Päätös Nro 166/2010/4 Dnro ESAVI/335/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päätös Nro 166/2010/4 Dnro ESAVI/335/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 166/2010/4 Dnro ESAVI/335/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA MERKINTÄ Infjärden-järven kunnostaminen ruoppaamalla ja käsittelemällä sedimentti sulfaatinpelkistäjäbakteereiden avulla, välivarastoaltaiden rakentaminen ja ruoppausmassan välivarastointi altaissa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Vaasa. Kemira Oyj PL Vaasa Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Tämän Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa vireillä olleen asian (dnro LSY-2005-Y-184) käsittelyä on valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 2 mom. perusteella jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto (dnro ESA- VI/335/04.08/2010), koska asia on kuulutettu ennen Asia on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella Kemira Chemicals Oy:n, lähtien Kemira Oyj:n toimittamalla hakemuksella, jota on täydennetty ja , 7.5., 12.5., 21.5., 4.6. ja , 17.2., 4.3., 8.3., ja sekä 26.2., 7.7., 18.8., ja HAKEMUS Hakemus koskee sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävän lietteen sijoittamista Infjärden-järven sedimenttiin alueille, joille sitä ei ole jo sijoitettu, ruoppausmassojen välivarastointiin tarkoitettujen altaiden rakentamista maa- ja vesialueelle, pilaantuneimpien, jo sulfidoitujen sedimenttien ruoppausta, ruoppausmassojen sijoittamista altaaseen ja ruoppausmassoista ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA tulevan veden johtamista takaisin järveen, ruoppausmassojen väliaikaista varastointia ennen niiden toimittamista hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi muualle sekä välivarastointiin käytetyn alueen täyttämistä ruoppausmassojen poistamisen jälkeen. Hakemus sisältää myös pyynnön töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Länsi-Suomen vesioikeus on päätöksellä nro 46/1995/3, jota vesiylioikeus on päätöksellä nro 64/1996 osittain muuttanut, myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle luvan johtaa edelleen jäähdytysvesiä ja entisen jätealueen ojavesiä Infjärden-järveen sekä prosessivesiä järven luusuaan. Päätöksessä on annettu mm. seuraavat lupaehdot: 1) Luvan saajan on huolehdittava siitä, että vesistöön joutuvien vesistölle haitallisten aineiden määrät jäävät jatkuvasti mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on erityisesti pyrittävä siihen, että Infjärdenin sedimentistä veteen liukeneva kuormitus on mahdollisimman pieni. 6) Luvan saajan on laadittava suunnitelma Infjärden-järven kunnostamiseksi niin, että siitä mereen aiheutuvaa haittaa voidaan oleellisesti vähentää. Suunnitelmaan tulee liittää kustannusarvio ja toteutusaikataulu. Suunnitelma on laadittava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimitettava ympäristökeskukselle vuoden 2000 loppuun mennessä ja saatettava vesioikeuden käsiteltäväksi viimeistään lupaehdossa 12) tarkoitetun hakemuksen yhteydessä. Lupaehdon 12) mukaan hakemus tuli jättää vuoden 2003 toukokuun loppuun mennessä. Vesilain 2 luvun 2 :n 1 momentin perusteella aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, josta saattaa aiheutua vesilain 1 luvun :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus. Vesilain 1 luvun 19 :n momentin mukaan sen lisäksi, mitä vesilain 1 luvun :ssä säädetään, tarvitaan lupa myös silloin kun toimenpiteestä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Sedimentin käsittelystä biolietteen sulfaatinpelkistäjäbakteereiden avulla, sen ruoppaamisesta ja välivarastoaltaiden rakentamisesta voi aiheutua sekä edellä mainittu muutos tai seuraus että pilaantumista vesialueella. Vesilain 2 luvun 1 a :n mukaan käsiteltäessä 1 luvun 19 :n 1 momentissa tarkoitettua lupa-asiaa, on lisäksi soveltuvin osin noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 41 44, 46, 55, 57 ja 58 :ssä säädetään. Vesilain 1 luvun 19 :n 1 momentin mukaan ympäristölupaa ei tällöin tarvita. 2

3 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) perusteella aluehallintovirasto ratkaisee muun muassa sellaisen jätteiden käsittelyn, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa. Ruoppausmassan välivarastoinnissa ja kuivattamisessa välivarastointialtaassa on kyse ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaisesta toiminnasta. Hygienisoimattoman biolietteen käytöstä sulfidoinnissa ja ruoppausmassan kuivatusvesien johtamisessa takaisin vesistöön on kyse toiminnoista, joista voi aiheutua ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 1) kohdan mukaista vesistön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin kohdan 4) perusteella aluehallintovirasto ratkaisee tällaiset lupa-asiat. 3 LUVAT JA KAAVOITUS Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 20/2003/1 Kemira Chemicals Oy:n koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta. Toiminta sisälsi sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävän lietteen sijoittamisen Infjärden-järven sedimenttiin, ruoppausta ja ruopatun lietteen tiivistyskokeita säiliössä rannalla tehtaan alueella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut hakemuksesta päätöksen nro 70/2005/3 siltä osin kuin se koski sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävän lietteen sijoittamista Infjärden-järven sedimenttiin alueille, jotka on tarkoitus myöhemmin ruopata. Luvan mukaista työtä ei ollut aloitettu päätöksen edellyttämässä määräajassa ja lupa on rauennut. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksellään nro 37/2009/3 Kemira Oyj:lle luvan sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävän lietteen sijoittamiseen Infjärden-järven sedimenttiin ruoppausalueille 1 5 (yhteensä noin 5,3 ha). Päätöksen mukainen sulfidointityö on käynnistynyt ja päättynyt Vaasan kaupunki on vesialueen omistajana myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle ja uudelleen Kemira Oyj:lle luvan Infjärdenin kunnostamiseen suunnitelman mukaisesti. Asemakaavan mukaan Infjärdenin itäranta on enimmäkseen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Järven eteläosissa on myös asuinrakennusten korttelialueita. Järven länsipuolella on asemakaavan mukaan asuma-alue sekä siihen liittyvä rantaan asti ulottuva lähivirkistysalue. Infjärden on asemakaavassa merkitty vesialueeksi (W). SUUNNITELMA Vesialueen kuvaus Infjärden on merenlahdesta kuroutunut järvi Vaasan kaupungin pohjoisosassa. Järven vedenpinnan korkeus on noin 0,8 m merenpinnan tasoa

4 Kuormitushistoria ylempänä. Järven pinta-ala on 28 ha, pituus 1,4 km ja suurin leveys 350 m. Keskisyvyys on noin 1 m ja suurin syvyys 3 m. Valuma-alueen pinta-ala on 26 km 2. Järvestä laskevan puron keskivirtaama on 0,18 m 3 /s, keskiylivirtaama 2,0 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Veden keskiviipymä järvessä on 18 vuorokautta. Infjärden-järvi laskee eteläpäässä olevan puron kautta Onkilahteen, josta on yhteys mereen. Järven pohjoispäähän laskevat purot virtaavat alunapitoisten maatalousmaiden läpi. Järven vesi on hyvin hapanta (ph noin 4,5) ja kirkasta. Järvi toimii tehokkaana laskeutusaltaana, jossa valuma-alueelta tuleva orgaaninen aines, kiintoaine ja ravinteet saostuvat veden happamuuden vuoksi. Järvi on niukkatuottoinen. Järven happitilanne on usein lopputalvella huono. Järven pohjassa on noin 0 1,5 m paksu eloperäinen lietekerros. Sen alla on 1 12 m savea ja saven alla moreenikerros kalliopinnan päällä. Pohjalla kasvaa runsaasti vesisammalta varsinkin järven pohjois- ja länsiosissa. Järven eliöstö on niukka. Järvessä ei ole kaloja johtuen veden happamuudesta ja heikosta kevättalvisesta happitilanteesta. Järven vedenkorkeutta laskettiin 1930-luvulla maatalousmaan kuivattamiseksi. Alivirtaamakausien vedenkorkeuden nostamiseksi toteutettiin luvulla kaikkien asianosaisten yksimielisesti hyväksymä pohjapato ilman vesilain mukaista lupakäsittelyä. Pohjavesi virtaa tehdasalueella järveen päin. Järven veden suotautuminen pohjavedeksi on epätodennäköistä. Nykyisellä Kemira Oyj:n tehdasalueella on ollut erilaista teollisuutta yli sata vuotta. Sodan jälkeen alueella tuotettiin mm. desinfiointiaineita ja tuholaismyrkkyjä (esim. DDT). Puunjalostusteollisuuden käyttämiä, elohopeaa sisältäviä limantorjunta-aineita valmistettiin vuoteen 1990 asti ja puunkyllästysaineita (esim. K33) 1990-luvun lopulle. Teollisesta toiminnasta järveen on varsinkin ja 1960-luvuilla päässyt huomattavia määriä mm. arseenia ja raskasmetalleja sekä orgaanisia aineita. Puolustusvoimien varikon toiminnan aikana järveen on joutunut mm. palopommeissa käytettyä valkoista fosforia ja käsikranaatteja. Järven yläpuolella olevan asutuksen puhdistamattomat jätevedet ja tehdasalueen saniteettivedet kuormittivat Infjärdeniä ja 1980-lukujen vaiheeseen saakka. Nykyisin Infjärdeniin ei johdeta jätevesiä. Kemira Oyj:n suolapitoisia jäähdytysvesiä johdetaan Infjärdenin lasku-uomaan. Tehtaan vanha jätealue on kunnostettu vuonna 1989 ja tavoitteena on, että jätetäytössä likaantuneen suotoveden muodostaminen vähitellen loppuisi. Tehdasalueelta Infjärdeniin laskevia vesiä tarkkaillaan. 4

5 5 Vesialueen käyttö Infjärdenillä ei ole virkistyskäyttöä. Järvi on ollut vuosikymmeniä kalaton happamuudesta johtuen ja järven eliölajisto on vähäinen. Järven rannat ovat pehmeitä ja kesällä rantaan pääsy on vaikeaa. Järvellä on huomattava maisemallinen arvo. Sedimentin haitalliset aineet Infjärdenin sedimenttiä on tutkittu vuosina , 1979, , ja Sedimentissä on runsaasti arseenia lähes koko järven alueella. Raskasmetalleja on suppeammilla alueilla. Suurimmat pitoisuudet ovat tehtaan entisen jätevesien purkupaikan edustalla. Korkeita pitoisuuksia on myös järven luusuassa. Luusuan ja tehtaan välisessä kapeikossa pitoisuudet ovat yleisesti pieniä. Sedimentin pinnassa (0 12 cm) on pääsääntöisesti suurempia pitoisuuksia kuin syvemmällä. Arseenin ja metallien kokonaismääriksi sedimentissä on arvioitu: arseenia (As) kg kromia (Cr) kg kuparia (Cu) kg elohopeaa (Hg) kg Sedimentissä on havaittu haitallisia orgaanisia yhdisteitä vain tehdasalueen edustalla ja sen eteläpuolella. Sedimentissä arvioidaan olevan furaaneja ja dioksiineja yhteensä enintään 3 g. Muita orgaanisia aineita arvioidaan olevan sedimentissä seuraavasti: kloorihiilivedyt < 120 kg kloorifenolit < 15 kg fenoksiherbisidit < 75 kg Arseenin pitoisuus sedimentissä ylittää pilaantuneiden maiden ohje-arvon 50 mg/kg k.a. koko järven alueella lähes kaikissa tutkituissa sedimentin pintanäytteissä. Arseenipitoisuudet ovat suurimmat tehtaan edustalla ja vähän sen eteläpuolella. Kromin ja kuparin pitoisuudet ylittävät 400 mg/kg k.a. mm. tehtaan edustalla ja sen eteläpuolella sekä Infjärdenin itäosassa. Suurimmat elohopeapitoisuudet ovat tehtaan edustalla ja myös muualla järvessä pitoisuudet enimmäkseen ylittävät pilaantuneen maan raja-arvon 5 mg/kg k.a. Infjärdenin sedimentissä (0 50 cm) arseenin ja raskasmetallien suurimmat pitoisuudet ja keskimääräiset pitoisuudet ovat seuraavat: Tutkimuspisteiden Keskimääräinen Suurin pitoisuus, määrä pitoisuus, mg/kg k.a. mg/kg k.a. Arseeni Elohopea Kromi Kupari

6 6 Kunnostuksen tarve Sedimentissä olevien haitallisten aineiden arvioidaan olevan riski Vaasan edustan merialueelle. Järven kuormitustaselaskelman perusteella sedimentistä liukenee olemassa olevassa tilanteessa veteen lähinnä kuparia, noin 25 kg vuodessa. Arseenia ja kromia liukenee vähän tai ei lainkaan. Elohopeaa liukenee vähän. Arseenin ja raskasmetallien kuormitustase (kg/a): Arseeni Kromi Kupari Elohopea Järvestä lähtevä ,3 kuormitus Tehdasalueelta <0,01 tuleva kuormitus Muu järveen ,25 tuleva kuormitus Sedimentistä ,05 tuleva kuormitus Tehtyjen laskelmien mukaan Infjärdenistä tulee läheiselle Vaasan merialueelle arseenia 3 %, kuparia 4,3 %, elohopeaa 0,7 % ja kromia 0,2 % merialueen kokonaiskuormituksesta. Arseenin ja raskasmetallien liukoisuus sedimentistä voi lisääntyä, jos sedimenttiä sekoittuu veteen, järven happamuus muuttuu valuma-alueelta tulevien vesien taikka Kemira Oyj:n tehtaan häiriötilanteen kemikaalivuodon, esimerkiksi lipeäpäästön vaikutuksesta. Järvellä havaittiin syksyllä 1991 lintukuolemia, joiden aiheuttajaksi epäillään järven pohjasedimenttiin kertyneitä aineita, lähinnä arseenia. Sedimentti ei ole toksisuustestin perusteella välittömästi myrkyllistä nisäkkäille. Ihmiset tai kotieläimet eivät todennäköisesti nykytilanteessa altistu sedimentin haitallisille aineille, mutta poikkeustilanteessa pieni altistusriski on olemassa ilman varotoimenpiteitä. Sedimentti- ja ruoppauskokeet Sedimentin sulfidointikokeet Infjärdenin sedimentissä olosuhteet ovat pelkistävät. Sedimentissä on luontainen sulfaatinpelkistäjäbakteerikanta, jonka toiminnan ansiosta osa rauta- ja arseenisulfideista on muodostunut. Vuonna 1999 selvitettiin mahdollisuuksia nopeuttaa arseenin sulfidointia lisäämällä sedimentin pinnalle kemikaaleja ja sulfaatinpelkistäjäbakteereja. Neljän kuukauden koejakson jälkeen sedimentissä, johon oli lisätty bakteereja, oli runsaasti rauta- ja arseenisulfidia. Koe osoitti biologisen sulfaatinpelkistyksen toimivuuden, jo-

7 ten sopivan bakteerilisäyksen avulla sulfidin muodostusta on mahdollista selvästi nopeuttaa. Käsittelemättömän ja sulfidoidun sedimentin kaatopaikkakelpoisuus määritettiin amerikkalaisella TCLP-ravistelutestillä. Sedimentin pintaosasta (0 30 cm) liukeni arseenia 66,7 mg/l ja syvemmältä (30 50 cm) 5,3 mg/l. Molemmat pitoisuudet ylittivät "hazardous waste" -rajan, joka on 5 mg/l. Sedimentti ei ollut tämän luokituksen mukaan kaatopaikkakelpoista. Vuonna 1999 tehdyn sulfidointikokeen jälkeen viidessä TCLP-testissä suodoksen arseenipitoisuudet olivat 0,52 2,35 mg/l. Sulfidoitu sedimentti alitti selvästi kaatopaikkakelpoisuusrajan. Sedimentin sulfdointikokeita jatkettiin vuonna 2000 Stormossenin anaerobisen jätteenkäsittelylaitoksen reaktiolietteellä. Kylmässä (2 4 o C) tehdyissä kokeissa sulfaatinpelkistäjäbakteerien toiminta käynnistyi kuukauden viiveellä. Tämän jälkeen bakteerit toimivat yhtä aktiivisesti kuin huoneen lämmössä. Bakteerilisäys sedimenttiin voidaan tehdä siten myös talvella. Sopivaksi bakteeriympin lisäykseksi todettiin 0,5 3 tilavuusprosenttia sedimentin määrästä. Viidessä TCLP-testissä suodoksen arseenipitoisuudet olivat 2,8 5,3 mg/l. Kokeissa käytetyn sedimentin arseenipitoisuus oli lähes kaksikymmenkertainen edellisvuoden näytteisiin verrattuna. Vain yhden ravistelutestin tulos ylitti kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon 5 mg/l. Testissä käytettyyn sedimenttiin oli lisätty eniten bakteeriymppiä (6 %), joten ylitys johtui mahdollisesti ympin sisältämästä arseenista. Sedimenttikokeessa selvitettiin myös arseenin liukoisuutta yläpuoliseen veteen. Alkuperäisestä sedimentistä suodattamalla erotetussa vedessä arseenia oli 0,29 mg/l. Kolmen kuukauden sulfidoinnin jälkeen arseenin liukenemista seurattiin viikoittain viisi kertaa. Arseenin liukoisuus veteen vaihteli alle toteamisrajasta tasolle 0,2 mg/l. Tulosten mukaan arseenia liukenee veteen hyvin vähän. Vuosina tehtiin yhdeksän kuukauden sulfidointikoe sulfaatinpelkistäjäbakteereilla Infjärdenin sedimentissä. Arseenisulfidin määrä lisääntyi merkittävästi sulfidoinnin aikana. Partikkelianalyysissä sedimentissä oli sulfidisina komponentteina myös rautaa, kuparia, nikkeliä ja mahdollisesti elohopeaa. Sedimentin käsittelykokeet Sedimentin käsittelyä kokeiltiin koetoiminnasta annetun päätöksen nro 20/2003/1 perusteella kevättalvella 2003 järven pohjoisosassa alueella, jonka koko oli 50 m x 50 m. Koealue ympäröitiin ruoppausverholla. Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen bioreaktorin lämmintä lietettä pumpattiin injektioputkien kautta sedimenttiin viiden metrin välein yhteensä noin 15 m 3. 7

8 Sedimentin käsittelyn vaikutuksia seurattiin kuuden viikon ajan viikoittain ruoppausverhon sisältä, sen ulkopuolelta ja järven luusuasta otetuista vesinäytteistä. Arseenin ja raskasmetallien pitoisuudet ( g/l) vedessä ennen sedimentin käsittelyä ja suurimmat pitoisuudet sen jälkeen kolmessa tutkimuspisteessä olivat seuraavat Arseeni Elohopea Kromi Kupari ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Ruoppausverhon ,06 0, sisällä Ruoppausverhon ,06 0, ulkopuolella Järven luusuassa ,09 0, Kenttäkokeen aikana veden arseenipitoisuudet eivät kasvaneet. Elohopeapitoisuudet olivat enimmäkseen alle määritysrajan. Veden kromipitoisuus lisääntyi lyhytaikaisesti ruoppausverhon sisällä kokeen aloittamisen jälkeen. Veden kuparipitoisuudet vaihtelivat melko paljon kaikissa havaintopaikoissa joko kokeen seurauksena tai muista syistä. Koliformisten bakteereiden (+35 C) määrä (pesäkettä muodostavaa yksikköä, pmy/100 ml), typen ja fosforin pitoisuudet ( g/l) vedessä ennen sedimentin käsittelyä ja suurimmat pitoisuudet sen jälkeen kolmessa tutkimuspisteessä olivat seuraavat: Koliformiset Kokonaistyppi Kokonaisfosfori bakteerit ennen jälkeen ennen jälkeen ennen jälkeen Ruoppausverhon sisällä Ruoppausverhon ulkopuolella Järven luusuassa Sedimentin käsittelyn kenttäkokeissa todettiin, että veteen ei päässyt haitallisia määriä sulfidointilietettä. Kenttäkokeiden aikana sulfidointiliete oli tekemisissä ilman kanssa eikä tällä ollut vaikutusta sulfidointitulokseen. Veden hygieeninen tila oli hyvä ennen koetta, sen aikana ja sen jälkeen. Veden kokonaisfosforipitoisuus kasvoi hetkellisesti kokeen alussa ruoppausverhon sisällä. Osasyynä ravinnepitoisuuksien vaihteluun oli todennäköisesti sulamisvesien mukana järveen tullut ravinnekuormitus. Ruoppauskoe Ruoppausta kokeiltiin imuruoppaajalla samalla koealueella, jolla sedimentin käsittely oli tehty aikaisemmin. Ruoppaussyvyys mitattiin painon ja na- 8

9 run avulla. Ruoppauksessa poistettiin koealueelta haravakauhalla 350 kg sammalta, joka toimitettiin Oy Ekokem Ab:lle. Ruoppausmassa, noin 200 m 3, pumpattiin säiliöön. Massan kuiva-ainepitoisuus oli noin 3,4 %. Ruoppauskokeen vaikutuksia veden laatuun seurattiin ruoppausverhon sisällä ja ulkopuolella sekä järven luusuassa. Näkösyvyys ruoppausalueella oli hyvä. Veden arseeni- ja kromipitoisuus ruoppausverhon sisällä kohosi jonkin verran ruoppauskokeen aikana. Tarkkailutulosten perusteella ruoppaus ei vaikuttanut veden elohopea- ja kuparipitoisuuksiin. Ruopattavan alueen sammalia ja sedimenttiä tutkittiin ennen ruoppausta ja ruoppausmassaa ruoppauksen jälkeen. Pitoisuudet (mg/kg k.a.) olivat seuraavat: Sammal Sedimentti Ruoppausmassa Arseeni Elohopea Kromi Kupari DDT, DDD, DDE 0,04 0,38 - Trikloorifenolit <0,05 0,05 - Veden poistamista ruoppausmassasta kokeiltiin lingolla ja suotonauhapuristimella. Molemmissa laitteissa käytettiin myös polymeeriä. Lingotun massan kuiva-ainepitoisuus oli %. Suotonauhapuristimella tiivistetyn massan kuiva-ainepitoisuus oli noin 27 %. Molempien laitteiden käytön ongelma oli massan epähomogeenisuus (mm. heinät, kiintoaineen laskeutuminen säiliössä). Tiivistetty ruoppausmassa (29 t) kuljetettiin Oy Ekokem Ab:n erityiskaatopaikalle. Linkouksesta tulevan veden arseenipitoisuus oli 1,0 mg/l. Suotonauhapuristimella käytettiin runsaasti viirojen pesuvettä, joka pumpattiin pääosin tiivistyksestä tulleen veden mukaan vesisäiliöihin. Veden arseenipitoisuus oli 0,5 mg/l. Arseenin poistamista kemiallisesti vedestä (300 m 3 ) kokeiltiin kaliumpermanganaatilla ja Magnafloc 156 nimisellä kemikaalilla. Arseenipitoisuus oli käsiteltävässä vedessä keskimäärin 0,52 mg/l ja käsittelyn jälkeen 0,34 mg/l. Linkoamalla ruoppausmassasta poistetun veden suodattaminen vähensi arseenia pitoisuudesta 0,94 mg/l pitoisuuteen 0,02 mg/l, joten arseeni on vedessä valtaosin kiintoaineeseen sitoutuneena. Tulosten perusteella sulfidoidusta ruoppausmassasta tulevan veden tehokkain käsittelymenetelmä on suodatus. Kemiallinen vedenkäsittely ei ole tarpeen. 9

10 10 Kunnostusvaihtoehdot Hankesuunnitelma Hankkeessa selvitettiin useita kunnostusvaihtoehtoja. Selvitetyistä kunnostusvaihtoehdoista toteuttamisvaihtoehdoksi valittiin sedimentin käsittely sulfidoimalla sekä sedimentin poistaminen pilaantuneimmilta alueilta ruoppaamalla. Infjärdenin kunnostus sisältää seuraavat päävaiheet: 1. Koko järven sedimentin käsittely sulfaatinpelkistäjäbakteereiden avulla 2. Ruoppausmassan välivarastointialtaan rakentaminen maa- ja vesialueelle 3. Pilaantuneimpien, jo sulfidoitujen alueiden sedimentien ruoppaukset ja sijoittaminen välivarastoaltaisiin 4. Ruopatusta sedimentistä poistuvan veden johtaminen takaisin järveen 5. Ruoppausmassojen välivarastointi läjitysaltaassa 6. Välivarastointialtaan täyttäminen vesialueella puhtailla massoilla pilaantuneiden massojen poistamisen jälkeen Sedimentin sulfidointi Sulfidoinnin tarkoituksena on muuntaa sedimentissä oleva arseeni ja raskasmetallit niukkaliukoiseen sulfidimuotoon sulfaatinpelkistäjäbakteerien avulla. Työ tehdään talvella avantojen kautta tai kesällä lautalta. Sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävä liete pumpataan säiliöstä letkun ja injektointiputken kautta sedimentin pintaosaan enintään 0,5 m:n syvyyteen koko järven alueelle noin viiden metrin välein suunniteltuihin paikkoihin GPS -laitteistoon asennettujen koordinaattien avulla. Työssä tarvitaan lietteen kuljetussäiliö, varastosäiliö, pumppu ja letkuja tms. välineitä. Hakija on esittänyt sedimentin käsittelystä kenttäkokeiden perusteella, että sulfidoitaessa sedimenttiä ei käytetä ruoppausverhoa, koska veteen ei kenttäkokeessa päässyt haitallisia määriä sulfidointilietettä. Pilaantuneimpien alueiden (5,3 ha) sulfidointi on tehty marraskuussa 2009 ympäristölupaviraston päätöksen nro 37/2009/3 perusteella. Muun vesialueen sedimentin (noin 23 ha) käsittely sulfidoimalla on suunniteltu tehtäväksi toukokuun 2010 marraskuun 2011 aikana. Käytettävä liete Sulfaatinpelkistäjiä sisältävä liete saadaan Vaasan seudun kuntien jätehuollosta vastaavalta Stormossenin jätteidenkäsittelylaitokselta. Laitoksessa mädätetään alueelta tulevaa biohajoavaa jätettä ja jätevedenpuhdista-

11 moiden lietteitä. Käsittelyyn käytetään bioreaktorin lämmintä (+ 55 C) lietettä, jota ei ole hygienisoitu. Yhteen injektointipaikkaan sijoitettava lietemäärä on noin litraa. Lietettä käytetään yhteensä m 3 annostelutarkkuudesta ja vesialueen koosta (arvio ha) riippuen. Lietteen mukana sedimenttiin tulee myös enintään 25 t typpeä ja 6 t fosforia. Lietteen sulfaattipitoisuus oli otetussa lietenäytteessä 110 mg/kg tuorepainoa kohti (t.p.) ja siitä laskettu rikkipitoisuus 37 mg/kg t.p. Sedimentin sulfaattipitoisuus oli otetussa näytteessä mg/kg t.p. ja siitä laskettu rikkipitoisuus 533 mg/kg t.p. Stormossenin bioreaktori II:sta otetussa lietenäytteessä oli typpeä 38 g/kg ja fosforia 8,7 g/kg kuiva-ainetta (k.a.) kohti. Stormossenin bioreaktori II:n lietteen bakteerimäärät olivat seuraavat: 11 koliformiset bakteerit (35 C) lämpökestoiset koliformiset (44,5 C) Eschericia coli Entero-bakteerit Clostridium perfingers Salmonella kpl/g kpl/g kpl/g kpl/g kpl/g posit. Vuonna 2009 tehtyyn pilaantuneimpien, ruopattavien alueiden sulfidointiin on käytetty Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen mädätysprosessin lietettä noin 403 t. Liete siirrettiin Stormossenilta lietesäiliöautolla varastosäiliöön, jota siirrettiin rantaviivalla tarpeen mukaan. Liete pumpattiin varastosäiliöstä kelluvaa runkolinjaa pitkin hydraulisesti ruoppauslautalle, josta se meni läpivirtausmittarin ja määrälaskurin kautta pumpattaviin pisteisiin. Injektointi näkyi veden hygieenisessä laadussa (E. coli ja Enterokokit), mutta hygieeninen laatu parani nopeasti työn valmistuttua. Vesistön happiolosuhteet säilyivät työn aikana hyvänä (happipitoisuus > 10 mg/l). Tarkkailussa ei todettu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Ruoppaus Pilaantuneimpien sedimenttien ruoppaus tehdään ruoppausverhon suojassa imuruoppauksena. Ruoppaaja ruoppaa sedimentti- ja sammalmassaa pumppunsa ja murskainruuvinsa avulla putkistoa pitkin välpälle/seulalle, josta ruopattu massa pumpataan välivarastoaltaisiin. Ruoppaajalta tulevaan putkeen liitetään annosteluyksikkö, jonka kautta ruoppausmassaan syötetään kiintoaineen laskeutumista tehostavaa saostusainetta. Viiden pilaantuneimman kohteen täsmäruoppaus tehdään toukokuun 2011 ja lokakuun 2012 välisenä aikana.

12 Ruoppausverhot ovat vettä läpäisemätöntä kevyttä materiaalia ja niin korkeat (1 3,5 m), että ne ylettyvät pohjaan joka kohdassa. Verhon alareunaan pannaan painot ja yläreunaan kellukemateriaalia. Koska ruoppaus tehdään ruoppausverhon sisällä, ruoppausjärjestyksellä ei ympäristön kannalta ole merkitystä. Verhot voidaan asentaa paikoilleen joko talvella sahaamalla jäähän railo ja asettamalla verho railon kautta paikoilleen tai kesällä lautan avulla. Asennuspaikat määritetään tarkalla paikannuslaitteella. Saman verhon sisään voidaan sulkea myös useampia ruoppausalueita (kohteet 1,2 ja 4). Verhot asennetaan noin 5 metrin etäisyydelle (ulommas) lähimmästä ruoppauskohteesta. Työ kestää päivää mm. sääolosuhteista riippuen. Ruoppausverhot poistetaan kultakin ruoppausalueelta vasta sen jälkeen, kun on saatu tieto ruoppauksen onnistumisesta (tarkkailuanalyysitiedot). 12 Järven pohjassa mahdollisesti olevan valkoisen fosforin tuleminen välivarastointialtaaseen estetään välpällä tai muulla erottimella. Poistettavat fosforinpalat hävitetään ongelmajätteenä. Järven pohjassa mahdollisesti olevat savukranaatit poistetaan ennen ruoppaamista ruopattavilta alueilta. Ruoppausmassojen haitallisten aineiden pitoisuudet eivät ruoppauksen jälkeen ylitä pilaantuneiden maiden arvioinnissa käytettäviä ohjearvoja: arseeni elohopea kromi kupari DDT/DDD/DDE 50 mg/kg k.a 5 mg/kg k.a. 400 mg/kg k.a 400 mg/kg k.a. 12 mg/kg k.a. Ruopattavat alueet Ruopattavien alueiden sijainti ja ruoppaussyvyys on määritelty sedimentissä olevan arseenin suurimpien pitoisuuksien perusteella. Ruopattavat ja Stormossenin lietteellä sulfidoidut alueet ovat: Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 tehtaan jätevesien vanhan purkupaikan edustalla tehtaan eteläpuolella olevan niemen itäpuolella lähellä järven luusuaa alueen 2 lounaispuolella järven keskiosassa lähellä järven pohjoisosan itärantaa

13 13 Alue Pinta-ala, ha Ruoppaussyvyys, m Massamäärä, m 3 1 1,5 1, ,75 0, ,75 0, ,0 0, ,25 0, Yhteensä 5, Ruoppausmassojen mukana sedimentistä arvioidaan poistuvan kg arseenia, kg kromia, kg kuparia ja 800 kg elohopeaa. Koko järven alueella olevasta arseenista arvioidaan poistuvan yli 75 %, kromista 60 %, kuparista 80 % ja elohopeasta 90 %. Suurimmat pitoisuudet kloorihiilivetyjä, lähinnä DDT:tä, on alueilla 1 ja 2. Kloorifenoleita, fenoksiherbisidejä ja polykloorattuja dioksiineja ja furaaneja on pilaantumista ilmentävinä pitoisuuksina vain alueella 1. Näistä aineista arvioidaan ruoppauksessa poistuvan yli 90 % aineiden kokonaismääristä järven sedimentissä. Ruoppauksissa poistetaan pintasedimenttiä vähintään noin m 3 ( tonnia, kuiva-ainepitoisuus 17 %). Ruoppausmassaa, vettä ja sedimenttiä, syntyy noin m 3. Ruoppausmassojen kuiva-ainepitoisuus on noin 3 5 % ja kuiva-ainemäärä noin tonnia. Järven pohjassa kasvava vesisammal voi haitata ruoppausta varsinkin alueella 5. Sammal voidaan poistaa ennen ruoppausta tai käyttää hienontavaa ruoppauspäätä. Sammaleen määräksi arvioidaan tonnia. Pohjasedimentin puhtaus varmistetaan ruoppauksen jälkeen. Ruopattavien kohteiden sedimenttinäytteiden haitta-ainepitoisuuksien tulee jäädä alle Valtioneuvoston asetuksen 214/2007, liitteen taulukossa olevien ylempien ohjearvojen alapuolelle joka näytteenottokohdassa. Ruoppausmassojen läjitysaltaat Ruoppausmassojen läjitystä ja välivarastointia varten Saunalahden pohjukkaan rakennetaan kaksi tai kolme läjitysallasta (liite 2). Altaat rakennetaan Kemira Oyj:n omistamalle alueelle. Altaat tulevat lähes kokonaan maa-alueelle ja vain pieneltä osin vesialueelle. Allas 4 tulee kokonaisuudessaan maa-alueelle, altaan 3 alle jää vesialuetta enimmillään 430 m 2 ja jos allas 2 rakennetaan, jää altaiden 2 ja 3 alle vesialuetta enimmillään m 2. Patopenkereiden luiskan kaltevuus on 1:2. Patopenkereet rakennetaan homogeenisesta moreenista. Läjitysaltaat vuorataan sisäpuolelta 20 cm paksuisella savikerroksella, mikä vähentää läjitysaltaista järveen ja ympä-

14 ristöön suodattuvan veden määrää. Altaiden vedenläpäisevyys (K) on enintään luokkaa 1 x 10-7 m/s. Suotoveden virtaus järven suuntaan ja pohjaveteen katkaistaan salaojajärjestelmällä. Pumppaamalla vettä pois salaojakaivoista saadaan sekä läjitysaltaista että sen ulkopuolelta tuleva vesi virtaamaan salaojiin päin. Salaojakaivoista vesi pumpataan pois ja käsitellään samoin kuin ruoppausmassojen kuivatusvedet. Läjitysaltaan penkereiden ulkopuolelle rakennetaan eristysojat, jotka estävät pintavesien kulkeutumisen altaisiin. Ruoppausmassat läjitetään ensisijaisesti altaaseen 3. Altaan 3 maan puoleiset luiskat noudattavat maan korkeuskäyriä, jotka ovat tasolla NN +5,0 m NN +6,0 m. Patopenkereen harjan korkeudeksi tulee NN +6,0 m ja altaan pohjan tasoksi NN + 1,0 m. Ruoppausaltaan 3 pinta-ala on noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Altaan 4 penkereen harjan korkeus on NN +4,0 m, pohja taso NN +1,9 m NN +2,5 m, pinta-ala noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Altaan 4 pohjalle rakennetaan hiekkasuodatuskenttä, jonka kautta kuivatusvedet johdetaan purkuputkessa (Ø 400 mm) Infjärden-järveen. Allas 2 rakennetaan vain, jos se on massojen varastoinnin kannalta välttämätöntä. Altaan penkereen harjan korkeus on NN +4,0 m, pohjan taso NN +1 m, pinta-ala noin m 2 ja tilavuus noin m 3. Altaiden mitoitus on tehty ruoppauskaluston mukaan. Käytettävällä kalustolla altaisiin johdettavan ruoppausmassan kokonaismäärä on m 3 /h, josta sedimenttiä on m 3. Työvuoron pituus on 10 tuntia, joten altaisiin johdetavan ruoppausmassan kokonaismäärä työvuoron aikana on noin m 3, josta sedimenttiä on noin 300 m 3. Altaat rakennetaan syksyllä Ruoppausmassojen kuivatusveden johtaminen järveen Ruoppausmassasta erottunut vesi pumpataan altaan 4 hiekkasuodattimelle, jolla varmistetaan kiintoaineen poisto järveen johdettavasta vedestä ja saadaan massa kuljetettavaan muotoon. Koetulosten perusteella kiintoaine laskeutuu nopeasti. Veden erotusvaihe kestää vähintään ruoppausajan. Erotettavan veden määrä on enintään noin m 3. Altaisiin pumpataan lisää ruoppausmassaa sitä mukaa kun vettä saadaan poistettua. Jos kaikki ruoppausmassat eivät mahdu altaisiin, altaat tyhjennetään välillä ja massat kuljetetaan jatkokäsittely-/läjityspaikkaan. Ruoppausmassaa voidaan tarvittaessa seisottaa altaissa noin vuoden. Jos massa seisoo altaissa talvella, sen pinnalta poistetaan lumi. 14

15 Ekokem-Palvelun laboratorioselvitysten mukaan ruoppausmassasta erottuneeseen vesifaasiin jäävän kromin ja kuparin pitoisuudet ovat alle määritysrajan (0,01-0,05 mg/l). Arseenin pitoisuus vedessä on parhaiten onnistuneessa kokeessa ollut 0,03 mg/l ja veden mukana olleessa kiintoaineessa 0,03 mg/l eli yhteensä 0,06 mg/l. Liukoisen elohopean pitoisuus on alle määritysrajan (0,1 µg/l). Tulosten perusteella on arvioitavissa, että vesistökuormitus on kuparin, kromin ja elohopean osalta alle yksi kg. Arseenin kuormitusmäärään vaikuttaa järveen johdettavan veden kokonaismäärä. Jos vesimäärä on noin m 3, arseenikuormitus on noin 10 kg (0,06 mg/l). Järveen palautettavan veden enimmäispitoisuudet ja enimmäishaittaainemäärät ovat seuraavat: arseeni 0,5 mg/l ja 75 kg, elohopea 0,05 mg/l ja 2,5 kg, kromi 0,5 mg/l ja 25 kg sekä kupari 2,0 mg/l ja 50 kg. Ruoppausaltaiden rakenteiden poistaminen ja allasalueen täyttäminen Kunnostustöiden jälkeen pilaantunut ruoppausmassa viedään stabiloitavaksi tai loppusijoitettaviksi muualle. Tämän jälkeen altaat puretaan maan puoleisilta osiltaan. Patovalli jätetään paikoilleen järveen. Puhdas reunamateriaali käytetään järveen jäävän osan täyttämiseen. Jos maa-ainesta jää yli tarpeen, se viedään Vaasan kaupungin osoittamaan maan läjityspaikkaan. Jos maa-ainesta on liian vähän, täytetään allas puhtaalla täytemateriaalilla ja allasalue maisemoidaan ja siistitään paikkaan sopivaksi. Maa-altaiden purku- ja maisemointityö pyritään tekemään valmiiksi viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Tarkkailu Kunnostuksen aikana vesinäytteet otetaan Infjärdenistä lähtevän puron mittapadon kohdalta. Ensimmäinen näyte otetaan ennen töiden aloittamista. Työn aikana otetaan näyte kaksi kertaa viikossa ja näytteet yhdistetään viikkonäytteiksi. Näytteistä tutkitaan arseeni-, kupari-, kromi- ja elohopeapitoisuus. DDT/DDE -näytteet otetaan ennen töiden aloittamista ja kerran kesässä. Merialueelle mahdollisesti kulkeutuvien haitallisten aineiden tarkkailemiseksi otetaan vesinäyte kerran kuussa Onkilahden poikki kulkevan kevyen liikenteen sillan kohdalla. Näytteestä analysoidaan arseenipitoisuus. Viimeinen näyte otetaan puolen vuoden kuluttua töiden loppumisesta. Sedimentin käsittelyn aikana järvestä lähtevästä vedestä otetaan näyte noin viikkoa ennen toiminnan aloittamista, töiden aikana kerran viikossa ja töiden jälkeen noin kahden viikon kuluttua. Vesinäytteistä tutkitaan arseeni, kromi, kupari, typpi, fosfori ja koliformiset bakteerit. 15

16 Ruoppausmassojen läjitysaltaasta tulevasta vedestä otetaan näyte päivittäin töiden ollessa käynnissä. Ne yhdistetään viikkonäytteiksi, joista tutkitaan arseeni-, elohopea-, kromi- ja kuparipitoisuus sekä mikrobit. Pohjasedimentin puhtaus varmistetaan ruoppausten jälkeen tutkimalla kultakin ruoppausalueelta kolme sedimenttinäytettä. Sedimenttinäytteet otetaan ruoppausalueiden pohjasedimentistä 10 m:n välein (ruudukkona). Näyte otetaan 10 cm:n syvyyteen. Näytteistä tutkitaan arseeni, elohopea, kromi ja kupari. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) sekä riskien hallinta HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kunnostustöihin osallistuville annetaan koulutusta hankkeen riskeistä, työohjeista ja häiriötilanteisiin varautumisesta. Häiriö- ja onnettomuustilanteita varten työmaalle luodaan hälytysjärjestelmä ja varataan kalustoa vesillä liikkumiseen. Työmaalla suoritetaan omavalvontaa. Sedimentin käsittelyn, ruoppauksen ja ruoppausmassojen läjitysaltaan rakentamisen ja ruoppausmassojen esikäsittelyn tekevät näihin töihin erikoistuneet yritykset, joiden henkilöstöllä on tarvittava asiantuntemus. Useiden kunnostusvaihtoehtojen ja niiden ympäristöriskien vertailun perusteella valittu menetelmä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä, joita voidaan soveltaa Infjärdenjärven kunnostamiseen. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Läjitysaltaasta voi suotautua ympäristölle haitallisia aineita penkereisiin tai maaperään. Suotautumista estetään luiskiin rakennettavalla savikerroksella. Kunnostuksen päätyttyä ruoppausmassat siirretään pois altaasta ja mahdollisesti pilaantunut pohja-aines käsitellään tarvittaessa ja kuljetetaan pois. Toiminnasta ei aiheudu maaperän pilaantumista. Vaikutus pintaveteen Riskiarvion mukaan sedimentin käsittelyssä käytettävä liete sisältää jonkin verran ihmisille haitallisia bakteereita. Jos työ tehdään talvella tai ruoppausverhon suojassa kesällä, bakteerit eivät ole vaaraksi järven alueella tai alempana vesistön varrella asuville. Vuonna 2009 tehty pilaantuneimpien alueiden sulfidointi näkyi tarkkailussa veden hygieenisessä laadussa (E. coli ja Enterokokit), mutta hygieeninen laatu parani nopeasti työn valmistuttua. Vesistön happiolosuhteet säilyivät työn aikana hyvänä (happipitoisuus > 10 mg/l). Ruopattavien alueiden sulfidoinnin tarkkailussa ei todettu ympäristölle haitallisia vaikutuksia. 16

17 Sedimentin käsittely ruopattavilla alueilla vähentää päästöjä sedimentistä veteen ruoppauksen ja ruoppausmassojen varastoinnin aikana. Muilla alueilla käsittely vähentää kunnostuksen jälkeen sedimenttiin jäävien metallien, ainakin arseenin ja kuparin, liukoisuutta veteen. Ruopattavat alueet eristetään muovisilla, pohjaan asti ulottuvilla ruoppausverhoilla, mikä estää ruoppausmassoja ja niistä irtoavia tai liukenevia aineita kulkeutumasta eristetyn alueen ulkopuolelle. Massojen läjitysaltaasta johdettavan veden mukana kulkeutuvat haitallisten aineiden määrät ovat pieniä eivätkä ne aiheuta riskiä järvelle eivätkä Vaasan merialueelle. Sedimentissä oleva arseeni on pääasiassa kiintoaineeseen sitoutuneena. Altaiden rakentamisen vaikutus Infjärden-järven veden viipymään ja vedenkorkeuksiin on hyvin pieni. Vaikutus maisemaan Altaiden rakentamispaikan suojainen sijainti ja puusto lahden länsipuolella olevassa niemessä estävät altaiden näkymisen vastarannalla olevan asutuksen puolelle. Altaiden maisemointi muuttaa maisemaa vain rakentamispaikan lähialueella. Vahingot HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta ei aiheudu vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vaasan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Kuulutuksesta on lisäksi annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemus on kuulutettu uudelleen hakemuksen muutoksen vuoksi ympäristölupavirastossa ja Vaasan kaupungissa Ympäristölupavirasto on hakijan toimittamasta täydennyksestä pyytänyt Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Vaasan kaupungin ja Vaasan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot. Lausunnot tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään

18 18 Muistutukset ja vaatimukset Länsi-Suomen ympäristökeskus on ja päivätyissä muistutuksissaan hyväksynyt esitetyn kunnostussuunnitelman. Kunnostus vähentää merkittävästi raskasmetallien aiheuttamaa riskiä merialueelle ja parantaa järven tilaa. Suunnitelman mukainen osa-alueiden kunnostus täyttää vesioikeuden päätöksen nro 46/1995/3 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 64/1996 mukaisen tavoitteen. Hakija on esittänyt kunnostuksen aikana järveen palautuvan arseenin määräksi 75 kg. Kunnostussuunnitelmassa arseenipäästöksi on arvioitu myös kg. Ristiriitaiset päästötiedot tulee tarkistaa. Ympäristökeskus on hyväksynyt kunnostustyön aikaiseksi päästön raja-arvoksi 75 kg. Hakija on esittänyt ruoppausmassojen määräksi m 3, jossa kiintoainetta olisi noin tonnia. Imuruopattavan massan kuiva-ainepitoisuus on noin 3 5 %. Ruopattavassa sedimentissä voi siten olla kiintoainetta tonnia. Läjitysaltaat on mitoitettava riittäviksi, koska ruopattavia massoja voi olla arvioitua enemmän ja veden erottaminen laskeuttamalla ja tiivistämällä voi kestää arvioitua kauemmin. Myös saostuskemikaaleja voi olla tarpeen käyttää. Koska ruoppaukset voivat kestää useita vuosia, on varauduttava läjitysaltaan peittämiseen. Sammalta poistetaan järvestä tonnia. Sammal luokitellaan saastuneeksi, kompostoitavaksi jätteeksi, joten sen jatkokäsittely ja loppusijoituspaikka tulee selvittää. Imuruoppaus tulee tehdä laitteella, jossa on paikantamis- ja syvyysmittauslaitteet, joilla työtä voidaan seurata ja seurantatiedot tallentaa. Ruoppausverhon tiiveys ja riittävä korkeus pohjaan ankkurointia varten tulee varmistaa ennen ruoppaustöiden aloittamista. Ruoppaus ja ruoppausmassojen käsittely tulee keskeyttää kovan tuulen ja rankkasateiden ajaksi. Ruoppausmassan käsittelylaitteisto tulee sijoittaa suunnitellulle alueelle A, johon on tehtävä kantavat rakenteet, jotta vältetään massojen kulkeutuminen ajoneuvojen renkaiden mukana muualle. Massat tulee kuljettaa peitettynä. Ajoneuvojen ja työkoneiden aiheuttama pölyäminen on huomioitava. Tarkkailuohjelmaan tulee lisätä kiintoaine tai sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisravinteet ja happamuus. Merialueen tarkkailuun tulee lisätä sameus, kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), kokonaisravinteet, ph sekä johtokyky. Lisäksi voitaisiin harvemmin määrittää bakteerit sekä esim. kloorifenolit ja kloorihiilivedyt. Tarkkailua tulee jatkaa ainakin neljännesvuosittain vuoden ajan töiden päättymisen jälkeen. Tarkkailuohjelma tulee lähettää ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ja tulokset on raportoitava ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristölautakunnalle.

19 Näytteenottopaikaksi tulee lisätä selkiytyneen veden purkupaikka Infjärdeniin. Mikäli järveen takaisin johdettava vesi aiheuttaa merkittäviä vedenlaatuhaittoja, tulee ruoppauksessa pitää taukoja. Loppusijoittamisen kannalta tiivistetyn ruoppausmassan ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää. Välivarastoinnille tulisi asettaa aikaraja, esimerkiksi kaksi vuotta altaiden täytön päättymisestä. Kunnostustyön loppuraportissa on arvioitava ainakin lopputuloksia, kunnostuksen toteutusta, käsiteltyjen massojen ja haitta-aineiden määriä, vesien käsittelyä ja jälkiseurannan tarvetta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen muistutuksen mukaan Vaasan edustan merialueella on ammatti- ja vapaa-ajankalastusta. Kalojen arseeni- ja sinkkipitoisuuksia on tutkittu vuonna 2001 merialueen kalataloudellisessa yhteistarkkailussa. Varisselän kaloissa pitoisuudet olivat suurempia kuin Korshamnfjärdenin kaloissa. Infjärdenillä ei ole kalataloudellista merkitystä, mutta Onkilahdella veden laatu on ilmeisesti parantunut ja kalakannat jossakin määrin elpyneet. Lupa Infjärdenin kunnostamiseen ruoppaamalla voidaan myöntää. Hankkeen yhteydessä on seurattava arseenin, kuparin, kromin ja elohopean kertymistä kaloihin. Määritykset kaloista on tehtävä ennen ja jälkeen ruoppauksen Vaasan kaupungin edustan merialueella. Määritykset ovat tarpeen, koska raskasmetallit vaikuttavat pieninäkin pitoisuuksina kaloihin ja Vaasan edustalta pyydettävää kalaa käytetään ihmisravinnoksi. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto on esittänyt, ettei kunnostustyöhön liity suoranaisia terveysriskejä ympäristössä asuville ihmisille. Infjärden-järveä ja alapuolista vesistöä ei käytetä talousveden vedenottamona tai virallisena uimarantana. Ainoat kunnostukseen liittyvät terveysriskit liittyvät työterveysasioihin, joiden huomioiminen tapahtuu erillisen viranomaisen valvonnassa. Vaasan kaupungin ympäristölautakunnan mielestä Infjärdenin kunnostus käytännössä poistaa pohjasedimentissä olevien raskasmetallien vesiekosysteemille aiheuttaman ympäristöuhan. Nykytilanteessa pohjasedimentistä ei liukene muita raskasmetalleja kuin kuparia, mutta veden happamuuden äkillisesti muuttuessa raskasmetallit voivat irrota sedimentistä. Kemiran Oyj:n tehdasalueelta voi vahinkotilanteessa joutua veteen happamia tai alkaalisia kemikaaleja. Sedimentin saastuneisuus ja kunnostuksessa käytettävät tekniikat on tutkittu perusteellisesti. Kunnostus parantaa Infjärdenin tilaa eikä aiheuta merkittäviä ympäristöhaittoja. Koska kunnostuksen yhteydessä ei poisteta lievästi pilaantuneita sedimenttejä, sedimentin sulfidointikäsittely tulee toteuttaa huolellisesti koko järven alueella sedimenttiin ruoppausten jälkeen jäävien raskasmetallien liukoisuuden vähentämiseksi. 19

20 Hakijan selitys Vaasan kaupungin kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on pitänyt Infjärdenin kunnostushankkeen aloittamista erittäin myönteisenä. Ruoppauksilla ei ole suoranaisia vaikutuksia maankäyttöön, koska ei ole tarkoitus tehdä esim. vesialueiden täyttöjä, jotka muuttaisivat järven rantaviivaa. Ruoppausmassat kuljetetaan Vaasan vanhalle kaatopaikalle tai muulle vastaavalle alueelle. Ruoppauksilla ei ole vaikusta järven käyttöön, koska on tarkoitus puhdistaa vain pahimmin pilaantuneet alueet. Hakijan ympäristölupavirastoon toimittamasta täydennyksestä ei ole toimitettu lausuntoja. Hakija on ja toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten johdosta. Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta tuonut esille, että kunnostuksen aikainen arseenipäästö veteen on tarkentunut aiemmin suunnitelmassa esitetystä kilosta 75 kiloon, koska kenttäkoe osoitti, että järveen laskettavan veden arseenipitoisuus saadaan melko alhaiseksi. Hakemuksessa on esitetty, että yhtiö hakee Länsi-Suomen ympäristökeskukselta lupaa ruoppausmassojen jatkokäsittelylle ja sijoittamiselle kaatopaikalle ja ruoppauksen yhteydessä poistettava sammal toimitetaan biojätteeksi kaatopaikalle. Vesinäytteiden ph:n, johtokyvyn ja sameuden määritysten lisääminen hakemuksessa esitettyyn tarkkailuohjelmaan riittää ruoppauksen aikaisten päästöjen seurantaan. Näytteenottopaikka laskuojassa on riittävä. Muualla veden tarkkailulla ei ole vesistön kannalta juurikaan merkitystä. Käsitellyn sedimenttimassan ominaisuudet on selvitetty ja vaatimus lisäselvityksistä on perusteeton. Hakija pitää perusteettomana Pohjanmaan TE-keskuksen vaatimusta Vaasan merialueen kalojen raskasmetallipitoisuuksien määrittämisestä ennen kunnostusta ja sen jälkeen. Kunnostuksella ei ole vaikutusta Vaasan merialueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin, kun otetaan huomioon arseenin enimmäispäästö 75 kg ja päästön jakautuminen 2 3 vuoden ajalle. Jokivesien mukana Vaasan merialueelle tulee vuosittain noin kiloa arseenia. Kunnostustöiden aikainen arseenipäästö on kg/v ja Infjärdenistä mereen lähtevä arseenimäärä noin 20 kg/v, joten näiden osuus kokonaispäästöistä on noin 1 %. Hakijalla ei ole huomauttamista Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, Vaasan kaupungin kaupunginhallituksen suunnittelujaoston eikä ympäristölautakunnan muistutuksista. 20

21 21 TARKASTUS Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen. Tarkastuskertomus on liitetty asian asiakirjoihin. TÖIDEN ALOITTAMINEN ENNEN PÄÄTÖKSEN LAINVOIMAISEKSI TULOA Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain 2 luvun 26 :n mukaista lupaa välivarastoaltaiden rakentamistyön ja järven sulfidointityön aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluina hakemukselle on hankkeen pitkäaikainen vireilläolo sekä töiden aloittaminen ennen maan ja vesistön jäätymistä. Altaiden rakentaminen kestää kuukausia ja työn aloittamisen pitkittyminen siirtäisi työt keväälle Työt hankaloituvat mikäli aloitusajankohta siirtyy myöhempään ajankohtaan. Tämä aiheuttaisi hakijalle lisäkustannuksia. Luvan hakijalla on työn suorittamista varten sopimus urakoitsijan kanssa ja valmiudet töiden aloittamiseen heti. LISÄKUULEMINEN Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt töiden aloittamislupahakemuksesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot. Lausunnot tuli toimittaa ympäristölupavirastoon viimeistään Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän lausunnon mukaan Infjärden-järven kunnostus täyttää vesilain 2 luvun 26 :n tarkoittamat edellytykset, joiden perusteella hakija voi ryhtyä ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin. Aluehallintovirastoon ei ole toimitettu määräpäivään mennessä eikä sen jälkeen muita lausuntoja töiden aloittamislupahakemuksesta. MERKINTÄ Aluehallintovirastossa on ollut esillä Infjärden-järven sedimentin käsittelyä sulfaatinpelkistäjäbakteereiden avulla koskevan päätöksen nro 37/2009/3 asiakirjat.

22 22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kemira Oyj:lle 1) vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan Infjärden-järven sedimentin sulfidointiin Stormossenin lietteellä, 2) vesilain mukaisen luvan ruoppausmassojen välivarastointialtaiden rakentamiseen (liite 2), 3) vesilain mukaisen luvan sedimenttien ruoppaukseen pilaantuneimmilta alueilta 1 5 (liite 3) ja pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen välivarastointialtaaseen, 4) ympäristönsuojelulain mukaisen luvan ruoppausmassojen välivarastointiin ja ruoppausmassojen kuivattamiseen altaassa sekä kuivatusvesien johtamiseen Infjärden-järveen ja 5) vesilain mukaisen luvan enintään m 2 :n suuruisen vesialueen muuttamiseksi pysyvästi maa-alueeksi Vaasan kaupungissa. Hanke on toteutettava vesilain ja ympäristönsuojelulain, hakemuksen ja siihen liitetyn suunnitelman sekä tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain eikä ympäristönsuojelulain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Sedimenttien käsittely 1) Sulfaatinpelkistäjäbakteereita sisältävää lietettä ja työssä käytettävää kalustoa on käsiteltävä siten, ettei lietettä pääse maahan tai veteen eikä siitä aiheudu hajuhaittaa ympäristössä. 2) Sulfidointityö on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Jos työn aikana tai myöhemmin todetaan lietteen tai sen sisältämien mikrobien haitallista leviämistä vesistöön tai muita sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita ei ole ennakoitu, Infjärden-järven luusuaan on asentava pinnasta pohjaan ulottuva suojaverho. Verhon käyttöä koskeva suunnitelma on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sulfidointityön aloittamista. Jos työstä aiheutuu merkittävää hajuhaittaa tai tarkkailut osoittavat järven veden laadun merkittävää huononemista, työ on keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan poistamiseksi. Työtä ei saa jatkaa ennen kuin tarpeelliset toimenpiteet haitan poistamiseksi on tehty ja tapahtuman toistuminen on estetty.

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Loimaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 84/2010/4 Dnro ESAVI/69/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen 1 Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Ympäristölupavirastojen vesilain mukaisessa soveltamiskäytännössä

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi

Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan jatkaminen 30.4.2012 saakka, Tohmajärvi Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 57/2011/1 Dnro ISAVI/4/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 ASIA Valkeasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan Vääränlahden ruoppausta koskevan määräajan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2

Lisätiedot

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010

Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 65/2010/2 Dnro ESAVI/495/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kuusakoski Oy:n Heinolan tehtaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012

Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2012/2 Dnro ESAVI/200/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön Rantapuisto RN:o 1:13, Luodonkylä, rannan edustan vesialueen

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2010/4 Dnro ESAVI/352/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2010 ASIA HAKIJA Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Viialan Tolvilan kylässä sijaitsevan pohjavedenottamon suoja-alueen poistamista koskeva hakemus, Akaa ja Kylmäkoski

Viialan Tolvilan kylässä sijaitsevan pohjavedenottamon suoja-alueen poistamista koskeva hakemus, Akaa ja Kylmäkoski Etelä-Suomi Päätös Nro 24/2010/4 Dnro ESAVI/295/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2010 ASIA Viialan Tolvilan kylässä sijaitsevan pohjavedenottamon suoja-alueen poistamista koskeva hakemus, Akaa

Lisätiedot

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2011/4 Dnro ESAVI/93/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava Etelä-Suomi Päätös Nro 22/2012/2 Dnro ESAVI/184/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi

Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2010/4 Dnro ESAVI/439/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2010 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUS Suunnitelma

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Päätös. Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain Etelä-Suomi Päätös Nro 3/2010/2 Dnro ESAVI/140/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2010 ASIA Ristenin pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus,

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011

Päätös. Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2011/4 Dnro ESAVI/97/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2011 ASIA HAKIJA Veden johtamista Kokemäenjoesta Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Aaro Närvänen, Risto Uusitalo ja Kimmo Rasa 21.11.2012 Annostelun periaate Ojavesien kemikaloinnin suunnittelu kannattaa aloittaa selvittämällä

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68 muuttaminen, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 15/2012/2 Dnro ESAVI/224/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2012 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden 13.1.1968 antaman päätöksen nro 2/I/68

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Telekaapelin asentaminen suuntaporaamalla Tuusulanjoen alitse Myllykylässä

Lisätiedot

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen

Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Etelä-Suomi Päätös Nro 89/2010/4 Dnro ESAVI/134/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2010 ASIA HAKIJA Laukkosken vesivoimalaitoksen uusiminen ja kalatien rakentaminen, Pornainen Porvoon Energia Oy

Lisätiedot

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton ja vedenottamon käyttöoikeuden osalta, Kouvola

Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton ja vedenottamon käyttöoikeuden osalta, Kouvola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 151/2012/2 Dnro ESAVI/113/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Pohjaveden ottamista koskevan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 88/I/70 muuttaminen vedenoton

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO

1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO 1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2012 ASIA Kaukolämpöputkien, vesijohdon ja kuitukaapelin rakentamiselle Kristiinankaupungin Pohjoislahden

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot