PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN
|
|
- Saara Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMINEN Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus
2 Sisällysluettelo Päihdepalveluiden järjestäminen... 3 Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti... 3 Hyvä päihdehoito... 4 Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa... 4 Ei vain yhtä oikeaa menetelmää... 5 Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa... 5 Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä... 7 Lapset ja nuoret (alle 18v.)... 7 Nuoret ( yli 18 v.)... 8 Työssäkäyvät... 8 Perhekuntoutus... 9 Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka... 9 Huumeidenkäyttäjät Peliongelmaiset Naisten erityisyys kuntoutuksessa Miesten erityisyys kuntoutuksessa Ikääntyvät (65->) Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin LÄHTEET
3 Päihdepalveluiden järjestäminen Päihdehuoltolain (41/1986)mukaan päihdepalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Päihdehuolto tulee järjestää kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan sekä yleisinä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluina että tarvittaessa päihdehuollon erityispalveluina. Käytännössä kuntien päihdehuollon palveluiden järjestämisessä on havaittavissa sekä määrällisiä että sisällöllisiä eroja. Kuntatasolla päihdepalvelujen järjestämiseen vaikuttavat kunnassa esiintyvän palvelutarpeen lisäksi kuntien taloudelliset voimavarat, mutta myös tiedolliset ja asenteelliset tekijät. Tämän johdosta eri kunnat voivat päätyä hyvinkin erilaisiin päihdepalvelukokonaisuuksiin. Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti. Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon. Päihdehuollon laatusuositukset (2002) nostavat esiin asiakkaan osallistumisen hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja sisältöön. Päihdekuntoutuksessa tulee ottaa huomioon asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Suositukset suosittavat, että päihdepalveluyksiköt kehittävät päihdepalveluja yhteistyössä asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. Oikeus hoitoon tarpeen mukaisesti Oikeus päihdehoitoon ja - kuntoutukseen määräytyy päihdehuoltolain 7 :n perusteella, jossa todetaan, että päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen. Laissa todetaan, että palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella Päihdehuollon keskeisiä periaatteita on, että palvelujen piiriin voidaan hakeutua omaaloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja että toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen ja työhön liittyviä ongelmia (8 ). Terveydenhuoltolaissa on säädetty, että kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää ja poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä (28 ). Päihdetyöhön kuuluu terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, sekä päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Terveydenhuollossa päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. 3
4 Opiaattiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidon järjestämisestä ja toteuttamisesta on säädetty STM:n asetuksessa 33/2008. Asetuksessa tarkoitettuun hoitoon sovelletaan lisäksi päihdehuoltolakia, potilaslakia ja hoitotakuusäännöksiä. Hyvä päihdehoito Hyvät päihdehoidon kriteerit täyttyvät, kun ne ovat asiakaslähtöiset ja ne turvaavat asiakkaan ja hänen läheisensä hoidon tarpeen. Hyvän päihdehoito sisältää: - päihdeongelman tunnistamisen ja puheeksiottamisen valmiudet sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa - asiakkaan huolellisen hoidon- ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnin sekä asiakaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuunnittelun - tarpeenmukaisen akuuttihoidon saamisen, nopean vieroitushoitoon pääsemisen - motivoinnin päihteidenkäyttötapamuutokseen ja hoitoon ohjautumiseen - suunnitelmallisen avohoidon erityispalveluissa, joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin - tarvittaessa suunnitelmallisen laitoskuntoutuksen,joka perustuu Käypähoito suosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin Käypähoitosuosituksiin ja Päihdehuollon laatusuosituksiin perustuvien päihdepalveluiden tulee olla saatavilla avo- ja laitosmuotoisina. Asiakkaiden tulee ohjautua tarpeenmukaiseen kuntoutukseen selviämis- ja katkaisuhoidon jälkeen. Hyvä päihdehoito edellyttää hoidon/kuntoutuksen arviointia laatukriteereillä, toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja palvelutarpeeseen vastaamista. Päihdehoitojen tukena tulee olla riittävät kuntouttavan työtoiminnan ja päivätoiminnan tukimuodot sekä asumispalvelut. Käypähoito suositusten mukainen psykososiaalinen hoito laitoskuntoutuksessa Motivoiva haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita niiden ratkaisemiseksi ja siten muutoksen suuntaisten ajatusten vahvistamiseksi. Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat. Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AAtoimintaa. 4
5 Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa. Systeemiteoreettista mallia sovelletaan muun muassa pari-, perhe- ja verkostoterapioissa. Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita. Yhteisöhoidossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Yhteisövahvistusohjelmassa (community reinforcement approach, CRA) palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Palkitsemiseen perustuvat hoidot eli niin sanottu palkkiohoito Palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hieman erisisältöinen: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta. Ei vain yhtä oikeaa menetelmää Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää. Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Myös itseapu - ja vertaistoimintaa (AA/NA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Hoidon tuloksellisuus eri hoitomuodoissa Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan. Hyvä hoitosuhde ja hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat hyviin hoitotuloksiin. Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan pääosin samantasoisia tuloksia. Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla saattaa kognitiivinen käyttäytymisterapia tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta. Samoin motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia parantaa hoitotulosta. Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista. Pari- ja perheterapia on tehokkaampaa kuin pelkkä yksilön hoito. Yhteisövahvistusohjelma on parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito. Internet- 5
6 pohjainen interventio nähdään tehokkaampana kuin pelkän valistusaineiston antaminen. Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen. Huumeongelmaisten hoidon tuloksellisuudessa huomioitavia seikkoja Kannabisriippuvuus Kannabiksen käytön yhteydessä vieroitusoireet(ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat) ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia. Vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa. Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoidon pituudella tai intensiteetillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia ovat tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa. Palkitseminen motivoivan hoidon ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhteydessä parantaa todennäköisesti hoitotulosta. Stimulantit (amfetamiini, metamfetamiini, kokaiini, crack, ekstaasi) Stimulanttiriippuvuuden hoidossa psykososiaalinen hoito on parempi kuin hoitamatta jättäminen. Palkitseva hoitomuoto, kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia ovat parempia kuin pelkkä ohjeen mukainen, itsehoito tai tavanomainen hoito. Huumeiden käyttöön kohdistuva yksilöterapia (kahdentoista askeleen ohjelma) yhdistettynä ryhmäterapiaan on ilmeisesti parempi kuin kognitiivinen tai psykoanalyyttinen terapia yhdistettynä ryhmäterapiaan ja ilmeisesti myös parempi kuin pelkkä ryhmäterapia. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa kognitiivinen ja motivoiva käyttäytymisterapia on parempi kuin pelkkä ohjeen mukainen itsehoito ja tilanteen seuraaminen virtsatestein. Opioidit Vieroitushoitoon liitetty psykososiaalinen hoito parantaa vieroitushoidon tuloksellisuutta. Opioidivieroitushoidossa olleen potilaan lääkitsemiseen opiaateilla (esim. kivun hoitamiseksi) tulee suhtautua kriittisesti. Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia. Yhteisövahvistusohjelma(community reinforcement), palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja näiden yhdistelmät vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta. Oipoidikorvaushoito Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus. Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito vähentää oheiskäyttöä ja lisää raittiutta. Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat vähentävät oheiskäyttöä 6
7 korvaushoidossa. Intensiivisempi psykososiaalinen hoito ei näytä parantavan avohoidossa olevan korvaushoitopotilaan hoitotulosta kertaviikkoiseen psykososiaaliseen hoitoon nähden. Yksilöllinen arvio hoidon intensiivisyydestä on kuitenkin tarpeen. Laitoskuntoutukseen ohjaamisen ja päihdehoitopaikan valinnan kriteereitä Laitoskuntoutuksen tarve syntyy silloin, kun asiakkaan katsotaan hyötyvän intensiivisemmästä hoidosta kuin mitä avohoito voi antaa (kriisitilanne, terveysuhka). Kuntoutusajan tarve vaihtelee, mutta se on keskimäärin 1 3 kuukautta. Lääketieteen ja erikoissairaanhoidon asiantuntijuutta tarvitaan erityisesti vieroitus- ja katkaisuhoidoissa kun ne sijoitetaan osaksi päihdehuollon laitoskuntoutusta. Tässä kohden päihdehoito ja kuntoutus linkittyvät toisiinsa muodostaen lääkinnällisen ja psykososiaalisen kuntoutuskokonaisuuden. Kolmannelta sektorilta ja muilta yksityisiltä palvelutarjoajilta päihdehoitoa hankittaessa, pitää kriteereinä olla Käypähoitosuositukset ja Päihdehuollon laatusuositukset. Näiltä osin laadukkaat päihdepalvelut turvataan kuntien ja palveluntuottajin välisin sopimuksin. Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto. Eri asiakasryhmillä on erityyppisiä tarpeita iästä tai elämäntilanteesta johtuen. Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntynyt käsikirja päihdetyön käyttöön. Käsikirjassa määritellään asiakkaan laitoskuntoutustarvetta hoitoonohjauksen kriteereillä ja esitetään odotuksia hyvälle laitoshoidolle eri asiakasryhmien kohdalla. Lapset ja nuoret (alle 18v.) Tavoitteena on luoda myönteistä tulevaisuutta, elämän hallintaa ja yhteiskuntaan sopeutumista lapselle/nuorelle ja hänen perheelleen. Ensisijainen hoito- ja palveluvastuu on lastensuojeluviranomaisilla. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - lastensuojelulain mukainen kriteeristö avohuollon tukitoimenpiteissä ja sijaishuollon valinnassa - yksiköltä odotetaan tiivistä yhteistyötä vanhempien/huoltajien, ja lastensuojelun kanssa - työssä korostuu turvallinen arki; koulunkäynnin, vuorokausirytmin, harrastusten ja vapaaajan hallinnan, ruokailujen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen tukeminen ja iänmukaisten rajojen asettaminen lapselle/ nuorelle 7
8 - suositetaan, että laitoksissa käytettäisiin menetelminä ratkaisukeskeistä, narratiivista ja supportatiivista terapiaa, sekä perhetyön menetelmiä. Nuoret ( yli 18 v.) Tavoitteena on arjen hallinnan saaminen; työ, talous, asuminen, toimeentulo, henkinen tasapaino, yhteiskuntaan sopeuttavan sosiaalisen verkoston luominen Raamit ja lisätoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee luoda tavoitteet omalle elämälleen ja saada myönteinen mielikuva tulevaisuudesta, nähdä päihteidenkäytön vaikutus tulevaisuudelle, oivaltaa omat mahdollisuutensa ja löytää omat voimavaransa ja hallita omaa elämäänsä. Tähän liittyy halu kiinnittyä yhteiskuntaan. - erittäin tärkeää on nuoren kotiuttamisvaihe, jonne on valmisteltu paluu (mm. jatkohoito, koulupaikka, työtoiminta ) - suositetaan toiminnallisia ja elämyksellisiä menetelmiä, joissa korostuu mm. ratkaisukeskeinen ja moniammatillinen työote (mukana mm. päihde- ja mielenterveys- ja sosiaalityön työote) - nuoren resurssien arviointiin ja tutkimiseen tulee käyttää aikaa, sekä realiteetit tulee ottaa tavoitteiden asettelussa huomioon. Työssäkäyvät Tavoitteena on päihteidenkäytön hallinta, muutoksen vahvistaminen ja perhesuhteiden ja työpaikan säilyttäminen. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - asiakkaan tulee tiedostaa oma päihteidenkäyttö ja sen vaikutus ihmissuhteille, vanhemmuudelle, työsisäkäymiselle ja terveydelle - laboratoriokokeiden avulla voidaan saada nykytila ja seurata kuntoutumisprosessia - työntekijän roolin tulee erottua muista hoitoonohjaavista henkilöistä niin, että asiakas voi saavuttaa hoidollisen luottamuksen työntekijää kohtaan - kuntoutuksen peruspilareita on: yksilö- ja ryhmätyöskentely, vertaistuki, luottamuksen rakentaminen, päihteidenkäytön kehityksen arviointi portaiden tai juomiskäyrän/ elämänkaaren avulla, tiedon antaminen päihteidenkäytön vaikutuksesta työlle, ihmissuhteille, vanhemmuudelle, terveydelle. Perheen mukanaolo kuntoutusprosessissa on olennaista (mikäli vain mahdollista). Viranomaisten välinen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö asiakkaan kanssa, kuntoutuksen aikana ja jälkeen, on ensiarvoisen tärkeää. - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - kuntoutuksessa tulee huomioida päihdeongelman prosessiluonteisuus retkahdukset kuuluvat toipumisprosessiin ja hoidossa huomioidaan prosessin vaihe, sekä siihen sopivan menetelmän valinta 8
9 Perhekuntoutus Tavoitteena on päihteetön ja tasapainoinen elämä; lapsen näkökulman etsiminen, vanhemmuuden löytäminen ja sen tukeminen, sekä mahdollisen parisuhteen vahvistaminen ja kielteisen sosiaalisen perimän katkaisu. Raamit ja sisältötoiveet laitoskuntoutukselle: - vanhemmuuden arviointi ja sen tukeminen - lapsen iänmukaisen tarpeen huomioiminen ja siihen vastaaminen vanhemmuudessa - perheen arkirutiinien löytäminen ja niiden hallinta (vuorokausi ja ateriarytmi, ulkoisiin vaatimuksiin vastaaminen (työssä - ja koulussakäynti, talouden hoito, vuokrat) - päihteidenkäytön funktion oivaltaminen ja sen hallitseminen, vastuunotto omasta itsestä perheestä ympäristöstä - suositellaan perheelle perhe- ja verkostotyön menetelmiä, sekä eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä - suositellaan perheen lapsille omia interventioita, joiden avulla hän voi ikänsä mukaisesti käsitellä perheen ongelmaa ja saada lisätietoa päihteiden käytön vaikutuksista - pariskunnille joilla ei ole lapsia tai lapset ovat aikuisia suositellaan pariterapiaa Kaksoisdiagnoosi ja lievempi mielenterveys- ja päihdeproblematiikka Tavoitteena on, että asiakkaan hoidossa huomioidaan samanaikaisesti sekä mielenterveys että päihdeongelman erityisyys. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään moniammatillista osaamista ja saumatonta yhteistyötä - panostetaan hoitoon kiinnittymiseen ja oikein kohdennettuun hoitoon ( huomioidaan psyykkisen sairauden erityispiirteet ja sen vaikutus päihdekäyttäytymiseen) - laitosmainen olosuhde mahdollistaa oikein kohdennetun hoidon alkuun saattamisen - asiakas/ potilas tunnistaa päihteidenkäytön merkityksen omaan arjen hallintaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa - asiakkaan subjektiivisuuden vahvistaminen - laitoskuntoutuksen jälkeen varmistetaan jatkohoitoon sitoutuminen - suositellaan, että laitoksessa käytetään monipuolisesti eri lähestymistapoja esim. kognitiivisen ja narratiivisen terapian, verkostotyön ja tulevaisuuteen suuntautuvien toiminnallisten menetelmien käyttöä 9
10 Huumeidenkäyttäjät Tavoitteena on huumeidenkäyttäjän huumekeskeisen identiteetin ja elämäntavan muutos. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - edellytetään työntekijältä huumeitakäyttävän kulttuurin tunnistamista (olemus, pukeutuminen, korut, kieli, tavat toimia, musiikki, lääkehakuisuus, käyttövälineet) ja huumehakuisuutta edistävän kulttuurin purkamista asiakkaan identiteetistä - asiakkaan kanssa työstetään uutta, huumeetonta identiteettiä - hoidossa käytetään yhteisöhoitoa ja yksilö-, perhe-, ryhmä- ja verkostotyön menetelmiä - asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka ei ole irrallaan asiakkaan sosioekonomisesta arjesta - kuntoutuksen aikana ollaan tiiviissä yhteydessä asiakkaan kotipaikkakunnalla olevan avohuollon ja viranomaisverkoston kanssa Peliongelmaiset Tavoitteena on peliriippuvuuden tunnistaminen, pelaamisen merkityksen ja siihen johtaneiden syiden oivaltaminen, pelaamisen väheneminen (tai kokonaan lopettaminen), pelaamiseen johtavien riskitilanteiden tunnistaminen. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikalta edellyttää erikoistumista peliriippuvuuksien hoitoon - terapiamuotoina ovat kognitiivisen käyttäytymisterapian eri lähestymistavat Naisten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on omien rajojen, omanarvontunteen, naiseuden ja äitiyden löytäminen, sekä päihteettömän elämäntavan omaksuminen Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut naisten päihdekuntoutukseen (esim. vain naisille suunnattuhoitopaikka ja hoito-ohjelma) - hoidossa vahvistetaan naisena olemista, vanhemmuuden tukemista ja käsitellään erityisesti päihteidenkäytöstä aiheutunutta häpeää ja syyllisyyttä Miesten erityisyys kuntoutuksessa Tavoitteena on palauttaa ja vahvistaa miehen roolia (miehenä, isänä, työssä). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - hoitopaikka on erikoistunut miesnäkökulman ottamiseen päihdekuntoutuksessa - huomio kiinnittyy vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnista, päihteidenkäytöstä, perheestä, ympärillä olevista läheisistä - painotetaan miehen läsnäoloa isänä, puolisona - perheellisten kohdalla perheterapiaa käytetään hoitomenetelmänä 10
11 - terapiamuotojen valinnassa huomioidaan miesten erityisyys ja voidaan painottaa toiminnallisia lähestymistapoja Ikääntyvät (65->) Tavoitteena on päihdeongelman luonteen tunnistaminen ja asiakkaan elämän sisällön ja tyytyväisyyden löytäminen ja tukeminen ilman päihteitä. Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakkaan päihdehistorian erityisyyden tunnistaminen ja yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tekeminen - iän tuoman elimistön haurastumisen huomioiminen päihteidenkäytössä ja lääkkeiden/alkoholin yhteiskäytön erityisyys ikääntyessä - kuntoutuksessa suositellaan käytettäväksi esim. Life satisfaction scale- mittarin käyttöä ja vertaisryhmiä - kuntoutuksen aikana asiakkaan osallisuutta tuetaan ja hänelle haetaan häntä kiinnostavia ja elämänlaatua kohentavia harrastemuotoja, sekä päihteettömyyttä tukevia vertaisryhmiä esim. AA ja A-kilta. Pitkän päihdehistorian omaavat päihteidenkäyttäjät Tavoitteena asiakkaan tukeminen huomioiden se vaihe, jossa asiakas muutosprosessissaan on (esim. päihteidenkäytön, itsenäisen tai asumispalveluissa asumiseen suhteen). Raamit ja lisätoiveet kuntoutukselle: - asiakasta motivoidaan ja vahvistetaan muutokseen - supportiivinen hoito asiakkaan erilaisten taitojen esiin tuomiseksi, omanarvontunnon kohottamiseksi ja elämänhallinnan tukemiseksi - kuntoutuksen aikana työstetään asiakkaan kanssa hänen sosiaalisen verkostonsa ja asumismiljöönsä merkitystä päihteidenkäytön suhteen. Alkoholin ja huumeidenkäyttö raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen Alkoholi, raskaus ja imetys Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta. Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä. Lasten fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin sekä muun kaltoinkohtelun riski on päihteitä käyttävien vanhempien perheissä suurentunut.tämän vuoksi alkoholia ei 11
12 suositella käytettäväksi imeväisaikana, jolloin lapsen hyvinvointi on erityisen riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan tulee sosiaalitoimeen tehdä ilmoitus lapsesta (laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta), jonka hoidon ja huolenpidon tarve sekä kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, eikä salassapitovelvollisuus estä ilmoitusvelvollisuutta. Lainmuutoksen mukaan on jo raskauden aikana tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen. Huumeet, raskaus ja lapsi Huumeitakäyttävien naisten raskaudet ovat usein suunnittelemattomia. Tämän vuoksi kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten lasten elämäntilanne. Raskauden alettua on syytä keskustella huumeiden käytön vaikutuksesta sikiöön, raskauteen ja vastasyntyneeseen sekä naisen omista voimavaroista hoitaa lasta. Raskaana olevalle kerrotaan myös mahdollisuudesta saada tukea syntyvän lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, ja sitä on syytä seurata erikoissairaanhoidossa esimerkiksi sairaalan äitiyspoliklinikassa. Naiselle kerrotaan raskauden seurannan tärkeydestä. Raskauden aikana ensisijainen tavoite on päihteettömyys. Raskaana olevalle kerrotaan eri huumehoitomahdollisuuksista ja hoito pyritään järjestämään heti, kun nainen on siihen halukas. Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa. Palkkiohoito parantaa raskaana olevan huumeiden käyttäjän pysymistä päihdehoidossa ja neuvolaseurannassa. Kokkolan toimintamalli Kokkolassa toimii valtakunnallinen päihdeongelmaisten perheitten kuntoutukseen erikoistunut Ensikoti ja avopalvelu Iida- Liina. Iida - Liina on osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä on tarkoitettu päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Toiminnasta vastaa Kokkolan ensija turvakoti ry. Kokkolassa tarvittava palvelu hankitaan Iida - Liinasta perhepalveluiden tukitoimien kautta. Kokkolassa on toiminut myös vuodesta 2004 ko. asiakasryhmän hoito- ja kuntoutusketjun toimivuutta varten oma poikkisektoraalinen, moniammatillinen työryhmä. 12
13 Sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon tiivis yhteistyö Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito vaatii erityisosaamista. Alkoholiriippuvaisella ilmenee tutkimuksesta riippuen %:n todennäköisyydellä elinaikanaan jokin muu ei- addiktiivinen psyykkinen häiriö Psykiatrisista potilaista päihteiden eriasteisia ongelmakäyttäjiä on %. Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista. Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta Paras tulos integroidulla hoito- ohjelmalla Parhaan hoitotuloksen antaa integroitu hoito-ohjelma, jossa sama tiimi (sama taho tai ainakin tiiviissä yhteistyössä) hoitaa molempia ongelmia, sekä päihde että mielenterveysongelmaa, samanaikaisesti. Kognitiiviset - ja voimavarakeskeiset terapiat sopivat vähäisin muutoksin sekä alkoholiongelman että psyykkisen häiriön hoitoon Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu. Jatkohoidon ja siihen liittyvä asiakkaan sosiaaliturvan järjestäminen sekä yhteydet AA-liikkeeseen, AlAnon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esimerkkeinä A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) tulee olla kunnossa. Hyviä avaimia palveluntarjoajan valinnalle Yksikön tarjoamat palvelut: Yksikön hoito perustuu määrättyihin/määriteltyihin psykososiaalisiin ja terveydenhuollon menetelmiin ja/tai hoito-ohjelmiin Lääkäripalvelut Ensihoidon mahdollisuus (omassa tai muussa laitoksessa) Päihdeseulat ja päihtymyksen toteaminen Varautuminen huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun Hoitotarvikkeet ja hoidon vaatimat apuvälineet Sosiaalityöntekijän palvelut Arjenhallinnan tukeminen Vaate- ja ruokahuollon palvelut Harrastus- ja viriketoiminta 13
14 Hoidon suunnittelu: Kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään yhteistyössä asiakkaan ja moniammatillisen työryhmän kanssa. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää hoidon- ja kuntoutuksen tavoitteet, menetelmät ja hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistuksen ja arvioinnin. Hoidon toteuttaminen: Henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaista Mahdollisuus psykiatriseen konsultointiin Hoito sisältää päivittäiset yksilö- ja ryhmäkeskustelut Toiminnalliset ryhmät Terapeuttiset ryhmät Perhe- ja verkostokeskeisyys hoidossa Tavoitteellinen vertaistuki Asiakkaat osallistuvat työntekijän ohjaamiin hoidollisiin ja tavoitteellisiin ryhmiin vähintään 5 krt/vko Omahoitaja tai vastaavia työtekijävetoisia (esim. yhteisö) -keskusteluja käydään asiakkaan kanssa vähintään 2 kertaa/vko Hoidon aikana asiakkaalle järjestetään tarvittaessa verkostotapaaminen Laitoksessa on yövalvonta Asiakkaan hoitosuunnitelmaa arvioidaan ja tarkastetaan hoidon kuluessa vähintään kerran kuukaudessa sekä jatkohoitosuunnitelmaa hoidon päättyessä Asiakkaan hoidosta annetaan kirjallinen yhteenveto hänelle itselleen sekä hoitoon lähettäneelle ja jatkohoitotaholle Jatkohoito: Yksikössä tunnetaan palvelujärjestelmä ja erityishoitopaikat Asiakkaalla on jatkohoitosuunnitelma Jatkohoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä lähettävän tahon kanssa perhetilanne huomioiden Jatkohoitosuunnitelmassa on varattuna aika jatkohoitopaikkaan Jatkohoitosuunnitelma kattaa eri osa-alueet (päihteettömyys/ päihteidenkäyttö, jatkohoitopaikka ja aika, suunnitelma retkahtamisen sattuessa, opiskelu- tai työ, talous, asuminen, vapaa-aika) 14
15 Päihdepalveluiden keskittäminen Päihdekeskus Porttiin Vuodesta 2004 päihdehuollon palveluketjua on kehitetty Kokkolan. Aluksi lähdettiin liikkeelle palvelunohjauksesta, eri päihdeasiakasta kohtaavien yhteistyötahojen verkostoitumisesta ja kouluttautumisesta, sekä päihdetyön toimintamallien ja sisältöjen kehittämisestä. Vuonna 2006 laadittiin TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia vuosille Strategia laajeni vuoden 2012 alusta Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Vuosia kestäneen strategiatyöprosessin aikana syntyi ajatus päihdepalveluiden keskittämisestä yhteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen. Vuonna 2008 Kokkolan perusturvalautakunta esitti päihdepalveluiden uudelleen järjestelyä ja Kokkolaan perustettavaa maakunnallista selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutusyksikköä, jossa on sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaamisen lisäksi asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut, järjestelytoimikunnalle. Kokkolan kaupunginhallitus antoi vuonna 2009 Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtäväksi kilpailuttaa palvelutuottajan tuottamaan ko. palvelun. Kilpailutus järjestettiin neuvottelumenettelyllä ja palveluntuottajaksi valittiin Ventuskartano ry kahdesta kilpailutukseen osallistuneesta. Joulukuussa 2010 sosiaali- ja terveyslautakunta nimesi suunnittelutoimikunnan valmistelemaan uuden kiinteistön rakentamista. Vuosina 2011 ja 2012 laadittiin päihdekeskukselle strategia vuosille yhteistyössä Kokkolan kaupungin, Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, Peruspalveluliikelaitos Jytan, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksen ja Ventuskartano ry:n kanssa. Päihdekeskus Portin strategian keskeiset kohdat: Missio: Visio: Arvot: Asiakaslupaus: Vähennämme päihde- ja riippuvuushaittoja tuottamalla vaikuttavia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia palveluja. Päihdehuollon arvostettu edelläkävijä, innostava yhteistyökumppani ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Kunnioitamme ihmisarvoa ja valinnanvapautta Tarjoamme uuden mahdollisuuden Olemme tukena ja turvana toipumisessa Pidämme sen mitä lupaamme Osaajat yhdessä yhden ja yhteisen hyväksi Olemme inhimillinen, osaava, välittävä ja luotettava rinnallakulkija Päihdekeskus Portin palvelut on tarkoitettu sekä henkilöasiakkaille (alkoholi-, lääke-, huumeongelmaiset, sekakäyttäjät ja toiminnalliset riippuvuudet, perheet ja läheiset) että organisaatioasiakkaille ( kunnat ja yritykset). Strategiassa todetaan, että päihdekeskus 15
16 kehittää innovatiivisesti palveluita ja tuottaa avo-, selviämis- ja vieroitushoitoja, avo- ja laitoskuntoutusta sekä konsultaatioita päihde- ja niihin liittyvissä mielenterveysongelmissa. Suunnitelmassa linjataan, että päihdekeskus toimii laadukkaasti, taloudellisesti ja vaikuttavasti hyödyntäen verkoston toimijoiden vahvuuksia ja kokemusasiantuntijuutta. Kiinteistön rakennuttajana toimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän Kiinteistöyhtiö H- Seitsikko ja uusi rakennus nousi Keski- Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen yhteyteen vuosina Palveluntuottaja, Ventuskartano ry, aloitti toimintansa uudessa kiinteistössä Palvelut Päihdekeskus Portti tarjoaa keskitetysti päihdehuollon palveluista selviämis-ja vieroitushoitoa, avokuntoutusta sekä laitos- ja perhekuntoutusta. Portti on erikoistunut päihdekuntoutuksen lisäksi peliongelman hoitoon. Selviämis- ja vieroitushoidon osalta toiminta on maakunnallista, laitoskuntoutuksen osalta valtakunnallisesta. Portissa työskentelee yli 30 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Työmenetelminä ovat kongitiviinen käyttäytymisterapia, verkostotyö, yhteisöhoito, yksilö-, pari- ja perhetapaamiset sekä ohjaus ja neuvonta. Asiakkailla on myös mahdollisuus saada korvaakupunktion ja Neurosonic tuolin avulla toteutettavaa vieroitusoireiden tai ahdistuksen ja unettomuuden hoitoa. Yksikön rakentamisessa on huomioitu aivan erityisellä tavalla esteettömyys ja kokemusasiantuntijuus, jota ovat antaneet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Selviämis- ja vieroitushoitoon (10 paikkaa) kuuluvat seuraavat palvelut: selviämishoito,vieroitushoito, avokatkatkaisuhoito ja korvaushoito. Avokuntoutukseen kuuluvat seuraavat palvelut: aikuisille tarkoitettu A-klinikkatoiminta, nuorille tarkoitettu nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta, huumekuntoutus, peliriippuvuuden hoito sekä palveluohjaus. Laitoskuntoutus (16 asiakaspaikkaa) on tarkoitettu niille päihde-, peli- tai muista riippuvuuksista kärsiville, joille vieroitushoito tai avokuntoutuksen palvelut eivät ole riittäviä. Laitoskuntoutus tarjoaa asiakkaalle intensiivisempää hoitoprosessia ja/tai etäisyyttä sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä. Yhteistyössä avohoidon kanssa asiakkaalle pyritään luomaan pitkäjänteinen tuki kuntoutumisprosessiin. Lääkäripalvelut Päihdekeskuksen oma lääkäri on käytettävissä arkipäivinä. Hän vastaa Portin asiakkaiden päihdekuntoutukseen ja lääkehoitoon keskittyvistä asioista. Lääkäri tapaa vieroitushoidossa ja laitoskuntoutuksessa olevat asiakkaat ainakin kerran jakson aikana. Hän on tiiviisti mukana opiaattien korvaushoidon toteuttamisessa. Vastaanottoaika voidaan varata myös avokuntoutuksen asiakkaille. Päihdekeskus Porttiin on suunniteltu myös avattavan terveysneuvontapiste. 16
17 LÄHTEET Alkoholi- ja huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito suositukset 1 (Duodecim) Alkoholiongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Mauri Aalto, LT, dosentti, ylilääkäri; Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Antti Holopainen, ylilääkäri; Juhani Juntunen, ylilääkäri, professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti, neurologian erikoislääkäri; Olli Kampman, LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja; Rauno Mäkelä, LKT, sosiaalipsykiatrian dosentti,solja Niemelä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehoidon kliininen opettaja; Kari Poikolainen, LKT, kansanterveystieteen dosentti, tutkimusjohtaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö; Kelan tutkimusosasto;satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Huumeongelmaisen hoito, laadintatyöryhmä: Mauri Aalto, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkärikari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri,pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori,hanna Kahila, LT, vs. osastonlääkäri, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, sosiaalipediatri; Pirjo Lillsunde, FT, dosentti,solja Niemelä, dosentti, päihdelääketieteen kliininen opettaja; Kaija Seppä, professori, ylilääkäri, dosentti, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Ulrich Tacke, professori, ylilääkäri, LKT, erikoislääkäri; Tuukka Tammi, tutkimuspäällikkö, erikoistutkijavtt; Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos;timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; Outi Lapatto-Reiniluoto, LT, sisätautien ja kliinisen farmakologian erkoislääkäri; toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa, Kaija Seppä, Salme Ahlström: Päihdelääketiede (Kustannus oy Duodecim, 2003) Sari Castrén: Disordered Gambling in Finland:Epidemiology and a Current Treatment Option (Academic dissertation) (Helsingin yliopisto, 2013) Klinikan käsis välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen 2,( Pohjanmaa-hanke & Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus 2008) Päihdehuollon laatusuositukset (STM oppaita 3/2002) 1 Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. 2 Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Erityispalvelut Osviitta, Kokkolan A-klinikka, Pietarsaaren A-klinikka, Perhonjokilaakson perhe- ja päihdeklinikka, Seinäjoen A-klinikka, Vaasan A-neuvola, sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen ja Rannikko-Pohjanmaan päihdetyöntekijät ovat muodostaneet avohuollon asiantuntijaryhmän. Työryhmän työn tuloksena on syntyi pieni käsikirja päihdetyön käyttöön. 17
Päihdeklinikan käsikirja
Päihdeklinikan käsikirja - Välilehtiä työn kuvaamiseen, asiakkaan kuntoutuksen tarpeen arvioon ja kilpailuttamiseen SAATTEEKSI Pohjalaiset päihdehuollon avohoitoyksiköt Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä
LisätiedotSaara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki
Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Pietarsaari 19 623 Pietarsaaren seutukunta 49 678 Järviseudun seutukunta 22 092 Ylivieskan
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
LisätiedotSari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl
* Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl *Riippuvuudet; ilmiö, diagnosointi, toleranssi *Alkoholiriippuvuus *Huumeriippuvuus *Lääkeriippuvuus ja sekakäyttö *Toiminnallinen riippuvuus
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotPelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa
Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotPOHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång
POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotPäihdehuollon selvitys 2018
Perusturvalautakunta salainen 24 18.04.2018 Perusturvalautakunta 62 23.05.2018 Päihdehuollon selvitys 2018 21/05.14/2018 Ptltks 18.04.2018 24 Päihdehoitoon hakeutumisen prosessi: Pöytyäläinen voi tuen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotPäihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020
Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
Lisätiedotkohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995
kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 Osa Honkalammen tarinaa Pykälää parempi maailma Honkalampi on ollut olemassa jo vuodesta 1991 lähtien pitämässä huolta, että jokaisella on mahdollisuus antaa parhaansa.
LisätiedotMIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET
MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
LisätiedotPohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella
Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotYhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen
Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue Valtakunnallinen OT-päivä 12.6.2018 Jussi Ketonen Työryhmä 11/17 4/18 Jussi Ketonen, pj. Anniina Kaittila, siht. Pekka Kuru Kim
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotALS-sopeutumisvalmennuskurssit,
ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut
LisätiedotOpioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta
Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotHUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1
HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotSeinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja
Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotTerveyden edistämisen ajankohtaiset asiat
Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotAlfaKuntoutus. (palvelun nimi)
AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotPÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA Hev päihdetyö
PÄIHDETYÖ HELSINGIN VANKILASSA YKSILÖTYÖ PUHEEKSIOTTO TILANNEKARTOITUS RETKAHDUKSEN KÄSITTELY RETKAHDUKSEN EHKÄISY PALVELUOHJAUS VIISI KESKUSTELUA MUUTOKSESTA (VKM) KORVAUSHOITO PROSESSIN ALOITTAMINEN
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotSydänääniä Päiväperhon neuvolassa
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotSosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA
Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotMATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA
MATALAN KYNNYKSEN TOIMINNOT LAPISSA PÄIHDETYÖN SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMUOTONA Nina Peronius, YTM, Hall.kand. sh. Projektipäällikkö, Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä kehittämis Lapissa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotYMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi
Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotSOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI
Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotOikeus päihdepalveluihin. Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012
Oikeus päihdepalveluihin Marjatta Kaurala VTM, asiamiessosiaalityöntekijä Voiko välittää liikaa -seminaari 26.10.2012 Oikeus sosiaaliturvaan Suomen perustuslaki takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotPohjoismainen näkökulma laadukkaisiin päihdepalveluihin
Pohjoismainen näkökulma laadukkaisiin päihdepalveluihin Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 18.11.2008 Marjo Hannu-Jama/NOPUS>1.1.09 Nordiskt Välfärd Center NVC Pohjalaiset päihdepäivät Pohjoismainen näkökulma
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotLAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Lisätiedot