2009 Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä Lost alue

Transkriptio

1 2009 Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä Lost alue 1

2 Nordic Healthcare Group Oy: Yritysesittely Yliopistotutkimuksesta 2004 syntynyt Knowledge Intensive Business Service (KIBS) -yritys Toimialakeskittynyt: terveydenhuolto & sosiaalitoimi Analyyttinen: toimivan johdon apuna Akateeminen: soveltaa & tuotteistaa uusinta tietoa Konsernin liiketoiminta-alueet ovat: Projektimuotoinen konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy) Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt (NHG Benchmarking Oy) Laadunarviointipalvelut (Nordic Healthcare Auditing Oy) Ruotsissa toimiva tytäryhtiö (NHG Sweden Ab) Lähes 40 asiantuntijaa Toimistot Helsinki, Tukholma ja Oulu Asiakkaina sairaanhoitopiirit, kunnat, säätiöt, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat jne. (Suomi, Ruotsi, Englanti, Wales, Saksa) Yli 200 toimeksiantoa: Aiheina mm. johtaminen, tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, tilasuunnittelu 2

3 Nordic Healthcare Group Oy: Asiantuntijapalvelut ja Rakenteet Markkinat Hallinto Prosessit Henkilöstö ja johtaminen Teknologia Tilat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennestrategiat ja toteutussuunnitelmat Sairauksien yhteiskunnan kokonaiskustannuksien arviointi Kansalliset ja kansainväliset koordinaattoritehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden koon, kasvun ja kilpailutilanteen selvitykset Yritysten ja julkisyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien ja strategioiden suunnittelu Yritysjärjestelyissä neuvonantajana toimiminen sisältäen kohdeyrityksen ja markkinan toiminnan ja potentiaalin arvioinnin Tilaaja-tuottajan mallien kehittäminen ja soveltaminen Organisaatiorakenteen suunnittelu ja insentiivijärjestelmien luonti Taloushallinnon järjestelmien suunnittelu Johdon koulutus Tuotannon prosessien tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen Kysyntä-tarjonta analyysit ja resurssien johtaminen Tilaus-toimitusketjujen optimointi Prosessien seuranta ja mittarointi Prosessien kustannukset ja talous Henkilöstön johtaminen ja sitouttaminen Muutosprosessin suunnittelu, tavoitteenasettelu ja johtamisen tukeminen Johdon, esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutus Muutosmittareiden suunnittelu ja seuranta Uusien teknologioiden kartoittaminen ja niiden saatavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi Tietojärjestelmien vaatimusten ja arkkitehtuurin suunnittelu Prosessiperusteiset tuotantolayoutit Tuottavuuden kehittäminen tilojen avulla (uudis- ja korjausrakentaminen) 2nd opinion arvioinnit 3

4 Hankkeen sisältö ja tavoite Esitys ja sen sisältämät tilastotiedot on tarkoitettu käsiteltäväksi yhtenä kokonaisuutena. Suosittelemme varovaisuutta yksittäisten asioiden esiin nostamisessa etenkin jos sen suhdetta kokonaisuuteen ei huomioida. Tarkennamme mielellämme tässä esitettyä tuloksia ja toivomme kommenttejanne sähköpostitse. Suorat lainaukset haastatteluista tai kommenteista on merkitty lainausmerkeillä 4

5 Hankesuunnitelma: : Projektin lähtökohdat Tämän selvityksen taustalla on alueen kuntien halu selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon turvaamiseksi. Selvityksen tavoitteena muodostaa näkemys vanhustenhuollon tavoitteista ja tunnistaa keskeiset kehittämisalueet jotta haluttu lopputulos voidaan saavuttaa visio ja askelmerkit Suomen kunnat ovat tilanteessa, joka edellyttää pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien rakenteellisten ratkaisujen tekemistä. Lyhytnäköisten säästöjen sijaan suurimmat taloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa kestävillä rakennemuutoksilla. Projekti on toteutettu tiiviinä 16 päivän mittaisena pohjaselvityksenä, jonka aikana tunnistetaan mitkä ovat alueen vanhuspalveluiden keskeisimmät kehittämisalueet 5

6 Hankesuunnitelma: : Projektin lähtökohdat Selvityksen tavoitteena on tunnistaa kohteet, joihin vanhusten palveluiden kehittämisessä tulee keskittyä vanhusten hyvinvoinnin ja kuntatalouden näkökulmasta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Mahdollisia osa-alueita ovat esimerkiksi toimintojen organisointi, toimintaprosessit, tilaratkaisut tai yhteistyön kehittäminen organisaatio- ja aluerajojen yli. Projekti on luonteeltaan pohjaselvitys ja kartoittaa keskeisimmät muutostarpeet. Aiempien hankkeiden pohjalta suositellaan, että pohjaselvityksen jälkeen syvennytään niihin osa-alueisiin, joissa todetaan olevan suurin kehityspotentiaali. Ensivaiheessa on tärkeää keskittyä suuri-volyymisiin palveluihin, joilla on suurin vaikuttavuus sekä vanhusten hyvinvoinnin että kuntatalouden näkökulmasta 6

7 Hankesuunnitelma: Selvitettävät osa-alueet ja aikataulu Projektissa selvitettiin LOST alueen vanhusten palvelurakennetta. Mukana ovat Lohja vuoden (2008 osalta huomioidaan myös Sammatti), Siuntio, Inkoo ja Karjalohja Selvitys kattaa seuraavat osa-alueet: Vanhustenhuollon palveluiden kysynnän kehittyminen keskipitkällä ja pitkällä näkemällä vuotta Määritellään nykyisen palvelutuotantomallin ongelmia eri näkökulmista Arvio siitä miten kaupungin omaa palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja miten muutokset mahdollisesti vaikuttavat kehitykseen tulevaisuudessa Analyysissa ja johtopäätöksissä hyödynnetään NHG:n aiempia kokemuksia muista kunnista Keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille (luottamusmiehet, henkilöstön edustajat, virkamiehet yms.) Pohjaselvitys toteutettiin pääosin touko-kesäkuun aikana Pohjaselvityksessä on tuotettu näkemys palvelurakenteen nykytilasta, tavoitteista ja keskeisistä kehittämisalueista. 7

8 Hankesuunnitelma: Osa-alueiden tarkennukset Vanhustenhuollon palveluiden kysynnän kehittyminen keskipitkällä ja pitkällä näkemällä vuotta Osa-alueessa on tehty skenaarioita miten vanhuspalveluiden kysyntä kehittyy seuraavien vuoden aikana jos palveluiden kysyntä kehittyy nykyisellä kysynnällä ja peittävyydellä, sekä miten palvelurakenteen kysyntä ja paikkamäärä muuttuu STM:n laatusuosituksen mukaisesti. Kaikkien skenaarioiden tulokset raportoidaan ensisijaisesti koko Lost-alueen näkökulmasta huomioiden kuntakohtaiset rakenteet ja erot Osallistuvilta kunnilta on pyydetty materiaalia nykyisestä palvelutarjonnasta sekä sen käytöstä kokonaisuudessaan ja yli 75-vuotiaiden osalta. Palveluntarjonta jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin; pitkäaikaishoito vahainkodissa, pitkäaikaishoito vuodeosastoilla, akuuttivuodeosastohoito, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, kotihoito päiväsairaala ja omaishoidon tuki. Palveluiden sisällöissä on yleensä jonkun verran kunta- ja yksikkökohtaisia eroja, mutta tässä yhteydessä niitä tarkastellaan koko rakenteen näkökulmasta Nykyisen palvelutuotantomallin ongelmien määrittely eri näkökulmista Osa-alueessa on selvitetty prosessinen toimivuutta, organisointimallia ja organisaatiorakennetta. Tilaratkaisuissa ei keskitytä tässä vaiheessa yksittäisiin kiinteistöihin, vaan koko rakenteen näkökulmaan (esim. palveluasumiseen soveltuvien kiinteistöjen riittävyys) Määrittely on toteutettu haastatteluilla ja laskenta-analyysillä. Laskenta-analyysi on toteutettu selvittämällä yli 75-vuotiaiden asukaskohtaiset kustannukset eri palveluissa. Osallistuvilta kunnilta pyydetään materiaalina koko vuoden 2008 tilinpäätökset sähköisessä muodossa missä on eritelty kustannukset kustannuspaikoittain (esim. vuodeosasto, palveluasuminen, kotihoito jne). 8

9 Hankesuunnitelma : Osa-alueiden tarkennukset ja rajaukset Arvio miten kaupungin omaa palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja miten muutokset mahdollisesti vaikuttavat kehitykseen tulevaisuudessa Osa-alue toteutettiin yhdistämällä 2 edelliseen osa-alueen tuloksia sekä NHG kokemuksia muista kunnista. Tuloksena on arvio mitkä ovat alueen tärkeimmät kehittämiskohdat sekä visio palvelurakenteen kehityssuunnasta. Keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille (luottamusmiehet, henkilöstön edustajat, virkamiehet yms.) Pohjaselvityksen puitteissa järjestetään yksi keskustelutilaisuus, jossa NHG esittelee selvityksen tuloksia keskeisille toimijoille ja sidosryhmille Pohjaselvityksessä ei tehdä uudelleen kuntien kustannuslaskentaa, vaan laskelmat pohjautuvat kuntien olemassa olevaan kustannuslaskentaan Projektissa ei käydä vanhustenhuollon tiloja yksitellen läpi, vaan tiloja käsittelevät suositukset painottuvat koko palvelurakenteen tason kysymyksiin, kuten onko tietyntyyppiseen palvelutarjontaan soveltuvia tiloja tarjolla liikaa/liian vähän Projektissa ei tuoteta investointilaskelmia mm. kiinteistöjen osalta 9

10 Hankesuunnitelma : Haastattelut Kotihoidon hoivapalvelupäällikkö Benita Öberg Asumis- ja laitoshoitopalveluiden hoivapalvelupäällikkö Tuula Ekholm Vanhuspalveluiden tulosalueen johtaja, Heli Virtanen Ylilääkäri, geriatri Taina Hammaren Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä Pirjo Dufva Perusturvajohtaja Arja Yliluoma Johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen 10

11 11 Tausta

12 Tausta Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät Väestön ikääntymisestä ja sen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään on keskusteltu laajasti viime vuosina Käytännön tasolla ei ole kuitenkaan usein ymmärretty kuinka suuresta haasteesta on kyse, ja millaisia muutoksia koko palvelujärjestelmätasolla se edellyttää. Ikääntyminen vaikuttaa kuntien palveluntuotantoon moniulotteisesti kysynnän, tarjonnan ja rahoituksen osalta: Työvoiman saanti vaikeutuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve kasvaa ja huoltosuhteen muutoksen myötä verotulot vähenevät. Vanhustenhuollon palveluiden kysyntä edellyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamisen yli organisaatio- ja aluerajojen. Suomessa yleinen ongelma on vanhusten laitostuminen, jonka myötä vanhustenhuollon tarjonta painottuu todellista tarvetta raskaampiin palvelumuotoihin Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat usein hajautuneet useisiin eri organisaatioihin, joka vaikeuttaa muutoksia ja sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin. Tämä johtuu mm. rahoituskanavien ja organisaatioiden sirpaloitumisesta ja kokonaisvaltaisen koordinoinnin puutteesta. Kuntien kustannuslaskentaa tulisi kehittää niin, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin kokonaisvaltaisen resurssienkulutuksen ja kustannusten seurannan Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE (tutkimusraportti

13 Tausta Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät Ikärakenteen muutos lisää vanhusten määrän koko Suomen tasolla noin kaksinkertaiseksi, mutta resursseja ei pystytä lisäämään samassa suhteessa Vanhustenhuollossa sama työntekijämäärä joutuu hoitamaan suhteessa merkittävästi suuremman määrän vanhuksia LOST alueella vanhusmäärän kasvu ennusteiden mukaan on merkittävästi Suomen keskitasoa korkeampi pitkällä näkemällä Tämä edellyttää koko palvelurakenteen muuttamista avopainotteiseen suuntaan Keskeisessä asemassa tulee olemaan vanhusten omaehtoista selviytymistä tukevat asumisratkaisut Tulevaisuudessa tulee painottumaan ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen omassa kodissa tai kodinomaisessa ympäristössä nykyistä pidempään. Asumisratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa vain kuntien maksamana, vaan tulevaisuudessa lisääntyy itse maksettu senioriasuminen/palveluasuminen jossa kunta tuottaa mm. kotihoidon palvelut Lisäksi tarvitaan kuntouttava ja itsenäistä toimintaa tukeva hoito-ote, sekä organisaatiorajat ylittävä palvelurakenteen ja prosessien johtaminen sekä kustannuslaskenta Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE (tutkimusraportti

14 Tausta Huomattavia paineita kuntien taloudelle ja palvelujärjestelmälle Verotulot laskevat Työttömyys Yritysten heikkenevä talous Taantuma Väestön ikääntyminen Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa Käytettävissä olevien tulojen ja työttömyyden myötä palveluiden käyttö siirtyy yksityiseltä terveydenhuollolta julkiselle Työterveydenhuollosta siirtyy uusia asiakkaita kunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin irtisanomisien myötä Yritykset mahdollisesti karsivat muissa kuin lakisääteisissä työterveydenhuollon palveluissa Ikääntyvä väestö käyttää enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon julkisia palveluita Samanaikaisesti tulisi laskea kustannuksia ja turvata peruspalveluiden saatavuus ja laatu 14

15 Tausta Väestömuutos (kaikki sairaanhoitopiirit) Palvelutarpeen ja kustannusten kasvua voidaan tarkastella demografisen muutoksen kautta 30 vuoden tarkastelujakson aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi, jolloin yksinkertaisen laskelman mukaan myös kustannukset tuplaantuvat. Nykyisen palvelurakenteen mukainen palvelumalli on sekä kuntatalouden ja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta mahdoton ratkaisu 15

16 Tausta Väestömuutos (kaikki sairaanhoitopiirit) Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä vuonna Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä tai ensi vuonna Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä, ensi tai sitä seuraavana vuonna Lähde: tilastokeskus Ainoastaan yli 75-vuotiaiden määrän tarkastelemista on kritisoitu, koska väestön eliniänodotus kasvaa pitkän tarkastelujakson aikana. Palvelutarpeen ja palvelujärjestelmän kustannusten näkökulmasta viimeisimmät elinvuodet ovat kaikkein raskaimmat Yllä olevassa taulukossa on tarkasteltu viimeisten elinvuosien kehitystä 30 vuoden tarkastelujakson aikana. Tällä tavoin tarkasteltuna palvelutarve noin kaksinkertaistuu koko Suomessa tarkastelujakson aikana 16

17 Tausta Vanhustenhuollon palvelu- ja ohjausmalli Tulosyyt eri palvelumuotoihin Toimintakyvyn arviointi (RAVA+MMSE+...) Paikkamäärä Henkilöstömitoitus eri palvelumuodoissa / potilas Kokonaiskustannukset Fyysiset syyt Hermostolliset syyt Psyykkissosiaaliset syyt Kuntoutus Tapaturma Somattisen sairauden tutkimus & hoito Luokka 4 Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 n n n n x x x x 0,6-0,7 0,5-0,6 O,4-0,6 ~0,2 Asumismuoto, terveyden edistäminen, kuntoutus Sijoitustoimija (mihin vanhukset sijoitetaan) kustannuksiin ja resurssien kulutukseen voidaan vaikuttaa näiden tekijöiden osalta 17 Palvelurakenne ja organisointi Kustannuksiin voi vaikuttaa palvelumuotojen sisällä vain hyvin vähän

18 Tausta: Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät: Pysy liikkeellä Duodecim Liikkumattomuus on haitallista etenkin lihaksille, se kävi ilmi esiin tutkimuksessa, jossa terveitä vapaaehtoisia (keskimäärin 67 vuotiaita, puolet naisia) makuutettiin 10 päivän ajan. Koehenkilöt olivat koko ajan vuoteessa wc-käyntejä lukuun ottamatta ja nauttivat suositusten mukaista ruokavaliota. Tutkimuksessa mitattiin lihaksen aineenvaihdunnan muutoksia, lihasmassaa ja -voimaa. Vuodelevon aikana kaikki lihaksiin liittyvät mittarit kääntyivät huonoon suuntaan: Lihaksen proteiinisynteesi, lihasmassa ja lihasvoima vähenivät, lihaskato oli selvintä alaraajojen osalta. Sukupuolten välillä ei havaittu eroa. Vertailu nuorempiin henkilöihin viittasi siihen, että iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien 4 viikon aikana. ( ; JAMA 2007;297:1772-4) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhyehkökin laitoshoitojakso saattaa aiheuttaa ennenaikaisen laitostumisen joka on epätarkoituksenmukaista vanhuksen hyvinvoinnille ja kallista yhteiskunnalle Palvelurakenne tulee suunnitella niin että kukaan ei jonota laitospaikoilla pääsyä kevyempiin palvelumuotoihin - tämä on vanhuksen kannalta inhimillisempää ja kuntatalouden kannalta huomattavasti edullisempaa 18

19 Tausta Esimerkki kymenlaaksosta Palvelujärjestelmän uudistaminen tuo kustannussäästöjä Esimerkki : 650 potilasta, 4,5 vuotta Vuodeosasto (100%) 150 /vrk Vanhainkoti (50%) 100 /vrk Palveluasunto (25%) 75 /vrk Senioriasunto (25%) 50 /vrk Yhteensä: 160 Milj. TAI Yhteensä 87 Milj. Vuodeosastohoidon vähentäminen ja korvaaminen vanhuksen palvelutarvetta vastaavalla hoidolla tai hoivalla toisi erittäin suuret säästöt kunnille Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti 19

20 Tausta STM:n laatusuositusten mukaiset palvelurakenneindikaattorit Lähde: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus; Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto (STM:n julkaisuja 2008:3) Tämän selvityksen suositukset perustuvat em. laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen 20

21 Tausta Yhteenveto Tulevia haasteita tarkastellaan usein liian lyhyellä muutaman vuoden aikavälillä, vaikka kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää vähintään 15 vuoden, mielellään 30 vuoden tarkastelujaksoa Keskipitkä/pitkä tarkastelujakso on erityisen tärkeä kiinteistöinvestointeja suunniteltaessa Vanhuspalveluita kannattaa joka tapauksessa suunnitella koko palvelurakenteen kattavana kokonaisuutena, jossa vartaillaan mahdollisuuksia eri hoito/hoivamuotojen hyödyntäminen, hoidon porrastus, sekä valitun palvelurakenteen vaikutus kokonaisresurssien kulutukseen nyt ja tulevaisuudessa Palvelurakennetta arvioitaessa kannattaa huomioida sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin tuottamat palvelut, ja tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan seurata myös niiden palveluiden käyttöä joita kunta ei maksa Henkilöstöresurssit ovat ylivoimaisesti suurin kuluerä. Vaikka esim. investoinnit nykyistä paremmin asumispalveluihin soveltuvien kiinteistöjen korjaamiseen ja rakentamiseen ovat merkittäviä, ovat ne kuitenkin hyvin suunniteltuina huomattavasti pienempiä kuin laitospaikkojen lisäämisestä tai ylläpidosta aiheutuvat henkilöstökustannusten lisäykset Palvelutarve nousee väestön ikääntyessä, mutta palvelutuotannon tärkeintä, kalleinta ja vaikeimmin saatavaa resurssia eli henkilökuntaa ei ole mahdollista saada merkittävästi lisää. Tästä syystä saatavilla olevan henkilöstön toimintaedellytyksiä ja organisointia tulisi parantaa sekä palvelurakennetta ja sen ohjausta selkiyttämällä, että vanhusten omaehtoista asumista ja kuntoutumista tukevilla tilaratkaisuilla 21

22 22 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu

23 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Demografinen kehitys, johon palveluiden kysyntää on verrattu: Kuva 1. Väestökehitys Kuva 2. Väestökehitys +75v Lost-alueen kunnat ovat Lohja (vuoden 2008 osalta huomioitava Sammatti) Inkoo, Siuntio ja Karjalohja. Erikoissairaanhoitopiirinä toimii HUS (Länsi- Uudenmaan ja Lohjan alue jossa sijaitsee Lohjan ja Tammisaaren sairaalat Haastatteluissa esille noussut keskeinen kommentti: Palveluvalikko on ollut erilainen ja palvelutuotteiden käsitteissä on eroja. Vuoden alusta on yhtenäistetty niitä ja otettu käyttöön yhteiset kriteerit. Kuntien välillä on kuitenkin edelleen eroja. Mm. pienissä kunnissa saa erilaista kotihoitoa kuin Lohjalla, koska niissä ei ole tarjolla riittävästi yksityisen tai kolmannen sektorin palvelua. Kuvassa esitettyä demografista kehitystä on käytetty tässä raportissa palveluiden kysynnän arvioinnissa. Kyseessä on tilastokeskuksen ennuste. 23

24 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Kotihoito Kuva 1. Tämänhetkinen palveluntuotanto (kotihoidon apu) 2008 Alueita on 9: Lohjan alueella Virkkala, Ojamo, Keskusta, Routio, Mäntynummi ja Nummentausta sekä Sammatti-Karjalohjan alue, Inkoon alue ja Siuntion alue. Kotihoito on ympärivuorokautista kaikilla muilla alueilla paitsi Siuntiossa ja Sammatti- Karjalohjalla. Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueella matala erityisesti Lohjan alueella Kuva 2. Säännöllisen kotihoidon kysynnän kasvu STM: suosituksen mukaan (asiakasta) Kuva 3. Tämänhetkinen palveluntuotanto (säännöllinen kotihoito) Asiakasmäärä Palveluiden peittävyys % Palveluiden peittävyys % 24

25 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Omaishoidon tuki Palveluiden peittävyys % Kuva 1. Tämänhetkinen omaishoidon tuen peittävyys Omaishoidon peittävyys yli 75-vuotiaiden osalta vaihtelee kuntien välillä erittäin paljon. Toisaalta erot kustannusten välillä eivät ole yhtä suuret Tämä kertoo todennäköisesti erilaisista päätöksentekokriteereistä yhdenmukaistaminen on edennyt vuoden 2009 aikana. Omaishoidon suunnittelussa tulisi myös huomioida sen kokonaistaloudellisuus. Omaishoidon tuen peittävyydellä ei ole aina suoraa korrelaatiota muiden palvelumuotojen käyttöön (vrt. Lahti) Omaishoitoon suunnattuja määrärahoja voitaisiin myös suunnata palkkion sijaan päivätoiminnan ja kotihoidon kattavuuden parantamiseen. Näillä toimenpiteillä olisi todennäköisesti suurempi vaikutus omaisten jaksamiseen sekä siihen, että hoidettava pystyisi asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman pitkään Omaishoitoa kehitettäessä kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin sitä tukeviin palveluihin, 25 kuten päivätoimintaan

26 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Terveyskeskuksen vuodeosasto Paikkamäärä Kuva 1. Terveyskeskuksen vuodeosasto (Kaikki) Alle 75 vuotiaiden paikkamäärä ei oke tiedossa Terveyskeskuksen vuodeosastoja on 6 kpl joista yksi Siuntiossa. Vuodeosastot 1, 2, 3 sekä 4 sijaitsevat Lohjan pääterveysaseman yhteydessä. Vuodeosasto 5 sijaitsee Tynninharjun terveysaseman yhteydessä. Vuodeosasto 6 sijaitsee Siuntiossa Paikkamääränä tämä vastaa noin 140 vuodeosastopaikkaa koko alueelle (kuva 1). Täytin tarkkaa tietoa siitä miten paikat jakaantuvat pitkäaikais- ja akuuttihoidon välillä ei ole mahdollista saada. Haastattelujen mukaan paikoista noin puolet on pitkäaikapotilaiden käytössä pitkällä aikavälillä Kuva 2. Terveyskeskuksen vuodeosasto akuuttipaikat Kuva 3. Terveyskeskuksen akuuttiosaston kysynnän kasvu paikoissa (2% peittävyys) Paikkamäärä Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Paikkamäärä Kysyntä kasvaa tasaisesti noin 3 paikkaa vuodessa vuoteen Vuoden 2020 jälkeen kysyntä kasvaa keskimäärin noin 5-6 paikkaa vuodessa. Kysynnän kasvun realisoituminen on kuitenkin spekulatiivinen.. 26

27 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Pitkäaikaishoidon laitoshoito (vanhainkoti) Kuva 1. Pitkäaikaishoidon paikat (vanhainkodit) Pitkäaikaishoidon laitoksia on kolme: Lohjalla sijaitseva Kartanomäki, Inkoossa sijaitseva Inga-koti ja Sammatissa (nyk. Lohja) Kaisankallio. Paikkamäärä Alle 75 vuotiaiden hoitopäivät ei tiedossa Lisäksi Lohjalla ja Siuntiossa on terveyskeskuksen vuodeosastoja missä hoidetaan pitkäaikaispotilaita. Arviolta puolet potilaista ovat pitkäaikaispotilaita. Lisäksi ostetaan muutamia laitoshoidon paikkoja Meltolasta ja Palvelukoti Jokelasta. Jokelasta ostetaan parhaillaan 3 paikkaa. Pitkäaikaishoidon palvelutarjonta on merkittävän suuri Inkoossa ja ylittää merkittävästi STM:n laatusuositukset Kuva 2. Pitkäaikaishoidon paikat (vanhainkodit + Tkvuodeosaston pitkäaikaispaikat) Kuva 3. Pitkäaikaishoidon kysynnän kasvu (3% suositus) Paikkamäärä Alle 75 vuotiaiden hoitopäivät ei tiedossa Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Paikkamäärä Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Kysynnän kasvun realisoituminen on spekulatiivinen.. 27

28 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Palveluasuminen Paikkamäärä Paikkamäärä Kuva 1. Palveluasumisen paikkamäärä Kuva 2. Palveluasumisen kysynnän kasvu (5% peittävyys) 28 Tavallisen palveluasumisen peittävyydet alueella ovat suhteellisen matalat.. Palveluasumista ilman yövalvontaa ostetaan muutamia paikkoja Lohjan palvelutalosäätiöltä Virkkalan Männiköstä. Siuntiossa palveluasumista tuotetaan (ilman omaa yöhoidon henkilökuntaa) Villa Charlotassa ja Azaleassa. Lisäksi alueella on itse maksettua palveluasumista. Tavallisen palveluasumisen ei tarvitse olla kunnan maksamaa, vaikka kunta tuottaisikin niihin esim. kotihoidon palveluita. Tässä kannattaa huomioida myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto Kyseessä on myös kaavoitukseen liittyvä haaste Hyvällä palvelutarpeen arvioinnilla ja ohjauksella tehostettua asumispalvelua voidaan periaatteessa tarjota myös samassa kiinteistössä kuin muuta palveluasumista Sama huone, mutta palvelutarve porrastetaan

29 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Tehostettu palveluasuminen Paikkamäärä Paikkamäärä Kuva 1. Tehostetun palveluasumisen paikat 2008 Kuva 2. Tehostetun palveluasumisen kysynnän kasvu + 75v (5% peittävyys) Kysynnän kasvun realisoituminen 2020 jälkeen on spekulatiivinen.. Alikapasiteettiä.. Itse tuotettua tehostettua asumispalvelua on Lohjalla: Vanhusten palvelukeskuksessa, Laguskodissa ja ryhmäkoti Alatuvassa Karjalohjalla: Tupalassa ja Kotolassa Inkoossa: Inkoon palvelutalossa ja vuoden alussa aloitetussa uudessa ryhmäkodissa joka on palvelutalon yhteydessä. Lisäksi ostetaan tehostettua asumispalvelua Lohjan palvelutalosäätiöltä: Petäjäkoti ja Tuomenkukka, Palvelukoti Jokelasta, Pensionaatti Prinsessa Ruususesta sekä Karjalohjalla sijaitsevasta Apilaniitystä. Yhteensä paikkoja on noin 95 mistä noin 80 on tarkoitettu yli 75-vuotiaille (kuva 1) Tämä alittaa selvästi tehostetun palveluasumisen suositukset (kuva 2) Suosituksien mukaan tehostetun palveluasumisen palvelutarve olisi vuonna 2009 noin 166 paikkaa yli 75-vuotiaille. Tämän lisäksi myös alle 75- vuotiaille tulisi varata pieni määrä paikkoja (vuonna 2008 noin 15 paikkaa). Kysyntä kasvaa vuoteen 2020 noin 8 paikkaa vuodessa 29

30 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Paikkamäärän kasvu ja palvelurakennemuutos Paikkamäärä Kuva1. Kysynnän kasvu ja palvelurakennemuutos Kysynnän kasvun realisoituminen on spekulatiivinen pitkällä aikavälillä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulisi lisätä hallitusti ja samanaikaisesti palvelurakennetta tulisi muuttaa vähentämällä pitkäaikaishoitoa. Lost-alueella on tällä hetkellä ylikapasiteettiä pitkäaikaishoidossa ja tämä tulisi huomioida tehostetun palveluasumisen kapasiteetin yhteydessä. Palvelurakennemuutoksen yhteydessä tulisi huomioida myös pitkäaikaishoidon kysynnän kasvu Kun tarkastellaan palvelurakenteessa tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon paikkamääriä niin kokonaispaikkamäärää vastaa STM :n laatusuosituksia tällä hetkellä. Palvelurakenteessa on kuitenkin melko suuri vinoutuma. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän ja pitkäaikaishoitoa on lian paljon Palvelurakennetta tulisi näin ollen muuttaa muuttamalla väliaikaisesti pitkäaikaishoitoa tehostettuun palveluasumiseen vuoteen 2020 asti. Tämän valossa tulisi lisätä tehostetun palveluasumisen paikkamäärää niin että kokonaispaikkamäärä kasvaa noin paikkaa vuodessa. 30

31 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Yhteenveto Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä isoja muutoksia Väestö ikääntyy nopeasti ja ikäihmisten palveluiden kysyntä kasvaa Vanhat organisaatiot ja tilat rakennettu entisen toimintamallin mukaisesti, eivätkä vastaa nykypäivän prosesseja ja hoitovaatimuksia Alueen vanhainkodit eivät vastaa nykyisiä palvelutarpeita. Inga-koti on huonokuntoinen ja Kartanomäki on rakenteeltaan epätarkoituksenmukainen. Molempien korjauskustannukset olisivat erittäin suuret, joten niiden saneeraaminen nykyisiin palvelutarpeisiin ei ole järkevää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkittävin kehittämiskohta on vanhusten palvelujärjestelmän muuttaminen avohoitopainotteiseksi Suomessa on Euroopan laitostunein palvelurakenne, ja tätä on lähdetty muuttamaan avohoitopainotteiseksi myös valtiovallan toimesta (mm. STM:n laatusuositus). Vanhoja rakenteita ei ole kuitenkaan purettua ja riskinä on mm. se, että panostetaan avohoitoon eikä laitosvaltaista palvelurakennetta samalla pureta. Tällöin tullaan hyvin nopeasti taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen Lohja on huomattavasti Suomen keskitasoa paremmassa tilanteessa, mutta jatkossa tulee keskittyä siihen mihin panostetaan jotta nopeasti kasvavaan kysyntään voidaan vastat Taloudellinen tilanne on suurten haasteiden edessä Ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja tämä asettaa haasteita palveluiden tuotannolle sekä kustannusten nousua Kunnan hankkimia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita tulisi seurata ja ohjata samoilla kriteereillä kuin muuta palvelutuotantoa. Tämä tulee huomioida myös palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. 31

32 32 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet

33 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Vanhusten palvelujärjestelmä Kuva 1. Vanhustenpalveluiden avo vs. laitoskustannukset Lost alueella on panostettu avopalveluihin mutta laitoshoitoa ei ole purettu riittävästi. Tämän näkyy kokonaiskustannusten kasvuna. Aiemman kokemuksen perusteella pelkkä avohoitoon panostaminen ei vähennä laitospaikkojen käyttöä ellei niitä aktiivisesti vähennetä Lost

34 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Kotihoito Kuva 1. Kotihoidon kustannukset per 75-vuotiaat Alueen kustannukset per 75 vuotiaat ovat keskitasoa. Kotihoidon osalta näyttäisi siis siltä, että pienissä kunnissa kotihoidon kattavuus on suurempi. Todennäköisesti asiakkaina on sellaisia vanhuksia, jotka Lohjalla on siirretty yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamaksi Esimerkiksi Lohjalla kauppakäynnit on siirretty 3 sektorille tai pienyrittäjille. Näitä palveluita voidaan myös muualla siirtää 3 sektorille. Kunta voi subventoida heikommassa taloudellisessa asemassa olevien palveluita esimerkiksi palvelusetelien avulla. Palvelusetelijärjestelmä tulee todennäköisesti kustannuksiltaan nykytilannetta kalliimmaksi, mikäli niitä aletaan myöntää laveilla perusteilla ja ne laajentavat palveluvalikkoa merkittävästi Kotihoidon palveluita voidaan tämän kautta kohdentaa vaativille asiakkaille ja sen myötä parantaa kotona pärjäämistä ja vähentää asumispalvelutarvetta. 34

35 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Kotihoito (jatkuu) Kotihoitoa voidaan myös alueella tehostaa. Esimerkkejä näistä ovat Lääkejakelun automatisointi Ruokapalveluiden siirtäminen takseille Mobiili-kirjausten käyttöönotto Kotihoidon teknisen tehokkuuden nostamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava että tärkeä osa kotihoidosta on vanhusten aktivointi ja turvattomuuden vähentäminen Kotihoito tarjoaa ympärivuorokautista palvelua Inkoossa ja Lohjalla. Lisäämällä ympärivuorokautista hoitoa muille alueille voidaan parantaa hoidon porrastusta ja vähentää paineita asumispalveluihin siirtymisessä 35

36 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Kotihoito (jatkuu) Kotihoidossa olevat päihde- ja mielenterveysasiakkaat haasteellisia Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluiden koordinointiin ja selkiyttämiseen tulee kiinnittää huomiota ja lisätä yhteistyötä erityispalveluiden yksiköiden kanssa. Voidaanko perustaa vaativaan kotihoitoon erikoistuneita ryhmiä? Kotihoidon lääkäripalvelut Lääkäripalveluita voidaan esimerkiksi kehittää purkamalla omalääkärijärjestelmää ja sen tilalle rakentaa lääkäripalveluita jotka ovat erikoistuneet vanhuksiin. Henkilökunnan saatavuus Tällä hetkellä haasteellista löytää riittävästi henkilökuntaa? Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakyky on heikko Varsinkin Lohjan alueella kotihoidon peittävyys on matala ja hoidetaan toimintakykyluokaltaan heikkoja potilaita. Jos Lohjan kotihoidon peittävyyttä verrataan muihin kuntiin voidaan alustavasti päätellä, että potilaat ovat niin huonossa kunnossa että kotihoitoa ei voida lisätä enää merkittävästi lisäämättä henkilökuntaresursseja. Kotihoidossa tulee kehittää yhteistyötä lääkäri- ja sairaanhoidon palveluiden kanssa Lisää terveydenhuollon osaamista kotihoitoon Liian vähän lääkärikäyntejä kotiin. Lääkäreiden kannustimia on muutettu mutta tilanne ei ole parantunut merkittävästi 36

37 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Palveluasuminen ja tukiasunnot Paikkatarve Siuntiossa ei ole tehostettua palveluasumista. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa asiakkaat siirtyvät liian helposti vuodeosastolle Inkoossa ja Lohjalla on kiinteistöjä jotka soveltuvat palveluasumiseen, mutta ne eivät ole kunnan omistuksessa tai koordinoinnin alla. Vanhuspalveluiden tulisi jatkossa koordinoida kaikkia palveluita ml. yksityinen ja kolmas sektori Kunnan ei tarvitse omistaa em. asuntoja, mutta niitä voitaisiin hyödyntää seniori-/palveluasumiseen Lohjalla on useita senioritaloja sekä ns. palvelutaloja, joissa ei ole omaa hoitohenkilökuntaa vaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut tuottaa kotihoito. Siuntiossa ja Karjalohjalla tehostettujen asumispalveluyksiköiden lähistöllä (samassa pihapiirissä) on vanhusten asuntoja, joissa kotihoito tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Inkoon ongelmana on elinkaariasumisen mahdollistavien asuntojen puuttuminen, mikä on johtanut ennenaikaisiin asumis- ja laitoshoitopalveluiden käyttöön 37

38 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Tehostettu palveluasuminen Kuva 1. Tehostetun palveluasumisen kustannukset per 75-vuotiaat Alueen panostus tehostettuun palveluasumiseen on matala. Poikkeus on Karjalohja missä lähes kaikki vanhuksille suunnatut palvelut ovat olleet tehostettua palveluasumista. Palvelurakennetta voidaan kehittää lisäämällä tehostettua palveluasumista, ja siten vähentää vanhainkotien ja vuodeosastojen käyttöä. Inkoossa tulisi vähentää vanhainkotipaikkoja ja lisätä palveluasumista, esim. muuttamalla vanhainkoti asumispalveluyksiköksi Inga kodin lakkauttaminen ja uuden asumispalveluyksikön rakentaminen Myös Lohjalla voidaan lisätä paikkamääriä laajentamalla nykyistä palvelukeskusta (suunnittelun alla) Sammatissa nykyinen vanhainkoti on muuttumassa asumispalveluyksiköksi. Siuntion nykyiset palveluasumisyksiköt (Azalea ja Villa Charlotta) voidaan muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi järjestämällä niihin yhteinen yöhoito 38

39 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Tehostettu palveluasuminen Ostopalvelut Ostopalveluita tuotetaan pienissä yksiköissä missä yksikkökustannukset voivat olla korkeat Yksiköiden pienen koon takia henkilökuntaa on vähän per vuoro mikä lisää riskiä siirtymisiin esimerkiksi vuodeosastoille tai erikoissairaanhoitoon jos toimintakyky heikkenee. Haaste on myös valvoa palveluntuottajien toimintaa erityisesti laadun näkökulmasta LOST:in kannattaisi koordinoida ja kilpailuttaa kaikki ostopalvelut suurempina kokonaisuuksina Dementiapotilaat Lohjalla on omana tuotantona dementoituneille asiakkaille tällä hetkellä kaksi pienryhmäkotia (Lagus-koti ja Alatupa). Suunnitelmissa on yhdistää näiden toiminta, jolloin voidaan lisätä henkilöstöresursointia per vuoro ja siten hoitaa yhä huonokuntoisempia asiakkaita kodinomaisessa hoitoympäristössä. Ongelmaksi koetaan erityisesti aggressiivisten dementoituneiden asiakkaiden tämänhetkiset hoitoratkaisut ja käytännöt. Paikkamäärä Tällä hetkellä on omana laitostoimintana on 10 paikkaa dementiayksikössä Kartanomäessä ja jossa hoidetaan vaativimmat käytöshäiriöiset ja aggressiiviset. Paikka määrä on kuitenkin liian pieni. Asumispalveluiden osalta tulee huomioida mahdollisuudet palvelun joustavaan lisäämiseen myös yllättävissä tilanteissa, jotta kaikissa tapauksissa asiakkaista ei tarvitsisi siirtää akuuttiosastolle Jos asiakkaat joudutaan aina siirtämään asumispalveluista vuodeosastolle, he kuormittavat usein kahta paikkaa Lääkärin roolin kehittäminen Lääkärin rooli asumispalveluissa on erittäin merkittävä koko hoivan ajan, mutta aivan erityisesti se korostuu viimeisinä kuukausina. Tällöin voidaan välttää tarpeettomat siirtymiset mm. erikoissairaanhoitoon 39

40 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Laitoshoito (Vanhainkodit ja terveyskeskuksien vuodeosastot) Tk-vuodeosaston ja vanhainkodin kustannukset per 75- vuotiaat Nykyisten tilojen kunto Inkoossa sijaitseva Inga-koti on todettu huonokuntoiseksi. Remontin kustannusarvio on arvioitu olevan noin 5,7M. Kannattaako korjata vai rakentaa uusi? Haastattelu: Lohjan Kartanonmäki ei vastaa nykypäiväistä asumispalveluyksikköä. Terveyskeskusvuodeosaston ja vanhainkotien kustannukset per asukas ovat korkeat paitsi Lohjaan alueella. Lost:ia tulisi näin ollen kehittää Lohjan palvelurakenteen mukaiseksi. Tilannetta voidaan kehittää mm. keittämällä vanhainkoteja asumispalveluyksiköiksi Esim. Sammatissa sijaitseva vanhainkoti muutetaan asumispalveluyksiköksi jo tällä hetkellä 40

41 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Laitoshoito (Vanhainkodit ja terveyskeskuksien vuodeosastot) Vuodeosaston kehittäminen kuntouttavaksi Vuodeosaston mitoituksessa on huomioitava myös mahdolliset muutokset toiminnan luonteessa. Haastatteluiden perusteella erikoissairaanhoito aktiivisesti siirtää yhä enemmän vuodeosasto toimintaa perusterveydenhuoltoon ja toimii enemmän poliklinikkapohjalta. Tämä edellyttää vuodeosastolta yhä laajempaa osaamista ja kaikkia erityisryhmiä ei voida siirtää nopeasti vuodeosastolta eteenpäin. Myös vuodeosastojen selkeä jaottelu pitkäaikais- ja akuuttiosastoihin voi parantaa tilannetta. Käytännössä selkeästi erotetulle pitkäaikaisosastolle on erittäin vaikea saada henkilökuntaa. Tästä syystä jaottelu on mahdollista toteuttaa myös nykyistä selkeämmällä asiakkaiden segmentoinnilla Erityisesti kuntoutusasiakkaiden palvelutarpeen arviointi voitaisiin selkeällä segmentoinnilla huomioida paremmin sekä hoidon sisällössä että henkilöstön osaamisessa Vuodeosaston paikkamäärä Vuodeosastopaikkojen määrään vaikuttaa luonnollisesti myös alle 75-vuotiaat potilaat. (syitä ovat esim esim. psyykkiset syyt, kolarin jälkihoito, syöpä, alkoholi, kehitysvamma, akuutit tulehdukset yms.) Näiden määrä voidaan pääpiirteittäin arvioida nykyisen käytön pohjalta huomioiden kuitenkin sekä mahdollisen muutokset erikoissairaanhoidon roolissa että muutokset alle 75-vuotiaiden ikäluokkien sairastavuudessa 41

42 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Päivätoiminta ja omaishoito Omaishoidon tuken kustannukset per 75 vuotias Omaishoidon tuen kustannukset per 75-vuotiaat eivät poikkea merkittävästi vertailukunnista Haastattelujen perustella tuen pääsyn kriteerit ovat aikaisemmin vaihdelleet alueella. Tilannetta on kuitenkin korjattu 2009 aikana Siuntion ja Inkoon tiedot puuttuvat Ammatillista vanhusten päivätoimintaa järjestetään Lohjalla (kaksi ryhmää) ja kerhomaisempaa toimintaa Siuntiossa sekä Inkoossa. Ammatilliselle toiminnan pääsyyn on selkeät kriteerit Lohjalla kerhomaisempaa toimintaa järjestetään kolmannen sektorin toimesta Tavoite on laajentaa ammatillista päivätoimintaa myös Inkooseen ja Siuntioon. Samalla osa nykyisestä päivätoiminnasta siirretään Inkoossa ja Siuntiossa kolmannelle sektorille. Keskeinen kysymys: miltä osin päivätoimintaa voidaan/kannatta keskittää Haastatteluissa esiin noussut esimerkkiehdotus: Ruotsinkielisen päivätoiminnan keskittäminen Inkooseen. 42

43 Organisaatio / organisointi Onko eri jaottelusta tullut ongelmia? Organisaatiossa on erittäin tärkeää taata hyvä yhteistyö mm. lääkäripalveluiden ja pitkäaikaishoidon välille Vuodeosastojen ylilääkäri

44 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Yhteenveto Rajapinta ESH Kotiutus ESH:sta ja siirto terveyskeskuksen vuodeosastolle tulisi olla tiedossa ainakin vanhusten osalta koko hoitoketjussa, erityisesti kotihoidossa, jotta taataan hoidon jatkuvuus. Tätä tukisivat esim. kotiutustiimit, geriatrin konsultaatio Kotiutustiimin roolia tulisi muutenkin kehittää. esim. ESH sta kotiin Ikärakenteen muuttuessa olisi hyvä lisätä vanhuspalveluihin erikoistuneiden lääkärien määrää (esim. kotihoidon oma lääkäri) Palvelurakenteen muuttaminen Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen edelleen Palveluasumisen ja senioriasumisen lisääminen (myös omakustanteinen) Kun nykyistä palvelurakennetta (laitos vs. avopaikat) verrataan em. vertailukuntiin, ei laitospaikkojen vähentäminen ole mahdollista ilman kotihoidon, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä Vanhuspalveluiden kehittäminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen edellyttää myös senioriasumisen (palveluasumisen) merkittävää lisäämistä taajamien keskusta-alueilla Tällöin vanhukset voivat olla nykyistä aktiivisempi osa yhteiskuntaa Valmistautua ikääntymisen aiheuttamaan kysynnän kasvuun pitkän tähtäimen suunnittelulla Nykyinen palvelurakenne tai vuodeosastopaikkojen suhteellinen lisääminen on resurssien saatavuuden näkökulmasta lähes mahdotonta Käytännössä nykyisillä tai hieman lisääntyneillä henkilöresursseilla tulee tulevaisuudessa hoitaa huomattavasti suurempi vanhusväestö edellyttää palvelurakenteen muutosta Jos laitoshoitoa vähennetään, tulee hoito porrastaa nykyistä paremmin Vanhuspalveluiden kehittäminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen 44

45 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Yhteenveto Vuodeosaston kehittäminen kuntouttavaksi Vuodeosaston mitoituksessa on huomioitava myös mahdolliset muutokset toiminnan luonteessa. Haastatteluiden perusteella erikoissairaanhoito aktiivisesti siirtää yhä enemmän vuodeosasto toimintaa perusterveydenhuoltoon ja toimii enemmän poliklinikkapohjalta. Tämä edellyttää vuodeosastolta yhä laajempaa osaamista ja kaikkia erityisryhmiä ei voida siirtää nopeasti vuodeosastolta eteenpäin. Lääkäripalveluiden kehittäminen Lääkäripalveluita voidaan esimerkiksi kehittää purkamalla omalääkärijärjestelmää ja sen tilalle rakentaa lääkäripalveluita jotka ovat erikoistuneet vanhuksiin. Lääkärin rooli asumispalveluissa on myös erittäin merkittävä koko hoivan ajan, mutta aivan erityisesti se korostuu viimeisinä kuukausina. Tällöin voidaan välttää tarpeettomat siirtymiset mm. erikoissairaanhoitoon Kotihoidon kehittäminen Kotihoidossa tulee kehittää yhteistyötä lääkäri- ja sairaanhoidon palveluiden kanssa. Tätä voidaan kehittää mm. lisäämällä lääkäreiden kotikäyntejä sekä palkkaamalla sairaanhoitajia. Kotihoito tarjoaa ympärivuorokautista palvelua Inkoossa ja Lohjalla. Lisäämällä ympärivuorokautista hoitoa muille alueille voidaan parantaa hoidon porrastusta ja vähentää paineita asumispalveluihin siirtymisessä Kotihoitoa voidaan myös alueella tehostaa. Esimerkkejä näistä ovat Lääkejakelun automatisointi, ruokapalveluiden siirtäminen takseille, Mobiili-kirjausten käyttöönotto Kotihoidon teknisen tehokkuuden nostamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava että tärkeä osa kotihoidosta on vanhusten aktivointi ja turvattomuuden vähentäminen HUOM! Kaikki tässä selvityksessä esitetyt ehdotukset edellyttävät koko palvelurakenteen muuttamista kokonaisuutena Esim. laitospaikkojen vähentäminen ei ole mahdollista ilman samanaikaisesti tapahtuvaa merkittävää panostusta avopalveluihin 45