Etelä-Pohjanmaan kuntapäivä

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan kuntapäivä Seinäjoki, Frami Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet linjaukset

3 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 304 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 59 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 85 Terveyskeskukset yhteensä 151 Kuntien 89 Kuntayhtymien 31 Vastuukuntien 31 Terveyskeskukset Alle asukasta 73 Yli asukasta 78 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntarajat MML 2013 Kuntaliitto /MS

4 Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoimintaalue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoimintaalue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 304 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta Erityishuoltopiiri sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

5 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin Yksiportainen hallinto Kuntayhtymä Täydellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta Rahoitus kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaan Kansallista ohjausta vahvistetaan alueellisen tasa-arvon ja tehokkuuden varmistamiseksi Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

6 Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö HYKS erva as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa kuntaa Etelä-Karjala kuntaa Kymenlaakso kuntaa KYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Savo kuntaa Etelä-Savo kuntaa Itä-Savo kuntaa Keski-Suomi kuntaa Pohjois-Karjala kuntaa OYS erva as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa kuntaa Kainuu kuntaa Keski-Pohjanmaa kuntaa Lapin kuntaa Länsi-Pohja kuntaa TAYS erva as. 67 kuntaa Pirkanmaa kuntaa Etelä-Pohjanmaa kuntaa Kanta-Häme kuntaa Päijät-Häme kuntaa TYKS erva as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi kuntaa Satakunta kuntaa Vaasa kuntaa Ahvenanmaa as. 16 kuntaa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Aluerajat MML, 2013

7 Uusi sote-malli toimijat ja suhteet Palvelun käyttäjä Palvelut Palvelun järjestäjä: Sote-kuntayhtymä (5) - Tilaaja? Valtion ohjaus: normit ja säädökset (STM, THL, Valvira, Avit) Sopimukset Palvelun tuottajat? Järjestöt? Yliopisto, tutkimus, koulutus? Muu rahoitus? - Valtio - Kela Strategia ja omistajaohjaus, rahoitus Kunnat? SHP ja muut Kuntayhtymät? Yritykset? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

8 Järjestämisvastuu lausunnolla olleessa luonnoksessa (10 ) Järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; sekä 5) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta Järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi tehtäviin kuuluva julkisen vallan käyttö» Lähtökohtaisesti vain virkasuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus julkisen vallan käyttöön Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

9 Tehtävien ja palvelujen järjestäminen (lausunnolla ollut lakiluonnos 12 ) Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen vastuukunnan on järjestettävä vastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvat tehtävät ja palvelut: 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain 76 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen sosiaali- ja terveysalueen tai perustason alueen vastuukunnan kanssa, 3) olemalla jäsenenä palveluja tuottavassa kuntayhtymässä, 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta, taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, tai 6) muulla laissa säädetyllä tavalla Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

10 Yhteistoiminta palvelutuotannossa (lausunnolla ollut lakiluonnos 13 ) Sosiaali- ja terveysalueiden vastuukunnat voivat sopia keskenään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Palvelujen tuottamisesta laaditun sopimuksen tulee perustua erityisvastuualueen toimeenpanosopimuksessa olevaan suunnitelmaan erityisvastuualueella toteutettavista palveluista. Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen vastuukunta voi sopia alueeseen kuuluvien kuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

11 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Aikataulutavoite:» Esitys valmiina toukokuun loppuun mennessä» Lausuntokierrokselle kesäkuussa» Eduskuntaan syksyllä» Uusien sote-alueiden toiminta alkaa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

12 Kesäkuu kriteerit Eduskuntakäsittely Metropoliselvitys Uudistusten aikataulut Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Arvio uudistuksesta ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros Kuntien lausunnot Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntarakennelaki voimaan Rakennelain täydennys Lausunnot Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Sote Palvelurakennetyöryhmä Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot ja Sote-selvityshenkilöt Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot 5/ HE 05/ 2014 Kuntien kuuleminen 06/2014 Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Uusi kuntalaki voimaan Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueet toiminnassa viimeistään Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

13 Keskeiset kysymykset Hallinnon järjestäminen ja kuntien rooli päätöksenteossa Järjestäminen Tuottaminen Rahoitus Hankinta/kilpailulainsäädäntö» Hankintalainsäädännön uudistus valmistelussa (direktiivi voimaan keväällä) Henkilöstön asema Kiinteistöt Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

14 Kysymyksiä Mikä on kunnan rooli jatkossa?» Päätöksenteossa» Palvelutuotannossa» Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä» Kunnan eri toimintojen yhteistyön varmistamisessa Kuinka turvataan sosiaalihuollon näkökulma ja erityispiirteet? Kuinka turvataan paikallinen yhteistyö? Mitä yritysvaikutuksia ratkaisulla on? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

15 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden alueellisen järjestäjän toimesta» Rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta» Tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin» Hallintomalli on kuntayhtymä Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa» Mitä tarkoittaa? Olemalla jäseninä sote-kuntayhtymässä Olemalla ensisijaisia palvelujen tuottajia (kunta/kuntayhtymä) Olemalla palvelujen tuottajia (kunta/kuntayhtymä) muiden tuottajien rinnalla Mitä järjestämisellä/tuottamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

16 Kysymyksiä Mikä on kunnan rooli jatkossa?» Kunnallinen itsehallinto» Laskun maksaja Mikä on nykyisten yt-alueiden rooli jatkossa? Saavutetaanko täydellinen, aito sote-integraatio?» Horisontaalinen so+te» Vertikaalinen pth+esh» Integraatio so+te + kunnan muut toimialat ja toimijat Kuinka turvataan sosiaalihuollon näkökulma ja erityispiirteet? Kuinka estetään ongelmien tarpeeton medikalisoituminen? Miten turvataan lähipalvelut? Kuinka sote-alueiden hallinto järjestetään? Mikä on henkilöstön asema? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

17 Kysymyksiä Miten kuntien sosiaalitoimen tehtävät huomioidaan tasavertaisesti terveydenhuollon rinnalla viiden uuden sote-alueen valmistelussa? Vanhustenhuolto, syrjäytymisen ehkäiseminen ja lastensuojelukysymykset ovat inhimillisellä tasolla erittäin suurta vastuullisuutta edellyttäviä tehtäviä. Miten turvataan, että näitä on hoidetaan lähellä ihmisiä, kuntatasolla? Miten kunnille turvataan mahdollisuudet yhteistyöhön eri toimialojen (esim. kolmannen sektorin) ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Miten turvataan se, että kunnat voivat hyödyntää niiden osaamista ja resursseja paikallistasolla osana uutta sote-kokonaisuutta? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

18 Hankinta- ja kilpailulainsäädäntö Kunta on palveluntuottaja, jos järjestämisvastuu siirtyy» Asetelma on erilainen kuin järjestämislain luonnoksessa» Sopimussuhde järjestämisvastuisen sote-kuntayhtymän ja kunnan tai kuntayhtymän (shp:t, yt-alueet) välillä» Hankintalainsäädäntö: Sovelletaanko tähän sopimussuhteeseen hankintalainsäädäntöä (shp, terveydenhuolto)?» Voiko kunta tuottaa palveluja ilman yhtiöittämisvelvoitetta (KuntaL 2a )?» Missä määrin kansallisesti voidaan tulkita hankintadirektiivin mahdollistavan erityislainsäädäntöä, jonka mukaan Erva voi sopia kunnan kanssa palvelujen tuottamisesta?» Kunnan osallistuminen tarjouskilpailuun johtaisi todennäköisesti yhtiöittämisvelvollisuuteen Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

19 Henkilöstön asema ja työmarkkinakysymykset Kuntatyönantajien kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat mm.:» Kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä sote-päätös koskee noin henkilöä» Mitkä organisaatiot ovat työnantajia?» Mitä työ- ja virkaehtosopimuksia sovelletaan henkilöstöön? Missä työrauha ostetaan ja turvataan? Jos kunnat, kuntayhtymät ja liikelaitokset tuottavat jatkossakin palveluita, niihin sovelletaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia.» Koska kunnat rahoittavat sote-uudistuksen jälkeenkin pääosin työvoimavaltaiset palvelut, KT Kuntatyönantajien mahdollisuudet vaikuttaa kunta-alan työmarkkinasopimuksiin ja työrauhan turvaamiseen on varmistettava kaikissa olosuhteissa.» Henkilöstöön on jatkossakin sovellettava vakaita kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Erityistä irtisanomissuojaa ei pidä ottaa mukaan uuteen sote-lainsäädäntöön.» Sote-uudistus korostaa entisestään kuntapalveluiden kilpailukykyisyyttä Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

20 Rahoitus Linjaus: painotetun kapitaation mukaan rahoitus kunnilta sote-alueelle» Kuntien määräysvalta rahoitusjärjestelmässä?» Miten kuntien maksuosuuden taso määritellään? Rajoitetaanko kansallisella tasolla maksuosuuden määräytymistä kustannustehokkuuden näkökulmasta? Onko kunnalla vaikutusmahdollisuuksia maksuosuuden määräytymiseen?» Miten palvelun tuottamisesta maksetaan kunnille? Monikanavarahoituksen valmistelu omassa putkessa» Työryhmä nimetty» KL mukana työryhmässä ja ohjausryhmässä» Aikataulu: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

21 Kiinteistöt ja sote-uudistus Kysymys on miljardien arvoisesta omaisuusmassasta Sairaalat, terveyskeskukset ja sosiaalitoimen kiinteistöt Kuka omistaa jatkossa kiinteistöt: tuottaja, järjestäjä vai joku muu? Miten omaisuus siirretään nykyisiltä omistajilta? Vai jääkö se kunnille? Siirretäänkö vain sairaalakiinteistöt? Yhtiöittäminen vaihtoehtona? Kuntayhtymä vaihtoehtona?» Ammattimainen kiinteistönpito tarpeen» Miten hoidetaan toiminnan ja tilojen yhteys ja varmistetaan, että tilat vastaavat palveluntarvetta? Jos omaisuus siirretään, miten kiinteistöt arvostetaan?» Veroseuraamuksia ei saa olla Kenelle jää vastuu tarpeettomista kiinteistöistä? Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

22 Valtion talouden kehys ja kunnat

23 Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

24 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Uutta Uutta * mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj hp Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.

25 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

26 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä , /as. Koko maa keskimäärin euroa/asukas Suurimmat alijäämät, /as.: Lavia , Jalasjärvi ja Yli-Ii Suurimmat ylijäämät, /as.: Föglö 8 583, Eurajoki ja Kaskinen Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. Alijäämää alle 500 /as. Ylijäämää alle 500 /as. (36 kpl) (55 kpl) (79 kpl) Ylijäämää /as.(115 kpl) Ylijäämää yli /as. (51 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä 91 (Manner-Suomessa 89 ja Ahvenanmaalla 2) Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntarajat: Tilastokeskus.

27 % 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset , % Muutos keskimäärin/vuosi: Arvo: 5,1 % Määrä 1) : 1,9 % Kustannustaso: 3,2 % Arvon muutos 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) * 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Lähde: Tilastokeskus

28 30 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa, mrd Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuodet Kuntaliiton painelaskelma Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

29 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa, mrd. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Poistot (= tavoiteura ) Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu ,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuodet Kuntaliiton painelaskelma Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

30 % ,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,92,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,61,8 1,4 2,5 2, a 15a 16a 17a 18a 2) 2,9 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävä kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

31 Etelä-Pohjanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , milj Vuosikate Tilikauden tulos * Lähde: Tilastokeskus. Vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

32 Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd ) Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 1,4 2,5 2,7 2,9 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,2 1,5 1,7 1,9 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0, Poistot Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia PPO:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin PPO:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

33 Kuntien lainakanta sekä rahavarat , /as. Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa * Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.

34 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

35 Valtion talouden kehys ja kunnat Ei lisää suoria valtionosuusleikkauksia. Painopiste säästöjen osalta rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen konkretisointi siirtyy valtaosaltaan vuoden 2015 budjettiriiheen. Kunnille puheista huolimatta lisää tehtäviä ja menoja, mm. oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset (> 200M lisäkustannukset) Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

36 Kehys jatkoa Kustannusarviot kyseenalaisia/aliarvioituja. Vero- ja maksulinjaukset positiivisia. Korotukset valmiste- ja haittaveroihin sekä pääomatuloveroihin Kiinteistöverotuksen ja asiakasmaksujen kehittäminen Päätös työmarkkinatukiuudistuksesta siirrettiin, sisällöstä ei tietoa Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

37 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

38 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

39

40

41

42 Kuntaliitto kuntien asialla

43 Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

44 Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma