DIAKONIATYÖN PÄIHDEASIAKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ AUTTAVASTA KOHTAAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONIATYÖN PÄIHDEASIAKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ AUTTAVASTA KOHTAAMISESTA"

Transkriptio

1 DIAKONIATYÖN PÄIHDEASIAKKAIDEN NÄKEMYKSIÄ AUTTAVASTA KOHTAAMISESTA Marjukka Hamari Opinnäytetyö Kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun toimipaikka Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)-diakonissa

2 TIIVISTELMÄ Hamari, Marjukka. Diakoniatyön päihdeasiakkaiden näkemyksiä auttavasta kohtaamisesta. Oulu, kevät 2009, 58 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja(amk)+diakonissan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihdeasiakkaiden näkemyksiä auttavasta kohtaamisesta diakoniatyöntekijän vastaanotolla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa alkoholinkäytön puheeksi ottamisen merkityksestä sekä avun saamista edistävistä ja estävistä tekijöistä asiakkaan näkökulmasta myöhemmin tehtävää kehittämistyötä varten. Lisäksi selvitettiin asiakkaiden näkemyksiä seurakunnan tarjoamasta avusta päihdeongelmasta toipumiselle. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen eläytymismenetelmää. Aineistonkeruu suoritettiin Oulun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän Yhteisen seurakuntapalvelun erityisdiakonian päihdetyön leirillä keväällä Kertomuksia saatiin kaikkiaan 15. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan päihdeasiakkaan auttava kohtaaminen perustuu päihdeasiakkaan kokemukseen omana itsenään nähdyksi tulemisesta. Hyvän kohtelun lisäksi työntekijältä vaaditaan auttavassa kohtaamistilanteessa vahvaa ja laaja-alaista ammatillista osaamista. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen on oleellinen päihdeasiakkaan auttavaan kohtaamiseen kuuluva hoitotyön interventio. Diakoniatyön päihdeasiakkaat kokevat voivansa saada kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä apua ja tukea päihdeongelmasta toipumiseen seurakunnasta. Seurakunta tarjoaa päihdeasiakkaalle myös mahdollisuuden yhteyden ja osallisuuden kokemiseen. Jatkotutkimushaasteeksi ehdotetaan tutkimusta siitä, mitä hengellisyys käsitteenä ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä merkitsee päihdeasiakkaille. Asiasanat: päihdeongelmaiset, auttaminen, kohtaaminen, diakonia, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Hamari, Marjukka. Substance abusers insights about a helping meeting in diaconal work. 58 p. Language: Finnish. Oulu, Spring Diakonia University of Applied Sciences, Diak North Oulu. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse + Deaconess. The purpose of this thesis was to clarify substance abusers insights about the kind of meeting that offers them help in diaconal work. The main aim of the thesis was to produce knowledge about the significance of bringing up the problem, alcohol abuse, at the meeting of a client and a deaconess. There was also an ambition to find out which factors, from the clients point of view, promote or prevent getting aid. Further, this thesis investigates how clients see the overall help provided by the congregation during the recovery process from a drinking problem. The knowledge produced in this thesis can be utilized in developing of diaconal work. This thesis was carried out as a qualitative study by using the method of empathizing. The data were collected in the form of written essays by the clients of Oulu Evangelical-Lutheran parishes diaconal work specialized in working with substance abusers. A total of fifteen essays were received. The research material was analyzed through inductive content analysis. The results indicated that a helping meeting with a substance abuser is based on his experience of being seen as his own self. In addition to good treatment, also a strong and broad professional ability is required enabling the aid that a client needs. Bringing up drinking is an essential nursing intervention in a supportive meeting between a client and a deaconess. The clients of diaconal work experience that they can get holistic, customer-oriented help and support to their recovery in the congregation. The congregation can also offer a client a possibility to experience communion and involvement. As a future research topic it is suggested a study about how spirituality as an ideal and a welfare promoting factor is seen by substance abusers in Finnish culture. Keywords: substance abuser, helping, meeting, diaconia, qualitative research.

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT JOHDANTO PÄIHDEASIAKKAAN KOHTAAMINEN HOITO- JA DIAKONIATYÖSSÄ Päihteenkäyttäjän hoitava kohtaaminen Hoitotyö ja terveyden edistäminen Hoitava kohtaaminen päihdehoitotyössä Alkoholin suurkulutuksen haasteet päihdehoitotyölle Suurkulutuksen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Päihdeasiakkaan diakoninen kohtaaminen Diakonian perustehtävä ja kristillinen terveyskäsitys Diakoninen hoitotyö ja kohtaaminen Diakoninen päihdetyö OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄ JA OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa Tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Päihdeasiakkaiden näkemykset puheeksi ottamisen merkityksestä Päihdeasiakkaiden avun saamista edistävät tekijät Päihdeasiakkaiden avun saamista estävät tekijät Seurakunnan tarjoama tuki päihdeongelmasta toipumisessa Tutkimusaineiston pohjalta syntyneet kertomukset Onnistunut kohtaaminen Epäonnistunut kohtaaminen POHDINTA Johtopäätökset Tutkimustulosten tarkastelua Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Oppimiskokemukset ja jatkotutkimushaasteet LÄHTEET... 53

5 1 JOHDANTO Suomen väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa on selkeästi nähtävissä sosiaalinen eriarvoisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten mahdollisuudet elää pitkään ja terveenä vaihtelevat huomattavasti heidän yhteiskunnallisen asemansa mukaan. Yleisesti voidaan sanoa, että mitä paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa ihmiset ovat, sitä parempi on heidän terveytensä, sitä pitempään he elävät, ja sitä paremmat ovat heidän elintapansa keskimäärin terveyden kannalta. Yhteiskunnalliseen asemaan perustuvia terveyseroja kutsutaan nimellä sosioekonomiset terveyserot ja ne ovat yhteydessä esimerkiksi koulutukseen, työmarkkina-asemaan, ammattiasemaan ja tuloihin. Useat terveysongelmat ja haitalliset elintavat painottuvat vähän koulutusta saaneisiin, työttömyydestä kärsiviin, alhaisen ammattiaseman ja alhaisen tulotason väestöryhmiin. (Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma ; Kestilä & Salasuo 2007, ) Alkoholin suurkulutus on yksi keskeisistä sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen oleellisesti vaikuttavista elintapatekijöistä. Aikuisväestön alkoholinkäytössä sosioekonomiset erot näyttäytyvät siten, että ylemmissä sosiaaliryhmissä juodaan muita useammin, mutta runsas, humalahakuinen juominen on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä. (Kestilä & Salasuo 2007, ) Terveyden edistämiskeskuksen julkaiseman Päihdebarometri 2007:n mukaan alkoholi ja sen liiallisesta käytöstä johtuvat monitahoiset seuraukset, kuten sairastavuus ja syrjäytyminen, ovat tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma (Terveyden edistämisen keskus 2007). Sairastavuuteen ja syrjäytymiseen johtavalta kierteeltä voidaan kuitenkin välttyä, mikäli liiallinen alkoholinkäyttö tunnistetaan ja siihen puututaan riittävän ajoissa. Avainasemassa alkoholin ongelmakäytön tunnistamisessa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään apua tarvitsevia ihmisiä. (Käypä hoito 2005). Helamon (2009) mukaan terveydenhuollossa tunnistetaan tällä hetkellä vain 30 50% päihteiden riskikäyttäjistä. Tunnistetuista neljännes saa tietoa ja ohjausta ja heistä puolestaan noin joka kymmenes ohjataan päihdehoidon piiriin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että sadasta riskikäyttäjästä todennäköisesti vain muutama saa tarvitsemaansa apua ja hoitoa päihdeongelmaan ennen kuin häiriö muuttuu krooniseksi. Seuraukset puuttumattomuudesta näkyvät kuormituksena sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta etenkin inhimillisenä kärsimyksenä, joka ei yleensä rajoitu

6 6 päihteiden riskikäyttäjään itseensä, vaan koskee myös laajemmin hänen lähipiiriään. (Helamo 2009.) Varhaista puuttumista ja puheeksi ottamista on tutkimuksissa lähestytty työntekijän näkökulmasta sekä perusterveydenhuollon asiakkuuteen liittyen (Aira 2000; Behm 2005; Pirskanen, Laukkanen, Pietilä 2006). Myös seurakuntakontekstissa tapahtuvasta päihdeasiakkaiden kohtaamisesta on tehty tutkimuksia aiemmin, mutta niissäkin näkökulma on ollut työntekijän. Tutkimustulosten mukaan diakoniatyöntyöntekijät ovat kokeneet päihdeasiakkaiden kohtaamisen ja ohjaamisen haastavaksi. (Kangastalo & Railo 2007; Niinistö & Saari 2007.) Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Sen tavoitteena on parantaa ja eheyttää ihmistä yksilönä ja yhteisössä sekä auttaa häntä selviytymään vaikeuksienkin keskellä (Suomen evankelisluterilainen kirkko ia.). Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Kirkkojärjestys 1991/1055). Seurakuntien diakoniatyö pyrkii siis tavoittamaan niitä ihmisiä, jotka ovat pudonneet yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle. Kansallisessa terveyserojen kaventamisen toimintaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa yhteiskunta velvoittaa kirkkoa ja seurakuntia osallistumaan omalta osaltaan alkoholihaittojen vähentämiseen (Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma ). Tämän takia auttavan kohtaamisen ja alkoholin puheeksi ottamisen merkityksen tutkimista diakoniatyön päihdeasiakkaan näkökulmasta voidaan pitää ajankohtaisena ja tarpeellisena. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää diakoniatyön päihdeasiakkaiden näkemyksiä auttavasta kohtaamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoa puheeksi ottamisen merkityksestä sekä avun saamista edistävistä ja estävistä tekijöistä diakoniatyöntekijän vastaanotolla. Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitä apua ja tukea seurakunta voi tarjota päihdeongelmasta toipuvalle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää diakoniatyön kehittämisessä.

7 7 2 PÄIHDEASIAKKAAN KOHTAAMINEN HOITO- JA DIAKONIATYÖSSÄ 2.1 Päihteenkäyttäjän hoitava kohtaaminen Hoitotyö ja terveyden edistäminen Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaan sairaanhoitajan tehtävänä on väestön terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä kärsimyksen lievittäminen. Sairaanhoitaja auttaa kaikenikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Sairaanhoitaja palvelee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä. Ihmisiä hoitaessaan hänen tulee pyrkiä tukemaan ja lisäämään heidän omia voimavarojaan sekä parantamaan heidän elämänsä laatua. (Sairaanhoitajaliitto 2009.) Hoitotyö on hoidollista ja inhimillistä toimintaa, joka liittyy ihmisen olemassaoloon ja sen merkitykseen sekä ihmisen tarpeisiin. Tämän lisäksi se on myös tietoon ja taitoon pohjautuvaa, tietoista ja tavoitteellista ammatillista toimintaa erilaisissa muutosprosesseissa olevien ihmisten auttamiseksi, ohjaamiseksi ja tukemiseksi. (Havio, Inkinen & Partanen 2008, 15.) Hoitotyön keskeisiä käsitteitä ovat ihminen, terveys, hoitotyön toiminta ja ympäristö (Havio ym. 2008, 14; Inkinen, Partanen & Sutinen 2006, 15). Hoitotyön tärkeimpiä arvoja ovat elämä ja sen kunnioittaminen, terveys ja sen ylläpitäminen ja edistäminen sekä kaikkein tärkeimpänä ihmisarvo. Arvot luovat perustan myös hoitotyötä ohjaaville periaatteille, joita ovat yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys, terveys- ja voimavarakeskeisyys, itsemäärääminen ja omatoimisuus, jatkuvuus, turvallisuus, perhe- ja verkostokeskeisyys, yhteisöllisyys sekä kokonaishoidon periaate. (Havio ym ; Inkinen ym ) Inkisen, Partasen ja Sutisen (2006) mukaan hoitotyön tarkoituksena on auttaa ihmistä eri elämäntilanteissa vahvistamalla hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttään ja hyvänolontunnettaan, inhimillistä kasvuaan sekä hänen ihmissuhteidensa kehittymistä. Terveyden käsitettä määritellään hoitotyössä hyvin monin eri tavoin. Se on esimerkiksi hyvää oloa, tasapainoa, hyvinvointia, tietoisuuden kasvua sekä kykyä toimia ja suoriutua itsenäisesti. (Inkinen ym. 2006, ) Lauri ja Elomaa (2001) tuovat hoitotyön tavoitteisiin tiedollisen näkökulman; hoitotyön tavoitteena on myös ohjata ja opettaa ihmistä niin, että hänellä on riittävästi tietoa, jotta hän voi itse osallistua ja vaikuttaa hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi hoitotyön päämääränä on tukea ihmistä sopeutumaan uusiin muuttuneisiin terveys- ja

8 8 sairaustilanteisiin siten, että hän hyväksyy muutoksen ja oppii elämään sen mukaisesti. (Lauri & Elomaa 2001, 68.) Kaikessa hoitotyössä tavoitteena on yksilön, perheen ja yhteisön terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä kärsimyksen lievittäminen (Hallila 2005, 23). Terveyden edistämisen perustana ovat ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittaminen, tarvelähtöisyys, omavoimaistaminen, oikeudenmukaisuus, osallistaminen, kulttuurisidonnaisuus ja kestävä kehitys (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 13). Terveyden edistämisen näkökulmasta terveys syntyy, sitä turvataan ja se voi heikentyä ihmisten arjen olosuhteiden, vuorovaikutuksen, elintapojen ja valintojen tuloksena. Terveys on sinänsä tärkeä hyvinvoinnin ulottuvuus, mutta samalla se on myös voimavara, joka voi edistää taloudellista hyvinvointia, sosiaalista vuorovaikutusta, itsensä toteuttamista, arki-päivän tehtävistä suoriutumista ja monia muita ihmisten tärkeinä pitämiä asioita. (Koskinen 2003.) Inhimillisesti katsoen ensisijaisesti pitäisikin pyrkiä terveyden edistämiseen ennen kuin erilaisia terveyshaittoja ehtii syntyä. Terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevä työ lisää yksilöiden ja perheiden hyvinvointia ja säästää hyvin toteutettuna pitkällä tähtäimellä myös yhteiskunnan varoja. (Laari, Opari & Varamäki 2008, 22.) Tutkimukset ovat osoittaneet, että kokonaisvaltaiset lähestymistavat terveyden edistämisessä ovat tehokkaimpia. Useammalla tasolla vaikuttavat toimenpiteet ovat tehokkaampia kuin yhteen ainoaan tasoon tukeutuvat. Jotta terveyden edistämisellä olisi vaikutusta, toiminnan on oltava jatkuvaa ja ihmisten on oltava toiminnan ja päätöksen-teon ytimessä. (Koskenvuo & Mattila 2003.) Terveyden edistäminen muodostaa jatkumon, jolle on ominaista prosessiluonne eli se etenee tavoitteista toiminnan kautta tuloksiin ja vaikutuksiin (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 14) Hoitava kohtaaminen päihdehoitotyössä Päihdehoitotyö on hoitotyön osaamisalue, jossa hoitotyön keinoin edistetään terveyttä, ehkäistään päihteiden käyttöä ja vähennetään päihdehaittojen riskejä. Siinä myös hoidetaan ja kuntoutetaan päihteistä riippuvaista ihmistä ja hänen läheisiään. (Inkinen ym. 2006, 12.) Päihdehoitotyössä terveys on useista eri näkökulmista tarkasteltuna vakavasti uhattuna. Siksi onkin tärkeää pyrkiä selvittämään, millainen rooli päihteiden käytöllä on ihmisen jokapäiväisessä elämässä ja minkälaisen merkityksen hän itse ja hänen lähiympäristönsä tilanteelle antavat. (Havio ym. 2008, 14.) Terveyden edistäminen päihdetyössä on terveyttä tukevien mahdollisuuksien etsimistä, luomista ja

9 9 lisäämistä, terveydelle myönteisten asioiden tukemista ja terveyttä tuottavien muutosten aikaan saamista sekä terveyden tasa-arvon lisäämistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2008). Päihdehoitotyössä ihminen määritellään hänen itsensä, perheen, ryhmän tai yhteisön näkökulmista. Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan päihteidenkäyttäjä, aivan kuten kaikki ihmiset, elää jatkuvassa muutosprosessissa. Hän kykenee saamaan aikaan muutoksia ja kasvamaan. Ihminen on itsestään ja ympäristöstään tietoinen, johonkin pyrkivä ja merkityksiä luova. Hoitajan ja päihteidenkäyttäjän kohtaamisessa molemmat tuovat tilanteeseen oman menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa sekä niiden tuomat merkitykset. (Havio ym. 2008, 14; Inkinen ym. 15.) Hyvä päihdehoito pyrkii edistämään asiakkaan hyvää elämää ja sen määrittelyssä asiakas on avainasemassa. On kuitenkin tärkeää, että hoitajalla on näkemystä hyvää elämää tuottavasta päihdehoidosta. Hoidon suunnitelma syntyy asiakkaan ja hoitajan vuoropuhelussa. (Mattila 2007, 60.) Päihdehoitotyön toteuttamiseen vaikuttaa se, millaisessa ympäristössä hoitaja työskentelee, millaisen vuorovaikutussuhteen hän luo asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä sekä millaisia hoitotyön auttamismenetelmiä hän työskentelyssään käyttää. Päihdehoitotyön kokonaisuus koostuu terveyttä edistävästä, päihteidenkäyttöä ja sen aiheuttamia haittoja ja sairauksia ehkäisevästä päihdetyöstä, sekä korjaavasta, hoitavasta ja kuntouttavasta alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ja kärsimysten lievittämisestä. Perustana muutoksille ovat asiakkaan olemassa olevat voimavarat. Päihdehoitotyössä ympäristön tarkastelun keskiössä on asiakas sekä hänen fyysinen, sosiaalinen ja toiminnallinen ympäristönsä. Tarkastelussa pyritään tavoittamaan konkreettisten tekijöiden lisäksi ympäristön laadullisia ominaisuuksia sekä yhteistyömahdollisuuksia. (Havio ym. 2008, 15.) Päihteenkäyttäjän hoitavalla kohtaamisella tarkoitetaan hoitajan hoidollista ja ammatillista asennoitumista päihteenkäyttäjään. Hoitavan kohtaamisen tunnusmerkkinä voidaan pitää hoitajan myönteistä, kunnioittavaa, hyväksyvää ja myötäelävää suhtautumista päihteenkäyttäjää kohtaan. Ammatillinen ja empaattisesti hyväksyvä hoitava kohtaaminen toteutuu, mikäli hoitaja toisaalta kykenee pitämään toista ihmistä vertaisenaan, mutta toisaalta erillisenä itsenäisenä ihmisenä. Tällöin hoitaja voi hyödyntää vuorovaikutustilanteessa herääviä omia tunnekokemuksia, jotka auttavat häntä ymmärtämään, auttamaan ja vastaamaan päihteenkäyttäjän tarpeisiin, mutta toisaalta se tarjoaa hänelle mahdollisuuden etäisyyteen ja objektiivisuuteen,

10 10 jotka ovat tarpeen tilanteen arvioimisessa ja hoidollisten päätösten tekemisessä. (Havio ym. 2008, 24; Inkinen ym. 2006, ) Myös Blombergin ja Sahlberg-Blomin tutkimuksen mukaan auttamistilanteet voivat tapahtua aidosti, turvallisesti ja läheisesti, mikäli työntekijän ymmärtää irtautumisen ja erillään olemisen merkityksen. Kohtaamisen ei pidä myöskään perustua itsensä tarpeelliseksi tuntemiseen, vaan keskiössä on aina asiakkaan hyvän elämän edistäminen. (Blomberg & Sahlberg Blom 2007, ) Päihdetyössä hoitava kohtaaminen perustuu hoitosuhteen luottamuksellisuuteen. Luottamuksellisessa hoitosuhteessa päihteenkäyttäjällä on mahdollisuus olla oma itsensä, tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja puhua asioistaan avoimesti. Luottamuksellisuutta vahvistavat tunne hoitajan halusta ja pyrkimyksestä auttaa sekä hänen ammatillisesta osaamisestaan, joka ilmenee tarkoituksenmukaisena hoidollisena lähestymistapana. Luottamuksellisen hoitosuhteen rakentaminen päihteenkäyttäjän kanssa ei kuitenkaan ole helppoa, sillä asiakkaalla saattaa olla aiempi kokemus siitä, ettei puhuminen ole helpottanut tai auttanut hänen tilannettaan. Päihdeongelmainen ihminen on myös usein kokenut pettymyksiä, jotka heikentävät hänen kykyään luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Varsinkin hoidon alkuvaiheessa on tyypillistä, että päihteenkäyttäjä pyrkii kieltämään, peittelemään ja salailemaan asioitaan ja päihteidenkäyttöään estäen luottamuksellisen suhteen syntymistä. Hoitajan keskeisenä haasteena onkin päihdeongelman työstämistä haittaavien esteiden ylittäminen. (Havio ym. 2008, 25 26; Inkinen ym. 2006, ) Edistääkseen luottamuksellisen suhteen syntymistä ja päihteenkäytöstä puhumista hoitajan tulisi asennoitua päihteenkäyttäjään inhimillisesti ja ystävällisesti, mutta kuitenkin neutraalisti ja ammatillisesti. Oikea asenne vähentää päihteenkäyttäjän ahdistusta ja edistää hänen sitoutumistaan hoitoon. Neutraalius tarkoittaa hoitajan sopivaa fyysistä etäisyyttä sekä avointa, inhimillistä, kunnioittavaa ja rauhallista asennetta ja käytöstä. Se tarkoittaa myös hoitajan kykyä omien tunnetilojensa tunnistamiseen ja hallintaan. Hoitajan neutraali asiallisuus ja päihteenkäyttäjän kohtaaminen tasavertaisena vastuullisena ihmisenä herättää luottamusta ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja siten ylläpitää hoitavaa kohtaamista. Osaltaan neutraalius myös suojaa hoitajaa, hänen ammatillista rooliaan ja henkilökohtaista koskemattomuuttaan. (Havio ym. 2008, 27; Inkinen ym. 2006, 132.) Kohtaamistilanteessa molemmilla osapuolilla on oikeus toimia autonomisesti ja kummankin velvollisuus on kunnioittaa toisen autonomiaa. Molemmat myös kantavat vastuun omasta toiminnastaan. Asiakkaan ihmisyyden kunnioittaminen ja sen

11 11 esiintuominen vuorovaikutuksessa vahvistavat häntä ja rohkaisevat ottamaan vastuuta elämästä. (Mattila 2007, 57.) Päihteenkäyttäjän hoitavassa kohtaamisessa hoitajan kärsivällisyys joutuu koetukselle. Kärsivällisyyttä on ennen kaikkea antaa tilaa ja aikaa päihteenkäyttäjän elämän erilaisille vaiheille. On tärkeää muistaa, että päihteenkäyttäjä tuo asioista esille siinä järjestyksessä ja aikataulussa, joka on tarkoituksenmukaista suhteessa hänen omiin voimavaroihinsa kohdata vaikeita asioita. Hoitajan osa on sallia ja sietää hoitosuhteen epämääräisyyttä ja päättämättömyyttä. (Havio ym. 2008, 28; Inkinen ym. 2006, 133.) Päihdepotilaiden hoito on usein haastavaa eikä aina tuo hoitohenkilökunnalle onnistumisen kokemuksia. Tämä ei kuitenkaan oikeuta hoitohenkilökuntaa ammattietiikasta poikkeamiseen, epäasialliseen käytökseen tai pessimismiin hoidon suhteen, koska osa potilaista hyötyy hoidosta merkittävästi. Hoidon ainoana tavoitteena ei tule olla päihteettömyys, vaan kaikki potilaan terveyden ja elämänlaadun paraneminen on tärkeää. (Lääkärin käsikirja 2005.) Päihdehoitotyössä tarvitaan myös nöyryyttä hyväksyä oma rajallisuutensa (Havio ym. 2008, 29; Inkinen ym. 2006, 135; Mattila 2007, 59.). Hoitohenkilökunnan on hyväksyttävä mahdolliset pettymykset ja oivallettava hoidon tulosten voivan olla monin tavoin positiivisia, vaikka itse riippuvuus ei häviäisikään. Oleellista on kuitenkin ihmisen itsensä sitoutuminen alkoholin käytön vähentämiseen tai lopettamiseen. (Lääkärin käsikirja 2005.) Arvostava kohtaaminen vahvistaa asiakkaan kokemusta täysiarvoisesta ihmisyydestään. Päihdeongelman sitkeys, elämänhallinnan vaikeus tai päihteenkäyttäjän mahdollisesti syrjäytynyt elämäntapa eivät vähennä hänen ihmisarvoaan eivätkä hänen oikeuttaan saada tarkoituksenmukaista hoitoa sekä hyvää kohtelua. (Mattila 2007, 60.) Päihteenkäyttäjän kohtaamisessa on ensiarvoisen tärkeää aito ja rehellinen läsnäolo. Hoidollisen vuorovaikutuksen suurin este on hoitajan tarve ja yritys olla jotain muuta kuin mitä hän on. Päihdehoitotyötä tekevän hoitajan tulee olla rehellinen itselleen ja omille tunteilleen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että hoitaja ilmaisisi omia kielteisiä tunteitaan asiakkaalle tätä loukaten, vaan sitä, että hän tiedostaa omat tunteensa. Toisaalta rehellisyys merkitsee rohkeutta tunnistaa, myöntää ja myös hyväksyä omat tunnereaktiot. Lisäksi työssä tarvitaan rohkeutta päihteenkäyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin tarttumisessa sekä asiakkaan terveyden, terveyskäyttäytymisen, kokonaiselämäntilanteen ja voimavarojen kartoittamisessa. Tähän tuki löytyy ammatillisesta osaamisesta ja toiminnan eettisestä perustasta. (Havio ym. 2008, 28 29; Inkinen ym. 2006, ) Työssä heräävien tunteiden totuudelliseen kohtaamiseen ja työstämiseen tarvitaan itsetuntemusta ja voimavaroja, joiden

12 12 vahvistamisessa ja sitä kautta hoitajan työssä jaksamisen tukemisessa työnohjauksella on oleellinen merkitys (Mattila 2007, 60). Toivo kohtaamistilanteessa ylläpitää ajatusta mahdollisuudesta muuttua ja uudistua. Toivo lisää ihmisarvon tunnetta ja kykyä tarkastella asioita sellaisina kuin ne ovat. Toivo synnyttää rohkeutta toimia, ottaa kantaa ja antaa päihteenkäyttäjälle todenmukaista palautetta. Pienetkin muutokset ja edistysaskelet voivat vapauttaa uusia päihdeongelmasta toipumiseen tarvittavia voimavaroja. (Havio ym. 2008, 30; Inkinen ym. 2006, 135.) Päihteidenkäyttäjien muutosprofiileja tutkittaessa on havaittu eri ihmisten kesken olevan huomattavia eroja muutosvalmiuden suhteen. Pitempi koulutus, naissukupuoli, lasten kanssa asuminen ja parisuhteessa eläminen olivat johdonmukaisesti yhteydessä parempaan muutosvalmiuteen. Hoitoon vapaaehtoisesti tulleet ja täysraittiutta tavoittelevat olivat muutosvalmiimpia kuin muut. (Saarnio & Knuuttila 2006, ) Alkoholin suurkulutuksen haasteet päihdehoitotyölle Nykykäsityksen mukaan alkoholin käyttäjät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kohtuukäyttäjiin, varhaisvaiheen suurkuluttajiin ja alkoholiriippuvaisiin. Näistä varhaisvaiheen suurkuluttajien alkoholin käyttö on niin runsasta, että sen jatkuessa samalla tasolla, se tulee todennäköisesti aiheuttamaan heille terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. (Aalto 2001.) On arvioitu, että alkoholin suurkuluttajia on Suomessa Terveydenhuollon naispotilaista heitä on noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 %. (Aalto 2001, 2970;Havio ym. 2008, 55; Käypä hoito 2005.) Suurkulutuksella tarkoitetaan alkoholinkäytön riskirajan ylittymistä säännöllisesti alkoholin käytössä. Riskirajalla tarkoitetaan sitä vuorokaudessa nautittua enimmäismäärää alkoholia, joka ei keskimäärin vielä merkittävästi lisää terveyshaittoja. Suomessa riskirajaksi on määritelty miehillä 40g vuorokautta kohti ja naisilla 20g vuorokautta kohti. Käytännössä suurkulutuksen rajana pidetään siis miehillä yli seitsemää ja naisilla yli viittä ravintola-annosta kerralla. Toisaalta kyse ei kuitenkaan ole turvarajasta, vaan yksilölliset erot ovat suuria. (Kaarne 2008; Kaarne 2009; Käypä hoito 2005; Niemelä & Laine 2000, 1.) Nämä erot alkoholin vaikutuksissa ja terveysriskeissä riippuvat ainakin sukupuolesta, painosta, iästä, perimästä, sairauksista, mielentilasta, ympäristöstä ja lääkityksestä. Ehdotonta absolutismia edellyttäviä tilanteita ovat raskauden lisäksi esimerkiksi kyvyttömyys pitäytyä kohtuulliseen määrään tai sairaus, joka pahenee pienestäkin alkoholimäärästä. Lisäksi

13 13 tulee ottaa huomioon käytön hallintaan liittyvä niin kutsuttu tilanneraittius, jota vaaditaan esimerkiksi ajoneuvoa kuljetettaessa ja työaikana. (Havio ym. 2008, 55,70.) Alkoholin suurkulutuksen terveydelliset haitat ovat merkittäviä, sillä se vaurioittaa lähes kaikkia ihmiskehon kudoksia: keskushermostoa, hengitysteitä ja ruuansulatuskanavaa, maksaa, haimaa sekä sydän- ja verisuonielimistöä. Alkoholinkäyttö vaikuttaa eri hormonien tuotantoon ja aineenvaihduntaan sekä vaikeuttaa verensokeritasapainon hallintaa. Runsaan energiapitoisuuden takia alkoholi lisää helposti paino-ongelmia ja nostaa veren rasva-arvoja. (Havio ym. 2008, 71 79; Niemelä & Laine 2000, 6 21; Käypä hoito 2005.) Alkoholin käytöstä johtuvia psyykkisiä häiriöitä ovat esimerkiksi alkoholiriippuvuus, masennus, ahdistuneisuus ja pelkotilat sekä unihäiriöt (Havio ym. 2008, 76; Niemelä & Laine 2000, 25 29; Käypä hoito 2005). Alkoholin suurkulutus lisää myös huomattavasti tapaturmariskiä (Niemelä & Laine 2000, 21 22). Alkoholinkäyttäjillä liikennetapaturman vaara kasvaa suhteessa veren alkoholipitoisuuteen. Muita alkoholinkäytöstä aiheutuvia tapaturmia ovat kaatumiset, palovammat, hukkumiset ja työtapaturmat. Lisäksi alkoholin käyttö kasvattaa riskiä joutua väkivaltatilanteisiin. (Käypä hoito 2005.) Päihteiden käyttöön liittyy myös monenlaisia sosiaalisia haittoja. Se altistaa ihmissuhdeongelmille perheen sisällä, mutta myös suhteessa ympäristöön. Perheen sisällä se voi johtaa parisuhdeongelmiin, perheväkivaltaan ja useimmissa tapauksissa perheen lasten normaalia suurempaan avun ja tuen tarpeeseen. Alkoholistiperheiden lapsilla on myös suurempi riski alkoholisoitua tai altistua muille päihdeongelmille. Runsas alkoholin käyttö voi näkyä myös monentyyppisinä elämänhallinnan vaikeuksina tai epäsosiaalisena käytöksenä. (Niemelä & Laine 2000, ) Kuten monet nykyisistä kansantaudeistamme, myös alkoholin suurkulutuksen haitat on kuitenkin ehkäistävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan terveydenhuollon vaikutus väestön terveyteen on vain prosenttia suurimman vaikutuksen ollessa elintavoilla ja elinympäristöllä. Ensiarvoisen tärkeää olisikin saada ihmiset tiedostamaan omien valintojensa ja elintapojensa vaikutus terveydentilaansa, sillä tautien ennaltaehkäisy on aina sekä halvempi että inhimilliseltä kannalta parempi vaihtoehto kuin vikojen korjaaminen jälkikäteen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.)

14 Suurkulutuksen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen Jotta alkoholi aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittoja, sen tuomiin ongelmiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa alkoholinkäytön voi ottaa puheeksi monella tavalla. Päihteiden käyttöä on hyvä kysyä suoraan ja selkeästi, sillä silloin potilaalla on ainakin mahdollisuus päästä kertomaan ongelmastaan. (Pirskanen, Laukkanen & Pietilä 2006, ) Suomalaisten alkoholiasenteita kartoittaneessa tutkimuksessa ilmeni, että suomalaisista 87 % mielestä alkoholia koskevat tiedustelut ja neuvot kuuluvat osaksi normaalia vastaanottokäyntiä, eikä neuvonnan koeta omallakaan kohdalla olevan haitaksi. Naisista peräti yhdeksän kymmenestä pitää asiaa sopivana, miehistä 83 prosenttia. (Laari ym. 2008, 19.) Potilaan on usein vaikea muistaa käyttämänsä alkoholin määrää, ja etenkin ne potilaat, jotka eivät vielä ole päihteistä riippuvaisia, aliarvioivat usein käyttöään. Tästä syystä ongelman varhainen tunnistaminen on vaikeaa ja sen toteamiseksi tarvitaan useita eri välineitä, kuten haastattelua ja kyselyitä sekä kliinistä tutkimusta. Kliinisessä tutkimuksessa tarkkailtavia asioita ovat esimerkiksi syke, verenpaine, hikoilu, ahdistus, levottomuus, eteisvärinä, lihastoiminnan liikavilkkaus, murtumat, naarmut, palovammat, hoitamaton ihottuma, turpeat korvasylkirauhaset tai huono suuhygienia. Lisäksi otetaan laboratoriokokeita, jotka tosin osoittavat suurkulutuksen varhaisvaiheessa heikosti ja niillä onkin suurempi merkitys myöhemmin alkoholismin hoidon tuloksellisuuden seuraamisessa. Alkoholin kroonisen riskikäytön diagnostiikan ei tulisi koskaan perustua pelkkiin laboratorioarvoihin, vaan aina myös taustatietoihin sekä kyselyihin, jotka ovat osoittautuneet herkimmiksi mittareiksi alkoholin suurkulutuksen varhaisvaiheen tunnistamisessa. (Käypä hoito 2005.) Noin puolet alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajista on halukkaita osallistumaan miniinterventiohoitoon, ja sen tulisikin automaattisesti kuulua osaksi vastaanottokäyntiä (Laari ym. 2008, 22). Mini-interventio on alkoholin varhaisvaiheen suurkuluttajien hoitoon kehitetty menetelmä, jossa lääkäri tai hoitaja tunnistaa alkoholin suurkuluttajan ja antaa hänelle tunnistamisen jälkeen syyllistämättä tietoa alkoholin haitoista ja sen mahdollisesta yhteydestä potilaan oireisiin. Potilaan niin halutessa voidaan määritellä tavoite juomisen vähentämiseksi tai lopettamiseksi. Lisäksi sovitaan usein seurantakäynneistä ja annetaan mukaan kirjallista aineistoa. Mini-intervention on osoitettu olevan tehokas ja edullinen tapa ehkäistä ja vähentää alkoholihaittoja ennen alkoholiriippuvuuden kehittymistä. (Aalto 2001; Havio ym. 2008, ; Inkinen ym.

15 , ; Lääkärin käsikirja 2005; Niemelä & Laine 2000, 46 47; Työterveyslaitos 2006.) Mini-intervention lisäksi varhaisvaiheen päihdetyössä käytetään lyhytneuvontaa ja motivoivaa haastattelua. Lääketieteellinen tutkimus on osoittanut, että perusterveydenhuollossa lyhytneuvonta on suurkulutuksen vaiheessa vaikuttanut päihteiden käyttöön merkittävästi. Lyhytneuvonnan peruselementit perusterveydenhuollossa ovat kysely, keskustelu, selvittely ja neuvonta, joiden kautta potilasta autetaan tiedostamaan riskikäyttö. Yleensä tavoitteena on kohtuukäyttö. (Kaarne 2009.) 2.2. Päihdeasiakkaan diakoninen kohtaaminen Diakonian perustehtävä ja kristillinen terveyskäsitys Diakonia on yksi kirkon perustehtävistä, sillä kirkkolain mukaan kirkon tehtävänä on julistaa tunnustuksensa mukaisesti Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (Kirkkolaki 1993/1054). Diakonian tehtävänä on etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Sen tavoitteena on parantaa ja eheyttää ihmistä yksilönä ja yhteisössä sekä auttaa häntä selviytymään vaikeuksienkin keskellä. (Suomen evankelisluterilainen kirkko ia.) Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta (Kirkkojärjestys 1991/1055). Raamatullisena perusteena diakonialle pidetään useimmiten rakkauden kaksoiskäskyä (Matt. 22:37 39) tai vertausta laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:25 37). Vähintäänkin yhtä tärkeinä suunnannäyttäjinä diakonialle voidaan kuitenkin pitää Jeesuksen toimintaa ja alkuseurakunnan elämäntapaa jakamisen ja huolenpidon yhteisönä (Veikkola 2002, 107). Alkuseurakunnilla oli kolme keskeistä tehtävää: opettaa, saarnata ja parantaa. Seurakuntaelämän keskeistä sisältöä oli palveleminen, johon kuului sairaiden parantaminen, nälkäisten ruokkiminen sekä leskien ja orpojen auttaminen ja suojeleminen (Wylie & Solari-Twadell 1999, 26). Kristillisen käsityksen mukaan sekä parantamisessa ja parantumisessa että terveyden ja hyvinvoinnin vaalimisessa on

16 16 yhteisöllinen, luomistyöhön perustuva ulottuvuus. Koska Jumala loi ihmisen elämään onnellista ja moraalisesti vastuullista yhteisöllistä elämää, on omasta ja toisten terveydestä huolehtiminen luomistyöhön osallistumista. (Ylikarjula 2006.) Wylien ja Solari-Twadellin (1999) mukaan kristillisen kirkon tärkein missio on terveys ja parantuminen. Jumala on kaiken terveyden ja parantumisen lähde. Heprealaisissa kirjoituksissa terveys on kuvattu yhdeksi Jumalan suurista lahjoista ihmiselle ja ihmisellä on vastuu tämän aarteen suojelemisesta ja vaalimisesta. Ihminen ei voi olla terve, ellei hän samanaikaisesti pidä huolta kehostaan, ihmissuhteistaan, luonnosta sekä suhteestaan Jumalaan. Myös Jeesuksen toiminnan kuvaukset keskittyvät monella tapaa terveyden palauttamiseen, sillä hänen tekemistään ihmeistä parantamisihmeitä oli enemmän kuin muita. Hän painotti henkisten ja hengellisten tekijöiden merkitystä sairaudessa ja terveydessä. Joissakin tapauksissa henkisen tai hengellisen elämän epätasapaino saattoi aiheuttaa fyysisiä sairauksia. (Wylie & Solari-Twadell 1999, ) Vanha testamentti näyttäisi sisältävän lukuisia terveysohjeita, mutta moni nykytietämykseen perustuva oleellinen terveysnäkökohta jää siellä kuitenkin täysin vaille huomiota. Esimerkiksi viinin vaikutuksista varoitellaan, mutta ei niinkään terveydellisistä syistä, vaan humaltumiseen liittyvien moraalisten ongelmien vuoksi. Kuulan (2004) mukaan ihmiselle annettu järki ja tieteellinen tutkimus yhdessä antavat terveyskäyttäytymiselle oikeita suuntaviivoja. Luterilaisuudessa on kuitenkin joitakin käytännön tapoja ja arvostuksia, joilla on terveydellistä merkitystä. Luterilaisuudessa katsotaan tien mielenrauhaan kulkevan rehellisyyden ja parhaansa tekemisen kautta. Rehellisyydellä tarkoitetaan sitä, että myönnetään itselle ja tarvittaessa toisillekin totuus omista heikkouksista ja synneistä. (Kuula 2004.) Päihdehoitoyössä rehellisyyteen kasvattaminen edellyttää hoidollisia asetelmia, joissa totuudessa pysymisestä on eniten hyötyä ja sosiaalisten normien mukainen käytös tuottaa etua asiakkaalle. Esimerkiksi avointa retkahtamisen tunnustamista tulisi kannustaa, ei sanktioida. On vältettävä tilanteita, jossa palkitaan ongelman kieltämisestä tai valehtelemisesta. (Lääkärin käsikirja 2005.) Buijsin ja Olsonin (2001) mukaan uskonnolliset yhteisöt ovat hedelmällistä maaperää terveyden edistämiselle. Tämä perustuu näkemykseen terveyden kokonaisvaltaisuudesta. Hengelliset yhteisöt ovat asiantuntijoita hengellisellä alueella, jota usein ylenkatsotaan yhteiskunnallisissa terveyden edistämisen ohjelmissa. Hengellisissä yhteisöissä ollaan myös kiinnostuneita sosiaalisesta

17 17 oikeudenmukaisuudesta. Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat erilaisia sosiaalisen tuen muotoja, jotka ovat merkityksellisiä terveydelle. Tutkijoiden mukaan julkinen terveydenhuolto ja uskonnolliset yhteisöt voivat täydentää toinen toisiaan terveyden edistämisessä. Buijsin ja Olsonin mukaan diakoninen hoitotyö voi vahvistaa terveyden edistämisen ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyötä ja edistää näin kokonaisvaltaista terveyden hoitamista. (Buijs & Olson 2001, 21.) Diakoninen hoitotyö ja kohtaaminen Kristillisen uskon ytimessä on pyrkimys reagoida niiden ihmisten hätään, jotka ovat syyllisyyden, häpeän ja synnin julkisen stigman vuoksi joutuneet marginaaliseen asemaan yhteiskunnassa. (Suomen evankelisluterilaisen kirkon päihdestrategia 2005.) Ihmisen huomioon ottamisen ja kristillisen sielunhoidon esikuva on Jeesus, joka asettuu kärsivän ihmisen rinnalle. Hän on antanut vuorisaarnassaan ihmisen kohtaamisen ja kohtelemisen ohjeeksi niin kutsutun kultaisen säännön: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille. (Matt.7:12) (Ylikarjula 2006.) Diakonisen toiminnan tunnusmerkkejä ovat pyyteettömyys, kokonaisvaltaisuus, sielunhoidollisuus, elimellinen yhteys jumalanpalvelukseen, sekä uhri. Pyyteettömyys ilmenee auttamisena, joka ei pyydä maksua tai vastapalvelusta eikä muutenkaan tavoittele hyötyä itselleen. Pyrkimyksessään kokonaisvaltaisuuteen diakonia kohtaa ihmisen fyysis-psyykkis-hengellisenä kokonaisuutena sosiaalisessa kontekstissaan. Sielunhoidollisuus tarkoittaa ihmisen henkistä ja hengellistä tukemista kristillisen perinteen pohjalta ja jumalanpalveluksessa diakonia jäsentyy seurakunnan yhteiseksi tehtäväksi. Perinteisen diakoniakäsityksen mukaan uhri tarkoittaa Jeesuksen esikuvan mukaisesti tekijän persoonallista uhria lähimmäisen hädän poistamiseksi, mutta oleellisinta siinä on kuitenkin lähimmäisen kohdatuksi tuleminen ja mahdollisuuksien mukaan avun antaminen hädässä. (Veikkola 2002, ) Myllylän (2004) mukaan diakoninen hoitotyö on professio, jota diakoniseen hoitotyöhön kouluttautuneet sairaanhoitajat tekevät hoitotyön toimintaympäristöissä ja seurakunnissa. Diakonisessa hoitotyössä sovelletaan hoitotieteen ja teologian tietoa ja toteutetaan hoitotyön auttamismenetelmien lisäksi karitatiivisia ja liturgisia auttamismenetelmiä. Diakonisessa hoitotyössä puhutaan ammatillisesta palvelemisesta. Diakonisessa hoitotyössä vuorovaikutussuhde hoitajan ja asiakkaan välillä on ammatillinen lähimmäissuhde, jossa hoidettava kokee saavansa lahjomatonta

18 18 hoitamista ja rakkauden tunnetta. Diakonisen hoitotyön oleellisia osia ovat Myllylän tutkimuksen mukaan toivon kokemisen ja ammatillisesti rakastetuksi tulemisen tunteet. Diakonisen hoitotyön ytimen muodostaa ihmisyys; ihminen kohdataan ihmisenä ja Jumalan kuvana. Voima työn tekemiseen ja ihmisen kohtaamiseen tulee vuorovaikutussuhteissa läsnä olevan korkeammalta voimalta ja taito puolestaan koulutuksesta. (Myllylä 2004, tiivistelmä, ) Rättyän (2004) tutkimuksessa diakoniatyöstä, siinä olemisesta ja jaksamisesta diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta selvisi, että diakoniatyö on ammattitaitoista auttamista, kokonaisvaltaista tukemista ja hädän ehkäisemistä. Myös Rättyän tutkimuksen mukaan rakkaus ja usko Jumalaan ovat hoitajalle tärkeä voimavara (Rättyä 2004, 18 19, 79.) Rättyän (1998) tutkimuksessa diakoniatoimistojen asiakkaiden kokemuksista tuen ja avun saamisesta asiakkaat odottivat saavansa emotionaalishenkistä ja instrumentaalista tukea. Emotionaalisen tuen he kokivat välittyvän hyvänä kohteluna ja auttavana vuorovaikutuksena, henkinen tukeminen puolestaan koostui henkisestä ja hengellisestä tuesta sekä toivon näkökulmasta. Instrumentaalista tukea olivat aineellinen ja tiedollinen tuki. Keskeisimmät sosiaalisen tuen tarpeet asiakkailla olivat hengelliset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikeudet sekä terveyttä uhkaavat tekijät, mutta hengelliset vaikeudet eivät painottuneet tuen tarpeina samalla tavoin kuin muut tekijät. Myöskään päihdeongelmat eivät tulleet erityisesti esille aineistossa. (Rättyä 1998, tiivistelmä, ) Jauhosen (2006) tutkimuksen mukaan diakonisen hoitotyön oleellisin osa on psykoemotionaalinen hoitaminen. Sen sisältämät hoitotyön toiminnot, kuten asiakkaan kanssa kommunikointi, asiakkaan ohjaaminen, luottamuksellisen hoitosuhteen luominen, asiakkaan arvokkuuden säilyttäminen, emotionaalisen kärsimyksen lieventäminen, toivon vahvistaminen sekä hallinnan ja kontrollin tunteen palauttaminen ovat keskeisiä toimintoja myös auttavassa kohtaamisessa. (Jauhonen 2006, 77.) Kotisalo (2002) on selvittänyt diakonissojen näkemyksiä toteuttamastaan diakoniatyöstä ja diakonisesta hoitotyöstä. Tutkimus osoitti, että diakoninen hoitotyö ilmenee ammatillisena toimintana, asiakkaan kohtaamisena, tukemisena ja auttamisena. Diakonissa luo toiminnallaan toivoa, keskustelee sielunhoidollisesti, kohtaa yksinäisyyttä, vahvistaa voimavaroja, ohjaa ja neuvoo terveyteen liittyvissä asioissa, tekee yhteistyötä ammattilaisten kanssa sekä vahvistaa asiakkaan uskoa ja Jumala-suhdetta. Lisäksi diakonissa tukee asiakkaita, joiden terveys on muuttunut. (Kotisalo 2005, 5,16.)

19 19 Vuotin (2005) tutkimuksen mukaan diakonissan työ voidaan nähdä yhteiskunnan palvelujen täydentäjänä, mutta omimmillaan se on ihmisten kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa. Vuoti esittää, että diakonissa ei voi työssään korjata ihmisen tilannetta, mutta hän voi tukea eheytymistä ja auttaa löytämään niitä voimavaroja, joiden avulla ihminen voi eheytyä. Yksilön kohtaamiseen tulee Vuotin mukaan sisältyä aina myös kutsuminen yhteisölliseen kohtaamiseen, yhteyteen. (Vuoti 2005, ) Kristillisen seurakunnan perustana on ajatus koinoniasta, joka tarkoittaa yhteyttä, osallisuutta ja jakamista. Sillä tarkoitetaan sekä yhteyttä Kristukseen ja Jumalaan, mutta myös ihmisten välistä yhteyttä. Sen perusajatuksena on, että me kuulumme yhteyteen toistemme kanssa, koska meillä on yhteys Jumalaan Kristuksen kautta. Yhteys on kasvokkain olemista niiden ihmisten kanssa, jotka yhteiskunnassamme ovat heikoimpia, se on yhteisvastuuta ja kuormien kantamista, mutta myös jokaisen vetämistä yhteisen ihmisarvon osallisuuteen. (Suomen evankelisluterilaisen kirkon päihdestrategia 2005, 5.) Thitzin (2006) mukaan yhteisöllisyys rakentuu diakoniassa keskeisesti kolmen toisiinsa liittyvän elementin kautta. Ensinnäkin yhteisöllisyyden tunne muodostuu henkilökohtaisten kohtaamisten kautta, toisaalta ihmisten välisen vuorovaikutuksen jatkuvuus ja yhteistoiminta ylläpitävät yhteisöllisyyttä. Näiden lisäksi yhteisössä rakentuu jaettu merkitysmaailma, joka auttaa elämän mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden löytymistä. Tutkijan mukaan keskeisinä vastuun ja osallisuuden yhteisöksi kehittymisen haasteina ovat seurakuntayhteisön kynnysten ja rajojen madaltaminen siten, että eri tavoin yhteisöön sitoutuneet voivat löytää sieltä oman paikkansa. Lisäksi on edelleen kehitettävä seurakuntalaisten osallisuuden mahdollisuuksia ja selkiytettävä diakonian roolia yhteistyöverkostoissa. (Thitz 2006, tiivistelmä.) Amerikkalainen lähikäsite diakoniselle hoitotyölle on parish nursing. Weis, Schank, Coenen ja Matheus (2002) ovat tutkimuksessaan vertailleet seurakuntakontekstissa tapahtuvia hoitotyön interventioita terveydenhuollon interventioihin. Tutkimustulosten mukaan yleisimmät seurakuntakontekstissa tapahtuvat terveyttä edistävät interventiot olivat aktiivinen kuunteleminen, terveydentilan kartoittaminen, tukijärjestelmän parantamiseen tähtäävä toiminta, läsnäolo, itsetuntemuksen parantumisen tukeminen, terveyden edistämiseen tähtäävän oppimisen helpottaminen sekä terveysohjaus. Selkeimmin seurakunnan vahvuus nähtiin kuitenkin hengellisen hyvinvoinnin edistäjänä. Siihen liittyviä keskeisiä hoitotyön interventioita olivat tutkimuksen mukaan

20 20 aktiivinen kuunteleminen, hengellinen tuki, emotionaalinen tuki sekä oppimisen ja itsetuntemuksen parantaminen. Tärkeänä voimavarana pidettiin mahdollisuutta yhdistää usko ja terveys. Seurakunta terveyttä edistävänä yhteisönä voi tarjota psykososiaalista tukea ja pitkäaikaisia suhteita. Haasteina seurakuntakontekstissa nähtiin asiakkaan autonomia, erilaisten uskomusten vaikutukset, asiakkaan palvova asenne työntekijää kohtaan sekä ajankäytön tehokkuus. (Weis, Schank, Coenen & Matheus 2002, ) Hakalan (2002) mukaan ihmistä ei voi kohdata pelkästään yksilönä, vaan hänen auttamisensa edellyttää koko elämäntilanteensa kartoittamista. Kokonaisvaltaisen auttamisen tavoitteena on ihmisen toivon, luottamuksen ja selviytymismahdollisuuksien vahvistaminen kaikilla elämänalueilla, vaikka apu painottuisikin erityisesti jollekin osaalueelle. Hakalan mukaan sielunhoito voidaan ymmärtää ihmisen kokonaisvaltaisena auttamisena, jolloin se sisältää hänen elämäänsä, ihmissuhteisiinsa ja Jumalasuhteeseen liittyvät kysymykset. (Hakala 2002, ) Myös Huotarin (1998) mukaan sielunhoidon lähtökohtana on ihminen ja hänen hätänsä siten, kuin hän itse sen ilmaisee. Se on ihmisen palvelemista hänen omilla ehdoillaan. Pääosin sielunhoito on keskusteluapua niihin asioihin ja niillä käsitteillä, jotka ihminen itse tuo esiin. Koska auttamisen sisältö määräytyy asiakkaan elämäntilanteen mukaan, sielunhoito tarjoaa apua monella tasolla. Se voi joskus olla hyvin arkista ja käytännöllistä, toisinaan taas ihmissuhteiden kipua hoitavaa tai syyllisyyteen ja jumalasuhteeseen liittyvää. Sielunhoito on asiakeskeistä keskustelua, jossa sielunhoitajan tehtävänä ei ole ratkaista toisen ihmisen ongelmia, vaan auttaa häntä itse oivaltamaan vaikeutensa, omat tunteensa sekä esteensä niistä vapautumiseksi. Jokaisen auttajan näkökulma toisen elämään on kuitenkin rajallinen ja auttajan ihmiskuvan kokonaisvaltaisuudesta riippuu, kuinka hyvin hän kykenee arvioimaan ongelman osuuden merkitystä ihmisen elämässä ja sitä, riittääkö ongelmaan hänen apunsa. (Huotari 1998.) Hakalan (2002) mukaan ihmisen kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa keskeistä on kohtaamisen tapa. Tärkeää kohtaamisessa on kiinnostuksen osoittaminen, joka voi välittyä työntekijän kiireettömänä läsnäolona, uusien kysymysten herättämisenä tai sopivampaan tukitahoon ohjaamisena. Asiakkaalle kohtaamisen kiireettömyys viestii ihmisarvosta ja kunnioituksesta. Asiakkaat odottavat diakoniatyöntekijältä ennen kaikkea aitoa ihmisyyttä. Vaikka konkreettista muutosta asiakkaan elämäntilanteessa ei sillä hetkellä tapahtuisikaan, jo pelkkä kohdatuksi tuleminen koetaan myönteisenä. Kaikkivoipaiselta vaikuttava auttaja voi ehkäistä tasaveroisen ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja tämän takia auttamisen pakosta vapautuminen

21 21 johtaa suurempaan asiakaskeskeisyyteen. (Hakala 2002, ) Sielunhoidossa auttamisen taustalla ovat kristillinen ihmiskuva ja kristillinen rakkaus. Kristillinen ihmiskuva perustuu käsitykseen loukkaamattomasta ihmisarvosta, jota kenenkään ei ole tarvinnut itse hankkia ja jota kukaan ei voi myöskään menettää. Siihen kuuluu myös jokaisen ihmisen moniulotteisuus. Ihmiselämää leimaavat hauraus ja epätäydellisyys, mutta kaikissa tilanteissa siihen sisältyy aina kuitenkin edellytyksiä hyvään ja arvokkaaseen elämän sekä mahdollisuuksia elämän merkittävyyden kokemiseen. (Huotari 1998.) Saarinen (2008) on tutkinut ihmisen kohtaamisen teologiaa ja todennut sen koostuvan kolmesta eri osatekijästä; viestinnästä, vieraanvaraisuudesta ja rakkaudesta. Hän näkee, että kristillisen uskon sisäisten vaatimusten lisäksi evankelisluterilaisen kirkon rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on edustaa auttamisen ja lähimmäisenrakkauden aatetta yhä kovenevassa maailmassa. Auttamisen aatteen ja kulttuurin tulisi leimata kaikkea kirkon harjoittamaa ihmisten kohtaamista. Auttamiseen kuuluvat toisen ihmisen kunnioitus ja vastavuoroisuus eli auttajan tulee myös kyetä ottamaan vastaan. Ihmisten kohtaamisessa on viime kädessä aina kyse jonkinlaisesta antamisesta ja saamisesta. Ilman antamista ja saamista ei Saarisen mukaan ole kohtaamista. (Saarinen 2008, ) Kristillisen yhteisön viestinnässä tulisi kunnioittaa viestin vastaanottajan ominaisluonnetta eikä pyrkiä manipuloimaan. Keskeistä on Saarisen mukaan uusi tieto ja tavoitteellinen toiminta sen välittämiseksi, mutta samalla pyritään kuitenkin vuorovaikutukseen ja vastaanottajan aktivointiin. Tässä mielessä hyvä viestintä on Saarisen mukaan sekä lahjoittavaa että yhteyttä luovaa. Viestijän rohkaiseva ja avoin asenne synnyttää rohkeutta ja avoimuutta myös kuulijassa. Kolmas kohtaamisen teologinen ulottuvuus on rakkaus. Perinteisesti on puhuttu kahdesta erilaisesta rakkauden muodosta, ihmisen pyrkivästä rakkaudesta sekä jumalallisesta rakkaudesta. Saarinen nostaa artikkelissaan kolmanneksi rakkauden ilmiöksi kunnioituksen. Rakkauden ja kunnioituksen välinen suhde tulee hyvin esiin Roomalaiskirjeen 12. luvun jakeessa 10. Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta, kunnioittakaa kilvan toinen toistanne. Kantavana ajatuksena kunnioituksessa on se, että rakkaus ei ole ainoastaan yhdistävä voima, vaan tarvitaan myös tasapainottavaa vastavoimaa, ihmisen erillisyyttä ja etäisyyttä muihin kuvaavaa termiä. (Saarinen 2008, 23 25, )

22 Diakoninen päihdetyö Kirkon päihdetyössä painottuvat ennaltaehkäisevä työ ja kristillisen näkemyksen mukaisen päihteettömän elämäntavan edistäminen. Tärkeää työssä ovat päihdeongelman havaitseminen ja varhaiseen puuttumiseen rohkaiseminen. Päihdeasiakkaiden auttamistyö on hyvin käytännönläheistä ja siinä pyritään oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvoisen elämän toteutumiseen. Diakonisessa päihdetyössä keskiössä ovat kaikkein huono-osaisimpien tarpeet ja tavoitteena on torjua ja korjata terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Päihteettömän elämäntavan ohella pyritään tuomaan esille armon ja anteeksiantamuksen sanomaa sekä turvaamaan tarpeellisten hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksien saatavuus. (Jääskeläinen 2002, ) Perustan diakoniselle päihdetyölle muodostaa pitkäaikainen yhteisöllisyys. Toiminnan tavoitteena on tarjota turvaa silloin, kun päihdeasiakkaan omat turvaverkot pettävät. Diakoninen päihdetyö tarjoaa päihdeongelmasta kärsivälle yhteisön, jossa hän voi toipua muiden ihmisten läheisyydessä ja rohkaisemana. Yhteisöstä hän saa myös kasvun ja hengellisen kehityksen mahdollisuuden elämäänsä. (Jääskeläinen 2002, 215.) Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on hyväksytty vuonna 2005 erityinen päihdestrategia. Strategiassa todetaan, että kirkolla on keskeinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Se kohtaa ihmisiä henkilökohtaisella tasolla ja tukee toiminnallaan yhteisöllisyyttä. Kirkolla on myös vankka kokemus alkoholihaittojen vähentämisestä. Kirkon näkökulmasta tärkein ulottuvuus on siinä, että kirkko auttaa ihmisten ja yhteisöjen arjessa selviytymistä sekä tukee terveellisiä elämäntapoja ja vastuullista käyttäytymistä. Päihdehaittojen ehkäisyn pitäisi läpäistä koko kirkon toiminta eikä olla ainoastaan jonkun työalan tehtävä. Kirkon tehtävä on pitää fyysisten, henkisten ja sosiaalisten tekijöiden lisäksi esillä hengellisyyden merkitystä päihdeongelmasta vapautumisessa. Kristillisen päihdetyön lähtökohtana on ihmisen ainutkertaisuuden tunnustaminen. Kristillinen päihdetyö auttaa ihmistä oman elämänsä mielekkyyden ja tarkoituksen etsimisessä ja syyllisyyden ongelman ratkaisemisessa sekä vapauttavaa painostavasta syyllisyyden taakasta. Armon ja toivon avulla ihmiset ja yhteisöt tulevat tietoisiksi voimavaroistaan, mahdollisuuksistaan ja vastuustaan. (Suomen evankelisluterilaisen kirkon päihdestrategia 2005, 4 6.)

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä. Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä., projektipäällikkö AMIS Arjen Ammattilaiset, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Perustehtävät

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät

Mieli kansalliset mielenterveyspäivät Mieli 2011 - kansalliset mielenterveyspäivät Millainen kylä kasvattaa lapset tulevaisuuteen?. 4.2.2011 Puheenjohtajien yhteenvedot Puheenjohtajien yhteenvedot Sessioiden yhteenvedot 3.2. Kohti pohjalaista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon. Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Johdatus uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon Uskonnollisia ilmiöitä ihmettelemässä MINÄ USKONTOKASVATTAJANA Varhaiskasvatuksen uskontokasvatuksesta huolehtiminen

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET. Riitta-Liisa Jukarainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS VAVU-LOMAKKEET Riitta-Liisa Jukarainen o Raskaudenaikainen (äidin viimeisen raskauskolmanneksen aikana) vavu-haastattelu https://www.thl.fi/documents/732587/741077/vavu_rask auden_aikainen_haastettelu_1.pdf

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa

Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot