2009 HUS:n yhteisölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2009 HUS:n yhteisölehti"

Transkriptio

1 HUS:n yhteisölehti Leikkaus palauttaa hymyn s. 12 Uudet liikelaitokset s. 16 HUS rekrytoi aktiivisesti ja kekseliäästi s. 22

2 UUTTA TERVEYSPORTISSA! DUODECIMIN LÄÄKETIETOKANNAT Duodecimin Lääketietokannat kokoaa yhteen Terveysportin lääketiedon: Pharmaca Fennican selosteet, Apteekkariliiton päivittyvät hinnat, medbase oy:n SFINX-lääkeinteraktiotietokannan, Multirec Oy:n laboratorio-tietokannan sekä uusina tietokantoina kontraindikaatiotietokannan ja hoitosuositusten mukaiset indikaatiot. Uutta on myös medbase oy:n tuottama Raskaus- ja imetystietokannat, jotka antavat käytännön toimintaohjeet lääkkeiden käytölle raskauden ja imetyksen aikana.

3 vsk 10, helmikuu s. 12 s. 24 s. 26 Pääkirjoitus Obama ja me... 5 Ajan syke Jorvin yleissuunnitelma valmistui... 6 Meilahden tornin remontin suunnittelu alkaa kesällä... 6 Robotti on väsymätön kirurgin käsien jatke... 7 Markku S. Niemisestä muotokuva... 8 Työpaikkailmoitukset niittävät mainetta... 8 Eliisa Valovirta on vuoden uusmaalainen sairaanhoitaja Tiedekunnan uutisia Herpesviruksella yhteys MS-tautiin? Probioottilisä ei suojaa lapsia allergialta Ennätysmäärä tohtoreita Unitutkimuksesta EU:n menestystarina Artikkelit Leikkaus palauttaa hymyn Leikkaus korjasi kasvojen tasapainoa Lisää tukipalveluja liikelaitoksiksi Töölössä kartoitettiin hoidon laatua Leikkaussalin tapahtumat jäävät potilaan mieleen HUS:n rekrytoi aktiivisesti ja kekseliäästi Eettisten ongelmien jakamisesta tukea lääkärin arkeen Viihtyisyyttä potilaiden ja henkilökunnan parhaaksi Ajankohtaista henkilöstöhallinnossa HUS on haluttu työnantaja Lääkäripäivät 2009 Kaularangan kiertomanipulaatiota vältettävä Psorin hoito voi vahingoittaa sikiötä Nukkumalla laihtuu Lääkkeet eivät paranna lihavuusepidemiaa Norovirus leviää sairaaloissa Yksi meistä Lääkäri kirjoitti tarinan, joka koskettaa lukijan sielua Huslainen harrastaa Olli-Pekka taitaa kuviot parketilla ja leikkurissa Ur innehållet Operationen ger leendet tillbaka Stödtjänsterna blir affärsverk Työsuojelu Pitkää ikää työelämässä Pääluottamusmies Parempia esimies- ja alaistaitoja... 35

4 Ledare Obama och vi Påverkar presidentskiftet i USA på något sätt oss vid HNS? När jag följde de högtidliga ceremonierna kring installationen av Barack Obama och den massiva nyhetsrapporteringen efter maktbytet kom jag att fundera på saken. Om den nya presidenten lyckas generera hopp och energi som lyfter landet ur den ekonomiska svackan, får det konsekvenser också för det fjärran Finland den aktuella nedgångsstämningen fick ju sin början i USA:s bolånekaos. De sämre utsikterna för den finska ekonomin och kommunekonomin som speciellt för oss alla innebär en dyster framtidsbild visar hur liten och sårbar vår värld har blivit. Den ena ekonomiska experten efter den andra ger utlåtanden om att vi befinner oss i en exceptionell situation. För första gången i världshistorien når den ekonomiska nedgången till varje hörn av jordklotet. Världens ekonomiguruer är konfunderade; situationen liknar ingen annan och kanske inte går att lösa med gamla metoder. I det här stämningsläget är en ny president i världens mest mediebevakade land en stor möjlighet. Den finska ekonomin antas vara bättre utrustad än de flesta andra europeiska ländernas ekonomier. Medierapporteringen talar dock ett annat språk, eftersom vi dagligen får läsa och höra om nya medbestämmandeförhandlingar, permitteringar och uppsägningar. När det plötsligt blir stopp på efterfrågan, behövs inte heller arbetande händer. Ett glädjande undantag i nyhetsflödet kommer från Birkaland i form av kampanjen Ingen sägs upp. Små och medelstora företagare har beslutat att inte ge efter för hopplösheten. Inte planerar alla företag att sätta lapp på luckan. Den dagen då snöröjningsarbetena flyttas till Fjärran östern 4 HUSARI 1/helmikuu 2009 är fjärran, konstaterade en småföretagare i radion en morgon. Förträffligt sagt och detsamma gäller det arbete som vi inom HNS gör. Antalet människor som behöver god vård försvinner ingenstans den ekonomiska nedgången till trots. En sämre ekonomi ökar trycket mot sjukhusorganisationen att utveckla sin verksamhet så att mer kan göras med mindre. Under arbetet med HNS strategier har man velat tackla världen i förändring med framförhållning, få till stånd strukturella förändringar i god tid. När arbetet inleddes drevs förändringarna framför allt av den minskande personalstyrkan till följd av åldersstrukturen och ett ökat behov av vård. Nu är behoven desamma, men trycket har ökat. I takt med att världen krymper globaliseras får vi också många olika nya element i vår vardag. En manifestation av förändringen är att man hoppas på en kursändring när det gäller vårdpersonalens intresse att söka jobb utomlands. De finländska skötarna har aldrig varit rädda för att åka ut i världen och de har välkomnats överallt. Nu startas det i Finland projekt för att locka vårdpersonal hit från andra länder. Målet i de här gemensamma funderingarna mellan ett flertal aktörer är att ta hand om rekryteringen från utlandet på ett bra och balanserat sätt. I det här numret berättar vi också om projekt som förbereder HNS för det kommande också på det här området, steg för steg. RIITTA LEHTONEN Kommunikationschef Toimituksen osoite HUS-yhtymä, Viestintäryhmä Stenbäckinkatu 9, PL 100, HUS Redaktionens adress HNS-koncernen, Informationsgruppen Stenbäcksgatan 9, PB 100, HNS Päätoimittaja, viestintäpäällikkö Chefredaktör, kommunikationschef RIITTA LEHTONEN puh. tel. (09) Toimitussihteeri Redaktionssekreterare JOHANNA NIKUNEN puh. tel. (09) HUS:n viestintäryhmän muut jäsenet: HNS Informationsgruppens andra medlemmar: Www-toimittaja Www-redaktör TIINA SYVÄLAHTI puh. tel. (09) Tiedottaja Informatör LEENA RÄISÄNEN puh. tel. (09) Tiedottaja Informatör TARJA NORDMAN puh. tel. (09) Projektisuunnittelija JUHANI LASSANDER puh. tel. (09) Viestintäsihteeri Kommunikationssekreterare ANU RANTANEN puh. tel. (09) Toimitusneuvosto Redaktionsråd REIJO HAAPIAINEN,Puheenjohtaja Ordförande HANNA ASCHÁN JUKKA HONKANEN RIITTA LEHTONEN HANNELE LUUKKAINEN ATTE MERETOJA EERO MÄMMELÄ MARJAANA SAULAMA ULLA-MARJA URHO PÄIVI VAHTERI HARRY YLTÄVÄ Julkaisija Utgivare Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Samkommunen Helsingfors och Nylands Sjukvårdsdistrikt Ilmoitusmarkkinointi Annonsförsäljning Infoteam Oy Mannerheimintie 40 A 30, Helsinki Puh. Tel. (09) Fax: (09) Lehden vastuu mahdollisista virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan. Seuraavan numeron ilmoitusaineiston viimeinen varauspäivä on HUSARI 2/2009 postitetaan Siihen lähetetyn toimituksellisen aineiston tulee olla toimituksessa viimeistään Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Viestintäsihteeri Anu Rantanen, (09) HUS:n työntekijät tekevät osoitteenmuutoksen palkkakonttoriin. Paino Tryckeri : Forssan kirjapaino Oy Taitto Layout : ASSER JAARO Kannen kuva Omslagsbild : TIMO LÖFGREN ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti)

5 Pääkirjoitus Obama ja me Vaikuttaako Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen jotenkin meihin huslaisiin? Barack Obaman juhlavia virkaanastujaisia ja vallanvaihdon jälkeistä laajaa uutisointia seuratessa asiaa tuli pohdituksi. Jos uusi presidentti saa herätetyksi maassaan toivon ja toimeliaisuuden, joka nostaa maan laman syövereistä, sillä on vaikutusta kaukaiseen Suomeen asti saihan tämänhetkinen lamatunnelmakin alkunsa saman maan asuntorahoituksen sotkuista. Suomen talouden ja erityisesti meidän kaikkien näköaloja synkentävä kuntatalouden kiristyminen osoittaa, miten pieneksi ja haavoittuvaksi maailma on muuttunut. Talousasiantuntija toisensa perään antaa lausuntoja siitä, että tilanne on poikkeuksellinen. Ensimmäisen kerran maailman historiassa taloudellinen taantuma ulottuu maapallon jokaiseen kolkkaan. Maailman talousgurut ovat hämmennyksissään; tilanne on outo eikä ehkä ratkea ennen koetuin keinoin. Näissä tunnelmissa maailman seuratuimman valtion uusi presidentti on suuri mahdollisuus. Suomen talouden arvioidaan olevan paremmassa kunnossa kuin useimpien Euroopan maiden. Oman maan mediaa seuratessa ei siltä tunnu, koska päivittäiset uutiset kertovat yhä uusista yt-neuvot- teluista, lomautuksista ja irtisanomisista. Kun tavaraa ei maailmalla ykskaks ostetakaan, ei tarvita sen tekijöitäkään. Ilahduttava poikkeus uutisvirrassa on ollut Pirkanmaalla noussut Ketään ei irtisanota -kampanja. Pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat päättäneet, että toivottomuuteen ei alistuta. Ei kaikkien yritysten työ ole loppumassa. Kaukana on se päivä, kun lumityöt siirretään Kaukoitään, totesi eräs pienyrittäjä radiossa yhtenä aamuna. Laittamattomasti sanottu, ja sama pätee siihen työhön, jota meillä HUS:ssa tehdään. Hyvää hoitoa tarvitsevien sairaiden ihmisten määrää ei talouden taantuma pyyhkäise mihinkään. Talouden kiristyminen vahvistaa sairaalaorganisaatioon kohdistuvaa painetta kehittää toimintaansa niin, että vähemmällä saadaan aikaan enemmän. HUS:n strategioita valmisteltaessa muuttuvaan maailmaan on haluttu valmistautua etunojassa, saada aikaan rakenteellisia muutoksia hyvissä ajoin. Työtä aloitettaessa muutosten ajurina oli ennen muuta ikärakenteen tuoma työntekijöiden väheneminen ja hoidon tarpeen kasvu. Nyt tarpeet ovat samat, mutta paineita on vielä enemmän. Maailman pieneneminen globalisaatio tuo arkeemme myös monenlaisia uusia hankkeita. Yksi muutoksen ilmentymä on se, että terveydenhuollon ammattilaisten hakeutumisen töihin toiseen maahan toivotaan muuttavan suuntaa. Suomalaiset hoitajat ovat aina rohjenneet lähteä maailmalle ja ovat olleet tervetulleita kaikkialle. Nyt Suomessa käynnistellään hankkeita hoitotyön ammattilaisten houkuttelemiseksi muista maista tänne. Tavoitteena useiden toimijoiden yhteisissä pohdinnoissa on hoitaa rekrytointi ulkomailta hyvin ja hallitusti. Toisaalla tässä lehdessä kerromme hankkeista, joilla HUS valmistautuu tulevaan myös tällä alueella, askel askeleelta. RIITTA LEHTONEN Viestintäpäällikkö helmikuu 2009/1 HUSARI 5

