Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset"

Transkriptio

1

2 BH60A0900 Ympäristömittaukset Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset Heli Sirén LUT Kemia

3 Sisältö 1. Taustaa 2. Vesinäytteenottoa 3. Vesistä määritettävät yhdisteet 4. Laatuvaatimuksista 5. Kenttämittaukset 6.On-line menetelmistä ja laitteista 7. Yhteenveto 8. Viitteet

4 Commission Directive 2009/90/EC on technical specifications for chemical analysis and monitoring of water status. The Commission Directive laying down, pursuant to Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council, technical specifications for chemical analysis and monitoring of water status has been adopted and enters into force on 21 August The objective of this Directive is to establish common quality rules for chemical analysis and monitoring of water, sediment and biota carried out by Member States.

5 YMPÄRISTÖN VEDET -talousvedet -juomavedet -laitosten jätevedet -teollisuuspäästövedet -pilaantuneet maa-alueet ja sieltä suotuvat vedet -jätteenkeräysalueiden suodosvedet -maatalouden tuottamat vedet -teollisuusvedet: mm. puu- ja paperi-, metalli-, biokemian ja petrokemian teollisuus

6 VESIEN KONTAMINOITUMINEN Yhdisteen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet vaikuttavat sen leviämiseen, kulkeutumiseen, imeytymiseen ja myrkyllisyyteen MITÄ ONGELMIA LUONNOSSA? vesien happamoituminen hapenpuute humusmuodostuksen tehostuminen Paikallinen kontaminoituminen mm. sedimentoituminen Kontaminaation leviäminen laimeneminen, tuhoava vaikutus mahdollisesti pitemmälle etäisyydelle päästökohteesta

7 POHJAVEDEN KEMIALLISEEN KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT pohjavesi on liuos, joka koostuu vedestä ja elektrolyyteistä (anionit, kationit ja humus) elektrolyyttien määrä Suomen pohjavesissä on alhainen n mg/l pohjaveden laatu riippuu ilmakehän veden ominaisuuksista ja geologisista tekijöistä merivesi, eliötoiminta ja ihmisen vaikutus vaikuttavat myös pohjaveden laatuun sadevesi reagoi maaperässä ja sen kemiallinen luonne muuttuu, joten pohjaveden sisältämien aineiden määrä ja laatu riippuu veden viipymästä maan alla ja sadeveden reaktioista maankamarassa Veden haihtuminen lisää yhdisteiden pitoisuuksia maa- ja pohjavesissä s.e. pohjavesi on väkevintä kesällä haihtumisen ollessa suurinta maatumisessa tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka vaikuttavat pohjaveden laatuun erilaisia puskurireaktioita, joissa happaman laskeuman ja orgaanisten happojen vaikutus yleensä neutraloituu (orgaanisen ja mineraaliaineksen pinnalla olevat vaihtokykyiset ionit) puskuriliuos = liuos jossa ph ei muutu vaikka siihen lisätään vety- tai OH- ioneja

8 VESIEN ph Järvien ph on alentunut arvosta 7,0 parin ensimmäisen vuosituhannen aikana jäätikön sulamisen jälkeen. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana ph on alentunut joissain järvissä alle ph 5,0, mikä on vaarallinen monille veden ekosysteemeille. Happamoituneita vesistöjä on eniten Etelä-Norjassa, Lounais-Ruotsissa ja itäosissa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomessa on happamoituneita metsäjärviä eteläisellä ja lounaisella rannikkoseudulla. sijaitsevat

9 POHJAVEDEN LAATUUN VAIKUTTAVAT MERELLISET TEKIJÄT vaikuttavat merten rannikoilla ja suolajärvien alueella Suomessa merellisillä tekijöillä on vaikutusta rannikoilla ja aikoinaan suolaisen meriveden alla olleilla alueilla merellisiä ioneja pohjavedessä ovat kloridi, sulfaatti, natrium, kalsium ja magnesium suolaista pohjavettä saattaa maa- ja kallioperässä olla myös ns. reliktisenä merivetenä l. jäännösmerivetenä reliktinen suolainen vesi on todennäköisesti peräisin n v. sitten muodostuneista merisedimenteistä, joissa Na- ja Cl-pitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin nykyisessä merivedessä etenkin rannikoilla ja saaristossa on suolaista merivettä kallioperän raoissa suolaisen kallioraoissa olevan meriveden päälle voi syntyä makeaa maaperän pohjavettä

10 IHMISTOIMINNAN VAIKUTUS POHJAVEDEN LAATUUN pistekuormitus esim. tehdas, kaatopaikka, öljysäiliö diffuusikuormitus hapan sade, torjunta-aineet yms.) tyypillisiä ihmisen toiminnasta peräisin olevia aineita pohjavedessä ovat nitraatit, kloridit, kalium, natrium, rauta, sinkki, kupari ja nikkeli

11 JÄRVIVEDET Suomessa on paljon herkkiä järviä, jotka kestävät vain vähän rikin ja typen vuosilaskeumaa. Suomen järvissä on keskimääräistä korkeammat orgaanisen aineen konsentraatiot kuin Pohjois-Amerikan järvissä MIKSI? Etelä-Suomen järvissä hapan laskeuma on suurempi kuin muualla Suomessa. Järvivesissä on suuremmat emäskonsentraatiot MIKSI?

12 PÄÄSTÖT: VALUMAVEDET Pohjavesien laatu saattaa häiriintyä teollisuuspäästöistä ja luonnonilmiöistä

13 PÄÄSTÖT: Kotitalous ja teollisuus Pesuaineet - boori, zeoliitit, fosfaatit -metallien kompleksointi -proteiinien kompleksointi ja denaturointi Boorihappo kompleksoi metalleja saattaa poistaa maaperästä metalleja vesistövesiin (kompleksoituminen) kulkeutuvat vesistöön

14 PÄÄSTÖT: Rikkiyhdisteet Rikin esiintyminen vesissä on yleensä peräisin teollisuuspäästöistä. Teollisuudessa rikkiä käytetään esimerkiksi lannoitteisiin, mustaan ruutiin, laksatiiveihin, tulitikkuihin, hyönteis- ja sienimyrkkyihin ja rikkihapon valmistukseen. Vesistöissä kasvit kehittävät rikistä dimetyylisulfidia Ei liukene veteen! Valtamerissä sitä vapauttaa kasviplankton. Ilmakehässä dimetyylisulfidi hapettuu rikin oksideiksi. Rikkihappo osallistuvat pilvien syntyyn.

15 PÄÄSTÖT: Typen alkuperä vedessä Nitraatti (NO 3- ) tai nitraatti-typpi (NO 3- -N) Juomavedessä nitraatti on yleensä peräisin lannoitteista tai eläinten ja ihmisten jätteistä. Nitraattipitoisuudet ovat korkeimmillaan alueilla, joissa on esim. maataloutta. Nitraatti on primaaristandardi juomavedessä. Se suojaa terveydellisesti kaikkein heikompia ihmisiä (vastasyntyneet, raskaana olevat).

16 Taustaa vesien seurantaan käytetystä analytiikasta Analytiikan avulla seurataan veden ainetaseiden muutoksia sekä pitkässä että lyhyessä mittakaavassa Jaottelu: biologinen, epäorgaaninen ja orgaaninen monitorointi sekä erityisseurattavien yhdisteiden monitorointi Epäorgaaniset anionit ja kationit: pitoisuusseuranta pohjavesistä, joki-, järvi-, lähde-, pinta-, meri- ja jätevesistä sekä kontaminoiduista vesistä (sadevesi ja luminäytteet) Organiset yhdisteet: pitoisuusseurannnassa fenolit ja niistä syntetisoituneet halogenoidut yhdisteet, pestisidit, herbisidit, fungisidit, pinta-aktiiviset aineet, yleisesti halogenoidut orgaaniset yhdisteet Radioaktiiviset yhdisteet: pitoisuusseuranta, päästö- ja varastointiseuranta luonnossa

17 Vesien sensori- ja puhdistusteknologian kehittäminen -perustuu analytiikalla saatuu tietoon vesien likaisuudesta Huom. kaikkia yksikköoperaatioita ei ole otettu kavioon mukaan

18 Näytteenoton tarkoitus Näytteenoton tarkoituksena on valita näyte tutkittavasta alueesta tai kokonaisjoukosta, koska kokonaisuutta (esim. järvi, lähde) ei voida tutkia tai mitata mittalaitteilla ja analysaattoreilla. Näytteen on oltava mahdollisimman edustava, eli sellainen, jonka ominaisuudet ovat keskimäärin alueen kaltaiset. Näytteenottoon liittyy eri aloilla tarkkoja vaatimuksia, ohjeita ja standardeja, joiden mukaan on toimittava. Näytteenoton merkitystä tutkimukselle harvoin korostetaan liikaa.

19 Näytteenoton tarkoitus Hyvin suunnitellulla näytteenotolla varmistetaan, että tutkimukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa näytteen valmistuksen ja analyysin tarkkuustasolla.

20 Näytteen stabiilisuus Näytteessä voi tapahtua hyvin monenlaisia muutoksia ennen analyysi, koska erilaisia näytetyyppejä on erittäin paljon. Esimerkkeinä erilaisista näytetyypeistä voidaan mainita Vesinäytteet pintavesi (järvet, joet, sadevesi) pohjavesi jätevesi Näytetyyppien vaihtelun vuoksi tarvitaan erityisvälineitä. Tällä pyritään siihen, että otettu näyte olisi mahdollisimman edustava. Näytteestä määritettävät aineet ja niiden pitoisuustasot asettavat näytteenotolle myös omat vaatimuksensa.

21 Vesinäytteenoton standardisointi Standardisointi käsittää näytteenoton: pinta- ja pohjavesistä, vedenjakelujärjestelmistä, lietteistä ja sedimenteistä, näytteenoton suunnittelun, näytteiden käsittelyn, kestävöinnin, kuljetuksen

22 Veden laadun näytteenottostandardit ISO/TC 147 Water quality/ SC 6 Sampling (general methods) SFS-EN :1994 Water quality - Sampling - Part 1: Guidance on design of sampling programmes (ei painettu SFS-standardina) (ISO :1980) ISO :2006 Water quality - Sampling - Part 1: Design of sampling programmes SFS-EN :1993 Water quality - Sampling - Part 2: Guidance on sampling Techniques (ei painettu SFS-standardina) (ISO :1991) SFS-EN ISO :2004 Water quality - Sampling - Part 3: Guidance on the preservation and handling of samples (ISO :2003) ISO :1987 Water quality -- Sampling -- Part 4: Guidance on sampling from lakes, natural and man-made ISO :2006 Water quality -- Sampling -- Part 5: Guidance on sampling of drinking water from treatment works and piped distribution systems ISO :2005 Water quality -- Sampling -- Part 6: Guidance on sampling of rivers and streams ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 7: Guidance on sampling of water and steam in boiler plants ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 8: Guidance on the sampling of wet deposition ISO :1992 Water quality -- Sampling -- Part 9: Guidance on sampling from marine waters ISO :1992 Water quality -- Sampling -- Part 10: Guidance on sampling of waste waters ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 11: Guidance on sampling of groundwaters

23 Vesinäytteenoton laadunvarmistus Pintaveden, talousveden, jäteveden ja meriveden manuaalisen näytteenoton laadunvarmistusmenettely on esitetty standardissa ISO :1998 -rinnakkaisnäytteiden keruu -kenttänollanäytteet -näytteessä tapahtuvien muutosten arviointi TemaNord 1997:590 -suosituksia kenttätyöskentelyn laadunvarmistukseen

24 VESINÄYTTEENOTTO Taustaa Esimerkki maataloudessa syntyvistä ympäristöön siirtyvistä vesistä Uudistunut elintarvikelaki ja sen nojalla annettu asetus alkutuotannon tuoteturvallisuuden varmistamiseksi velvoittaa niitä viljelijöitä, joilla kasteluvesi päätyy suoraan kasvin syötävien osien pinnoille, tutkituttamaan laboratoriossa kasteluveden laadun vähintään kolmen vuoden välein. Sama tutkimusvelvoite koskee myös niitä yrityksiä, jotka pesevät tuotteet tai jäähdyttävät kuumennetut elintarvikkeiksi luokiteltavat tuotteet vedellä. Tuotteiden pesu- ja jäähdytysvesi on Escherichia coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien osalta täytettävä Sosiaali- ja Terveysministeriön pienten yksiköiden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

25 Juomaveden desinfioinnin sivutuotteet Trihalometaanit Bromodikloorimetaani Klooratut furanonit Halogenoidut etikkahapot Bromaatti Kun raakavettä desinfioidaan talousvedeksi, veteen syntyy epäpuhtauksia, jos raakavesi sisältää epäpuhtauksien lähteeksi sopivaa orgaanista ainesta. Pintavesi (joki- ja järvivesi) sisältää eniten tällaisia aineita, kuten humusta. Pohjavedessä (kaivovesi) niitä on vähiten. Mitä puhtaampaa raakavesi on, sitä vähemmän syntyy epäpuhtauksia. Kun desinfiointiin käytetään tavallisinta desinfiointitapaa, kloorausta, veteen syntyy erilaisia kloorattuja yhdisteitä kloorin reagoidessa orgaanisen aineen kanssa. Humuspitoisesta pintavedestä kloorattu juomavesi saattaa sisältää pieniä määriä satoja erilaisia epäpuhtauksia. Jos vedessä on bromidia, syntyy myös bromattuja epäpuhtauksia. Talousvettä voidaan desinfioida myös muilla menetelmillä, mm. otsonoimalla. Otsonointi saattaa myös tuottaa haitallisia sivutuotteita. Bromipitoista vettä otsonoitaessa syntyy mm. bromaattia. Kloorauksen yhteydessä syntyvistä epäpuhtauksista ehkä eniten on tietoa trihalometaaneista, klooratuista furanoneista ja halogenoiduista etikkahapoista. Niiden epäillään aiheuttavan terveyshaittoja, lähinnä vähäisen syöpäriskin.

26 Ohjeita ympäristöstä vesinäytteenottoa varten (epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet) Ota yhteyttä vesinäytteitä analysoiviin laboratorioihin ja tilaa vesinäytepullot. Vesinäytteitä analysoivat esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, Novalab Oy ja Viljavuuspalvelu Oy. Vesinäytettä otettaessa tartu näytepulloon alaosasta, jotta pullon suuosa ei likaantuisi ja liu uta pullo ylösalaisin veden alle noin cm:n syvyyteen. Liikuta näytepulloa itsestäsi poispäin. Varo veden sekoittumista ja pohjamudan joutumista pulloon. Jos näyte otetaan virtaavasta kohdasta, pidetään pullon suu vastavirtaan päin. Älä täytä pulloa kokonaan, vaan jätä siihen hiukan ilmatilaa. Kun näyte on otettu, sulje pullo välittömästi korkilla. Korkkia suljettaessa on pidettävä huolta, ettei käsistä päädy likaa korkin sisäpinnalle. Lähetä tai kuljeta näyte heti analysoitavaksi. Näyte tulee olla analyysilaboratoriossa 12 tunnin sisällä näytteen otosta

27 Yleistä Ympäristövedestä (esim. kaivo) vesinäytteenotto bakteerien selvittämiseen Litran ja puolen litran muovipulloon jätetään hieman (3-4 cm) ilmatilaa, jotta vettä voidaan sekoittaa pulloa kääntämällä. Bakteeripullo Bakteeripulloina käytetään 250 ml:n kirkasta lasipulloa. Pullo on steriloitu autoklaavissa 15 minuutin ajan lämpötilassa 121 C. Bakteeripullon korkkia ja kaulaa suojaa alumiinifolio. Folion tarkoituksena on estää korkkia likaantumasta sisältä tai ulkoa, kun korkkia käsitellään tai kun korkki lasketaan käsistä pulloa täytettäessä. Foliota pidetään korkin ympärillä ennen näytteenottoa, näytteenoton aikana ja näytteenoton jälkeen (poistetaan vasta laboratoriossa). Bakteeripullon korkkia ja kaulaa suojaa alumiinifolio. Folion tarkoituksena on estää korkkia likaantumasta sisältä tai ulkoa, kun korkkia käsitellään tai kun korkki lasketaan käsistä pulloa täytettäessä. Foliota pidetään korkin ympärillä ennen näytteenottoa, näytteenoton aikana ja näytteenoton jälkeen (poistetaan vasta laboratoriossa). Korkki on sijoitettava näytteenoton ajaksi siten, että se ei pääse likaantumaan. Pullon sisään ei saa laittaa näytteenottimen letkua tai muuta letkua. Pullon suuhun ei saa koskea. Pulloa ei huuhdota näytevedellä.bakteeripulloon jätetään noin viidesosa ilmatilaa. Suositellaan, että ennen bakteerinäytteenottoa kädet pestään huolellisesti ja kuivataan tai käytetään kertakäyttökäsineitä.

28 Bakteerinäyte vesistöstä (meri, järvi, joki, puro, oja) Näytteenottimen tyhjennysletkun päätä ei viedä pulloon, vaan vettä valutettaessa letkun päätä pidetään pullon suun yläpuolella. Jos näyte otetaan veden pinnalta ja pintaan on helppo ylettyä. Jos vesisyvyys ei riitä näytteenottimen käyttämiseen, näyte voidaan ottaa suoraan pulloon (kuten edellä on kerrottu):pullo upotetaan suu alaspäin nopeasti cm syvyyteen, käännetään vastavirtaan päin ja täytetään tilavuudesta neljä viidesosaa. Seisovassa vedessä pulloa liikutetaan poispäin näytteenottajasta. Uimarannoilla Näyte suositellaan otettavaksi muutaman metrin päästä rannasta ja noin 20 cm syvyydestä.

29 Bakteerinäyte kaivosta Käsipumpulla varustetusta kaivosta näyte otetaan kuten vesijohtovedestä. Jos näyte otetaan suoraan kaivosta (kuilukaivosta), voidaan käyttää vesistönäytteenotinta tai näyte voidaan ottaa vedennostoon normaalisti käytetystä astiasta. Vesistönäytteenotinta käytettäessä näyte otetaan noin 0,5 metrin etäisyydeltä kaivon pohjasta (tai mahdollisen pumpun pohjaventtiilin tasolta). Vesistönäytteenotinta käytettäessä on varottava, ettei kaivon pohjalla olevaa kiintoainetta sekoiteta veteen. Bakteerinäyte pohjavesiputkesta Putkinäytteenotinta käytettäessä vesi kaadetaan näytteenottimesta suoraan pulloon ilman väliletkua tai suppiloa. Pumppua käytettäessä pullo täytetään suoraan pumpun poistoletkusta virtaavasta vedestä.

30 Bakteerinäyte jätevesistä Bakteerinäyte otetaan kertanäytteenä lähtevästä vedestä. Näyte kaadetaan suoraan näytteenottimesta pulloon ilman väliletkua tai suppiloa. Näytteiden säilytys: Näytteet on suojattava valolta kaikissa vaiheissa. Jos kuljetusaika on yli 4 tuntia, näytteet on säilytettävä viileässä (2-8 C). Näytteenoton ja analysoinnin välinen aika ei saa viileässä säilytettäessäkään ylittää 24 tuntia. Näytteet eivät saa jäätyä kuljetuksen aikana. Viitteet: standardi SFS 3951/1984

31 Happinäytteen ottaminen vesistöstä (meri, järvi, joki, puro, oja) Näyte otetaan vesistönäytteenottimella siten, ettei näytteenottimeen jää ilmaa. Matalasta vedestä, jossa näytteenotinta ei voida käyttää, näyte voidaan ottaa muoviastialla, jonka pohjaan on kiinnitetty kapea letku. Näytteenottimen tyhjennysletkun pää viedään happipullon pohjalle. Vettä annetaan valua yli pullosta vähintään kaksi kertaa sen tilavuus, jotta ensimmäisenä pulloon tullut kuplittunut ja ilmastunut vesi vaihtuu pois. Vettä juoksutetaan koko ajan, kun letku nostetaan pullosta. Jos varsinaista vesistönäytteenotinta ei voida käyttää matalan syvyyden tai veden vähyyden vuoksi (mm. pienet purot tai ojat), näyte voidaan ottaa veden pinnalta varovasti suoraan pulloon.

32

33 Vesinäytteenoton standardisointi

34 Vesinäytteenoton standardisointi/biologinen tutkimus Kasvualustojen testaus SFS-ISO 9998 Vesitutkimukset. Vesitutkimuksissa mikrobiologisissa pesäkelaskutekniikoissa käytettävien kasvualustojen arviointi painos Putkimenetelmä SFS 4447 Putkimenetelmä veden mikrobiologisessa tutkimuksessa painos Vesinäytteenotto SFS 3951 Vesinäytteenotto mikrobiologista tutkimusta varten painos Heterotrofiset bakteerit SFS-EN ISO 6222 Veden laatu. Viljeltävien mikro-organismien lukumäärän laskeminen. Pesäkelasku siirrostamalla agar-ravintoalustaan painos

35 Vesinäytteenoton standardisointi Koliformiset bakteerit ja E.coli SFS-EN ISO Veden laatu. Escherichia colin ja koliformisten bakteerien toteaminen ja laskeminen. Osa 1: Kalvosuodatusmenetelmä painos SFS 3016 Veden laatu. Veden koliformisten bakteerien kokonaismäärän määritys kalvosuodatus menetelmällä painos SFS 4088 Veden laatu. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien lukumäärän määritys kalvosuodatusmenetelmällä painos SFS-EN ISO Vedenlaatu Escherichia colin ja koliformibakteerien havaitseminen ja laskeminen. Osa 3: Pienen mittakaavan MPN (todennäköisin lukumäärä) liuosmenetelmä Escherichia colin havaitsemiseen pinta- ja jätevesistä painos SFS 4089 Veden koliformisten bakteerien lukumäärän määritys putkimenetelmällä painos

36 Vesinäytteenoton standardisointi Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO Veden laatu. Suolistoperäisten enterokokkien havaitseminen ja laskeminen. Osa 2: Kalvosuodatusmenetelmä painos SFS-EN ISO Veden laatu. Suolistoperäisten enterokokkien havaitseminen ja laskeminen. Osa 1: Pienen mittakaavan MPN (todennäköisin lukumäärä) liuosmenetelmä pinta- ja jätevesille painos SFS 3015 Veden fekaalisten streptokokkien lukumäärän selvitys putkimenetelmällä painos Mikrosienet SFS 5507 Vesitutkimukset. Mikrosienten määritys kalvosuodatusmenetelmällä painos

37 Vesinäytteenoton standardisointi, Klostridit SFS-EN Veden laatu. Sulfiittia pelkistävien anaerobien (klostridit) itiöiden määritys. Osa 1: Rikastus nestemäisessä kasvualustassa painos SFS-EN Veden laatu. Sulfiittia pelkistävien anaerobien (klostridit) itiöiden osoitus ja lukumäärän määritys. Osa 2: Kalvosuodatusmenetelmä painos Pseudomonas aeruginosa SFS-EN Veden laatu. Pseudomonas aeruginosan havaitseminen ja lukumäärän määritys kalvosuodatustekniikalla painos Bakteriofaagit SFS-EN ISO Veden laatu. Bakteriofaagien havaitseminen ja laskeminen. Osa 1: F-spesifisten RNAfaagien laskeminen painos SFS-EN ISO Veden laatu. Bakteriofaagien havaitseminen ja laskeminen. Osa 2: Somaattisten kolifaagien laskeminen painos

38 Analyysit kentällä koeputkireaktioita? Näytteenotto ei tähtää silmällä todennettaviin reaktioihin, vaan analyysilaitteilla tehtäviin selvityksiin, jolloin käytetään erityissensoreita yhdisteiden tunnistamiseen. Litrassa vettä on haitta-aineiden määrät yleisesti osaa grammasta. Tutkittava vesimäärä on suuri, jotta tutkittavia aineita saadaan riittävän paljon määritykseen.

39 Analyysimenetelmät: pikamittauksia ja erotusmäärityksiä Erotus: Esikäsitellyn kaupallisen dieselpolttoaineen GC-EI-MS-kromatogrammit

40 Erotus: Esikäsitellyn kaupallisen dieselpolttoaineen tunnistus

41 Kenttätyöskentely edellyttää Näytteenottajat pätevöityvät koulutuksen ja kokemuksen kautta. Näytteenotto- ja menetelmäohjeet Ohjeet mittareiden kalibrointiin Ohjeet näytteenottimien puhdistuksesta Ohjeet näytteiden kestävöinnistä, kuljettamisesta ja säilyttämisestä Näytteenottajalla tulee olla asianmukaiset tilat välineiden puhdistusta, korjausta ja työvälineiden säilyttämistä varten. Tilaa tulee olla näytteiden esikäsittelyä ja kirjausta varten. Finas S51/2000

42 Kentällä tehtävät mittaukset Näytteenoton yhteydessä tehdään usein mittauksia, joille tulee olla kirjalliset ohjeet (vrt. edellä esitetty taustamateriaali) Näytteenotossa on tilanteita, joihin ei löydy hyvää ratkaisua. Kuitenkin löytyy aina ratkaisu, jolla päästään resursseihin nähden parhaaseen mahdolliseen tulokseen. P. Minkkinen, Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

43 Näytteenottimia ja näytekeräysastioita Näytteenottovälineitä: Pumppu, jossa PTFE-, PVC- tai terässisus Materiaalivalinnat ovat tärkeitä, jottei näyte kontaminoidu välinemateriaaleista. Vesinäytteiden keräysastioita

44 Näytteenottimia Näytteenotosta on ohjeita ja -ottimista on yksityiskohtaisia suosituksia. Näytteenoton yhteydessä tehdään mittauksia eli pikamäärityksiä, joille tulee olla kirjalliset ohjeet.

45 VESINÄYTTEENOTTOPAIKKA Ympäristön monitorointinäytteiden keräyksessä on näytteenotto-paikkojen sijoittelulla ratkaiseva merkitys. Kun pyritään saamaan vertailukelpoisia näytteitä eri näytteenottokerroilla, pitää käyttää samoja keräys/ottopaikkoja. Näytteenoton tavoitteena on kerätä häiriytymättömästi ja ennen kaikkea edustavasti ympäristönäyte laboratoriotutkimuksiin. Tämä asettaa suuria vaatimuksia näytteenottovälineistön puhtaudelle, näytteenotto-järjestykselle, keräykselle (mm. aika, määrä, lämpötila, kosteus, virtausnopeus) ja tutkimukselle.

46 NÄYTTEENOTTO On-line -mittauksia lukuun ottamatta kaikki näytteet yleensä otetaan keräysastioihin, joissa näytteet säilyvät muuttumattomina, eli ne eivät hajoa, haihdu, hapetu tai muuten muuta muotoaan ennen esikäsittelyä ja mittausta. Ympäristönäytteenotto on suunniteltava aukottomasti näytteenoton jälkeinen proseduuri mukaan lukien maksimisäilytysajat.

47 ORGAANISET KEMIKAALIT Orgaaniset kemikaalit vesianalytiikassa käsittää n. 100 yleisemmin käytettyjä synteettisesti valmistettua kemikaalia. Niitä esiintyy juomavesien ottopaikoilla, joiden lähistöllä on teollisuutta, kaatopaikkoja, huoltoasemia tai maatalousalue (kasvimyrkyt). Monet orgaaniset kemikaalit ovat karsinogeenisia, täten niille on määritelty matalat pitoisuudet juomavedessä (<mg/l) Ne jaetaan helposti haihtuviin orgaanisiin kemikaaleihin (VOC-yhdisteet) ja synteettisiin orgaanisiin kemikaaleihin (SOC-yhdisteet) Koska ne ovat haihtuvia, vesinäytteen keräys suoritetaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla omana keräyksenä.

48 Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) Kokonaisorgaanisella hiilellä (TOC) tarkoitetaan vesinäytteeseen jäävää hiiltä, kun epäorgaaninen hiili poistetaan hapottamalla ja kuplittamalla TOC-pitoisuus mitataan selvitettäessä veden puhtaus.

49 Pohjaveden ominaisuuksia tutkitaan näytteenottopaikalla Kentällä mitataan: ph, sähkönjohtavuus, happi- ja hiilidioksidipitoisuus, redoxpotentiaali ja lämpötila. Laboratoriossa määritetään mm. ph, sähkönjohtavuus, väri- ja kaliumpermanganaattiluku, alkaliteetti, bikarbonaatti, sulfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi, nitraatti, fosfaatti, kalsium, magnesium, strontium, barium, beryllium, natrium, kalium, litium, rubidium, piihappo, kokonaiskovuus, alumiini, boori, rauta, mangaani, kupari, sinkki, nikkeli, koboltti, kromi, lyijy, kadmium, vanadiini, molybdeeni, seleeni, hopea, tallium, arseeni, antimoni, vismutti, radon, uraani, torium, orgaaniset yhdisteet

50 Sameus Samea näyte otetaan bakteerien ja virusten tutkimukseen annettujen ohjeiden mukaan. Sameassa näytteessä on hienopartikkelia, joka on mahdollisesti peräisin mm. savesta, hiekasta, veteen liukenemattomasta orgaanisesta aineksesta. Sameus saattaa johtua myös rankkasateiden aiheuttamasta maaston valumasta vedenottokohteeseen.

51 PINTAVESI Virtaavasta vedestä otettu vesinäyte tulee kerätä keskivirtauksesta keskisyvyydellä. Menettelyllä varmistetaan, että näyte edustaa koko vesivirtaa (tilavuus ja virtauksen nopeus, jne.) Tämä usein vaikuttaa veden laatuun eri vuodenaikoina. Hiljaa virtaavissa vesissä, kuten järvissä, tekojärvissä ja padoissa näytteet tulee kerätä vesien reuna-alueilta niin syvältä, että vesinäyte edustaa normaalia veden pumppaussyvyyttä.

52 Spesifiset ionit Ohjeistusta, kun kentällä ei ole mahdollista tehdä analyysejä Vesinäytteet, joissa on erityisioneja, vaativat kestävöintiä. Tällöin näytteen joukkoon on lisättävä jotain kemikaalia, joka estää näytteen muuttumisen eli saostumisen tai muun kemiallisen muutoksen, mikä haittaa vesinäytteen luotettavaa tutkimusta ja pitoisuusmääritystä. Erikoisioneja, joille mm. tehdään suojaus näytteenoton yhteydessä ovat -rauta, mangaani (ja muutama muu metalli) - lisää 5 ml konsentroitua typpihappoa näytelitraa kohden -typpiyhdisteet (nitraatti, nitriitti, sulfonaatit ja orgaaniset yhdisteet) jäädytä tai laita näyte kylmään -syanidi lisää natrium hydroksidia, kunnes näytteen ph on 11 tai korkeampi. Laita näyte sen jälkeen kylmään. Määritettävät ionit tulee valita ennen näytteenottoa, jotta näyte on otettu oikein ja jotta se on käsitelty kuljetusta ja säilytystä varten oikein.

53 Bakteerien ja levän tutkimukseen näyte Bakteerinäyte Vesinäyte tulee kerätä steriileihin astioihin. Minimitilavuus vettä on 20 ml. Näyte säilytetään kylmässä heti näytteenoton jälkeen. Bakteerinäytteet tulee analysoida 6 tunnin sisällä, mutta viimeistään 24 h näytteen keräyksestä. Levänäyte Vesinäytettä, jossa epäillään leväesiintymää ja josta tehdään solulaskentaa, tulee olla 1 litra ja se olisi hyvä olla läpinäkymättömässä astiassa. Ilmatilaa ei saa olla kuin 25 mm. Jos analyysiin pääsy kestää yli 24 tuntia, näyte laitetaan kylmään. Näytteiden analysointi näytteenoton jälkeen vaatii erikoisjärjestelyjä laboratoriolta.

54 Vesinäytteen keräys bakteerien määritystä varten Näyteastia steriili: autoklavoitu uusiokäyttöinen boorisilikaattilasiastia tai muovipullo, jossa on steriloitu muovinen pussi vesinäytteen keräykseen Lisätään natriumtiosulfaattia klooria ja halogeeniyhdisteitä sisältäviin näytteisiin, jotta estetään pelkistyminen näytteenoton jälkeen ja estetään bakteerien aktiivisuus Vesijohtovedestä (hanavesi) kerätään näyte ensin kuumasta vedestä, sen jälkeen normaalilämpöisestä ja sitten kylmästä vedestä.

55 Ympäristövesien monitorointi ja analytiikka Luennon sisältö 1. seurattavista yhdisteistä yleistä 2. pikamenetelmät 3. pitoisuusrajavaatimuksista 4. alkuaineiden ja yhdisteryhmien summamittauksista 5. esikäsittelymenetelmiä yhdiste- ja spesiesanalyysiin: a) perinteisemmin käytettyjä esikäsittelytapoja b) uusinta tekniikkaa käyttäviä esikäsittelytapoja 6. kalibrointi ja kvantitointi 7. esimerkkejä: a) GC b) HPLC c) CE 8. viitteet

56 EPÄORGAANISET KEMIKAALIT MISTÄ PÄÄSTÖT JOUTUVAT VESISTÖÖN? kotitalous veden pehmentimien käyttö sellu-, öljy- ja perusteollisuus (rikkipäästöt suurimmaksi osaksi peräisin energiatuotannosta) EPÄORGAANISET KEMIKAALIT hyvin poolisia hyvin vesiliukoisia sisältävät hydroksyyli-, typpi-, rikki- ja/tai halogeeniryhmiä

57 RASKASMETALLIKONTAMINAATIOT MIKSI HAITALLISIA? toksisia: lyijy, tina, kadmium, elohopea affiniteetti rikkiä sisältäviin ryhmiin: estävät entsyymitoimintaa reagoivat proteiinien karboksyylihapporyhmien ja aminoryhmien kanssa muodostaen komplekseja kadmium-, kupari-, lyijy- ja elohopeaionit sitoutuvat solumembraaneihin estäen solukalvon läpi tapahtuvaa solutoimintaa raskasmetallit saattavat myös saostaa fosfaattia sisältäviä bioyhdisteitä tai katalysoida niiden hajoamista

58 TORJUNTA-AINEET JA MAATALOUSVALUMAVEDET LUONNOSSA -synteettiset kemikaalit vaikuttavat mm. solutoimintaan orgaaniset fosforiyhdisteet (mm. metyyliparation) klooratut hiilivedyt (mm. DDT, Aldrin) karbamaatit pyretriinit ja pyretrinoidit fenoksihapot herbisidit ja lahonestoaineet

59 Fenolit ympäristömyrkkyjä kloorifenolien suurin sallittu kokonaispitoisuus juomavedessä on 0,5 µg/ml yksittäisen kloorifenolin pitoisuus ei saa ylittää 0,1 µg/ml Fenolien lähteet OH pestisidit, teollisuus, liikenne Nitro (NO 2 )-ryhmä ja kloridi (Cl)-ryhmä aromaattisessa renkaassa vaikuttavat yhdisteen kemiallisiin ominaisuuksiin

60 Humusyhdisteet (humushapot, fulvohapot, humiini ja maatumaton orgaaninen aines) Muodostuvat luonnossa, kun kasvien ja eläinten biologisen ja kemiallisen hajoamisen seurauksena mikrobien hajotuksella Humushapot sisältävät polymeroituneita orgaanisia happoja, joissa on karboksyyli- ja fenoliryhmiä, jotka kompleksoituvat mm. metalli-ionien, kationisten orgaanisten yhdisteiden ja radionuklidien kanssa

61 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS Kovuus = rasvahappoja saostavien kationien (esim. Ca, Mg, Fe, Al, Mn, Sr, Zn) määrä veden kovuus ilmaistaan yleensä ns. kalsiumkarbonaattikovuutena, jolloin analysoidaan Ca ja Mg; Kovuus saadaan kaavasta: Hr = 2,5 x Ca (mg/l) + 4,1 x Mg (mg/l) sähkönjohtokyky = veden kyky johtaa sähköä (veden ionikonsentraatio, josta saadaan myös elektrolyyttipitoisuus) ph = veden happamuusaste; Se ilmaisee sekä vety että hydroksyyli-ionien konsentraation alkaliteetti = vedessä olevien emäksisten yhdisteiden määrä alkaliteetti ilmaisee veden kykyä neutralisoida happoja l. puskurikapasiteetin; Suomessa veden alkaliteetti riippuu pääasiassa sen sisältämästä vetykarbonaatin (HCO 3- ) määrästä; puskurikapasiteetti on luokkaa 1 mmol/l

62 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS hiilidioksidipitoisuus pohjavedessä on peräisin maaperän pintaosista ja ilmakehästä hiilidioksidi dissosioi vettä ja muodostuu vetykarbonaatti- (HCO 3- ) ja vety (H + )-ioneja; ilmiö näkyy ph:ssa TDS = Total Dissolved Solids = veteen liuenneen kiintoaineen kokonaismäärä luonnonvesissä TDS vaihtelee sadevedessä (10 mg/l) suolaisen veden (10000 mg/l) Na: 1 5 mg/l (vanhoilla merenpohja-alueilla mg/l) Ca: mineraalien rapautuminen ja sadevesi Mg :lähteitä dolomiitti ja magnetiitti ja tummat mineraalit Si maan kuoren yleisin alkuaine suuri osa heikkoliukoisia happamassa ja neutraalissa ympäristössä, joten pohjavesissä piitä on n mg/l (vulkaanisten kivien alueella voi olla 100 mg/l)

63 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS Fe kallioperästä ja maaperästä (min. koostumus; hematiitti, magnetiitti, biotiitti, kloriitti, sarvivälke, sideriitti, kiisut), pohjaveden vallitseva happi- ja redox olosuhteet sekä mikrobien toiminta Fe- hyvin johtavissa karkearakeisissa maalajeissa olevan pohjaveden rautapitoisuus on pieni (n. 0,1 mg/l) Fe - hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa tiiviiden maakerrosten alla pitoisuus voi olla useita mg/l Mn esim. sarvivälke ja biotiitti; käyttäytyy pohjavesissä kuten rauta mutta pitoisuudet yleensä puolta vähemmän Cu hivenaine 2 10 µg/l Cl pintavesissä yleensä alle 10 mg/l, pohjavesissä pääosa klorideista tuulen kuljettamasta merisuolasta; kloridipitoisuuden nousu pohjavesissä voi johtua reliktisistä merivesistä tai tiesuolauksesta

64 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS F pohjaveden fluoridi lähtöisin pääosin maa- ja kallioperän mineraaleista (apatiitti, fluoridi, sarvivälke), osa fluoridista peräisin kasvinsuojeluaineista, desinfiointiaineista sekä kemianteollisuuden jätevesistä Suomen pohjavesien fluoridipitoisuudet vaihtelevat 0,01 2,0 mg/l, rapakivialueilla paikoin useita mg/l sulfaatti Suomen pohjavesissä pitoisuudet yleensä n. 10 mg/l paitsi sulfidimalmialueilla ja rannikon alunamailla sulfaattipitoisuus voi kasvaa myös happaman sateen vaikutuksesta Al maa- ja kallioperän yleisimpiä alkuaineita mutta heikkoliukoinen hieman happamissa ja neutraaleissa olosuhteissa; Suomen pohjavesissä n. 30 mg/l

65 LIKAANTUMISEN INDIKAATTORIT HYVÄLAATUINEN VESI ON HAJUTON, MAUTON, VÄRITÖN JA KIRKAS hajun voi veteen aiheuttaa levät, sienet, putkistojen bakteerikasvusto, jätevedet, korkea ammoniumpitoisuus sameutta voi aiheuttaa esim. pintavesien pääsy kaivoon, korkeat Al, Fe, Zn, Mn pitoisuudet, savipartikkelit ja orgaaninen aines (humus) väri rauta ja mangaani yleisimpiä värimuutoksen aiheuttajia kaliumpermanganaatin kulutuksen perusteella mitataan veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien, lähinnä orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää (vrt. myöhemmin esitettävä COD-menetelmä) saastumattomien pohjavesien KMnO4-luku on välillä 1 5 mg/l typpiyhdisteet (NH 4, NH 3, NO 2 ) peräisin sadevedestä, orgaanisen aineksen hajoamisesta maaperässä, lannoitteista, teollisuuden, asutuksen ja kaatopaikkojen jätevesistä fosfaatti epäorgaanisesti sitoutuneen fosforin määrä (lannoitus) kalium Suomessa alle 1 mg/l

66 POHJAVEDEN LAATUVAIHTELUT SUOMESSA kaliumpermanganaattiluku ja väriluku kuvaavat veden humuksen ja saviaineksen määrää ja värillisyyttä osoittaen suoalueiden ja pintavesien vaikutuksen pohjavesiin; Ne ovat korkeita siellä missä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet Suomen etelä- ja lounaisosissa korkeita alumiinipitoisuuksia (savipartikkelien pääsy pohjavesiin) karbonaattikivien alueilla kohonneita ph-, sähkönjohtavuus-, kokonaiskovuus- ja alkaliniteettiarvoja verrattuna happamien kivilajien alueisiin keskimääräistä emäksisempiä pohjavesiä on rannikkoalueilla ja etenkin Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja Peräpohjolassa (kalkkikiveä maa- ja kallioperässä) alkaliniteetissa jopa kymmenkertaisia eroja Suomen olosuhteissa; heikoin puskurikyky on Lapissa ja paras puskurikyky lounaisrannikon, Ahvenanmaan ja Peräpohjolan pohjavesissä fluoridi korkea Kaakkois- ja Lounais-Suomessa nitraatit kohonneita karjatalousalueilla (Savo, Etelä-Karjala)

67 Ympäristövesinäytteiden analyysimenetelmiä Määritysten tavoitteet: 1) Suorittaa luotettava näytteenotto 2) Tehdä toistettava näytteen esikäsittely 3) Optimoida analyysimenetelmät luotettaviksi 4) Identifioida, erottaa ja selvittää pitoisuus niin monesta yksittäisestä yhdisteestä kuin mahdollista samaa menetelmää käyttäen. 5) Tutkia yksittäiset yhdisteet erikseen Summamittaukset eivät anna riittävää tietoa.

68 Kentällä tapahtuvat perusmittaukset -ph -sameusmittaukset -johtokykymittaukset

69 Perinteiset analyysimenetelmät, jotka eivät erottele yksittäisiä yhdisteitä/ioneja Epäorgaaniset ionit ympäristövesistä ja jätevesistä (mm. kloridi): virtausinjektointianalyysillä (FIA) derivatisointia ja spektrofotometrista detektointia käyttäen: perustuu värjäykseen ja absorbanssin intensiteetin mittaukseen (Lambert-Beer A = e c l) Happo-emäs-titraus: sulfaatin määritys Kloridi: Hopeanitraatilla saostustitraus Kalsiumin määritys: oksalaattititrauksella Mangaanin määritys perjodaattihapetuksen jälkeen permanganaattina VIS-spektrofotometrisesti.

70 Veden orgaanisten hiiliyhdisteiden kokonaispitoisuus (TOC) Liuenneiden orgaanisten yhdisteiden määrä Menetelmässä hapetetaan kalium peroksidisulfaatilla (K 2 S 2 O 8 ) kaikki liuennut orgaaninen hiiltä sisältävä materiaali hiilidioksidiksi, joka mitataan. Näyteliuokseen lisätään vielä fosforihappoa ja ilmaa tai typpikaasua, jolloin kaikki HCO 3- ja CO 3 2- ionit muuttuvat CO 2 :ksi Näyteliuos pumpataan detektointikammioon, jossa UV-aallonpituus 184,9 nm aiheuttaa fotokemiallisen reaktion ja tuloksena on HO. -radikaali: orgaaninen materiaali + HO. ---> CO 2 + H 2 O Hiilidioksidi absorboidaan puhtaaseen veteen, jonka johtokyky mitataan.

71 Chemical oxygen demand (COD) ISO 6060 Kokonaishapen kulutusmäärää (COD): hapen kulutus lasketaan kaliumdikromaatin avulla, joka reagoi hapettuvien yhdisteiden kanssa. Mittaus tehdään 1L:n erästä vettä: Valmiit putket sisältävät kaliumdikromaattiliuosta, johon pipetoidaan 10 ml vettä (1 mol K 2 Cr 2 O 7 vastaa ekvivalentti 1,5 mol O 2 ) Näyte hydrolysoidaan rikkihappoliuoksessa (+naamioijana elohopeasulfaatti, joka poistaa kloridin) lämmittämällä sitä 2 tuntia. Liuos muuttuu oranssin keltaisesta vihreäksi tai mustaksi, riippuen näytetyypistä. Mittaus tehdään spektrofotometrillä aallonpituudella 620 nm (c=0-15 g/l) Ongelmia tulee mittauksessa, jos näytteessä on ligniiniä, sokereita ja kloridia. Muita analyysiä hidastavia seikkoja: TOC pitää määrittää ensin sen jälkeen on arvioitavissa, missä suhteessa näyte on laimennettava COD-analyysiin Ympäristö- ja teollisuusnäytteiden analysoinnissa kallis COD = 2,666 x TOC menetelmä on hidas ja

72 Sensorointimenetelmät ELECTROCHEMICAL SENSORS

73 Sensorointimenetelmät ELECTROCHEMICAL SENSORS

74 Laitteita Sameusmittari, kannettava COD-mittalaite, siirrettävä COD-mittari kenttäkäyttöinen ph-mittari johtokykymittari, kannettava veden kovuusmittalaite

75 Laitteita ja määrityksiä

76 Laitteita ja määrityksiä

77 Laitteita ja määrityksiä

78 Määrityksiä

79 Laitteita ja määrityksiä/cod 4

80 Laitteita ja määrityksiä

81 Laitteita ja määrityksiä KIRJALLISUUTTA AIHEESEEN: Juha Vanhanen, Pirita Mikkanen, Jussi Nikula, Jari Hiltunen Ympäristömittauksen ja -monitoroinnin arvoketjujen tuotteistaminen, SITRA, 2007, ISBN ; Bruttel, P., A., Seifert, N., Analysis of water samples and water constituents with Metrohm instruments, Metrohm, Herisau, Fukushi, K., Ito, H., Kimura, K., Yokota, K., Saito, K., Chayama, K., Takeda,

82 ION CHROMATOGRAPHY (IC) -ON-LINE MEASUREMENTS The Process of Ion Chromatography The method starts with the introduction of a sample into a sample loop of known volume. An aqueous solution (mobile phase) carries the sample from the loop onto a column containing a stationary phase (typically a resin or gel matrix). The stationary phase contains charged groups. The target analytes are retained on the stationary phase. The analytes of interest are detected by some means, typically by conductivity or light absorbance.

83 On-line monitoring of anions in waters Complete characterization with multicomponent analysis provides more information than single component or bulk property measurements such as dip probes or ion selective electrodes. Multiple sampling points save sample collection time and labor costs. Precise and accurate results are characteristic of chromatographic techniques. Michael J. Doyle, Beverly J. Newton, Dionex Corporation, 1228 Titan Way, Sunnyvale, CA, 94088, USA. Ion chromatography - column

84 Ion chromatography Valmistaja: EST Analytical Laite: ENCON

85

86 VIITTEET 1. Passell, T. O., Use of On-line Ion Chromatography in Controlling Water Quality in Nuclear Power Plants, J. Chromatogr. A, 671, (1994) 2. Thompsen J. C., Process Control and Quality, 2, (1992) waters.com

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S

Marja-Liisa Ollonen BP07S Tuomas Heini BP07S Daniel Usurel BP07S Juha Vattuaho BP07S Valtteri Walta BP07S 1 Metropolia Ammattikorkeakoulu marja-liisa.ollonen@metropolia.fi tuomas.heini@metropolia.fi daniel.usurel@metropolia.fi juha.vattuaho@metropolia.fi valtteri.walta@metropolia.fi Ryhmä 3 Marja-Liisa Ollonen

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

Vesi- ja vesistönäytteet

Vesi- ja vesistönäytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 81 (129) Vesi- ja vesistönäytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö 23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO

Lisätiedot

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ?

MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? MITÄ PIILEE TALOUSVEDESSÄ? Lahtiset olivatkin yllättäen mökillään, kun Virtaset palasivat ensimmäiseltä muuton jälkeiseltä ulkomaanmatkaltaan. He olivat tulleet mökille, koska kaupungissa oli vesijohtolaitoksen

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia

Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailutuloksia 1 / 3 Endomines Oy (email) LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 19.3.2014 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ

TUTKIMUSMAKSUT 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1. ELINTARVIKKEET KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KAINUUN ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖLABORATORIO TUTKIMUSMAKSUT 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 17,00 Campylobacter spp. 39,50 Clostridium perfringens

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, elintarvikkeet Kuopion laboratorio Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833:2003 Anaerobiset

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Trimeta BBT Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet erinomainen mikrobiologinen teho oluille ja muille juomille tyypillisiä mikroeliöitä

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025

Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä

Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Ympäristönäytteenoton erityispiirteitä Finntesting kevätseminaari 24.4.2012 Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus SYKE, Vertailulaboratorio Mikrobiologi ja maaperätutkija Ympäristönäytteenottajan henkilösertifioinnin

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 4.11.2015 1 (5) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 242828 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 21.10.2015, näytteet otettu 21.10.2015 (09:20) Näytteenottaja: Terv.tark.

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 16.9.2013 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006

Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja. Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maaperän tutkimusmenetelmät ja riskinarvioinnin haasteetesimerkkinä kaivosympäristöt Maria Nikkarinen Liitu-päivä 4.5.2006 Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen eteneminen Alustavat selvitykset

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: TUNNISTA NESTEET (JOS NE OVAT TUNTEMATTOMIA) KEMIKAALIEN LUOKITTELU KATSO SIVU 314 MUKANA HAPPOJA TAI EMÄKSIÄ? KATSO SIVU 3342 MUKANA ON VAARALLISIA NESTEITÄ

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 13.9.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella Kaisa Heikkinen SYKE, Oulu Jäälinjärvi-seminaari 13.11.2012 Raudan kierto järvessä 2 Rauta happipitoisessa vedessä

Lisätiedot