VAPAAVAHTI FRIVAKT. M/s Lindan pikavisiitti. Sjöfartens dag på Åland. Shipping Training Days. Rosella -still going strong 2/ / 2012

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT 2/2012 M/s Lindan pikavisiitti Shipping Training Days Sjöfartens dag på Åland Rosella -still going strong Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 2/12 Pääkirjoitus: Työniloa!! 3 Maarianhaminan Aland Maritime Day veti väkeä, Mepa mukana 4 Rosella miehistö ja kalusto kunnossa 8 Shipping Training Days varustamopäivät merenkulun opiskelijoille 12 IT-alalta merille 16 Merimiespalvelutoimiston hallituksen toimintakertomus vuodelta M/s Gabriellan ykköskokki Kari Kuusisto laivapostikortin kokoelma 36 Tervakaupunki Vaasa katsoi merelle 40 Mukavat kesäjuhlat Merimieskeskuksessa 44 Tankkilaiva Tornadon kannelta Merimieskeskuksen johtajaksi 45 Telakalla 46 Äänimeri- nettiyhteisön tutustuminen Merikeskus Vellamoon 48 Yövuorossa Vuosaaressa 50 Tykinlaukaus juhlisti Helsinki-päivää ja s/s Hyökyn satavuotista taivalta. 54 MEPAn kirjasto suosittelee 55 Langh Ship voitti laivajoukkueiden jääkiekkoturnauksen 59 Kesä alkoi MEPAn golf kisasta 60 Harrastetöitä Mepan näyttelyissä 62 Nimitysuutisia 66 Merenkulkijoita kevään kursseilla 61 Ristikko 70 Laitureilla ja lankongeilla 73 Tulevia kursseja 75 FRIVAKT 2/12 Ledare: Arbetsglädje! 3 Aland Maritime Day i Mariehamn lockade publik, SSB var med 6 Rosella både manskap och fartyg i skick 10 Shipping Training Days rederidagar för sjöfartsstuderande 14 Till sjöss från IT-branschen 17 Styrelsen för Sjömansservicebyråns verksamhetsberättelse för år M/S Gabriellas kock Kari Kuusisto postkort med fartygsmotiv 38 Tjärstaden Vasa blickade mot havet 42 Gemytlig sommarfest på Sjömanscentret 44 Från tankfartyget Tornados däck till posten som chef för Sjömanscentret 45 Nattskift i Nordsjö 52 Langh Ship vann sjöfartslagens ishockeyturnering 59 Sommaren började med SSB:s golftävling 60 Utnämningsnytt 66 Korsordet 71 Hyvää kesää! Trevlig sommar! M/s Lindan kokkistuertti Petri Päivärinta pelasi mestarijoukkueessa, s. 59. Pikun työpaikan tunnelmia voi lukea sivulta sivulta 50 alkaen M/s Kristina Katarinan Juha Havutie jälkikasvuineen ehti tutustua Mepan harrastenäyttelyyn paikan päällä. Muut voivat katsella kuvia sivuilta Tero Virtanen från WinNova och Leif Johansson från Meriturva deltog då Sjöfartsmuseet i Mariehamn öppnades Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - baksida: Sirpa kittilä 2 Vapaavahti Frivakt

3 VAPAAVAHTI FRIVAKT Martti Karlsson esitteli valokuvanäyttelyä Alpo Mikkolalle Maarianhaminassa Työniloa!! Mepalle myönnettiin maaliskuussa Merenkulun Teemapalkinto. Valinnan keskeisenä kriteerinä oli, että Mepa on lähes 40 vuoden ajan tehnyt työtä merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Edellä mainittuun kiteytyy myös Mepan toiminnan ydin. Kaiken mitä teemme palvelee sitä, että merenkulkija viihtyy laivalla. Vastauspuheenvuorossani palkinnonantajille siteerasin suuresti arvostamani laivanvarustaja Alpo Mikkolan toteamusta; kun merenkulkija voi hyvin laivassa, niin silloin varustajakin voi yleensä hyvin konttorissa. Siinä Alpo on todella oikeassa. Työhyvinvointiin panostaminen on varustamolle keskeinen valinta. Henkilöstö on sen tärkein pääoma. Laivoilla on nykyisellään niin pienet tiimit, että jokaisen panosta tarvitaan. Toivotamme toisillemme usein työniloa. Se syntyy siitä, että työpaikalla perustyöhyvinvoinnin elementit ovat kunnossa. Laivalla ollaan usein pitkiäkin jaksoja yhtä mittaa yhdessä. Tällöin on erityisen tärkeää, että työyhteisö toimii ja hommat hoidetaan yhdessä. Merenkulkijoiden työhyvinvointi on monien osasten summa. Sen kehittämisessä Mepa haluaa olla mukana. Viime vuonna palkkasimme vuodeksi työhyvinvointia kehittävän henkilön. Tästä työstä saatu palaute oli niin kannustavaa, että hallitus vakinaisti työtä tehneen työsuhteen. Nyt toivommekin, että varustamot ja merenkulkijat hyödyntävät Mepan työhyvinvointipalveluita mahdollisimman tehokkaasti. Työssä jaksaminen vaatii myös rentoutumista. Suomen kesä tarjoaa siihen erinomaiset mahdollisuudet. Mukavaa kesää ja työniloa kaikille! Martti Karlsson Martti Karlsson presenterade fotoutställningen för Alpo Mikkola i Mariehamn Arbetsglädje! I mars fick Sjömansservicebyrån motta Sjöfartens Temapris. Det centralaste kriteriet för valet var att Sjömansservicebyrån under närmare 40 år har verkat för att främja sjöfararnas välbefinnande. I det utkristalliseras också kärnan i SSB:s verksamhet. Allt vad vi gör bidrar till att sjöfararen trivs ombord. I mitt svarstal till prisets givare citerade jag redaren Alpo Mikkola, som jag storligen uppskattar. Han har konstaterat att då sjöfararen mår bra ombord, mår också redaren i allmänhet bra på kontoret. I det har Alpo verkligen rätt. Att satsa på välbefinnande i arbetet har varit ett centralt val för rederiet. Personalen är dess viktigaste resurs. På fartygen är arbetsteamen numera så små, att varje medlems insats behövs. Vi önskar ofta varandra arbetsglädje. Den uppstår då alla element i det grundläggande välbefinnandet på arbetsplatsen är på sin plats. På fartygen är man ofta tillsammans oavbrutet under långa perioder. Då är det särskilt viktigt att arbetsgemenskapen fungerar och att man gör jobbet tillsammans. För sjöfararen är välbefinnandet en summa av många faktorer. I den utvecklingen vill Sjömansservicebyrån vara med. Senaste år avlönade vi för ett år en person för att utveckla välbefinnandet i arbetet. Responsen för det arbetet var så uppmuntrande, att styrelsen beslöt fastanställa personen. Nu önskar vi att rederierna och sjöfararna utnyttjar Sjömansservicebyråns välbefinnandetjänster så effektivt som möjligt. För att orka i arbetet måste man också koppla av. Sommaren i Finland erbjuder utmärkta möjligheter för det. Önskar er alla en skön sommar och arbetsglädje! Martti Karlsson Frivakt Vapaavahti 3

4 Maarianhaminan Aland Maritime Day veti väkeä, Mepa mukana Kahdettatoista kertaa järjestetty Aland Maritime Day on muodostunut yhdeksi tärkeimmäksi merenkulkutapahtumaksi Suomessa ja Pohjoismaissa. Kulttuuri- ja kongressitalo Alandican tiloissa oli nelisenkymmentä näytteilleasettajaa. Ohjelmassa oli lukuisia luentoja, jotka vetivät ammattilaisia varustamoista, merikouluista ja muilta merenkulkualan tahoilta. Mepalla oli oma osasto valokuvanäyttelyineen. Viereisessä kabinetissa kuultiin Ann- Gerd Steinbyn mielenkiintoinen esitys Lundqvist varustamon vaiheista ja katsottiin filmi Eriksonin Degerö laivan matkoista ja miehistön nostalgiatapaamisesta. Yksi kiinnostavimmista luennoitsijoista oli Alexander Bard, ruotsalainen media-alan monitoimimies ja visionääri. Hän käsitteli perinteistä elinkeinoa merenkulkua uuden teknologiakehityksen kannalta. Bard tunnetaan Suomessa myös muusikkona (Army of Lovers, Gravitonas) ja Idols-tuomarina. Aland Maritime Day tapahtuman järjestämisestä vastaavat Ålands Sjöfart yhdistys, Alandiabolagen, Det Norske Veritas sekä Ahvenanmaan maakuntahallitus. Godby Shippingin Eva Mikkola-Karlströmillä ja Dan Mikkolalla on suuri rooli tapahtuman toteutuksessa. Pekka Karppanen Merimuseo on uudistettu todella hienoon kuosiin. Maarianhaminan Merimuseo avattiin Merimuseo avasi ovensa yli kaksi vuotta kestäneen uudistuksen jälkeen. Remontin yhteydessä tilat kasvoivat1600 neliömetrillä. Perusnäyttelyssä on neljä pääteemaa; purjemerenkulku, konemerenkulku, laivanrakennus ja meriturvallisuus. Ålands Sjöfartsmuseum sijaitsee Maarianhaminan satamassa matkustajaterminaalien läheisyydessä, Hamngatan 2. Museo on auki: päivittäin päivittäin Linkki: Margitha Lindberg ja Jessica Troberg Seaventures -osastolla Alandicalla. 4 Vapaavahti Frivakt

5 Mepan ja Merimieseläkekassan osastot olivat kulttuuri- ja kongressikeskus Alandican toisessa kerroksessa. Eva Westerbacka ja Michaela Björklund esittelevät MEK:in toimintaa Martti Karlssonille. Taustalla Dan Mikkola tulossa portaita ylös. SSB:s och Sjömanspensionskassans avdelningar var belägna i anda våningen i kultur- och kongresshuset Alandica. Eva Westerbacka och Michaela Björklund presenterar SPK:s verksamhet för Martti Karlsson. I bakgrunden kommer Dan Mikkola upp för trapporna. Parkkilaiva Herzogin Cecilien kapteenin salonki Merimuseolla. Alandia-Bolagen premierade Bore Ltd I samband med Sjöfartens dag i Mariehamn fick representanter för Bore Ltd motta utmärkelsen Årets tryggaste Arbetsplats Sjöförsäkringsbolaget Alandia har delat ut priset årligen sedan år Bore Ltd sai Alandia-Bolagen -palkinnon Varustamolle myönnettiin Vuoden turvallisin työpaikka palkinto, jonka merivakuutusyhtiö Alandia on jakanut vuodesta 2006 lähtien vuosittain. Frivakt Vapaavahti 5

6 Aland Maritime Day i Mariehamn lockade publik, SSB var med Aland Maritime Day, som nu arrangerades för tolfte gången, har kommit att bli ett av de viktigaste sjöfartsevenemangen i Finland och hela Norden. Ett fyrtiotal utställare hade mött upp på kultur- och kongresshuset Alandica. På programmet stod ett stort antal föreläsningar som lockade yrkesfolk från rederierna, sjöfartsskolorna och andra aktörer inom branschen. SSB hade en egen avdelning med sin fotoutställning. I ett närliggande kabinett kunde man lyssna till Ann-Gerd Steinbys intressanta föredrag om Rederiet Lundqvist och man fick se en film om Eriksons M/S Degerös resor och en nostalgiträff som ordnades för besättningen. En av de mest intressanta föredragshållarna var Alexander Bard, en svensk visionär och mångsysslare inom mediebranschen. Han behandlade den nya teknologins utveckling och hur den påverkar den traditionella sjöfartsnäringen. Bard är i Finland känd också som musiker (Army of Lovers, Gravitonas) och Idols-domare. För evenemanget Aland Maritime Days arrangemang ansvarar förbundet Ålands Sjöfart, Alandia-Bolagen, Det Norske Veritas och Ålands landskapsregering. Eva Mikkola-Karlström och Dan Mikkola spelar en stor roll vid evenemangets genomförande. Sjöfartsmuseet har genomgått en förnämlig renovering Sjöfartsmuseet i Mariehamn öppnades Sjöfartsmuseet öppnades igen efter att ha genomgått en renovering som räckt mera än två år. I samband med renoveringen växte museet med 1600 kvadratmeter. Basutställningen omfattar fyra huvudteman: segelsjöfarten, maskinsjöfarten, skeppsbyggnad och sjösäkerhet. Ålands Sjöfartsmuseum ligger på Hamngatan 2, nära passagerarterminalen i Mariehamns hamn. Museet är öppet: Sommartid dagligen Vintertid dagligen Länk: Ann-Gerd Steinby och Inga-Britt Wirta, SSB:s kontaktperson i Mariehamn 6 Vapaavahti Frivakt

7 Ann-Gerd Steinbys föredrag om Rederiet Lundqvists historia väckte stort intresse. Man var tvungna att låna stolar från kabinettet invid. I museets bottenvåning kan man se ett stort antal miniatyrmodeller av maskindrivna fartyg. Herr Lund underhöll SSB:s gäster med dragspelsmusik Frivakt Vapaavahti 7

8 Rosella miehistö ja kalusto kunnossa Rosella teki Viking XPRS:n tuurausmatkat Helsingistä Tallinnaan 2011 kevättalvella. Turussa 1980 rakennettu ja viime vuonna perusteellisesti uudistettu alus liikennöi Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä. Rosellan merenkulkijat ovat vakiokävijöitä merimiesurheilutapahtumissa, laivalla on alalta myös pitkät perinteet. Vuonna 1981 Rosella voitti laivajoukkueiden maailmanmestaruuden jalkapallossa. The Seven Seas Football Series sarjaan osallistui tuolloin peräti 964 laivaa edustaen 70 eri kansallisuutta. Mepamiehet olivat tulossa Ruotsista Ahvenanmaalle, joten oli luonnollista katsastaa Rosellan hienosti uudistetut tilat ja tavata tuttuja urheilumiehiä työnsä ääressä. Merimatka kestää vain kaksi ja puoli tuntia. Alus tekee vuorokaudessa kaksi edestakaista matkaa Kapellskäriin ja yöpyy Maarianhaminassa. Tony Eriksson 8 Vapaavahti Frivakt

9 Kiireinen laivamatka Kapellskäristä Rosellaan nousee varsin paljon matkustajia, joista suurin osa käy pöytään laivan keulassa olevaan ruokaravintolaan. Kaikki matkustajatilat ovat ajanmukaisia ja viihtyisiä. Lyhyellä matkalla on laivaporukalla kova kiire. Rosellan turvallisuuspäälliköllä ja urheilumanagerilla Andreas Rosenkvistillä on vapaavuoro, mutta vanha tuttu Patrick Johansson ehtii hieman esitellä laivaa. Byssassa oli melkoinen hyörinä, kun ruokasalista tuotiin tiskiin astioita ja vietiin puhtaita tilalle. Kenth Isaksson ja Niklas Pettersson ehtivät pikaisesti poseeraamaan kuvissa. Ruokasalin puolella Tony Eriksson leikkaa lihaa isolla veitsellä yhtä kätevästi, kun taituroi kentällä salibandymailan kanssa. Rosellan konehuoneessa Sampo Haapalainen ja Niklas Karlsson valvovat neljän Wärtsilä Pielstick -koneen käyntiä kilowattia tuottaa 136 -metriselle laivalle yli 20 solmun nopeuden. Matka taittuu tasaisesti ja perillä Maarianhaminassa ollaan tuota pikaa. Talvella taukoa Rosellan matkahinnat ovat todella edullisia. Ilmeisesti kilpailu Maarianhaminan ja Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on kovaa. Toisaalta, matkustajille jää enemmän varoja käytettäväksi vaikka Rosellan loistaviin ravintolapalveluihin ja ostoksiin. Toukokuussa laivan porukka sai yllättäviä ja vähän huonoja uutisia. Varustamo suunnittelee Rosellan ylösmakuutusta hiljaisimpina talvikuukausina. Seisokin pituudesta ei vielä ole tietoa. Perinteisesti Suomen ja Rosellan nykyinen tiimi on menestynyt Mepan salibandyturnauksissa hyvin vuosien varrella Ruotsin välisessä laivaliikenteessä on ollut hiljaisempi jakso tammikuun alkupuoliskolta helmikuun lopun talvilomiin asti. Toivotetaan Rosellalle ja miehistölle suotuisia tuulia! Pekka Karppanen I samband med dockningen år 2011 gjorde man ett stort antal förändringar i Rosellas inredning Frivakt Vapaavahti 9

10 Rosella både manskap och fartyg i skick Rosellas nuvarande team har under årens lopp haft framgångar vid SSB:s turneringar i innebandy Fartyget som byggdes i Åbo år 1980 och genomgick en grundlig renovering senaste år trafikerar nu mellan Mariehamn och Kapellskär. Vid sjömansidrottsevenemangen träffar man alltid sjöfarare från Rosella, fartyget har också långa traditioner inom den sektorn. Rosella vann år 1981 fartygslagens världsmästerskap i fotboll. Då deltog sammanlagt 964 fartyg som representerade 70 olika nationaliteter i serien The Seven Seas Football Series. SSB:s mannar var på väg från Sverige till Åland, och det föll sig naturligt att bekanta sig både med högklassigt renoverade utrymmen och träffa bekanta idrottsmän i arbete. Sjöresan tar bara två och en halv timme. Fartyget gör per dygn två resor tur och retur till Kapellskär och övernattar i Mariehamn. Arbetsdryg sjöresa I Kapellskär stiger en stor mängd resenärer ombord, de flesta sätter sig till bords i restaurangen i fören. Alla passagerarutrymmen är tidsenliga och trivsamma. Under den korta Niklas Pettersson sjöresan har besättningen bråttom. Rosellas sjösäkerhetschef och idrottsmanager Andreas Rosenkvist är på ledighet, men Patrick Johansson, en gammal bekant, hinner ändå förevisa fartyget en stund. I byssan var det liv och rörelse då kärlen bars ut från matsalen för att diskas och nya bars in. Kenth Isaksson och Niklas Pettersson hann snabbt posera framför kameran. I matsalen skär Tony Eriksson upp kött med en stor kniv lika skickligt som han hanterar klubban i innebandy. I Rosellas maskinrum övervakar Sampo Haapalainen och Niklas Karlsson de fyra Wärtsilä- Pielstick maskinernas funktion kilowatt ger det 136 meter långa fartyget över 20 knops fart. Resan löper jämnt och inom kort är vi framme i Mariehamn. Paus under vintern Rosellas biljettpris är verkligen förmånliga. Konkurrensen i trafiken mellan Mariehamn och Sverige är uppenbarligen hård. Å andra sidan har resenärerna mera pengar att spendera på Rosellas högklassiga restaurangtjänster och på shoppande. I maj fick besättningen överraskande och tråkiga nyheter. Rederiet planerar att lägga upp Rosella för de lugnare vintermånaderna. Driftstoppets längd är ännu inte känt. Traditionellt har en lugnare period i fartygstrafiken infallit från början av januari till vintersemestrarna i slutet av februari. Vi önskar Rosella med besättning förliga vindar! 10 Vapaavahti Frivakt

11 Patrick Johansson och Kenth Isaksson Niklas Karlsson Sampo Haapalainen Frivakt Vapaavahti 11

12 Shipping Training Days varustamopäivät merenkulun opiskelijoille Niklas Rönnberg toimii SV Ry:n tekniikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana. Hän keskittyi esityksessään onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiesja aluksen kunnossapitoon. Suomen Varustamot Ry elvytti monen vuoden tauon jälkeen tapahtuman, jossa merenkulkuelinkeinosta jaetaan viimeistä tietoa alan opiskelijoille. Gustavelundin kokoushotelliin oli kokoontunut viitisenkymmentä valmistuvaa merikapteeni- ja insinööriopiskelijaa. Tulevaa päällystöä oli saapunut Kotkan, Rauman ja Turun ammattikorkeakouluista. Myös Maarianhaminasta oli tarkoitus tulla opiskelijoita, mutta heille tuli este, harmitteli asiantuntija Jessica Troberg Suomen Varustamoista Huhtikuun alkupuoliskolla järjestetyn kaksipäiväisen tapahtuman aikana opiskelijat saivat tietoa aluksen taloudenpidosta, hallinnosta sekä vakuutus- ja luokitusasioista. Turvallisuus ja ympäristönsuojelu ovat myös täällä käsiteltäviä asioita, samoin ISMkoodi ja Port State Control asiat, tähdensi Niklas Rönnberg, joka toimii SV Ry:n tekniikan, turvallisuuden ja ympäristön asiantuntijana. Jessica Trobergin mukaan Shipping Training Days -päivien ohjelma on suunniteltu siten, että mahdollisimman hyvin täydennetään ammattikorkeakouluissa saatuja valmiuksia. Tapahtuma on tarkoitus tästä lähtien järjestää vuosittain. Luennoilta lisäoppia Suomen Varustamot Ry oli hankkinut luennoitsijoita alan johtavilta toimijoilta. Myös yhdistyksen omat asiantuntijat pystyivät luonnollisesti antamaan viime käden tietoa eri alueilta. Opiskelijat saivat tärkeää lisäinformaatiota asioista, joista merenkulun koulutusohjelmissa on rajalliset mahdollisuudet saada ajankohtaista oppia. Esitykset pidettiin englanniksi. Aluksen ja sen osien luokitus on jatkuva ja vaativa tapahtumasarja, joka aukeaa vastuussa olevalle merenkulkijalle täysin vasta usean vuoden laivalla olon jälkeen. Luokituslaitos Det Norske Veritaksen edustaja Jussi Lindström oli koonnut kattavan ja kiinnostavan paketin alusluokituksesta. 130 vuotta vanha DNV on toiminut Suomessa vuodesta 1918, vuonna 1957 perustettiin oma konttori. Ei vara venettä kaada Vakuutusyhtiö on varustamolle ja aluksen päällystölle tärkeä yhteistyökumppani. Suomen merkittävin merivakuuttaja on Alandia 12 Vapaavahti Frivakt

13 Marine, joka tarjoaa asiakkaille kaiken tarvittavan turvan, kuten kasko-, P&I-, Loss of Hire- ja muut vakuutukset. Vuonna 1947 perustetun Alandia Marinen edustaja Johan Ström selosti merivakuutustoiminnan periaatteita, vastuunjakoa ja kävi läpi tärkeimmät vakuutusmuodot. Laivan päällystön on tärkeää tietää toimenpiteet onnettomuuden sattuessa. Heti kun tilanne sallii, on otettava yhteys varustamoon ja vakuutusyhtiöön. Vahingon tapahduttua ulkomailla on varustamolle eduksi käyttää vakuutusyhtiön verkostoa ja paikallisia asiantuntijoita. Vakuutusyhtiö tukee varustamoita ja toimii yhteistyössä asiakkaiden kanssa vahinkojen ehkäisemiseksi. Meriturvaa ja verkostoitumista Omassa osuudessaan Niklas Rönnberg keskittyi juuri onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, hyvään merimiestapaan ja aluksen kunnossapitoon. Tulevan päällystön on hyvä omaksua turvallisuuskulttuuri ja tuntea vastuuta ympäristöstä. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää dokumentoida läheltä piti -tilanteet ja vaaralliset tapahtumat, Rönnberg selosti kuulijoille. Paikalla oli runsaasti myös ammattikorkeakoulujen opettajia ja varustamoiden henkilökuntaa. Valmistuvilla opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua tuleviin kollegoihin ja työnantajiin. Edustajia oli muun muassa Borelta, Finnlinesilta, ESL-Shippingilta, Langhilta ja Godby Shippingilta. Nämä ovat hienoja tilaisuuksia ja osallistuminen on aktiivista, totesi toimialajohtaja Tapani Salmenhaara Kymenlaakso Ammattikorkeakoulusta. Salmenhaaran mukaan välillä alkaa porukkaa vaivata opiskeluväsymys, mikä näkyy poissaoloina varsinaisesta opinahjosta. Gustavelundin tapahtumaan oli hyvä osanotto, kotkalaiset tulivat paikalle yhteiskuljetuksella. Ennen seuraavan päivän luentoja oli vielä vuorossa iltatilaisuus, jossa opiskelijat saattoivat verkostoitua toistensa ja varustamoiden henkilöstön kanssa. Toimialajohtaja Tapani Salmenhaara Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta. Pekka Karppanen Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Olof Widen ja puheenjohtaja Thomas Franck, joka on myös Bore Ltd:n toimitusjohtaja Frivakt Vapaavahti 13

14 Shipping Training Days rederidagar för sjöfartsstuderande Rederierna i Finland rf återupplivade efter en paus om många år ett evenemang där sjöfartsnäringen bjöd de studerande på senaste nytt inom branschen. På kongresshotellet Gustavelund hade ett femtiotal blivande sjökaptener och ingenjörsstuderande samlats. De blivande befälhavarna hade anlänt från yrkeshögskolorna i Kotka, Raumo och Åbo. Det var meningen att studerande från Mariehamn också skulle delta, men de fick förhinder, berättade ombudsman Jessica Troberg från Rederierna i Finland litet förtretad. Under tvådagarsevenemanget i början av april fick de studerande information om ett fartygs ekonomi, administration och om frågor i anslutning till försäkringar och klassificering. Vi tar också upp frågor om säkerhet och miljöskydd här, liksom ISM-koden och Port State Control, framhöll Niklas Rönnberg, som fungerar som specialist på teknik, säkerhet och miljö på RiF rf. Enligt Jessica Troberg planerar man programmet för Shipping Training Days så att man så väl som möjligt kompletterar de färdigheter som ges vid yrkeshögskolorna. Man planerar att arrangera evenemanget årligen härefter. Föreläsningar gav ytterligare information Rederierna i Finland rf hade vidtalat föreläsare från ledande aktörer inom branschen. Också föreningens egna specialister kunde naturligtvis informera om senaste nytt inom olika områden. De studerande fick viktig tilläggsinformation om aktuella frågor som sjöfartens utbildningsprogram har begränsade möjligheter att behandla. Föreläsningarna hölls på engelska. Klassificeringen av fartyget och dess delar är en fortgående och krävande process, som klarnar helt för den ansvarige sjöfararen först efter flera år ombord. Representanten för klassificeringssällskapet Det Norske Veritas, Jussi Lindström, hade sammanställt ett omfattande och intressant informationspaket om fartygsklassificering. Det 130 år gamla DNV har verkat i Finland sedan år 1918, år 1957 grundade man ett eget kontor. Man kan aldrig vara nog försiktig För rederiet och fartygets befälhavare är försäkringsbolaget en viktig samarbetspartner. I Finland är Alandia Marine det främsta sjöförsäkringsbolaget, som erbjuder sina kunder all behövlig säkerhet liksom kasko- P & I-, Loss of Hire- och övriga försäkringar. Alandia Marine grundades år Representanten för bolaget, Johan Ström, presen- 14 Vapaavahti Frivakt

15 terade sjöförsäkringens principer och ansvarfördelning och de viktigaste formerna av försäkring. Då en olycka inträffar är det viktigt att fartygets befälhavare känner till vilka åtgärder som bör vidtas. Genast då situationen tillåter bör rederiet och försäkringsbolaget kontaktas. Om skadan inträffar utomlands är det en fördel för rederiet om man kan utnyttja försäkringsbolagets nätverk och lokala sakkunniga. Försäkringsbolaget stöder rederierna och samarbetar med kunderna för att förebygga skador. Sjösäkerhet och nätverksskapande Niklas Rönnberg fokuserade i sitt eget anförande just på förebyggandet av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll. Det blivande befälet borde tillägna sig en säkerhetskultur och känna ansvar för miljön. Med tanke på riskhanteringen är det viktigt att man dokumenterar alla farliga tillbud som uppstår, förklarade Rönnberg för åhörarna. På plats fanns också en stor skara lärare från yrkeshögskolorna och personal från rederierna. De studerande hade möjlighet att bekanta sig med blivande kolleger och arbetsgivare. Representanter från bl.a. Bore, Finnlines, ESL Shipping, Langh och Godby Shipping var närvarande. De här evenemangen är fina och deltagandet har varit aktivt, konstaterade branschdirektör Tapani Salmenhaara från Kymeenlaakson Ammattikorkeakoulu. Enligt Salmenhaara drabbas eleverna ibland av studietrötthet, som tar sig uttryck i frånvaro från den egentliga läroinrättningen. Deltagandet i evenemanget i Gustavelund var gott, Kotkaborna kom med gemensam transport. Före följande dags föreläsningar stod en kvällssits på programmet. De studerande kunde här knyta nätverk sinsemellan och med rederiernas personal. Niklas Rönnberg fokuserade i sitt anförande på förebyggandet av olyckor, gott sjömanskap och fartygets underhåll Branschdirektör Tapani Salmenhaara från Kymmenedalens Yrkeshögskola Johan Ström/Alandia Marine Frivakt Vapaavahti 15

16 IT-alalta merille Kymenlaakson Ammattikorkeakoulussa opiskelujen loppusuoralla oleva Vesa Tuomala pitää Shipping Training Days -tapahtuman antia oivallisena. Paljon hyödyllistä tietoa, uusia kontakteja ja positiivia tunteita. Vesa opiskelee Kotkassa merikapteeniksi. Aloitin alan opiskelut Turun Aboa Maressa, ja sain vahtiperämiehen paperit. Siirryin jatkamaan opintoja Kotkaan, mistä olen kotoisin, Tuomala kertoo. Miehen suvussa on ollut merenkulkijoita, luotseja ja kalastajia. Isä seilasi Finnlinesillä ja isoisä purjehti parkkilaivoilla ja hinaajissa. Vesa päätti lähteä merille vasta aikuisiällä. Olen toiminut informaatioteknologian piirissä 17 vuotta. Aikaisemmin silmälasit olivat este kansipuolen ammattiin. Nyt on onneksi toisin, Vesa sanoo. Mies on ottanut lukuhommat tosissaan. Opiskelujen ja seilausten ohella syntyi kirja Merenkulun turvallisuus suomalaisissa kauppa-aluksissa kesällä Vesa IT -alan työkokemus näkyy kirjassa. Toki merenkulkupuolikin on hallussa. Oppia ja kokemusta on tullut koulutuksen ohella kansimiehistön ja päällystön työtehtävistä, sekä purjehduksesta, Vesa Tuomala selvittää. Hän oli mukana, kun Stella Lines käynnisti Helsinki- Pietari -liikennettä Julia -autolautan kanssa. Viisumimääräyksiä ei vielä ollut helpotettu, ja liikenne jouduttiin lopettamaan kannattamattomana. Tuomala on sen jälkeen työskennellyt Godby Shippingilla, ja nykyisin seilaa perämiehenä m/s Midaksen mukana Karibialla. Opinnäytetyö pitäisi vielä tehdä, Vesa tuumii. Hän suunnittelee myös uutta kirjaa riskienhallinnasta ja kriisijohtamisesta. teksti:pekka Karppanen, kuvat Vesa Tuomala Vesa todella lähti Godby Shippingin Midakseen, joka oli jo Tukholman telakoinnin jälkeen siirtynyt Ranskan kautta Karibialle. Vesa ylitti Atlantin KLM-lentoyhtiön jumbojetillä. Alus liikennöi Karibialla ranskalaisen CMA-CGM konttioperaattorin lukuun. Reitti on: St Maarten - St Kitts - Guadeloupe - St Barth - St Thomas - Puerto Rico - St Croix Tortola. Midas kiertää seitsemän päivän aikana 11 eri satamaa. Alus on yhdessä satamassa vain muutaman tunnin. 16 Vapaavahti Frivakt

17 Till sjöss från IT-branschen Vesa Tuomala är inne på slutrakan i Kymmenedalens Yrkeshögskola. Han tycker att evenemanget Shipping Training Days var utomordentligt givande. Man fick mycket nyttig information, nya kontakter och positiva känslor. Vesa studerar i Kotka för att bli sjökapten. Jag började studierna i branschen i Åbo, i Aboa Mare, och fick där vaktstyrmansbrev. Jag fortsatte studera i Kotka, där jag är hemma, berättar Tuomala. I släkten har han haft sjöfarare, lotsar och fiskare. Fadern seglade hos Finnlines och farfadern seglade på barkfartyg och bogserbåtar. Vesa beslöt att gå till sjöss först som vuxen. Jag har jobbat inom IT-branschen under 17 år. Tidigare var glasögon ett hinder för att jobba på däck. Nu är det annorlunda, säger Vesa. Han har tagit studierna på allvar. Vid sidan av studier och seglingstid skrev han sommarn 2010 boken Merenkulun turvallisuus suomalaisissa kauppa-aluksissa. Man kan i boken skönja hans arbetserfarenhet av ITbranschen. Visst behärskar han också sjöfarten. Utöver utbildningen har jag samlat lärdomar och erfarenhet av jobb både som däcksman och befäl, och av segling, förklarar Vesa Tuomala. Han var med då Stella Lines inledde trafiken mellan Helsingfors och S:t Petersburg med bilfärjan Julia. Bestämmelserna gällande visum hade ännu inte underlättats, och man var tvungen att lägga ned verksamheten som olönsam. Tuomala har seglat med Godby Shipping, och överväger möjligheterna att gå ut med M/S Midas till Karibien. Slutarbetet borde ännu göras, funderar Vesa. Han planerar också en ny bok om krishantering och krisledarskap. Vesa gav sig verkligen av till Godby Shippings M/S Midas, som redan efter dockningen i Stockholm hade styrt stäven mot Karibien via Frankrike. Vesa flög över Atlanten med ett av KLM:s jumbojetplan. Fartyget trafikerar i Karibien för det franska containerrederiet CMA-CGM. Rutten är Saint Martin Saint Kitts Guadeloupe - Saint Barth Saint Thomas Puerto Rico Saint Croix Tortola. Midas besöker under sju dagar 11 olika hamnar för bara några timmar i gången. Frivakt Vapaavahti 17

18 MERIMIESPALVELUTOIMISTON HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Ulkomaan meriliikenteessä kuljetettiin lähes 99 miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli yli viisi miljoonaa tonnia. Tuonnista suomalaisalusten osuus oli 38 % ja viennistä vain 18 %. Ulkomaan matkustajaliikenteessä oli lähes 18 miljoonaa matkustajaa, joka oli lähes kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lisäys johtui lähinnä Suomen ja Viron sekä Pietarin liikenteen kasvusta. Merimiespalvelutoimiston tulot eivät toteutuneet aivan suunnitellusti. Merimiespalvelumaksua saatiin vähän edellisvuotta enemmän, mutta budjetoitua vähemmän. Siihen vaikutti osaltaan lisääntynyt ulkomaisten merenkulkijoiden osuus suomalaisissa laivoissa sekä heikentyneen rahtitilanteen vuoksi joitakin laivoja oli osan vuotta poissa liikenteestä. Lästimaksua saatiin myös arvioitua vähemmän. Vaikka tuotot eivät toteutuneet suunnitellusti, niin merimiespalvelulain mukainen toiminta kasvoi useilla sektoreilla. Urheilussa salibandy-, jääkiekko- ja jalkapalloturnausten suosion kasvu jatkui. Turnauksiin osallistui ennätysmäärä joukkueita. Ilahduttavaa oli, että matkustaja-alusten lisäksi rahtilaivajoukkueiden määrä lisääntyi ja ne myös menestyivät hyvin. Kansainvälisen jalkapallosarjan loputtua Pohjoismaat aloittivat vuoden alusta oman sarjan. Siihen osallistui runsaasti risteilyaluksia sekä paljon Pohjoismaisia matkustajaaluksia. Loppukeväästä palkattiin määräaikainen työntekijä kehittämään merenkulkijoiden työhyvinvointia. ja liikuntatoimintaa. Työn vaikuttavuuden arviointi siirtyi seuraavalle vuodelle. Yleisurheilussa oli hieman aikaisempaa enemmän osallistujia. Lisäys johtui osittain suomalaisissa laivoissa olleiden ulkomaalaisten merenkulkijoiden tekemistä urheilutuloksista. Helsingin kuntosalikävijöiden määrä väheni huomattavasti. Maarianhaminassa sitä vastoin lisättiin salivuoroja kasvaneen kysynnän vuoksi. Kirjastopalvelussa toivomuskirjojen lainaus lisääntyi. Suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjat olivat kysytyimpiä. Merenkulkijoilta tuli paljon kiitosta kirjaston monipuolisesta valikoimasta ja uutuuskirjojen nopeasta saamisesta laivoille. Ulkomaalaisille merenkulkijoille hankittiin lähinnä eestin-, englannin- ja venäjänkielistä kirjoja. Meren- 18 Vapaavahti Frivakt

19 kulkijoille esiteltiin sähkökirjaa, mutta lainaustoiminnan aloittamisen esteenä olivat edelleen tekijänoikeusasiat. Filmejä vaihdettiin keskimäärin kerran kuukaudessa palvelun piirissä olleille aluksille. Kotimaiset elokuvat olivat suosittuja ja niitä ilmestyi useita. Lisäksi laivoille toimitettiin TV:stä nauhoitettuja sarjoja ja kielikursseja. Opintotoimintaan osallistuvien määrä lisääntyi huomattavasti. Ilahduttavaa oli, että Ahvenanmaalla pidetyillä kursseilla oli aikaisempaa enemmän osallistujia. Myös kädentaito- ja tanssikurssit, tutustumiset eri liikuntalajeihin sekä päiväretkiä Ylläksellä olivat suosittuja. Sitä vastoin useita ATKkursseja ja osa melontakursseista jouduttiin perumaan vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Vapaavahdin sisällön kehittämistyö jatkui. Lehdessä kirjoitettiin aikaisempaa enemmän laivoista, merenkulkijoista sekä omista tapahtumista. Valokuvien määrää lisättiin ja lehden luettavuutta parannettiin taittoa väljentämällä. Lehdestä saatiin paljon myönteistä palautetta. Sähköpostiuutisia toimitettiin lähes kaikkiin suomalaisiin aluksiin säännöllisesti. Lisäksi vuoden loppupuolella alettiin julkaista kuukausittain ilmestyvää sähköistä tiedotuslehteä. Sen sisältö koostui Merimiespalvelutoimiston tarjoamista palveluista ja tapahtumaraporteista. Turun toinen asiamies jäi alkuvuodesta eläkkeelle, eikä tointa täytetty. Tämän vuoksi laivakäynnit vähenivät Turun palvelualueella. Kotkan alueen laivakäynnit vähenivät huomattavasti, johtuen laivaliikenteen hiljentymisestä. Helsingin asiamiesten tekemät laivakäynnit lisääntyivät erityisesti ulkomaisten alusten osalta. Vuosaaren sataman liikkumisrajoitukset vaikeuttivat merenkulkijoiden pääsyä Merimieskeskukseen ja tämän vuoksi viestintäpalveluja välitettiin suoraan aluksille. Perinteinen merenkulkijoiden harrastenäyttely pidettiin keväällä merimiesklubilla. Myönteistä oli, että siihen osallistui aiempaa enemmän harrastajia. Merenkulkijoiden pohjoismainen valokuvauskilpailu oli erittäin korkeatasoinen ja siihen lähettiin runsaasti valokuvia. Parhaat kuvat olivat Helsingin lisäksi esillä Kotkan Meripäivillä. Kotkassa järjestettiin ensimmäisen kerran ohjelmallinen merenkulkijatapaaminen. Se pidettiin Meripäivien aikana Merikoulun takilassa. Tilaisuuteen osallistui runsaasti merenkulkijoita. Siitä tuli paljon myönteistä palautetta ja sen jatkamista toivottiin. Kiinteistö Linnankatu 3:ssa tehtiin vain välttämättömimmät korjaukset. Kiinteistöä koskeva kaavamuutos eteni Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavaosastolla huomattavasti luvattua hitaammin. Mahdollinen päätös rakennusluvan hakemisesta siirtyi tästä syystä ensi vuodelle. Talkoita jatkettiin Ruissalon Mepalassa. Päärakennus maalattiin ulkopuolelta sekä sammal poistettiin katolta. Ranta sorastettiin, viheralueet siivottiin, sekä grilli katettiin. Kesäkausi päättyi Shanty-Singers-kuoron upeaan esiintymiseen. Mepan Ylläsjärvellä olevien huoneistojen käyttöaste laski 44.5 %:iin. Erityisesti kesällä ja syksyllä kysyntä oli aiempaa vähäisempää. Merimieseläkekassa hankki majan samalta alueelta merenkulkijoille vuokrattavaksi, mikä osaltaan vaikutti kysynnän vähenemiseen. TIEDOTUS VAPAAVAHTI Vapaavahti-lehti ilmestyi neljä kertaa kaksikielisenä ja nelivärisenä. Lehdissä tiedotettiin MEPAn järjestämistä palveluista, tapahtumista ja kursseista sekä merenkulkijoiden vapaa-ajan toiminnasta. Vuoden 2011 lehdissä keskityttiin ME- PAn omaan toimintaan sekä merenkulkijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Merenkulkijoista ja alalla työskentelevistä henkilöistä tehtiin haastatteluja. Merenkulkijoiden omia kirjoituksia julkaistiin säännöllisesti. Vuoden 2012 kursseja ja MEPAn palveluita esiteltiin Vapaavahdin liitteessä. Laivojen ja merenkulun sidosryhmien lisäksi lehteä lähetettiin merenkulusta kirjoittaville tiedotusvälineille sekä tilaajille. Vapaavahdin kokonaissivumäärä oli 280 (288) ja vaihteli 60:sta 80:een. Lehden kokonaispainosmäärä oli 2500 kpl, josta noin 60 lähetettiin ulkomaille. Vuoden lopulla aloitettiin sähköisen Vapaavahti-Uutiskirjeen lähetykset. (suluissa vuoden 2010 luvut) MUU TIEDOTUS Sähköpostin välityksellä toimitettiin viikoittain kotimaisista ja ulkomaisista tietolähteistä koottuja merenkulun uutisia noin sadallekahdellekymmenelle laivalle. Merenkulun lehdistön sekä kotisivujen ja sosiaalisen median kautta tiedotettiin ME- PAn kulttuuri- ja urheilutapahtumista sekä muista palveluista. MEPAn toiminnasta tiedotettiin omilla kursseilla ja alan järjestöjen tapahtumissa. LEHTIPALVELU MEPAlla oli vuoden 2011 lopussa 5 (5) lehtipistettä ulkomaiden satamissa, joihin tilattiin suomen- ja ruotsinkielisiä päivälehtiä. Sanoma- ja aikakauslehtiä tilattiin merenkulkijoille Hankoon, Raumalle, Mäntyluotoon, Kaskisiin, Raaheen, Ouluun ja Kemiin. Aluksille välitettiin (1368) lehtipakettia postin, meklareiden ja lentoaseman palvelupisteen kautta. Suomen satamissa vieraileville ulkomaisille merenkulkijoille tilattiin lehtiä Saksasta, Ruotsista, Puolasta, Englannista, Hollannista, Venäjältä, Eestistä ja Filippiineiltä. Lehtivalikoimaa täydennettiin irtonumeroita hankkimalla. Ulkomaisille merenkulkijoille toimitettiin myös sähköpostiuutisia yhteistyössä muiden merimiespalveluorganisaatioiden kanssa. ELOKUVAPALVELU Laivoille toimitettiin elokuvia DVD- ja Bluray -tallenteina. Televisiosta nauhoitettiin kotimaisia sarjoja, viihde- ja merenkulkuaiheisia ohjelmia. Toivomuksesta toimitettiin erilaisia harrasteohjelmia. Elokuvia vaihdettiin yhteensä (23132) kpl. Vaihtokertoja oli (1 369), joista pääosa 867 (852) tapahtui Helsingin toimistosta. Elokuvat toimitettiin laivoille asiamiesten, yhdyshenkilöiden, vaihtomiesten, merimieskirkkojen ja postin välityksellä. Elokuvapalvelussa oli kertomusvuonna mukana 133 (134) laivaa. Frivakt Vapaavahti 19

20 OPINTOTOIMINTA Mepa järjesti 77 (70) kurssia, joille osallistui 1223 (681) merenkulkijaa. Suosituimpia olivat kädentaito-, golfkurssit ja perhekurssi sekä ruskaretki Ylläkselle. Liikuntakurssien lisäksi järjestettiin hyvinvointikursseja, joilla keskityttiin fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Ahvenanmaalla kurssit järjesti Medborgarinstitutet i Mariehamn (Medis). Merenkulkijoille lainattiin kielikursseja, ATK-kirjallisuutta ja muuta itseopiskelumateriaalia. KIRJASTOPALVELU Kirjastopalveluja sai vuoden 2011 aikana 134 (139) laivaa. Kirjastoja vaihdettiin asiamiesten, postin, Matkahuollon sekä yhdyshenkilöiden välityksellä 391 (382) kertaa. Mepa sopimuksen piiriin kuuluvissa laivoissa oli kirjaa käsittävät kirjastot, joita vaihdettiin tarpeen mukaan. Henkilökunnan kansainvälistymisen vuoksi kirjastoon hankittiin eestin-, venäjän- ja englanninkielisiä kirjoja. Suomen satamissa vierailevilla ulkomaisilla aluksilla kierrätettiin kirjoja. Helsingin laivakirjastossa merenkulkijat valitsivat kirjoja itselleen tai omaan laivaan vietäväksi. Vapaavahdissa jatkuivat kirja- ja kirjailijaesittelyt. LIIKUNTA Merenkulkijoiden käyttöön varattiin liikuntatiloja Turussa, Maarianhaminassa ja Helsingissä. Kuntosalipalveluja käytti (16.070) merenkulkijaa. Yleisurheiluun osallistui 355 (213) merenkulkijaa. Liikuntasaleja käytti (1.232) ja jäähalleja (1.460) merenkulkijaa. Merenkulkijoita kiinnostivat eniten joukkuelajit. Jalkapalloturnauksessa oli yhdeksän joukkuetta ja noin sata pelaajaa. Kaksipäiväiseen jääkiekkoturnaukseen osallistui 120 pelaajaa kahdeksassa joukkueessa. Yleisurheilun suosio kasvoi. Silja Serenade sijoittui kolmanneksi jalkapallon kansainvälisessä Nordic Open Football -sarjassa. Salon jalkapalloturnauksen paras oli M/S Amorellan miehistö, joka voitti myös Kisakallion jääkiekkoturnauksen ja sai Kekkosen Kannun. Yleisurheilun laivajoukkueiden kiertopalkinnon voitti M/S Klenoden. Kaarinassa järjestetyn salibandyturnauksen voitti M/S Gabriella. Merenkulkijat kilpailivat henkilökohtaisista mestaruuksista haulikkoammunnassa, golfissa ja yleisurheilussa. Vuoden merimiesurheilijaksi valittiin tarjoilija Arja Ahonen M/S Silja Serenadelta. Helsingissä ja Turussa pelattiin 26 (25) kansainvälisen sarjan jalkapallopeliä. Risteilylaivojen miehistöille järjestettiin tiloja koripallon ja jalkapallon harjoitteluun. HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Merenkulkijoiden harrastekatselmus järjestettiin 38:nen kerran. Siihen osallistui 51 (43) harrastajaa. Parhaista töistä koottu näyttely oli esillä Helsingin merimiesklubilla Merenkulkijoiden pohjoismaiseen valokuvauskilpailuun lähetettiin yhteensä 1268 (1101) valokuvaa. Kilpailun voitti kokkistuertti Jörgen Språng Ruotsista. Helsingin satamassa vierailleiden alusten henkilökunnalle järjestettiin taide- ja tutustumisretkiä. Tutustu tanssiin teematunteja jatkettiin latinalaistanssien ja zumban merkeissä Helsingissä. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Kansainvälisen Merimiespalvelukomitean (ICSW) vuosikokous pidettiin Kööpenhaminassa. Kokouksessa käsiteltiin työohjelmat, strategia- ja rahoitussuunnitelmat sekä jäsenyysasiat. Pohjoismainen päällikkökokous pidettiin Helsingissä Kokouksen asioina olivat kansalliset raportit, yhteistyö Rotterdamissa, ehdotus ICSW:n saamiseksi ILO:n alakomiteaksi, sekä Pohjoismaisen merimiesurheilun kehittäminen. Pohjoismaisen urheilukomitean kokous KURSSIT Kursseja yhteensä Osallistuneet Vuosi ATK-kurssit Harrastekurssit Kielikurssit Liikunta ja hyvinvointi Yhteensä Vapaavahti Frivakt

21 pidettiin Haugesundissa. Kansainvälisten urheilusarjojen loputtua sovittiin Pohjoismaisen jalkapallosarjan uusista säännöistä, vahvistettiin kuluneen vuoden urheilutulokset sekä päätettiin seuraavan vuoden urheilutapahtumista. KOTIMAINEN YHTEISTYÖ Osallistuttiin merenkulun rekrytointityöryhmän työskentelyyn ja Kotkan Meripäivien yhteydessä pidettyyn merenkulkualan rekrytointitapahtumaan. Merimiespalvelutoimiston ja Suomen Merimieskirkon yhteistyöryhmässä keskusteltiin Helsingissä vierailevien risteilyalusten henkilökunnan palvelupisteestä Hernesaareen ja Kalajoen satamassa käyvien merenkulkijoiden palvelusta. Merimieseläkekassan kanssa keskusteltiin merenkulkijoiden työhyvinvoinnin edistämisestä sekä valmisteltiin Merenkulun seminaaria. Merimiespalvelutoimistoa tukivat taloudellisesti seuraavat satamakaupungit: Helsinki, Kemi, Kotka ja Turku. ASIAMIES- JA KLUBITOIMINTA HELSINKI Helsingin asiamiehet tekivät Porvoosta Hankoon käsittävällä toimialueellaan 2445 (2021) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 175 (174) kertaa, ja elokuvia 511 (498) kertaa. Liikuntatapahtumiin osallistui 1673 (1499) merenkulkijaa. Ulkomaisille merenkulkijoille järjestettiin liikuntatapahtumia, kuljetuspalveluita sekä kiertoajeluita. Laivakäyntien yhteydessä toimitettiin ulkomaisia lehtiä, sekä kierrätettiin elokuvia ja kirjoja laivojen välillä. Merenkulkijoiden yhteydenpitoa kotimaihinsa edistettiin välittämällä puhelukortteja, sekä lainaamalla matkapuhelimia. Helsingissä vieraileville laivoille lainattiin internet-yhteydellä varustettuja kannettavia tietokoneita. Helsingin Merimiesklubilla oli internetyhteydellä varustettuja tietokoneita merenkulkijoiden vapaassa käytössä. Niitä käytti 1900 ( 2200) merenkulkijaa. Vierailuja klubilla ja käyntejä kuntosalilla kirjattiin noin (14 000). Sauna- ja kokoustiloja varattiin 3 (2) kertaa. Hangon internet-pistettä käytti 700 (650) merenkulkijaa. KOTKA Kotkan asiamies teki kertomusvuonna toimialueellaan Kotkan, Haminan, Loviisan ja Lappeenrannan satamissa 1107 (1395) laivakäyntiä. Kirjastoyksikköjä vaihdettiin 52 (57) kertaa. DVD-elokuvapaketteja vaihdettiin 133 (146) kertaa. Kuljetuspalveluja MEPAn autolla tarjottiin 52 (2 ) merenkulkijalle. Lehtipaketteja ulkomaille lähetettiin 52 (52) kertaa. Kansainvälisiä pre paid-puhelinkortteja myytiin yhteistyössä Haminan Merimieskirkon kanssa. MEPA-infotilaisuuksia pidettiin1 (2) merenkulkualan opiskelijoille. Golf-kurssille osallistui 7 ja köysityökurssille13 merenkulkijaa. Meripäivien aikana järjestettiin nostalginen Vanha Merimies tapahtuma. Osallistuttiin Suomen varustamot, merenkulun ammattiliittojen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulunosaston kanssa Rekry-messuille kl Katariinalla ja jm Tarmolla. TURKU Turun asiamiehet tekivät 1143 (1532) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 79 (89) kertaa ja elokuvia 260 (303). Kuljetuspalveluja sai 183 (229) merenkulkijaa. Turussa järjestettiin 16 (12) MEPAn kurssia, joille osallistui 128 ( 93) merenkulkijaa. Opintopaketteja lainattiin 1 ( 2) kpl. Kuntosalikävijöitä oli 1278 (2070). Liikuntatoimintaan osallistui 1688 (1502) merenkulkijaa. Mepalassa kävi 3028 ( 3068) vierailijaa. YHDYSHENKILÖT Yhdyshenkilöt tekivät 2774 (2694) laivakäyntiä. Kirjastoja vaihdettiin 73 (62) ja elokuvia 46 (68) kertaa. Kuljetuspalveluja annettiin 60 (25) merenkulkijalle. Kaskisen nettipistettä käytettiin 818 ( 597) kertaa. PALVELUTILASTO Laivakäynnit Kirjastotoim. Elokuvapalv. Liikunta Kuljetuspalv. Vuosi Helsinki Kotka Turku Yhdyshenk Yhteensä Frivakt Vapaavahti 21

22 TULOSLASKELMA TOIMIHENKILÖT Helsinki toimitusjohtaja Martti Karlsson, AV-sihteeri Heli Myllykangas, toimitussihteeri Pekka Karppanen, taloussihteeri Gerd Grabber, yleissihteeri Sirpa Kittilä, kirjastosihteeri Milja Nitovuori, asiamies Jaakko Aarninsalo, asiamies Niklas Peltola, toimistosihteeri Paula Suhonen, siivooja Auli Liukkonen, työhyvinvointivastaava Johan Treuthardt ma. 9.5 alk. Kotka asiamies Risto Nikula Turku asiamies Juhani Laine saakka, asiamies Juha Toivanen YHDYSHENKILÖT Hanko: Jani Hedback, Inkoo: Tom Björklöf, Kaskinen: Jarmo Nordback, Kemi: Pia Paavola, Tommi Lehtola, Maarianhamina: Inga-Britt Wirta, Raahe: Petri Leskelä, Rauma: Sanna Siivonen, Oulu: Antti Härö HALLINTO Edustajisto Merimiespalvelutoimiston edustajistoon kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (edustajien varajäsenet suluissa): Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Puheenjohtaja hallitusneuvos Tarja Kröger (hallitussihteeri Seija Jalkanen) Liikenne ja viestintäministeriön edustaja Varapuheenjohtaja toimistopäällikkö Ove Hagerlund (merenkulun tarkastaja Marko Rahikainen) MERIMIESPALVELUTOIMISTO TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Mepa-maksut/merenkulkijat ja varustamot ,70 Mepa-maksut/valtion osuus ,70 Lästimaksut ,00 Tuotot klubitoiminnasta 1 704,00 Satamakaupunkien avustukset ,00 Tuotot yhteensä ,40 Kulut Klubit ja toimipaikat ,70 Urheilutoiminta ,30 Elokuvapalvelu ,81 Tiedotus- ja julk.toiminta ,42 Ulkomaantoiminta ,70 Harrastustoiminta ,21 Opintotoiminta ,73 Kirjastopalvelu ,64 Kansainvälinen yhteistyö ,70 Kotimainen yhteistyö ,46 Henkilöstökulut ,38 Hallinnolliset kulut ,36 Poistot ,31 Kulut yhteensä ,72 Varsinaisen toiminnan tuotto/kulujäämä ,68 SIJOITUS-/RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Ylläs vuokrat ,00 Linnank.3 vuokrat ,99 Korkotuotot ,27 Muut tuotot 4 500,00 Tuotot yhteensä ,26 Kulut Ylläs kulut ,08 Linnank. 3 kulut ,72 Kulut yhteensä ,80 Sijoitus- ja rahoitustoim. tuotto/kulujäämä 2 235,46 Ylijäämä ennen veroja ,14 Linnankatu 3 ennakkoverot ,92 Veronpalautukset ,91 Tilikauden yli-/alijäämä ,13 22 Vapaavahti Frivakt

23 TASE MERIMIESPALVELUTOIMISTO TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet ,49 Rakennukset ja rakennelmat ,09 Koneet ja kalusto ,11 Osakkeet ja osuudet ,97 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,66 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Tilisaamiset ,28 Siirtosaamiset ,44 YHTEENSÄ ,72 Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset ,22 Määrä-aikaistalletukset ,28 YHTEENSÄ ,50 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ ,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ ,88 VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Vararahasto ,78 Kiinteistökorjausrahasto ,10 Ed. tilikausien ylijäämä ,66 Tilikauden ylijäämä ,13 YHTEENSÄ ,67 Vieras pääoma Saadut ennakot 750,00 Tilivelat ,96 Siirtovelat ,25 YHTEENSÄ ,21 VASTATTAVAA YHTEENSÄ ,88 Valtiovarainministeriön edustaja työmarkkinalakimies Pirkko Janas (työmarkkinalakimies Mika Saarinen) saakka neuvotteleva virkamies Riitta Bäck (neuvotteleva virkamies Joanna Autiovuori) alkaen Laivanvarustajien edustajat merihenkilöstöpäällikkö Ulla Häkkinen (merihenkilöstöpäällikkö Lena Marcus) merihenkilöstöpäällikkö Outi Byckling (johtaja Erkki Kotiranta) merihenkilöstöpäällikkö Mikaela Björkholm (hankintajohtaja Thomas Doepel) merihenkilöstöpäällikkö Bengt Björkholm saakka H&R johtaja Katarina Hildén alkaen (OTM Linda Langh) Merenkulkijoiden edustajat Miehistö korjausmies Rauno Mutka (keittiömestari Tarja Rännäli) tarjoilija Arja Ahonen (kokki Anu Ryökkynen) Kansipäällystö merikapteeni Carl-Henrik Järvinen (varatoiminnanjohtaja Risto Blomquist) Konepäällystö konemestari Markku Suni (konemestari Harri Piispanen) Edustajiston varsinainen kokous pidettiin Siinä käsiteltiin Merimiespalvelulain (447/2007) 15. :n mukaan edustajistolle kuuluvat asiat sekä tulo- ja menoarvioluonnos. Frivakt Vapaavahti 23

24 Hallitus Merimiespalvelutoimiston hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt (varajäsenet suluissa): Työ- ja elinkenoministeriön edustaja valtakunnansovittelija Esa Lonka (hallitusneuvos Raila Kangasperko) Laivanvarustajien edustajat asiantuntija Niklas Rönnberg (asiantuntija Jukka Kantola) asiantuntija Kimo Kostiainen (toimitusjohtaja Olof Widén) Merenkulkijoiden edustajat Miehistön edustajat liittosihteeri Kenneth Bondas, Suomen Merimies-Unioni (toimitsija Satu Silta) Päällystön edustajat merikapteeni Veikko Engren, Suomen Laivanpäällystöliitto (toiminnanjohtaja Pekka Partanen) sähkömestari Pekka Savikko, Suomen Konepäällystöliitto (asiamies Reima Angerman) Suomen Merimieskirkko ry:n edustaja pääsihteeri Sakari Lehmuskallio Hallituksen puheenjohtajana toimi valtakunnansovittelija Esa Lonka ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Raila Kangasperko. Hallitus kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Merimiespalvelutoimiston nimen ovat olleet oikeutettuja kirjoittamaan Esa Lonka ja Martti Karlsson yhdessä tai kumpikin heistä erikseen hallituksen jäsenen Kimo Kostiaisen tai Kenneth Bondaksen tai toimiston av-sihteeri Heli Myllykankaan kanssa. Vuoden 2011 tilintarkastaja oli KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Heidi Vierros. Merimiespalvelutoimiston taloudellinen asema ilmenee oheisesta taseesta ja tuloslaskelmasta. Helsingissä 20. helmikuuta Vapaavahti Frivakt

25 STYRELSEN FÖR SJÖMANSSERVICEBYRÅNS VERKSAMHETSBERÄTTELSE FÖR ÅR 2011 Utrikeshandelns sjötransporter uppgick till närmare 99 miljoner ton. Ökningen från året innan var över fem miljoner ton. Det finska tonnagets andel av importen var 38 % och endast 18 % av exporten. Antalet passagerare i utrikes passagerarfartygstrafik var närmare 18 miljoner, vilket var nästan två procent mera än året innan. Ökningen berodde närmast på den ökade trafiken mellan Finland och Estland och S:t Petersburg. Sjömansservicebyråns intäkter förverkligades inte alldeles enligt planerna. Sjömansserviceavgifter inflöt något mera än året innan, men mindre än budgeterat. Därtill bidrog delvis en ökad andel utländska sjöfarare på finska fartyg och att en del fartyg inte var i trafik under en del av året på grund av en försvagad fraktmarknad. Också lästavgift inflöt mindre än budgeterat. Trots att intäkterna inte förverkligades enligt planerna, ökade den i sjömansservicelagen stadgade verksamheten inom flera sektorer. Inom idrotten fortsatte innebandy-, ishockey- och fotbollsturneringarnas popularitet att växa. Ett rekordstort antal lag deltog i turneringarna. Glädjande var att utöver passagerarfartygens lag också antalet lag från lastfartygen ökade och att de hade god framgång. Efter att den internationella fotbollsserien lagts ned började de nordiska länderna sin egen serie från början av året. Ett stort antal kryssningsfartyg och nordiska passagerarfartyg deltog i serien. Under slutet av våren avlönades en funktionär i visstidsanställning för att utveckla sjöfararnas arbetshälsa och motionsverksamhet. Utvärderingen av arbetet sköts upp till följande år. I friidrott deltog något flera än tidigare. Ökningen berodde delvis på resultat gjorda av utländska sjöfarare på finska fartyg. Antalet besökare i konditionssalen i Helsingfors minskade betydligt. I Mariehamn ledde ökad efterfrågan till att träningsutrymmen reserverades oftare. Inom bibliotekstjänsten ökade antalet lån enligt önskemål. Mest efterfrågade var rysare av finska författare. Många sjöfarare uttryckte sitt tack för ett mångsidigt utbud och för att de nyaste böckerna snabbt levererades till fartygen. För de utländska sjöfararna anskaffades främst böcker på estniska, engelska och ryska. E-boken presenterades för sjöfararna, men frågan om upphovsrätt, stod ännu som hinder för att börja utlåningsverksamheten. På fartygen som omfattades av filmtjänsten byttes filmerna i medeltal en gång i månaden. De inhemska filmerna var populära och flera av dem hade premiär under året. Därtill levererade man till fartygen serier inspelade från TV samt språkkurser. Antalet deltagare i studieverksamheten ökade märkbart. Glädjande var att flera än tidigare deltog i kurserna som arrangerades Frivakt Vapaavahti 25