6 Ajan syke Jorvin yleissuunnitelma valmistui Päivystykselle ja palovammakeskukselle uudisrakennus Jorvin sairaalan rakennushankkeiden pitkän aikavälin yleissuunnitelma on valmistunut. Investointiohjelma kattaa sairaalan kehittämisen kymmenen vuoden ajanjaksolla. Hankesuunnitelma käsitellään ensin HYKS-lautakunnassa ja sen jälkeen päätöksen ohjelman toteuttamisesta tekee HUS:n hallitus. Jorvin päivystyksen tilat ovat nykyisellään ahtaat, joten suunnitelmassa ehdotetaan rakennettavaksi sairaalaan kokonaan uusi päivystysrakennus sairaalatontin Turuntien puolelle. Tämä hanke mahdollistaa yhteispäivystysmallin kehittämisen siten, että sillä voidaan vastata Jorvin alueen ennustettuun potilasmäärän kasvuun. Saman katon alle, uudisrakennuksen toiseen kerrokseen ehdotetaan rakennettavaksi tilat valtakunnalliselle palovammakeskukselle, joka tällä hetkellä toimii Töölön sairaalassa. Myös sairaalan teho-osasto sijoittuu suunnitelman mukaan uudisrakennukseen, samoin kuin välinehuolto. Uudisrakennuksen tavoitevuosi on 2013 ja sen kustannusarvio on 37 miljoonaa euroa. Jorvin päivystyksen tilat ovat ahtaat. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan päivystyksen tarpeisiin kokonaan uutta rakennusta. Uudisrakennus vapauttaa sairaalan pohjakerroksen nykyiset päivystystilat, teho-osaston ja lasten päivystyksen tilat. Suunnitelmassa ehdotetaan, että näihin tiloihin peruskorjataan uudet tilat päiväkirurgialle. Nämä uudet tilat mahdollistavat osaltaan raskaan leikkaussalikirurgian vaihtumista päivä- ja lyhytjälkihoitoisen kirurgiaan. Korjauksen tavoitevuosi on Suunnitelmassa esitetään myös, että Jorvin sairaalan kolme potilastornia peruskorjataan vuorotellen yksi kerrallaan päivystyksen uudistilojen käyttöönoton jälkeen. Korjaukset aloitetaan N-tornista, jossa on kaksi synnyttäjien osastoa ja kolme Espoon kaupungin terveyskeskusosastoa. Tavoitteena on vuodeosastotilojen nykyaikaistaminen ja mm. eristyshuoneiden rakentaminen. Päiväkirurgialta aikanaan vapautuviin tiloihin on suunniteltu remontoitavaksi ajanvarauspoliklinikkatiloja vuonna Välinehuollolta vapautuviin tiloihin suunnitellaan synnytysosaston laajennusta tai vaihtoehtoisesti kliinisen kemian laboratorion toimintoja joko pysyvästi tai remontin aikaiseksi väistötilaksi. Koko HUS:ia palveleva moniongelmaisten, pitkäaikaissairaiden lasten osasto ehdotetaan suunnitelmassa peruskorjattavaksi joko vuonna 2009 käyttöönotettaviin lastenpäivystyksen tiloihin tai välinehuoltokeskukselta vapautuvalle alueelle. Yleissuunnitelman hankeohjelmaan sisältyy myös röntgenin tilojen vaiheistettava peruskorjaus, joka alkaisi vuonna 2014, kliinisen kemian laboratorion peruskorjaus vuonna 2015 ja sairaalan keittiön ja ruokasalin peruskorjaus vuodesta 2016 alkaen. JN Kuva: Jukka Lehto Meilahden tornin remontin suunnittelu alkaa kesällä Meilahden sairaalan vuodeosastojen peruskorjauksen hankesuunnittelu aloitetaan ensi kesänä. Potilastornin peruskorjaus alkaa rakennussuunnitelman valmistuttua keväällä 2011 ja se kestää kolme vuotta. Koko potilastorni remontoidaan yhtä aikaa. Vaikka sairaalan julkisivu on korjattu , useissa kerroksissa on kosteusvaurioita. Myös talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneet eikä niissä ole tarvittavaa kapasiteettia ilmanvaihtoon eikä sähkö- ja lääkintätekniikkaan. Potilastornin pohjoispuoliset potilashissit on myös korjattava. Suurta osaa sairaalan vuode-, teho- ja valvontaosastoista ei voida siirtää remontin ajaksi pois Meilahden alueelta, koska niiden toiminta on sidoksissa mm. päivystykseen ja toimenpideyksiköihin. Perus- korjauksen aikainen väistötilojen tarvearviointi onkin iso osa hankesuunnittelua. Ensiarvion mukaan alueelle tarvitaan väliaikainen matala rakennus eli parakkisairaala vuodeosastoja varten. Väliaikaisrakennus toiminee myöhemmin myös muiden rakennusten peruskorjausten aikaisena väistötilana. Työt sairaalan toimenpide- ja laboratoriosiivissä jatkuvat normaalisti peruskorjauksen aikana. Korjauksen valmistuttua Meilahden sairaalan toiminta painottuu päivystykseen ja kiireelliseen erikoissairaanhoitoon ja niistä aiheutuviin tarpeisiin. Potilastorniin tulee noin peruskorjauksen jälkeen 370 sairaansijaa. Vuodeosastokerrokseen tulee sairaansijaa. TN Meilahden potilastornin peruskorjaus alkaa nyt rakenteilla olevan Kolmiosairaalan valmistuttua. Kuva: Jarmo Nummenpää 6 HUSARI 1/helmikuu 2009

7 Ajan syke Robotti on väsymätön kirurgin käsien jatke Meilahden sairaalan leikkausosastolla on otettu käyttöön leikkausrobotti. Robottiavusteisesti on tarkoitus tehdä urologisia, sydänkirurgisia ja vatsaelinkirurgisia leikkauksia. Robotti otetaan myöhemmin käyttöön myös gynekologisissa ja tietyissä lastenkirurgisissa leikkauksissa. Operatiivisen tulosyksikön asiantuntijat ovat perehtyneet robottiavusteiseen hoitomenetelmään, laitteistoon ja leikkaustuloksiin muutaman viime vuoden aikana. Syksyllä 2008 kaksi urologia vieraili Floridassa. Tärkein oppi tältä robottiavusteiseen kirurgiaan erikoistuneelta klinikalta oli se, että leikkausten keskittämisen ansiosta hoitotulokset paranevat, toimintaprosessit kehittyvät ja leikkaus- ja hoitoajat lyhenevät. Tietokoneavusteisen robottikirurgian etuja ovat kolmiulotteinen kuva, kertainen suurennus, instrumenttikärkien parempi liikkuvuus, kirurgin sydämenlyönneistä aiheutuvan fysiologisen vapinan poistuminen ja robottikäsien väsymättömyys. Robotti mahdollistaa täsmäkirurgian, jossa kudosrajojen erottelu helpottuu ja leikkauksenaikainen verenvuoto vähenee, samoin leikkausalueen kudostrauma jää vähäiseksi. Leikkauksen kestoaika lyhenee ja potilaat joutuvat viipymään sairaalassa entistä lyhemmän ajan. Robotti on eräänlainen kirurgin käsien jatke ja väsymätön assistentti. Leikkausrobotti ei leikkaa ketään itsenäisesti, vaan leikkauksen tekee edelleen kokenut kirurgi, kertoo ylilääkäri Kimmo Taari. Ensimmäinen leikkaus helmikuussa Robottilaitteisto saatiin Meilahteen vuodenvaihteessa. Koulutus robottiavusteiseen laparoskooppiseen Vauvabuumi pääkaupunkiseudulla Ensimmäiset robottiavusteiset leikkaukset päästään tekemään helmikuussa. kirurgiaan on alkanut ja vastaava ylilääkäri Caj Haglund kertoo, että uusi leikkaussali varustetaan tammikuun aikana kuntoon. Samaan aikaan leikkaustiimin koulutus jatkuu ja huipentuu ensimmäiseen robottiavusteiseen leikkaukseen helmikuun toisella viikolla. Erikoisaloista ensimmäisenä robottiavusteiset leikkaukset aloittaa urologia eturauhasen poistoleikkauksilla. Hyks-alueella leikattiin vuoden 2007 aikana yhteensä 143 radikaalia prostatektomiaa, mutta keskittämällä eturauhasen poistoleikkaukset HUS-alueella päästään robotin avulla vuodessa noin 200 leikkaukseen. Leikkausrobotin käyttö yleistyy myös muissa urologisissa leikkauksissa. MK Kuva: Timo Löfgren Pääkaupunkiseudulla syntyi viime vuonna 505 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa syntyneitä oli noin 800 enemmän kuin vuonna 2007, joten pääkaupunkiseudun sairaaloiden osuus viime vuonna syntyneiden määrän kasvusta on suuri. Pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa synnytysten määrä oli suurin 20 vuoteen. Porvoon sairaalan synnytysosasto oli suljettuna kesällä neljä viikkoa. Kesäsulun aikana 71 Porvoon alueen äitiä synnytti Hyksissä eli tosiasiallinen pääkaupunki- seudun synnytysten lisäys oli siis 437. Naistenklinikalla synnytyksiä hoidettiin 401 enemmän kuin edellisenä vuonna, Kätilöopistolla 76 ja Jorvissa 31. Vireä naiskuoro Sairaanhoitajalaulajat hakee joukkoonsa uusia hyvä-äänisiä ja innokkaita laulajia. Harjoittelemme maanantai-iltaisin Lastenlinnassa klo Kiinnostuitko? Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan. Lisätietoja: Nina Melasalmi tai Liisa Pulkkinen helmikuu 2009/1 HUSARI 7

