PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN"

Transkriptio

1 PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus

2 Sisällysluettelo Päihdepalveluiden järjestäminen... 3 Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti... 3 Hyvä päihdehoito... 4 Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa... 4 Ei vain yhtä oikeaa menetelmää... 5 Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa... 5 Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä... 7 Lapset ja nuoret (alle 18v.)... 7 Nuoret ( yli 18 v.)... 8 Työssäkäyvät... 8 Perhekuntoutus... 9 Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka... 9 Huumeidenkäyttäjät Peliongelmaiset Naisten erityisyys kuntoutuksessa Miesten erityisyys kuntoutuksessa Ikääntyvät (65->) Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin LÄHTEET

3 Päihdepalveluiden järjestäminen Päihdehuoltolain (41/1986)mukaan päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Päihdehuolto tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sekä yleisinä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluina että tarvittaessa päihdehuollon erityispalveluina. Käytännössä kuntien päihdehuollon palveluiden järjestämisessä on havaittavissa sekä määrällisiä että sisällöllisiä eroja. Kuntatasolla päihdepalvelujen järjestämiseen vaikuttavat kunnassa esiintyvän palvelutarpeen lisäksi kuntien taloudelliset voimavarat, mutta myös tiedolliset ja asenteelliset tekijät. Tämän johdosta eri kunnat voivat päätyä hyvinkin erilaisiin päihdepalvelukokonaisuuksiin. Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti. Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon. Päihdehuollon laatusuositukset (2002) nostavat esiin asiakkaan osallistumisen hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja sisältöön. Päihdekuntoutuksessa tulee ottaa huomioon asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Suositukset suosittavat, että päihdepalveluyksiköt kehittävät päihdepalveluja yhteistyössä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti Oikeus päihdehoitoon ja - kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 :n perusteella, jossa todetaan, että päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen. Laissa todetaan, että palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella Päihdehuollon keskeisiä periaatteita on, että palvelujen piiriin voidaan hakeutua omaaloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja että toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia (8 ). Terveydenhuoltolaissa on säädetty, että kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää ja poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (28 ). Päihdetyöhön kuuluu terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. 3

4 Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta on säädetty STM:n asetuksessa 33/2008. Asetuksessa tarkoitettuun hoitoon sovelletaan lisäksi päihdehuoltolakia, potilaslakia ja hoitotakuusäännöksiä. Hyvä päihdehoito Hyvät päihdehoidon kriteerit täyttyvät, kun ne ovat asiakaslähtöiset ja ne turvaavat asiakkaan ja hänen läheisensä hoidon tarpeen. Hyvän päihdehoito sisältää: - päihdeongelman tunnistamisen ja puheeksiottamisen valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa - asiakkaan huolellisen hoidon- ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnin sekä asiakaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnittelun - tarpeenmukaisen akuuttihoidon saamisen, nopean vieroitushoitoon pääsemisen - motivoinnin päihteidenkäyttötapamuutokseen ja hoitoon ohjautumiseen - suunnitelmallisen avohoidon erityispalveluissa, joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin - tarvittaessa suunnitelmallisen laitoskuntoutuksen,joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin Käypähoitosuosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin perustuvien päihdepalveluiden tulee olla saatavilla avo- ja laitosmuotoisina. Asiakkaiden tulee ohjautua tarpeenmukaiseen kuntoutukseen selviämis- ja katkaisuhoidon jälkeen. Hyvä päihdehoito edellyttää hoidon/kuntoutuksen arviointia laatukriteereillä, toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja palvelutarpeeseen vastaamista. Päihdehoitojen tukena tulee olla riittävät kuntouttavan työtoiminnan ja päivätoiminnan tukimuodot sekä asumispalvelut. Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa Motivoiva haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita niiden ratkaisemiseksi ja siten muutoksen suuntaisten ajatusten vahvistamiseksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat. Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AAtoimintaa. 4

5 Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa. Systeemiteoreettista mallia sovelletaan muun muassa pari-, perhe- ja verkostoterapioissa. Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita. Yhteisöhoidossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Yhteisövahvistusohjelmassa (community reinforcement approach, CRA) palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Palkitsemiseen perustuvat hoidot eli niin sanottu palkkiohoito Palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hieman erisisältöinen: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. Ei vain yhtä oikeaa menetelmää Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää. Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Myös itseapu - ja vertaistoimintaa (AA/NA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan. Hyvä hoitosuhde ja hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat hyviin hoitotuloksiin. Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan pääosin samantasoisia tuloksia. Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla saattaa kognitiivinen käyttäytymisterapia tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Samoin motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia parantaa hoitotulosta. Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista. Pari- ja perheterapia on tehokkaampaa kuin pelkkä yksilön hoito. Yhteisövahvistusohjelma on parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito. Internet- 5

6 pohjainen interventio nähdään tehokkaampana kuin pelkän valistusaineiston antaminen. Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen. Huumeongelmaisten hoidon tuloksellisuudessa huomioitavia seikkoja Kannabisriippuvuus Kannabiksen käytön yhteydessä vieroitusoireet(ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat) ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia. Vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa. Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoidon pituudella tai intensiteetillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia ovat tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa. Palkitseminen motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta. Stimulantit (amfetamiini, metamfetamiini, kokaiini, crack, ekstaasi) Stimulanttiriippuvuuden hoidossa psykososiaalinen hoito on parempi kuin hoitamatta jättäminen. Palkitseva hoitomuoto, kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia ovat parempia kuin pelkkä ohjeen mukainen, itsehoito tai tavanomainen hoito. Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on parempi kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein. Opioidit Vieroitushoitoon liitetty psykososiaalinen hoito parantaa vieroitushoidon tuloksellisuutta. Opioidivieroitushoidossa olleen potilaan lääkitsemiseen opiaateilla (esim. kivun hoitamiseksi) tulee suhtautua kriittisesti. Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia. Yhteisövahvistusohjelma(community reinforcement), palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja näiden yhdistelmät vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta. Oipoidikorvaushoito Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito vähentää oheiskäyttöä ja lisää raittiutta. Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat vähentävät oheiskäyttöä 6

7 korvaushoidossa. Intensiivisempi psykososiaalinen hoito ei näytä parantavan avohoidossa olevan korvaushoitopotilaan hoitotulosta kertaviikkoiseen psykososiaaliseen hoitoon nähden. Yksilöllinen arvio hoidon intensiivisyydestä on kuitenkin tarpeen. Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä Laitoskuntoutuksen tarve syntyy silloin, kun asiakkaan katsotaan hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta kuin mitä avohoito voi antaa (kriisitilanne, terveysuhka). Kuntoutusajan tarve vaihtelee, mutta se on keskimäärin 1 3 kuukautta. Lääketieteen ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuutta tarvitaan erityisesti vieroitus- ja katkaisuhoidoissa kun ne sijoitetaan osaksi päihdehuollon laitoskuntoutusta. Tässä kohden päihdehoito ja kuntoutus linkittyvät toisiinsa muodostaen lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuskokonaisuuden. Kolmannelta sektorilta ja muilta yksityisiltä palvelutarjoajilta päihdehoitoa hankittaessa, pitää kriteereinä olla Käypähoitosuositukset ja Päihdehuollon laatusuositukset. Näiltä osin laadukkaat päihdepalvelut turvataan kuntien ja palveluntuottajin välisin sopimuksin. Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto. Eri asiakasryhmillä on erityyppisiä tarpeita iästä tai elämäntilanteesta johtuen. Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntynyt käsikirja päihdetyön käyttöön. Käsikirjassa määritellään asiakkaan laitoskuntoutustarvetta hoitoonohjauksen kriteereillä ja esitetään odotuksia hyvälle laitoshoidolle eri asiakasryhmien kohdalla. Lapset ja nuoret (alle 18v.) Tavoitteena on luoda myönteistä tulevaisuutta, elämän hallintaa ja yhteiskuntaan sopeutumista lapselle/nuorelle ja hänen perheelleen. Ensisijainen hoito- ja palveluvastuu on lastensuojeluviranomaisilla. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - lastensuojelulain mukainen kriteeristö avohuollon tukitoimenpiteissä ja sijaishuollon valinnassa - yksiköltä odotetaan tiivistä yhteistyötä vanhempien/huoltajien, ja lastensuojelun kanssa - työssä korostuu turvallinen arki; koulunkäynnin, vuorokausirytmin, harrastusten ja vapaaajan hallinnan, ruokailujen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tukeminen ja iänmukaisten rajojen asettaminen lapselle/ nuorelle 7

8 - suositetaan, että laitoksissa käytettäisiin menetelminä ratkaisukeskeistä, narratiivista ja supportatiivista terapiaa, sekä perhetyön menetelmiä. Nuoret ( yli 18 v.) Tavoitteena on arjen hallinnan saaminen; työ, talous, asuminen, toimeentulo, henkinen tasapaino, yhteiskuntaan sopeuttavan sosiaalisen verkoston luominen Raamit ja lisätoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee luoda tavoitteet omalle elämälleen ja saada myönteinen mielikuva tulevaisuudesta, nähdä päihteidenkäytön vaikutus tulevaisuudelle, oivaltaa omat mahdollisuutensa ja löytää omat voimavaransa ja hallita omaa elämäänsä. Tähän liittyy halu kiinnittyä yhteiskuntaan. - erittäin tärkeää on nuoren kotiuttamisvaihe, jonne on valmisteltu paluu (mm. jatkohoito, koulupaikka, työtoiminta ) - suositetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä menetelmiä, joissa korostuu mm. ratkaisukeskeinen ja moniammatillinen työote (mukana mm. päihde- ja mielenterveys- ja sosiaalityön työote) - nuoren resurssien arviointiin ja tutkimiseen tulee käyttää aikaa, sekä realiteetit tulee ottaa tavoitteiden asettelussa huomioon. Työssäkäyvät Tavoitteena on päihteidenkäytön hallinta, muutoksen vahvistaminen ja perhesuhteiden ja työpaikan säilyttäminen. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee tiedostaa oma päihteidenkäyttö ja sen vaikutus ihmissuhteille, vanhemmuudelle, työsisäkäymiselle ja terveydelle - laboratoriokokeiden avulla voidaan saada nykytila ja seurata kuntoutumisprosessia - työntekijän roolin tulee erottua muista hoitoonohjaavista henkilöistä niin, että asiakas voi saavuttaa hoidollisen luottamuksen työntekijää kohtaan - kuntoutuksen peruspilareita on: yksilö- ja ryhmätyöskentely, vertaistuki, luottamuksen rakentaminen, päihteidenkäytön kehityksen arviointi portaiden tai juomiskäyrän/ elämänkaaren avulla, tiedon antaminen päihteidenkäytön vaikutuksesta työlle, ihmissuhteille, vanhemmuudelle, terveydelle. Perheen mukanaolo kuntoutusprosessissa on olennaista (mikäli vain mahdollista). Viranomaisten välinen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö asiakkaan kanssa, kuntoutuksen aikana ja jälkeen, on ensiarvoisen tärkeää. - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - kuntoutuksessa tulee huomioida päihdeongelman prosessiluonteisuus retkahdukset kuuluvat toipumisprosessiin ja hoidossa huomioidaan prosessin vaihe, sekä siihen sopivan menetelmän valinta 8

9 Perhekuntoutus Tavoitteena on päihteetön ja tasapainoinen elämä; lapsen näkökulman etsiminen, vanhemmuuden löytäminen ja sen tukeminen, sekä mahdollisen parisuhteen vahvistaminen ja kielteisen sosiaalisen perimän katkaisu. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - vanhemmuuden arviointi ja sen tukeminen - lapsen iänmukaisen tarpeen huomioiminen ja siihen vastaaminen vanhemmuudessa - perheen arkirutiinien löytäminen ja niiden hallinta (vuorokausi ja ateriarytmi, ulkoisiin vaatimuksiin vastaaminen (työssä - ja koulussakäynti, talouden hoito, vuokrat) - päihteidenkäytön funktion oivaltaminen ja sen hallitseminen, vastuunotto omasta itsestä perheestä ympäristöstä - suositellaan perheelle perhe- ja verkostotyön menetelmiä, sekä eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - suositellaan perheen lapsille omia interventioita, joiden avulla hän voi ikänsä mukaisesti käsitellä perheen ongelmaa ja saada lisätietoa päihteiden käytön vaikutuksista - pariskunnille joilla ei ole lapsia tai lapset ovat aikuisia suositellaan pariterapiaa Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka Tavoitteena on, että asiakkaan hoidossa huomioidaan samanaikaisesti sekä mielenterveys että päihdeongelman erityisyys. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään moniammatillista osaamista ja saumatonta yhteistyötä - panostetaan hoitoon kiinnittymiseen ja oikein kohdennettuun hoitoon ( huomioidaan psyykkisen sairauden erityispiirteet ja sen vaikutus päihdekäyttäytymiseen) - laitosmainen olosuhde mahdollistaa oikein kohdennetun hoidon alkuun saattamisen - asiakas/ potilas tunnistaa päihteidenkäytön merkityksen omaan arjen hallintaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa - asiakkaan subjektiivisuuden vahvistaminen - laitoskuntoutuksen jälkeen varmistetaan jatkohoitoon sitoutuminen - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä 9

10 Huumeidenkäyttäjät Tavoitteena on huumeidenkäyttäjän huumekeskeisen identiteetin ja elämäntavan muutos. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään työntekijältä huumeitakäyttävän kulttuurin tunnistamista (olemus, pukeutuminen, korut, kieli, tavat toimia, musiikki, lääkehakuisuus, käyttövälineet) ja huumehakuisuutta edistävän kulttuurin purkamista asiakkaan identiteetistä - asiakkaan kanssa työstetään uutta, huumeetonta identiteettiä - hoidossa käytetään yhteisöhoitoa ja yksilö-, perhe-, ryhmä- ja verkostotyön menetelmiä - asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka ei ole irrallaan asiakkaan sosioekonomisesta arjesta - kuntoutuksen aikana ollaan tiiviissä yhteydessä asiakkaan kotipaikkakunnalla olevan avohuollon ja viranomaisverkoston kanssa Peliongelmaiset Tavoitteena on peliriippuvuuden tunnistaminen, pelaamisen merkityksen ja siihen johtaneiden syiden oivaltaminen, pelaamisen väheneminen (tai kokonaan lopettaminen), pelaamiseen johtavien riskitilanteiden tunnistaminen. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikalta edellyttää erikoistumista peliriippuvuuksien hoitoon - terapiamuotoina ovat kognitiivisen käyttäytymisterapian eri lähestymistavat Naisten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on omien rajojen, omanarvontunteen, naiseuden ja äitiyden löytäminen, sekä päihteettömän elämäntavan omaksuminen Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut naisten päihdekuntoutukseen (esim. vain naisille suunnattuhoitopaikka ja hoito-ohjelma) - hoidossa vahvistetaan naisena olemista, vanhemmuuden tukemista ja käsitellään erityisesti päihteidenkäytöstä aiheutunutta häpeää ja syyllisyyttä Miesten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on palauttaa ja vahvistaa miehen roolia (miehenä, isänä, työssä). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut miesnäkökulman ottamiseen päihdekuntoutuksessa - huomio kiinnittyy vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista, päihteidenkäytöstä, perheestä, ympärillä olevista läheisistä - painotetaan miehen läsnäoloa isänä, puolisona - perheellisten kohdalla perheterapiaa käytetään hoitomenetelmänä 10

11 - terapiamuotojen valinnassa huomioidaan miesten erityisyys ja voidaan painottaa toiminnallisia lähestymistapoja Ikääntyvät (65->) Tavoitteena on päihdeongelman luonteen tunnistaminen ja asiakkaan elämän sisällön ja tyytyväisyyden löytäminen ja tukeminen ilman päihteitä. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakkaan päihdehistorian erityisyyden tunnistaminen ja yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tekeminen - iän tuoman elimistön haurastumisen huomioiminen päihteidenkäytössä ja lääkkeiden/alkoholin yhteiskäytön erityisyys ikääntyessä - kuntoutuksessa suositellaan käytettäväksi esim. Life satisfaction scale- mittarin käyttöä ja vertaisryhmiä - kuntoutuksen aikana asiakkaan osallisuutta tuetaan ja hänelle haetaan häntä kiinnostavia ja elämänlaatua kohentavia harrastemuotoja, sekä päihteettömyyttä tukevia vertaisryhmiä esim. AA ja A-kilta. Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät Tavoitteena asiakkaan tukeminen huomioiden se vaihe, jossa asiakas muutosprosessissaan on (esim. päihteidenkäytön, itsenäisen tai asumispalveluissa asumiseen suhteen). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakasta motivoidaan ja vahvistetaan muutokseen - supportiivinen hoito asiakkaan erilaisten taitojen esiin tuomiseksi, omanarvontunnon kohottamiseksi ja elämänhallinnan tukemiseksi - kuntoutuksen aikana työstetään asiakkaan kanssa hänen sosiaalisen verkostonsa ja asumismiljöönsä merkitystä päihteidenkäytön suhteen. Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen Alkoholi, raskaus ja imetys Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta. Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä. Lasten fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin sekä muun kaltoinkohtelun riski on päihteitä käyttävien vanhempien perheissä suurentunut.tämän vuoksi alkoholia ei 11

12 suositella käytettäväksi imeväisaikana, jolloin lapsen hyvinvointi on erityisen riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan tulee sosiaalitoimeen tehdä ilmoitus lapsesta (laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta), jonka hoidon ja huolenpidon tarve sekä kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, eikä salassapitovelvollisuus estä ilmoitusvelvollisuutta. Lainmuutoksen mukaan on jo raskauden aikana tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen. Huumeet, raskaus ja lapsi Huumeitakäyttävien naisten raskaudet ovat usein suunnittelemattomia. Tämän vuoksi kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten lasten elämäntilanne. Raskauden alettua on syytä keskustella huumeiden käytön vaikutuksesta sikiöön, raskauteen ja vastasyntyneeseen sekä naisen omista voimavaroista hoitaa lasta. Raskaana olevalle kerrotaan myös mahdollisuudesta saada tukea syntyvän lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, ja sitä on syytä seurata erikoissairaanhoidossa esimerkiksi sairaalan äitiyspoliklinikassa. Naiselle kerrotaan raskauden seurannan tärkeydestä. Raskauden aikana ensisijainen tavoite on päihteettömyys. Raskaana olevalle kerrotaan eri huumehoitomahdollisuuksista ja hoito pyritään järjestämään heti, kun nainen on siihen halukas. Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa. Palkkiohoito parantaa raskaana olevan huumeiden käyttäjän pysymistä päihdehoidossa ja neuvolaseurannassa. Kokkolan toimintamalli Kokkolassa toimii valtakunnallinen päihdeongelmaisten perheitten kuntoutukseen erikoistunut Ensikoti ja avopalvelu Iida- Liina. Iida - Liina on osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä on tarkoitettu päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Toiminnasta vastaa Kokkolan ensija turvakoti ry. Kokkolassa tarvittava palvelu hankitaan Iida - Liinasta perhepalveluiden tukitoimien kautta. Kokkolassa on toiminut myös vuodesta 2004 ko. asiakasryhmän hoito- ja kuntoutusketjun toimivuutta varten oma poikkisektoraalinen, moniammatillinen työryhmä. 12

13 Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito vaatii erityisosaamista. Alkoholiriippuvaisella ilmenee tutkimuksesta riippuen %:n todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei- addiktiivinen psyykkinen häiriö Psykiatrisista potilaista päihteiden eriasteisia ongelmakäyttäjiä on %. Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla Parhaan hoitotuloksen antaa integroitu hoito-ohjelma, jossa sama tiimi (sama taho tai ainakin tiiviissä yhteistyössä) hoitaa molempia ongelmia, sekä päihde että mielenterveysongelmaa, samanaikaisesti. Kognitiiviset - ja voimavarakeskeiset terapiat sopivat vähäisin muutoksin sekä alkoholiongelman että psyykkisen häiriön hoitoon Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu. Jatkohoidon ja siihen liittyvä asiakkaan sosiaaliturvan järjestäminen sekä yhteydet AA-liikkeeseen, AlAnon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esimerkkeinä A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) tulee olla kunnossa. Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle Yksikön tarjoamat palvelut: Yksikön hoito perustuu määrättyihin/määriteltyihin psykososiaalisiin ja terveydenhuollon menetelmiin ja/tai hoito-ohjelmiin Lääkäripalvelut Ensihoidon mahdollisuus (omassa tai muussa laitoksessa) Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Varautuminen huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun Hoitotarvikkeet ja hoidon vaatimat apuvälineet Sosiaalityöntekijän palvelut Arjenhallinnan tukeminen Vaate- ja ruokahuollon palvelut Harrastus- ja viriketoiminta 13

14 Hoidon suunnittelu: Kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää hoidon- ja kuntoutuksen tavoitteet, menetelmät ja hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistuksen ja arvioinnin. Hoidon toteuttaminen: Henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaista Mahdollisuus psykiatriseen konsultointiin Hoito sisältää päivittäiset yksilö- ja ryhmäkeskustelut Toiminnalliset ryhmät Terapeuttiset ryhmät Perhe- ja verkostokeskeisyys hoidossa Tavoitteellinen vertaistuki Asiakkaat osallistuvat työntekijän ohjaamiin hoidollisiin ja tavoitteellisiin ryhmiin vähintään 5 krt/vko Omahoitaja tai vastaavia työtekijävetoisia (esim. yhteisö) -keskusteluja käydään asiakkaan kanssa vähintään 2 kertaa/vko Hoidon aikana asiakkaalle järjestetään tarvittaessa verkostotapaaminen Laitoksessa on yövalvonta Asiakkaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan ja tarkastetaan hoidon kuluessa vähintään kerran kuukaudessa sekä jatkohoitosuunnitelmaa hoidon päättyessä Asiakkaan hoidosta annetaan kirjallinen yhteenveto hänelle itselleen sekä hoitoon lähettäneelle ja jatkohoitotaholle Jatkohoito: Yksikössä tunnetaan palvelujärjestelmä ja erityishoitopaikat Asiakkaalla on jatkohoitosuunnitelma Jatkohoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä lähettävän tahon kanssa perhetilanne huomioiden Jatkohoitosuunnitelmassa on varattuna aika jatkohoitopaikkaan Jatkohoitosuunnitelma kattaa eri osa-alueet (päihteettömyys/ päihteidenkäyttö, jatkohoitopaikka ja aika, suunnitelma retkahtamisen sattuessa, opiskelu- tai työ, talous, asuminen, vapaa-aika) 14

15 Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin Vuodesta 2004 päihdehuollon palveluketjua on kehitetty Kokkolan. Aluksi lähdettiin liikkeelle palvelunohjauksesta, eri päihdeasiakasta kohtaavien yhteistyötahojen verkostoitumisesta ja kouluttautumisesta, sekä päihdetyön toimintamallien ja sisältöjen kehittämisestä. Vuonna 2006 laadittiin TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia vuosille Strategia laajeni vuoden 2012 alusta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Vuosia kestäneen strategiatyöprosessin aikana syntyi ajatus päihdepalveluiden keskittämisestä yhteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen. Vuonna 2008 Kokkolan perusturvalautakunta esitti päihdepalveluiden uudelleen järjestelyä ja Kokkolaan perustettavaa maakunnallista selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikköä, jossa on sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaamisen lisäksi asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut, järjestelytoimikunnalle. Kokkolan kaupunginhallitus antoi vuonna 2009 Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtäväksi kilpailuttaa palvelutuottajan tuottamaan ko. palvelun. Kilpailutus järjestettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin Ventuskartano ry kahdesta kilpailutukseen osallistuneesta. Joulukuussa 2010 sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi suunnittelutoimikunnan valmistelemaan uuden kiinteistön rakentamista. Vuosina 2011 ja 2012 laadittiin päihdekeskukselle strategia vuosille yhteistyössä Kokkolan kaupungin, Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Peruspalveluliikelaitos Jytan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen ja Ventuskartano ry:n kanssa. Päihdekeskus Portin strategian keskeiset kohdat: Missio: Visio: Arvot: Asiakaslupaus: Vähennämme päihde- ja riippuvuushaittoja tuottamalla vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia palveluja. Päihdehuollon arvostettu edelläkävijä, innostava yhteistyökumppani ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Kunnioitamme ihmisarvoa ja valinnanvapautta Tarjoamme uuden mahdollisuuden Olemme tukena ja turvana toipumisessa Pidämme sen mitä lupaamme Osaajat yhdessä yhden ja yhteisen hyväksi Olemme inhimillinen, osaava, välittävä ja luotettava rinnallakulkija Päihdekeskus Portin palvelut on tarkoitettu sekä henkilöasiakkaille (alkoholi-, lääke-, huumeongelmaiset, sekakäyttäjät ja toiminnalliset riippuvuudet, perheet ja läheiset) että organisaatioasiakkaille ( kunnat ja yritykset). Strategiassa todetaan, että päihdekeskus 15

16 kehittää innovatiivisesti palveluita ja tuottaa avo-, selviämis- ja vieroitushoitoja, avo- ja laitoskuntoutusta sekä konsultaatioita päihde- ja niihin liittyvissä mielenterveysongelmissa. Suunnitelmassa linjataan, että päihdekeskus toimii laadukkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti hyödyntäen verkoston toimijoiden vahvuuksia ja kokemusasiantuntijuutta. Kiinteistön rakennuttajana toimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Kiinteistöyhtiö H- Seitsikko ja uusi rakennus nousi Keski- Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen yhteyteen vuosina Palveluntuottaja, Ventuskartano ry, aloitti toimintansa uudessa kiinteistössä Palvelut Päihdekeskus Portti tarjoaa keskitetysti päihdehuollon palveluista selviämis-ja vieroitushoitoa, avokuntoutusta sekä laitos- ja perhekuntoutusta. Portti on erikoistunut päihdekuntoutuksen lisäksi peliongelman hoitoon. Selviämis- ja vieroitushoidon osalta toiminta on maakunnallista, laitoskuntoutuksen osalta valtakunnallisesta. Portissa työskentelee yli 30 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Työmenetelminä ovat kongitiviinen käyttäytymisterapia, verkostotyö, yhteisöhoito, yksilö-, pari- ja perhetapaamiset sekä ohjaus ja neuvonta. Asiakkailla on myös mahdollisuus saada korvaakupunktion ja Neurosonic tuolin avulla toteutettavaa vieroitusoireiden tai ahdistuksen ja unettomuuden hoitoa. Yksikön rakentamisessa on huomioitu aivan erityisellä tavalla esteettömyys ja kokemusasiantuntijuus, jota ovat antaneet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Selviämis- ja vieroitushoitoon (10 paikkaa) kuuluvat seuraavat palvelut: selviämishoito,vieroitushoito, avokatkatkaisuhoito ja korvaushoito. Avokuntoutukseen kuuluvat seuraavat palvelut: aikuisille tarkoitettu A-klinikkatoiminta, nuorille tarkoitettu nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta, huumekuntoutus, peliriippuvuuden hoito sekä palveluohjaus. Laitoskuntoutus (16 asiakaspaikkaa) on tarkoitettu niille päihde-, peli- tai muista riippuvuuksista kärsiville, joille vieroitushoito tai avokuntoutuksen palvelut eivät ole riittäviä. Laitoskuntoutus tarjoaa asiakkaalle intensiivisempää hoitoprosessia ja/tai etäisyyttä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä. Yhteistyössä avohoidon kanssa asiakkaalle pyritään luomaan pitkäjänteinen tuki kuntoutumisprosessiin. Lääkäripalvelut Päihdekeskuksen oma lääkäri on käytettävissä arkipäivinä. Hän vastaa Portin asiakkaiden päihdekuntoutukseen ja lääkehoitoon keskittyvistä asioista. Lääkäri tapaa vieroitushoidossa ja laitoskuntoutuksessa olevat asiakkaat ainakin kerran jakson aikana. Hän on tiiviisti mukana opiaattien korvaushoidon toteuttamisessa. Vastaanottoaika voidaan varata myös avokuntoutuksen asiakkaille. Päihdekeskus Porttiin on suunniteltu myös avattavan terveysneuvontapiste. 16

17 LÄHTEET Alkoholi- ja huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito suositukset 1 (Duodecim) Alkoholiongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Mauri Aalto, LT, dosentti, ylilääkäri; Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Antti Holopainen, ylilääkäri; Juhani Juntunen, ylilääkäri, professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti, neurologian erikoislääkäri; Olli Kampman, LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja; Rauno Mäkelä, LKT, sosiaalipsykiatrian dosentti,solja Niemelä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehoidon kliininen opettaja; Kari Poikolainen, LKT, kansanterveystieteen dosentti, tutkimusjohtaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö; Kelan tutkimusosasto;satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Huumeongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Mauri Aalto, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkärikari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri,pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori,hanna Kahila, LT, vs. osastonlääkäri, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, sosiaalipediatri; Pirjo Lillsunde, FT, dosentti,solja Niemelä, dosentti, päihdelääketieteen kliininen opettaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri, dosentti, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Ulrich Tacke, professori, ylilääkäri, LKT, erikoislääkäri; Tuukka Tammi, tutkimuspäällikkö, erikoistutkijavtt; Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos;timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; Outi Lapatto-Reiniluoto, LT, sisätautien ja kliinisen farmakologian erkoislääkäri; toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä, Salme Ahlström: Päihdelääketiede (Kustannus oy Duodecim, 2003) Sari Castrén: Disordered Gambling in Finland:Epidemiology and a Current Treatment Option (Academic dissertation) (Helsingin yliopisto, 2013) Klinikan käsis välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen 2,( Pohjanmaa-hanke & Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus 2008) Päihdehuollon laatusuositukset (STM oppaita 3/2002) 1 Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. 2 Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntyi pieni käsikirja päihdetyön käyttöön. 17

Päihdeklinikan käsikirja

Päihdeklinikan käsikirja Päihdeklinikan käsikirja - Välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen SAATTEEKSI Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Työelämäjakso -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Perhekuntoutus Perhekuntoutus tarjoaa ympärivuorokautista laitoskuntoutuspalvelua ensisijaisesti helsinkiläisille perheille, joissa päihdeongelma

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Oikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012

Oikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus päihdepalveluihin Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus sosiaaliturvaan Suomen perustuslaki takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Arvokas päihdetyö Edullista, tärkeää ja asiakkaan oikeus

Arvokas päihdetyö Edullista, tärkeää ja asiakkaan oikeus Arvokas päihdetyö Edullista, tärkeää ja asiakkaan oikeus - Tarkoituksenmukaiset päihdepalvelujen rakenteet Keski- Suomen Päihdepäivä 14.10.2010 Jyväskylässä Marjo Tervo, päihdeasiamies A-Kiltojen Liitto

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot