Kh Kh liite 8

Transkriptio

1 Kh Kh liite 8 VIHDIN KIRKONKYLÄN KEHITTÄMINEN LOPPURAPORTTI Vihdin kirkonkylän kehittämisen ohjausryhmä Helmikuu 2004

2 Asia 624/2000 Asialuokka 012 ESIPUHE... 3 TYÖN VAIHEET... 5 A VIHDIN KIRKONKYLÄN LUONNE Rakenne ja kyläkuva Liikenneolot Palvelut Työpaikat... 9 B KIRKONKYLÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET C KIRKONKYLÄN KEHITTÄMINEN Maankäyttö ja kyläkuva Liikennejärjestelyt Palvelut Yksittäisiä kehittämiskohteita D TOIMENPIDEOHJELMA Kunnan palvelut Ympäristö, maankäyttö ja kaavoitus Kunnallistekniset parannustoimenpiteet Liikuntatoimen alan parantamisehdotukset E JATKOTOIMENPITEET Kannen valokuva Matti Hult, 6/2002 kirkonkylän raittia kaaviot Innolink Oy:n raportista Liite 1: Vihdin kirkonkylän kehittämistutkimus 2001, Vihdin kunta/innolink Research oy Liite 2: Saadut lausunnot parantamisehdotuksista Liite 3: Ohjausryhmän lausunnot kaavasta 33 2/21

3 ESIPUHE Kunnanhallitus perusti kirkonkylän kylätoimikunnan aloitteesta kirkonkylän kehittämistä varten ohjausryhmän, jossa ovat olleet niin liike elämän, maanomistajien, asukkaiden kuin kunnankin edustajat pohtimassa kirkonkylän kaikinpuolisen hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Aili Bertling pj. ja jäseninä Jaana Sohlman, Maritta Vauromaa ja Nippe Nikander, kunnanjohtaja Arno Miettinen, tekninen ja ympäristöjohtaja Tapio Maljonen, sittemmin tekninen ja ympäristöjohtaja Olli Pekka Hatanpää ja hänen jälkeensä tekninen ja ympäristöjohtaja Antti Tuomainen, kaavoitusarkkitehti Airi Mustanojan sekä kylätoimikunnan edustajana Heikki Leino, yrittäjien edustajina Senja Tasanko ja Jussi Jäätiö, kiinteistönomistajien edustajina Jarmo Kuosa ja Jukka Niemelä. Lisäksi ohjausryhmän työskentelyyn kutsuttiin mukaan nuorisovaltuuston edustaja Tiina Moisander ja hänen jälkeensä Mika Riipi. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut kaavoitusteknikko Matti Hult. Ryhmä on kokoontunut 9 kertaa. Ohjausryhmä teki asukas/yritys/päättäjä kyselyn, jolla kartoitettiin mielipiteitä kirkonkylän ja Kirkonseudun kehittämiseksi. Konsulttina kyselytutkimuksen suorittamisessa ja tulosten analysoinnissa toimi Innolink Oy. Kirkonkylän keskustan palveluiden kehittäminen ja sen arvokkaan maisemanympäristön sekä rakennetun ympäristön miljöön säilyttäminen on ollut kirkonkylän kehittämisen ohjausryhmän työssä tärkeimpänä kohteena unohtamatta palveluiden saatavuuden ja viihtyisän asumisen tärkeyttä. Ohjausryhmä piti myös tärkeänä, että kirkonkylään rakennettaisiin yhtenäinen kauppakeskus. Aluksi kauppakeskusidea näyttikin toteutuvan. Kaavamuutos eteni jo lausuntovaiheeseen. Kuitenkin ohjausryhmän työn loppuvaiheessa hanke kariutui osapuolten erilaisiin näkemyksiin hankkeen toteuttamistavasta. Nyt liikekeskusta suunnitellaan erillisinä liikerakennuksina kuitenkin niin, että piha alueiden osalta tonttien toiminnat sovitetaan yhteen. Opiskelija Tarja Perälä teki opinnäytetyön "Ranta alueiden suunnittelu taajamissa Vihdin kirkonkylän ranta alue". Ohjausryhmän mielestä suunnitelmassa oli paljon hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita kehittää Kirkkojärven ranta aluetta. Ohjausryhmä kiittää opiskelija Tarja Perälää hyvästä yhteistyöstä. Vihdin kirkonkylä kehittämisen ohjausryhmä toivoo loppuraportissa olevien kirkonkylän kehittämisen kannalta tärkeiden toimenpiteiden toteuttamista. Vihdissä 24. helmikuuta 2004 Kirkonkylän kehittämisen ohjausryhmä Aili Bertling puheenjohtaja 3/21

4 ALUKSI Vihdin kirkonkylä on rakentunut kahden järven, Hiidenveden pohjoisen osan eli Kirkkojärven sekä Kirjavanjärven väliselle kannakselle. Kirjavanjärvi on sittemmin kuivattu pelloksi mutta laajana rakentamattomana alueena se kuitenkin edelleen muodostaa taustan kirkonkylälle. Kannaksen korkeimmalle kohdalle on rakennettu kirkko, Asutus on asettunut alunperin kirkonmäen eteläreunalle suuntautuen Kirkkojärvelle päin. Kirkonkylän raitti on säilynyt harvinaisen yhtenäisenä ja Vihdin kirkonkylä onkin yksi eteläsuomen kauneimpia kyläkokonaisuuksista. Asutusta on vanhastaan ollut nykyisen Sairaalanmäen takana Vanhalan kylässä, sittemmin asutus on laajentunut lähinnä kirkonkylän itä ja lounaispuolille. KIRKONKYLÄN KESKUSTA Kirkonkylän raitti VÄÄKILÄ laajennusalue PAPPILAN PELTO MÄNNIKKÖ Kirkonkylä opaskartalla Kirkonkylän raitti on ollut perinteisesti kaupan ja palveluiden sijoittumisen kohde, mutta 70 luvulta lähtien on kaupallinen painopiste siirtynyt nykyisen linjaautoaseman alueelle, joka toki liittyy vielä kylänraittiin. Kaupan rakenteen muuttuminen, asiakaskäyttäytyminen ja hallinnollisten toimintojen sekä työpaikkojen väheneminen kirkonkylältä ovat vaikuttaneet negatiivisesti kylänraitin kaupallisten toimintojen elinvoimaisuuteen ja erilaisten palvelujen tarjontaan. 4/21

5 TYÖN VAIHEET Kehittämissuunnitelman laadinta alkoi ohjausryhmän kokouksella , jossa eri intressipiirien edustajat toivat julki näkemyksiään kirkonkylän kehittämiseksi. Kunnan virkamiehet esittelivät voimassa olevat ja vireillä olevat kirkonkylää koskevat suunnitelmat. Kokouksessa päätettiin myös teettää asukas, yritys ja päättäjäkysely kehittämissuunnitelman pohja aineiston kartuttamiseksi sekä mielipiteiden selvittämiseksi. Kysely suoritettiin kesä heinäkuussa 2001 satunnaisjakeluna asukkaille ja postitettuna kaikille kirkonkylän yrittäjille sekä kunnanvaltuutetuille ja kunnanhallituksen jäsenille (yht. 650 kpl). Lisäksi kirjastossa oli jaossa 100 kpl kyselylomakkeita, jotka oli tarkoitettu lähinnä kesäasukkaille. Vastauksia palautettiin 203 kpl (27 %). Innolink Oy analysoi kyselyn vastaukset, josta tehtiin erillinen raportti, liite 1. Vastauksissa mielipiteet painottuivat selvästi seuraaviin pääseikkoihin: rakentamisen laatu, päivittäistavarakauppojen tarpeellisuus, luonnon läheisyys ja ympäristö ja liikennejärjestelyt. 5/21

6 Ohjausryhmä jatkoi työtään tarkastelemalla yksityiskohtaisesti kyselyn tuloksia ja valitsemalla sieltä tärkeimpinä pitämiään kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmässä edustettuina olevat tahot tekivät omat kehittämisehdotuksensa. Huhtikuussa 2002 ohjausryhmä lähetti kunnanhallitukselle esityksen parantamisehdotuksista. Kunnanhallitus käsitteli parantamisehdotusraportin ja lähetti sen keskuksille ja lautakunnille käsiteltäväksi ja huomioitavaksi erilaisia suunnitelmia ja lausuntoja laadittaessa, yhteistyökumppaneiden kanssa neuvoteltaessa sekä kehittämishankkeita toteutettaessa. Työryhmä laati työstään väliraportin kesäkuussa Tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, liikuntalautakunta, perusturvalautakunta sekä kulttuuri ja kansalaistoiminnan lautakunta käsittelivät kunnanhallituksen pyynnöstä työryhmän esityksen kirkonkylän kehittämistoimenpiteistä. Lausunto saatiin myös Vihdin seurakunnalta. Työryhmä laati Vihdin kirkonkylän kehittämistyön loppuraportin helmikuussa /21

7 A VIHDIN KIRKONKYLÄN LUONNE Kirkonkylän keskusta etelästä katsottuna, kirkko keskellä kylää, vasemmalla Kirkkojärven ranta. 1. Rakenne ja kyläkuva Luonnonympäristö Kyläkuvalle ja sen maisemarakenteelle ominaisia elementtejä ovat Kirkkojärvi, Kirjavanjärven peltoalue sekä kaunis maatalousmaisema Vanhalan kylään katsottuna. Kirkonkylässä on kauniita metsäisiä mäkiä, jotka on kaavallisesti varattu asukkaiden virkistykseen. Kirkkojärven ranta alue on vetovoimainen. Puistomaisena venerantaosuutena ja jylhänä Haudankallion alueena sekä historiallisena Kirkonniemen alueena se rajaa kirkonkylän eteläreunaa. Kirkonkylää ympäröi melko laajoja yhtenäisiä metsäalueita (Kypäristö, Vääkilä, Metsäkylän suunta), joita asukkaat arvostavat asuntoalueidensa luonnonläheisyyden vuoksi. Maankäyttö, rakennukset ja mittakaava Kirkonkylän keskustan rakenteessa yhtyvät vanhan maatalouskulttuurin aikainen tilarakentaminen (Myyri, Liukas, Pappila ja myös vanha Säästöpankin talo) ja viimevuosisadan alkupuolen kyläasumis ja pienliikerakentaminen (mm. kirjakaupan talo, Kallen kauppatalo, Haaparannan, Juseliuksen, Henrikssonin ja Kanniston talot) 1900 luvun loppupuolen liikerakentamiseen (KOP:n talo, Säästöpankintalo, Vison talo ja uusimmat; SYP:n talo ja Osuuspankin talo). Kylänraittiin liittyvät vielä oleellisesti Meijerin rakennus, kunnansihteerin talo, vanha paloasema, vanha kunnantalo (nyk. kirjasto) ja nykyinen kunnanvirasto. Uusimmat tulokkaat raitin varrella ovat Valintatalon kauppa, seurakuntakeskus, yhteiskoulu ja Hopearinne ja sen uudisrakennus sekä uudet omakotitalot. Kylänraitti on kuitenkin muutamaa paikkaansa sopimatonta rakennusta lukuun ottamatta varsin yhtenäisesti rakennettu ja rakennukset ovat eriikäisyydestään huolimatta sopusoinnussa toistensa kanssa. Voidaan todeta, että kylänraitin osalta rakentamisen kerroksellisuus on kutakuinkin onnistunutta. Rakentamisen massoittelu on pysynyt sopivana lukuun ottamatta liikerakennuksia Vihdintien ja Helsingintien kulmauksessa. Pappilanpellon koulun nykyaikainen ja sinällään onnistunut arkkitehtuuri ei välttämättä ole sopusoinnussa Pappilan vanhojen rakennusten kanssa. Todennäköistä kuitenkin on, että aika asettaa tämänkin erilaisuuden silmälle sopivaksi kuten on käynyt yhteiskoulun ja Hopearinteen pulpettikattoisten rakennusten kanssa, jotka eivät varmaankaan aikalaisia ilahduttaneet vihtiläisille tärkeän viljamakasiinin naapurina. 7/21

8 Ranta alueen rakentaminen tiivistää keskustan rakennetta ja elävöittää omalta osaltaan kirkonkylän hieman uinahtanutta yleiskuvaa. Toimintojen sijoittuminen Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylän keskustan alueelle ja Vihdintien varteen. Keskustassa on jonkin verran asutusta ja paraikaa Kirkkojärven rantaalueelle rakennetaan uusia asuntoja. Kirkonkylän asuntoalueet ovat muuten maaston topografiasta johtuen siten erillään kirkonmäen rakenteesta, etteivät ne erityisesti tue tai liioin häiritse keskustan rakennetta. Kirkonkylän alueella (Vanhalanmäki, Kirkonmäki, Pappilanpelto, Alhonmäki, Kouvoinmäki, Männikkö) on n asukasta. Tori ja markkinatoimintaa on kunnanviraston aukiolla ja osittain rantaalueella. Kirkonraitin päivittäistavarakaupoista (5 kpl) on jäljellä enää yksi. Toiminta on jo vuosia sitten siirtynyt Vihdintien ja Helsingintie kulmaukseen. Pankkitoiminta ja erikoistavaraliikkeet sijaitsevat vielä kylänraitilla. 2. Liikenneolot Liikenne kylänraitilla on varsin vähäistä. Jokikunnan Pusulan suuntaan kulkeva liikenne käyttää pääosin Helsingintietä ohittaen Kirkonmäen. Lisäksi kirkonkylän asumisen painopisteet sijoittuvat pääosin keskustan etelä ja itäpuolille. Päivittäistavarapalveluiden osalta liikenne ja paikoitus rajoittuu pienelle alueelle kirkonkylän keskustan itäosaan. Kevyen liikenteen olot keskustassa ovat kohtuullisen hyvät mutta puutteita keskustan ympäristössä on useita. Julkinen liikenne toimii tyydyttävästi hieman ahtaissa solmukohdissa kylänraitilla. 8/21

9 3. Palvelut Julkiset palvelut ovat viime vuosina vähentyneet kirkonkylältä. Kunnan palveluista kuntalaisia ehkä eniten koskeva tekninen ja ympäristökeskus on muuttanut Nummelaan ja terveyskeskuksen palvelut kirkonkylällä ovat vähentyneet ja siirtyneet Nummelaan ja jopa Lohjalle. Kirkonkylällä toimivat: hallintokeskus perusturvakeskus sivistyskeskus museo nuorisotoimi ala aste, yläaste, lukio päiväkoteja sosiaalitoimisto terveyskeskus työsuojelu Valtion palveluiden osalta KELAn, Postin sekä poliisin ja nimismiehenkanslian poistuminen ovat olleet kirkonkyläläisille ja koko Vihdin pohjois ja länsiosien asukkaille menetys. Yksityisten palveluiden monipuolisuus on jonkin verran vähentynyt. Kirkonkylällä on muutama ravitsemusliike/kahvila, runsas tarjonta parturi/kampaamopalveluista, kioskitoimintaa, kirjakauppa, kukkakauppoja, optikko, apteekki, autotarvike, eläintarvikeliikkeitä, elokuvateatteri, hautaustoimistoja jne. 4. Työpaikat Kirkonkylällä on kunnan, seurakunnan ja yksityisten palvelutoimintojen työpaikkojen lisäksi jonkin verran pienteollisuuden työpaikkoja. Kirkonkyläläisten osalta työpaikkaomavaraisuus on vain n. 15 %. 9/21

10 B KIRKONKYLÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET Tämän kehittämissuunnitelman tavoitteena on luoda kirkonkylälle mahdollisuuksia kehittyä viihtyisän asumisen alueeksi, jolla on riittävät ja monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut asukkaiden tarpeisiin. Kyselytutkimuksella selvitettiin mitkä ovat asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien mielestä ne ongelmat, jotka kipeimmin vaativat jatkotoimia, jotta kirkonkyläläisten asuinympäristö säilyy viihtyisänä, pysyy turvallisena ja on palvelutarjonnaltaan riittävän monipuolinen. Seuraavat tavoitteet tulisi saavuttaa: Kirkonkylä säilytetään kunnan hallinnollisena keskuksena Palvelurakennetta monipuolistetaan Kirkonkylän raitin toiminnallisuutta ja viihtyvyyttä lisätään Asumisviihtyisyyttä lisätään Liikenneturvallisuutta parannetaan Asukasmäärää lisätään hallitusti Työpaikat säilytetään ja uusia pyritään saamaan kirkonkylälle Yleisilmettä kohennetaan 10/21

11 C KIRKONKYLÄN KEHITTÄMINEN 1. Maankäyttö ja kyläkuva Toimintojen sijoittaminen, kaavoitus Kirkonkylän toiminnot ovat vanhastaan luontevasti sijoittuneita. Uusien ja täydentävien palvelutoimintojen sijoittamisen tulee tukea nykyistä keskustarakentamista. Kaavoituksella ja maanhankinnalla on mahdollisuus luoda edellytykset uusien palveluiden ja asuntoalueiden sijoittumiselle kirkonkylään. Neuvotteluilla maanomistajien kanssa löydetään ratkaisut rakentamattomien tai vajaasti toteutettujen alueiden rakentamiseksi. Kaavoitusohjelmassa olevien hankkeiden avulla voidaan luoda edellytykset uusien asukkaiden ja työpaikkojen saamiseksi kirkonkylälle. Uusien tonttien tehokas markkinointi edesauttaa uusien asukkaiden saamista kirkonkylälle. Kyläkuvan kohentaminen Vaikka kylänraittia on kohennettu joitakin vuosia sitten on joidenkin siihen liittyvien alueiden osalta tarvetta kohentamiseen ja parantamiseen. Kunnanviraston aukio ja kirjaston edusta eivät ole kuntakeskuksen imagon edellyttämässä kunnossa. Maanomistajat voivat tehdä oman osuutensa pihaja tienvierialueiden osalta, jotta kyläkuvaa saadaan huoliteltua. Puistot ja virkistysalueet Ranta aluetta ja urheilukentän aluetta voidaan kohentaa. Tähän antaa hyvän lähtökohdan alueelle tehty Kirkkojärven ranta aluetta koskeva opinnäytetyö. Puistojen ja virkistysalueiden hoitoon ja alueiden saamiseksi paremmin asukkaiden käyttöön on ilmennyt selvästi tarvetta. Uimarannan varustetason kohentaminen on ensisijaisia kohentamiskohteita. Rantapuiston viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta voidaan lisätä mm. puistoshakin, katukorispaikan ja petankkiradan rakentamisilla. Pallokentän/urheilukentän alueella on hyvät mahdollisuudet eri liikuntamuotojen käyttöön. Aluetta voitaisiin kehittää liikuntapuistoksi. Kirkonkylän ympäristöstä puuttuu kunnollinen metsälatuverkko ja kiintorastiverkosto. Ympäristökysymykset Kirkkojärven vedenlaadun parantaminen on kiireellinen hanke, johon pitäisi panostaa voimavaroja. Kirkonkylällä tarvitaan riittävän suuri ja oikein sijoitettu ekopiste kotitalouksien käyttöön. 11/21

12 2. Liikennejärjestelyt Kevyt liikenne Kirkkojärven rannassa ja sen tuntumassa pitäisi olla kävelyreitti välillä Vääkilä veneranta ja mahdollisesti välille Pitäjänsilta puhdistamo. Kevyenliikenteen väylät puuttuvat Jokikunnantien varresta välillä Irjalantien risteys hautausmaa ja Nummelantien varresta välillä Tarttilantie vt 2. Myös Nurmijärventien varrelle Männiköstä itään ja Helsingintien varrelle Linjalasta Uudenmaantielle on tarvetta kevyen liikenteen reiteille. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Asuntoalueiden kaduille on toivottu hidasteiden rakentamista. Uudenmaantien ja Kirkkoniementien risteys on turvaton huonon näkyvyyden vuoksi. Liikennemelua, joka valtatie 2:lta kantautuu Männikköön voitaisiin alentaa meluesteen avulla. Valtatie 2:n liikenneopasteiden tulisi paremmin huomioida Vihdin kirkonkylä. Julkinen liikenne Linja autoaseman ja taksiaseman sijoittuminen kortteliin 1 tutkitaan tonttien pihasuunnittelulla. Linja autojen odotuskatoksen rakentaminen korttelialueelle pitäisi toteuttaa. Julkisten kulkuneuvojen käytön kynnystä voitaisiin koettaa alentaa tekemällä sitä esittelevä havainnollinen julkaisu, jossa aikataulujen lisäksi olisi esimerkkejä matkareiteistä ja liikennöitsijöiden ja bussikaluston esittelyä yms. 3. Palvelut Julkiset palvelut Kunnan palvelut kirkonkylällä pitäisi paremmin saattaa yhden katon alle siten, että kirkonkylällä säilyy kunnan hallinnollinen keskus. Valtion toimintojen toimipisteiden säilyttäminen ja mahdollisesti joidenkin palvelujen palauttaminen kirkonkylälle on tärkeää kuntalaisten asioinnin helpottamiseksi ja työpaikkojen säilymisen vuoksi. Kirkonkyläläisille tulee turvata monipuoliset ja päivittäiset terveyspalvelut. Yksityiset palvelut Yksityisten palveluiden sijoittuminen ja säilyminen kirkonkylällä on tärkeää. Kaavoituksen keinoin voidaan edistää uusien työpaikkojen sijoittumista kirkonkylän alueelle. 12/21

13 4. Yksittäisiä kehittämiskohteita Kunnanviraston aukio ympäristöineen Kunnanviraston aukiosuunnitelman ja sen toteuttamisen tarve on suuri. Viereisen päivittäistavarakaupan mahdollinen laajentaminen sekä paikoituksen ja tori/markkinatoiminnan edellytysten parantaminen alueella on kirkonkylän vetovoimaisuuden ja kuntakeskuksen huolitellun ilmeen vuoksi tärkeää. Kirkonkylän raitti Raitin yleisilme vaatii kohentamista. Varsinkin liiketilojen edustat, jotka avautuvat raitille tulisi saattaa pinnoituksen ja istutusten osalta parempaan kuntoon. Raittiin liittyvien viheralueiden kohentaminen on myös tarpeellista. Ranta alueen ja rantatorin kohentaminen Ranta alueella on tarvetta ympäristön kohentamiseen. Ranta aluetta voidaan, mm. maisemasuunnittelun opinnäytetyön antamien ideoitten pohjalta, kehittää paremmin kuntalaisia palvelevaksi virkistys ja oleskelualueeksi sekä rannassa pidettäviä tapahtumia varten. ote Tarja Perälän opinnäytetyöstä Kirkkojärven rannan jäsentämiseksi 13/21

14 Senja Tasangon ehdotus kirkonkylän maamerkiksi Liikekorttelien suunnittelu Liikekortteleissa 1 ja 68 käynnissä olevien rakennus ja muutossuunnitelmien avulla voidaan selkeyttää alueen toimintoja S marketin uudisrakennuksen sijoittuessa alueelle. Raitilla olevan päivittäistavarakaupan (Siwa) pihajärjestelyt tulee kaavoituksessa huomioida samalla kun tutkitaan kunnanviraston aukion toiminnot. 14/21

15 D TOIMENPIDEOHJELMA Toimenpideohjelmasta on voitu jättää pois työryhmän tärkeänä pitämä kevyenliikenteen reitti/jalkakäytävä Nurmijärventien varrelle Seimelän ja Alhonmäentien välillä, koska se on toteutettu v Kunnan palvelut Selvitetään kuinka kunnan palvelutoiminnot saadaan sijoitetuksi paremmin "yhden katon alle" niin, että kunnan hallinnollinen keskus säilyy kirkonkylällä. Selvitys virkamiestyönä, kustannukset osana kunnan talousarvioita. Kunta tekee voitavansa valtion toimintojen ja toimipisteiden säilyttämiseksi Vihdissä neuvottelemalla sopivien tilojen löytymiseksi valtion viranomaisten käyttöön. Virkamiestyötä, kustannukset osana kunnan talousarvioita. Kunta turvaa toimillaan kirkonkyläläisille monipuoliset ja päivittäiset terveyspalvelut. Kunta turvaa toimillaan kirkonkyläläisille esiopetuksen, päivähoidon ja vanhustenpalvelujen riittävät palvelut. Kunta ja kylätoimikunta sekä liikennöitsijät pyrkivät tekemään julkista liikennettä esittelevän julkaisun. Julkaisu rahoitetaan mainostuloilla. Maanomistajille suunnataan tietoisku pihojen ja tienvierialueiden hoitamiseksi, jotta kyläkuvaa saadaan huoliteltua. tiedotuksen vaatimat. 2. Ympäristö, maankäyttö ja kaavoitus Kirkkojärven vedenlaadun parantamiseksi etsitään tehokkaita toimia mm. Vihtijoen/Kirjavanjärven alueelle sijoitettavien selkeytysaltaiden rakentamisella Hiidenveden kunnostusprojektin selvitysten perusteella. Kunta pyrkii saamaan tähän projektiin ulkopuolista rahoitusta (valtio, EU) Virkamiestyötä, kustannukset osana kunnan talousarvioita. Kustannuksia syntyy suunnitelmista ja toteuttamisesta. 15/21

16 Virastoaukion ja Siwan alueen suunnittelu käynnistetään välittömästi. Toteuttaminen vaiheittain vuosien aikana. Virkamiestyötä, kustannukset osana kunnan talousarvioita. Toteuttamiskustannukset selviävät suunnitelmien valmistuttua. Neuvottelut maanomistajien kanssa aloitetaan Pappilanpellon/Kouvoinmäen alueella, seurakunnan kanssa ja Männikön alueella, jotta toteutumattomien tai ei ajanmukaisten kaava alueiden sekä taajaman laajentumisalueiden osalta saadaan asemakaavatyöt käyntiin. Kustannukset osana kunnan talousarvioita, neuvottelut sisältyvät normaaliin virkamiestyöhön. Kustannuksia syntynee mikäli neuvottelut johtavat maanhankintaan. Selvitetään vuoteen 2006 mennessä matkailuaseman tai muun liiketoiminnan sijoittumismahdollisuudet vt 2:n varteen kirkonkylän liittymän tuntumaan. Kustannukset osana kunnan talousarvioita, selvitystyö sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. Mikäli selvitystyö johtaa hankesuunnitteluun saattaa kunnalle syntyä kustannuksia. Kaavoituksen osalta noudatetaan voimassa olevaa kaavoitusohjelmaa. Seimelän alueen ja SRK:n käyttämättömän paikoituskentän alueen kaavamuutos tulee lisätä seuraavaan kaavoitusohjelmaan kuten myös Helsingintien ja Olkkalantien kulmauksen huoltoasematontin sekä sen ympäristön kaavamuutos pienteollisuus/työpaikka alueeksi sekä Koivissillan teollisuusalueen asemakaavan (kaava 28) laatimisen aloittaminen vuonna Prosessin aikana on uusi kaavoitusohjelma vahvistettu vuosille Siinä Seimelän alueen kaavamuutos on ohjelmoitu vuodelle Helsingintien ja Olkkalantien kulmauksen kaavamuutoksen tarpeellisuus harkitaan seuraavaa kaavoitusohjelmaa laadittaessa. Koivissillan teollisuusalueen kaavamuutos on ohjelmoitu vuodelle Pappilanpellon koulun, urheilukentän alueen ja seurakunnan alueen kaavamuutos on vireillä. Kaavamuutosehdotus on tarkoitus saada kunnanvaltuuston käsittelyyn syksyllä Kaavamuutosluonnoksessa on mm. Pappilanpellon koululle esitetty uusi tieyhteys Nietoinkujalta sekä pallokentän ja seurakuntakeskuksen väliin on esitetty lasten leikkipuiston rakentamista. Kustannukset osana kunnan talousarvioita, sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. Kunta tehostaa omistamiensa kaavatonttien luovutuskuntoon saattamista ja markkinoi niitä tehokkaasti. Mahdolliset kunnallistekniikan toimialaan liittyvien kohteiden vuoksi tehtävät kaavamuutokset otetaan työohjelmaan tarpeen mukaan. Kustannukset osana kunnan talousarvioita, sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. 16/21

17 Voimassa oleva asemakaava n:o 10 Asemakaavamuutos (suunnittelu keskeytetty) Liikekeskuksen asemakaavamuutos (kaava 33) on edennyt ehdotusvaiheeseen ja työryhmä on antanut pyydetyt lausunnot sekä luonnosvaiheessa että ehdotusvaiheessa (liite 3). Kunnasta johtumattomista syistä kaavamuutostyö on keskeytetty ja Osuuskauppa Seudun suunnitelmat S-marketin rakentamiseksi pohjaavat nyt voimassa olevaan asemakaavaan. Suur-Seudun Osuuskaupan S-market hanke Vihdin kirkonkylään on rakennussuunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on rakennuslupahakemuksen jättö helmikuun lopulla Hanke sisältää kaikkien vanhojen rakennusten ja säiliöiden purun tontilta sekä tarvittavat maaperän puhdistustoimet. Uudisrakennus sisältää S-marketin lisäksi Osuuspankin toimitilat. Pihalle pystytetään ABC-kylmäasema. Kesko suunnittelee nykyisen myymälänsä kehittämistä olemassa olevassa myymälätilassa, järjestelemällä myynnin ja varastoinnin toiminnat toisin. Hankkeeseen sisältyy saman suunnittelijan toimesta, kunnan omistaman, II-kerroksen remontti. Myös pihan järjestelyt suunnitellaan uudelleen ja siinä otetaan huomioon Suur-Seudun osuuskaupan rakennushanke viereisellä liiketontilla. Hanke käynnistyy vuoden 2004 aikana. Kirkonkylän Siwan myymälän laajennus ja muutoshanke on rakennuslupavaiheessa. Hanke toteutetaan omalla tontilla. 17/21

18 3. Kunnallistekniset parannustoimenpiteet Kunta kiirehtii, neuvotellessaan Tiehallinnon kanssa hankkeiden toteutusohjelmasta, kevyenliikenteen väylien rakentamista Jokikunnantiellä välillä Pääkslahdentie Kartanontie (1,5 km), Nummelantiellä välillä Tarttilantie valtatie 2 (1,7 km), Nurmijärventiellä välillä Kantotie Suonpääntie (0,3 km) ja Helsingintiellä välillä Linjala Uudenmaantie (1,0 km). Tarvittaessa kunta osallistuu hankkeiden rahoitukseen edistääkseen niiden nopeaa toteuttamista. Kevyen liikenteen järjestelyt välillä Irjalan pt Kartanontie on sisällytetty Uudenmaan tiepiirin toiminta ja taloussuunnitelmaan vuosille (hanke 3378). Kustannusarvio on 0,42 milj. euroa. Rakentaminen alkaa vuoden 2004 aikana. Kevyenliikenteen reitin kustannukset ovat n /km olosuhteista riippuen. Kunnan osalta kustannukset selviävät neuvotteluissa Tiehallinnon kanssa. Kirkkojärven rantapolun, välillä Vääkilä veneranta, sijoittamisesta ja rakentamiskustannuksista tehdään suunnitelma ja neuvotellaan maanomistajien kanssa polun sijoittamisesta yksityiselle maalle. Rakentaminen pyritään saamaan kunnallistekniseen toteuttamisohjelmaan 2 vuoden kuluessa. Kustannukset osana kunnan talousarvioita, sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. Rakentamisen kustannukset selviävät suunnitelmasta. Uutta puistopolkua tulisi rakennettavaksi n. 0,5 km (20000 ). Lupa asia polun rakentamiseksi on suuritöinen, aikataulu Uudenmaantien ja Kirkkoniementien risteyksen liikenneturvallisuuden parantaminen suunnitellaan vuonna 2004 ja toteutetaan Kustannukset osana kunnan talousarvioita, sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. Rakentamisen kustannukset , v Asuntoalueiden kaduille toteutetaan hidastetöyssyjä kunnallistekniikan tekemän suunnitelman mukaan. Hidasteet toteutetaan vuosina Kustannukset osana kunnan talousarvioita, sisältyy normaaliin virkamiestyöhön. Rakentamisen kustannukset katujen perusparantamiseen varatuilla määrärahoilla /kpl, v /21

19 Kunta neuvottelee Tiehallinnon kanssa vt 2:n yleisen tien alueelle Männikön kohdalle meluesteen suunnittelemisesta ja rakentamisesta kustannuksellaan. Toteutus pyritään saamaan vuodelle Mikäli vt2 nelikaistaistetaan kirkonkylän kohdalla jää melueste väliaikaiseksi ja uusi este tulisi rakennettavaksi tien parantamisen yhteydessä, jolloin kustannukset maksanee Tielaitos. Suunnittelun ja rakentamisen kustannukset Kunta neuvottelee valtatie 2:n opasteiden nimeämisen uusimisesta Tiehallinnon kanssa. Opasteihin tulee saada Vihti kk merkinnät ja ne tulisi uusia 2 vuoden kuluessa. Opasteiden uusiminen kuuluu Uudenmaan tiepiirille. Kirkonkylän linja autokatosten uusiminen ja nimeäminen. Yleisillä teillä olevat katokset siirtyvät v Tiehallinnon Uudenmaanpiirin hoidettavaksi. Osa katoksista tullaan siinä vaiheessa poistamaan. Pysäkkien nimeämistä varten on kuntaan perustettu työryhmä. Puistopenkkien sijoittelu, uusiminen ja lisääminen kirkonkylällä selvitetään vuoden 2004 aikana. Kirkonkylän kylätoimikunnalta pyydetään esitys penkkien sijoittelusta. Uusien penkkien kustannukset selvityksen perusteella. Puistoalueiden kunnostus ja hoito tehdään kunnan omistamilla mailla puistosuunnitelmien perusteella. Kunta laatii kirkonkylän puistoalueista vuoteen 2005 mennessä ulkoilupolkusuunnitelman ja pyrkii lupiin ja sopimuksiin perustuen rakentamaan ulkoilupolkuja myös yksityiselle maalle. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Rakentamisen kustannukset selviävät suunnitelmasta. Vuoden 2004 aikana tehdään olemassa olevien leikkipaikkojen osalta kunnostussuunnitelma ja Kirkkojärven ranta alueen tuntumaan suunnitellaan uusi leikkipaikka, joka toteutetaan vuoden 2005 aikana. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Rakentamisen kustannukset n /21

20 Haudankallion uimarannan kalusteita täydennetään vuoden 2004 aikana. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Kustannukset selviävät suunnitelmasta. Kirkkojärven ranta alueelle rakennetaan vuoden 2004 aikana petankkirata sekä puistoshakki. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Rakentamisen kustannukset Liikuntatoimen alan parantamisehdotukset Tehdään suunnitelma pallokentän alueen osalta eri liikuntamuotojen sovittamiseksi mahdollisimman hyvin alueelle ottaen huomioon, että Pappilanpellon koululle suunnitellaan katu kentän viereen (suunnitelman teko ja kaavamuutos 36 ovat vireillä). Toimintojen suunnittelu on käynnissä. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Rakentamisen kustannukset selviävät suunnitelmasta. Selvitetään kirkonkylän lähimetsien (Vääkilä, Kypäristö, Vanhala/Metsäkylä) osalta voidaanko niihin sijoittaa hiihtoladut, joista ainakin yksi olisi valaistu (n. 2 km). Samalla selvitetään voidaanko latupohjia käyttää ulkoiluun myös sulan maan aikana. Asia selvitetään Vihdin vaellusreitistöt ulkoilureittityöryhmän työssä. Suunnittelun kustannukset virkamiestyönä. Rakentamisen kustannukset selviävät neuvotteluissa maanomistajien kanssa sekä tehtävistä suunnitelmista. Liikuntalautakunta on hankkinut katukorispaikkaa varten tarpeelliset koritelineet ja tekee tarvittavan kentän ranta alueelle v Katetaan vuodelle 2003 budjetoiduista hankintamenoista. Sopimus kiintorastiverkon tekemisestä Rasti Vihdin kanssa on allekirjoitettu ja Rasti Vihti ry tekee kartan Työ luovutetaan kunnalle elokuussa Kunta osallistuu suunnistuskartan teon ja kiintorastien rakentamisen kustannuksiin. 20/21

21 E JATKOTOIMENPITEET Kunnanhallitus käsittelee kehittämissuunnitelman keväällä 2004 ja antaa ohjeet keskuksille toimenpideohjelman toteuttamiseksi. Keskukset/yksiköt ryhtyvät tarvittavien suunnitelmien tekoon ja laativat tarkennetut toteuttamisaikataulut sekä esittävät varattavaksi rahat budjettiin kyseiselle toteuttamisvuodelle. 21/21