8 Ajan syke Markku S. Niemisestä muotokuva Suomen ensimmäisen kardiologian professori Markku S. Nieminen ikuistettiin muotokuvaan, jonka maalasi taitelija Serguei Zlenko. Nieminen kiinnostui jo opiskeluaikanaan 1970-luvulla sydänsairauksista, niiden tutkimuksista ja hoidosta. Hänen ensimmäisiä tehtäviään oli toimia Sydänliiton punaisen sydämen tutkijalääkärinä ja siten vaikuttaa kansallisen verenpaineohjelman luomiseen. Nieminen on Suomen ensimmäisiä sydämen ultraäänitutkimuksen kehittäjiä ja väitellyt aihepiiristä vuonna Hän on tutkinut sepelvaltimosairauksiin ja sen vaurioihin, kuten sydäninfarkteihin, liittyvää sydänlihasvaurion merkitystä ja vaikutusta sydämen toimintaan. Vuonna 1984 Nieminen käynnisti sydänbiopsiatoiminnan, joka mahdollisti sydämensiirtotoimenpiteet, ja joista hän vastasi vuoteen 2002 saakka. Hän on hoitanut kahta kolmasosaa kaikista Suomen sydänsiirtopotilaista. Viime vuosina Nieminen on keskittynyt erityisesti sydämen vajaatoiminnan tutkimukseen ja on vastannut vajaatoimintapotilaiden kansainvälisten käypä hoi- to -suositusten kirjoittamisesta ja potilaiden luokittelusta. Niemisen toiminnalle on tyypillistä korkea ammattitaito, selkeät linjaukset, valmius muutoksiin sekä yhteistyökykyisyys. Hänet tunnetaan taitavana sydän lääkärinä ja hän on sekä potilaiden että kollegojen suuresti arvostama, kertoi professori Marja-Riitta Taskinen muotokuvan paljastuspuheessaan. Markku S. Nieminen kertoi muotokuvansa edustavan iloa toimia yhteistyössä ahkeran ja alaansa sitoutuneen hoito- ja avustavan henkilöstön kanssa kardiologian poliklinikalla, osastoilla ja sydäntutkimusosastolla. Lisäksi hän toivoi, että muotokuvaan piirtyy kuva laaja-alaisesta ja kokonaisvaltaisesta terveydenhuollon toiminnan hahmottamisesta. Olen panostanut asiantuntijana toimintatapojen kehittämiseen. On yhdessä haettava ne keinot, millä julkinen terveydenhuolto hoitaa tyylikkäästi diagnostiikan ja hoidon. Meidän tulee hakea mallia niistä akateemisista keskuksista, joissa on myös vahvaa taloudellisuusajattelua, kuten Harvard Medical Schoolista tai Hollannista, totesi Nieminen omassa puheenvuorossaan. AMH Markku S. Niemisen muotokuva kuvastaa yhteistyön iloa. Muotokuvan paljastustilaisuuteen osallistui suuri joukko sydänlääkärin ystäviä ja kollegoita. Kuvat: Timo Löfgren Työpaikkailmoitukset niittävät mainetta HUS:n uudistunut ilme rekrytointi-ilmoittelussa on palkittu. Mainostoimisto Zeeland sai HUS:lle suunnittelemistaan ilmoituksista kultaisen palkinnon mainosalan kansainvälisessä Creativity Annual Awards -kilpailussa. HUS:n ilmoitukset osallistuivat kisaan sen julkisten palvelujen sanomalehtimainosten sarjassa. Helsingin Sanomien tutkimuksessa ilmoituksemme sai koko tietopankin korkeimman arvion ominaisuuksissa Antaa positiivisen kuvan työantajasta ja tekee työnantajasta kiinnostavan. Syksyn ajan ilmoittelussa käytettiin kuvituksena Jorvissa kuvatun Sairaala syke -sarjan upeita ammattilaisia. Televisiosta tuttuina, luotettavina osaajina he vahvistivat myös ilmoituksissa kuvaa sairaaloistamme hyvinä hoitopaikkoina. HUS:n rekrytointi-ilmoitukset sanomalehtiin ja alan ammattilehtiin suunnittelee mainostoimisto Zeeland. Zeelandilla ja HUS:lla on viime vuonna tehty puitesopimus, joka kattaa myös tänä vuonna teetettävät mainostoimistotyöt. Päivi Laurila HUS-rekrystä ja Zeelandin Teija Himberg ja Pia Gran iloitsevat HUS:n työpaikkailmoitusten saamasta palkinnosta. Kuva: Riitta Lehtonen 8 HUSARI 1/helmikuu 2009

9 Ajan syke Pharmaca Fennica 2009 Kuva: Tero Hanski Tuomiokirkon joulukonserttiperinne elää vahvana Jo neljännesvuosisadan ajan on sairaalan väellä, potilailla ja omaisilla ollut mahdollisuus aloittaa joulunvietto Tuomiokirkon joulukonsertilla. Kirkko oli jälleen kerran täynnä ja parhaita istumapaikkoja tultiin varaamaan jo puoli tuntia ennen konsertin alkua. Unioninkadun neljännen sisätautiklinikan konserttina alkanut traditio on nykyään avoin kaikille. Joulukonserttien 25. juhlavuosi antaa aihetta muisteluun. Ihmiset odottavat tätä ja arvostavat elämystä. Monelle joulu alkaa siitä kun konsertin lopussa valot himmennetään, kynttilät sytytetään ja Cantores Minores laulaa Jouluyö juhlayö, apulaisylilääkäri Per-Henrik Groop kertoo. Konsertin muoto on vakiintunut alusta lähtien samaksi: tunti tiistaina ennen joulua työpäivän jälkeen. Cantores Minores on esiintynyt kaikissa konserteissa ja Tapio Tiitu on toiminut urkurina ensimmäistä kertaa lukuunottamatta. Idea joulukonsertista syntyi neljännen sisätautiklinikan työtovereiden Groopin ja Svante Stenmanin kesken. Groopille konsertti merkitsee niin tradition kuin hyvän edesmenneen ystävän ja neljännen sisätautiklinikan muiston vaalimista. Unioninkadun klinikka merkitsi meille paljon. Nykyään iloitsen siitä, että yhä useampi pääsee osalliseksi hienosta perinteestä. Intiimistä yhden klinikan konser- tista on tullut koko Hyksiä yhdistävä traditio. Kiitos Groopin Monica-vaimon kontaktien, konserttiin on saatu toinen toistaan loistavampia solisteja. Kaikki isot nimet ovat olleet mukana: Matti Salminen, Jorma Hynninen, Peter Lindroos, Walton Grönroos ja tietysti Monica Groop. Solistit ovat tulleet mielellään, moni tähti palaa sopivasti jouluksi Suomeen, Groop kertoo. Edellä mainittujen lisäksi solisteina ovat olleet ainakin Petteri Salomaa, Jaakko Ryhänen, Cynthia Makris, Raimo Sirkiä, Sauli Tiilikainen ja Lilli Paasikivi. Ylilääkäri Carola Grönhagen- Riska kertoo, että fokus on alusta alkaen ollut musiikissa. Suuret tähdet ovat laulaneet ylhäällä urkujen vieressä yleisön takana. Aluksi kukaan ei edes taputtanut. Nykyään kyllä, mutta yhä tunnelma on hillitty ja harras. Grönhagen-Riska kertoo, että Tuomiokirkko oli aikanaan neljännen sisätautiklinikan kotikirkko, vain kadunylityksen päässä sairaalasta. Huonosti liikkuvien potilaidenkin oli helppo päästä konserttiin. Haluamme tarjota yhteisen hetken joululahjan potilaille, omaisille ja sairaalan väelle. Nykyäänkin Tuomiokirkossa on rauhoittava tunnelma, kirkko on täynnä, mutta kaikki kuitenkin mahtuvat sinne hyvin. Tiina Sandberg Päivitä tietosi! Suomessa käytettävien lääkkeiden valikoima muuttuu ja uudistuu vuosittain. Pharmaca Fennica sisältää tiedot useimmista Suomessa markkinoilla olevista lääkkeistä sekä tavallisimmista perusvoiteista, kliinisistä ravintovalmisteista ja CE-merkityistä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Pharmaca Fennica kirjan hinta on 76 + toimituskulut 14 (sis. alv). Tilauksen voi tehdä postitse tai faksaamalla tämä ilmoitus Lääketietokeskukseen (09) tai sähköpostilla Tilaan Pharmaca Fennica kirjan Nimi Ammatti Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka LÄÄKETIETOKESKUS OY, PL 109, Helsinki puh. (09) helmikuu 2009/1 HUSARI 9

10 Ajan syke Töölön neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä Eliisa Valovirta on valittu vuoden 2008 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi. Eliisalle on kertynyt kokemusta jo kahdeksan vuoden ajalta Töölöstä: vuosi vuodeosastolla, viisi teholla ja nyt toista vuotta leikkurissa. Sairaanhoitajaksi val- Eliisa Valovirta on vuoden uusmaalainen sairaanhoitaja Eliisa Valovirta kukitettiin Järvenpäässä, kun valinta julkistettiin sairaanhoitajaliiton puurojuhlassa. mistumisensa jälkeen Eliisa aloitti työskentelyn Töölön sairaalan neurokirurgian osastolla 6, josta siirtyi tehovalvontaosastolle. Neurokirurgian klinikkaan hän osasi hakeutua äitinsä, perushoitaja Marja-Liisa Valovirran esimerkin mukaisesti. Paikka oli tullut tutuksi jo opiskeluaikojen keikkahommissa. Lähdin lukion jälkeen suoraan sairaanhoitajakouluun, josta valmistuin jouluksi Suvussani on paljon sairaanhoitajia, joten kai ammatinvalinta on sukurasite, Eliisa nauraa. Työ on tosi mielenkiintoista! Olen edelleenkin valmis ja halukas oppimaan uutta. Voisin harkita jatko-opiskelujakin. Eliisa on toiminut neurokirurgi an klinikassa monessa eri työpisteessä, joista on karttunut vahva kliininen osaaminen neurokirurgisen potilaan eri hoidon vaiheissa niin vuodeosastolla, tehovalvontaosastolla kuin leikkaussalissakin. Vuoden uusmaalaisen sairaanhoitajan valintaperusteissa todetaan, että Eliisa on sairaanhoitajana luotettava, joustava ja vastuuntuntoinen. Hän hoitaa potilaita huolellisesti ja ottaa aktiivisesti selvää potilaiden hoitoon liittyvistä asioista. Hän on kantanut vastuuta myös osaston yleisistä asioista ja tuonut hyviä kehitysideoita osastolle. Eliisan aktiivisen työotteen ja hyväntuulisen persoonan ansiosta hän on luonut työyhteisöön hyvää ilmapiiriä oikeudenmukaisuudellaan ja yhteistyöhengellään ja edistänyt toimeliaisuutta asioiden hoidossa. Haluaisin painottaa kaikille, kuinka tärkeää työyhteisön hyvinvointi on. Kiireenkin keskellä voi olla positiivinen. Se pitää yllä hyvää fiilistä, Eliisa muistuttaa. Työskenneltyään tehovalvontaosastolla viisi vuotta Eliisa toivoi työnkiertoa neurokirurgian leikkaus- ja anestesiaosastolle lähinnä anestesiahoitajan tehtäviin. Työnkierto järjestyi, sillä klinikassa on tarkoitus tukea neurokirurgisen potilaan hoitoprosessin kokonaisuuden hallintaa. Kannustan kaikkia työnkiertoon! Se avartaa näkemyksiä ja kokemuksia. Eliisan nykyinen tehtävä käsittää anestesiasairaanhoitotyön neurokirurgisella leikkaus- ja anestesiaosastolla sekä neuroradiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden yhteydessä. Valintaperusteluissa todetaan edelleen, että Eliisa on esimerkillinen sairaanhoitaja. Hän omaa vahvan ammatti-identiteetin, on valmis kehittämään itseään ja ohjaamaan aloittelijoita ja opiskelijoita, pyrkii kehittämään osastoa ja perehtyy isoihin kokonaisuuksiin, mutta samalla suhtautuu jokaiseen potilaaseen yksilönä lämpimästi ja rohkaisevasti. Vaikka aluksi olin hämilläni valinnasta, olen kuitenkin tyytyväinen. On hienoa saada arvostusta työlleen, iloitsee Eliisa. MK Meluherkkyys rasittaa sydäntä Meluherkkyys on yksilöllinen ominaisuus, ja sillä on yhteys muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen ja stressiin, osoittaa työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejevin väitöstutkimus. Heinonen-Guzejev selvitti suomalaisen kaksosaineiston avulla, mihin somaattisiin ja psykologisiin ominaisuuksiin meluherkkyys liittyy, selittävätkö perintötekijät sen eroja, ja liittyykö meluherkkyys kuolleisuuteen erityisesti sydänja verisuonitautien osalta. Tutkimukseen osallistuneista 38 prosenttia oli meluherkkiä, ja geneettiset erot selittivät 36 prosenttia yksilöiden välisistä eroista meluherkkyydessä. Meluherkkyydellä havaittiin yhteys muun muassa kohonneeseen verenpaineeseen, uni- ja rauhoittavien lääkkeiden sekä särkylääkkeiden käyttöön, tupakointiin ja stressiin. Meluherkkien naisten sydänja verisuonitautikuolleisuus oli tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin ei-meluherkkien naisten. Meluherkkyyden ja elinaikaisen melualtistuksen välinen yhteisvaikutus oli naisilla tilastollisesti merkitsevä sepelvaltimotautikuolleisuudessa. Miehillä vastaavaa ei todettu. Yhtenäinen ohjeistus lasten lääketutkimuksiin Asiantuntijaryhmä on saanut valmiiksi yhtenäiset asiakirjamallit ja ohjeistukset käytettäväksi lapsille tarkoitettuja lääkkeitä koskevissa tutkimuksissa Suomessa. Työ tehtiin yliopistosairaaloiden lapsia hoitavien lääkäreiden yhteisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston FINPEDMEDin aloitteesta. Euroopan Unionin jäsenvaltioissa on vuodesta 2007 asti ollut voimassa asetus, jonka mukaan lapsille tarkoitetut lääkkeet on tutkittava myös lapsilla, ja tämä merkitsee lastenlääketutkimusten lisääntymistä EU:n alueella. Asiantuntijoiden laatima ohjeisto sisältää sekä lapsia että heidän huoltajiaan koskevat asiakirjamallit käytettäväksi kliinisissä lääketutkimuksissa. Malleissa on huomioitu tutkittavan lapsen kehitys- ja ymmärrystaso, huoltajien tiedonsaamisen tarve sekä tutkimusta säätelevien lakien vaatimukset. Mallit on tarkoitettu kliinistä tutkimustyötä tekevien lääkäreiden ja tutkivan lääketeollisuuden käyttöön, ja ne tullaan julkaisemaan myös ruotsiksi ja englanniksi, kertoo FINPEDMEDin toiminnanjohtaja Pirkko Lepola. Kansainvälisten eettisten periaatteiden ja Suomessa lääketieteellistä tutkimusta säätelevän lain mukaan sekä lapselle että hänen huoltajilleen on annettava riittävästi tietoa tutkimuksesta siinä vaiheessa, kun lasta pyydetään siihen mukaan. Tutkimukseen osallistumisen edellytyksenä on harkittuun ja ymmärrettyyn tietoon perustuva vapaaehtoinen suostumus. Alaikäisen osalta suostumuksen antaa huoltaja, mutta sen tulee perustua lapsen omaan oletettuun tahtoon ja myönteiseen mielipiteeseen. Viisitoista vuotta täyttänyt nuori voi erityistapauksissa antaa itsenäisen suostumuksen, mutta osallistumisesta on kuitenkin ilmoitettava huoltajalle. Luku- ja kirjoitustaitoisilta alle 15-vuotiailta lapsilta edellytetään huoltajan suostumuksen lisäksi omaa kirjallista suostumusta, mikäli lapsi on riittävän kypsä ymmärtämään asian. Ohjeisto ja lomakemallit ovat saatavilla muun muassa FINPED- MEDin internet-sivuilta 10 HUSARI 1/helmikuu 2009

