Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset"

Transkriptio

1

2 BH60A0900 Ympäristömittaukset Vesistö- ja vesimittaukset: kentällä tapahtuvat määritykset Heli Sirén LUT Kemia

3 Sisältö 1. Taustaa 2. Vesinäytteenottoa 3. Vesistä määritettävät yhdisteet 4. Laatuvaatimuksista 5. Kenttämittaukset 6.On-line menetelmistä ja laitteista 7. Yhteenveto 8. Viitteet

4 Commission Directive 2009/90/EC on technical specifications for chemical analysis and monitoring of water status. The Commission Directive laying down, pursuant to Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council, technical specifications for chemical analysis and monitoring of water status has been adopted and enters into force on 21 August The objective of this Directive is to establish common quality rules for chemical analysis and monitoring of water, sediment and biota carried out by Member States.

5 YMPÄRISTÖN VEDET -talousvedet -juomavedet -laitosten jätevedet -teollisuuspäästövedet -pilaantuneet maa-alueet ja sieltä suotuvat vedet -jätteenkeräysalueiden suodosvedet -maatalouden tuottamat vedet -teollisuusvedet: mm. puu- ja paperi-, metalli-, biokemian ja petrokemian teollisuus

6 VESIEN KONTAMINOITUMINEN Yhdisteen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet vaikuttavat sen leviämiseen, kulkeutumiseen, imeytymiseen ja myrkyllisyyteen MITÄ ONGELMIA LUONNOSSA? vesien happamoituminen hapenpuute humusmuodostuksen tehostuminen Paikallinen kontaminoituminen mm. sedimentoituminen Kontaminaation leviäminen laimeneminen, tuhoava vaikutus mahdollisesti pitemmälle etäisyydelle päästökohteesta

7 POHJAVEDEN KEMIALLISEEN KOOSTUMUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT pohjavesi on liuos, joka koostuu vedestä ja elektrolyyteistä (anionit, kationit ja humus) elektrolyyttien määrä Suomen pohjavesissä on alhainen n mg/l pohjaveden laatu riippuu ilmakehän veden ominaisuuksista ja geologisista tekijöistä merivesi, eliötoiminta ja ihmisen vaikutus vaikuttavat myös pohjaveden laatuun sadevesi reagoi maaperässä ja sen kemiallinen luonne muuttuu, joten pohjaveden sisältämien aineiden määrä ja laatu riippuu veden viipymästä maan alla ja sadeveden reaktioista maankamarassa Veden haihtuminen lisää yhdisteiden pitoisuuksia maa- ja pohjavesissä s.e. pohjavesi on väkevintä kesällä haihtumisen ollessa suurinta maatumisessa tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka vaikuttavat pohjaveden laatuun erilaisia puskurireaktioita, joissa happaman laskeuman ja orgaanisten happojen vaikutus yleensä neutraloituu (orgaanisen ja mineraaliaineksen pinnalla olevat vaihtokykyiset ionit) puskuriliuos = liuos jossa ph ei muutu vaikka siihen lisätään vety- tai OH- ioneja

8 VESIEN ph Järvien ph on alentunut arvosta 7,0 parin ensimmäisen vuosituhannen aikana jäätikön sulamisen jälkeen. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana ph on alentunut joissain järvissä alle ph 5,0, mikä on vaarallinen monille veden ekosysteemeille. Happamoituneita vesistöjä on eniten Etelä-Norjassa, Lounais-Ruotsissa ja itäosissa Yhdysvaltoja ja Kanadaa. Suomessa on happamoituneita metsäjärviä eteläisellä ja lounaisella rannikkoseudulla. sijaitsevat

9 POHJAVEDEN LAATUUN VAIKUTTAVAT MERELLISET TEKIJÄT vaikuttavat merten rannikoilla ja suolajärvien alueella Suomessa merellisillä tekijöillä on vaikutusta rannikoilla ja aikoinaan suolaisen meriveden alla olleilla alueilla merellisiä ioneja pohjavedessä ovat kloridi, sulfaatti, natrium, kalsium ja magnesium suolaista pohjavettä saattaa maa- ja kallioperässä olla myös ns. reliktisenä merivetenä l. jäännösmerivetenä reliktinen suolainen vesi on todennäköisesti peräisin n v. sitten muodostuneista merisedimenteistä, joissa Na- ja Cl-pitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin nykyisessä merivedessä etenkin rannikoilla ja saaristossa on suolaista merivettä kallioperän raoissa suolaisen kallioraoissa olevan meriveden päälle voi syntyä makeaa maaperän pohjavettä

10 IHMISTOIMINNAN VAIKUTUS POHJAVEDEN LAATUUN pistekuormitus esim. tehdas, kaatopaikka, öljysäiliö diffuusikuormitus hapan sade, torjunta-aineet yms.) tyypillisiä ihmisen toiminnasta peräisin olevia aineita pohjavedessä ovat nitraatit, kloridit, kalium, natrium, rauta, sinkki, kupari ja nikkeli

11 JÄRVIVEDET Suomessa on paljon herkkiä järviä, jotka kestävät vain vähän rikin ja typen vuosilaskeumaa. Suomen järvissä on keskimääräistä korkeammat orgaanisen aineen konsentraatiot kuin Pohjois-Amerikan järvissä MIKSI? Etelä-Suomen järvissä hapan laskeuma on suurempi kuin muualla Suomessa. Järvivesissä on suuremmat emäskonsentraatiot MIKSI?

12 PÄÄSTÖT: VALUMAVEDET Pohjavesien laatu saattaa häiriintyä teollisuuspäästöistä ja luonnonilmiöistä

13 PÄÄSTÖT: Kotitalous ja teollisuus Pesuaineet - boori, zeoliitit, fosfaatit -metallien kompleksointi -proteiinien kompleksointi ja denaturointi Boorihappo kompleksoi metalleja saattaa poistaa maaperästä metalleja vesistövesiin (kompleksoituminen) kulkeutuvat vesistöön

14 PÄÄSTÖT: Rikkiyhdisteet Rikin esiintyminen vesissä on yleensä peräisin teollisuuspäästöistä. Teollisuudessa rikkiä käytetään esimerkiksi lannoitteisiin, mustaan ruutiin, laksatiiveihin, tulitikkuihin, hyönteis- ja sienimyrkkyihin ja rikkihapon valmistukseen. Vesistöissä kasvit kehittävät rikistä dimetyylisulfidia Ei liukene veteen! Valtamerissä sitä vapauttaa kasviplankton. Ilmakehässä dimetyylisulfidi hapettuu rikin oksideiksi. Rikkihappo osallistuvat pilvien syntyyn.

15 PÄÄSTÖT: Typen alkuperä vedessä Nitraatti (NO 3- ) tai nitraatti-typpi (NO 3- -N) Juomavedessä nitraatti on yleensä peräisin lannoitteista tai eläinten ja ihmisten jätteistä. Nitraattipitoisuudet ovat korkeimmillaan alueilla, joissa on esim. maataloutta. Nitraatti on primaaristandardi juomavedessä. Se suojaa terveydellisesti kaikkein heikompia ihmisiä (vastasyntyneet, raskaana olevat).

16 Taustaa vesien seurantaan käytetystä analytiikasta Analytiikan avulla seurataan veden ainetaseiden muutoksia sekä pitkässä että lyhyessä mittakaavassa Jaottelu: biologinen, epäorgaaninen ja orgaaninen monitorointi sekä erityisseurattavien yhdisteiden monitorointi Epäorgaaniset anionit ja kationit: pitoisuusseuranta pohjavesistä, joki-, järvi-, lähde-, pinta-, meri- ja jätevesistä sekä kontaminoiduista vesistä (sadevesi ja luminäytteet) Organiset yhdisteet: pitoisuusseurannnassa fenolit ja niistä syntetisoituneet halogenoidut yhdisteet, pestisidit, herbisidit, fungisidit, pinta-aktiiviset aineet, yleisesti halogenoidut orgaaniset yhdisteet Radioaktiiviset yhdisteet: pitoisuusseuranta, päästö- ja varastointiseuranta luonnossa

17 Vesien sensori- ja puhdistusteknologian kehittäminen -perustuu analytiikalla saatuu tietoon vesien likaisuudesta Huom. kaikkia yksikköoperaatioita ei ole otettu kavioon mukaan

18 Näytteenoton tarkoitus Näytteenoton tarkoituksena on valita näyte tutkittavasta alueesta tai kokonaisjoukosta, koska kokonaisuutta (esim. järvi, lähde) ei voida tutkia tai mitata mittalaitteilla ja analysaattoreilla. Näytteen on oltava mahdollisimman edustava, eli sellainen, jonka ominaisuudet ovat keskimäärin alueen kaltaiset. Näytteenottoon liittyy eri aloilla tarkkoja vaatimuksia, ohjeita ja standardeja, joiden mukaan on toimittava. Näytteenoton merkitystä tutkimukselle harvoin korostetaan liikaa.

19 Näytteenoton tarkoitus Hyvin suunnitellulla näytteenotolla varmistetaan, että tutkimukselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa näytteen valmistuksen ja analyysin tarkkuustasolla.

20 Näytteen stabiilisuus Näytteessä voi tapahtua hyvin monenlaisia muutoksia ennen analyysi, koska erilaisia näytetyyppejä on erittäin paljon. Esimerkkeinä erilaisista näytetyypeistä voidaan mainita Vesinäytteet pintavesi (järvet, joet, sadevesi) pohjavesi jätevesi Näytetyyppien vaihtelun vuoksi tarvitaan erityisvälineitä. Tällä pyritään siihen, että otettu näyte olisi mahdollisimman edustava. Näytteestä määritettävät aineet ja niiden pitoisuustasot asettavat näytteenotolle myös omat vaatimuksensa.

21 Vesinäytteenoton standardisointi Standardisointi käsittää näytteenoton: pinta- ja pohjavesistä, vedenjakelujärjestelmistä, lietteistä ja sedimenteistä, näytteenoton suunnittelun, näytteiden käsittelyn, kestävöinnin, kuljetuksen

22 Veden laadun näytteenottostandardit ISO/TC 147 Water quality/ SC 6 Sampling (general methods) SFS-EN :1994 Water quality - Sampling - Part 1: Guidance on design of sampling programmes (ei painettu SFS-standardina) (ISO :1980) ISO :2006 Water quality - Sampling - Part 1: Design of sampling programmes SFS-EN :1993 Water quality - Sampling - Part 2: Guidance on sampling Techniques (ei painettu SFS-standardina) (ISO :1991) SFS-EN ISO :2004 Water quality - Sampling - Part 3: Guidance on the preservation and handling of samples (ISO :2003) ISO :1987 Water quality -- Sampling -- Part 4: Guidance on sampling from lakes, natural and man-made ISO :2006 Water quality -- Sampling -- Part 5: Guidance on sampling of drinking water from treatment works and piped distribution systems ISO :2005 Water quality -- Sampling -- Part 6: Guidance on sampling of rivers and streams ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 7: Guidance on sampling of water and steam in boiler plants ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 8: Guidance on the sampling of wet deposition ISO :1992 Water quality -- Sampling -- Part 9: Guidance on sampling from marine waters ISO :1992 Water quality -- Sampling -- Part 10: Guidance on sampling of waste waters ISO :1993 Water quality -- Sampling -- Part 11: Guidance on sampling of groundwaters

23 Vesinäytteenoton laadunvarmistus Pintaveden, talousveden, jäteveden ja meriveden manuaalisen näytteenoton laadunvarmistusmenettely on esitetty standardissa ISO :1998 -rinnakkaisnäytteiden keruu -kenttänollanäytteet -näytteessä tapahtuvien muutosten arviointi TemaNord 1997:590 -suosituksia kenttätyöskentelyn laadunvarmistukseen

24 VESINÄYTTEENOTTO Taustaa Esimerkki maataloudessa syntyvistä ympäristöön siirtyvistä vesistä Uudistunut elintarvikelaki ja sen nojalla annettu asetus alkutuotannon tuoteturvallisuuden varmistamiseksi velvoittaa niitä viljelijöitä, joilla kasteluvesi päätyy suoraan kasvin syötävien osien pinnoille, tutkituttamaan laboratoriossa kasteluveden laadun vähintään kolmen vuoden välein. Sama tutkimusvelvoite koskee myös niitä yrityksiä, jotka pesevät tuotteet tai jäähdyttävät kuumennetut elintarvikkeiksi luokiteltavat tuotteet vedellä. Tuotteiden pesu- ja jäähdytysvesi on Escherichia coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien osalta täytettävä Sosiaali- ja Terveysministeriön pienten yksiköiden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

25 Juomaveden desinfioinnin sivutuotteet Trihalometaanit Bromodikloorimetaani Klooratut furanonit Halogenoidut etikkahapot Bromaatti Kun raakavettä desinfioidaan talousvedeksi, veteen syntyy epäpuhtauksia, jos raakavesi sisältää epäpuhtauksien lähteeksi sopivaa orgaanista ainesta. Pintavesi (joki- ja järvivesi) sisältää eniten tällaisia aineita, kuten humusta. Pohjavedessä (kaivovesi) niitä on vähiten. Mitä puhtaampaa raakavesi on, sitä vähemmän syntyy epäpuhtauksia. Kun desinfiointiin käytetään tavallisinta desinfiointitapaa, kloorausta, veteen syntyy erilaisia kloorattuja yhdisteitä kloorin reagoidessa orgaanisen aineen kanssa. Humuspitoisesta pintavedestä kloorattu juomavesi saattaa sisältää pieniä määriä satoja erilaisia epäpuhtauksia. Jos vedessä on bromidia, syntyy myös bromattuja epäpuhtauksia. Talousvettä voidaan desinfioida myös muilla menetelmillä, mm. otsonoimalla. Otsonointi saattaa myös tuottaa haitallisia sivutuotteita. Bromipitoista vettä otsonoitaessa syntyy mm. bromaattia. Kloorauksen yhteydessä syntyvistä epäpuhtauksista ehkä eniten on tietoa trihalometaaneista, klooratuista furanoneista ja halogenoiduista etikkahapoista. Niiden epäillään aiheuttavan terveyshaittoja, lähinnä vähäisen syöpäriskin.

26 Ohjeita ympäristöstä vesinäytteenottoa varten (epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet) Ota yhteyttä vesinäytteitä analysoiviin laboratorioihin ja tilaa vesinäytepullot. Vesinäytteitä analysoivat esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, Novalab Oy ja Viljavuuspalvelu Oy. Vesinäytettä otettaessa tartu näytepulloon alaosasta, jotta pullon suuosa ei likaantuisi ja liu uta pullo ylösalaisin veden alle noin cm:n syvyyteen. Liikuta näytepulloa itsestäsi poispäin. Varo veden sekoittumista ja pohjamudan joutumista pulloon. Jos näyte otetaan virtaavasta kohdasta, pidetään pullon suu vastavirtaan päin. Älä täytä pulloa kokonaan, vaan jätä siihen hiukan ilmatilaa. Kun näyte on otettu, sulje pullo välittömästi korkilla. Korkkia suljettaessa on pidettävä huolta, ettei käsistä päädy likaa korkin sisäpinnalle. Lähetä tai kuljeta näyte heti analysoitavaksi. Näyte tulee olla analyysilaboratoriossa 12 tunnin sisällä näytteen otosta

27 Yleistä Ympäristövedestä (esim. kaivo) vesinäytteenotto bakteerien selvittämiseen Litran ja puolen litran muovipulloon jätetään hieman (3-4 cm) ilmatilaa, jotta vettä voidaan sekoittaa pulloa kääntämällä. Bakteeripullo Bakteeripulloina käytetään 250 ml:n kirkasta lasipulloa. Pullo on steriloitu autoklaavissa 15 minuutin ajan lämpötilassa 121 C. Bakteeripullon korkkia ja kaulaa suojaa alumiinifolio. Folion tarkoituksena on estää korkkia likaantumasta sisältä tai ulkoa, kun korkkia käsitellään tai kun korkki lasketaan käsistä pulloa täytettäessä. Foliota pidetään korkin ympärillä ennen näytteenottoa, näytteenoton aikana ja näytteenoton jälkeen (poistetaan vasta laboratoriossa). Bakteeripullon korkkia ja kaulaa suojaa alumiinifolio. Folion tarkoituksena on estää korkkia likaantumasta sisältä tai ulkoa, kun korkkia käsitellään tai kun korkki lasketaan käsistä pulloa täytettäessä. Foliota pidetään korkin ympärillä ennen näytteenottoa, näytteenoton aikana ja näytteenoton jälkeen (poistetaan vasta laboratoriossa). Korkki on sijoitettava näytteenoton ajaksi siten, että se ei pääse likaantumaan. Pullon sisään ei saa laittaa näytteenottimen letkua tai muuta letkua. Pullon suuhun ei saa koskea. Pulloa ei huuhdota näytevedellä.bakteeripulloon jätetään noin viidesosa ilmatilaa. Suositellaan, että ennen bakteerinäytteenottoa kädet pestään huolellisesti ja kuivataan tai käytetään kertakäyttökäsineitä.

28 Bakteerinäyte vesistöstä (meri, järvi, joki, puro, oja) Näytteenottimen tyhjennysletkun päätä ei viedä pulloon, vaan vettä valutettaessa letkun päätä pidetään pullon suun yläpuolella. Jos näyte otetaan veden pinnalta ja pintaan on helppo ylettyä. Jos vesisyvyys ei riitä näytteenottimen käyttämiseen, näyte voidaan ottaa suoraan pulloon (kuten edellä on kerrottu):pullo upotetaan suu alaspäin nopeasti cm syvyyteen, käännetään vastavirtaan päin ja täytetään tilavuudesta neljä viidesosaa. Seisovassa vedessä pulloa liikutetaan poispäin näytteenottajasta. Uimarannoilla Näyte suositellaan otettavaksi muutaman metrin päästä rannasta ja noin 20 cm syvyydestä.

29 Bakteerinäyte kaivosta Käsipumpulla varustetusta kaivosta näyte otetaan kuten vesijohtovedestä. Jos näyte otetaan suoraan kaivosta (kuilukaivosta), voidaan käyttää vesistönäytteenotinta tai näyte voidaan ottaa vedennostoon normaalisti käytetystä astiasta. Vesistönäytteenotinta käytettäessä näyte otetaan noin 0,5 metrin etäisyydeltä kaivon pohjasta (tai mahdollisen pumpun pohjaventtiilin tasolta). Vesistönäytteenotinta käytettäessä on varottava, ettei kaivon pohjalla olevaa kiintoainetta sekoiteta veteen. Bakteerinäyte pohjavesiputkesta Putkinäytteenotinta käytettäessä vesi kaadetaan näytteenottimesta suoraan pulloon ilman väliletkua tai suppiloa. Pumppua käytettäessä pullo täytetään suoraan pumpun poistoletkusta virtaavasta vedestä.

30 Bakteerinäyte jätevesistä Bakteerinäyte otetaan kertanäytteenä lähtevästä vedestä. Näyte kaadetaan suoraan näytteenottimesta pulloon ilman väliletkua tai suppiloa. Näytteiden säilytys: Näytteet on suojattava valolta kaikissa vaiheissa. Jos kuljetusaika on yli 4 tuntia, näytteet on säilytettävä viileässä (2-8 C). Näytteenoton ja analysoinnin välinen aika ei saa viileässä säilytettäessäkään ylittää 24 tuntia. Näytteet eivät saa jäätyä kuljetuksen aikana. Viitteet: standardi SFS 3951/1984

31 Happinäytteen ottaminen vesistöstä (meri, järvi, joki, puro, oja) Näyte otetaan vesistönäytteenottimella siten, ettei näytteenottimeen jää ilmaa. Matalasta vedestä, jossa näytteenotinta ei voida käyttää, näyte voidaan ottaa muoviastialla, jonka pohjaan on kiinnitetty kapea letku. Näytteenottimen tyhjennysletkun pää viedään happipullon pohjalle. Vettä annetaan valua yli pullosta vähintään kaksi kertaa sen tilavuus, jotta ensimmäisenä pulloon tullut kuplittunut ja ilmastunut vesi vaihtuu pois. Vettä juoksutetaan koko ajan, kun letku nostetaan pullosta. Jos varsinaista vesistönäytteenotinta ei voida käyttää matalan syvyyden tai veden vähyyden vuoksi (mm. pienet purot tai ojat), näyte voidaan ottaa veden pinnalta varovasti suoraan pulloon.

32

33 Vesinäytteenoton standardisointi

34 Vesinäytteenoton standardisointi/biologinen tutkimus Kasvualustojen testaus SFS-ISO 9998 Vesitutkimukset. Vesitutkimuksissa mikrobiologisissa pesäkelaskutekniikoissa käytettävien kasvualustojen arviointi painos Putkimenetelmä SFS 4447 Putkimenetelmä veden mikrobiologisessa tutkimuksessa painos Vesinäytteenotto SFS 3951 Vesinäytteenotto mikrobiologista tutkimusta varten painos Heterotrofiset bakteerit SFS-EN ISO 6222 Veden laatu. Viljeltävien mikro-organismien lukumäärän laskeminen. Pesäkelasku siirrostamalla agar-ravintoalustaan painos

35 Vesinäytteenoton standardisointi Koliformiset bakteerit ja E.coli SFS-EN ISO Veden laatu. Escherichia colin ja koliformisten bakteerien toteaminen ja laskeminen. Osa 1: Kalvosuodatusmenetelmä painos SFS 3016 Veden laatu. Veden koliformisten bakteerien kokonaismäärän määritys kalvosuodatus menetelmällä painos SFS 4088 Veden laatu. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien lukumäärän määritys kalvosuodatusmenetelmällä painos SFS-EN ISO Vedenlaatu Escherichia colin ja koliformibakteerien havaitseminen ja laskeminen. Osa 3: Pienen mittakaavan MPN (todennäköisin lukumäärä) liuosmenetelmä Escherichia colin havaitsemiseen pinta- ja jätevesistä painos SFS 4089 Veden koliformisten bakteerien lukumäärän määritys putkimenetelmällä painos

36 Vesinäytteenoton standardisointi Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO Veden laatu. Suolistoperäisten enterokokkien havaitseminen ja laskeminen. Osa 2: Kalvosuodatusmenetelmä painos SFS-EN ISO Veden laatu. Suolistoperäisten enterokokkien havaitseminen ja laskeminen. Osa 1: Pienen mittakaavan MPN (todennäköisin lukumäärä) liuosmenetelmä pinta- ja jätevesille painos SFS 3015 Veden fekaalisten streptokokkien lukumäärän selvitys putkimenetelmällä painos Mikrosienet SFS 5507 Vesitutkimukset. Mikrosienten määritys kalvosuodatusmenetelmällä painos

37 Vesinäytteenoton standardisointi, Klostridit SFS-EN Veden laatu. Sulfiittia pelkistävien anaerobien (klostridit) itiöiden määritys. Osa 1: Rikastus nestemäisessä kasvualustassa painos SFS-EN Veden laatu. Sulfiittia pelkistävien anaerobien (klostridit) itiöiden osoitus ja lukumäärän määritys. Osa 2: Kalvosuodatusmenetelmä painos Pseudomonas aeruginosa SFS-EN Veden laatu. Pseudomonas aeruginosan havaitseminen ja lukumäärän määritys kalvosuodatustekniikalla painos Bakteriofaagit SFS-EN ISO Veden laatu. Bakteriofaagien havaitseminen ja laskeminen. Osa 1: F-spesifisten RNAfaagien laskeminen painos SFS-EN ISO Veden laatu. Bakteriofaagien havaitseminen ja laskeminen. Osa 2: Somaattisten kolifaagien laskeminen painos

38 Analyysit kentällä koeputkireaktioita? Näytteenotto ei tähtää silmällä todennettaviin reaktioihin, vaan analyysilaitteilla tehtäviin selvityksiin, jolloin käytetään erityissensoreita yhdisteiden tunnistamiseen. Litrassa vettä on haitta-aineiden määrät yleisesti osaa grammasta. Tutkittava vesimäärä on suuri, jotta tutkittavia aineita saadaan riittävän paljon määritykseen.

39 Analyysimenetelmät: pikamittauksia ja erotusmäärityksiä Erotus: Esikäsitellyn kaupallisen dieselpolttoaineen GC-EI-MS-kromatogrammit

40 Erotus: Esikäsitellyn kaupallisen dieselpolttoaineen tunnistus

41 Kenttätyöskentely edellyttää Näytteenottajat pätevöityvät koulutuksen ja kokemuksen kautta. Näytteenotto- ja menetelmäohjeet Ohjeet mittareiden kalibrointiin Ohjeet näytteenottimien puhdistuksesta Ohjeet näytteiden kestävöinnistä, kuljettamisesta ja säilyttämisestä Näytteenottajalla tulee olla asianmukaiset tilat välineiden puhdistusta, korjausta ja työvälineiden säilyttämistä varten. Tilaa tulee olla näytteiden esikäsittelyä ja kirjausta varten. Finas S51/2000

42 Kentällä tehtävät mittaukset Näytteenoton yhteydessä tehdään usein mittauksia, joille tulee olla kirjalliset ohjeet (vrt. edellä esitetty taustamateriaali) Näytteenotossa on tilanteita, joihin ei löydy hyvää ratkaisua. Kuitenkin löytyy aina ratkaisu, jolla päästään resursseihin nähden parhaaseen mahdolliseen tulokseen. P. Minkkinen, Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

43 Näytteenottimia ja näytekeräysastioita Näytteenottovälineitä: Pumppu, jossa PTFE-, PVC- tai terässisus Materiaalivalinnat ovat tärkeitä, jottei näyte kontaminoidu välinemateriaaleista. Vesinäytteiden keräysastioita

44 Näytteenottimia Näytteenotosta on ohjeita ja -ottimista on yksityiskohtaisia suosituksia. Näytteenoton yhteydessä tehdään mittauksia eli pikamäärityksiä, joille tulee olla kirjalliset ohjeet.

45 VESINÄYTTEENOTTOPAIKKA Ympäristön monitorointinäytteiden keräyksessä on näytteenotto-paikkojen sijoittelulla ratkaiseva merkitys. Kun pyritään saamaan vertailukelpoisia näytteitä eri näytteenottokerroilla, pitää käyttää samoja keräys/ottopaikkoja. Näytteenoton tavoitteena on kerätä häiriytymättömästi ja ennen kaikkea edustavasti ympäristönäyte laboratoriotutkimuksiin. Tämä asettaa suuria vaatimuksia näytteenottovälineistön puhtaudelle, näytteenotto-järjestykselle, keräykselle (mm. aika, määrä, lämpötila, kosteus, virtausnopeus) ja tutkimukselle.

46 NÄYTTEENOTTO On-line -mittauksia lukuun ottamatta kaikki näytteet yleensä otetaan keräysastioihin, joissa näytteet säilyvät muuttumattomina, eli ne eivät hajoa, haihdu, hapetu tai muuten muuta muotoaan ennen esikäsittelyä ja mittausta. Ympäristönäytteenotto on suunniteltava aukottomasti näytteenoton jälkeinen proseduuri mukaan lukien maksimisäilytysajat.

47 ORGAANISET KEMIKAALIT Orgaaniset kemikaalit vesianalytiikassa käsittää n. 100 yleisemmin käytettyjä synteettisesti valmistettua kemikaalia. Niitä esiintyy juomavesien ottopaikoilla, joiden lähistöllä on teollisuutta, kaatopaikkoja, huoltoasemia tai maatalousalue (kasvimyrkyt). Monet orgaaniset kemikaalit ovat karsinogeenisia, täten niille on määritelty matalat pitoisuudet juomavedessä (<mg/l) Ne jaetaan helposti haihtuviin orgaanisiin kemikaaleihin (VOC-yhdisteet) ja synteettisiin orgaanisiin kemikaaleihin (SOC-yhdisteet) Koska ne ovat haihtuvia, vesinäytteen keräys suoritetaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla omana keräyksenä.

48 Kokonaisorgaaninen hiili (TOC) Kokonaisorgaanisella hiilellä (TOC) tarkoitetaan vesinäytteeseen jäävää hiiltä, kun epäorgaaninen hiili poistetaan hapottamalla ja kuplittamalla TOC-pitoisuus mitataan selvitettäessä veden puhtaus.

49 Pohjaveden ominaisuuksia tutkitaan näytteenottopaikalla Kentällä mitataan: ph, sähkönjohtavuus, happi- ja hiilidioksidipitoisuus, redoxpotentiaali ja lämpötila. Laboratoriossa määritetään mm. ph, sähkönjohtavuus, väri- ja kaliumpermanganaattiluku, alkaliteetti, bikarbonaatti, sulfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi, nitraatti, fosfaatti, kalsium, magnesium, strontium, barium, beryllium, natrium, kalium, litium, rubidium, piihappo, kokonaiskovuus, alumiini, boori, rauta, mangaani, kupari, sinkki, nikkeli, koboltti, kromi, lyijy, kadmium, vanadiini, molybdeeni, seleeni, hopea, tallium, arseeni, antimoni, vismutti, radon, uraani, torium, orgaaniset yhdisteet

50 Sameus Samea näyte otetaan bakteerien ja virusten tutkimukseen annettujen ohjeiden mukaan. Sameassa näytteessä on hienopartikkelia, joka on mahdollisesti peräisin mm. savesta, hiekasta, veteen liukenemattomasta orgaanisesta aineksesta. Sameus saattaa johtua myös rankkasateiden aiheuttamasta maaston valumasta vedenottokohteeseen.

51 PINTAVESI Virtaavasta vedestä otettu vesinäyte tulee kerätä keskivirtauksesta keskisyvyydellä. Menettelyllä varmistetaan, että näyte edustaa koko vesivirtaa (tilavuus ja virtauksen nopeus, jne.) Tämä usein vaikuttaa veden laatuun eri vuodenaikoina. Hiljaa virtaavissa vesissä, kuten järvissä, tekojärvissä ja padoissa näytteet tulee kerätä vesien reuna-alueilta niin syvältä, että vesinäyte edustaa normaalia veden pumppaussyvyyttä.

52 Spesifiset ionit Ohjeistusta, kun kentällä ei ole mahdollista tehdä analyysejä Vesinäytteet, joissa on erityisioneja, vaativat kestävöintiä. Tällöin näytteen joukkoon on lisättävä jotain kemikaalia, joka estää näytteen muuttumisen eli saostumisen tai muun kemiallisen muutoksen, mikä haittaa vesinäytteen luotettavaa tutkimusta ja pitoisuusmääritystä. Erikoisioneja, joille mm. tehdään suojaus näytteenoton yhteydessä ovat -rauta, mangaani (ja muutama muu metalli) - lisää 5 ml konsentroitua typpihappoa näytelitraa kohden -typpiyhdisteet (nitraatti, nitriitti, sulfonaatit ja orgaaniset yhdisteet) jäädytä tai laita näyte kylmään -syanidi lisää natrium hydroksidia, kunnes näytteen ph on 11 tai korkeampi. Laita näyte sen jälkeen kylmään. Määritettävät ionit tulee valita ennen näytteenottoa, jotta näyte on otettu oikein ja jotta se on käsitelty kuljetusta ja säilytystä varten oikein.

53 Bakteerien ja levän tutkimukseen näyte Bakteerinäyte Vesinäyte tulee kerätä steriileihin astioihin. Minimitilavuus vettä on 20 ml. Näyte säilytetään kylmässä heti näytteenoton jälkeen. Bakteerinäytteet tulee analysoida 6 tunnin sisällä, mutta viimeistään 24 h näytteen keräyksestä. Levänäyte Vesinäytettä, jossa epäillään leväesiintymää ja josta tehdään solulaskentaa, tulee olla 1 litra ja se olisi hyvä olla läpinäkymättömässä astiassa. Ilmatilaa ei saa olla kuin 25 mm. Jos analyysiin pääsy kestää yli 24 tuntia, näyte laitetaan kylmään. Näytteiden analysointi näytteenoton jälkeen vaatii erikoisjärjestelyjä laboratoriolta.

54 Vesinäytteen keräys bakteerien määritystä varten Näyteastia steriili: autoklavoitu uusiokäyttöinen boorisilikaattilasiastia tai muovipullo, jossa on steriloitu muovinen pussi vesinäytteen keräykseen Lisätään natriumtiosulfaattia klooria ja halogeeniyhdisteitä sisältäviin näytteisiin, jotta estetään pelkistyminen näytteenoton jälkeen ja estetään bakteerien aktiivisuus Vesijohtovedestä (hanavesi) kerätään näyte ensin kuumasta vedestä, sen jälkeen normaalilämpöisestä ja sitten kylmästä vedestä.

55 Ympäristövesien monitorointi ja analytiikka Luennon sisältö 1. seurattavista yhdisteistä yleistä 2. pikamenetelmät 3. pitoisuusrajavaatimuksista 4. alkuaineiden ja yhdisteryhmien summamittauksista 5. esikäsittelymenetelmiä yhdiste- ja spesiesanalyysiin: a) perinteisemmin käytettyjä esikäsittelytapoja b) uusinta tekniikkaa käyttäviä esikäsittelytapoja 6. kalibrointi ja kvantitointi 7. esimerkkejä: a) GC b) HPLC c) CE 8. viitteet

56 EPÄORGAANISET KEMIKAALIT MISTÄ PÄÄSTÖT JOUTUVAT VESISTÖÖN? kotitalous veden pehmentimien käyttö sellu-, öljy- ja perusteollisuus (rikkipäästöt suurimmaksi osaksi peräisin energiatuotannosta) EPÄORGAANISET KEMIKAALIT hyvin poolisia hyvin vesiliukoisia sisältävät hydroksyyli-, typpi-, rikki- ja/tai halogeeniryhmiä

57 RASKASMETALLIKONTAMINAATIOT MIKSI HAITALLISIA? toksisia: lyijy, tina, kadmium, elohopea affiniteetti rikkiä sisältäviin ryhmiin: estävät entsyymitoimintaa reagoivat proteiinien karboksyylihapporyhmien ja aminoryhmien kanssa muodostaen komplekseja kadmium-, kupari-, lyijy- ja elohopeaionit sitoutuvat solumembraaneihin estäen solukalvon läpi tapahtuvaa solutoimintaa raskasmetallit saattavat myös saostaa fosfaattia sisältäviä bioyhdisteitä tai katalysoida niiden hajoamista

58 TORJUNTA-AINEET JA MAATALOUSVALUMAVEDET LUONNOSSA -synteettiset kemikaalit vaikuttavat mm. solutoimintaan orgaaniset fosforiyhdisteet (mm. metyyliparation) klooratut hiilivedyt (mm. DDT, Aldrin) karbamaatit pyretriinit ja pyretrinoidit fenoksihapot herbisidit ja lahonestoaineet

59 Fenolit ympäristömyrkkyjä kloorifenolien suurin sallittu kokonaispitoisuus juomavedessä on 0,5 µg/ml yksittäisen kloorifenolin pitoisuus ei saa ylittää 0,1 µg/ml Fenolien lähteet OH pestisidit, teollisuus, liikenne Nitro (NO 2 )-ryhmä ja kloridi (Cl)-ryhmä aromaattisessa renkaassa vaikuttavat yhdisteen kemiallisiin ominaisuuksiin

60 Humusyhdisteet (humushapot, fulvohapot, humiini ja maatumaton orgaaninen aines) Muodostuvat luonnossa, kun kasvien ja eläinten biologisen ja kemiallisen hajoamisen seurauksena mikrobien hajotuksella Humushapot sisältävät polymeroituneita orgaanisia happoja, joissa on karboksyyli- ja fenoliryhmiä, jotka kompleksoituvat mm. metalli-ionien, kationisten orgaanisten yhdisteiden ja radionuklidien kanssa

61 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS Kovuus = rasvahappoja saostavien kationien (esim. Ca, Mg, Fe, Al, Mn, Sr, Zn) määrä veden kovuus ilmaistaan yleensä ns. kalsiumkarbonaattikovuutena, jolloin analysoidaan Ca ja Mg; Kovuus saadaan kaavasta: Hr = 2,5 x Ca (mg/l) + 4,1 x Mg (mg/l) sähkönjohtokyky = veden kyky johtaa sähköä (veden ionikonsentraatio, josta saadaan myös elektrolyyttipitoisuus) ph = veden happamuusaste; Se ilmaisee sekä vety että hydroksyyli-ionien konsentraation alkaliteetti = vedessä olevien emäksisten yhdisteiden määrä alkaliteetti ilmaisee veden kykyä neutralisoida happoja l. puskurikapasiteetin; Suomessa veden alkaliteetti riippuu pääasiassa sen sisältämästä vetykarbonaatin (HCO 3- ) määrästä; puskurikapasiteetti on luokkaa 1 mmol/l

62 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS hiilidioksidipitoisuus pohjavedessä on peräisin maaperän pintaosista ja ilmakehästä hiilidioksidi dissosioi vettä ja muodostuu vetykarbonaatti- (HCO 3- ) ja vety (H + )-ioneja; ilmiö näkyy ph:ssa TDS = Total Dissolved Solids = veteen liuenneen kiintoaineen kokonaismäärä luonnonvesissä TDS vaihtelee sadevedessä (10 mg/l) suolaisen veden (10000 mg/l) Na: 1 5 mg/l (vanhoilla merenpohja-alueilla mg/l) Ca: mineraalien rapautuminen ja sadevesi Mg :lähteitä dolomiitti ja magnetiitti ja tummat mineraalit Si maan kuoren yleisin alkuaine suuri osa heikkoliukoisia happamassa ja neutraalissa ympäristössä, joten pohjavesissä piitä on n mg/l (vulkaanisten kivien alueella voi olla 100 mg/l)

63 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS Fe kallioperästä ja maaperästä (min. koostumus; hematiitti, magnetiitti, biotiitti, kloriitti, sarvivälke, sideriitti, kiisut), pohjaveden vallitseva happi- ja redox olosuhteet sekä mikrobien toiminta Fe- hyvin johtavissa karkearakeisissa maalajeissa olevan pohjaveden rautapitoisuus on pieni (n. 0,1 mg/l) Fe - hapettomissa tai vähähappisissa olosuhteissa tiiviiden maakerrosten alla pitoisuus voi olla useita mg/l Mn esim. sarvivälke ja biotiitti; käyttäytyy pohjavesissä kuten rauta mutta pitoisuudet yleensä puolta vähemmän Cu hivenaine 2 10 µg/l Cl pintavesissä yleensä alle 10 mg/l, pohjavesissä pääosa klorideista tuulen kuljettamasta merisuolasta; kloridipitoisuuden nousu pohjavesissä voi johtua reliktisistä merivesistä tai tiesuolauksesta

64 POHJAVEDEN KEMIALLINEN KOOSTUMUS F pohjaveden fluoridi lähtöisin pääosin maa- ja kallioperän mineraaleista (apatiitti, fluoridi, sarvivälke), osa fluoridista peräisin kasvinsuojeluaineista, desinfiointiaineista sekä kemianteollisuuden jätevesistä Suomen pohjavesien fluoridipitoisuudet vaihtelevat 0,01 2,0 mg/l, rapakivialueilla paikoin useita mg/l sulfaatti Suomen pohjavesissä pitoisuudet yleensä n. 10 mg/l paitsi sulfidimalmialueilla ja rannikon alunamailla sulfaattipitoisuus voi kasvaa myös happaman sateen vaikutuksesta Al maa- ja kallioperän yleisimpiä alkuaineita mutta heikkoliukoinen hieman happamissa ja neutraaleissa olosuhteissa; Suomen pohjavesissä n. 30 mg/l

65 LIKAANTUMISEN INDIKAATTORIT HYVÄLAATUINEN VESI ON HAJUTON, MAUTON, VÄRITÖN JA KIRKAS hajun voi veteen aiheuttaa levät, sienet, putkistojen bakteerikasvusto, jätevedet, korkea ammoniumpitoisuus sameutta voi aiheuttaa esim. pintavesien pääsy kaivoon, korkeat Al, Fe, Zn, Mn pitoisuudet, savipartikkelit ja orgaaninen aines (humus) väri rauta ja mangaani yleisimpiä värimuutoksen aiheuttajia kaliumpermanganaatin kulutuksen perusteella mitataan veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien, lähinnä orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärää (vrt. myöhemmin esitettävä COD-menetelmä) saastumattomien pohjavesien KMnO4-luku on välillä 1 5 mg/l typpiyhdisteet (NH 4, NH 3, NO 2 ) peräisin sadevedestä, orgaanisen aineksen hajoamisesta maaperässä, lannoitteista, teollisuuden, asutuksen ja kaatopaikkojen jätevesistä fosfaatti epäorgaanisesti sitoutuneen fosforin määrä (lannoitus) kalium Suomessa alle 1 mg/l

66 POHJAVEDEN LAATUVAIHTELUT SUOMESSA kaliumpermanganaattiluku ja väriluku kuvaavat veden humuksen ja saviaineksen määrää ja värillisyyttä osoittaen suoalueiden ja pintavesien vaikutuksen pohjavesiin; Ne ovat korkeita siellä missä ovat kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet Suomen etelä- ja lounaisosissa korkeita alumiinipitoisuuksia (savipartikkelien pääsy pohjavesiin) karbonaattikivien alueilla kohonneita ph-, sähkönjohtavuus-, kokonaiskovuus- ja alkaliniteettiarvoja verrattuna happamien kivilajien alueisiin keskimääräistä emäksisempiä pohjavesiä on rannikkoalueilla ja etenkin Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja Peräpohjolassa (kalkkikiveä maa- ja kallioperässä) alkaliniteetissa jopa kymmenkertaisia eroja Suomen olosuhteissa; heikoin puskurikyky on Lapissa ja paras puskurikyky lounaisrannikon, Ahvenanmaan ja Peräpohjolan pohjavesissä fluoridi korkea Kaakkois- ja Lounais-Suomessa nitraatit kohonneita karjatalousalueilla (Savo, Etelä-Karjala)

67 Ympäristövesinäytteiden analyysimenetelmiä Määritysten tavoitteet: 1) Suorittaa luotettava näytteenotto 2) Tehdä toistettava näytteen esikäsittely 3) Optimoida analyysimenetelmät luotettaviksi 4) Identifioida, erottaa ja selvittää pitoisuus niin monesta yksittäisestä yhdisteestä kuin mahdollista samaa menetelmää käyttäen. 5) Tutkia yksittäiset yhdisteet erikseen Summamittaukset eivät anna riittävää tietoa.

68 Kentällä tapahtuvat perusmittaukset -ph -sameusmittaukset -johtokykymittaukset

69 Perinteiset analyysimenetelmät, jotka eivät erottele yksittäisiä yhdisteitä/ioneja Epäorgaaniset ionit ympäristövesistä ja jätevesistä (mm. kloridi): virtausinjektointianalyysillä (FIA) derivatisointia ja spektrofotometrista detektointia käyttäen: perustuu värjäykseen ja absorbanssin intensiteetin mittaukseen (Lambert-Beer A = e c l) Happo-emäs-titraus: sulfaatin määritys Kloridi: Hopeanitraatilla saostustitraus Kalsiumin määritys: oksalaattititrauksella Mangaanin määritys perjodaattihapetuksen jälkeen permanganaattina VIS-spektrofotometrisesti.

70 Veden orgaanisten hiiliyhdisteiden kokonaispitoisuus (TOC) Liuenneiden orgaanisten yhdisteiden määrä Menetelmässä hapetetaan kalium peroksidisulfaatilla (K 2 S 2 O 8 ) kaikki liuennut orgaaninen hiiltä sisältävä materiaali hiilidioksidiksi, joka mitataan. Näyteliuokseen lisätään vielä fosforihappoa ja ilmaa tai typpikaasua, jolloin kaikki HCO 3- ja CO 3 2- ionit muuttuvat CO 2 :ksi Näyteliuos pumpataan detektointikammioon, jossa UV-aallonpituus 184,9 nm aiheuttaa fotokemiallisen reaktion ja tuloksena on HO. -radikaali: orgaaninen materiaali + HO. ---> CO 2 + H 2 O Hiilidioksidi absorboidaan puhtaaseen veteen, jonka johtokyky mitataan.

71 Chemical oxygen demand (COD) ISO 6060 Kokonaishapen kulutusmäärää (COD): hapen kulutus lasketaan kaliumdikromaatin avulla, joka reagoi hapettuvien yhdisteiden kanssa. Mittaus tehdään 1L:n erästä vettä: Valmiit putket sisältävät kaliumdikromaattiliuosta, johon pipetoidaan 10 ml vettä (1 mol K 2 Cr 2 O 7 vastaa ekvivalentti 1,5 mol O 2 ) Näyte hydrolysoidaan rikkihappoliuoksessa (+naamioijana elohopeasulfaatti, joka poistaa kloridin) lämmittämällä sitä 2 tuntia. Liuos muuttuu oranssin keltaisesta vihreäksi tai mustaksi, riippuen näytetyypistä. Mittaus tehdään spektrofotometrillä aallonpituudella 620 nm (c=0-15 g/l) Ongelmia tulee mittauksessa, jos näytteessä on ligniiniä, sokereita ja kloridia. Muita analyysiä hidastavia seikkoja: TOC pitää määrittää ensin sen jälkeen on arvioitavissa, missä suhteessa näyte on laimennettava COD-analyysiin Ympäristö- ja teollisuusnäytteiden analysoinnissa kallis COD = 2,666 x TOC menetelmä on hidas ja

72 Sensorointimenetelmät ELECTROCHEMICAL SENSORS

73 Sensorointimenetelmät ELECTROCHEMICAL SENSORS

74 Laitteita Sameusmittari, kannettava COD-mittalaite, siirrettävä COD-mittari kenttäkäyttöinen ph-mittari johtokykymittari, kannettava veden kovuusmittalaite

75 Laitteita ja määrityksiä

76 Laitteita ja määrityksiä

77 Laitteita ja määrityksiä

78 Määrityksiä

79 Laitteita ja määrityksiä/cod 4

80 Laitteita ja määrityksiä

81 Laitteita ja määrityksiä KIRJALLISUUTTA AIHEESEEN: Juha Vanhanen, Pirita Mikkanen, Jussi Nikula, Jari Hiltunen Ympäristömittauksen ja -monitoroinnin arvoketjujen tuotteistaminen, SITRA, 2007, ISBN ; Bruttel, P., A., Seifert, N., Analysis of water samples and water constituents with Metrohm instruments, Metrohm, Herisau, Fukushi, K., Ito, H., Kimura, K., Yokota, K., Saito, K., Chayama, K., Takeda,

82 ION CHROMATOGRAPHY (IC) -ON-LINE MEASUREMENTS The Process of Ion Chromatography The method starts with the introduction of a sample into a sample loop of known volume. An aqueous solution (mobile phase) carries the sample from the loop onto a column containing a stationary phase (typically a resin or gel matrix). The stationary phase contains charged groups. The target analytes are retained on the stationary phase. The analytes of interest are detected by some means, typically by conductivity or light absorbance.

83 On-line monitoring of anions in waters Complete characterization with multicomponent analysis provides more information than single component or bulk property measurements such as dip probes or ion selective electrodes. Multiple sampling points save sample collection time and labor costs. Precise and accurate results are characteristic of chromatographic techniques. Michael J. Doyle, Beverly J. Newton, Dionex Corporation, 1228 Titan Way, Sunnyvale, CA, 94088, USA. Ion chromatography - column

84 Ion chromatography Valmistaja: EST Analytical Laite: ENCON

85

86 VIITTEET 1. Passell, T. O., Use of On-line Ion Chromatography in Controlling Water Quality in Nuclear Power Plants, J. Chromatogr. A, 671, (1994) 2. Thompsen J. C., Process Control and Quality, 2, (1992) waters.com

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T032/M24/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY WATER AND ENVIRONMENT RESEARCH OF SAIMAA Tunnus Code

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 274317 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 27.10.2016, näytteet otettu 27.10.2016 (9-12) Näytteenottaja: Ville Kiviharju

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Elintarvike- ja vesilaboratorio Kallionkatu 10-16 C 11100 Riihimäki EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1 Testausseloste 2013-3904-1 1(2) Vesinäyte 16.10.2013 Maksaja Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Vesilaitos Ostolaskujen käsittely PL 77 PL 313 28401 Ulvila 28601 Pori Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016

Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET

TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan: TUNNISTA NESTEET (JOS NE OVAT TUNTEMATTOMIA) KEMIKAALIEN LUOKITTELU KATSO SIVU 314 MUKANA HAPPOJA TAI EMÄKSIÄ? KATSO SIVU 3342 MUKANA ON VAARALLISIA NESTEITÄ

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu helmikuu 2016 1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 17.3.2016 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu joulukuu 2015 - helmikuu 2016

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. Hallinto-osasto Suunnittelu- ja ohjausyksikkö 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Porilab Tiedepuisto 4, A-rakennus 28600 PORI Puh. 0447013343 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit ISO 4833-1:2013

Lisätiedot

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus

Pohjavesigeologian perusteet. Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus Pohjavesigeologian perusteet Marja Liisa Räisänen Kainuun ELY-keskus marja.raisanen@ely-keskus.fi 040 5344631 Veden kierto; pohjaveden muodostuminen Evapotranspiraatio Tuleva vesihöyry Ilmakehässä oleva

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio

Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio HINNASTO 1.2.2012- Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio Haapaveden kaupungin ympäristölaboratorio on Finas-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU:

LAMMIN PÄIVÄT JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: LAMMIN PÄIVÄT 5.10.2016 JÄTTEENKÄSITTELYKOHTEEN VESIEN TARKKAILU: - ESIMERKKEJÄ LUPAVELVOITTEISTA JA ANALYYSEISTÄ Ympäristönsuojelusihteeri Kirsi Liukkonen-Hämäläinen Jätteenkäsittely/vastaanotto/välivarastointikohteita

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE

TESTAUSSELOSTE 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu

Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu OULU OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI RAPORTTI 6/2009 Ravintoloiden jääpalojen hygieeninen laatu SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 PROJEKTIN TOTEUTUS... 2 POHJATIETOA... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA RAJA-ARVOT... 3

Lisätiedot

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu

Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus

Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 14.10.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu elokuu - syyskuu 2015 Kaivoksesta

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 15.9.2014 14-6583 #5 1 (4) Tervon kunta Vesilaitos Korhonen Jukka (email) Tervontie 4 72210 TERVO Tilausnro 179362

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult

Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅF-Consult Veden sisältämät epäpuhtaudet ja raakaveden esikäsittely Susanna Vähäsarja ÅFConsult 4.2.2016 1 Sisältö Vesilähteet Veden sisältämien epäpuhtauksien jaottelu Veden epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat Veden

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot