LOPPURAPORTTI Kuopio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI 26.4.2013 Kuopio"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Kuopio TALOUSVEDEN EARLY WARNING - Projekti Jenni Ikonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vesi ja terveys -yksikkö Kuopio 1

2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Materiaalit ja menetelmät Tampereen vesilaitos Porvoon vesilaitos Koejärjestelyt Biosentry-laite Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu Tulokset Tampereen vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Biosentry laitteen -tulokset Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu Porvoon vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Biosentry laitteen -tulokset Tilastollinen tarkastelu Soveltava tilastollinen tarkastelu

3 1. Taustaa Suomessa juomaveden likaantumistapauksia sattuu vuosittain noin parikymmentä kappaletta. Näistä likaantumistapauksista yleensä noin kymmenen osoittautuu vesiepidemiaksi eli tapaukseksi, jossa veden välityksellä vähintään kaksi henkilöä sairastuu. Vesivälitteiset sairastumiset havaitaan poikkeuksetta lähes aina vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäiset sairaustapaukset tulevat rekisteröidyiksi terveyskeskuksissa tai sairaaloissa. Talousveden likaantumisen syitä on monia. Raakavesien likaantumiset ovat aiheuttaneet suurimman osan vesiepidemioista, mutta talousveden likaantumisia aiheuttavat myös ongelmat vesijohtoverkostoissa ja vesitorneissa. Vesijohtoverkostoissa likaantumistilanteita voivat aiheuttaa vaihtelut veden virtaussuunnissa, putkirikot tai jäteveden pääsy vesijohtoverkostoon. Verkostossa virtausmuutokset voivat irrottaa putkistojen pinnoille kertynyttä mikrobiologista kasvustoa eli biofilmejä ja epäorgaanista ainesta eli sakkaa (Geldreich, E.E. 1988, Percival et al., 2000). Myös inhimillisellä erehdyksellä tai tiedon puutteella on havaittu olleen osuutta likaantumistapauksissa, kuten oli esim. Nokian (2007) tai Siilinjärven (2012) vesiepidemioiden yhteydessä. Yleisimmät Suomessa sattuneiden vesiepidemioiden aiheuttajat ovat kampylobakteerit ja norovirukset (Miettinen ym., 2001). Kambylobakteerit ovat mikroaerofiilejä, jotka vaativat kasvaakseen o C, joten ne eivät lisäänny vedessä (Percival et al., 2000). Lämpökestoiset kampylobakteerit, erityisesti C.jejuni ja C.coli, ovat patogeeneja, jotka aiheuttavat vesivälitteisiä epidemioita. Yleensä kambylobakteereiden aiheuttamat vesiepidemiat ovat saaneet alkunsa pienten desinfiointia käyttämättömien laitosten raakavesilähteestä. Norovirukset ovat patogeenisiä, enteerisiä viruksia, joita infektoitunut henkilö tuottaa vielä sairastumisensa jälkeenkin pidemmän ajanjakson ajan infektiivistä partikkelia/gramma (Koopman M., 2009). Norovirukset voivat päästä talousveteen esimerkiksijätevesikontaminaation myötä. Maailmalla on herännyt kiinnostus talousveden likaantumisen nopeaan havaitsemiseen. Tämä on tehnyt mahdolliseksi uusien mittausmenetelmien markkinoille tulon. Paljon huomiota ovat saaneet erityisesti niin sanotut on-line mittausjärjestelmät. Niillä tarkoitetaan mittareita, joita on asennettu eri osiin vedentuotantoketjua ja joiden avulla voidaan saada reaaliaikaista tietoa talousveden sen hetkisestä tilasta. On-line mittarit voivat erityisesti verkostopuolella olla ratkaisu veden likaantumistilanteiden nopeaan havaitsemiseen. On-line mittauksen haasteita ovat mittauksissa syntyvä datan määrä sekä mittausdatan laatu. On-line mittausten tyypillisiin haasteisiin kuuluvat mm. kohina, äkilliset muutokset mittausdatassa, tai selvästi havaittavat poikkeamat, jotka usein ovat virheellisiä mittaustuloksia. Lisäksi mittarin antamat tulokset saattavat alkaa ryömimään eli mittauslukema lähtee kasvamaan/laskemaan ilman syytä. Onkin todettu, että todelliset veden laadun muutokset on-line mittauksissa ovat muutoksia, jotka ovat selvästi havaittavissa olevia, pidempikestoisia muutoksia veden laadussa (van Broeke., 2011). On-line mittauksesta saatavaan hyötyyn vaikuttaa myös se, miten datansiirto mittarilta tiedon varastointi-/käsittely-yksikköön on järjestetty. Tämän projektin tavoitteena oli testata partikkelien lukumäärää ja muotoa (kokoa) mittaavaa Biosentry-laitetta (JMAR, USA). Tavoitteena oli myös selvittää millaisia veden laadullisia muutoksia tällaisella on-line mittauksella kyetään havaitsemaan. Lisäksi tavoitteena oli luokitella sensoritiedon ja erilaisten veden laadun muutosten välisiä yhteyksiä ja tunnistaa veden biologiskemiallisten muutosten eroja, erottaa normaalit vedenlaatumuutokset poikkeuksellisista tilanteista ja muodostaa erilaisia vedenlaatuprofiileja kohteena olevilla vesilaitoksilla. 3

4 2. Materiaalit ja menetelmät 2.1 Tampereen vesilaitos Tampereella suurin osa käytettävästä talousvedestä valmistetaan pintavedestä. Pintavesi otetaan hyvälaatuisesta Roine-järvestä. Järven vettä käytetään Roineen laitoksella vuosittain noin 15 miljoonaa kuutiometriä talousveden tuotannossa. Vettä otetaan 4-5 metrin syvyydestä, noin 200 metrin etäisyydellä rannasta. Tampereen Veden pohjavedenottamot sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Julkujärvellä ja Pinsiössä. Näsijärveä käytettiin aiemmin jo 1800-luvulla raakavesilähteenä Tampereella. Siitä ottavat nykyisin raakavetensä Kämmenniemen ja Polson vedenpuhdistuslaitokset sekä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos, joka toimii varavesilaitoksena. Yhteensä Tampereen Vesi puhdistaa vettä tamperelaisten ja lähikuntien käyttöön noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tampereen Vesi toimittaa vettä myös Pirkkalaan sekä tarpeen mukaan Nokialle, Lempäälään ja Kangasalle (http://www.tampere.fi/vesi/toiminta/talousvesi.html). Tampereella Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsiteltävästä pintavedestä poistetaan humus rautasaostuksen, flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden laatu ja makuominaisuudet viimeistellään aktiivihiilikäsittelyllä. Puhdistuksessa käytetään myös klooridioksidia hapettimena ja klooria desinfiointiin Porvoon vesilaitos Porvoon vesilaitoksen vedenhankinta perustuu kokonaisuudessaan pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on käytössä seitsemän vedenottamoa, joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljä toimii varavedenottamoina. Vedenottamot ovat seuraavat: Sannainen, Saksala ja Norike. Varavedenottamot ovat Linnanmäki, Mickelsböle ja Sondby sekä Ilola. Vedenottamoiden luontainen antoisuus on noin 5 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun varavedenottamoita ei lasketa mukaan. Sannaisten vedenottamoon kuuluu lisäksi kaksi raakavedenottamoa, joista pumpataan vettä Bosgårdinimeytysalueelle tekopohjaveden muodostamiseksi (http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/vesi/porvoon_vesi/kuluttajatietoa). Pohjaveden hyvän laadun ansiosta Porvoon vesilaitoksien veden käsittely on melko yksinkertaista. Saksalan, Mickelsbölen ja Ilolan vedenottamoissa suoritetaan raudan ja mangaanin poisto. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan veden ph arvoa. Kaikissa vedenottamoissa on veden desinfiointivalmius. Päävedenottamoilla vesi desinfioidaan UV-valolla ja syötetään hiilidioksidia. Muilla vedenottamoilla vesi desinfioidaan natriumvetyhypokloriitilla vuodenajasta riippuen. 2.3 Koejärjestelyt Kaupunkien verkostoista valittiin tutkimukseen mukaan yhteensä neljä veden laadun monitorointipistettä. Tavoitteena näiden mittauspisteiden valinnassa oli se, että seurantaan saataisiin mukaan laadultaan ongelmalliseksi koettuja verkostonmittauspisteitä, jolloin tutkimukseen saataisiin mukaan mielenkiintoisia näytteitä ja tutkimuksen kannalta merkittäviä vedenlaatumuutoksia havaittaisiin. Verkostomittauspisteissä tuli kuitenkin olla Biosentry -laitteen asennus-, sekä vesinäytteenottomahdollisuus ja tämä rajoitti osaltaan mittauspisteiden valintaa. Tampereella verkostonseurantapisteiksi valikoituivat Kauhakorven paineenkorotusasema sekä Kalevan päiväkoti. Porvoossa verkostonseurantapisteet olivat vesilaitos ja Myllymäen vesitorni. Veden laadunseurantajaksot, jotka toteutettiin sekä keväällä, että syksyllä vuonna 2011, olivat 4

5 kestoiltaan kahden kuukauden mittaisia. Toisen kuukauden ajan veden laatua seurattiin Biosentry - laitteella aina yhdestä verkostonmonitorointipisteestä kerrallaan. Vesinäytteitä otettiin koko seurannan ajan näytteenotto-ohjelman mukaisesti kerran viikossa kaikista tutkimuksessa mukana olleista verkostonseurantapisteistä. 2.4 Biosentry-laite Mitattavien partikkeleiden lukumäärän ja muodon tunnistaminen tapahtui veden virratessa Biosentry-laitteen (Kuva 1) mittauskyvetin läpi. Laitteeseen pystyttiin asettamaan haluttu mittaustiheys, sekä asettamaan näytteenottorajat niin sauvabakteerien, itiöllisten bakteerien, kuin alkueläimienkin muotoisille partikkeleille. Muunlaiset partikkelit laite ilmoitti tunnisteella tuntemattomat partikkelit. Laitteeseen oli asennettuna automaattinen näytteenotto niin, että mikäli veden laatu poikkesi selvästi asetetuista oletusarvoista, laite kykeni ottamaan automaattisesti vesinäytteen. Laitteessa tapahtui automaattinen puhdistusprosessi joka päivä keskiyöllä. Tutkimuksen aikana laitteen mittausnopeudeksi oli asetettu yksi mittaus / minuutti. Näytteenottorajoiksi asetettiin Tampereella keväällä 2500 osumaa/min tuntemattomat Kuva 1. Biosentry-laite partikkelit, 500 osumaa/min sauvamuotoiset partikkelit, 200 osumaa/min itiömuotoiset partikkelit ja 20 osumaa/min alkueläimen muotoiset partikkelit. Laitteen seurantajakson ollessa käynnissä näytteenottorajoja kuitenkin nostettiin , koska havaittiin (Kuva 2a ja b), että laitteelle asetetut rajat ylittyivät jatkuvasti. Uudet rajat olivat 5000 osumaa/min tuntemattomat partikkelit, 800 osumaa/min sauvamuotoiset bakteerit, 200 osumaa/min itiömuotoiset bakteerit ja 20 osumaa/min alkueläimen muotoiset partikkelit. Syksyllä puolestaan Porvoossa näytteenottorajoja laskettiin niin, että ne olivat: tuntematon 2000, sauvamuotoiset bakteerit 200, itiömuotoiset 50 ja alkueläinmuotoiset 10 osumaa/min (Kuva 3a ja 3b). Syksyllä myös Tampereella näytteenottorajat olivat edellä mainitut (2000/200/50/10). Keväällä lisänäytteenottotilavuudet olivat litran suuruisia, syksyn seurantajaksolle siirryttäessä lisänäytteen tilavuutta nostettiin viiteen litraan. Rutiiniseurannan näytteenottotilavuus oli 2,5 litraa. 2.5 Mikrobiologiset analyysit Escherichia coli ja koliformiset bakteerit E. coli analysoitiin kalvosuodatusmenetelmällä käyttäen standardiluonnoksen ISO :2008 mukaista Chromocult -alustaa. Taustakasvun rajoittamiseksi maljaan lisättiin vankomysiini ja kefsulodiini -nimisiä antibiootteja. Inkubointi tapahtui +36 ºC, h. Chromocult-alustalla, E. coli kasvaa sinisinä pesäkkeinä ja muut koliformiset bakteerit punaisina pesäkkeinä (pmy/1000ml). 5

6 Heterotrofinen pesäkelukumäärä ja kokonaismikrobilukumäärä Talousveden yleisen mikrobiologisen laadun mittarina käytettiin heterotrofisten bakteerien (HPC) lukumäärää, joka analysoitiin viljelymenetelmin (R2A-pintaviljely ja TH-maljavalu). TH-maljavalu analyysi tehtiin muutamia kertoja, mutta tuloksissa painotettiin R2A-pintaviljelyä. Lisäksi mikrobien kokonaislukumäärä analysoitiin mikroskopointitekniikalla, jossa solut värjätään (DAPI - värjäys) ja sitten lasketaan epifluoresenssimikroskooppilla (Olympus BX51TF, Japan). Kokonaismikrobilukumäärä kuvaa vedessä olevia kaikkia mikrobeja(bakteereita); eli myös niitä bakteereita, jotka eivät kasva maljalla (kuolleet sekä elävät) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Rutiiniseurannassa laboratoriossa vesinäytteistä määritettiin lämpötila ( o C), ph, sähkönjohtavuus, (µs/cm) (Multi 3430, WTW,Saksa), sameus (NTU) (Turb 555-IR, WTW, Saksa), partikkelit (>0,5µm 1/10 -laimennos UP-vedessä) (SVSS-C, Pamas GmbH, Saksa). Lisäksi näytteistä määritettiin rauta (mg/l), kupari (mg/l) (DR5000, HACH-Lange) sekä UV-abs 254nm ja abs 420nm (UV 1601, Shimadzu corporation, Japan). 2.7 Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Tuloksia tarkasteltiin SPSS- ohjelmalla (IBM SPSS Statistics,version 21). Korrelaatiotarkastelun avulla (Spearmann`s Rank) selvitettiin selittivätkö mitkään tekijät mikrobiologisia tai kemiallisia muutoksia seurannassa yleisesti. Lisäksi testattiin Kolmogorov-Smirnovin parametrittomalla testillä sitä erosivatko näiden laitosten vedet merkittävästi toisistaan Soveltava tilastollinen tarkastelu Dataa analysoitiin laatimalla aineistosta itseorganisoituva kartta (ns. SOM -kartta), josta saatuja referenssivektoreiden korrelaatioita verrattiin keskenään. Tämän menetelmän etuna on se, että analyysiä on mahdollista tehdä perinteisiä tilastollisia menetelmiä epätäydellisemmällä dataaineistolla. Lisäksi data-aineistosta on mahdollista löytää heikompia tai esim. epälineaarisia riippuvuuksia eri muuttujien välillä perinteisiin menetelmiin verrattuna. SOM-kartassa alkioiden riippuvuuksien tarkasteluista syntyy ryhmittymiä eli klustereita, jotka värjääntyvät samanväriseksi ja samalla kohtaa kuviota. 6

7 3. Tulokset 3.1 Tampereen vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Tampereen veden verkostossa kevään 2011 seurannassa HPC -pitoisuus oli R2A pintaviljelyllä määritettynä Kauhakorven paineen korotusasemalla keskimäärin 1300 pmy/ml ja Kalevan päiväkodilla 500 pmy/ml. Syksyllä HPC -pitoisuudet olivat 100 pmy/ml ja 70 pmy/ml. Kokonaismikrobilukumäärät olivat Kauhakorvella solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy). Kalevalla vastaavat luvut olivat solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Näytteenottolämpötilat olivat keväällä Kauhakorvella 9 ºC (2,9 18,9 ºC) ja Kalevalla 8,5ºC (4 12,9 ºC). Syksyllä näytteenottolämpötilat olivat Kauhakorvella 12,7 ºC (8,3 18,1 ºC) ja Kalevalla 13,4 ºC(11,0 16,1 ºC) ºC) Rautapitoisuuksien keskiarvot olivat keväällä ja syksyllä Kauhakorvella 0,02 mg/l ja Kalevalla 0,03 mg/l. Sameus oli molempien seurantajaksojen aikana 0,01 NTU kaikilla mittauskerroilla kummassakin pisteessä. Partikkelilukumäärän osalta Kauhakorven partikkelilukumäärä oli keväällä keskimäärin kpl/ml ja syksyllä kpl/ml Kalevalla arvot olivat kpl/ml ja 7800 kpl/ml. Vesinäytteistä ei löytynyt yhtään koliformista bakteeria seurantajakson aikana Biosentry laitteen -tulokset Seurantajaksojen aikana Biosentry-laite otti poikkeavien partikkelihavaintojen takia yhteensä kuusi lisänäytettä. Datan tarkastelussa havaittiin jälkeenpäin, että rajojen ylityksiä oli kuitenkin useampia (Kuvat 2a, 2b, 3a ja 3b). Kaikki lisänäytteet otettiin Kauhakorven seurantapisteestä, jossa Biosentry -laite oli käytössä molemmilla Tampereen seurantajaksolla. Kolme näytteenotoista ajoittui keväälle (13.5, 17.5, 18.5) ja kolme syksylle (11.10, 24.10, 28.10). Viisi näytteistä analysoitiin THL:n vesimikrobiologian laboratoriossa Kuopiossa ja yksi Tampereella Ruskon vesilaitoksen laboratoriossa. 7

8 Kuva 2a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (keväällä 2500/500/200/20 osumaa/min). Kuva 2b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (raja-arvojen nosto ). 8

9 Kuva 3a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10 osumaa/min). Kuva 3b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Tampereelta Punaiset nuolet y- akselilla kuvaavat laitteelle asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10). 9

10 Kevään lisänäytteissä raudan pitoisuus oli 0,42 0,78 mg/l. Sameus vaihteli lisänäytteissä 2,6 11,7 NTU:n välillä. Heterotrofinen pesäkelukumäärä R2A-maljalla vaihteli lisänäytteissä pmy/ml, normaalipitoisuuden ollessa keskimäärin 1300 pmy/ml. Näin pesäkeluvun muutokset olivat noin 1,6 logaritmia korkeammat kuin rutiiniseurannassa. Partikkelimittaustulos saatiin kevään lisänäytteiden osalta mitattua vain yhdestä näytteestä (18.5.) ja se oli kpl/ml. Sen sijaan kokonaismikrobilukumäärissä ei näkynyt tarpeeksi suurta muutosta normaaliseurantaan nähden. Sen vuoksi voisi olettaa, että syy kevään lisänäytteidenotolle on ollut epäorgaanisen aineksen nousu (sakkojen irtoaminen) seurantapisteessä. Kuitenkin, kun HPC -pitoisuudet olivat selvästi normaalia korkeampia, liittyi näihin aina se mahdollisuus, että sakkojen irtoamisen lisäksi mukana on ollut myös jonkin verran orgaanista ainesta (biofilmin irtoaminen). On todennäköistä että Biosentry -laitteen havaitsemaan veden poikkeavaan laatuun ja siitä seuranneeseen lisänäytteenottoon oli tapahtunut Ruskon vuosihuolto. Toisaalta tapahtuneen vedenlaadun muutoksen ja silloin otetun näytteenoton kohdalla epäiltiin pumppujen asentamista verkostoon. Sakkaa on voinut irrota molemmilla kerroilla verkostoon näiden toimenpiteiden aikana. Syksyn lisänäytteissä raudan pitoisuus vaihteli 0,04 4,2 mg/l välillä. Sameus vaihteli 0,04 36 NTU:n välillä. Heterotrofiset pesäkelukumäärät olivat ekstranäytteissä yli kymmenkertaiset normaaleihin pesäkelukuihin verrattuna lukuun ottamatta yhtä kertaa, jolloin HPC tulos oli lähes neljä logaritmia keskiarvotulosta suurempi. Saman näytteen kokonaismikrobilukumääräkin oli poikkeuksellisen korkea (>10 kertainen tulos) (11.10.). Mikroskooppikuva DAPI -väriaineella värjätystä ekstranäytteestä osoittaa että kyseissä näytteessä oli selvästi normaalia enemmän bakteereita (kuva 4a). Kahdessa muussa tapauksessa kokonaismikrobilukumäärässä ei havaittu nousua verrattuna normaalitilanteeseen (Kuva 4b). Epäorgaaninen aines näkyi mahdollisesti lisänäytteiden DAPI värjäyksessä mustina epäspesifisinä täplinä (Kuva 5). Kuva 4a. Syksyn ekstranäyte ( ), jossa havaittiin selvästi kohonnut kokonaismikrobilukumäärä. (DAPI -värjäysmenetelmällä näkyvät niin elävät, kuin kuolleet bakteerit.) 10

11 Kuva 4b. Seurantajakson näyte ( ), jossa ei ollut havaittavissa keskiarvosta poikkeavaa kokonaismikrobilukumäärää. Kuva 5. Syksyn ekstranäyte ( ) ja epäorgaaninen aines, joka havaittiin DAPI - värjäyksessä epäspesifisinä mustina täplinä. Suurentuneen kokonaismikrobilukumäärän omaavassa näytteessä havaittiin nousu myös partikkelipitoisuudessa. Tulokseksi saatiin kpl/ml (kyseisessä näytteessä rautapitoisuus 0,04 mg/l), rutiiniseurannassa partikkeleita oli siis kpl/ml. Selvä partikkelimuutos havaittiin myös näytteessä, jonka rautapitoisuus oli 4,2 mg/l tällöin partikkelipitoisuus antoi tulokseksi kpl/ml (25.10). Kolmannesta syksyn ekstranäytteestä saatiin partikkelitulokseksi kpl/ml (28.10). Syksyn ekstranäytteissä havaittiin, että yksi Biosentry -laitteen havaitsema partikkelipiikki johtui todennäköisimmin mikrobiologisesta laadunmuutoksesta (11.10.). Tätä 11

12 tukee se, että ko. näytteessä rautaa oli vain 0,04mg/l, kun muissa Biosentryn havaitsemissa poikkeamatilanteissa otetuissa lisänäytteissä rautaa oli vähintään 0,17mg/l. Kaksi muuta näytteenottoa johtuivat todennäköisesti epäorgaanisesta aineesta, mutta niidenkin kohdalla havaittiin kuitenkin HPC -pitoisuudessa selvä nousu. Syyksi veden poikkeavaan laatuun epäiltiin vesilaitoksen käyttökatkoa. Muiden laadunvaihteluiden syyt jäivät epäselviksi Tilastomenetelmät Tilastollinen tarkastelu Tampereen ja Porvoon mittausdatojen eroja testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä. Testi osoitti, että Tampereen ja Porvoon vedet erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi lämpötilan, ph:n, sameuden, absorbanssien, heterotrofisen pesäkelukumäärän sekä kokonaismikrobilukumäärien suhteen. Spearmannin rank- korrelaatiotarkastelun avulla Tampereen vesinäytteistä heteroita pystyttiin selittämään näkyvän valon absorbanssilla, 420 nm mitattuna (R=0,427, p<0,05,n=35) ja raudan määrää sähkönjohtokykyä mittaamalla (R=0,445, p<0,01,n=34) Soveltava tilastollinen tarkastelu Kuvassa 6 on esitetty mittaustulokset SOM -kartan muodossa. Erityisesti sauvamuotoiset sekä tuntematon korreloivat veden rautapitoisuuden kanssa (punaiset alkiot osuvat samalle kohtaa järjestäytyneitä alkioita), mikä viittaa siihen, että mittaus mahdollisesti antaa vääriä positiivisia tuloksia. Muut Biosentryn mittaamat parametrit korreloivat lähinnä keskenään. Kuvista voi päätellä, että sauvamuotoiset parametri mittaa eri ilmiötä verrattuna muihin parametreihin. Tulosten perusteella ei kuitenkaan voida päätellä mikä se ilmiö on. Kuvassa 7 on esitetty SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. Biosentry -laitteen sensorien parametrit korreloivat jonkin verran heterotrofisen pesäkelukumäärän ja raudan kanssa. Lisäksi sauvat korreloivat jonkin verran esim. ph: kanssa (kuva 7). 12

13 Kuva 6. Mitattujen muuttujien SOM -kartta. Kuva 7. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. 13

14 3. 2 Porvoon vesilaitos Mikrobiologiset analyysit Porvoossa HPC -pitoisuudet olivat keskimäärin keväällä Porvoon vesilaitokselta lähtevässä vedessä140 pmy/ml ja Myllymäen vesitornilla 530 pmy/ml. Syksyllä vastaavat lukemat olivat 60 pmy/ml ja 400 pmy/ml. Kokonaismikrobilukumäärät olivat vesilaitokselta lähtevässä vedessä solua/ml (kevät) ja solua/ml (syksy). Myllymäen vesitornilla vastaavat luvut olivat pmy/ml (kevät) ja pmy/ml (syksy) Fysikaaliset ja kemialliset analyysit Näytteenottolämpötilat olivat keväällä Porvoon vesilaitoksella 7,1 ºC (6,8 ºC 7,3 ºC) ja Myllymäen vesitornilla 7,0 ºC (5,6 ºC 8,7 ºC) ja syksyllä Porvoon vesilaitoksella 8,4 ºC (8 ºC 8,5 ºC) ja Myllymäen vesitornilla 9,9 ºC (9,2 ºC 10,4 ºC). Rautapitoisuudet olivat keskiarvoiltaan keväällä kummassakin havaintopisteessä 0,03 mg/l ja syksyllä 0,01 mg/l. Sameus oli keväällä keskimäärin vesilaitokselta lähtevässä vedessä 0,38 NTU ja vesitornissa 0,40 NTU. Syksyllä sameus oli kummassakin pisteessä keskimäärin 0,03 NTU. Partikkelilukumäärät olivat keväällä vesilaitoksella kpl/ml ja syksyllä kpl/ml. Vesitornissa arvot olivat keväällä kpl/ml. ja syksyllä kpl/ml. Kevään seurantajakson aikana epätyypillisiä koliformeja (ympäristöperäisiä) havaittiin 1 cfu/1000ml Biosentry laitteen -tulokset Seurantajaksojen aikana Biosentry -laite ei havainnut poikkeavia partikkeliarvoja, eikä näin ottanut yhtään ylimääräistä näytettä Porvoossa. Vain laitteelle asetetut partikkelien lukumäärälle asetettu raja ylittyi. Tässä vaiheessa syyksi epäiltiin laitteessa keskiyöllä tapahtuvaa puhdistusoperaatiota, joten vesinäytettä ei otettu analysoitavaksi. Lisäksi mittausdatassa havaittiin puutteita. Lisäksi laite oli jostain syystä sammunut itsestään (Kuva 8a ja 8b). 14

15 Kuva 8a. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Porvoossa (dataa on modifioitu koska sen havaittiin olevan puutteellinen (muokattiin aika-akselia). Kuva 8b. Biosentry -laitteen mittaamaa dataa Porvoossa (mittausdatassa katko , johtuen laitteen pysähtymisestä). Punaiset nuolet y-akselilla kuvaavat asetettuja raja-arvoja (syksyllä 2000/200/50/10 osumaa/min) Tilastollinen tarkastelu Spearmannin korrelaatiolaskennan avulla tarkasteltuna heterofisten bakteerien lukumäärä pystyttiin selittämään sameuden avulla (R=0,325, p=0,05, N=37), kokonaismikrobilukumääriä pystyttiin selittämään niin lämpötilan (R= -0,576, p<0,01, N=38), sameuden (R=0,597,p<0,01,N=37), partikkeleiden(r=0,348, p<0,05, N=34), raudan (0,439,p<0,01,N=35) kuin myös veden absorbanssin (UV-abs 254 nm, R=0,559, p <0,01, N=38, ja abs 420nm R=0,479, p<0,01, N=38) avulla. Raudan määrää selittäviksi tekijöiksi saatiin lämpötila (R= -0,447, p<0,01, N=35), vapaa kloori (R= -0,506,p<0,05,N=18), sameus (R=0,712, p<0,01, N=34), abs420nm (R=0,555,p<0,05, N=35) ja UVabs 254nm (R= 0,665, p<0,01, N=35) sekä kokonaismikrobilukumäärä (R=0,439,p<0,01,N=35). Porvoossa myös kuparin määrälle löytyi yksi selittävä parametri, joka oli veden absorbantti - abs 420nm (R=0,357, p<0,05, N=37) Soveltava tilastollinen tarkastelu Kuvassa 9. on esitetty mittauksista saadut tulokset SOM -kartan muodossa. Sameus- parametri korreloi Biosentry-laitteen mittaamien parametrien kanssa (siniset alkiot osuvat samalle kohtaa järjestäytyneitä alkioita). Kuvassa 10 on SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi (mukana lähtevän veden tiedot). 15

16 Kuva 9. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. Kuva 10. SOM -kartan painovektoreista laadittu korrelaatiomatriisi. 16

17 4. Tulosten tarkastelu Biosentry -laitteen mittaustulokset osoittivat Tampereen Kauhakorven mittauspisteessä, että ne merkittävät poikkeamat, jotka laite havaitsi, ja jotka johtivat näytteenottoon laitteen läpivirtaavasta vedestä, johtuivat kahdella kertaa puhtaasti tuntemattomiksi luokiteltujen partikkeleiden korkeasta lukumäärästä ( ja ). Kahdella kertaa näytteenoton aiheutti asetettujen rajojen ylitys sekä tuntemattomissa, että sauvamallisissa partikkeleissa( ja ). Yhdellä kertaa asetettu raja-arvo ylittyi, koska näytevedessä oli korkeita pitoisuuksia sauvoiksi ja itiömallisiksi luokiteltuja partikkeleita ( ). Vain yhdellä mittauskerralla kaikki mikrobeiksi luokitellut partikkelit ylittivät asetetun raja-arvon ( ). Mittausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kun Biosentry-laite havaitsee suuren määrän partikkeleja, jotka kuuluvat kaikkiin mahdollisiin mikrobiluokkiin, ei syynä välttämättä ole pelkästään mikrobipitoisuuden aiheuttama muutos veden laadussa. Havaittiin myös, että näytteenottorajat ylittyivät edellisten tapausten lisäksiainakin neljä kertaa. Osa ylityksistä tapahtui silloin, kun laite oli jo ottanut näytteen pulloon tai näytteenottoon ei vielä oltu reagoitu (tässä mallissa täysi pullo ei vaihdu automaattisesti uuteen tyhjään pulloon). Lisäksi havaittiin, että laitteen näytteenotto ei ihan aina toiminut. Selkeää syytä eri luokkien ylityksissä yhteydessä näytteenottoon ei havaittu. Kevään näytteenottoja voisi mahdollisesti selittää ensimmäisellä kertaa vesilaitoksen käyttökatkos ja toisella kertaa puhdasvesipumppujen asennus. Syksyn viimeiseen näytteenottoon selittävänä tekijänä on voinut olla vesilaitoksen käyttökatkos. Muihin näytteenottoihin syitä ei löydetty. Muutokset veden laadussa, jotka aiheuttivat Biosentry -laitteen näytteenoton, aiheutuivat todennäköisesti kohonneesta rautapitoisuudesta viidellä kertaa kuudesta. Näihin näytteenottoihin kuitenkin sisältyi aina myös vähintään kymmenkertainen heterotrofisen pesäkelukumäärän kohouma (R2A-pintaviljely). Yhden näytteenottokerran syynä oli mahdollisesti puhdas mikrobiologisen laadun muutos, joka ilmeni lähes kertaisena pesäkeluvun nousuna (R2Apintaviljely) sekä kymmenkertaisena nousuna kokonaismikrobilukumäärässä. 5. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa testattu Biosentry -laite toimi vaihtelevasti; laite ei aina ottanut näytettä, vaikka laitteelle asetetut raja-arvot ylittyivät. Myös mitatussa datassa havaittiin puutteita. Yksi mahdollinen syy näytteen ottamattomuuteen on voinut olla se, että laite oli jo ottanut näytteen, jota ei oltu vielä ehditty hakea pois laitteesta. Laitteen ottamista näytteistä löydettiin aina joko kohonnut epäorgaanisen aineksen pitoisuus (rauta) tai orgaanisen aineksen pitoisuus (heterotrofit, kokonaismikrobilukumäärä). Tulosten perusteella voidaan todeta, että online-mittareiden testaaminen veden likaantumisen havaitsemiseen on tärkeää, jotta saadaan lisätietoa siitä kuinka näytteenottolaitteita ja mittauksia tulisi kehittää. Tärkeää on myös tiedostaa kenen vastuulla on näytteenoton huolehtiminen ja näytteelle tehtävät jatkotoimenpiteet. Poikkeaville vedenlaatutilanteille on aina myös hyvä etsiä selitys, jotta veden laadullisista muutoksista saadaan lisää tietoa. Tutkimus osoitti, että talousvedessä on sen raakavesistä, veden käsittelystä ja jakeluverkostosta aiheutuvat ominaispiirteet, jotka täytyy tunnistaa. Ominaispiirteet määrittelevät sen millaisia johtopäätelmiä vedenlaadun muutoksia indikoivista mittaustuloksista voidaan tehdä. 17

18 Viitteet Geldreich, E.E. (1988) Coliform noncompliance nightmares in water supply distribution systems, in Water Quality: A Realistic Perspective, Univ. Michigan, Gollege of Engineering; Michigan Section, American Water Works Association; Michigan of Engineering; -nichigan Section, American Water Works Association; Michigan Water Pollution Control Association; Michigan Dept. of Public Health, Lansing,MI, Chap.3. Koopman M. (2009) Noroviruses in healthcare settings: a challenging problem, Review Journal of Hospital Infection 73, Miettinen I.T., Zacheus O., von Bonsdorff C.H., Vartiainen T. (2001) Waterborne epidemics in Finland in Water Sci Technol. 43: Percival, S. L., Walker, J.T., Hunter, P.R. (2000) Microbial Aspects of Biofilms and drinking water. CRC Press Boca Raton London New York Washington D.C.Chap.1,7 van den Broeke, J., Edthofer, F. and Weingartner, A. (2011) Clean Data and Reliable Event Detection -Turning Results from Online Sensors into Information. Water Contamination Emergencies: Monitoring, Understanding and Acting. Editor(s): Ulrich Borchers, K Clive Thompson s

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vesiepidemiat Suomessa

Vesiepidemiat Suomessa RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN TEHOKKUUS JAKELUVERKOSTON KUNTO Vesiepidemiat Suomessa Vesihuollon uhkatekijät ja ennalta varautuminen 1 VESITURVALLISUUDEN PERUSPILARIT 2 1 RAAKAVEDEN LAATU VEDENKÄSITTELYN

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus Ilkka Miettinen Kuopio 22.3.2011 Maailman vesipäivä / Ilkka Miettinen, THL 1 Kuopion tiedepuisto - vesiosaaminen Kuopiossa hyvä tutkimukseen perustuva asiantuntijuus

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö 6.5.2015 Outi Zacheus, THL 1 STM:n asetusten (177/2008 ja 354/2008) muutosten taustat

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 211333 (4359/TALVES), saapunut 6.9.2016 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus 25581 Raakavesi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA

MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA MALLIT VESIJÄRJESTELMIEN TUTKIMUKSESSA Hannu Poutiainen, FT PUHDAS VESI JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSAVAUKSIA MAMKISSA Mikpoli 8.12.2016 Mitä mallit ovat? Malli on arvioitu kuvaus todellisuudesta joka on rakennettu

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208 Kotkan lyseo, Arcus-talo Kirkkokatu 15 48100 KOTKA Työ nro T8007-5 Kotka 5.4.2016 Oy Insinööri Studio OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA, PUH.

Lisätiedot

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto

TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN Vesianalyysitulosten tiedonsiirto TYÖPAJA NÄYTETULOSTEN TIEDONSIIRROSTA LABORATORIOISTA VIRANOMAISJÄRJESTELMIIN 1.3.2017 Vesianalyysitulosten tiedonsiirto Ari Markkanen ari.markkanen@valvira.fi Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä Noora Perkola, SYKE MUTKU-päivät 3.4.2014, Tampere Sisältö CONPAT-projekti Mikrobiologiset määritykset Kemian määritykset Alustavia tuloksia 2 1 CONPAT-projekti

Lisätiedot

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu

Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Ilmasta kerättävien näytteiden otto Kirkonkylän koulu Kohde: Pinta-ala: - Rakennusvuosi: Koulurakennus Rakennusala: - Käyttötarkoitus: Koulu... Tilavuus: - 66400 Laihia Kerrosluku: 3 Näytteenoton tilaaja:

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA2013-1 Thermopolis Oy Merja Järvelä Valtuustontie 2 62100 Lapua TULOSRAPORTTI KOHDE: Knuuttilan päiväkoti, Seinäjoki NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Merja Järvelä, Thermopolis Oy, 2.1.2013

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 (Patamäenkatu 24) 33101 Tampere Puh. 03 2461111 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY

Lisätiedot

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari 18.11.2014 Kaija Karhunen, Outi Laurinen, Joni Kosamo ja Laura Karhu, Oamk Automaattiset veden laadun

Lisätiedot

Consulting ROC and Cloud Service

Consulting ROC and Cloud Service Consulting ROC and Cloud Service Hiilidioksidi mittaukset Pähkinärinteen koulu Riika Rytkönen Jari Kauko 7.4.2015 Yleistiedot Peustiedot Kohde Osoite Käyttötarkoitus Rakennus vuosi Pähkinärinteen koulu

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 13.5.2016 16-2916 #2 1 (3) Kotakylän Vesiosuuskunta Tirkkonen Erkki Piilianlahdentie 15 73600 KAAVI Tilausnro 204620 (4546/Jatkuva),

Lisätiedot

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä.

Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Uudella vedenpuhdistuslaitteella valmistat raikkaan juomaveden mökillä, saaressa tai veneessä. Puhtaan juomaveden tuotto merestä 25 litraa/tunti, ja järvestä sekä kaivosta 50 litraa/tunti. 72 x 28 x 29

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki Tarkasteltavat taudinaiheuttajat Giardia-ja alkueläimet Noro- ja adenovirukset Campylobacterja Salmonella - bakteerit Giardian

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon

NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia Pitkäranta, Indoor Quality Service Oy, ja ne on vastaanotettu laboratorioon RAPORTTI ILA 2012-52 Miia Pitkäranta Indoor Quality Service Oy Tiilenpolttajankuja 5 01720 Vantaa TULOSRAPORTTI KOHDE: Päiväkoti Ukko-Pekka, Asematie 3, 01300 Vantaa NÄYTTEET: Ilmanäytteet on ottanut Miia

Lisätiedot

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto

Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje. Päivi Aalto Laivatarkastuksen uusi kansallinen soveltamisohje Päivi Aalto 18.1.2016 Terveydensuojelulaki Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa alukset ja antaa terveyssäännöstön liitteen 3 mukaisen todistuksen

Lisätiedot

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja

Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Datan analysointi ja visualisointi Teollisen internetin työpaja Jouni Tervonen, Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti 14.3.2016 Johdanto Tavoite yhdessä määritellä miten data-analytiikkaa voi auttaa

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015

Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, Euroopan komissiolle raportoivien vedenjakelualueiden talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2015 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä!

KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun se kelpaa kyllä! VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: HUOM! Aineiston tilastoyksikkömäärä 11 on kovin pieni oikean tilastotieteen tekemiseen, mutta Harjoitteluun

Lisätiedot

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite

MITTAUSTULOKSET Koskenkylän koulu, Koskenkyläntie 424, Pernaja Liite 77.0709 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat:

Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille.

Lisätiedot

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009

Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Testausseloste 2009-2611-1 1(1) Vesinäyte 31.07.2009 Ulvilan Näytetiedot Näyte Näyte otettu 28.07.2009 Näytteen ottaja Haanpää Saapunut 28.07.2009 Näytteenoton syy Jatkuva valvonta Tutkimus alkoi 28.07.2009

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO

FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO FYSA210/2 PYÖRIVÄ KOORDINAATISTO Johdanto Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa Newtonin mekaniikan lait pätevät. Tällaista koordinaatistoa ei reaalimaailmassa kuitenkaan ole. Epäinertiaalikoordinaatisto

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Monitasomallit koulututkimuksessa

Monitasomallit koulututkimuksessa Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen

Lisätiedot

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015

Savonlinnan kaupunki. Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset P26984P001 VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Savonlinnan kaupunki Kerimäen Hälvän pohjavesitutkimukset VARMA-VESI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.5.2015 P26984P001 1 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 TUTKIMUSALUE

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 22. marraskuuta 2007 Antti Rasila () TodB 22. marraskuuta 2007 1 / 17 1 Epäparametrisia testejä (jatkoa) χ 2 -riippumattomuustesti 2 Johdatus regressioanalyysiin

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

LIITE 1. REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Elintarvike- ja vesilaboratorio Kallionkatu 10-16 C 11100 Riihimäki EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011

Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosonin etsintä CMS-kokeessa LHC:n vuosien 2010 ja 2011 datasta CERN, 13 joulukuuta 2011 Higgsin bosoni on ainoa hiukkasfysiikan standardimallin (SM) ennustama hiukkanen, jota ei ole vielä löydetty

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio

TUTKIMUSRAPORTTI. Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi Harri Rautio TUTKIMUSRAPORTTI Kaakkola, Järvenpää Järvenpään Vesi 6.6.2016 Harri Rautio 1 1. TAUSTAA Järvenpään Vesi / vesihuolto tilasi Kaakkolan alueelle vesijohtoverkostojen kuntotutkimuksen Aquapriori Oy:ltä. Tutkimukset

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 261466 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2016, näytteet otettu 16.6.2016 Näytteenottaja: Terv.tark. Susanna

Lisätiedot

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia

Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi Tautia aiheuttavat mikrobit Ohje 3/2016 Ohje 3/2016 2 (27) Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Taudinaiheuttajat vesivälitteisissä epidemioissa... 4 1.2. Vastuut

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Hangon kaupunki Hagapuiston koulu 26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu

Lisätiedot