11 Tiedekunnan uutisia Teksti: Päivi Lehtinen, Meilahden kampuksen tiedottaja, Helsingin yliopisto/viestintä Herpesviruksella yhteys MS-tautiin? FM Oskari Virtasen väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että ihmisen herpesvirus HHV-6 saattaa olla yhteydessä MS-taudin kehittymiseen. HHV-6 esiintyy kahtena alatyyppinä, joista tyypin HHV-6B on todettu aiheuttavan vauvarokkoa. HHV-6Aalatyypin taas ei ole kiistattomasti osoitettu aiheuttavan mitään tautia. On kuitenkin pidetty mahdollisena, että sillä on yhteys joihinkin keskushermoston sairauksiin, kuten aivotulehdukseen ja MS-tautiin. Virtanen tutki HHV-6-proteiinien esiintymistä MS-tautia sairastaneiden potilaiden aivokudosnäytteistä ja vertasi tuloksia verrokkipotilaiden aivokudoslöydöksiin. Lisäksi Hyksin neurologian poliklinikalla kerättiin vuosina seerumi- ja selkäydinnestenäytteitä MS-tautia sairastavilta potilailta ja verrokeilta sekä 53 lapsipotilaalta, joilla epäiltiin aivotulehdusta. HHV-6-vasta-aineita todettiin 70 prosentilla MS-potilaiden aivokudosnäytteistä, kun verrokeilla Raskauden loppuvaiheessa ja ensimmäisen puolen vuoden aikana annettu probioottilisä ei anna lapselle kestävää suojaa allergiaa vastaan, mutta keisarileikkauksella syntyneet lapset hyötyvät probioottilisästä muita enemmän. Näin osoittaa Hyksissä ja Helsingin yliopistossa tehty tutkimus, johon osallistui yli äitiä lapsineen. Tutkimukseen otettiin mukaan äitejä, joiden lapsilla oli lisääntynyt riski kehittää allerginen sairaus. Äidit käyttivät neljää maitohappobakteerikantaa sisältävää probioottiyhdistelmää tai lumevalmistetta päivittäin viimeisen raskauskuukauden ajan, ja samaa valmistetta annettiin vauvoille kuuden kuukauden ikään asti. Vauvoille annettiin lisäksi myös hiilihydraattiravintolisää. Lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä, probioottien allergiaa ehkäisevä vaikutus oli nähtävissä, mutta viiden vuoden iässä allergiset sairaudet ja allerginen herkistymisen luku oli 30 prosenttia. Seeruminäytteissä ei HHV-6B-tyypin vastaaineiden esiintymisessä ollut eroja eri ryhmien välillä; sen sijaan HHV- 6A-tyypin vasta-aineita löytyi useammin ja suurempina pitoisuuksina MS-tautia sairastavien potilaiden seerumista kuin verrokeilla. Aivo-selkäydinnesteestä löytyi HHV6-vasta-aineita kolmelta diagnosoidulta ja neljältä mahdolliselta MS-potilaalta, kun taas verrokkiryhmässä keneltäkään ei löytynyt näitä vasta-aineita aivoselkäydinnesteestä. Tulokset viittaavat siihen, että MS-potilailla saattaa olla aktiivinen tai krooninen HHV-6-infektio, joka vaikuttaa MS-taudin syntyy ja kehitykseen, Virtanen sanoo, mutta korostaa, että lisätutkimukset ovat vielä tarpeen. HHV-6 on kuitenkin syytä ottaa huomioon laajemminkin, kun tutkitaan keskushermoston sairauksia, joiden aiheuttajaa ei tunneta. Virtasen väitöskirja tarkastettiin Probioottilisä ei suojaa lapsia allergialta yhtä yleisiä sekä probioottia että lumevalmistetta saaneilla lapsilla. Keisarileikkauksella syntyneillä probioottia saaneilla lapsilla kuitenkin todettiin viiden vuoden iässä vähemmän IgE-välitteistä allergista sairautta kuin lumevalmistetta saaneilla. Eroavuutta saattaa selittää se, että keisarileikkauksella syntyneiden lasten suoliston normaaliin bakteerikantaan bifidobakteerit ja laktobasillit kotiutuvat myöhemmin kuin alateitse syntyneiden lasten. On mahdollista, että voimakkaampi, pidempi ja mahdollisesti vaihtelevilla bakteerikannoilla tehty lapsen immuunijärjestelmän ärsytys saisi aikaan paremman suojavaikutuksen, arvioi erikoislääkäri, LT Mikael Kuitunen Iho- ja allergiasairaalasta. Professori Erkki Savilahden johdolla tehty tutkimus on julkaistu Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä. Ennätysmäärä tohtoreita Lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettujen tohtorintutkintojen määrä on pitkän aikaa ollut vuosittain Viime vuonna määrässä tapahtui melkoinen loikkaus ylöspäin, sillä tiedekunnassa suoritettiin viime vuoden aikana 126 tohtorin tutkintoa. Lisäys tapahtui lähinnä filosofian tohtoreiden tutkinnoissa, kun taas lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtoreiden tutkintojen määrä on pysynyt suunnilleen viime vuosien tasolla. Filosofian HLL Kim Lembergin farmakologian alan väitöskirja tarkastettiin lääketieteellisessä tiedekunnassa joulukuussa Vastaväittäjänä oli professori Mika Scheinin Turun yliopistosta (vas.) ja kustoksena toimi professori Esa Korpi. Dosentti Tarja Stenbergin koordinoima, vuonna 2005 käynnistynyt Sleep restriction -tutkimushanke on otettu mukaan äsken julkaistuun EUtutkimusta esittelevään Research for Europe A selection of EU success stories -kirjaan. Kirjaan valittiin neljäkymmentä EU:n kuudennesta puiteohjelmasta rahoitettua hyvin edennyttä tutkimushanketta. Sleep restriction -hankkeessa on tutkittu unen laatuun ja määrään vaikuttavia biologisia ja sosiologisia tekijöitä sekä selvitetty, millaisia terveydellisiä vaikutuksia unihäiriöillä ja riittämättömällä nukkumisella voi olla. Helsingin yliopiston lisäksi hankkeessa on mukana neljä yliopistoa Englannista, Belgiasta, Saksasta ja Sveitsistä. EU rahoitti tohtoreita tiedekunnasta valmistui viime vuonna 46, lääketieteen tohtoreita 75 ja hammaslääketieteen tohtoreita viisi. Filosofian tohtorin tutkintojen lisääntyminen lääketieteellisessä tiedekunnassa kertoo, että myös lääketieteellinen tutkimus on muuttunut yhä monitieteisemmäksi. Viime vuonna tiedekunnassa väitteli muun muassa diplomi-insinööri, maa- ja metsätaloustieteen maisteri sekä valtiotieteen maistereita. Unitutkimuksesta EU:n menestystarina tänä vuonna päättyvää hanketta 4,4 miljoonalla eurolla. Stenberg toteaa, että uni on hyvin kiinnostava tutkimuskohde sekä tutkijoille että suurelle yleisölle, koska aihe koskettaa jokaista. Univaje on yleinen ongelma, ja sillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Monitieteisessä Sleep restriction -hankkeessa koottiin yhteen eri puolilla Eurooppaa meneillään olevaa unitutkimusta ja saatiin kokonaiskuva eurooppalaisten nukkumiseen ja lepoon liittyvistä ongelmista. Kokonaiskuvan hahmottaminen auttaa etsimään ratkaisuja, Stenberg sanoo. helmikuu 2009/1 HUSARI Kuva: Wilma Hurskainen 11

12 Artikkelit Leikkaus palauttaa hymyn Kaksivaiheinen kirurginen hoito isoine leikkauksineen soveltuu nuorehkolle tai keskiikäiselle kasvohermohalvauspotilaalle. Teksti: Irma Heiskanen-Haarala Kuvat: Timo Löfgren 12 HUSARI 1/helmikuu 2009

13 Kasvohermopotilaiden hoidossa plastiikkakirurgit tekevät tiivistä yhteistyötä korvaklinikan ja neurokirurgian kanssa. Kasvojen ilmeillä on valtava sosiaalinen merkitys, ja varsinkin nuorelle naiselle kasvohermohalvaus on kova kolaus itsetunnolle. Kasvohermohalvaus haittaa syömistä ja puhumista, ja silmä ärtyy herkästi, kun alaluomi löystyy. Kasvohermohalvausleikkauksia on tehty jo vuosikymmeniä. Koska kirurginen hoito on haastavaa ja vuosien varrella tarvitaan useita eri tyyppisiä leikkauksia, lieviä kasvohermo-oireita hoidetaan nykyisin botuliini-injektioilla, lamaamalla terveen, yliaktiivisen puolen kasvolihaksia. Lievät kasvohermohalvaukset eivät ole harvinaisia, ja 90 prosenttia niistä paranee omia aikojaan. Näiden Bellin pareesiksi luokiteltavien halvausten arvellaan johtuvan infektiosta, mutta varmuutta aiheuttajasta ei ole. Jos neurokirurgisessa leikkauksessa on tullut kasvohermohalvaus, odotetaan ensin, parantaako luonto sen. Aina ei tiedetä, mikä on hermon toipumiskyky. Tuoretta vammaa tai jo neurokirurgisessa leikkauksessa ilmenevää hermovauriota voidaan yrittää korjata saman tien ompelemalla. Neurokirurgian kehitys vähentää halvauksia Pääosa Töölön sairaalan plastiikkakirurgiassa hoidettavista kasvohermohalvauksista on tullut kuulohermokasvaimen leikkauksen, aivoleikkauksen, sylkirauhasleikkauksen tai vamman jälkeen. Koska neurokirurgia on kehittynyt, näemme entistä vähemmän leikkauksen jälkeisiä kasvohermohalvauksia. Tyypillisimmin kasvohermohalvaus tulee hyvänlaatuisen kuulohermokasvaimen vuoksi; kasvohermo on vaurioitunut jo kasvaimen takia tai sitten leikkauksessa, kertoo plastiikkakirurgi Sinikka Suominen. Hän tekee valtaosan kasvohermohalvauksen korjausleikkauksista Suomessa ja kertoi aiheesta Lääkäripäivillä otsikolla Hymyä veitsen avulla. Alun perin hymy-leikkausta kehitti Hyksissä jo edesmennyt Börje Sundell, sitten Sirpa Asko-Seljavaara, joka opetti leikkaustekniikkaa Sinikka Suomiselle. Viime toukokuussa kasvohermohalvauksen leikkaushoidosta väitteli Töölön sairaalassa työskentelevä plastiikkakirurgi Tuija Ylä-Kotola. Hän päätteli väitöskirjassaan, että tulevaisuudessa kasvutekijähoidot saattavat parantaa hermo- ja lihassiirteen toimintaa. Suomessa tehdään vuosittain isoa, kaksivaiheista kasvohermoleikkaushoitoa, jossa ensin tunneloidaan hermosiirre kasvojen terveeltä puolelta halvaantuneeseen poskeen ja puolen vuoden päästä hermoon yhdistetään lihassiirre muualta kehosta. Lopulta terve kasvohermo käskyttää myös lihassiirrettä ja hymy syntyy luonnollisen impulssin mukaan oikeaan aikaan, Suominen kuvaa. Leikkauksella ei koskaan saada aivan luonnollista, kolmiulotteista hymyä, ja iän myötä kudosten veltostuessa leikkaustulos voi heikentyä. Jokaiselle potilaalle yksilöllinen ratkaisu Ylä-Kotolan väitöstutkimuksessa 60 prosentilla hermotetun lihassiirteen saaneista potilaista siir- helmikuu 2009/1 HUSARI 13

14 Sinikka Suominen erikoistui plastiikkakirurgiksi, koska tällä alalla lääkäri oppii pitkälle kehitellyt leikkausmenetelmät ja saa mahdollisuuden käyttää omaa luovuuttaan. re toimi hyvin ja 78 prosenttia potilaista koki elämänlaatunsa parantuneen. Potilailla, joilla lihassiirteen toiminta ajan myötä heikkeni, magneettikuvaus osoitti lihassiirteen selvästi kutistuneen. Koepaloista selvisi, että lihassiirteen säikeet ja hermosiirteen toimivien hermojen määrä vähenivät vuosien mittaan merkittävästi niilläkin, joilla lihassiirre toimi hyvin. Isoon kasvohermoleikkaukseen tuleva tyypillinen potilas on nuorehko tai keski-ikäinen aikuinen. Hermon toipuminen on parempaa nuoremmalla. Monisairaille vanhuksille tehdään mekaanisia ripustuksia, esimerkiksi omilla lihaskalvosiirteillä kiristetään poskea, Suominen kertoo. Synnynnäiset kasvohermohalvaukset ovat hyvin harvinaisia, ja ne pyritään leikkaamaan kouluiässä. Sinikka Suominen oli vuoden opettelemassa suusyövän korjausleikkauksia ja hymy-leikkauksia Taiwanissa Taipeissa. Kasvohermoleikkauksessa jokaiselle potilaalle tulee erilainen ratkaisu. Ihmisen anatomia on yksilöllinen, ja jokaisella on kehossaan erilaisia varaosia. Luonnollisessa hymyssä toistakymmentä lihasta tekee työtä. Haaste on, millä saataisiin liikettä moneen suuntaan yhtä aikaa, alaleuka vetämään alas ja poski ylös. Jos kasvohermoleikkauksessa käytetään paikallisia lihassiirteitä, joudutaan uhraamaan purentalihasta. Jos käytetään etäsiirrettä reidestä, ensimmäisessä leikkauksessa otetaan vain hermosiirre terveestä poskesta. Tämä on 3 4 tuntia kestävä keskisuuri leikkaus, ja siitä toipuu parissa viikossa. Toisen vaiheen leikkaus kestää koko päivän, 6 8 tuntia. Siinä on mukana 2 3 plastiikkakirurgia ja toipumiseen menee kuukausi. Tulos näkyy vasta puolen vuoden päästä toisesta leikkauksesta. Leikkaus korjasi kasvojen tasapainoa Luontaisterapeutti Anneli Rusaselle tehtiin viisi vuotta sitten kasvohermoleikkaus. Silloin hän oli juuri jäänyt eläkkeelle opettajan työstään. Kasvohermohalvaus oli haitannut elämää 30 vuotta. Olin vuonna 1972 laskettelemassa Luostolla ja kaaduin. Korva alkoi tikittää enkä pysynyt pystyssä. Muutama vuosi myöhemmin Rusaselle tuli tunne, että silmä jäätyy pakkasella. Seuraavaksi hän huomasi, että f-kirjaimen lausuminen oli vaikeaa. Kasvojen toinen puoli roikkui, ilmeet olivat vinot ja silmä kuivui. Anneli Rusasen elämänlaatu parani kasvohermoleikkauksen ansiosta. Rusanen asui Espoossa, sitten Ruotsissa ja välillä Saksassakin, missä hän opiskeli luontaislääketiedettä. Eri puolilla tehtiin erilaisia tutkimuksia. Lopulta löytyi verisuonikasvain hemangiooma, jota ei voitu poistaa. Silmätippojen ansiosta elämänlaatu hiukan parani. Jo 50-vuotiaana Rusasella oli mahdollisuus päästä kasvohermoleikkaukseen, mutta hän halusi ensin nähdä siitä videon. Hän perui leikkauksen, kun selvisi, miten isosta operaatiosta on kyse. Ennen eläkkeelle jääntiään Rusanen meni vielä työpaikkalääkärille, ja käynnin jälkeen tuli kutsu Töölöön. Nyt syntyi luottamus hoitavaan lääkäriin, ja kaksivaiheinen leikkaushoito toteutettiin. Olen erittäin tyytyväinen leikkaukseen. Se kannatti, vaikka leikkauskokemukset olivat rankat. Leikkausarpi jouduttiin avaamaan kaksi kertaa. Oli kuin jyrä olisi ajanut ylitseni. Toipuminen vei 2 3 kuukautta. Kasvot ovat nyt esteettisesti paremmat ja puhumisessa kasvohalvaus ei kuulu. Silmään en ole saanut kunnon apua, vaikka sitä on korjattu erilaisilla kultapainoilla. Ilman painoa luomi ei mene kiinni. Nykyisin Anneli Rusanen asuu Lappeenrannassa ja käy joka toinen viikko töissä Helsingissä antamassa hypnoosi- ja luontaisterapiaa. Sairaus on muuttanut kokonaan elämäni. Jos en olisi käynyt läpi tätä, ei minulla olisi ollut aikaa ja kiinnostusta uuteen ammattiin. Täytän seuraavaksi 66, ja elämänintoa on vaikka toisille jakaa. 14 HUSARI 1/helmikuu 2009

15 Ajankohtaista henkilöstöhallinnossa HUS on haluttu työnantaja Henkilöstösuunnittelu on osa sairaanhoitopiirin vuotuista toiminnan suunnittelua ja budjetointia. Henkilöstösuunnittelun ydin on pitkällä aikavälillä tarvittavassa osaamisessa, henkilöstömäärässä ja rakenteessa. Hyvin tehty henkilöstösuunnitelma on esimiehen työkalu. HUS:n 22 sairaalassa eri puolilla Uuttamaata työskentelee noin ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain noin puolta miljoonaa potilasta. Työtehtävien kirjo on laaja ja erilaisia tehtävänimikkeitä on käytössä noin 350. Kelpoisuusehdoista, yliopistoyhteistyöstä ja toimialasta johtuen henkilöstön koulutustaso on korkea ja henkilökunnan mahdollisuudet kehittyä ja kouluttautua ovat hyvät. Kuntayhtymässä tehty tutkimustyö on maailmanlaajuisesti arvostettua. Toimintaympäristössä ja hoitomenetelmissä tapahtuvat muutokset ja teknologian nopea kehitys vaativat henkilöstöltä vankkaa osaamista ja kykyä omaksua uusia toimintatapoja. Joistakin työvoimakapeikoista ja lyhytaikaisten sijaisten rekrytointiongelmista huolimatta HUS on edelleen haluttu työnantaja, joka myös kouluttaa lukuisia terveydenhuollon ammattilaisia opiskelijoista ja harjoittelijoista erikoistuviin lääkäreihin. Henkilöstökustannukset muodostavat kuntayhtymän toimintakuluista 65 prosenttia. Vuoden 2009 henkilöstösuunnitelma koostuu pääasiassa toiminnallisten muutosten aiheuttamista vakanssimuutoksista ja jo olemassa olevien tehtävien vakinaistamisesta. Olemassa olevista tukipalveluista ja Tieto- ja lääkintätekniikan keskuksesta muodostettiin kolme uutta koko HUS-kuntayhtymän kattavaa liikelaitosta. HUS-Tietotekniikan, HUS-Lääkintätekniikan ja HUS-Servis- liikelaitoksiin siirtyi vuoden vaihteessa henkilöä. Palveluksessamme on henkilöä, joista vakinaisia 80 prosenttia.vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen lähtövaihtuvuus on jo useamman vuoden pysytellyt HUS:ssa noin 6 prosentin tasossa. Vanhuuseläkkeelle eläke-ennusteen perusteella vuonna 2009 jää 395 henkilöä. Keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä kohoaa HUS:ssa vuosi vuodelta. Vuodelle 2009 arvioitu keskimääräinen henkilöstömäärä on henkilöä, johon sisältyy myös erityisvaltionosuudella palkattava henkilöstö (noin 200). Pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2010 olevan henkilöä ja vuonna 2015 yhteensä henkilöä. Henkilötyövuosia arvioidaan vuonna 2009 tehtäväksi Henkilöstömäärä 2009 talousarviossa Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet HUS yhteensä Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu henkilökunta Erityistyöntekijät Palveluksessaoloaika HUS:ssa alle 1 vuosi yli 10 vuotta vuotta vuotta Henkilöstö ikäryhmittäin Alle 18-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 957 YLI 65-vuotiaat 42 helmikuu 2009/1 HUSARI 15

16 Tekst: Johanna Nikunen Kuvat: Mikko Hinkkanen, Timo Löfgren, Jarmo Nummenpää Tukipalveluiden järjestäytyminen liikelaitoksiksi jatkuu ja kolme uutta liikelaitosta aloitti vuoden vaihteessa. HUS-Tietotekniikassa, HUS-Lääkintätekniikassa ja HUS-Servisissä ollaan jo täydessä työvauhdissa. Lisäksi omana tulosalueenaan osana konsernihallintoa aloitti HUS-Tilakeskus. Kaikkien uusien liikelaitosten toimitusjohtajat lupaavat yhdessä henkilökuntansa kanssa hoitaa omat vastuunsa siten, että sairaanhoitopiirin perustehtävää eli sairaanhoitotyötä tekevät olisivat vapaita keskittymään täysillä omiin tehtäviinsä. Liikelaitoksia on HUS:ssa nyt yhteensä yhdeksän. Ravioli, Huslab ja HUS-Röntgen ovat toimineet jo yli viisi vuotta. HUS-Logistiikka, HUS-Apteekki ja HUS- Desiko aloittavat nyt toisen toimintavuotensa. Miksi liikelaitos? Liikelaitos voi toimia samalla tavalla kuin yritys, mutta silti se säilyy kiinteänä osana kuntayhtymää. Liikelaitoksella on oma tuloslaskelma, tase ja johtokunta. Omista asioistaan liikelaitoksen johdolla on päätöksentekovalta, mutta samalla myös vastuu. Lisää tukipalveluja liikelaitoksiksi Leena Koposen vetämään HUS- Servis -liikelaitokseen on keskitetty koko HUS:n asiakirja-, asiointi-, henkilöstö- ja talouspalvelut. Liikelaitokseen palvelukseen siirtyi vuoden vaihteessa yhteensä 850 henkilöä eri puolilta HUS:ia. Servisläisten mottona on hoitaa omia tehtäviään niin, että se vapauttaa asiakkaan eli muut huslaiset keskittymään omiin perustehtäviinsä. Servisläiset ovat tätä kirjoittaessa jo hyvässä työvauhdissa. Strategia ja liiketoimintasuunnitelma ovat jo valmiina ja niiden toteutusvaihe alkaa täydellä teholla. Johtoryhmätyöskentely käynnistyy ja delegointipäätökset on tehty. Parhaillaan viimeistellään palvelukuvauksia palvelujen tilaajien kanssa läpikäytäviksi samalla kun muitakin tuloskortin tavoitteita toteutetaan jo täyttä vauhtia. Ei valmiita vastauksia Suunnitelmat alkavat nyt toteutua pala palalta. Leena Koponen kertoo, että liikelaitosta luotaessa on ollut monia tiukkoja paikkoja, kun kenelläkään ei ole ollut valmista tietoa eikä vastauksiakaan avoinna olleisiin suunnitelmiin. Valmistelutyössä on ollut paljon innostunutta porukkaa mukana, mutta epäileviäkin ääniä on kuulunut. Niitäkin on tarvittu haastamaan ja kyseenalaistamaan tehtyjä ratkaisuja. Myös korjaavia liikkeitä on tarvittaessa osattava tehdä ja niitä olemme myös tehneet. Palvelujen uudelleenjärjestelyistä aiheutuneet muutokset palveluksessanne! Leena Koponen on Servisin toimitusjohtaja. koskettavat eri tavalla ihmisiä HUS:n eri puolilla. Joillakin muuttui tiimi tai esimies, joillakin koko työpaikka muutti kaupungista toiseen. Joillekin muutos tapahtui pelkästään paperilla ja työkaverit ja ympäristö pysyivät entisinä. Puolet servisläisistä, yli 400 työntekijää, työskentelee asiakirjapalveluissa, jota vetää Leif Holmlund. Tähän ryhmään kuuluvat mm. potilasarkiston ja hallintoasiakirjojen parissa työskentelevät. Suurin työntekijäryhmä ovat tekstinkäsittelijät, joiden työn organisointiin digisanelun tulo on tuomassa muutoksia. Kun digisaneluun jollakin aikavälillä siirrytään, tekstinkäsittelytyö ei ole enää riippuvainen paikasta, kun nauhojen kuljettelusta voidaan luopua. Kaikkien ei tarvitse olla enää samassa paikassa eikä edes sairaalan seinien sisällä. Myös työvoiman kapasiteetti saadaan digin myötä paremmin hyödynnettyä ja kohdennettua tarjoutuvaan työhön. Varsinainen työ, dokumentoitava teksti ei kuitenkaan mihinkään katoa, vaikka sitä liikutetaan digitaalisessa muodossa. HUS:ssa kehitetään myös puheentunnistukseen perustuvaa dokumentointia. On tärkeää, että asiantuntijoiden osaamista ja työaikaa käytetään järkevästi, siksi kaikkien osaajien ei ole erikoissairaanhoidossa mielekästä tehdä kaikkia tehtäviä. Asiointipalveluita johtaa Jari Räty. Hänen alaisuudessaan on 175 työntekijää, joita ovat mm. aula- ja puhelinpalveluiden parissa työskentelevät henkilöt, samoin kuin lähetit ja potilaskuljetuksesta huolehtivat. Heistä suurin osa jää entisiin työpisteisiin. Asiointipalvelut ovat HUS-konsernin käyntikortti, näissä kohtaamisissa autetaan potilasta, perheenjäseniä ja muita henkilöitä asioimaan sairaalassa, jolloin muodostuu korvaamattoman tärkeä ensivaikutelma koko laajasta organisaatiostamme. Henkilöstöpalveluita johtaa Juhani McBreen. Henkilöstön siirtyminen liikelaitoksen henkilöstöpalvelujen palvelukseen on ollut vaikeampi määrittää. Muutos on vaikeinta siellä, missä aikaisempi toimintamalli palvelussuhdeasioiden hoidossa on ollut hajautettu. Yksi sihteeri on hoitanut monenlaisia tehtäviä ja siksi jakoa Servisiin siirtyvien, henkilöstöasioihin keskittyvien ja tulosalueille, muihin sihteeritehtäviin jäävien välille oli vaikeampi tehdä. Joillain sairaanhoitoalueilla toimenkuvat olivat ehkä ennestään pidemmälle keskitettyjä saman henkilön hoitaessa esimerkiksi 16 HUSARI 1/helmikuu 2009

17 henkilöstöasioita. Työnjaon selkiyttäminen tapahtuu kuluvan vuoden aikana yhteistyössä Servisin asiakkaiden kanssa. Muutamien työntekijöiden kohdalla siirtymisen mahdollisuutta mietitään vielä tämän vuoden aikana, mutta pääosin Servisiin siirtyjät ovat jo organisoituneet. Monen kohdalla käytännön muutos ei ole ollut iso. Ihmiset, jotka ovat hoitaneet tehtäviä ennenkin, hoitavat niitä edelleen samoissa työpisteissä. Muutoksia on tehty hyvässä hengessä. Vaatiihan se kaikilta huslaisilta tsemppihenkeä, kun totutut toimintamallit menevät uusiksi, Leena Koponen ymmärtää. Talouspalvelujen 120 hengen ammattilaisia vetää Ritva Mastosalo. Talouspalveluihin kuuluu koko HUS:n osto- ja myyntireskontra sekä kirjanpitopalvelut ja potilaskassat. Potilaskassoja lukuun ottamatta talouspalvelut tehdään nyt keskitetysti Helsingistä käsin. He, ja palkka- ja koulutuspalvelutehtävissä olevat, samoin kuin liikelaitoksen johto, työskentelee pian Pasilassa, jossa HUS:lla on jo ennenkin ollut talouspuolen ihmisiä töissä. Nyt pasilalaisten huslaisten määrä nousee noin sataanviiteenkymmeneen. Talouspalveluiden ihmisistä muutaman kymmenen työpöytä siirtyi uuteen paikkaan. Joillekin muutos merkitsi jopa kaupungin vaihtoa. Onhan se iso muutos elämässä, jos pienen kaupungin lyhyestä työmatkasta joutuu luopumaan ja koko elämän logistiikka on mietittävä uudelleen. Me pääkaupunkiseutulaiset olemme jo vanhastaan tottuneet pitkiin työmatka-aikoihin. Kaikkien huslaisten osaamista kuitenkin tarvitaan, vaikka toimintoja nyt keskitettiinkin. Kokonaisuudessaan siirtymiset liikelaitokseen sujuivat oikein hyvin, hyvässä yhteisymmärryksessä. Plussan käyttötuki Servisiin Servis tarjoaa myös uuden henkilöstöjärjestelmä Plussan käyttötuen. Plussan tarkoitus on helpottaa hallintotyötä kun satojen tuhansien lippujen ja lappujen lähettelystä siirrytään sähköiseen asiointiin. Uusi toimintamalli sisältää kuitenkin lukuisia yksityiskohtia, joiden hiomisessa on syytä huolella kuunnella eri toimijoiden, henkilöstön, esimiesten ja myös servisläisten tukipalveluja tuottavien, näkemyksiä ja huolenaiheita. Jenni Kääriäinen ja Miika Nevalainen kuten muukin aulapalveluhenkilökunta saivat uudet virkapuvut syksyllä. Servis tarjoaa Plussan käyttöön apua, joka ei rajoitu pelkän ohjelman käyttöön, vaan myös sisältöneuvontaa on tarjolla. Helpdeskin puheluihin vastaavista monet jo ovat ja heistä edelleen koulutetaan henkilöstöasioiden ammattilaisia. Yhdenkään esimiehen ei siis aikanaan tapahtuvan Plussaan siirtymisen takia tarvitse opetella entistä enempää esimerkiksi työsopimusasioita kun tähänkään asti on tarvinnut. Apua näihin kysymyksiin on sai uuden toimitusjohtajan HUS-Tietotekniikka jatkaa noin 150 henkilön voimin konsernin tietohallintostrategian toteuttamista nyt liikelaitoksena ja uuden toimitusjohtajan vetämänä. Päälinjaukset on tehty, ja nyt ryhdytään niitä toteuttamaan, toimitusjohtaja Pertti Mäkelä sanoo. Pertti Mäkelä on päässyt tätä kirjoitettaessa muutaman viikon mittaisen työrupeamansa aikana hyvään työvauhtiin vaikka liikelaitostamisesta ja organisaatiomuutoksesta johtuvia tehtäväkuvien ja toimintamallien muutoksia ei ole vielä kaikilta osin saatu käytäntöön. Johtokuntakin nimetään vasta maaliskuun tienoilla. Jo viime vuoden puolella valmistunut tietohallinnon strategiaan perustuva liikelaitossuunnitelma on se lähtökohta, jota aletaan nyt toteuttaa. Liikelaitokseen runkona on jo aiemmin omana tulosalueenaan pääkaupunkiseudun alueella toiminut tietotekniikan tulosalue. Näille työntekijöille liikelaitosmalliin siirtyminen ei juuri tuonut muutoksia työhön, mutta muiden alueiden tieto- kyllä saatavissa, lupaa Leena Koponen. Parhaillaan tehdään ratkaisuja Plussan käyttöönottosuunnitelman tarkennuksista. Servisin tehtävä on tukea HUS:n henkilöstöä ja esimiehiä tämän tärkeän muutoksen läpiviemisessä, muistuttaa Leena Koponen. Käyttöönotto vaatii kaikilta osapuolilta ponnisteluja ja kärsivällisyyttä. Onnistumme kun tahdomme ja teemme aidosti yhteistyötä. Liikelaitoksen hyödyt näkyvät pian, Pertti Mäkelä lupaa. tekniikkaväelle muutokset ovat isompia. Ennen sairaanhoitoalueiden johdon alaisuudessa työskennelleet ovat saaneet uuden, oman alan esimiehen. Tästä on saattanut aiheutua huolta ja pelkoakin, kun esimies on nyt Helsingissä. Sairaanhoitoalueet puolestaan ehkä kokevat menettävänsä itsenäisyyttään. Hinnoittelusta on tarkoitus kuitenkin tehdä niin läpinäkyvää, että liikelaitoksen hyödyt ovat pian näkyvissä, Pertti Mäkelä vakuuttaa. Nyt kehitetään tilaaja-tuottajamallin mukaisesti palveluiden tuotteistusta ja hinnoittelua sekä asiakkaiden että meidän omankin kustannustietoisuutemme lisäämiseksi. Liikelaitok- helmikuu 2009/1 HUSARI 17

18 sen on myös ansaittava oman toimintansa pyörittämiseen tarvittavat rahat. Huomio asiakkaaseen Lyhyellä aikavälillä asiakkaille eli meille muille huslaisille tietotekniikan käyttäjille ei ehkä näy juuri muutoksia eikä pidäkään näkyä. Me liikelaitoksen väki kiinnitämme entistä enemmän huomiota asiakaslähtöisyyteen. Liikelaitos tuo asiakaspalveluun mukanaan myös yritysmaailmasta tuttua vastuuhenkilöajattelua. Jatkossa Pertti Mäkelä haluaisi suunnata enemmän omien työntekijöidensä resursseja asiantuntija- ja kehittämistyöhön olemassa olevien ylläpitotehtävien sijasta. Nyt innovointiin ja kehitystyöhön tarvitaan enemmän resursseja kuin rutiinitöihin. Monilla liikelaitoksen työntekijöillä on pitkä ura HUS:n tietotekniikassa pohjanaan ja sitä kautta myös tietoa ja taitoa kehitystyöhön. Olen ollut hieman yllättynyt siitä, kuinka paljon täällä ostetaan asiantuntijapalveluja ulkopuolelta, Pertti Mäkelä miettii samalla kun kertoo vihaavansa tietotekniikkatoimittajien rakentamia maksuautomaatteja. Sellaisia ovat esimerkiksi jotkin huoltosopimukset, joilla varaudutaan vaikkapa jonkin laitteen rikkoutumiseen. Välillä voisi ehkä tulla halvemmaksi hankkia kyseisten laitteiden varakappaleet itselle. Sisäiset palvelutasosopimukset on tehtävä kaikkien tulosyksiköiden kanssa. Sopimuksissa huomioidaan järjestelmien kriittisyys toiminnalle, minkä perusteella määritellään käytettävyystavoitteet, varajärjestelmät sekä huolto- ja ylläpitosopimukset. Entisten kokemusteni myötä tiedän, että sopimukset pitää tehdä selkeiksi ja niissä on määriteltävä tarkasti vastuut ja velvollisuudet, kertoo Pertti Mäkelä, joka tulee HUS-konserniin Helsingin Energian ICT-palveluyksikön päällikön paikalta. Isoja odotuksia HUS-Tietotekniikalla on myös tärkeä rooli hankkeiden määrittelyssä. Tietotekniikkaa kohtaan kohdistuu suuria odotuksia ja hankesalkku on iso. Tarvitaan selkeä päätöksentekoprosessi siitä, miten hankesalkkua hoidetaan. Meidän pitää voida keskittyä aina vain muutamaan hankkeeseen kerrallaan ja panostaa niihin riittävästi resursseja. Jos kaikki tulosyksiköiden ideoimat hankkeet käynnistettäisiin kerralla, ne eivät ikinä valmistuisi. Uranuspotilastietojärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto on ollut mammuttihanke, joka on sitonut enimmillään samanaikaisesti yli 50 tietotekniikan osaajaa. Pertti Mäkelän mukaan on parempi pilkkoa suuritöinen hanke useampaan osaprojektiin. Jos hankkeen kokonaiskestoksi arvioidaan neljä vuotta, on se parempi pilkkoa vaikka kahdeksaan osaan, jotta hanke saadaan osakokonaisuus kerrallaan valmiiksi. Projektihallinta ja -osaaminen ovat tärkeitä kustannushallinnan ja aikataulussa pysymisen kannalta. Eräs tämän hetken ajankohtaisista hankkeista on leikkaussalien Opera-hanke, jossa tarvitaan juuri projektiosaamista. Myönteisesti Pertti Mäkelä kertoo yllättyneensä siitä, kuinka monella huslaisella tietotekniikan ammattilaisella on pohjalla hoitoalan koulutus. Se on ehdoton vahvuus täällä, jossa järjestelmän lisäksi pitää tuntea asiakkaan tarpeet ja toiminta. Se helpottaa keskustelua hyvin paljon. Myös lääkäreissä on paljon tietotekniikan osaaja, ja he puolestaan toimivat monissa kehittämisprojekteissa mukana, kuten nyt esimerkiksi Opera-hankkeessa. Henkilökunnan osaaminen, sitoutuminen, pitkät työsuhteet ja halu oppia uutta ovat yllättäneet minut positiivisesti. Jokaisen ammattitaidolle riittää haasteita myös tulevina aikoina, olemmehan alan veturi ja iso alan toimija myös valtakunnan tasolla. Lääkintätekniikka toimii lähellä potilasta Lääkintätekniikka vastaa lääkintälaitteiden toimintavarmuudesta, turvallisuudesta ja laitetekniikan korkeasta tasosta HUS:ssa. Nyt Lääkintätekniikan toiminta on organisoitunut liikelaitokseksi. Meillä on hyvä porukka työssä, mikäs tällaista porukkaa on vetäessä, Pertti Häkkinen antaa tunnustusta lääkintätekniikan väelle. Suunnitelmia Lääkintätekniikan liikelaitostumiselle on tehty jo aiemminkin, vuonna Viime vuoden kuluessa ne päivitettiin ja viimeisteltiin normaalitoiminnan ohessa, mikä oli iso haaste. Valmius liikelaitokseen siirtymisestä oli kuitenkin jo valmiiksi olemassa. Koko henkilökunta ja lääkintätekniikan johtoryhmä on ollut täysillä valmistelutyössä mukana, josta henkilökunnalle iso kiitos, liikelaitoksen toimitusjohtaja Pertti Häkkinen painottaa. Henkilöstöllä on ollut hyvä tahto ja fiilis tehdä asioita yhdessä. Tästä tulee hyvä juttu, hän jatkaa. Uudelle liikelaitokselle on hyvä pohja olemassa muutenkin. Lääkintätekniikkaa on kehitetty pitkäjänteisesti HUS:ssa. Käy tössä on mm. ISO laatujärjestelmä. Säännöllinen benchmarkkaus muiden Pohjoismaisten yliopistosairaaloiden kanssa kuuluu arkeen. Talouden seuranta ja avoin web-informaatio asiakkaille tehdyistä palveluista on käytössä. Peruselementit liikelaitoksen synnylle ovat siis olleet kunnossa. Lääkintätekniikka-liikelaitoksessa työskentelee 85 ammattilaista eli kaikki, jotka aiemminkin työskentelivät lääkintälaitteiden parissa. Heillä on vastuu koko HUS:n lääkintäteknisten laitteiden hankinnasta, korjauksesta ja huollosta, toiminnasta ja turvallisuudesta. HUS:ssa on noin erilaista lääkintälaitetta, joita huolletaan kertaa vuodessa. Monet lääkintälaitteet ovat elämää ylläpitäviä ja niiden on toimittava aina, pienikin toimintahäiriö saattaa olla potilaalle kohtalokas. Koko henkilökunta on erikoiskoulutettua ja koulun penkiltä hankitun osaamisen lisäksi täällä tarvitaan runsaasti kokemusta. Perehtymiseen menee noin pari vuotta. Erikoistuminen vaativimpiin laitteisiin edellyttää kurssitusta laitteiden valmistajien luona, usein ulkomailla aina Yhdysvalloissa saakka. Lääkintätekniikan kanssa työskentelevillä pitää olla hyvä alan tekniikan ja siihen liittyvien kliinisten asioiden tuntemus. Olemme vastuussa potilaiden ja henkilökunnankin turvallisuudesta. Pertti Häkkinen kehuu henkilökuntaansa, joka mieltää työnsä hyvin tärkeäksi. Toimimme hyvin lähellä potilastyötä ja osana tiimejä. Monilla klinikoilla meidän henkilökuntaamme pitää olla koko ajan paikalla. Esimerkiksi Syöpäklinikan lineaarikiihdyttimen ajat ovat tarkkaan aikataulutettuja, eikä aikataulussa ole varaa katkoksille. Kun HUS:in hankitaan uusia laitteita, ei niiden käyttöön useinkaan ole mahdollista kouluttautua Suomessa. Oppia lähdetään hakemaan ulkomailta jo siinä vaiheessa, kun uutta järjestelmää ollaan ottamassa käyttöön. Nyt tärkeänä haasteena on ollut Meilahden uuden 18 HUSARI 1/helmikuu 2009

19 leikkausrobotin käytön harjoittelu. Leikkausrobotti otetaan käyttöön helmikuussa. Työ on tarkkaa ja säänneltyä. Monia lääkintäteknisiä laitteita huolletaan kuten lentokoneita: tiettyjen käyttötuntimäärien jälkeen osia on vaihdettava ja laitteelle on tehtävä perushuolto. Kun toiminta eri sairaaloissa muuttuu, vaaditaan myös tekniikkaa muuttumaan. Mitä vaativampia toimenpiteitä sairaaloissa tehdään, sitä vaativammiksi käyvät myös tarvittavat laitteet. Nykyisin lähes kaikissa HUS:n sairaaloissa on yhtä vaativia laitteita. Siten joka sairaalassa on oltava myös lääkintäteknistä osaamista. Tarkoitus on, että sairaalat olisivat omavaraisia. Nyt Meilahdesta tuetaan jonkun verran muita sairaaloita. Olisi kuitenkin mahdotonta toimia ilman lähitukea, joka pääsee hetkessä paikalle, jos ongelmia ilmenee ja tarkoitus on saada sairaalat omavaraisiksi laitetuen suhteen. Toistaiseksi Lääkintätekniikan väki säilyttää kuitenkin työpisteensä entisissä tiloissa, mutta tarvetta olisi hieman entistä enemmän hajauttaa ihmisiä eri sairaaloihin. Liikelaitoksella on HUS:n omien yksiköiden lisäksi myös ulkoisia sopimusasiakkaita, tärkeimpänä niistä Helsingin terveyskeskukset. Myös muutamia yksityisiä lääkäriasemia ja sairaaloita on asiakkaina, samoin kuin Vantaan kaupunki ja joitakin Uudenmaan alueen kuntia. Lääkintätekniikan väki hankkii lisäoppia sitä mukaan, kun laitekanta uudistuu. Rosa Inkinen tuntee Meilahden leikkaussalilaitteet. Kun Läntinen yhteispäivystyssairaala valmistuu, tulee sinne varsin korkeatasoista sairaanhoitoa eli siellä tarvitaan entistä enemmän palveluitamme, joiden tuottamisesta on jo sopimus. Tilakeskus omistaa, vuokraa ja suunnittelee tiloja Uusien liikelaitosten lisäksi vuodenvaihteessa HUS-konserniin perustettiin myös uusi tulosalue, joka toimii konsernihallinnon osana. HUS-Tilakeskus on perustettu yhdistämällä entisen Hyksin Tilakeskuksen ja muiden sairaanhoitoalueiden vastaavat toiminnat. Nyt tilakeskuksen hallintaan siirtyy koko sairaanhoitopiirin kiinteistöomaisuus, joka on arvoltaan 1 1,5 miljardia euroa. Tilakeskus toimii myös kaikkien rakennushankkeiden toteuttaminen tilaajapuolella eli edustaa niissä omistajaa. Alkuvaiheessa tilakeskuksessa on 26 työntekijää. Suurin osa sairaanhoitoalueiden tilaja kiinteistöpalvelujen parissa työskentelevistä työntekijöistä siirtyi vuodenvaihteessa tehtäviensä mukaan joko HUS-Kiinteistöjen tai HUS-Logistiikan palvelukseen. Tilakeskusta vetää Ossi Heinonen, ja vastuullisina kiinteistöpäällikköinä toimivat Hannu Lähteenmäki (Helsingin alue), Timo Peltoniemi (Jorvi ja Peijas), Teuvo Koivisto (Lohja ja Tammisaari) ja Inge- mar Borgman (Hyvinkää ja Porvoo). Hankesuunnittelun vastuualueen johtajana toimii Salla Itäaho ja ympäristö- ja energian Mirja Virta. Nyt, kun kaikkia HUS:n kiinteistöjä hallinnoidaan samalla lailla, pyritään siihen, että kiinteistöjen arvo säilyy hyvällä hoidolla. Toimintoja on tarkoitus tehostaa niin, että niin hallinto-, hoito- ja kunnossapitokulut vähenevät ja ulkopuolisilta tahoilta vuokrattujen tilojen tarve vähenisi, kun koordinointi on parempaa. Tarkoituksenmukaiset tilat kaikille Tilakeskuksen tavoitteena on, että kaikilla huslaisilla olisi hyvät, viihtyisät ja toimivat tilat työskennellä. Tilakeskuksen rooli alkaa siitä, kun kiinteistöihin liittyvä hanke on hyväksytty HUS:n budjettiin. Yksi tärkeimpiä toimia on sisäisten vuokratoimintojen kehittäminen. Koordinointi ei ole yksinkertaista, koska HUS:ssa on taloja, joissa on 15 eri huslaista toimijaa, kuten eri tulosyksikköjä ja liikelaitoksia. Avoimuus on sana, jota Ossi Heinonen käyttää usein. Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvyyttä hinnoissa. Kaikkien tilojen käyttäjien on voitava olla tarkkaan tietoisia siitä, mitä vuokrissansa maksavat. Meidän tehtävänämme on osattava perustella asiat tilojen käyttäjille. Tiloista aiheutuvien kustannusten on kohdistuttava oikeudenmukaisella tavalla niiden käyttäjälle. Vuoden alusta organisoituneen tilakeskuksen väen ensimmäisiä tehtäviä on myös kartoittaa, mitä kiinteistöomaisuutta voisi realisoida. Sairaalat eivät kuitenkaan ole myytävänä. HUS omistaa sairaaloiden lisäksi myös metsää ja tontteja, Ossi Heinonen huomauttaa. HUS:n eri sairaanhoitoalueilla on myös yhteensä työsuhdeasuntoa, joiden hallinnointi on ollut eri laista eri puolilla HUS:ia niiden vuokraukselle on ollut erilaiset pelisäännöt eri alueilla. Nyt sääntöjä pyritään yhtenäistämään. Tilojen käyttäjille vuokraajille suurin muutos tulee siitä, että pääomamenot on nyt sisällytetty vuokriin. Lisää kustannuksia tämä ei kuitenkaan ole aiheuttanut, koska käytännössä se on Tarkoituksenmukaiset tilat kaikelle, kiteyttää Ossi Heinonen Tilakeskuksen roolin. tapahtunut siirtämällä aikaisemmin poistoiksi merkityt menot vuokriin. Tavoitteena on siirtyä käyttämään ns. korjausvelkaa, mikä lasketaan rakennusten teknisistä nykyarvoista. Myös verkostoituminen on tärkeää, erityisesti tärkeimpien yhteistyökumppanien eli HUS- Kiinteistön porukan samoin kuin konsernihallinnon väen kanssa. Näiden kolmen on toimittava joustavasti yhdessä. helmikuu 2009/1 HUSARI 19

20 Leikkaussalin tapahtumat jäävät potilaan mieleen Töölön sairaalan ortopedian ja traumatologian leikkausosastolla kartoitettiin potilaiden kokemuksia perioperatiivisen hoidon laadusta. Potilaiden mielestä parasta oli hyvä kivunhoito, huolenpito, kunnioittava kohtelu ja turvallinen ilmapiiri. Myös henkilökunnan ammattitaitoa, ystävällisyyttä ja tehokasta toimintaa arvostettiin. Teksti: Tarja Vesanen ja Satu Rauta Kuva: Turkka Miettinen Töölön ortopedian ja traumatologian leikkausosastolla hoidetaan Helsingin alueen vaikeat tapaturmat sekä koko Uudenmaan alueen erityisosaamista vaativat tuki- ja liikuntaelinten vammat kuten lantionmurtumat, ylä- ja alaraajavammat sekä selkämurtumat. Valtakunnallisesti Töölön sairaalaan on keskitetty luukasvainten hoito. Yhteistyötä tehdään paljon myös neurokirurgian, plastiikkakirurgian ja käsikirurgian kanssa. Leikkaustoimintaa on vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Jonossa on käytännössä aina potilaita, sillä leikattavista potilaista yli 80 prosenttia on päivystyksinä tulleita. Leikkausjärjestys perustuu värikoodeilla määrättyyn kiireellisyysluokitukseen, jonka mukaan kaikki sairaalan päivystyspotilaat leikataan. Me eli leikkausosaston henkilökunta on tottunut muutoksiin ja potilaiden leikkausjärjestyksen kiireellisiin vaihtumisiin. Tärkeintä on hoitaa potilaat viivyttelemättä kaikissa olosuhteissa ja taata paras mahdollinen hoito jokaiselle potilaalle kaikkien ihmisarvoa kunnioittaen. Jotta pystyisimme toimimaan potilaidemme parhaaksi, on tärkeää saada palautetta antamamme hoidon laadusta myös potilailta itseltään. Siksi teimme potilaillemme kyselyn, jossa tarkoituksena oli selvittää hoidon laatua potilaiden kokemana ja kuvailla, mikä hoidossa oli parasta ja mikä huonointa, sekä saada esiin mahdollisia kehittämiskohteita. Tulokset olivat mielenkiintoisia. Onnistunutta kivunhoitoa Toisin kuin uskoimme, potilaat muistivat leikkaussalikäynnistään paljon ja he kykenivät arvioimaan saamansa hoidon laatua sekä leikkaussalissa että heräämössä omasta näkökulmastaan. Laadukkaaseen hoitoon kuuluu moniulotteisesti erilaisia elementtejä. Potilaan mielestä laadukas hoito voi jopa tarkoittaa aivan erilaisia asioita kuin henkilökunnan näkökulmasta tarkasteltuna. Kyselyyn vastaajat olivat iältään vuotiaita, keskiiän ollessa 44 vuotta. Heistä 70 prosenttia leikattiin suunnitellusti ja loput joutuivat leikkaukseen äkillisesti. Suunnitelluista leikkauspotilaista 15 prosenttia pääsi kotiin leikkauspäivänä. 62 prosenttia potilasta hoidettiin nukutuksessa ja loput erilaisissa puudutuksissa. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että tyytyväisimpiä potilaat olivat saamaansa fyysiseen hoitoon. Erityisesti kivunhoidossa oli onnistuttu erittäin hyvin. Lämpimyydestä huolehtiminen on tärkeää ja siihen, että ei palellut salissa, oltiinkin yleisesti tyytyväisiä. Henkilökuntaa pidettiin ammattitaitoisena, huolellisena ja tarkkana hoitotoimien yhteydessä. Myös välineiden ja laitteiden käyttötaitoon luotettiin. Ilahduttavaa oli, että henkilökunta koettiin ystävälliseksi, kohteliaaksi ja miellyttäväksi. Potilaiden mielestä osastomme vahvuuksia olivat kunnioittava ja huomaavainen kohtelu, joka ei tuntunut potilaasta persoonattomalta tai liukuhihnamaiselta. Myös hyvässä yhteistyössä tiiminä toimiminen sekä turvallinen ilmapiiri oli huomioitu. Heräämössä oli ollut rauhallista toipua eikä meteliä tai kovaa ääntä pidetty niin, että se olisi häirinnyt. Tieto lisää potilastyytyväisyyttä Potilaille annettavan informaation tulisi olla yksilöllistä ja riittävää. Tieto siitä, mitä tehdään, miten ja miksi, on tärkeä potilastyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Tutkimuksessamme joka kymmenes potilas arveli tässä olevan vielä kehittämisen varaa osastollamme. Lähes yhtä moni potilaista oli tyytymätön pitkään odotusaikaan ennen leikkaukseen pääsyä. Tutkimuksen tärkein anti oli se, että saimme vahvistusta antamamme hoidon laadusta. Se palkitsee ja kannustaa jatkamaan valitsemallamme linjalla. Samalla osastollamme on nyt tarkennettu ja tehty näkyväksi se, mitä meillä tarkoittaa paras mahdollinen potilaiden hoito ja millä eväillä me sitä annamme. Potilaat antoivat meille myös konkreettisia kehittämisehdotuksia, esimerkiksi juomaa heräämöön, musiikkia kuunneltavaksi, lukemista ja sairaalan nettisivuille esittelyjä perusleikkauksista tai lyhyttä kirjallista selostusta leikkauksesta. Potilaat toivoivat yleensä ottaen hyvin yksinkertaisia, helposti toteutettavia asioita. Heräämöön on jo hankittu korvakuulokeradioita, joita voi kuunnella myös salissa ja näin välttyy kuulemasta poraamista, sahaamista tai muita leikkauksen ääniä. Myös aika kuluu rattoisammin. Tarjoamme myös vettä, mehua tai kahvia niille, jotka voivat juoda. Tätä varten hankittiin ns. nokkamukeja, kertakäyttömukiautomaatti ja muutama vuodetarjotin. Hyvässä työyhteisössä saa hyvää hoitoa Työyhteisössä henkilökunta on tärkein voimavara potilaiden laadukkaassa hoitamisessa. Henkilökunnan osalta on tärkeintä, että jokaisella on mahdollisuus hyvään työpäivään joka päivä. Kun työyhteisössä arvostetaan työtovereita ja potilaita, ei juoruilla eikä puhuta pahaa selän takana, on jokaisen helppo hengittää ja työskennellä tuntematta oloaan tukalaksi missään työtiimissä. Toisaalta tarvitaan rohkeutta ja luottamusta siihen, että vaikeitakin asioita käsitellään, sillä mitään ei opita, jos ei voida nostaa hankaliakin asioita esiin. Avoimuus, kunnioitus ja tahto kantaa vastuuta mukavasta ja toimivasta työyhteisöstä varmistaa, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa vuoden jokaisena päivänä. 20 HUSARI 1/helmikuu 2009

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F

HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F HYKS-SAIRAANHOITOPIIRI 18.5.2010 HYKS lautakunnan kokous 15.6.2010 OHEISMATERIAALI F Investointiesitykset 2011-2013 ja investointiohjelma vuosille 2010-2012 (huomioitu investointiohjelmaan 2010-2012 hyväksytyttyjen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59

HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HALLITUS 59 01.06.2015 JORVIN SAIRAALAN PITKÄN AIKAVÄLIN TOIMINTA- JA TILASUUNNITELMA 291/00/01/03/01/2015 HALL 59 HUS:n pitkän aikavälin suunnittelua linjaa tavoite HUS:n kilpailukyvyn ja toiminnan tuottavuuden

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala

KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 Henkilöstötoimikunnan kokous 19.11.2013 Outi Sonkeri ja Terhi Karppinen *Henkilötyövuodet on otettu tulosyksiköiden syksyllä 2013 käydyistä toiminnan ja talouden seurantakokouksien

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja

Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja Kokemuksia kansainvälisestä rekrytoinnista hyvinvointialalle Minna Vanhala-Harmanen Varatoimitusjohtaja EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON KANSALLINEN SEMINAARI 27.9.2010 Opteam lyhyesti TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

67 29.10.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

67 29.10.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 67 29.10.2013 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 67 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Neurokirurgian klinikka

Neurokirurgian klinikka Hallitus 20.4.2015, OHEISMATERIAALI 1 Neurokirurgian klinikka Mika Niemelä Linjajohtaja Ritva Salmenperä Ylihoitaja Neurokirurgian klinikka Töölön sairaala Alkoi Punaisen Ristin sairaalassa 1932 prof.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

88 09.12.2014 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET

88 09.12.2014 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 88 09.12.2014 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET HYKS 88 Kuntalain 51 :ssä säädetystä asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008

Janne Aaltonen: Terve sairaala 9. marraskuu 2008 Terve sairaala Janne Aaltonen Logica 2008. All rights reserved Yritys ja esittäjä Logica (aiemmin WM-data)! Eurooppalainen IT-palveluyritys, joka palvelee 36 maassa! Suomessa meitä on lähes 2 800, maailmalla

Lisätiedot

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA

LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA HUS-Logistiikka johtokunta 32 22.10.2009 LAUSUNNON ANTAMINEN HUS-TILAKESKUKSELLE SISÄISEN VUOKRAN LASKENNAN JA SOVELTAMISEN PERIAATTEISTA LOGIS 32 HUS-Tilakeskus on pyytänyt lausuntoa sisäisen vuokran

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista

Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Katsaus vuoden 2009 työtapaturmatilastoista Eija Prosi-Suuperko Tapiola-ryhmä 24.3.2010 1 Työ ja työmatkatapaturmat vakavuuden mukaan vuonna 2009 Pysyvä työkyvyttömyys? (työmatka) 90pv tai yli työkyvyttömyys

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot