LOPPURAPORTTI Kuopio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI 26.4.2013 Kuopio"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Kuopio TALOUSVEDEN EARLY WARNING - Projekti Jenni Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vesi ja terveys -yksikkö Kuopio 1

2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Materiaalit ja menetelmät Tampereen vesilaitos Porvoon vesilaitos Koejärjestelyt Biosentry-laite Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu Tulokset Tampereen vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Biosentry laitteen -tulokset Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu Porvoon vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Biosentry laitteen -tulokset Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu

3 1. Taustaa Suomessa juomaveden likaantumistapauksia sattuu vuosittain noin parikymmentä kappaletta. Näistä likaantumistapauksista yleensä noin kymmenen osoittautuu vesiepidemiaksi eli tapaukseksi, jossa veden välityksellä vähintään kaksi henkilöä sairastuu. Vesivälitteiset sairastumiset havaitaan poikkeuksetta lähes aina vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset sairaustapaukset tulevat rekisteröidyiksi terveyskeskuksissa tai sairaaloissa. Talousveden likaantumisen syitä on monia. Raakavesien likaantumiset ovat aiheuttaneet suurimman osan vesiepidemioista, mutta talousveden likaantumisia aiheuttavat myös ongelmat vesijohtoverkostoissa ja vesitorneissa. Vesijohtoverkostoissa likaantumistilanteita voivat aiheuttaa vaihtelut veden virtaussuunnissa, putkirikot tai jäteveden pääsy vesijohtoverkostoon. Verkostossa virtausmuutokset voivat irrottaa putkistojen pinnoille kertynyttä mikrobiologista kasvustoa eli biofilmejä ja epäorgaanista ainesta eli sakkaa (Geldreich, E.E. 1988, Percival et al., 2000). Myös inhimillisellä erehdyksellä tai tiedon puutteella on havaittu olleen osuutta likaantumistapauksissa, kuten oli esim. Nokian (2007) tai Siilinjärven (2012) vesiepidemioiden yhteydessä. Yleisimmät Suomessa sattuneiden vesiepidemioiden aiheuttajat ovat kampylobakteerit ja norovirukset (Miettinen ym., 2001). Kambylobakteerit ovat mikroaerofiilejä, jotka vaativat kasvaakseen o C, joten ne eivät lisäänny vedessä (Percival et al., 2000). Lämpökestoiset kampylobakteerit, erityisesti C.jejuni ja C.coli, ovat patogeeneja, jotka aiheuttavat vesivälitteisiä epidemioita. Yleensä kambylobakteereiden aiheuttamat vesiepidemiat ovat saaneet alkunsa pienten desinfiointia käyttämättömien laitosten raakavesilähteestä. Norovirukset ovat patogeenisiä, enteerisiä viruksia, joita infektoitunut henkilö tuottaa vielä sairastumisensa jälkeenkin pidemmän ajanjakson ajan infektiivistä partikkelia/gramma (Koopman M., 2009). Norovirukset voivat päästä talousveteen esimerkiksijätevesikontaminaation myötä. Maailmalla on herännyt kiinnostus talousveden likaantumisen nopeaan havaitsemiseen. Tämä on tehnyt mahdolliseksi uusien mittausmenetelmien markkinoille tulon. Paljon huomiota ovat saaneet erityisesti niin sanotut on-line mittausjärjestelmät. Niillä tarkoitetaan mittareita, joita on asennettu eri osiin vedentuotantoketjua ja joiden avulla voidaan saada reaaliaikaista tietoa talousveden sen hetkisestä tilasta. On-line mittarit voivat erityisesti verkostopuolella olla ratkaisu veden likaantumistilanteiden nopeaan havaitsemiseen. On-line mittauksen haasteita ovat mittauksissa syntyvä datan määrä sekä mittausdatan laatu. On-line mittausten tyypillisiin haasteisiin kuuluvat mm. kohina, äkilliset muutokset mittausdatassa, tai selvästi havaittavat poikkeamat, jotka usein ovat virheellisiä mittaustuloksia. Lisäksi mittarin antamat tulokset saattavat alkaa ryömimään eli mittauslukema lähtee kasvamaan/laskemaan ilman syytä. Onkin todettu, että todelliset veden laadun muutokset on-line mittauksissa ovat muutoksia, jotka ovat selvästi havaittavissa olevia, pidempikestoisia muutoksia veden laadussa (van Broeke., 2011). On-line mittauksesta saatavaan hyötyyn vaikuttaa myös se, miten datansiirto mittarilta tiedon varastointi-/käsittely-yksikköön on järjestetty. Tämän projektin tavoitteena oli testata partikkelien lukumäärää ja muotoa (kokoa) mittaavaa Biosentry-laitetta (JMAR, USA). Tavoitteena oli myös selvittää millaisia veden laadullisia muutoksia tällaisella on-line mittauksella kyetään havaitsemaan. Lisäksi tavoitteena oli luokitella sensoritiedon ja erilaisten veden laadun muutosten välisiä yhteyksiä ja tunnistaa veden biologiskemiallisten muutosten eroja, erottaa normaalit vedenlaatumuutokset poikkeuksellisista tilanteista ja muodostaa erilaisia vedenlaatuprofiileja kohteena olevilla vesilaitoksilla. 3

4 2. Materiaalit ja menetelmät 2.1 Tampereen vesilaitos Tampereella suurin osa käytettävästä talousvedestä valmistetaan pintavedestä. Pintavesi otetaan hyvälaatuisesta Roine-järvestä. Järven vettä käytetään Roineen laitoksella vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä talousveden tuotannossa. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä, noin 200 metrin etäisyydellä rannasta. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Näsijärveä käytettiin aiemmin jo 1800-luvulla raakavesilähteenä Tampereella. Siitä ottavat nykyisin raakavetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka toimii varavesilaitoksena. Yhteensä Tampereen Vesi puhdistaa vettä tamperelaisten ja lähikuntien käyttöön noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tampereen Vesi toimittaa vettä myös Pirkkalaan sekä tarpeen mukaan Nokialle, Lempäälään ja Kangasalle (http://www.tampere.fi/vesi/toiminta/talousvesi.html). Tampereella Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsiteltävästä pintavedestä poistetaan humus rautasaostuksen, flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden laatu ja makuominaisuudet viimeistellään aktiivihiilikäsittelyllä. Puhdistuksessa käytetään myös klooridioksidia hapettimena ja klooria desinfiointiin Porvoon vesilaitos Porvoon vesilaitoksen vedenhankinta perustuu kokonaisuudessaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on käytössä seitsemän vedenottamoa, joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljä toimii varavedenottamoina. Vedenottamot ovat seuraavat: Sannainen, Saksala ja Norike. Varavedenottamot ovat Linnanmäki, Mickelsböle ja Sondby sekä Ilola. Vedenottamoiden luontainen antoisuus on noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun varavedenottamoita ei lasketa mukaan. Sannaisten vedenottamoon kuuluu lisäksi kaksi raakavedenottamoa, joista pumpataan vettä Bosgårdinimeytysalueelle tekopohjaveden muodostamiseksi (http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/vesi/porvoon_vesi/kuluttajatietoa). Pohjaveden hyvän laadun ansiosta Porvoon vesilaitoksien veden käsittely on melko yksinkertaista. Saksalan, Mickelsbölen ja Ilolan vedenottamoissa suoritetaan raudan ja mangaanin poisto. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan veden ph arvoa. Kaikissa vedenottamoissa on veden desinfiointivalmius. Päävedenottamoilla vesi desinfioidaan UV-valolla ja syötetään hiilidioksidia. Muilla vedenottamoilla vesi desinfioidaan natriumvetyhypokloriitilla vuodenajasta riippuen. 2.3 Koejärjestelyt Kaupunkien verkostoista valittiin tutkimukseen mukaan yhteensä neljä veden laadun monitorointipistettä. Tavoitteena näiden mittauspisteiden valinnassa oli se, että seurantaan saataisiin mukaan laadultaan ongelmalliseksi koettuja verkostonmittauspisteitä, jolloin tutkimukseen saataisiin mukaan mielenkiintoisia näytteitä ja tutkimuksen kannalta merkittäviä vedenlaatumuutoksia havaittaisiin. Verkostomittauspisteissä tuli kuitenkin olla Biosentry -laitteen asennus-, sekä vesinäytteenottomahdollisuus ja tämä rajoitti osaltaan mittauspisteiden valintaa. Tampereella verkostonseurantapisteiksi valikoituivat Kauhakorven paineenkorotusasema sekä Kalevan päiväkoti. Porvoossa verkostonseurantapisteet olivat vesilaitos ja Myllymäen vesitorni. Veden laadunseurantajaksot, jotka toteutettiin sekä keväällä, että syksyllä vuonna 2011, olivat 4

5 kestoiltaan kahden kuukauden mittaisia. Toisen kuukauden ajan veden laatua seurattiin Biosentry - laitteella aina yhdestä verkostonmonitorointipisteestä kerrallaan. Vesinäytteitä otettiin koko seurannan ajan näytteenotto-ohjelman mukaisesti kerran viikossa kaikista tutkimuksessa mukana olleista verkostonseurantapisteistä. 2.4 Biosentry-laite Mitattavien partikkeleiden lukumäärän ja muodon tunnistaminen tapahtui veden virratessa Biosentry-laitteen (Kuva 1) mittauskyvetin läpi. Laitteeseen pystyttiin asettamaan haluttu mittaustiheys, sekä asettamaan näytteenottorajat niin sauvabakteerien, itiöllisten bakteerien, kuin alkueläimienkin muotoisille partikkeleille. Muunlaiset partikkelit laite ilmoitti tunnisteella tuntemattomat partikkelit. Laitteeseen oli asennettuna automaattinen näytteenotto niin, että mikäli veden laatu poikkesi selvästi asetetuista oletusarvoista, laite kykeni ottamaan automaattisesti vesinäytteen. Laitteessa tapahtui automaattinen puhdistusprosessi joka päivä keskiyöllä. Tutkimuksen aikana laitteen mittausnopeudeksi oli asetettu yksi mittaus / minuutti. Näytteenottorajoiksi asetettiin Tampereella keväällä 2500 osumaa/min tuntemattomat Kuva 1. Biosentry-laite partikkelit, 500 osumaa/min sauvamuotoiset partikkelit, 200 osumaa/min itiömuotoiset partikkelit ja 20 osumaa/min alkueläimen muotoiset partikkelit. Laitteen seurantajakson ollessa käynnissä näytteenottorajoja kuitenkin nostettiin , koska havaittiin (Kuva 2a ja b), että laitteelle asetetut rajat ylittyivät jatkuvasti. Uudet rajat olivat 5000 osumaa/min tuntemattomat partikkelit, 800 osumaa/min sauvamuotoiset bakteerit, 200 osumaa/min itiömuotoiset bakteerit ja 20 osumaa/min alkueläimen muotoiset partikkelit. Syksyllä puolestaan Porvoossa näytteenottorajoja laskettiin niin, että ne olivat: tuntematon 2000, sauvamuotoiset bakteerit 200, itiömuotoiset 50 ja alkueläinmuotoiset 10 osumaa/min (Kuva 3a ja 3b). Syksyllä myös Tampereella näytteenottorajat olivat edellä mainitut (2000/200/50/10). Keväällä lisänäytteenottotilavuudet olivat litran suuruisia, syksyn seurantajaksolle siirryttäessä lisänäytteen tilavuutta nostettiin viiteen litraan. Rutiiniseurannan näytteenottotilavuus oli 2,5 litraa. 2.5 Mikrobiologiset analyysit Escherichia coli ja koliformiset bakteerit E. coli analysoitiin kalvosuodatusmenetelmällä käyttäen standardiluonnoksen ISO :2008 mukaista Chromocult -alustaa. Taustakasvun rajoittamiseksi maljaan lisättiin vankomysiini ja kefsulodiini -nimisiä antibiootteja. Inkubointi tapahtui +36 ºC, h. Chromocult-alustalla, E. coli kasvaa sinisinä pesäkkeinä ja muut koliformiset bakteerit punaisina pesäkkeinä (pmy/1000ml). 5

6 Heterotrofinen pesäkelukumäärä ja kokonaismikrobilukumäärä Talousveden yleisen mikrobiologisen laadun mittarina käytettiin heterotrofisten bakteerien (HPC) lukumäärää, joka analysoitiin viljelymenetelmin (R2A-pintaviljely ja TH-maljavalu). TH-maljavalu analyysi tehtiin muutamia kertoja, mutta tuloksissa painotettiin R2A-pintaviljelyä. Lisäksi mikrobien kokonaislukumäärä analysoitiin mikroskopointitekniikalla, jossa solut värjätään (DAPI - värjäys) ja sitten lasketaan epifluoresenssimikroskooppilla (Olympus BX51TF, Japan). Kokonaismikrobilukumäärä kuvaa vedessä olevia kaikkia mikrobeja(bakteereita); eli myös niitä bakteereita, jotka eivät kasva maljalla (kuolleet sekä elävät) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Rutiiniseurannassa laboratoriossa vesinäytteistä määritettiin lämpötila ( o C), ph, sähkönjohtavuus, (µs/cm) (Multi 3430, WTW,Saksa), sameus (NTU) (Turb 555-IR, WTW, Saksa), partikkelit (>0,5µm 1/10 -laimennos UP-vedessä) (SVSS-C, Pamas GmbH, Saksa). Lisäksi näytteistä määritettiin rauta (mg/l), kupari (mg/l) (DR5000, HACH-Lange) sekä UV-abs 254nm ja abs 420nm (UV 1601, Shimadzu corporation, Japan). 2.7 Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Tuloksia tarkasteltiin SPSS- ohjelmalla (IBM SPSS Statistics,version 21). Korrelaatiotarkastelun avulla (Spearmann`s Rank) selvitettiin selittivätkö mitkään tekijät mikrobiologisia tai kemiallisia muutoksia seurannassa yleisesti. Lisäksi testattiin Kolmogorov-Smirnovin parametrittomalla testillä sitä erosivatko näiden laitosten vedet merkittävästi toisistaan Soveltava tilastollinen tarkastelu Dataa analysoitiin laatimalla aineistosta itseorganisoituva kartta (ns. SOM -kartta), josta saatuja referenssivektoreiden korrelaatioita verrattiin keskenään. Tämän menetelmän etuna on se, että analyysiä on mahdollista tehdä perinteisiä tilastollisia menetelmiä epätäydellisemmällä dataaineistolla. Lisäksi data-aineistosta on mahdollista löytää heikompia tai esim. epälineaarisia riippuvuuksia eri muuttujien välillä perinteisiin menetelmiin verrattuna. SOM-kartassa alkioiden riippuvuuksien tarkasteluista syntyy ryhmittymiä eli klustereita, jotka värjääntyvät samanväriseksi ja samalla kohtaa kuviota. 6

7 3. Tulokset 3.1 Tampereen vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Tampereen veden verkostossa kevään 2011 seurannassa HPC -pitoisuus oli R2A pintaviljelyllä määritettynä Kauhakorven paineen korotusasemalla keskimäärin 1300 pmy/ml ja Kalevan päiväkodilla 500 pmy/ml. Syksyllä HPC -pitoisuudet olivat 100 pmy/ml ja 70 pmy/ml. Kokonaismikrobilukumäärät olivat Kauhakorvella solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy). Kalevalla vastaavat luvut olivat solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Näytteenottolämpötilat olivat keväällä Kauhakorvella 9 ºC (2,9 18,9 ºC) ja Kalevalla 8,5ºC (4 12,9 ºC). Syksyllä näytteenottolämpötilat olivat Kauhakorvella 12,7 ºC (8,3 18,1 ºC) ja Kalevalla 13,4 ºC(11,0 16,1 ºC) ºC) Rautapitoisuuksien keskiarvot olivat keväällä ja syksyllä Kauhakorvella 0,02 mg/l ja Kalevalla 0,03 mg/l. Sameus oli molempien seurantajaksojen aikana 0,01 NTU kaikilla mittauskerroilla kummassakin pisteessä. Partikkelilukumäärän osalta Kauhakorven partikkelilukumäärä oli keväällä keskimäärin kpl/ml ja syksyllä kpl/ml Kalevalla arvot olivat kpl/ml ja 7800 kpl/ml. Vesinäytteistä ei löytynyt yhtään koliformista bakteeria seurantajakson aikana Biosentry laitteen -tulokset Seurantajaksojen aikana Biosentry-laite otti poikkeavien partikkelihavaintojen takia yhteensä kuusi lisänäytettä. Datan tarkastelussa havaittiin jälkeenpäin, että rajojen ylityksiä oli kuitenkin useampia (Kuvat 2a, 2b, 3a ja 3b). Kaikki lisänäytteet otettiin Kauhakorven seurantapisteestä, jossa Biosentry -laite oli käytössä molemmilla Tampereen seurantajaksolla. Kolme näytteenotoista ajoittui keväälle (13.5, 17.5, 18.5) ja kolme syksylle (11.10, 24.10, 28.10). Viisi näytteistä analysoitiin THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa ja yksi Tampereella Ruskon vesilaitoksen laboratoriossa. 7

8 Kuva 2a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (keväällä 2500/500/200/20 osumaa/min). Kuva 2b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (raja-arvojen nosto ). 8

9 Kuva 3a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10 osumaa/min). Kuva 3b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10). 9

10 Kevään lisänäytteissä raudan pitoisuus oli 0,42 0,78 mg/l. Sameus vaihteli lisänäytteissä 2,6 11,7 NTU:n välillä. Heterotrofinen pesäkelukumäärä R2A-maljalla vaihteli lisänäytteissä pmy/ml, normaalipitoisuuden ollessa keskimäärin 1300 pmy/ml. Näin pesäkeluvun muutokset olivat noin 1,6 logaritmia korkeammat kuin rutiiniseurannassa. Partikkelimittaustulos saatiin kevään lisänäytteiden osalta mitattua vain yhdestä näytteestä (18.5.) ja se oli kpl/ml. Sen sijaan kokonaismikrobilukumäärissä ei näkynyt tarpeeksi suurta muutosta normaaliseurantaan nähden. Sen vuoksi voisi olettaa, että syy kevään lisänäytteidenotolle on ollut epäorgaanisen aineksen nousu (sakkojen irtoaminen) seurantapisteessä. Kuitenkin, kun HPC -pitoisuudet olivat selvästi normaalia korkeampia, liittyi näihin aina se mahdollisuus, että sakkojen irtoamisen lisäksi mukana on ollut myös jonkin verran orgaanista ainesta (biofilmin irtoaminen). On todennäköistä että Biosentry -laitteen havaitsemaan veden poikkeavaan laatuun ja siitä seuranneeseen lisänäytteenottoon oli tapahtunut Ruskon vuosihuolto. Toisaalta tapahtuneen vedenlaadun muutoksen ja silloin otetun näytteenoton kohdalla epäiltiin pumppujen asentamista verkostoon. Sakkaa on voinut irrota molemmilla kerroilla verkostoon näiden toimenpiteiden aikana. Syksyn lisänäytteissä raudan pitoisuus vaihteli 0,04 4,2 mg/l välillä. Sameus vaihteli 0,04 36 NTU:n välillä. Heterotrofiset pesäkelukumäärät olivat ekstranäytteissä yli kymmenkertaiset normaaleihin pesäkelukuihin verrattuna lukuun ottamatta yhtä kertaa, jolloin HPC tulos oli lähes neljä logaritmia keskiarvotulosta suurempi. Saman näytteen kokonaismikrobilukumääräkin oli poikkeuksellisen korkea (>10 kertainen tulos) (11.10.). Mikroskooppikuva DAPI -väriaineella värjätystä ekstranäytteestä osoittaa että kyseissä näytteessä oli selvästi normaalia enemmän bakteereita (kuva 4a). Kahdessa muussa tapauksessa kokonaismikrobilukumäärässä ei havaittu nousua verrattuna normaalitilanteeseen (Kuva 4b). Epäorgaaninen aines näkyi mahdollisesti lisänäytteiden DAPI värjäyksessä mustina epäspesifisinä täplinä (Kuva 5). Kuva 4a. Syksyn ekstranäyte ( ), jossa havaittiin selvästi kohonnut kokonaismikrobilukumäärä. (DAPI -värjäysmenetelmällä näkyvät niin elävät, kuin kuolleet bakteerit.) 10

11 Kuva 4b. Seurantajakson näyte ( ), jossa ei ollut havaittavissa keskiarvosta poikkeavaa kokonaismikrobilukumäärää. Kuva 5. Syksyn ekstranäyte ( ) ja epäorgaaninen aines, joka havaittiin DAPI - värjäyksessä epäspesifisinä mustina täplinä. Suurentuneen kokonaismikrobilukumäärän omaavassa näytteessä havaittiin nousu myös partikkelipitoisuudessa. Tulokseksi saatiin kpl/ml (kyseisessä näytteessä rautapitoisuus 0,04 mg/l), rutiiniseurannassa partikkeleita oli siis kpl/ml. Selvä partikkelimuutos havaittiin myös näytteessä, jonka rautapitoisuus oli 4,2 mg/l tällöin partikkelipitoisuus antoi tulokseksi kpl/ml (25.10). Kolmannesta syksyn ekstranäytteestä saatiin partikkelitulokseksi kpl/ml (28.10). Syksyn ekstranäytteissä havaittiin, että yksi Biosentry -laitteen havaitsema partikkelipiikki johtui todennäköisimmin mikrobiologisesta laadunmuutoksesta (11.10.). Tätä 11

12 tukee se, että ko. näytteessä rautaa oli vain 0,04mg/l, kun muissa Biosentryn havaitsemissa poikkeamatilanteissa otetuissa lisänäytteissä rautaa oli vähintään 0,17mg/l. Kaksi muuta näytteenottoa johtuivat todennäköisesti epäorgaanisesta aineesta, mutta niidenkin kohdalla havaittiin kuitenkin HPC -pitoisuudessa selvä nousu. Syyksi veden poikkeavaan laatuun epäiltiin vesilaitoksen käyttökatkoa. Muiden laadunvaihteluiden syyt jäivät epäselviksi Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Tampereen ja Porvoon mittausdatojen eroja testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Testi osoitti, että Tampereen ja Porvoon vedet erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi lämpötilan, ph:n, sameuden, absorbanssien, heterotrofisen pesäkelukumäärän sekä kokonaismikrobilukumäärien suhteen. Spearmannin rank- korrelaatiotarkastelun avulla Tampereen vesinäytteistä heteroita pystyttiin selittämään näkyvän valon absorbanssilla, 420 nm mitattuna (R=0,427, p<0,05,n=35) ja raudan määrää sähkönjohtokykyä mittaamalla (R=0,445, p<0,01,n=34) Soveltava tilastollinen tarkastelu Kuvassa 6 on esitetty mittaustulokset SOM -kartan muodossa. Erityisesti sauvamuotoiset sekä tuntematon korreloivat veden rautapitoisuuden kanssa (punaiset alkiot osuvat samalle kohtaa järjestäytyneitä alkioita), mikä viittaa siihen, että mittaus mahdollisesti antaa vääriä positiivisia tuloksia. Muut Biosentryn mittaamat parametrit korreloivat lähinnä keskenään. Kuvista voi päätellä, että sauvamuotoiset parametri mittaa eri ilmiötä verrattuna muihin parametreihin. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä mikä se ilmiö on. Kuvassa 7 on esitetty SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. Biosentry -laitteen sensorien parametrit korreloivat jonkin verran heterotrofisen pesäkelukumäärän ja raudan kanssa. Lisäksi sauvat korreloivat jonkin verran esim. ph: kanssa (kuva 7). 12

13 Kuva 6. Mitattujen muuttujien SOM -kartta. Kuva 7. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. 13

14 3. 2 Porvoon vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Porvoossa HPC -pitoisuudet olivat keskimäärin keväällä Porvoon vesilaitokselta lähtevässä vedessä140 pmy/ml ja Myllymäen vesitornilla 530 pmy/ml. Syksyllä vastaavat lukemat olivat 60 pmy/ml ja 400 pmy/ml. Kokonaismikrobilukumäärät olivat vesilaitokselta lähtevässä vedessä solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy). Myllymäen vesitornilla vastaavat luvut olivat pmy/ml (kevät) ja pmy/ml (syksy) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Näytteenottolämpötilat olivat keväällä Porvoon vesilaitoksella 7,1 ºC (6,8 ºC 7,3 ºC) ja Myllymäen vesitornilla 7,0 ºC (5,6 ºC 8,7 ºC) ja syksyllä Porvoon vesilaitoksella 8,4 ºC (8 ºC 8,5 ºC) ja Myllymäen vesitornilla 9,9 ºC (9,2 ºC 10,4 ºC). Rautapitoisuudet olivat keskiarvoiltaan keväällä kummassakin havaintopisteessä 0,03 mg/l ja syksyllä 0,01 mg/l. Sameus oli keväällä keskimäärin vesilaitokselta lähtevässä vedessä 0,38 NTU ja vesitornissa 0,40 NTU. Syksyllä sameus oli kummassakin pisteessä keskimäärin 0,03 NTU. Partikkelilukumäärät olivat keväällä vesilaitoksella kpl/ml ja syksyllä kpl/ml. Vesitornissa arvot olivat keväällä kpl/ml. ja syksyllä kpl/ml. Kevään seurantajakson aikana epätyypillisiä koliformeja (ympäristöperäisiä) havaittiin 1 cfu/1000ml Biosentry laitteen -tulokset Seurantajaksojen aikana Biosentry -laite ei havainnut poikkeavia partikkeliarvoja, eikä näin ottanut yhtään ylimääräistä näytettä Porvoossa. Vain laitteelle asetetut partikkelien lukumäärälle asetettu raja ylittyi. Tässä vaiheessa syyksi epäiltiin laitteessa keskiyöllä tapahtuvaa puhdistusoperaatiota, joten vesinäytettä ei otettu analysoitavaksi. Lisäksi mittausdatassa havaittiin puutteita. Lisäksi laite oli jostain syystä sammunut itsestään (Kuva 8a ja 8b). 14

15 Kuva 8a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Porvoossa (dataa on modifioitu koska sen havaittiin olevan puutteellinen (muokattiin aika-akselia). Kuva 8b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Porvoossa (mittausdatassa katko , johtuen laitteen pysähtymisestä). Punaiset nuolet y-akselilla kuvaavat asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10 osumaa/min) Tilastollinen tarkastelu Spearmannin korrelaatiolaskennan avulla tarkasteltuna heterofisten bakteerien lukumäärä pystyttiin selittämään sameuden avulla (R=0,325, p=0,05, N=37), kokonaismikrobilukumääriä pystyttiin selittämään niin lämpötilan (R= -0,576, p<0,01, N=38), sameuden (R=0,597,p<0,01,N=37), partikkeleiden(r=0,348, p<0,05, N=34), raudan (0,439,p<0,01,N=35) kuin myös veden absorbanssin (UV-abs 254 nm, R=0,559, p <0,01, N=38, ja abs 420nm R=0,479, p<0,01, N=38) avulla. Raudan määrää selittäviksi tekijöiksi saatiin lämpötila (R= -0,447, p<0,01, N=35), vapaa kloori (R= -0,506,p<0,05,N=18), sameus (R=0,712, p<0,01, N=34), abs420nm (R=0,555,p<0,05, N=35) ja UVabs 254nm (R= 0,665, p<0,01, N=35) sekä kokonaismikrobilukumäärä (R=0,439,p<0,01,N=35). Porvoossa myös kuparin määrälle löytyi yksi selittävä parametri, joka oli veden absorbantti - abs 420nm (R=0,357, p<0,05, N=37) Soveltava tilastollinen tarkastelu Kuvassa 9. on esitetty mittauksista saadut tulokset SOM -kartan muodossa. Sameus- parametri korreloi Biosentry-laitteen mittaamien parametrien kanssa (siniset alkiot osuvat samalle kohtaa järjestäytyneitä alkioita). Kuvassa 10 on SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi (mukana lähtevän veden tiedot). 15

16 Kuva 9. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. Kuva 10. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. 16

17 4. Tulosten tarkastelu Biosentry -laitteen mittaustulokset osoittivat Tampereen Kauhakorven mittauspisteessä, että ne merkittävät poikkeamat, jotka laite havaitsi, ja jotka johtivat näytteenottoon laitteen läpivirtaavasta vedestä, johtuivat kahdella kertaa puhtaasti tuntemattomiksi luokiteltujen partikkeleiden korkeasta lukumäärästä ( ja ). Kahdella kertaa näytteenoton aiheutti asetettujen rajojen ylitys sekä tuntemattomissa, että sauvamallisissa partikkeleissa( ja ). Yhdellä kertaa asetettu raja-arvo ylittyi, koska näytevedessä oli korkeita pitoisuuksia sauvoiksi ja itiömallisiksi luokiteltuja partikkeleita ( ). Vain yhdellä mittauskerralla kaikki mikrobeiksi luokitellut partikkelit ylittivät asetetun raja-arvon ( ). Mittausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kun Biosentry-laite havaitsee suuren määrän partikkeleja, jotka kuuluvat kaikkiin mahdollisiin mikrobiluokkiin, ei syynä välttämättä ole pelkästään mikrobipitoisuuden aiheuttama muutos veden laadussa. Havaittiin myös, että näytteenottorajat ylittyivät edellisten tapausten lisäksiainakin neljä kertaa. Osa ylityksistä tapahtui silloin, kun laite oli jo ottanut näytteen pulloon tai näytteenottoon ei vielä oltu reagoitu (tässä mallissa täysi pullo ei vaihdu automaattisesti uuteen tyhjään pulloon). Lisäksi havaittiin, että laitteen näytteenotto ei ihan aina toiminut. Selkeää syytä eri luokkien ylityksissä yhteydessä näytteenottoon ei havaittu. Kevään näytteenottoja voisi mahdollisesti selittää ensimmäisellä kertaa vesilaitoksen käyttökatkos ja toisella kertaa puhdasvesipumppujen asennus. Syksyn viimeiseen näytteenottoon selittävänä tekijänä on voinut olla vesilaitoksen käyttökatkos. Muihin näytteenottoihin syitä ei löydetty. Muutokset veden laadussa, jotka aiheuttivat Biosentry -laitteen näytteenoton, aiheutuivat todennäköisesti kohonneesta rautapitoisuudesta viidellä kertaa kuudesta. Näihin näytteenottoihin kuitenkin sisältyi aina myös vähintään kymmenkertainen heterotrofisen pesäkelukumäärän kohouma (R2A-pintaviljely). Yhden näytteenottokerran syynä oli mahdollisesti puhdas mikrobiologisen laadun muutos, joka ilmeni lähes kertaisena pesäkeluvun nousuna (R2Apintaviljely) sekä kymmenkertaisena nousuna kokonaismikrobilukumäärässä. 5. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa testattu Biosentry -laite toimi vaihtelevasti; laite ei aina ottanut näytettä, vaikka laitteelle asetetut raja-arvot ylittyivät. Myös mitatussa datassa havaittiin puutteita. Yksi mahdollinen syy näytteen ottamattomuuteen on voinut olla se, että laite oli jo ottanut näytteen, jota ei oltu vielä ehditty hakea pois laitteesta. Laitteen ottamista näytteistä löydettiin aina joko kohonnut epäorgaanisen aineksen pitoisuus (rauta) tai orgaanisen aineksen pitoisuus (heterotrofit, kokonaismikrobilukumäärä). Tulosten perusteella voidaan todeta, että online-mittareiden testaaminen veden likaantumisen havaitsemiseen on tärkeää, jotta saadaan lisätietoa siitä kuinka näytteenottolaitteita ja mittauksia tulisi kehittää. Tärkeää on myös tiedostaa kenen vastuulla on näytteenoton huolehtiminen ja näytteelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Poikkeaville vedenlaatutilanteille on aina myös hyvä etsiä selitys, jotta veden laadullisista muutoksista saadaan lisää tietoa. Tutkimus osoitti, että talousvedessä on sen raakavesistä, veden käsittelystä ja jakeluverkostosta aiheutuvat ominaispiirteet, jotka täytyy tunnistaa. Ominaispiirteet määrittelevät sen millaisia johtopäätelmiä vedenlaadun muutoksia indikoivista mittaustuloksista voidaan tehdä. 17

18 Viitteet Geldreich, E.E. (1988) Coliform noncompliance nightmares in water supply distribution systems, in Water Quality: A Realistic Perspective, Univ. Michigan, Gollege of Engineering; Michigan Section, American Water Works Association; Michigan of Engineering; -nichigan Section, American Water Works Association; Michigan Water Pollution Control Association; Michigan Dept. of Public Health, Lansing,MI, Chap.3. Koopman M. (2009) Noroviruses in healthcare settings: a challenging problem, Review Journal of Hospital Infection 73, Miettinen I.T., Zacheus O., von Bonsdorff C.H., Vartiainen T. (2001) Waterborne epidemics in Finland in Water Sci Technol. 43: Percival, S. L., Walker, J.T., Hunter, P.R. (2000) Microbial Aspects of Biofilms and drinking water. CRC Press Boca Raton London New York Washington D.C.Chap.1,7 van den Broeke, J., Edthofer, F. and Weingartner, A. (2011) Clean Data and Reliable Event Detection -Turning Results from Online Sensors into Information. Water Contamination Emergencies: Monitoring, Understanding and Acting. Editor(s): Ulrich Borchers, K Clive Thompson s

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto 13.10.2010 1 Talousveden turvallisuus Ulosteperäisen saastumisen lähteet: -Jätevesi (putkirikot, purkuvesistöihin) -Eläinten ulosteet

Lisätiedot

Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta

Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta Mikrobiologisen veden laadun online-seuranta Anna-Maria Hokajärvi ja Tarja Pitkänen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi- ja terveys-yksikkö 25.4.2013 25.4.2013 Anna-Maria Hokajärvi 1 Veden laadun hallinta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio Sisältö Talousveden riskit Kvantitatiivinen mikrobiologinen

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Tarja Pitkänen, FT, Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vesi ja terveys-yksikkö 6.10.2013 1 www.thl.fi/vesi 6.10.2013 2 Toimintaohjeet

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU

joten ei E-colia AMMONIUM * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 AMMONIUM-TYPPI * SFS 3032:-76 mg/l < 0,02 HAJU Testausseloste 2012-5576-1 1(1) Vesinäyte 31.12.2012 Vesilaitos Näytetiedot Näyte Näyte otettu 19.12.2012 Näytteen ottaja Riikonen Saapunut 19.12.2012 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 19.12.2012

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia -

Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia - Vedenlaadun poikkeamien pilot-testaukset laboratoriossa ja kentällä - Polaris-hankkeen kokemuksia - 25.4.2013 Eero Antikainen Tutkimuspäällikkö Ympäristötekniikka Savonia-ammattikorkeakoulu Johdanto Savonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE) Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 3565/41/02 Päivämäärä 31.12.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.3.2003 toistaiseksi Kumoaa EELAn suositus liha- ja kala-alan laitoksissa käytettävän

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen

Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen Vesiturvallisuuden uhat ja niiden mittaaminen Ilkka Miettinen 7.9.2012 1 Talousveden laadun valvonnan tavoitteet Talousvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen

Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen Ovatko vesistöjen mikrobiologiset ja kemialliset saasteet uhka terveydelle? Ilkka Miettinen AKVA-sidosryhmäseminaari 24.11.2015 1 Ovatko vesistöt puhtaita? Taudinaiheuttajamikrobien esiintyvyys vesistössä

Lisätiedot

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa

Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa Tämä esitys käsittelee siivouksen arviointia peruskouluissa Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen valossa 1 Sisältö - Sisäympäristön laatu kouluissa - Tutkimuksen taustaa - Siivouksen arviointiin liittyvien

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille. Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toiminen haasteita laboratorioille Kemisti Seija Karjalainen Oulun seudun ympäristötoimi Luentorunko a. Normaali tilanne eli kun laboratoriossa todetaan laatuvaatimusten

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ Erkki Vuori professori Oikeuslääketieteen laitos 16.01.2008 Lääketieteellinen tiedekunta VOINKO JUODA? VOINKO ANTAA TOISTEN JUODA? Luonnon lähteestä pulppuava vesi

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013

Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 Sisäilman mikrobitutkimus 27.8.2013 2 1 Tutkimuksen tarkoitus 2 Tutkimuskohde Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Genano 310 ilmanpuhdistuslaitteiden vaikutus pahasti mikrobivaurioituneen omakotitalon

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

PITKIEN VESILINJOJEN VAIKUTUS JUOMAVEDEN LAATUUN

PITKIEN VESILINJOJEN VAIKUTUS JUOMAVEDEN LAATUUN Jonne Raatikainen PITKIEN VESILINJOJEN VAIKUTUS JUOMAVEDEN LAATUUN Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Huhtikuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.4.2010 Tekijä(t) Jonne Raatikainen Nimeke Pitkien

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Laadukasta. vesihuoltopalvelua. Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja

Laadukasta. vesihuoltopalvelua. Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja Laadukasta vesihuoltopalvelua Tampereen Vesi tuottaa hyvinvoinnin peruspalveluja: -Vettä, jota on turvallista nauttia ja jätevesipalveluja vesistöjen suojelemiseksi. Käytetyn veden viemäröinti ja käsittely

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO MAAKUNNALLINEN LAITOSKEITTIÖIDEN PINTAPUHTAUSPROJEKTI...3 Yhteenveto ja pintapuhtauden parantaminen...6 MYYMÄLÖIDEN PINTAPUHTAUSNÄYTTEIDEN

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kestävä sanitaatio Juomavesi Kestävä sanitaatio Juomavesi 11.2.2015 Kepa, Helsinki Vesa Arvonen Suomen ympäristöopisto SYKLI vesa.arvonen@sykli.fi Esityksen sisältö Hyvä talousvesi Veden hankinta Veden käsittely 1 Hyvä talousvesi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014

16.6.2014. Vesiosuuskuntien. Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Vesiosuuskuntien Vastuut ja velvollisuudet 5.6.2014 Lähtökohta Talousvesi ei saa sisältää tekijöitä, joista voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle Kiinnostus kaivosta ja sen lähiympäristön kunnosta,

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk. Valvontatutkimusohjelma 2015-2019. 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth

Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk. Valvontatutkimusohjelma 2015-2019. 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth Porvoon Saariston Vesihuoltolaitos osk Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 5.2.2015 Harry Viiala, Esko Väänänen, Heikki Riisiö, Maarit Lönnroth Sisällysluettelo 1 Yhteystiedot ja organisaatio 3 2 Valvontatutkimusohjelma

Lisätiedot

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian

Lisätiedot

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

VEDEN LAATU. Valio Oy Tampereen meijerillä

VEDEN LAATU. Valio Oy Tampereen meijerillä VEDEN LAATU Valio Oy Tampereen meijerillä Heini Muuronen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Paperi- tekstiili- ja kemiantekniikan koulutusohjelma Kemiantekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Paperi-

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi

Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Käyttöpistekohtainen vedenkäsittely Juomavesi ja tekninen käyttövesi Merlin on GE:n rekisteröimä tavaramerkki Merlin tarkoittaa suomeksi taikuria. Merlin -käänteisosmoosijärjestelmä Pienten RO-yksiköiden

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE

OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE OMAVALVONTANÄYTTEENOTTOKYSELY KALA-ALAN LAITOSTEN VALVOJILLE Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hygieniayksikössä toteutettiin vuoden aikana kysely kunnan valvomien kala-alan laitosten mikrobiologisesta

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta

Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Pernajan Saariston Vesiosuuskunta Valvontatutkimusohjelma 2015-2019 Sisällysluettelo 1 Organisaatio ja yhteystiedot 3 2 Valvontatutkimusohjelma 3 3 Veden laadun tavoite 3 4 Veden osto 3 5 Veden kulutus,

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset

NÄYTTEENOTTORAPORTTI. 1. Kenttämittaukset NÄYTTEENOTTORAPORTTI Projekti 1510006887-003 Päivämäärä 12.8.2013 Laatinut Mikael Leino 1. Kenttämittaukset Päivämäärä 12/8/2013 Näytteenhaku ja kenttämittaukset tehtiin perjantaina 9.8.2013. Näytteet

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Kohti vedenlaadun kokonaisjärjestelmää

Kohti vedenlaadun kokonaisjärjestelmää Kohti vedenlaadun kokonaisjärjestelmää Lähtökohdat: lainsäädäntö Water Safety Planning WSP (Maailman terveysjärjestö, WHO, 2003) tavoitteena turvata talousveden laatu tuotannon eri vaiheissa estää raakavesien

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot