2009 Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä Lost alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2009 Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä Lost alue"

Transkriptio

1 2009 Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä Lost alue 1

2 Nordic Healthcare Group Oy: Yritysesittely Yliopistotutkimuksesta 2004 syntynyt Knowledge Intensive Business Service (KIBS) -yritys Toimialakeskittynyt: terveydenhuolto & sosiaalitoimi Analyyttinen: toimivan johdon apuna Akateeminen: soveltaa & tuotteistaa uusinta tietoa Konsernin liiketoiminta-alueet ovat: Projektimuotoinen konsultointi (Nordic Healthcare Group Oy) Erikoisalakohtainen benchmarking ja parhaat käytännöt (NHG Benchmarking Oy) Laadunarviointipalvelut (Nordic Healthcare Auditing Oy) Ruotsissa toimiva tytäryhtiö (NHG Sweden Ab) Lähes 40 asiantuntijaa Toimistot Helsinki, Tukholma ja Oulu Asiakkaina sairaanhoitopiirit, kunnat, säätiöt, yhdistykset, yksityiset yritykset, pääomasijoittajat jne. (Suomi, Ruotsi, Englanti, Wales, Saksa) Yli 200 toimeksiantoa: Aiheina mm. johtaminen, tuottavuus, vaikuttavuus, laatu, asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi, tilasuunnittelu 2

3 Nordic Healthcare Group Oy: Asiantuntijapalvelut ja Rakenteet Markkinat Hallinto Prosessit Henkilöstö ja johtaminen Teknologia Tilat Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennestrategiat ja toteutussuunnitelmat Sairauksien yhteiskunnan kokonaiskustannuksien arviointi Kansalliset ja kansainväliset koordinaattoritehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden koon, kasvun ja kilpailutilanteen selvitykset Yritysten ja julkisyhteisöjen liiketoimintasuunnitelmien ja strategioiden suunnittelu Yritysjärjestelyissä neuvonantajana toimiminen sisältäen kohdeyrityksen ja markkinan toiminnan ja potentiaalin arvioinnin Tilaaja-tuottajan mallien kehittäminen ja soveltaminen Organisaatiorakenteen suunnittelu ja insentiivijärjestelmien luonti Taloushallinnon järjestelmien suunnittelu Johdon koulutus Tuotannon prosessien tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen Kysyntä-tarjonta analyysit ja resurssien johtaminen Tilaus-toimitusketjujen optimointi Prosessien seuranta ja mittarointi Prosessien kustannukset ja talous Henkilöstön johtaminen ja sitouttaminen Muutosprosessin suunnittelu, tavoitteenasettelu ja johtamisen tukeminen Johdon, esimiesten ja henkilöstön muutoskoulutus Muutosmittareiden suunnittelu ja seuranta Uusien teknologioiden kartoittaminen ja niiden saatavuuden, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointi Tietojärjestelmien vaatimusten ja arkkitehtuurin suunnittelu Prosessiperusteiset tuotantolayoutit Tuottavuuden kehittäminen tilojen avulla (uudis- ja korjausrakentaminen) 2nd opinion arvioinnit 3

4 Hankkeen sisältö ja tavoite Esitys ja sen sisältämät tilastotiedot on tarkoitettu käsiteltäväksi yhtenä kokonaisuutena. Suosittelemme varovaisuutta yksittäisten asioiden esiin nostamisessa etenkin jos sen suhdetta kokonaisuuteen ei huomioida. Tarkennamme mielellämme tässä esitettyä tuloksia ja toivomme kommenttejanne sähköpostitse. Suorat lainaukset haastatteluista tai kommenteista on merkitty lainausmerkeillä 4

5 Hankesuunnitelma: : Projektin lähtökohdat Tämän selvityksen taustalla on alueen kuntien halu selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotantomalleja laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelutuotannon turvaamiseksi. Selvityksen tavoitteena muodostaa näkemys vanhustenhuollon tavoitteista ja tunnistaa keskeiset kehittämisalueet jotta haluttu lopputulos voidaan saavuttaa visio ja askelmerkit Suomen kunnat ovat tilanteessa, joka edellyttää pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavien rakenteellisten ratkaisujen tekemistä. Lyhytnäköisten säästöjen sijaan suurimmat taloudelliset hyödyt voidaan saavuttaa kestävillä rakennemuutoksilla. Projekti on toteutettu tiiviinä 16 päivän mittaisena pohjaselvityksenä, jonka aikana tunnistetaan mitkä ovat alueen vanhuspalveluiden keskeisimmät kehittämisalueet 5

6 Hankesuunnitelma: : Projektin lähtökohdat Selvityksen tavoitteena on tunnistaa kohteet, joihin vanhusten palveluiden kehittämisessä tulee keskittyä vanhusten hyvinvoinnin ja kuntatalouden näkökulmasta parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Mahdollisia osa-alueita ovat esimerkiksi toimintojen organisointi, toimintaprosessit, tilaratkaisut tai yhteistyön kehittäminen organisaatio- ja aluerajojen yli. Projekti on luonteeltaan pohjaselvitys ja kartoittaa keskeisimmät muutostarpeet. Aiempien hankkeiden pohjalta suositellaan, että pohjaselvityksen jälkeen syvennytään niihin osa-alueisiin, joissa todetaan olevan suurin kehityspotentiaali. Ensivaiheessa on tärkeää keskittyä suuri-volyymisiin palveluihin, joilla on suurin vaikuttavuus sekä vanhusten hyvinvoinnin että kuntatalouden näkökulmasta 6

7 Hankesuunnitelma: Selvitettävät osa-alueet ja aikataulu Projektissa selvitettiin LOST alueen vanhusten palvelurakennetta. Mukana ovat Lohja vuoden (2008 osalta huomioidaan myös Sammatti), Siuntio, Inkoo ja Karjalohja Selvitys kattaa seuraavat osa-alueet: Vanhustenhuollon palveluiden kysynnän kehittyminen keskipitkällä ja pitkällä näkemällä vuotta Määritellään nykyisen palvelutuotantomallin ongelmia eri näkökulmista Arvio siitä miten kaupungin omaa palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja miten muutokset mahdollisesti vaikuttavat kehitykseen tulevaisuudessa Analyysissa ja johtopäätöksissä hyödynnetään NHG:n aiempia kokemuksia muista kunnista Keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille (luottamusmiehet, henkilöstön edustajat, virkamiehet yms.) Pohjaselvitys toteutettiin pääosin touko-kesäkuun aikana Pohjaselvityksessä on tuotettu näkemys palvelurakenteen nykytilasta, tavoitteista ja keskeisistä kehittämisalueista. 7

8 Hankesuunnitelma: Osa-alueiden tarkennukset Vanhustenhuollon palveluiden kysynnän kehittyminen keskipitkällä ja pitkällä näkemällä vuotta Osa-alueessa on tehty skenaarioita miten vanhuspalveluiden kysyntä kehittyy seuraavien vuoden aikana jos palveluiden kysyntä kehittyy nykyisellä kysynnällä ja peittävyydellä, sekä miten palvelurakenteen kysyntä ja paikkamäärä muuttuu STM:n laatusuosituksen mukaisesti. Kaikkien skenaarioiden tulokset raportoidaan ensisijaisesti koko Lost-alueen näkökulmasta huomioiden kuntakohtaiset rakenteet ja erot Osallistuvilta kunnilta on pyydetty materiaalia nykyisestä palvelutarjonnasta sekä sen käytöstä kokonaisuudessaan ja yli 75-vuotiaiden osalta. Palveluntarjonta jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin; pitkäaikaishoito vahainkodissa, pitkäaikaishoito vuodeosastoilla, akuuttivuodeosastohoito, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, kotihoito päiväsairaala ja omaishoidon tuki. Palveluiden sisällöissä on yleensä jonkun verran kunta- ja yksikkökohtaisia eroja, mutta tässä yhteydessä niitä tarkastellaan koko rakenteen näkökulmasta Nykyisen palvelutuotantomallin ongelmien määrittely eri näkökulmista Osa-alueessa on selvitetty prosessinen toimivuutta, organisointimallia ja organisaatiorakennetta. Tilaratkaisuissa ei keskitytä tässä vaiheessa yksittäisiin kiinteistöihin, vaan koko rakenteen näkökulmaan (esim. palveluasumiseen soveltuvien kiinteistöjen riittävyys) Määrittely on toteutettu haastatteluilla ja laskenta-analyysillä. Laskenta-analyysi on toteutettu selvittämällä yli 75-vuotiaiden asukaskohtaiset kustannukset eri palveluissa. Osallistuvilta kunnilta pyydetään materiaalina koko vuoden 2008 tilinpäätökset sähköisessä muodossa missä on eritelty kustannukset kustannuspaikoittain (esim. vuodeosasto, palveluasuminen, kotihoito jne). 8

9 Hankesuunnitelma : Osa-alueiden tarkennukset ja rajaukset Arvio miten kaupungin omaa palvelutuotantoa voidaan tehostaa ja miten muutokset mahdollisesti vaikuttavat kehitykseen tulevaisuudessa Osa-alue toteutettiin yhdistämällä 2 edelliseen osa-alueen tuloksia sekä NHG kokemuksia muista kunnista. Tuloksena on arvio mitkä ovat alueen tärkeimmät kehittämiskohdat sekä visio palvelurakenteen kehityssuunnasta. Keskustelutilaisuus keskeisille sidosryhmille (luottamusmiehet, henkilöstön edustajat, virkamiehet yms.) Pohjaselvityksen puitteissa järjestetään yksi keskustelutilaisuus, jossa NHG esittelee selvityksen tuloksia keskeisille toimijoille ja sidosryhmille Pohjaselvityksessä ei tehdä uudelleen kuntien kustannuslaskentaa, vaan laskelmat pohjautuvat kuntien olemassa olevaan kustannuslaskentaan Projektissa ei käydä vanhustenhuollon tiloja yksitellen läpi, vaan tiloja käsittelevät suositukset painottuvat koko palvelurakenteen tason kysymyksiin, kuten onko tietyntyyppiseen palvelutarjontaan soveltuvia tiloja tarjolla liikaa/liian vähän Projektissa ei tuoteta investointilaskelmia mm. kiinteistöjen osalta 9

10 Hankesuunnitelma : Haastattelut Kotihoidon hoivapalvelupäällikkö Benita Öberg Asumis- ja laitoshoitopalveluiden hoivapalvelupäällikkö Tuula Ekholm Vanhuspalveluiden tulosalueen johtaja, Heli Virtanen Ylilääkäri, geriatri Taina Hammaren Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä Pirjo Dufva Perusturvajohtaja Arja Yliluoma Johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen 10

11 11 Tausta

12 Tausta Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät Väestön ikääntymisestä ja sen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään on keskusteltu laajasti viime vuosina Käytännön tasolla ei ole kuitenkaan usein ymmärretty kuinka suuresta haasteesta on kyse, ja millaisia muutoksia koko palvelujärjestelmätasolla se edellyttää. Ikääntyminen vaikuttaa kuntien palveluntuotantoon moniulotteisesti kysynnän, tarjonnan ja rahoituksen osalta: Työvoiman saanti vaikeutuu, vanhustenhuollon palveluiden tarve kasvaa ja huoltosuhteen muutoksen myötä verotulot vähenevät. Vanhustenhuollon palveluiden kysyntä edellyttää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamisen yli organisaatio- ja aluerajojen. Suomessa yleinen ongelma on vanhusten laitostuminen, jonka myötä vanhustenhuollon tarjonta painottuu todellista tarvetta raskaampiin palvelumuotoihin Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat usein hajautuneet useisiin eri organisaatioihin, joka vaikeuttaa muutoksia ja sopeutumista tulevaisuuden haasteisiin. Tämä johtuu mm. rahoituskanavien ja organisaatioiden sirpaloitumisesta ja kokonaisvaltaisen koordinoinnin puutteesta. Kuntien kustannuslaskentaa tulisi kehittää niin, että se mahdollistaisi nykyistä paremmin kokonaisvaltaisen resurssienkulutuksen ja kustannusten seurannan Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE (tutkimusraportti

13 Tausta Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät Ikärakenteen muutos lisää vanhusten määrän koko Suomen tasolla noin kaksinkertaiseksi, mutta resursseja ei pystytä lisäämään samassa suhteessa Vanhustenhuollossa sama työntekijämäärä joutuu hoitamaan suhteessa merkittävästi suuremman määrän vanhuksia LOST alueella vanhusmäärän kasvu ennusteiden mukaan on merkittävästi Suomen keskitasoa korkeampi pitkällä näkemällä Tämä edellyttää koko palvelurakenteen muuttamista avopainotteiseen suuntaan Keskeisessä asemassa tulee olemaan vanhusten omaehtoista selviytymistä tukevat asumisratkaisut Tulevaisuudessa tulee painottumaan ikääntyneiden itsenäinen selviytyminen omassa kodissa tai kodinomaisessa ympäristössä nykyistä pidempään. Asumisratkaisuja ei ole mahdollista toteuttaa vain kuntien maksamana, vaan tulevaisuudessa lisääntyy itse maksettu senioriasuminen/palveluasuminen jossa kunta tuottaa mm. kotihoidon palvelut Lisäksi tarvitaan kuntouttava ja itsenäistä toimintaa tukeva hoito-ote, sekä organisaatiorajat ylittävä palvelurakenteen ja prosessien johtaminen sekä kustannuslaskenta Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti UUDISTETTU VANHUSHUOLTO - MALLIKSI MUILLE (tutkimusraportti

14 Tausta Huomattavia paineita kuntien taloudelle ja palvelujärjestelmälle Verotulot laskevat Työttömyys Yritysten heikkenevä talous Taantuma Väestön ikääntyminen Julkisten palveluiden kysyntä kasvaa Käytettävissä olevien tulojen ja työttömyyden myötä palveluiden käyttö siirtyy yksityiseltä terveydenhuollolta julkiselle Työterveydenhuollosta siirtyy uusia asiakkaita kunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin irtisanomisien myötä Yritykset mahdollisesti karsivat muissa kuin lakisääteisissä työterveydenhuollon palveluissa Ikääntyvä väestö käyttää enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon julkisia palveluita Samanaikaisesti tulisi laskea kustannuksia ja turvata peruspalveluiden saatavuus ja laatu 14

15 Tausta Väestömuutos (kaikki sairaanhoitopiirit) Palvelutarpeen ja kustannusten kasvua voidaan tarkastella demografisen muutoksen kautta 30 vuoden tarkastelujakson aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin kaksinkertaiseksi, jolloin yksinkertaisen laskelman mukaan myös kustannukset tuplaantuvat. Nykyisen palvelurakenteen mukainen palvelumalli on sekä kuntatalouden ja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta mahdoton ratkaisu 15

16 Tausta Väestömuutos (kaikki sairaanhoitopiirit) Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä vuonna Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä tai ensi vuonna Yli 75-vuotiaat, jotka kuolevat tänä, ensi tai sitä seuraavana vuonna Lähde: tilastokeskus Ainoastaan yli 75-vuotiaiden määrän tarkastelemista on kritisoitu, koska väestön eliniänodotus kasvaa pitkän tarkastelujakson aikana. Palvelutarpeen ja palvelujärjestelmän kustannusten näkökulmasta viimeisimmät elinvuodet ovat kaikkein raskaimmat Yllä olevassa taulukossa on tarkasteltu viimeisten elinvuosien kehitystä 30 vuoden tarkastelujakson aikana. Tällä tavoin tarkasteltuna palvelutarve noin kaksinkertaistuu koko Suomessa tarkastelujakson aikana 16

17 Tausta Vanhustenhuollon palvelu- ja ohjausmalli Tulosyyt eri palvelumuotoihin Toimintakyvyn arviointi (RAVA+MMSE+...) Paikkamäärä Henkilöstömitoitus eri palvelumuodoissa / potilas Kokonaiskustannukset Fyysiset syyt Hermostolliset syyt Psyykkissosiaaliset syyt Kuntoutus Tapaturma Somattisen sairauden tutkimus & hoito Luokka 4 Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 n n n n x x x x 0,6-0,7 0,5-0,6 O,4-0,6 ~0,2 Asumismuoto, terveyden edistäminen, kuntoutus Sijoitustoimija (mihin vanhukset sijoitetaan) kustannuksiin ja resurssien kulutukseen voidaan vaikuttaa näiden tekijöiden osalta 17 Palvelurakenne ja organisointi Kustannuksiin voi vaikuttaa palvelumuotojen sisällä vain hyvin vähän

18 Tausta: Vanhuspalveluiden yleiset kehitysnäkymät: Pysy liikkeellä Duodecim Liikkumattomuus on haitallista etenkin lihaksille, se kävi ilmi esiin tutkimuksessa, jossa terveitä vapaaehtoisia (keskimäärin 67 vuotiaita, puolet naisia) makuutettiin 10 päivän ajan. Koehenkilöt olivat koko ajan vuoteessa wc-käyntejä lukuun ottamatta ja nauttivat suositusten mukaista ruokavaliota. Tutkimuksessa mitattiin lihaksen aineenvaihdunnan muutoksia, lihasmassaa ja -voimaa. Vuodelevon aikana kaikki lihaksiin liittyvät mittarit kääntyivät huonoon suuntaan: Lihaksen proteiinisynteesi, lihasmassa ja lihasvoima vähenivät, lihaskato oli selvintä alaraajojen osalta. Sukupuolten välillä ei havaittu eroa. Vertailu nuorempiin henkilöihin viittasi siihen, että iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien 4 viikon aikana. (www.jama.com ; JAMA 2007;297:1772-4) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhyehkökin laitoshoitojakso saattaa aiheuttaa ennenaikaisen laitostumisen joka on epätarkoituksenmukaista vanhuksen hyvinvoinnille ja kallista yhteiskunnalle Palvelurakenne tulee suunnitella niin että kukaan ei jonota laitospaikoilla pääsyä kevyempiin palvelumuotoihin - tämä on vanhuksen kannalta inhimillisempää ja kuntatalouden kannalta huomattavasti edullisempaa 18

19 Tausta Esimerkki kymenlaaksosta Palvelujärjestelmän uudistaminen tuo kustannussäästöjä Esimerkki : 650 potilasta, 4,5 vuotta Vuodeosasto (100%) 150 /vrk Vanhainkoti (50%) 100 /vrk Palveluasunto (25%) 75 /vrk Senioriasunto (25%) 50 /vrk Yhteensä: 160 Milj. TAI Yhteensä 87 Milj. Vuodeosastohoidon vähentäminen ja korvaaminen vanhuksen palvelutarvetta vastaavalla hoidolla tai hoivalla toisi erittäin suuret säästöt kunnille Lähtee:t: VISIO TULEVAISUUDEN PALVELUJÄRJESTELMÄSTÄ case Kymenlaakso (tutkimusraportti 19

20 Tausta STM:n laatusuositusten mukaiset palvelurakenneindikaattorit Lähde: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus; Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto (STM:n julkaisuja 2008:3) Tämän selvityksen suositukset perustuvat em. laatusuosituksen mukaiseen palvelurakenteeseen 20

21 Tausta Yhteenveto Tulevia haasteita tarkastellaan usein liian lyhyellä muutaman vuoden aikavälillä, vaikka kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää vähintään 15 vuoden, mielellään 30 vuoden tarkastelujaksoa Keskipitkä/pitkä tarkastelujakso on erityisen tärkeä kiinteistöinvestointeja suunniteltaessa Vanhuspalveluita kannattaa joka tapauksessa suunnitella koko palvelurakenteen kattavana kokonaisuutena, jossa vartaillaan mahdollisuuksia eri hoito/hoivamuotojen hyödyntäminen, hoidon porrastus, sekä valitun palvelurakenteen vaikutus kokonaisresurssien kulutukseen nyt ja tulevaisuudessa Palvelurakennetta arvioitaessa kannattaa huomioida sekä julkisen, yksityisen että kolmannen sektorin tuottamat palvelut, ja tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan seurata myös niiden palveluiden käyttöä joita kunta ei maksa Henkilöstöresurssit ovat ylivoimaisesti suurin kuluerä. Vaikka esim. investoinnit nykyistä paremmin asumispalveluihin soveltuvien kiinteistöjen korjaamiseen ja rakentamiseen ovat merkittäviä, ovat ne kuitenkin hyvin suunniteltuina huomattavasti pienempiä kuin laitospaikkojen lisäämisestä tai ylläpidosta aiheutuvat henkilöstökustannusten lisäykset Palvelutarve nousee väestön ikääntyessä, mutta palvelutuotannon tärkeintä, kalleinta ja vaikeimmin saatavaa resurssia eli henkilökuntaa ei ole mahdollista saada merkittävästi lisää. Tästä syystä saatavilla olevan henkilöstön toimintaedellytyksiä ja organisointia tulisi parantaa sekä palvelurakennetta ja sen ohjausta selkiyttämällä, että vanhusten omaehtoista asumista ja kuntoutumista tukevilla tilaratkaisuilla 21

22 22 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu

23 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Demografinen kehitys, johon palveluiden kysyntää on verrattu: Kuva 1. Väestökehitys Kuva 2. Väestökehitys +75v Lost-alueen kunnat ovat Lohja (vuoden 2008 osalta huomioitava Sammatti) Inkoo, Siuntio ja Karjalohja. Erikoissairaanhoitopiirinä toimii HUS (Länsi- Uudenmaan ja Lohjan alue jossa sijaitsee Lohjan ja Tammisaaren sairaalat Haastatteluissa esille noussut keskeinen kommentti: Palveluvalikko on ollut erilainen ja palvelutuotteiden käsitteissä on eroja. Vuoden alusta on yhtenäistetty niitä ja otettu käyttöön yhteiset kriteerit. Kuntien välillä on kuitenkin edelleen eroja. Mm. pienissä kunnissa saa erilaista kotihoitoa kuin Lohjalla, koska niissä ei ole tarjolla riittävästi yksityisen tai kolmannen sektorin palvelua. Kuvassa esitettyä demografista kehitystä on käytetty tässä raportissa palveluiden kysynnän arvioinnissa. Kyseessä on tilastokeskuksen ennuste. 23

24 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Kotihoito Kuva 1. Tämänhetkinen palveluntuotanto (kotihoidon apu) 2008 Alueita on 9: Lohjan alueella Virkkala, Ojamo, Keskusta, Routio, Mäntynummi ja Nummentausta sekä Sammatti-Karjalohjan alue, Inkoon alue ja Siuntion alue. Kotihoito on ympärivuorokautista kaikilla muilla alueilla paitsi Siuntiossa ja Sammatti- Karjalohjalla. Säännöllisen kotihoidon peittävyys on alueella matala erityisesti Lohjan alueella Kuva 2. Säännöllisen kotihoidon kysynnän kasvu STM: suosituksen mukaan (asiakasta) Kuva 3. Tämänhetkinen palveluntuotanto (säännöllinen kotihoito) Asiakasmäärä Palveluiden peittävyys % Palveluiden peittävyys % 24

25 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Omaishoidon tuki Palveluiden peittävyys % Kuva 1. Tämänhetkinen omaishoidon tuen peittävyys Omaishoidon peittävyys yli 75-vuotiaiden osalta vaihtelee kuntien välillä erittäin paljon. Toisaalta erot kustannusten välillä eivät ole yhtä suuret Tämä kertoo todennäköisesti erilaisista päätöksentekokriteereistä yhdenmukaistaminen on edennyt vuoden 2009 aikana. Omaishoidon suunnittelussa tulisi myös huomioida sen kokonaistaloudellisuus. Omaishoidon tuen peittävyydellä ei ole aina suoraa korrelaatiota muiden palvelumuotojen käyttöön (vrt. Lahti) Omaishoitoon suunnattuja määrärahoja voitaisiin myös suunnata palkkion sijaan päivätoiminnan ja kotihoidon kattavuuden parantamiseen. Näillä toimenpiteillä olisi todennäköisesti suurempi vaikutus omaisten jaksamiseen sekä siihen, että hoidettava pystyisi asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman pitkään Omaishoitoa kehitettäessä kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin sitä tukeviin palveluihin, 25 kuten päivätoimintaan

26 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Terveyskeskuksen vuodeosasto Paikkamäärä Kuva 1. Terveyskeskuksen vuodeosasto (Kaikki) Alle 75 vuotiaiden paikkamäärä ei oke tiedossa Terveyskeskuksen vuodeosastoja on 6 kpl joista yksi Siuntiossa. Vuodeosastot 1, 2, 3 sekä 4 sijaitsevat Lohjan pääterveysaseman yhteydessä. Vuodeosasto 5 sijaitsee Tynninharjun terveysaseman yhteydessä. Vuodeosasto 6 sijaitsee Siuntiossa Paikkamääränä tämä vastaa noin 140 vuodeosastopaikkaa koko alueelle (kuva 1). Täytin tarkkaa tietoa siitä miten paikat jakaantuvat pitkäaikais- ja akuuttihoidon välillä ei ole mahdollista saada. Haastattelujen mukaan paikoista noin puolet on pitkäaikapotilaiden käytössä pitkällä aikavälillä Kuva 2. Terveyskeskuksen vuodeosasto akuuttipaikat Kuva 3. Terveyskeskuksen akuuttiosaston kysynnän kasvu paikoissa (2% peittävyys) Paikkamäärä Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Paikkamäärä Kysyntä kasvaa tasaisesti noin 3 paikkaa vuodessa vuoteen Vuoden 2020 jälkeen kysyntä kasvaa keskimäärin noin 5-6 paikkaa vuodessa. Kysynnän kasvun realisoituminen on kuitenkin spekulatiivinen.. 26

27 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Pitkäaikaishoidon laitoshoito (vanhainkoti) Kuva 1. Pitkäaikaishoidon paikat (vanhainkodit) Pitkäaikaishoidon laitoksia on kolme: Lohjalla sijaitseva Kartanomäki, Inkoossa sijaitseva Inga-koti ja Sammatissa (nyk. Lohja) Kaisankallio. Paikkamäärä Alle 75 vuotiaiden hoitopäivät ei tiedossa Lisäksi Lohjalla ja Siuntiossa on terveyskeskuksen vuodeosastoja missä hoidetaan pitkäaikaispotilaita. Arviolta puolet potilaista ovat pitkäaikaispotilaita. Lisäksi ostetaan muutamia laitoshoidon paikkoja Meltolasta ja Palvelukoti Jokelasta. Jokelasta ostetaan parhaillaan 3 paikkaa. Pitkäaikaishoidon palvelutarjonta on merkittävän suuri Inkoossa ja ylittää merkittävästi STM:n laatusuositukset Kuva 2. Pitkäaikaishoidon paikat (vanhainkodit + Tkvuodeosaston pitkäaikaispaikat) Kuva 3. Pitkäaikaishoidon kysynnän kasvu (3% suositus) Paikkamäärä Alle 75 vuotiaiden hoitopäivät ei tiedossa Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Paikkamäärä Alueella on lievä laskennallinen ylikapasiteetti Kysynnän kasvun realisoituminen on spekulatiivinen.. 27

28 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Palveluasuminen Paikkamäärä Paikkamäärä Kuva 1. Palveluasumisen paikkamäärä Kuva 2. Palveluasumisen kysynnän kasvu (5% peittävyys) 28 Tavallisen palveluasumisen peittävyydet alueella ovat suhteellisen matalat.. Palveluasumista ilman yövalvontaa ostetaan muutamia paikkoja Lohjan palvelutalosäätiöltä Virkkalan Männiköstä. Siuntiossa palveluasumista tuotetaan (ilman omaa yöhoidon henkilökuntaa) Villa Charlotassa ja Azaleassa. Lisäksi alueella on itse maksettua palveluasumista. Tavallisen palveluasumisen ei tarvitse olla kunnan maksamaa, vaikka kunta tuottaisikin niihin esim. kotihoidon palveluita. Tässä kannattaa huomioida myös yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto Kyseessä on myös kaavoitukseen liittyvä haaste Hyvällä palvelutarpeen arvioinnilla ja ohjauksella tehostettua asumispalvelua voidaan periaatteessa tarjota myös samassa kiinteistössä kuin muuta palveluasumista Sama huone, mutta palvelutarve porrastetaan

29 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Tehostettu palveluasuminen Paikkamäärä Paikkamäärä Kuva 1. Tehostetun palveluasumisen paikat 2008 Kuva 2. Tehostetun palveluasumisen kysynnän kasvu + 75v (5% peittävyys) Kysynnän kasvun realisoituminen 2020 jälkeen on spekulatiivinen.. Alikapasiteettiä.. Itse tuotettua tehostettua asumispalvelua on Lohjalla: Vanhusten palvelukeskuksessa, Laguskodissa ja ryhmäkoti Alatuvassa Karjalohjalla: Tupalassa ja Kotolassa Inkoossa: Inkoon palvelutalossa ja vuoden alussa aloitetussa uudessa ryhmäkodissa joka on palvelutalon yhteydessä. Lisäksi ostetaan tehostettua asumispalvelua Lohjan palvelutalosäätiöltä: Petäjäkoti ja Tuomenkukka, Palvelukoti Jokelasta, Pensionaatti Prinsessa Ruususesta sekä Karjalohjalla sijaitsevasta Apilaniitystä. Yhteensä paikkoja on noin 95 mistä noin 80 on tarkoitettu yli 75-vuotiaille (kuva 1) Tämä alittaa selvästi tehostetun palveluasumisen suositukset (kuva 2) Suosituksien mukaan tehostetun palveluasumisen palvelutarve olisi vuonna 2009 noin 166 paikkaa yli 75-vuotiaille. Tämän lisäksi myös alle 75- vuotiaille tulisi varata pieni määrä paikkoja (vuonna 2008 noin 15 paikkaa). Kysyntä kasvaa vuoteen 2020 noin 8 paikkaa vuodessa 29

30 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Paikkamäärän kasvu ja palvelurakennemuutos Paikkamäärä Kuva1. Kysynnän kasvu ja palvelurakennemuutos Kysynnän kasvun realisoituminen on spekulatiivinen pitkällä aikavälillä. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tulisi lisätä hallitusti ja samanaikaisesti palvelurakennetta tulisi muuttaa vähentämällä pitkäaikaishoitoa. Lost-alueella on tällä hetkellä ylikapasiteettiä pitkäaikaishoidossa ja tämä tulisi huomioida tehostetun palveluasumisen kapasiteetin yhteydessä. Palvelurakennemuutoksen yhteydessä tulisi huomioida myös pitkäaikaishoidon kysynnän kasvu Kun tarkastellaan palvelurakenteessa tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoidon paikkamääriä niin kokonaispaikkamäärää vastaa STM :n laatusuosituksia tällä hetkellä. Palvelurakenteessa on kuitenkin melko suuri vinoutuma. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on liian vähän ja pitkäaikaishoitoa on lian paljon Palvelurakennetta tulisi näin ollen muuttaa muuttamalla väliaikaisesti pitkäaikaishoitoa tehostettuun palveluasumiseen vuoteen 2020 asti. Tämän valossa tulisi lisätä tehostetun palveluasumisen paikkamäärää niin että kokonaispaikkamäärä kasvaa noin paikkaa vuodessa. 30

31 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Yhteenveto Sosiaali- ja terveydenhuollossa on edessä isoja muutoksia Väestö ikääntyy nopeasti ja ikäihmisten palveluiden kysyntä kasvaa Vanhat organisaatiot ja tilat rakennettu entisen toimintamallin mukaisesti, eivätkä vastaa nykypäivän prosesseja ja hoitovaatimuksia Alueen vanhainkodit eivät vastaa nykyisiä palvelutarpeita. Inga-koti on huonokuntoinen ja Kartanomäki on rakenteeltaan epätarkoituksenmukainen. Molempien korjauskustannukset olisivat erittäin suuret, joten niiden saneeraaminen nykyisiin palvelutarpeisiin ei ole järkevää. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkittävin kehittämiskohta on vanhusten palvelujärjestelmän muuttaminen avohoitopainotteiseksi Suomessa on Euroopan laitostunein palvelurakenne, ja tätä on lähdetty muuttamaan avohoitopainotteiseksi myös valtiovallan toimesta (mm. STM:n laatusuositus). Vanhoja rakenteita ei ole kuitenkaan purettua ja riskinä on mm. se, että panostetaan avohoitoon eikä laitosvaltaista palvelurakennetta samalla pureta. Tällöin tullaan hyvin nopeasti taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen Lohja on huomattavasti Suomen keskitasoa paremmassa tilanteessa, mutta jatkossa tulee keskittyä siihen mihin panostetaan jotta nopeasti kasvavaan kysyntään voidaan vastat Taloudellinen tilanne on suurten haasteiden edessä Ikäihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja tämä asettaa haasteita palveluiden tuotannolle sekä kustannusten nousua Kunnan hankkimia yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita tulisi seurata ja ohjata samoilla kriteereillä kuin muuta palvelutuotantoa. Tämä tulee huomioida myös palveluntuottajien kanssa tehtävissä sopimuksissa. 31

32 32 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet

33 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Vanhusten palvelujärjestelmä Kuva 1. Vanhustenpalveluiden avo vs. laitoskustannukset Lost alueella on panostettu avopalveluihin mutta laitoshoitoa ei ole purettu riittävästi. Tämän näkyy kokonaiskustannusten kasvuna. Aiemman kokemuksen perusteella pelkkä avohoitoon panostaminen ei vähennä laitospaikkojen käyttöä ellei niitä aktiivisesti vähennetä Lost

34 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Kotihoito Kuva 1. Kotihoidon kustannukset per 75-vuotiaat Alueen kustannukset per 75 vuotiaat ovat keskitasoa. Kotihoidon osalta näyttäisi siis siltä, että pienissä kunnissa kotihoidon kattavuus on suurempi. Todennäköisesti asiakkaina on sellaisia vanhuksia, jotka Lohjalla on siirretty yksityisen tai kolmannen sektorin tuottamaksi Esimerkiksi Lohjalla kauppakäynnit on siirretty 3 sektorille tai pienyrittäjille. Näitä palveluita voidaan myös muualla siirtää 3 sektorille. Kunta voi subventoida heikommassa taloudellisessa asemassa olevien palveluita esimerkiksi palvelusetelien avulla. Palvelusetelijärjestelmä tulee todennäköisesti kustannuksiltaan nykytilannetta kalliimmaksi, mikäli niitä aletaan myöntää laveilla perusteilla ja ne laajentavat palveluvalikkoa merkittävästi Kotihoidon palveluita voidaan tämän kautta kohdentaa vaativille asiakkaille ja sen myötä parantaa kotona pärjäämistä ja vähentää asumispalvelutarvetta. 34

35 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Kotihoito (jatkuu) Kotihoitoa voidaan myös alueella tehostaa. Esimerkkejä näistä ovat Lääkejakelun automatisointi Ruokapalveluiden siirtäminen takseille Mobiili-kirjausten käyttöönotto Kotihoidon teknisen tehokkuuden nostamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava että tärkeä osa kotihoidosta on vanhusten aktivointi ja turvattomuuden vähentäminen Kotihoito tarjoaa ympärivuorokautista palvelua Inkoossa ja Lohjalla. Lisäämällä ympärivuorokautista hoitoa muille alueille voidaan parantaa hoidon porrastusta ja vähentää paineita asumispalveluihin siirtymisessä 35

36 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Kotihoito (jatkuu) Kotihoidossa olevat päihde- ja mielenterveysasiakkaat haasteellisia Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluiden koordinointiin ja selkiyttämiseen tulee kiinnittää huomiota ja lisätä yhteistyötä erityispalveluiden yksiköiden kanssa. Voidaanko perustaa vaativaan kotihoitoon erikoistuneita ryhmiä? Kotihoidon lääkäripalvelut Lääkäripalveluita voidaan esimerkiksi kehittää purkamalla omalääkärijärjestelmää ja sen tilalle rakentaa lääkäripalveluita jotka ovat erikoistuneet vanhuksiin. Henkilökunnan saatavuus Tällä hetkellä haasteellista löytää riittävästi henkilökuntaa? Kotihoidon piirissä olevien asiakkaiden toimintakyky on heikko Varsinkin Lohjan alueella kotihoidon peittävyys on matala ja hoidetaan toimintakykyluokaltaan heikkoja potilaita. Jos Lohjan kotihoidon peittävyyttä verrataan muihin kuntiin voidaan alustavasti päätellä, että potilaat ovat niin huonossa kunnossa että kotihoitoa ei voida lisätä enää merkittävästi lisäämättä henkilökuntaresursseja. Kotihoidossa tulee kehittää yhteistyötä lääkäri- ja sairaanhoidon palveluiden kanssa Lisää terveydenhuollon osaamista kotihoitoon Liian vähän lääkärikäyntejä kotiin. Lääkäreiden kannustimia on muutettu mutta tilanne ei ole parantunut merkittävästi 36

37 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet haastattelujen pohjalta: Palveluasuminen ja tukiasunnot Paikkatarve Siuntiossa ei ole tehostettua palveluasumista. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa asiakkaat siirtyvät liian helposti vuodeosastolle Inkoossa ja Lohjalla on kiinteistöjä jotka soveltuvat palveluasumiseen, mutta ne eivät ole kunnan omistuksessa tai koordinoinnin alla. Vanhuspalveluiden tulisi jatkossa koordinoida kaikkia palveluita ml. yksityinen ja kolmas sektori Kunnan ei tarvitse omistaa em. asuntoja, mutta niitä voitaisiin hyödyntää seniori-/palveluasumiseen Lohjalla on useita senioritaloja sekä ns. palvelutaloja, joissa ei ole omaa hoitohenkilökuntaa vaan asiakkaiden tarvitsemat palvelut tuottaa kotihoito. Siuntiossa ja Karjalohjalla tehostettujen asumispalveluyksiköiden lähistöllä (samassa pihapiirissä) on vanhusten asuntoja, joissa kotihoito tuottaa asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Inkoon ongelmana on elinkaariasumisen mahdollistavien asuntojen puuttuminen, mikä on johtanut ennenaikaisiin asumis- ja laitoshoitopalveluiden käyttöön 37

38 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Tehostettu palveluasuminen Kuva 1. Tehostetun palveluasumisen kustannukset per 75-vuotiaat Alueen panostus tehostettuun palveluasumiseen on matala. Poikkeus on Karjalohja missä lähes kaikki vanhuksille suunnatut palvelut ovat olleet tehostettua palveluasumista. Palvelurakennetta voidaan kehittää lisäämällä tehostettua palveluasumista, ja siten vähentää vanhainkotien ja vuodeosastojen käyttöä. Inkoossa tulisi vähentää vanhainkotipaikkoja ja lisätä palveluasumista, esim. muuttamalla vanhainkoti asumispalveluyksiköksi Inga kodin lakkauttaminen ja uuden asumispalveluyksikön rakentaminen Myös Lohjalla voidaan lisätä paikkamääriä laajentamalla nykyistä palvelukeskusta (suunnittelun alla) Sammatissa nykyinen vanhainkoti on muuttumassa asumispalveluyksiköksi. Siuntion nykyiset palveluasumisyksiköt (Azalea ja Villa Charlotta) voidaan muuttaa tehostetun palveluasumisen yksiköiksi järjestämällä niihin yhteinen yöhoito 38

39 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Tehostettu palveluasuminen Ostopalvelut Ostopalveluita tuotetaan pienissä yksiköissä missä yksikkökustannukset voivat olla korkeat Yksiköiden pienen koon takia henkilökuntaa on vähän per vuoro mikä lisää riskiä siirtymisiin esimerkiksi vuodeosastoille tai erikoissairaanhoitoon jos toimintakyky heikkenee. Haaste on myös valvoa palveluntuottajien toimintaa erityisesti laadun näkökulmasta LOST:in kannattaisi koordinoida ja kilpailuttaa kaikki ostopalvelut suurempina kokonaisuuksina Dementiapotilaat Lohjalla on omana tuotantona dementoituneille asiakkaille tällä hetkellä kaksi pienryhmäkotia (Lagus-koti ja Alatupa). Suunnitelmissa on yhdistää näiden toiminta, jolloin voidaan lisätä henkilöstöresursointia per vuoro ja siten hoitaa yhä huonokuntoisempia asiakkaita kodinomaisessa hoitoympäristössä. Ongelmaksi koetaan erityisesti aggressiivisten dementoituneiden asiakkaiden tämänhetkiset hoitoratkaisut ja käytännöt. Paikkamäärä Tällä hetkellä on omana laitostoimintana on 10 paikkaa dementiayksikössä Kartanomäessä ja jossa hoidetaan vaativimmat käytöshäiriöiset ja aggressiiviset. Paikka määrä on kuitenkin liian pieni. Asumispalveluiden osalta tulee huomioida mahdollisuudet palvelun joustavaan lisäämiseen myös yllättävissä tilanteissa, jotta kaikissa tapauksissa asiakkaista ei tarvitsisi siirtää akuuttiosastolle Jos asiakkaat joudutaan aina siirtämään asumispalveluista vuodeosastolle, he kuormittavat usein kahta paikkaa Lääkärin roolin kehittäminen Lääkärin rooli asumispalveluissa on erittäin merkittävä koko hoivan ajan, mutta aivan erityisesti se korostuu viimeisinä kuukausina. Tällöin voidaan välttää tarpeettomat siirtymiset mm. erikoissairaanhoitoon 39

40 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Laitoshoito (Vanhainkodit ja terveyskeskuksien vuodeosastot) Tk-vuodeosaston ja vanhainkodin kustannukset per 75- vuotiaat Nykyisten tilojen kunto Inkoossa sijaitseva Inga-koti on todettu huonokuntoiseksi. Remontin kustannusarvio on arvioitu olevan noin 5,7M. Kannattaako korjata vai rakentaa uusi? Haastattelu: Lohjan Kartanonmäki ei vastaa nykypäiväistä asumispalveluyksikköä. Terveyskeskusvuodeosaston ja vanhainkotien kustannukset per asukas ovat korkeat paitsi Lohjaan alueella. Lost:ia tulisi näin ollen kehittää Lohjan palvelurakenteen mukaiseksi. Tilannetta voidaan kehittää mm. keittämällä vanhainkoteja asumispalveluyksiköiksi Esim. Sammatissa sijaitseva vanhainkoti muutetaan asumispalveluyksiköksi jo tällä hetkellä 40

41 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Laitoshoito (Vanhainkodit ja terveyskeskuksien vuodeosastot) Vuodeosaston kehittäminen kuntouttavaksi Vuodeosaston mitoituksessa on huomioitava myös mahdolliset muutokset toiminnan luonteessa. Haastatteluiden perusteella erikoissairaanhoito aktiivisesti siirtää yhä enemmän vuodeosasto toimintaa perusterveydenhuoltoon ja toimii enemmän poliklinikkapohjalta. Tämä edellyttää vuodeosastolta yhä laajempaa osaamista ja kaikkia erityisryhmiä ei voida siirtää nopeasti vuodeosastolta eteenpäin. Myös vuodeosastojen selkeä jaottelu pitkäaikais- ja akuuttiosastoihin voi parantaa tilannetta. Käytännössä selkeästi erotetulle pitkäaikaisosastolle on erittäin vaikea saada henkilökuntaa. Tästä syystä jaottelu on mahdollista toteuttaa myös nykyistä selkeämmällä asiakkaiden segmentoinnilla Erityisesti kuntoutusasiakkaiden palvelutarpeen arviointi voitaisiin selkeällä segmentoinnilla huomioida paremmin sekä hoidon sisällössä että henkilöstön osaamisessa Vuodeosaston paikkamäärä Vuodeosastopaikkojen määrään vaikuttaa luonnollisesti myös alle 75-vuotiaat potilaat. (syitä ovat esim esim. psyykkiset syyt, kolarin jälkihoito, syöpä, alkoholi, kehitysvamma, akuutit tulehdukset yms.) Näiden määrä voidaan pääpiirteittäin arvioida nykyisen käytön pohjalta huomioiden kuitenkin sekä mahdollisen muutokset erikoissairaanhoidon roolissa että muutokset alle 75-vuotiaiden ikäluokkien sairastavuudessa 41

42 Palveluiden kuvaus, kysyntä ja sen kasvu : Päivätoiminta ja omaishoito Omaishoidon tuken kustannukset per 75 vuotias Omaishoidon tuen kustannukset per 75-vuotiaat eivät poikkea merkittävästi vertailukunnista Haastattelujen perustella tuen pääsyn kriteerit ovat aikaisemmin vaihdelleet alueella. Tilannetta on kuitenkin korjattu 2009 aikana Siuntion ja Inkoon tiedot puuttuvat Ammatillista vanhusten päivätoimintaa järjestetään Lohjalla (kaksi ryhmää) ja kerhomaisempaa toimintaa Siuntiossa sekä Inkoossa. Ammatilliselle toiminnan pääsyyn on selkeät kriteerit Lohjalla kerhomaisempaa toimintaa järjestetään kolmannen sektorin toimesta Tavoite on laajentaa ammatillista päivätoimintaa myös Inkooseen ja Siuntioon. Samalla osa nykyisestä päivätoiminnasta siirretään Inkoossa ja Siuntiossa kolmannelle sektorille. Keskeinen kysymys: miltä osin päivätoimintaa voidaan/kannatta keskittää Haastatteluissa esiin noussut esimerkkiehdotus: Ruotsinkielisen päivätoiminnan keskittäminen Inkooseen. 42

43 Organisaatio / organisointi Onko eri jaottelusta tullut ongelmia? Organisaatiossa on erittäin tärkeää taata hyvä yhteistyö mm. lääkäripalveluiden ja pitkäaikaishoidon välille Vuodeosastojen ylilääkäri

44 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Yhteenveto Rajapinta ESH Kotiutus ESH:sta ja siirto terveyskeskuksen vuodeosastolle tulisi olla tiedossa ainakin vanhusten osalta koko hoitoketjussa, erityisesti kotihoidossa, jotta taataan hoidon jatkuvuus. Tätä tukisivat esim. kotiutustiimit, geriatrin konsultaatio Kotiutustiimin roolia tulisi muutenkin kehittää. esim. ESH sta kotiin Ikärakenteen muuttuessa olisi hyvä lisätä vanhuspalveluihin erikoistuneiden lääkärien määrää (esim. kotihoidon oma lääkäri) Palvelurakenteen muuttaminen Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen edelleen Palveluasumisen ja senioriasumisen lisääminen (myös omakustanteinen) Kun nykyistä palvelurakennetta (laitos vs. avopaikat) verrataan em. vertailukuntiin, ei laitospaikkojen vähentäminen ole mahdollista ilman kotihoidon, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen lisäämistä Vanhuspalveluiden kehittäminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen edellyttää myös senioriasumisen (palveluasumisen) merkittävää lisäämistä taajamien keskusta-alueilla Tällöin vanhukset voivat olla nykyistä aktiivisempi osa yhteiskuntaa Valmistautua ikääntymisen aiheuttamaan kysynnän kasvuun pitkän tähtäimen suunnittelulla Nykyinen palvelurakenne tai vuodeosastopaikkojen suhteellinen lisääminen on resurssien saatavuuden näkökulmasta lähes mahdotonta Käytännössä nykyisillä tai hieman lisääntyneillä henkilöresursseilla tulee tulevaisuudessa hoitaa huomattavasti suurempi vanhusväestö edellyttää palvelurakenteen muutosta Jos laitoshoitoa vähennetään, tulee hoito porrastaa nykyistä paremmin Vanhuspalveluiden kehittäminen ja omaehtoisen toiminnan lisääminen 44

45 Nykyisen palvelutuotantomallin haasteet : Yhteenveto Vuodeosaston kehittäminen kuntouttavaksi Vuodeosaston mitoituksessa on huomioitava myös mahdolliset muutokset toiminnan luonteessa. Haastatteluiden perusteella erikoissairaanhoito aktiivisesti siirtää yhä enemmän vuodeosasto toimintaa perusterveydenhuoltoon ja toimii enemmän poliklinikkapohjalta. Tämä edellyttää vuodeosastolta yhä laajempaa osaamista ja kaikkia erityisryhmiä ei voida siirtää nopeasti vuodeosastolta eteenpäin. Lääkäripalveluiden kehittäminen Lääkäripalveluita voidaan esimerkiksi kehittää purkamalla omalääkärijärjestelmää ja sen tilalle rakentaa lääkäripalveluita jotka ovat erikoistuneet vanhuksiin. Lääkärin rooli asumispalveluissa on myös erittäin merkittävä koko hoivan ajan, mutta aivan erityisesti se korostuu viimeisinä kuukausina. Tällöin voidaan välttää tarpeettomat siirtymiset mm. erikoissairaanhoitoon Kotihoidon kehittäminen Kotihoidossa tulee kehittää yhteistyötä lääkäri- ja sairaanhoidon palveluiden kanssa. Tätä voidaan kehittää mm. lisäämällä lääkäreiden kotikäyntejä sekä palkkaamalla sairaanhoitajia. Kotihoito tarjoaa ympärivuorokautista palvelua Inkoossa ja Lohjalla. Lisäämällä ympärivuorokautista hoitoa muille alueille voidaan parantaa hoidon porrastusta ja vähentää paineita asumispalveluihin siirtymisessä Kotihoitoa voidaan myös alueella tehostaa. Esimerkkejä näistä ovat Lääkejakelun automatisointi, ruokapalveluiden siirtäminen takseille, Mobiili-kirjausten käyttöönotto Kotihoidon teknisen tehokkuuden nostamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava että tärkeä osa kotihoidosta on vanhusten aktivointi ja turvattomuuden vähentäminen HUOM! Kaikki tässä selvityksessä esitetyt ehdotukset edellyttävät koko palvelurakenteen muuttamista kokonaisuutena Esim. laitospaikkojen vähentäminen ei ole mahdollista ilman samanaikaisesti tapahtuvaa merkittävää panostusta avopalveluihin 45

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta IKÄÄNTYVIEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015. Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaajajaosto 22 27.05.2015 Erityisryhmien asumispalvelujen kilpailuttaminen SOTETIJ 22 STLTK 19.05.2015 46 Joensuun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue järjestää

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA

PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON VANHUSTENHUOLTO - ESIMERKKI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KEHITTÄMISKUMPPANUUDESTA PORVOO 50.000 ASUKASTA Yli

Lisätiedot

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014

Kunnallisen kotihoidon johtaminen ja laatu. Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Äänekosken kaupunki Arjen tuki palvelujohtaja Hannele Koski 22.10.2014 Palvelujen laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaiden selvitettyihin palvelutarpeisiin järjestelmällisesti, vaikuttavasti, säännösten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta?

Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Voiko vanhuspalvelu olla kustannustehokasta? Lääkäripalvelujen mallintaminen vanhuspalveluissa Valvanne-symposium III 31.8.2015, Lahti Niklas Karlberg, LKT, vanhuspalvelujohtaja Doctagon Oy Suomalainen

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus

Vairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous

Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli. 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous Ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon (YAH) palveluseteli 12.5.2014 Vanhusneuvoston kokous YAH:n asiakkuus Asiakas on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin silloin, kun asiakas

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Emme ole yksin Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL Tervetuloa 23. kansalliseen RAI seminaariin Tervetuloa Hoitajat, lääkärit, geronomit, sosionomit, fysio-ja toimintaterapeutit,

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA

OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA OMAN PALVELUASUMISTUOTANNON LISÄÄMINEN SAVONLINNAN KAUPUNGISSA 1. Tausta ja selvityksen toteutus Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti talousarviossaan vuodelle 2014, että vuonna 2014 selvitetään kaupungin

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot