaan Kymen A-klinikkatoimelta, joka toimii koko Etelä- Kymenlaakson alueella. A-klinikka on avohoitopaikka päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen ja sinne voi hakeutua oma-aloitteisesti tai hoitoon ohjattuna. Avoklinikoilla kävi vuonna asiakasta, lisäystä asiakasmäärässä oli edelliseen vuoteen verrattuna 110 asiakasta. Katkaisuhoitoasemalla kävijöitä oli 453 (2007). Selviämisasemalla kävi vuonna asiakasta. Mikäli asiakas ei ole autettavissa avohoidon keinoin, on käytettävissä mm. laitoksissa katkaisuhoitoa, kuntoutusta ja asumispalveluja. Vuonna 2007 asiakkaita oli kuntoutumiskodissa 82, päiväkeskuksissa 297 ja tukiasunnoissa 98. Määrät ovat pysyneet näissä yksiköissä vuoteen 2006 verrattuna lähes ennallaan. Huumeidenkäyttäjille on lisäksi tarjolla terveysneuvontaa, huumevieroitusta sekä korvaushoitoa Vinkissä, jossa kävijöitä oli vuonna asiakasta. Lisätietoa A-klinikan palveluista löydät osoitteesta 8. Strategiatyöryhmän toimenpide-ehdotukset Keskeiseksi ja tärkeimmäksi toimenpiteeksi strategiatyöryhmä nimesi pysyvien käytäntöjen luomisen sekä jo olemassa olevien toimintamallien ja tapojen turvaamisen. Ratkaisevaa käytäntöjen turvaamisessa on perustason sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen vahvistaminen, esim. Mini-intervention juurruttaminen osaksi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiakastyötä. Työryhmä koki tärkeäksi myös seudullisen yhteistyön kehittämisen sekä työn paremman koordinoinnin. Koordinoinnin tueksi työryhmä näkee tarpeelliseksi perustaa seudullisen moniammatillisen päihdetyöryhmän, jonka vastuulla olisi sekä ehkäisevän että muun

25 päihdetyön seudullinen kehittäminen ja asioista tiedottaminen kuntien toimijoille. Päihdetyöryhmä vastaisi myös päihdefoorumin järjestämisestä joka toinen vuosi. Paremmalla ehkäisevän päihdetyön koordinoinnilla turvataan riittävät resurssit kuntien päihdeyhdyshenkilöiden toiminnalle Strategian jalkauttaminen ja seuranta Tämä strategian on laadittu työvälineeksi kunnissa päihdetyötä tekeville. Tavoitteet on tarkoituksella yritetty laittaa mahdollisimman konkreettisiksi, mutta tarkkoja toimintatapoja ja vastuuhenkilöitä ei ole lähdetty nimeämään. Strategian konkreettinen toteuttaminen ja toteutustapojen suunnittelu jää jokaisen kunnan omaksi mietittäväksi. Strategian jalkauttaminen ja sisällyttäminen eri toimijoiden työhön on jokaisen kunnan oman päihdetyöryhmän vastuulla. Kuntien päihdetyöryhmiltä odotetaan aktiivista työskentelyä ja osallistumista strategian jatkotyöskentelyyn omassa kunnassaan. Kunnat nimeävät edustajan seudulliseen moniammatilliseen päihdetyöryhmään, joka vastaa strategian seudullisesta toteutumisesta. Seudullisen päihdetyöryhmän tehtäviin kuuluu myös tämän strategian päivittäminen päihdefoorumin pohjalta.

26 LAPSET JA NUORET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET KEINOT (seudulliset / kunnalliset) Ehkäisevä päihdetyö Päihteiden käytön aloitusikä on mahdollisimman myöhäinen - Alaikäisten päihteiden käyttöön puututaan heti - huoli otetaan puheeksi -vanhempia tuetaan kasvatustehtävässä Varhainen puuttuminen - ADSUME + AUDIT - Mini-interventio - terveystapaamiset (terveystarkastuksissa, kutsunnoissa, autokoulussa yms.) Päihteettömyys on hyvä vaihtoehtoehto - Terveystiedotuksen kehittäminen vaikuttavin keinoin - Selvä Reitti- tapahtumat - päihteettömät tapahtumat - harrastustoiminta - seuroilla ja järjestöillä on päihdeohjelma Lapsuus ja nuoruus on turvallinen Päävastuu säilyy vanhemmilla - vanhemmuuden tukeminen - päihdekoulutus vanhempainilloissa Yhteisö tukee vanhempien vastuun kantamista - asuinalueiden yhteistoiminnan kehittäminen - verkostosopimukset kaikissa kouluissa SEURANTA JA VASTUU - Kaikki toimijat sekä koko väestö - Neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, sosiaalitoimi -kouluterveyskysely 8. ja 9. luokille - Nuorisotoimi - kaikki toimijat - 3. sektori - A-klinikkatoimi - Kunta, järjestöt ja seurat - Seurakunta - Kaikki toimijat - 3. sektori - Koulut

27 Vaikuttava yhteistyö Perheiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä - vanhempainyhdistykset - vanhempainillat - vanhempaintapaamiset - kotikäynnit ja kotona tehtävä työ - verkostojen hyödyntäminen - Oppilashuolto - Neuvolat, päiväkodit, koulut - Seurakunta - sosiaali- ja terveystoimi - 3. sektori, A-klinikkatoimi

28 AIKUISET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET KEINOT (seudulliset / kunnalliset) Ehkäisevä päihdetyö Riskiperheet ja aikuiset tunnistetaan varhain - AUDIT, Mini-interventio - Terveysneuvonta - yhteiset toimintamallit - matalan kynnyksen palvelut - hoitopalvelut - moniammatillinen perhetyö Terveiden elämäntapojen edistäminen - tiedotus, kampanjat, informaatiota suoraan työpaikoille - tupakkalain noudattaminen - perusterveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden helppo saatavuus Sosiaalisuuden vahvistaminen - Aktiivinen sosiaalipolitiikka: toimitaan työllisyyden turvaamiseksi - Aktiivinen vapaa-aika - harrastustoiminta, terveysliikunta - asuinalueiden yhteistoiminnan tukeminen Päihdemyönteisen asenneilmapiirin muuttaminen Päihteettömyys on hyvä vaihtoehto - Päihteettömät tapahtumat - Anniskelun rajaaminen ja seuranta erilaisissa tapahtumissa - anniskelulupien myöntämisperusteiden noudattaminen SEURANTA JA VASTUU - Työterveyshuolto - sos.- ja terv.toimi - Audit / Mini-interventio merkintöjen määrä potilastietojärjestelmissä - 3. sektori - A-klinikka - kaikki toimijat - Työvoimahallinto - kunta - järjestöt, urheiluseurat - Elinkeinoelämä - Järjestöt, urheiluseurat, tilaisuuksien järjestäjät - anniskelulupien myöntäjät

29 Vaikuttava yhteistyö Alueen toimijoiden yhteistyö ja tiedonkulku on sujuvaa Hoitoonohjauksen ja hoitopalveluiden selkiyttäminen Työntekijöiden osaamista lisätään - Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen, alueelliset koulutukset ja yhteistyöpalaverit - Työvoimaviranomaisten ja sos.-ja terv.toimen yhteistyö - kuntien yhteistyösopimukset järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa sekä järjestöjen keskinäiset pelisääntösopimukset - ajantasaisen tiedon viestittäminen kentälle - päihdehoitoketjun mukainen toiminta - Koulutus - Työnkierto - Työnohjaus - Yhteistyötapaamiset - Päihdefoorumi vuosittain - Säännölliset kokoontumiset - Kaikki toimijat - Päihdetyöryhmät - kunta - A-klinikka - KymSHP - kunta ja työnantajat - järjestöt, projektit - työntekijät itse

30 VANHUKSET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET KEINOT (seudulliset / kunnalliset) Ehkäisevä päihdetyö Puuttuminen ja puheeksi otto Päihteidenkäytön ja siitä seuraavien haittojen vähentäminen Tapaturmien ja väkivallan ehkäisy - AUDIT ja Mini-interventio - terveysneuvonta - ehkäisevät kotikäynnit Ikäryhmälle annetaan kohdennettua tiedotusta - tiedotus ja kampanjat Hoito- ja palveluketjua tarkennetaan, palveluista tiedotetaan aktiivisemmin - työntekijöille selkeä ohjeistus hoitoonohjauksesta, tukitoimista ja puheeksi otosta - Koulutus Omaisten aktivointi Ikäihmisten aktivointi Elämänmuutoksissa tukeminen - liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen - ryhmät ja tilaisuudet - valmennuskurssi eläkkeelle jääville Vaikuttava yhteistyö Alueellisia käytäntöjä yhdenmukaistetaan - yhteistyösopimukset järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa -tiedonkulun tehostaminen Ikäryhmälle kohdennettuja palveluita järjestetään riittävästi - harrastus- ja vapaa-ajan toiminta - erityisryhmät - tarkoitusta vastaavat hoitopaikat Työntekijöiden osaamista lisätään ja työn kehittämiseen panostetaan - Koulutus - Yhteistyötapaamiset - Työnohjaus - Työnkierto SEURANTA JA VASTUU - Kotihoito - sos.- ja terv.toimi - Kunta - 3. sektori - Kunnat - Kaikki toimijat - hankkeet ja projektit - Järjestöt, seurat, seurakunta - Kunta - 3. sektori - Kaikki toimijat - Järjestöt, seurat - Kunta - Seurakunnat - Kunta - 3. sektori - Hankkeet ja projektit

31 LAPSET JA NUORET, AIKUISET, VANHUKSET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT TAVOITTEET KEINOT SEURANTA JA VASTUU Seudullisuus Seudullinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö - Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien järjestäminen - Säännölliset yhteistyötapaamiset - Seudulliset päihdefoorumit - Seudullinen päihdetyön koordinaattori ja seudullinen päihdetyöryhmä Seudullinen työ on koordinoitua - seudullisuuden kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen - riittävät resurssit turvataan kaikissa kunnissa - Kunnat - Seudullinen päihdetyöryhmä, päihdestrategiatyöryhmä Selkeä ja suunniteltu työnjako ehkäisyn, peruspalveluiden ja erityispalveluiden kesken - päihdetyön hoitoketju - seudullinen päihdestrategia - KymSHP - Kunnat - A-klinikka

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Varsinais- Suomen poliisilaitos 2013 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 V- S poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.

Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa. Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10. Ikäihmisten alkoholinkäyttö palvelutaloissa Eija Kaskiharju Anne-Katri Kemppainen Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 14.10.2011 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot