Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle x.x.2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle 2015-2019. x.x.2015"

Transkriptio

1 Valvontatutkimusohjelma Parikkalan kunnan vesilaitokselle

2 Sisällysluettelo Valvontatutkimusohjelma Parikkalan... 1 kunnan vesilaitokselle Aluksi Laitoksen yhteystiedot Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Hygieniaosaaminen Valvontatutkimusohjelma Valvontatutkimusohjelman laatiminen Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Veden laadun tavoite Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Veden osto ja myynti Osto Myynti Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ylävesisäiliö) Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Veden käsittely laitoksella Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt vuodet Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Heralammen ottamolla Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Näytteenottopaikat Näytteenottosuunnitelma Parikkalan verkostoalue Uukuniemen verkostoalue Viranomaisnäytteiden näytteenottaja Käytettävät laboratoriot Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Poikkeukset Edellytykset poikkeukselle Laitoksen poikkeukset Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut Erityistilanteet Toiminta laatusuositusten ylityksissä Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa Tiedottaminen ja raportointi Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle normaalitilanteissa Säännöllinen tiedottaminen talousveden laadusta vedenkäyttäjille Tiedottaminen laatusuositusten ylityksissä vedenkäyttäjille Tiedottaminen raakaveden laadun muutoksista Tiedottaminen laatuvaatimusten ylityksistä aluehallintovirastolle Tiedottaminen erityistilanteissa vesilaitoksen ja viranomaisten kesken Tiedottaminen erityistilanteissa vedenkäyttäjille Päiväys, allekirjoitukset Liite 1 Toimintaohjeet erityistilanteiden varalle Liite 2 Esimerkkitiedote vedenkäyttäjille Liite 3. Luettelo tahoista, joille on tiedotettava talousveden erityistilanteista

3 Aluksi Tämä ohjelma on laadittu Sosiaali- ja tuotevalvontakeskuksen (STTV) malliohjelmaa soveltaen. Säädökset Talousveden laadusta ja laadun valvonnasta säädetään seuraavissa säädöksissä: terveydensuojelulaki 763/1994 terveydensuojeluasetus 1280/1994 sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (ns. iso talousvesiasetus) sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (ns. pieni talousvesiasetus) sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1351/2006 talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta valtioneuvoston asetus 1365/2011 elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä valtioneuvoston asetus 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista vesihuoltolaki 119/2001 valtioneuvoksen päätös 366/1994 juomaveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden laatuvaatimuksista ja tarkkailusta Valvontatutkimusohjelman laatiminen perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 8, 9, 10 ja 11 pykäliin. Myöhemmin tässä ohjelmassa käytetään talousvettä toimittavasta laitoksesta termiä vesilaitos. Valvontatutkimusohjelma tulee laatia sellaisille vesilaitoksille, jotka toimittavat talousvettä vähintään 10 m3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin, riippumatta siitä onko laitoksella omia ottamoita tai omaa verkostoa. Myös laitokset, joiden talousvettä käytetään elintarvikealan yrityksessä tuotteiden ja aineiden valmistuksessa, jalostuksessa, säilytyksessä tai markkinoille saattamisessa tai joiden talousvettä jaetaan käytettäväksi osana julkista tai kaupallista toimintaa, ovat velvollisia laatimaan ohjelman. Kunnan terveydensuojeluviranomainen tekee rajatapauksissa päätöksen siitä, onko vesilaitos STMa 461/2000 mukainen laitos, jonka tulee laatia ohjelma. Jos vesilaitos katsotaan STMa 401/2001 mukaiseksi pieneksi yksiköksi, ohjelman tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. 1. Laitoksen yhteystiedot Parikkalan kunnan vesi- ja viemärilaitos, Harjukuja 6, Parikkala, puh Parikkalan kunnan vesilaitos varallaolo Organisaatio, hallinto ja henkilöstö Virkanimike (nimi, puhelinnumero) Yhdyskuntatekniikanpäällikkö Anu Nikulainen puh Vastuu ja tehtävänkuvaus Vesilaitoksen toimintojen tunteminen, vesilaitoksen hallinnointi ja tiedottaminen. Raportointi tekniselle lautakunnalle. Epidemiatyöryhmä Varalla Heikki Varis, p

4 Laitosmies-työsuojelupäällikkö Pekka Saukkonen puh Talousveden laadusta vastaaminen, vedenottamoiden hoito, näytteenotto Laskutus puh Laskutus, kirjanpito, toimistotyöt 3. Hygieniaosaaminen Todistukset laitoksessa työskentelevien henkilöiden talousvesihygieenisestä osaamisesta huolehditaan ja esitetään pyydettäessä kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Todistukset uusitaan viiden vuoden välein. Listaa ylläpitää Valvira, laitosmiehillä hygieenisestä osaamisesta ovat todistukset (kortit) mukana. Kesäaikana on sijaisia tai harjoittelijoita yleensä yksi henkilö. Häneltä ei edellytetä osaamistodistusta, koska he eivät yksin tee päätöksiä talousveden laatuun vaikuttavien toimenpiteiden tekemisestä, vaan paikalla on aina joku, jolla on osaamistesti suoritettuna. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytettäessä varmistetaan urakkasopimuksia laadittaessa, että veden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä (esim. vesijohtoverkostojen saneeraus) tekevillä on osaamistodistus suoritettuna tai että he tekevät kyseisiä toimenpiteitä vain sellaisen henkilön valvonnassa, jolla on osaamistesti suoritettuna. 4. Valvontatutkimusohjelma 4.1. Valvontatutkimusohjelman laatiminen Ympäristöinsinööri Ilkka Kosonen on laatinut ohjelman yhdessä Parikkalan kunnan yhdyskuntatekniikapäällikön Anu Nikulaisen ja vesilaitoksen hoitajan, Pekka Saukkosen kanssa. Uukuniemen verkoston osalta lausunto on pyydetty Kesälahden terveydensuojeluvalvonnalta. Lausuntojen perusteella ohjelmaa on muokattu. Terveydensuojeluviranomainen (ympäristöinsinööri) pyytää ohjelmasta lausunnon Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuoltoyksiköltä. Lausuntojen perusteella ohjelmaa muokataan, minkä jälkeen terveydensuojeluviranomainen toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset ja lähettää ohjelman tiedoksi aluehallintovirastolle ja ELY -keskukselle. Tutkimusohjelma käsitellään myös Parikkalan teknisessä lautakunnassa Valvontatutkimusohjelman voimassaolo Valvontatutkimusohjelma on laadittu vuosille Ohjelma otetaan käyttöön sen jälkeen, kun se lausuntojen ym. perusteella on muokattu lopulliseen muotoonsa ja terveydensuojeluviranomainen terveystarkastaja toteaa ohjelman täyttävän STM asetuksen 461/2000 vaatimukset. Vuoden 2015 näytteet on otettu tämän valvontasuunnitelman mukaisesti Aiemmat valvontatutkimusohjelmat ja muut suunnitelmat Laitokselle on aikaisemmin tehty valvontatutkimusohjelma vuosina Ohjelmat on toimitettu tiedoksi Etelä- Suomen lääninhallitukselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Pohjavesien suojelua käsitellään kunnan vesivaroja koskevassa riskikartoituksessa, joka valmistui Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma on päivitetty vuoden 2009 aikana. 4

5 Sammutusvesisuunnitelma perustuu suulliseen sopimukseen. Kuntaan ei ole laadittu tulvariskikarttoja. 5. Veden laadun tavoite Laitoksen tavoitteena on toimittaa kuluttajien käyttöön Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaista talousveden laatukriteerit täyttävää vettä. Veden laadun käyttötarkkailussa, viranomaisvalvonnassa ja vedenkäsittelyssä kiinnitetään erityistä huomiota talousveden ph:n pitämiseen sopivalla tasolla ja vanhojen verkostonosien kunnossapitoon veden laadun varmistamiseksi. 6. Vedenottamot ja niiden ominaispiirteet Parikkalan kunnan vesilaitos toimittaa kuluttajien ja toimijoiden käyttöön talousvettä, jonka raakavetenä on pohjavesi. Vedenottamoita on yhteensä viisi: Heralammen pohjavedenottamo ja lisäksi neljä lisä- ja varavedenottamoa, jotka nekin kaikki ovat pohjavedenottamoita. Heralammen pohjavedenottamo Parikkalan kunnan päävedenottamo sijaitsee Heralammen pohjavesialueella, Riukonkankaalla, syrjäisellä metsäseudulla. N. 1/3 pohjavesialueen pinta-alasta on Parikkalassa Särkisalmella ja n. 2/3 pinta-alasta Punkaharjun kunnan puolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,6 km2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 4,8 km2. Imeytyskerroin on 0,4. Pohjavesitutkimuksia tehtiin alueella vuonna 1994 ja v vedenottamo otettiin käyttöön. Vedenottolupa on 1100 m3/d. Pohjavesialueen antoisuus on 3500 m3/d. Alueen maankäyttömuoto on metsätalous lähes 100 %:sti. Heralammen pohjavettä vaarantavia kohteita voisivat teoriassa olla kolme pohjaveden muodostumisalueen suoja-alueella hyvin lähekkäin sijaitsevaa ampumarataa, joista yksi (valtion rata) on lopettanut toimintansa. Mutta pohjavesi on todettu virtaavan ampumaradoilta poispäin Oronmyllylle päin vedenottamoon nähden (Insinööritoimisto Paavo Ristolan tutkimus). Parikkalan kunnan vesilaitokselta saadun suullisen selvityksen mukaan, pohjavesialueen metsät kuuluvat yksityiselle eikä niitä lannoiteta eikä siellä käytetä torjuntaaineita. Vedenottamon lähistölle on perustettu luonnonsuojelualue. Kirjavalansalon lisä- ja varavedenottamo Ottamo sijaitsee Suurikankaan 1. luokan pohjavesialueella metsäisellä alueella lähellä Vääräjokea ja se toimi vuodesta 1981 vuoden 2008 toukokuuhun asti Saaren keskustaajaman eli Akonpohjan päävedenlähteenä siten, että n. 85 % taajaman tarvitsemasta vedestä johdettiin Kirjavalansalosta. Alueen kokonaispinta-ala on 4,3 km2, muodostumisalueen 3,1 km2. Maalaji on hiekkaa, jonka alla on hienorakeisia, vettä johtavia maakerroksia. Pohjaveden pinta on 3-4 metriä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on kohti Vääräjokea ja se sijaitsee aivan Vääräjoen vieressä. Pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalouskäyttö. Pohjavettä vaarantavia kohteita on kaksi ampumarataa, joista lähin sijaitsee noin 700 metrin päässä pohjavedenottamolta. Ampumaratatoiminnan riski pohjavedenottamolle on kohtalainen. Verkostoveden tilapäisen saastumisvaaran voi aiheuttaa vesijohtoverkoston kohdistuvat vauriot. Muut mahdolliset riskit ovat vedenottamon lähellä oleva tie, jonka pölyntorjunnassa käytetään kalsiumkloridia sekä läheisen kiinteistön viemärijärjestelmä. Pohjavettä käytettiin v n. 5 m3/ vrk:ssa. Suunnitelmana on tehdä vedenottamolla ylivuotopumppausta siten, että vedenottamon vesi jää vain varakäyttöön. Pohjaveden antoisuus on arviolta 200 m3/d. Kirjavalansalon ottamolla turvataan poikkeustilanteissa lähinnä Saaren alueen vesihuoltoa. Likolammen varavedenottamo Vedenottamo sijaitsee Likolammen pohjavesialueella, Likolammen rannalla. On ollut käytössä entisen Parikkalan kunnan päävedenottamona 1960-luvulta alkaen vuoteen 1997 asti. Parikkalan kunnan keskustaajama sijaitsee pohjavesialueella ja sen halki kulkee kuutostie ja rautatie. Alueella on myös Ristiharjun vanha kaatopaikka, Vierevinharjun hautausmaa, teollisuutta, polttonesteen jakeluasema, öljysäiliöitä sekä ampumarata. Alueelta on myös otettu soraa. Edellä mainitut seikat vaarantavat pohjaveden laatua. Pohjaveden antoisuus on 1200 m3/d. Likolammen ottamo ei ole heikon toimintakuntonsa vuoksi käytännössä käytettävissä. 5

6 Särkisalmen varavedenottamo Vedenottamo sijaitsee Särkisalmen pohjavesialueella kuutostien varrella, GT Särkisalmi huoltoasemasta n. 100 metriä pohjoiseen Simpelejärven rannalla. Se on aikoinaan perustettu jo toimintansa lopettaneen Särkisalmen meijerin vedenottamoksi (v. 1961) ja on yksityisomistuksessa (Isolina Oy). Kunta on tehnyt omistajan kanssa sopimuksen siitä, että vedenottamo toimii kunnan varavedenottamona. Ottamoa käytetään jatkuvasti paikallisesti; siitä johdetaan vesi Särkisalmen entisen meijerin kiinteistölle, jossa toimii yrityksiä sekä viereisille asuinkiinteistöille. Vettä myös toimitetaan tankkiautolla maatiloille lisävedeksi. Pohjavesialue sijaitsee pääasiassa Vuorelantien molemmin puolin. Alueella on asutusta. Pohjaveden laatua vaarantavia tekijöitä ovat alueen halki kulkeva kuutostie sekä alueella sijaitseva huoltamo polttoaineen jakeluineen. Alueelta on myös otettu soraa ja sillä sijaitsee vanha kaatopaikka ja lammikkopuhdistamo (lopetettu) sekä maatiloja. Pohjaveden antoisuus on 600 m3/d Hoviselän varavedenottamo Hoviselän pohjavedenottamo sijaitsee Niukkalan 1. luokan pohjavesialueella keskustaajamassa rinteessä lähellä Pyhäjärven Tokkarinlahtea. Vedenottamolta on matkaa rantaan noin 50 metriä. Vedenottamon yläpuolella sijaitsee Uukuniemen vuoden 2008 huhtikuussa lakkautettu jätevedenpuhdistamo, joka on suurin riski pohjavedenottamolle. Matkaa puhdistamon imeytysojastolle vain alle 100 m. Imetyskentän vaikutuksia pohjaveteen on tutkittu kaksi kertaa vuodessa otetuilla näytteillä. Muita riskitekijöitä ovat maanalaiset öljysäiliöt sekä liikenne. Vedenottamo toimi Niukkalan taajaman vedenottamona vuosina asti. Huhtikuussa v Niukkala liitettiin sekä puhtaan veden että jäteveden osalta Kesälahden kunnan verkostoon, nykyisin Kesälahti on osa Kiteen kaupunkia. Näin ollen Hoviselän vedenottamo on nyt jäänyt Niukkalassa vain varakäyttöön ja puhdistamo on poistettu käytöstä. Kokonaisantoisuus on 200 m3/d. 7. Veden osto ja myynti 7.1 Osto Uukuniemen verkostoalue Talousvesi Uukuniemen verkostoalueelle ostetaan kokonaisuudessaan Kiteen kaupungin Kesälahden alueen vesihuoltolaitokselta (Y-tunnus ). Parikkalan kunnan vesilaitos vastaa veden laadusta vain jakeluverkoston osalta, koska omia vedenottamoita ei ole. Uukuniemelle tuleva vesi on pääsääntöisesti peräisin Marjoniemen vedenottamolta. Marjoniemen vedenottamolla on hiekka/ kalkkikivisuodatus (Magno-Dol) ja UV-laite. Verkostovesi voi olla myös lähtöisin Sortolammen vedenottamoltakin, jos Marjoniemen vedenottamo joudutaan esim. huoltotöiden takia pitämään kiinni. Mäntyrannan vedenottamo on myös yhteydessä Uukuniemelle tulevaan linjaan, todennäköisesti ko. vesi jäänee Kesälahden keskustaan. Vettä jaetaan Marjoniemen, Niukkalan, kirkonkylän sekä Papinniemen alueille n. 10 m3/vrk, Uukuniemen verkosto ei ole yhteydessä Heralammelta tulevaan veteen. Alueella oli 2013 noin 40 kiinteistöä. Vesijohtoverkoston pituus on 15 km, vesijohtoverkosto ulottuu Papinniemen leirintäalueelle saakka. 7.2 Myynti Vettä myydään omien asiakkaitten lisäksi myös seuraaville tahoille, jotka vastaavat oman verkostonsa osalta mm. valvontatutkimusohjelmasta ja näytteenotosta: Joukio vesiosuuskunta, Joukion kylä, Parikkala, 12 liittyjää, vettä toimitetaan n. 2 m3/vrk Melkoniemen vesiosuuskunta, Melkoniemen kylä, Parikkala, 72 liittyjää, vettä toimitetaan n. 25 m3/vrk, kaikki vesi ei ole talousvettä, koska osan vedestä käyttää mm. kaksi suurta karjatilaa. Ristiharju (ei ole vielä hyväksytty), 17 liittyjää, vettä toimitetaan n. 1 m3/vrk Sirkeen vesiosuuskunta, 3 yksityistaloutta, Uukuniemi, Parikkala, 3 liittyjää. Kunnan näkökulmasta osuuskunta on lähinnä yksityisasiakas ja se on rajattu pois tukkuasiakastaksan ulkopuolelle. Laitoksille, joille vettä myydään, toimitetaan myydyn veden laatutiedot: Parikkalan veden verkostovesien tutkimustulokset kunta toimittaa sähköpostitse neljä kertaa vuoden aikana asiakkaille. 6

7 8. Eri ottamoilta tulevan veden sekoittuminen, jakelu ja varastointi (ylävesisäiliö) Heralammen vedenottamolta pumpattu vesi on käytössä koko verkoston alueella. Kirjavalansalon vedenottamolta pumpataan päivittäin 1 tunnin ajan vettä (5 m3/vrk). Heralammen ja Kirjavalansalon vedet sekoittuvat osin putkistossa, mutta niitä ei varsinaisesti sekoiteta, joten Heralammen vedenottamolta tuleva vesi käytetään pääasiassa Parikkalan verkoston osassa ja Kirjavalan lisävedenottamolta tuleva vesi pääasiassa Saaren verkoston osassa. Vesitorni sijaitsee Parikkalan taajaman ja kuutostien itäpuolella, Surumäellä. Tornin vesisäiliötilavuus on 1000 m3 vastaten n. 2 vrk:n kulutustarvetta. Verkostoveden erityispiirteenä on se, että verkoston maantieteellinen laajuus on suuri. Veden viipymästä verkostossa ei ole tarkkaa tietoa. Veden pumppausta vesitorniin tehdään pääasiassa yöaikaan. 9. Veden kulutus, liittyneiden määrä, erityisasiakkaat, jakelualue ja verkostomateriaalit Vedenjakelujärjestelmään kuuluu kolme painepiiriä: Parikkalan keskustaajama, Särkisalmi, Melkoniemi, Ristiharju, Joukio ja Saari kuuluvat samaan painepiiriin ja Koitsanlahden vesiosuuskunta on Rautjärven vesihuoltolaitoksen painepiirissä. Uukuniemen verkostovesi kuuluu Kiteen kaupungin Kesälahden vesihuoltolaitoksen painepiiriin. Vesi- ja viemärilaitoksen piirissä koko kunnan alueella on yhteensä n. 900 kuluttajaa ja n asukasta. Vedenjakelujärjestelmään kuuluu yksi vesitorni, jonka tilavuus on m³. Vesijohtoverkoston putkipituus on (ilman vesiosuuskuntia) noin 100 km, josta noin 84 % muovia, 15 % terästä ja loput 1 % valurautaa. Vesilaitoksen laskutettu vesimäärä koko kunnan alueella on noin m2. Tieto on saatu kunnalta. Vedenjakelualue ja erityisasiakkaat Heralammen ottamon vedenjakelualuetta ovat Parikkalan, Saaren ja Särkisalmen taajamat, joihin kuuluvat Akonpohja, Moskuunniemi, Ristisaari, Arkusjärven länsipuoli ja Kolmikanta. Lisäksi vettä toimitetaan Melkoniemen osuuskunnan alueelle, Simpelejärven länsipuolelle. Vedenjakelualueelle toimitettu talousveden määrä on keskimäärin 450 m3/vrk. Tietoja verkoston materiaalista ja sen pituudesta ja iästä Vanhimmat verkoston osuudet n. vuodelta 1963 sijaitsevat Parikkalan kunnan keskustaajamassa ja ne ovat valurautaa. Saarella putket ovat muovia, vanhimmat putket ovat vuodelta Uukuniemellä vanhimmat putket ovat 1970-luvun loppupuolelta ja nekin ovat rakenteeltaan muovia. Verkoston kunto on tyydyttävä, putkirikkoja on ollut n. 1 kpl/ vuosi. Putkia uusitaan 1 % vuosittain. Vesitorni on rakennettu v Joulukuussa v pinnoitettiin vesisäiliö alaosastaan. Tornin korjaaminen on suunnitteilla. Kuntoarvio on tehty loppuvuodesta Sen kunto on tyydyttävä. 10. Veden käsittely laitoksella Heralampi Heralammella on kaksi siiviläputkikaivoa ja kaksi alkalointiallasta, joissa on kalkkikivirouhetta ja joihin raakavesi pumpataan. Kalkki nostaa lähtevän veden ph-arvoa n. 7,8:aan. Kalkkikivirouhe tilataan Nordkalkilta. Rouheen puhtaustodistusta ei toimittajalta saa. Lisäksi vedenottamolla on 100 m3:n puhdasvesiallas (alavesisäiliö) josta kolme pumppua syöttää vettä verkostoon. Vedenottamolla on laitteisto, joka mittaa sekä lähtevän veden ph:ta että vesialtaan vedenkorkeutta ja ohjaa pumppujen toimintaa. Heralammen vedenottamolla on veden desinfiointivalmiuslaitteisto. Desinfiointikemikaalin käyttöturvallisuustiedote laitetaan esille Heralammen vedenottamon seinälle, jos sitä käytetään. Hypokloriitti saadaan Parikkalan kunnan Saaren palvelukeskuksen uimahallilta tunnin varoitusajalla. 7

8 Kirjavalansalo 2 siiviläputkikaivoa, yksi kuilukaivo, neljä pumppua, alkalointialtaat Käsittely: ph:ta nostetaan soodalla (Na2CO3, natriumkarbonaatti). Kemikaalinsyöttö on automatisoitu. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella vedenottamon seinällä. Likolampi Siiviläputkikaivo, pumppu, kaksi lipeäallasta valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Käsittely: ph:ta nostetaan lipeällä (NaOH, natriumhydroksidi). Kemikaalinsyöttö on automatisoitu. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella. Särkisalmi Rengaskaivo, vesiallas (250 m3) ja pumppu. ph säätönä käytetään NaOH. valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella vedenottamon seinällä. Vesiallas tyhjennetään ja puhdistetaan kerran vuodessa talviaikaan. Hoviselkä Laitteistona on kaksi betonirengaskaivoa, joista uusi kaivo on ollut käytössä vuodesta 1992 lähtien. Kaivojen halkaisija on 1,5 metriä ja syvyys noin 4,5 metriä. Raakavesi johdetaan kahden rinnakkain asetetun painesuodattimen läpi. Pohjavedenottamolla on yksi painepiiri, johon vesi pumpataan. Painesuodattimissa ei ole täytemateriaalia, lähinnä valmius pitää paine verkostossa erityistilanteissa. Pohjavedenottamolla on alkalointimahdollisuus (lipeä) suodattimien yhteydessä. Kemikaaleista on käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteita säilytetään vesilaitoksella. 11. Aikaisempien vuosien tulokset, veden laadun kehittyminen, esiintyneet häiriöt vuodet Heralammen vedenottamo Pohjaveden laatu on ollut hyvää. Näytteet on otettu kerran vuodessa syyskuussa. Raakaveden ph on viime vuosina vaihdellut 6,4:n ja 6,7:n välillä. Heterotrofinen pesäkeluku on pysynyt viime vuosina < 1 pmy/ml, nitriitti on ollut < 0,01 mg/l. Raakavedestä on vedenottamolla tarkkailtu ph:ta myös jatkuvatoimisella mittarilla. Lähtevän veden ph on ollut n. 7,6. Kirjavalansalo Pohjavedestä on käyttötarkkailuna tutkittu ph:ta ja heterotrofista pesäkelukua kerran vuodessa syyskuussa. Raakaveden ph on vaihdellut 6,4:sta 6,6:aan ja pesäkeluku (22 C) välillä 0 7 pmy/ml. Nitriittipitoisuus oli <0,007 mg/l vuonna Likolammen varavedenottamo Näytteet on otettu kerran kolmessa vuodessa joko keväisin tai syksyisin. Näytteistä on tutkittu koliformiset bakteerit, E.coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, kloridi, sameus sekä ph. Vuoden 2012 syksyn tutkimustuloksen mukaan raakavesi vesi ei ollut laadultaan hyvää, koska kaivon vettä ei ole ohipumpattu maastoon. Kaivovedessä oli rautapitoisuus 9800 µg/l ja mangaani 360 µg/l. Kolimuotoiset bakteerit 62 pmy/100 ml ja heterotrofinen pesäkeluku 4100 pmy/100 ml. Vedenottamon vettä käytetään ainoastaan erityistilanteissa verkoston paineen ylläpitämiseen. Vesilaitoksella on tiedossa, että laitoksen vettä tulee juoksuttaa useammin ja runsaammin. Särkisalmen varavedenottamo Särkisalmen pohjavedenottamon veden laatua on tarkkailtu yksi kertaa vuodessa (STM:n asetus 401/2001). Syksyllä 2014 Isolina Oy:n toimistolta otetussa näytteessä havaittiin kolimuotoisia bakteereita n. 3 kpl/100 ml. Kaksi 8

9 viikkoa myöhemmin uusintanäytteessä oli 1 kpl kolimuotoisia bakteereita. Syynä oli vesisäiliön huoltoluukun puutteellinen tiiveys, joka korjattiin syksyn aikana. Joulukuun vesinäyte oli mikrobiologisesti moitteeton. Vesilaitoksella on käytössä vesisäiliö (250 m3), jonka tilavuus on huomattavan suuri verrattuna nykyiseen veden käyttöön. Veden vaihtuvuutta pyritään lisäämään käyttämällä vettä mm. talvisin jääkentän ylläpitoon ja vettä ajetaan tankkiautolla lisävedeksi karjatiloille. Veden ominaispiirteenä on hieman kohonnut rautapitoisuus ( µg/l), muutoin vesi on pääsääntöisesti ollut hyvänlaatuista. Hoviselän varavedenottamo (vanha kaivo ja uusi kaivo), vesi tutkitaan 3 vuoden välein Vuosi 2010: Kaivon ph oli 6,2 ja heterotrofinen (22 C) pesäkeluku oli n. 1. E.coli ja koliformiset bakteerit olivat 0 pmy/100 ml/l, ammonium < 0,007 mg/ml. Parikkalan verkostovesi Parikkalan verkostoveden vuosina verkostovesinäytteet (Heralammen vedenottamo) on otettu seuraavista näytteenottopisteistä: Terveyskeskus, Ravintola Lohikontti, Kolmikannan rajavartioasema, Ravintola Kägöne, jonka vuodesta 2011 on korvannut Karjalan Lomahovi. Saaren vanhainkoti palvelutalolta on otettu näyte, jonka vesi on peräisin Heralammelta ja Kirjavalansalolta. Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen on valvonut verkostovesiä seuraavasti: Vuosittain on otettu yhteensä 13 kpl jatkuvan seurannan näytettä ja 1 kpl jaksottaisen seurannan näyte. Parikkalan verkostoveden alueella heterotrofinen pesäkeluku on ollut pääsääntöisesti 0 6 pmy/ ml. Joulukuussa 2013 Lohikontista (87 pmy) ja Terveyskeskuksesta (52 pmy) otetuissa näytteissä oli pesäkeluku epätavallisen korkea. Syytä tähän ei löydetty, uusinta näytteissä kahden viikon kuluttua heterotrofisia pesäkkeitä ei ollut. Muiden parametrien osalta ei ole havaittu poikkeamia. Verkostoveden syövyttävyyttä on myös tutkittu tulleiden ilmoitusten perusteella vuonna 2013, eikä vedessä ole havaittu normaalista poikkeavaa. Vesitorni vuosina Mikrobiologiset arvot ovat vaihdelleet seuraavasti: Heterotrofinen pesäkeluku (22 C) 1-9, hiivat 0 2, homeet 8 69 ja kolimuotoiset bakteerit 0 pmy/100 ml. Uukuniemen verkostovesi Uukuniemen verkostoalueella näytteenottopisteinä ovat olleet Uukuniemen palvelutalo ja Papinniemen leirintäalue. Talousveden laatu on pysynyt tasaisena eikä talousveden laadussa ole ollut poikkeamia. 12. Vaaratekijöiden kartoitus ja riskianalyysi Heralammen ottamolla Osa-alue Pohjavesi Riskianalyysi pohjaveden muodostumisalue on lähes 100 %:sti neitseellistä metsämaata, maaperä on pääosin hiekkaa, yksityisomistuksessa olevaa metsää ei lannoiteta eikä torjunta-aineita käytetä, reunamilla sijaitsee kuitenkin kolme ampumarataa maaperän saastumisriski on hyvin pieni raakavesi on laadultaan erittäin hyvää riski laadun huononemiselle on hyvin pieni alueen laajuus on suuri ja antoisuus on hyvä riski veden määrän vähenemiselle on hyvin pieni pohjaveden korkeus ja virtaussuunnat ovat edullisia riski veden laadun huononemiselle on hyvin pieni 9

10 Vedenkäsittely Kalkkikivirouheen puhtaudesta ei toimittajalta saa takeita. riski rouheen sisältämille epäpuhtauksille on olemassa, mutta se on pieni Kalkkikivirouhealtaiden pohjalle on asennettu huuhtelujärjestelmä, jonka avulla mahdollisesti liettyvä kalkkikivi ja rauta voidaan huuhtoa ylivuotokourujen kautta maastoaltaaseen. Maastoallas on sorapohjainen ja kertynyt liete poistetaan sieltä säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Lietettä kertyy vähäinen määrä. riski lietteen joutumiselle verkostoon on hyvin pieni Käyttötarkkailu (ph) ja sen raportointi tapahtuu kaukovalvontaohjelmalla jätevedenpuhdistamolla ja hälytykset ohjautuvat työntekijöiden matkapuhelimiin. Työntekijöillä on varallaolosysteemi. riski tarkkailukatkolle on hyvin pieni laitteiden ikä, toimivuus ja kunto ovat hyviä ja huoltotoimenpiteet tehdään laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti riski veden terveydellisen laadun huononemiselle laiterikon takia on hyvin pieni henkilökunta on pääosin koulutettua riski laadun huononemiselle henkilökunnasta johtuvista syistä on pieni vedenottamo on aidattu, rakennukset on lukittu ja siinä on murtohälytysjärjestelmä, paikka on syrjäinen ilkivallan riski on hyvin pieni vedenottamolla on varauduttu veden desinfiointiin automaattilaitteistolla riski laadun huononemiselle puutteellisen desinfioinnin takia on olemassa poikkeustilanteiden aikana, desinfiointiaineen toimitusviive 1 h. varavoiman saantiin sähkökatkosten aikana on varauduttu riski veden määrän oleelliselle vähenemiselle tai laadun huononemiselle pienten sähkökatkosten takia on hyvin pieni pitkien sähkökatkosten aikana alkaloinnin toimivuus pysähtyy, mutta veden ph:n lasku ei ole terveyshaitta, Vesitorni ja jakeluverkosto Vedenottamolla ei ole käytössä jatkuvatoimista desinfiointilaitetta riski lähtevän veden mikrobiologinen riski siirtyy verkostoveteen. verkostomateriaalit ovat hyväksytyt riski vedenlaadun huononemiselle materiaaleista johtuen on pieni; huuhtelujen myötä voi verkostoon kertynyttä sakkaa kuitenkin lähteä tilapäisesti liikkeelle vesitornin kunto on tyydyttävä; Tiiviys on hyvä ja torni on lukittu riski vedenlaadun huononemiselle vesitornin takia on olemassa, mutta se on pieni; vedenlaatua seurataan vuosittain veden viipymästä verkoston osissa ei ole tarkkaa tietoa riski vedenlaadun oleelliselle huononemiselle pitkän viipymän takia on kuitenkin hyvin pieni jätevesiverkostojen ja -pumppaamojen sijainti, kunto, yhtymäkohdat vedenjakeluverkoston kanssa on tarkastettu keväällä v. 2008; jätevedenpumppaamoilla olevat vesipisteet poistetaan riski vedenlaadun huononemiselle ns. riskiliittymissä on hyvin pieni jakeluverkoston tiiviys ja muu kunto on tyydyttävä riski vedenlaadun huononemiselle putkirikon takia on olemassa, mutta se on pieni ilkivallan mahdollisuus vesitornissa ja vedenottamoilla riski on olemassa, mutta melko pieni 10

11 Lisä-/ varavedenottamot Kirjavalansalo: ampumaradat riski veden saastumiseen lyijystä Edellä mainittujen riskien esiintymistaajuudet ovat harvinaisia. Ilmenevät seuraukset voivat olla teknisluonteisia vähäisiä haittoja tai niistä voi aiheutua vähäistä terveydellistä haittaa Korjaavat toimenpiteet, käyttötarkkailu ja sen valvonta EHKÄISEVÄT JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Pohjavesien suojelu Veden käsittely Vesisäiliöt ja jakeluverkosto alueen maankäytön seuraaminen; varastoidaanko alueella kemikaaleja, imeytetäänkö jätevesiä, käytetäänkö alueella lannoitteita tai torjunta-aineita, ampumaratojen ympäristölupien selvittäminen kalkkikivirouheen desinfiointi kun rouhe ja vesi ovat alkalointialtaassa henkilökunnan ajantasaisesta koulutuksesta huolehditaan Kunta harkitsee UV desinfiointilaitteen hankintaa ja asennusta lähitulevaisuudessa vesitornin vedenlaadun tehostettu seuraaminen; tapahtuuko säiliöstä johtuvaa veden laadun huononemista; tarvittaessa näytteenottovälin tihentäminen jakeluverkoston vanhojen valurautaputkien poistaminen ja korvaaminen muoviputkilla vedenottamoiden ja vesitornin lukituksen varmistus ja valvonta Lisä- ja varavedenottamot Kirjavalansalon ampumaradat ympäristölupien ajantasaisuus ja laatu (missä määrin lyijyä on maassa ja missä määrin sitä sinne vielä joutuu?) Vesihuoltolaitoksella on valmisteilla valmiussuunnitelma poikkeuksellisia tilanteita varten. Siinä on määritelty vastuuhenkilöt eri tilanteissa. Ohjeistus sisältää suunnitelman vaihtoehtoisesta vedenjakelusta verkoston eri alueilla erityyppisissä vedenjakelun häiriötilanteissa (esim. veden laadun häiriöt / veden määrän säännöstely / vedensaanti kokonaan estynyt) Valvontamenetelmät tunnistetuille riskeille Tunnistetuille riskeille ei määritellä erillisiä valvontamenetelmiä. 11

12 12.3. Vaaratekijöiden ja riskien vaikutus käyttötarkkailuun ja valvontatutkimusohjelmaan Edellä olevissa kohdissa mainitut vaaratekijät Heralammen pohjavedenottamolla ovat enimmäkseen pieniä eivätkä ne erityisellä tavalla vaikuta laitoksen käyttötarkkailuun. Valvontaohjelman päivityksen yhteydessä tulee kuitenkin raportoida kohdan toimenpiteet. Viranomaisnäytteenotto noudattaa pääpiirteissään STM:n asetuksen 461/2000 minimivaatimuksia. 13. Laitoksen käyttötarkkailu sekä muu valvonta Heralammen vedenottamolla laitosmies käy kaksi kertaa kuukauden aikana, käyntikertojen yhteydessä veden laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä havainnoidaan mm. tekemällä joka kerta aistinvarainen vedenlaadun seurantaa lähtevästä vedestä ja seurannasta pidetään kirjaa. Kirjavalan vedenottamolla käydään kerran kuukaudessa ja siellä myös arvioidaan aistinvaraisesti lähtevän veden laatua. Vedenottamoilla siivotaan tarvittaessa. Veden ph:ta mitataan Heralammella ja Kirjavalansalon vedenottamoilla jatkuvatoimisilla mittareilla Käyttötarkkailun näytteenottosuunnitelma ja näytteenottopaikat Käyttötarkkailunäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa verkostovesinäytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikka Määritykset ja niiden tiheys Näytteenottaja Heralammen vedenottamo: Raakavesihana, vesi joka ei ole kiertänyt alkalointialtaiden kautta Heralammen vedenottamo: Lähtevän veden hana Vesitorni Pesäkkeiden lukumäärä, ph ja nitriitti Kolimuotoiset bakteerit, Escherichia coli, ph Kolimuotoiset bakteerit, homeet, hiivat, pesäkeluku Vesihuoltolaitos tai terveydensuojeluviranomainen Vesihuoltolaitos, terveydensuojeluviranomainen Vesihuoltolaitos tai terveydensuojeluviranomainen Kirjavalansalon lisä- ja varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteistä tutkitaan koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, lyijy, kloridi, sameus sekä ph. Seuraava näytteenottoajankohta on syksyllä Sitä ennenkin vettä tutkitaan niin kauan kuin ottamo toimii toistaiseksi lisävedenottamona. Likolammen varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteistä tutkitaan koliformiset bakteerit, E. coli, heterotrof. pesäkeluvut sekä rauta, mangaani, kloridi, sameus sekä ph. Seuraava näytteenottoajankohta on syksyllä Särkisalmen varavedenottamo Vedenlaatua seurataan vuosittain Isolina Oy toimiston hanasta. Näytteestä tutkitaan vuosittain Escherichia coli, Koliformiset bakteerit, Heterotrofinen pesäkeluku, Mangaani, Rauta, ph, Sameus, Haju ja maku, Väri ja KMnO 4 -luku Hoviselän varavedenottamo Näytteet otetaan kerran kolmessa vuodessa syyskuussa. Näytteestä tutkitaan ph, pesäkeluku, koliformiset bakteerit, E. coli, ja ammonium. Seuraavan kerran vesi tutkitaan syksyllä

13 13.2. Käytettävät menetelmät ja laboratoriot Kalkkikivialkaloinnin toimivuutta seurataan mittaamalla veden ph:ta vesilaitoksen omilla mittareilla jatkuvatoimisesti. Raakavedestä ja vesitornin vedestä tehtävät tutkimukset teetetään kohdassa mainituissa hyväksytyissä laboratorioissa. 14. Viranomaisvalvontatutkimukset ja muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Näytteenottopaikat Pysyvä näytteenottopaikka Heralampi (P1) Terveyskeskuksen aula, Lehmuskuja 3, PARIKKALA (verkoston päävedenjakelualue; Parikkalan taajama) (Heralampi ja Kirjavalansalo) (P2) Saaren vanhainkoti-palvelutalo Kotirinne. Akapohjantie 19, Saari Uukuniemi/ Kesälahden vesi (P3) Kahvila Koppelo, Niukkalantie , Uukuniemi (P4) Papinniemen leirintäalue, Papinniementie 178, 59730, Uukuniemi Vaihtuvat näytteenottopaikat Heralampi (V1) Karjalan lomahovi, Kuutostie 1194, PARIKKALA (verkoston eteläosassa) (V2) Hotelli - Ravintola Lohikontti, Melkoniementie 2, SÄRKISALMI (verkoston keskivaiheilla) (V3) Palvi-Pirtti, Niemeläntie 86, PARIKKALA (verkoston itäosassa) (V4) Kolmikannan rajavartioasema, Kolmikannantie 568, PARIKKALA (verkoston kaakkoisosassa) Näytteenottosuunnitelma Parikkalan verkostoalue Jatkuvan valvonnan mukaiset näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa kolmesta näytteenottopaikasta. Lisäksi Saaren palvelutalolta näyte otetaan 1 kertaa vuodessa. Jatkuvan valvonnan näytteitä otetaan vuoden aikana yhteensä 13 kpl. Jaksottaisen seurannan mukaiset näytteet otetaan 1 kertaa vuodessa yhdestä näytteenottopaikasta. 13

14 Maaliskuu P1, V1, V3 Jatkuva Kesäkuu P1, V2,V4 Jatkuva ja jaksottainen Syyskuu P1, V1, V3 Jatkuva Joulukuu P1,V2,V4 Jatkuva 1 kerta/ vuosi P2 Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottosuunnitelma. Heralampi Muuttujat Heralampi + Kirjavalansalo 5 vuoden väliajoin Mikrobiolog. määrityks. Escherichia coli Koliformiset bakteerit Enterokokit Heterotrof. pesäkeluku Kemiall. laatuvaatimuk. Antimoni Arseeni Bentseeni Bentso(a)pyreeni Boori Bromaatti Kadmium Kromi Kupari Syanidit 1,2,-dikloorietaani Fluoridi Lyijy Elohopea Nikkeli Nitraatti Nitriitti Torjunta-aineet () Polysykliset aromaatt. hiilivedyt Seleeni Tetra- ja trikloorieteeni Uraani (*) Kloorifenolit Kemiall. laatusuosituk. Alumiini Ammonium Kloridi Mangaani Rauta Sulfaatti Natrium ph Sähkönjohtavuus Sameus Haju ja maku Väri TOC KMnO4-luku 14

15 Seuraavat aineet on määritetty Heralammelta ja Kirjavalansalolta vuonna Koska pitoisuudet olivat alle 50% rajaarvopitoisuudesta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään 5 vuoden välein. Seuraavan kerranmuuttujat tutkitaan vuonna 2018: Antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja kloorifenolit. Seuraava näytteenottovuosi on Uraani määritetään jaksottaisen näytteen yhteydessä vuonna 2015 (*). Jos pitoisuus on alle 50 % raja-arvosta, eikä ole ilmeistä syytä sen nousemiselle, määritetään uraani jatkossa viiden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Seuraavat määritykset jätetään pois jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia bromaatti, koska pohjaveden käsittelyssä ei käytetä otsonointia trihalometaanit, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein torjunta-aineet, koska on selvitetty, että raakaveden muodostumisalueella ei käytetä torjunta-aineita HUOM. Tutkitaan kerran. radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos) hapettuvuus (CODMn-O2), koska mitataan TOC Jatkuvasta valvonnasta: alumiini, koska veden käsittelyssä ei käytetä alumiiniyhdisteitä eikä raakavesi ole alumiinipitoista nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Uukuniemen verkostoalue Talousvesi Uukuniemen verkostoalueelle ostetaan kokonaisuudessaan Kiteen kaupungin Kesälahden alueen vesihuoltolaitokselta. Y-tunnus Uukuniemen verkostoon johdettavaa vettä tutkitaan kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa Uukuniemen palvelutalolta ja lokakuussa Papinniemen leirintäalueelta. Näytteenottoon sovelletaan ns. jatkuvaa valvontaa. Heterotrofinen pesäkeluku määritetään kerran vuodessa verkostovedestä (*). Jaksottainen näyte Uukuniemen verkostovedestä otetaan 1 kertaa kahden vuoden väliajoin. 15

16 vaihtuvat näytteenottopisteet P3 ja P4 Jatkuva (huhtikuu ja lokakuu) Jaksottainen joka toinen vuosi (P3) huhtikuussa 5 vuoden välein Alla olevassa taulukossa on esitetty näytteenottosuunnitelma: Jatkuva, jaksottainen ja 5 vuoden välein tehtävät tutkimukset. Muuttujat Mikrobiologiset määritykset Escherichia coli Koliformiset bakteerit Enterokokit Heterotrofinen pesäkeluku (*) Kemialliset laatuvaatimukset Bentso(a)pyreeni Kadmium Kromi Kupari Lyijy Nikkeli Nitriitti Polysykliset aromaattiset hiilivedyt Kemialliset laatusuositukset Ammonium Mangaani Rauta ph Sähkönjohtavuus Sameus Haju ja maku Väri TOC Seuraavat muuttujat määritetään Kesälahden alueen vesihuoltolaitoksen verkostovedestä, koska näiden aineiden pitoisuudet eivät muutu verkostossa: Laatuvaatimukset: antimoni, arseeni, bentseeni, boori, 1,2-dikloorietaani, elohopea, fluoridi, nitraatti, seleeni, syanidit, tetrakloorieteeni, torjunta-aineet, trikloorieteeni, kloorifenolit, uraani. Laatusuositukset: alumiini, kloridi, natrium, sulfaatti Parikkalan kunta ja Imatran seudun ympäristötoimi saavat tutkimustulokset käyttöönsä. Bentso(a)pyreeni ja PAH yhdisteet määritettiin vuonna Pitoisuudet olivat alle 50 % raja-arvopitoisuudesta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset tehdään myöhemmin 5 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna Seuraavat määritykset jätetään pois Jaksottaisesta seurannasta: akryyliamidi, koska Kesälahden Marjoniemen vedenottamon veden käsittelyssä ei käytetä polyakryyliamideja epikloorihydriini, koska veden käsittelyssä tai laitemateriaaleissa ei ole käytetty epoksihartseja vinyylikloridi, koska vedessä ei ole todettu tri- tai tetrakloorieteeniä eikä materiaaleissa käytetystä PVC:stä liukene vinyylikloridia bromaatti, koska Kesälahden pohjaveden käsittelyssä ei käytetä otsonointia trihalometaanit, koska vettä ei desinfioida kloorikemikaalein torjunta-aineet, koska on selvitetty Kesälahden Marjoniemen vedenottamon käyttämästä raakavedestä, ettei pohjavedes- 16

17 sä ole torjunta-aineita Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä radioaktiivisuus (tritium ja viitteellinen kokonaisannos) hapettuvuus (CODMn-O2), koska mitataan TOC Jatkuvasta valvonnasta: alumiini, koska Kesälahden Marjoniemen vedenottamon veden käsittelyssä ei käytetä alumiiniyhdisteitä eikä raakavesi ole alumiinipitoista nitriitti, koska veden desinfiointiin ei käytetä klooriamiinia pesäkkeiden lukumäärä, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Pseudomonas aeruginosa, koska vettä ei myydä pulloissa tai säiliöissä Clostridium perfringens, koska raakavesi ei ole pintavettä Viranomaisnäytteiden näytteenottaja Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo viranomaisnäytteiden ottoa. Jos terveydensuojelu-viranomainen ei itse ota näytteitä, on terveydensuojeluviranomaisen varmistettava, että näytteenottaja on luotettava ja riittävän kokenut. Näytteenoton luotettavuuden varmistamisena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että valvontaviranomaisen edustaja ottaa jaksottaisen seurannan näytteet ja talousvettä toimittava laitos jatkuvan valvonnan näytteet. Ympäristöinsinööri ottaa jatkuvan valvonnan viranomaisnäytteet sekä ottaa jaksottaisen seurannan näytteet (kerran vuodessa) että kerran viidessä vuodessa otettavat näytteet. Vesilaitoksen henkilökunta on koulutettu näytteenottoon Käytettävät laboratoriot Valtioneuvoston asetuksen 1174/2006 elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousvesitutkimukset on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymässä akkreditoidussa laboratoriossa. Määrityksiin käytettävien menetelmien on oltava akkreditoituja, lukuun ottamatta sellaisia muuttujia, joille ei ole säädetty enimmäis- tai vähimmäismäärää taikka muuta numeerista arvoa (haju, maku, väri, TOC, sameus). Vesilaitoksen viranomaisvalvontaan tarkoitetut talousvesinäytteet tutkitaan laboratorioissa, joiden osalta on varmistettu, että niiden käyttämät menetelmät ovat talousvesille tarkoitetut: Kaikki jatkuvan valvonnan näytteet sekä jaksottaisen seurannan näytteet tutkitaan Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry. Hietakallionkatu 2, Lappeenranta PL 17, LAPPEENRANTA Puh Fa Työajan ulkopuolisissa kiireellisissä tapauksissa (jos ei henkilön normaalista työpuhelinnumerosta saa kiinni) Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimuksella on päivystysnumero Työaikana kiireellisistä näytteistä soitetaan toimistoon Muu suunnitelmallinen viranomaisvalvonta Kunnan terveydensuojeluviranomainen on valvontasuunnitelmassaan vuosille suunnitellut tekevänsä laitokselle tarkastuksia seuraavasti: Yksi tarkastus vuosittain, joka kohdistuu vedenottamoiden, vesitornin ja verkoston rakenteiden kuntoon, siisteyteen ja riskikohteisiin. 17

18 15. Poikkeukset Edellytykset poikkeukselle Vesilaitokselle ei voi myöntää poikkeusta mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittymisestä. Jos uusintatutkimuksellakin varmistettu kemiallisen laatuvaatimuksen ylitys on lievä, korkeintaan 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna, eikä välittömiä terveyshaittoja ole odotettavissa, kunnan terveydensuojeluviranomainen määrää vesilaitoksen hakemaan lääninhallitukselta poikkeusta kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä korjaustoimenpiteiden ajaksi. Jos poikkeama on merkitykseltään vähäinen ja tilanne voidaan korjata enintään 30 päivän kuluessa poikkeaman havaitsemisesta, ei lääninhallitukselta tarvitse hakea poikkeusta. Vain erityisen perustellusta syystä lääninhallitus voi myöntää poikkeuksen pitoisuudelle, joka on yli 1,5-kertainen raja-arvoon verrattuna. Kunnan terveydensuojeluviranomainen antaa vesilaitoksen tekemästä poikkeushakemuksesta lausunnon. Jos hakemuksessa esitetyt toimenpiteet veden laadun parantamiseksi edellyttävät muutoksia vedenhankinnassa, vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista hankitaan alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. Jos veden toimittajalle on myönnetty terveydensuojelulain 17 :ssä ja asetuksen 461/ :ssä tarkoitettu poikkeus, on tästä sekä poikkeuksen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä tiedotettava veden käyttäjille Laitoksen poikkeukset Laitoksella ei ole poikkeuksia kemiallisten laatuvaatimusten täyttämisestä. 16. Ohjelmasta ja tutkimuksista koituvat kulut ja maksut Vesilaitos maksaa valvontatutkimusohjelman laatimisesta, viranomaistutkimuksista ja käyttötarkkailututkimuksista koituvat kustannukset sekä mahdollisista tehostetun tarkkailun mukaisista lisätutkimuksista koituvat kustannukset. Muista kuin valvontatutkimusohjelmasta johtuvien kustannusten maksamisesta (esim. tutkimusprojekti, kartoitus tms.) sovitaan osapuolten kanssa erikseen. Mikäli viranomaistutkimusten lisääminen johtuu esim. raakaveden saastumisesta, maksaa vesilaitos tai kunnan terveydensuojeluviranomainen ensin tutkimuksista koituvat lisäkustannukset, jotka voidaan laskuttaa saastumisen aiheuttajalta. 17. Erityistilanteet Toiminta laatusuositusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä vedelle asetettuja laatusuosituksia, on laitoksen ilmoitettava siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, terveydensuojelu-viranomainen voi asettaa rajoituksia veden käytölle, esimerkiksi määrätä laitoksen ryhtymään korjaustoimenpiteisiin, antaa keittokehotuksen tai määrätä veden käyttökieltoon. Mikrobiologisten laatusuositusten ylittyessä laitoksen on ryhdyttävä heti toimenpiteisiin ylityksen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi. Riippumatta siitä, liittyykö ylitykseen terveyshaittaa vai ei, on veden käyttäjille tiedotettava veden laatusuositusten ylityksestä ja sen merkityksestä. Vedenkäyttäjille on tiedotettava varsinkin silloin, kun tilanne on ennakoitavissa 18

19 (esimerkiksi värin, sameuden tai raudan todennäköiset ylitykset verkoston huuhtelun yhteydessä). Esimerkkejä Jos talousvedessä todetaan koliformisia bakteereita, mutta E. coli- tai enterokokkibakteereita ei löydy, otetaan heti uusintanäytteet, vesilaitos ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin esiintymisen syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi (esimerkiksi kaivon kunnostus, pintavesien pääsyn estäminen vedenottamoon) sekä varautuu desinfioinnin käynnistämiseen, jos uusintanäytteistä löytyy veden saastumista osoittavia indikaattoribakteereita. Terveydensuojeluviranomainen alkaa valmistella veden keittokehotuksen antamista. Jos uusintanäytteistäkin löytyy koliformisia bakteereita ja jos ylitykseen voi liittyä terveyshaittoja, esimerkiksi koliformisten bakteerien määrä on korkea tai talousvettä käytetään paikoissa, joissa hygieniavaatimus on korkea (sairaalat, elintarviketuotanto), voidaan veden käytölle asettaa rajoituksia. Veden laatua tarkkaillaan tehostetusti, kunnes tilanne on normalisoitunut. Jos talousvedessä todetaan epätavallisen korkeita pesäkkeiden lukumääriä tai pesäkeluku on jatkuvasti korkea (>100 pmy/ml +22 C:ssa menetelmällä SFS-EN ISO 6222 määritettynä), selvitetään ja korjataan syy esimerkiksi verkostoa huuhtelemalla, ottamalla käyttöön desinfiointi tai lisäämällä desinfiointiaineen määrää. Jos terveydensuojeluviranomainen toteaa, että talousvedessä ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, voidaan veden jakelua jatkaa normaalisti verkoston huuhtelun / desinfiointitoimenpiteen jälkeen. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatusuosituksia, eikä vedestä terveydensuojeluviranomaisen selvityksen perusteella aiheudu terveyshaittaa, voi terveydensuojeluviranomainen silti edellyttää vesilaitokselta toimenpiteitä talousveden teknisesteettisen laadun parantamiseksi, jos veden käyttökelpoisuus huononee esimerkiksi siten, että vesi aiheuttaa tavallista nopeampaa korroosiota vesikalusteissa, värjää haitallisessa määrin tai aiheuttaa voimakasta hajua. Jos laatusuositusten ylittyminen aiheuttaa selkeitä teknisesteettisiä haittoja (esim. hajua, makua, väriä, sakkaa), on laitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi Toiminta laatuvaatimusten ylityksissä Jos talousvesi ei täytä mikrobiologisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ilmoitettava siitä välittömästi terveydensuojeluviranomaiselle. Terveydensuojeluviranomaisen ja vesilaitoksen on yhdessä selvitettävä viipymättä syy laatuvaatimusten ylittymiseen. Vesilaitoksen on korjattava tilanne pikaisesti. Jos talousvesi ei täytä kemiallisia laatuvaatimuksia, on vesilaitoksen ja terveydensuojeluviranomaisen selvitettävä yhdessä syy tähän ja ratkaistava, tarvitaanko välittömiä toimenpiteitä veden laadun korjaamiseksi. Tarpeen vaatiessa selvitys tehdään yhdessä asiantuntijalaitosten (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa. Jos laatuvaatimuksen ylittymisestä aiheutuu vaaraa veden käyttäjille, on vesilaitoksen korjattava tilanne pikaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nopeaan ja tehokkaaseen tiedottamiseen, joka tavoittaa kaikki vedenkäyttäjät. Vedenkäyttäjille on annettava viipymättä tarpeelliset ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jos kyseessä on mikrobiologisten laatuvaatimusten ylittyminen, laitos ryhtyy heti syyn selvittämiseksi ja poistamiseksi toimenpiteisiin. Ylityksen tultua tietoon tarkistetaan mahdolliset riskikohteet ja otetaan talousvedestä eri puolilta verkostoa, vesilaitokselta lähtevästä vedestä ja raakavedestä uusintanäytteet. Toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisesti korvaavan veden toimittamiseksi vedenkäyttäjille. Erityistilanteissa, joissa voi aiheutua terveyshaittaa, talousveden laatua tarkkaillaan tehostetusti mm. näytteenottoa lisäämällä niin kauan, että talousveden laatu täyttää vaatimukset ja syy laatuvaatimusten täyttymättömyyteen on selvitetty ja tarpeelliset korjaustoimenpiteet tehty. Jos laatuvaatimusten ylitys johtuu kiinteistön omista laitteista, kunnan terveydensuojeluviranomainen varmistaa, että kiinteistön omistaja ryhtyy toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. Veden käyttäjille annetaan ohjeet ja määräykset terveyshaittojen ehkäisemiseksi. 19

20 17.3. Toiminta vesivälitteisessä epidemiaepäilyssä ja epidemiassa Epidemioiden selvittämisestä ja ilmoittamisesta säädetään Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä 1365/2011. Toimenpiteet epidemiaepäilyssä kirjataan laitoksen erityistilanne-suunnitelmaan. Jos valvontatutkimus- tai käyttötarkkailututkimuksen tulosten perusteella talousvesi ei täytä veden laatuvaatimuksia tai veden käyttäjien ilmoitusten, tulvimisen tai jätevesivuodon perusteella epäillään, että veden laadussa on tapahtunut haitallisia muutoksia vastaava laitosmies tai yhdyskuntatekniikanpäällikkö ilmoittavat asiasta välittömästi puhelimitse: terveydensuojeluviranomaiselle: Imatran seudun ympäristötoimi puh (asiakaspalvelu) Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle, jos kyseessä on kemikaalionnettomuus. Puhelinvaihde (05) Virka-ajan ulkopuolella kiireelliset asiat: Lappeenrannan vuoromestari (05) , Imatran vuoromestari (05) , Laitosmies hankkii desinfiointiaineen Parikkalan kunnan Saaren palvelukeskuksen uimahallilta tunnin varoitusajalla ja ilmoittaa viipymättä terveydensuojeluviranomaiselle desinfioinnin aloittamisesta. Laitosmies tai ympäristöinsinööri ottaa näytteet epäillyltä saastuneelta alueelta mahdollisimman pian epidemiaepäilyn varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. Yhdyskuntatekniikanpäällikkö sopii ympäristöinsinöörin kanssa tiedottamisen ja veden käyttäjille annettavien ohjeiden yksityiskohdista. Mahdollinen saastunut verkostoalue selvitetään verkostokarttojen ja pumppaustietojen avulla, jotka löytyvät vesilaitokselta. Terveydensuojeluviranomainen tai Parikkalan kunta ottaa mahdollisimman pian ja toimittaa laboratorioon uusintanäytteen / näytteet epäillyltä saastuneelta alueelta / verkostoon lähtevästä vedestä epidemiaepäilyn varmistamiseksi tai poissulkemiseksi. 18. Tiedottaminen ja raportointi Valvontatutkimustulosten lähettäminen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle normaalitilanteissa Laboratorion kanssa on sovittu, että viranomaisnäytteiden valvontatutkimustulokset lähetetään sekä terveydensuojeluviranomaiselle että vesilaitokselle. Laboratorion kanssa on sovittu, että mikrobiologisten laatuvaatimusten ylityksissä laboratorio tiedottaa välittömästi asiasta puhelimitse terveydensuojeluviranomaiselle (joka ilmoittaa välittömästi vesilaitokselle). Laboratorio lähettää viranomaisnäytteiden valvontatutkimustulokset sekä terveydensuojeluviranomaiselle että vesihuoltolaitokselle. Raakavesinäytteiden tutkimustulokset lähetetään lisäksi Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle. Kesälahden terveydensuojeluviranomainen valvoo Kesälahden vesilaitosta ja sen jakamaa vettä ja lähettää Uukuniemelle toimitetun veden laatutiedot Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja Parikkalan kunnan vesihuoltolaitokselle. Parikkalan kunnan terveydensuojeluviranomainen toimittaa puolestaan Uukuniemen vedenlaatutiedot Kesälahden kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja vesihuoltolaitokselle. Mikrobiologisten laatuvaatimusten ylityksistä laboratorio tiedottaa välittömästi asiasta puhelimitse Parikkalan verkostovettä valvovalle terveydensuojeluviranomaiselle ja vesilaitokselle. Laboratorio antaa myös epävirallista ennakkotietoa mahdollisista mikrobiologisista laatuvaatimusten ylityksistä jo ennen kuin tulokset ovat valmiita. 20

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Ohje talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Valvira kiittää Oikeusministeriötä ja Edita Publishing Oy -yhtiötä oikeudesta julkaista Finlex- verkkosivustolla olevasta alkuperäisestä STM asetuksesta 461/2000 ja em. asetuksen muutoksesta (STM asetus

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta

Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta 28.5.2007 Ohje talous- tai allasvesihygieenisen osaamisen osoittavan todistuksen suorittamisesta Yleistä Talousvettä toimittavassa laitoksessa tai uimahalleissa ja kylpylöissä tai vastaavissa työskentelevällä,

Lisätiedot

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta

Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Terveydensuojelulain muutokset talousveden osalta Raili Venäläinen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Ympäristöterveyden yksikkö Talousveteen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet

Talousvesiasetuksen soveltamisohje. Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Talousvesiasetuksen soveltamisohje Osa II Säännöskohtaiset soveltamisohjeet Ohje 5/2015 Ohje 5/2015 2 (71) Osa II Sisällys 1. Asetuksen tarkoitus... 4 2. Soveltamisala... 4 3. Määritelmät... 8 4. Talousveden

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1 Testausseloste 2013-3904-1 1(2) Vesinäyte 16.10.2013 Maksaja Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Vesilaitos Ostolaskujen käsittely PL 77 PL 313 28401 Ulvila 28601 Pori Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi

Käyttäjien määrä. Muu Pintavesi Yhteensä Etelä- Suomi Altia Oyj * Nurmijärvi Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Käyttäjien määrä Toimitetun talousveden määrä (m 3 /d) Allas/ sadetettu

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje Päivi Aalto 18.1.2016 Terveydensuojelulaki Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa alukset ja antaa terveyssäännöstön liitteen 3 mukaisen todistuksen

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta

Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ohje talousvesiasetuksen soveltamisesta Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Vanhan talousvesiasetuksen (461/2000)

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä. Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Muutokset talousvesiasetuksessa (461/2000) ja juomavesidirektiivissä Raili Venäläinen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousveteen liittyvän lainsäädännön muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 15.9.2014 14-6583 #5 1 (4) Tervon kunta Vesilaitos Korhonen Jukka (email) Tervontie 4 72210 TERVO Tilausnro 179362

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Ammoniakki, aktiivikeräys arv-16 Methods of air sampling and analysis, 3rd

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö. Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö. Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola Eurofins Scientific Finland Oy, Kokkola PL 1100 (Kemirantie 1) 67101 KOKKOLA Puh. 0447819001 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Anaerobiset

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT

Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Talousvesiasetuksen soveltamisohje Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Aikatauluja Valviran verkossa vanhentuneen talousvesiasetuksen

Lisätiedot

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä

Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä Liite 1. Yhteenveto talousvettä toimittavista laitoksista 2014. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä DWID (käytetään EUraportoinnissa) Laitos Sijainti Allas/ sadetettu

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset

Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Oulu Vantaa. Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2016 20.-21.9. Oulu 11.-12.10. Vantaa Terveydensuojelulain muutokset ja niiden vaikutukset Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Elintarvike- ja vesilaboratorio Kallionkatu 10-16 C 11100 Riihimäki EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

YHTI 2B Laboratoriot

YHTI 2B Laboratoriot YHTI 2B Laboratoriot Heli Laasonen heli.laasonen@valvira.fi / yhti@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira

YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira YHTI 2B: Talousvesi- ja uimavesinäytteiden sähköinen siirto Heli Laasonen Ylitarkastaja, FT (kemia) Valvira yhti@valvira.fi 5.2.2016 Heli Laasonen 1 Mikä on YHTI 2B? YHTI 2B : talous- ja uimavesien viranomaisnäytetietojen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Joensuun laboratorio Jokikatu 8 80220 JOENSUU Puh. 017 2647200 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, ja aktino), pitoisuus

Lisätiedot

Käyttäjien määrä. Hollolan vesihuoltolaitos c/o Aqua Palvelu Oy Hollola, Salpakangas

Käyttäjien määrä. Hollolan vesihuoltolaitos c/o Aqua Palvelu Oy Hollola, Salpakangas Taulukko 1. Yhteenveto EU:lle raportoivista vedenjakelualueista (ns. EU-laitos) vuonna 2015. * elintarviketeollisuus käyttää yli 50 % laitoksen toimittamasta vedestä DWID (käytetään EUraportoinnissa) EU:lle

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA

UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2011 UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA UIMAVESIPROFIILI HEIKINPOHJAN UIMARANTA, SAVONLINNA 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Perustelumuistio Lainsäädäntöneuvos Luonnos 6.3.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA

Lisätiedot

Allasvesihygienia Aquapäivät

Allasvesihygienia Aquapäivät Allasvesihygienia Aquapäivät 26.-27.8.2016 Uima-allasveden laatuvaatimukset ja laadunvalvonta Ilpo Johansson tekninen asiantuntija Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry Elimäenkatu 20 A 00510 Helsinki

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. Sisäinen menetelmä, suoraviljelytekniikka. akkr ISO :2013, suora mikroskopointi

Pvm/Datum/Date akkr ISO Sisäilmanäyte. Sisäinen menetelmä, suoraviljelytekniikka. akkr ISO :2013, suora mikroskopointi 1 Metropolilab Oy Viikinkaari 4 00790 Helsinki Puh. 010 391 350 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Ammoniakki, aktiivikeräys arv-16 Methods of air sampling and analysis, 3rd

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi - haitalliset aineet Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira jaana.kilponen@valvira.fi Talousvesiasetus

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (5) Keuruun kaupunki Keuruun Vesi Väliaho Seppo Kantolantie 6 42700 KEURUU Tilausnro 278531 (0KEURUU/Tal.vesi), saapunut 14.12.2016, näytteet otettu 13.12.2016 Näytteenottaja: Jukka Kulmala/Mika Väle

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu OULU OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAPORTTI 6/2009 Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 PROJEKTIN TOTEUTUS... 2 POHJATIETOA... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA RAJA-ARVOT... 3

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA UIMAVESIPROFIILI - TAKAJÄRVEN UIMARANTA Kemin liikuntapalvelut on yhteistyössä terveystarkastajien kanssa laatineet Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 177/2008 mukaisen uimavesiprofiilin Kemin Takajärven

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES

UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes UIMAVESIPROFIILI SATAMAN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Sataman uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily Vesi-isännöinti ratkaisuna pienehköjen laitosten resurssipulaan Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily 2016 22.-23.9.2016 Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaitosten käsitteistä 2. Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI 1/8 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: HONKALAHTI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2014 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Valvontatutkimusohjelma Raision kaupungin vesihuoltopalveluille alkaen

Valvontatutkimusohjelma Raision kaupungin vesihuoltopalveluille alkaen Valvontatutkimusohjelma Raision kaupungin vesihuoltopalveluille 1.3.2012 alkaen Päivitetty 15.10.2013 Lukijalle... 3 1. Laitoksen yhteystiedot... 5 2. Organisaatio, hallinto ja henkilöstö... 5 3. Hygieniaosaaminen...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012 1 (3) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 147962 (WVELKUA/Verkosto), saapunut 15.8.2012, näytteet otettu 15.8.2012 (12:10) Näytteenottaja: Pirjo Stark

Lisätiedot

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA

TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Toimivallan siirtäminen 1.10.2016 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA Ympäristöterveydenhuollon jaosto päättää siirtää

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA

UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA 3.12.2012 UIMAVESIPROFIILI RANTAKYLÄN UIMAPAIKKA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Perusturvalautakunta esityslistan liite Perusturvalautakunta 10.12.2008 esityslistan liite Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS

Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS O.Zacheus, THL UIMAVESIPROFIILI - 16.4.2010 Saap. 22.2.2011 Dnro s66/2011 saap. 28.2.2011 Dnro s75/2011 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja

Lisätiedot

KANGASNIEMEN VESIHUOLTOLAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA SEKÄ SYVÄLAHDEN JA POHJANIEMEN POHJAVESIALUEIDEN TARKKAILUOHJELMA

KANGASNIEMEN VESIHUOLTOLAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA SEKÄ SYVÄLAHDEN JA POHJANIEMEN POHJAVESIALUEIDEN TARKKAILUOHJELMA KANGASNIEMEN VESIHUOLTOLAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA SEKÄ SYVÄLAHDEN JA POHJANIEMEN POHJAVESIALUEIDEN TARKKAILUOHJELMA VOIMASSA 1.1.2016-31.12.2020 Laatinut ympäristötarkastaja Jouni Lintunen 17.6.2016

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma

Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma Nummimäen vesiosuuskunta varautumissuunnitelma 30.12.2016 Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä: Laatimiseen osallistuneet yhteistyötahot: Hanna Nieminen, hankekoordinaattori, Nurmijärven

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 1 (5)

Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö liite II / 1 1 (5) 1 (5) Julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot (lasten ja nuorten kohteet: kerhoja nuorisotilat, leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot) Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet

Lisätiedot