MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA"

Transkriptio

1 Erillisliite nro : 1 ( ) MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN RAVITSEMUSMALLIN KE- HITTÄMINEN KAINUUSSA Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävän ravitsemusmallin kehittäminen työryhmä

2 SISÄLTÖ: 1 Johdanto 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat suositukset 1 Terveyden edistäminen 2.2Terveyden edistämisen laatusuositukset Terveydenhuollon suositus Sosiaalityön suositus Teknisen ja ympäristötoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suositus 2.3 Suomalaiset ravitsemussuositukset 2.4 Suomalaiset ruokatottumukset 2.5 Suomalainen kansanravitsemus 2.6 Ravitsemusneuvonta 2 Ravitsemus ja terveys 3 Energian saanti, kulutus ja terveysvaikutukset 5 Terveyttä edistävän ravitsemuksen tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit 5.2 Nykytila 6 Terveyttä edistävän ravitsemuksen strategia Kainuussa 6.1 Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin painopistealueet 6.2 Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteet, tavoitteet ja keinot Ravitsemusneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Terveydenhuollon henkilöstön koulutus 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi 7.1 Toiminnan vaatimat lisäresurssit Ravitsemusterapeutin tehtävät 7.2 Vastuutahot 7.3 Aikataulu ja kustannukset Lähteet Liitteet liite 1. Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa liite 2. Terveyttä edistävä ravitsemusneuvontamalli liite 3. Selvitys kuntien kansanterveyshoitajista Kainuussa

3 1 Johdanto Maakunnallisuus on Kainuussa uusi tekijä myös ravitsemuksen osalta ja maakunnan, kuntien ja kansalaistoiminnan keskeinen yhteistyö ei vielä ole selkiytynyt. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää uuden ja toimivan terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kehittämistä. Terveyttä edistävän ravitsemuksen vaikuttavuus ja tulokset näkyvät myöhemmin eri-ikäisten kainuulaisten hyvänä olona, lisääntyneenä hyvinvointina ja terveytenä. Tulevien terveyden edistämisen laatusuositusten (luonnos 2006) mukaan kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne ja palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin. Terveyden edistämisen toimintaa kehitetään näiden havaittujen tarpeiden pohjalta. (www.terveys2015.fi) Ravitsemuksen ja liikunnan myönteisistä terveysvaikutuksista on olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä. Lisäämällä tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja lisäämällä liikuntaa voidaan väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia parantaa merkittävästi sekä säästää julkisen sektorin kustannuksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (2005) suositusten mukaan energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino on suomalaisten ravitsemuksen suurimpia ongelmia, mikä näkyy lihavuuden jatkuvana yleistymisenä. Terveyttä edistävän ravitsemuksen lisääminen ja siihen liittyvän toiminnan tasapainoinen kehittäminen edellyttää yhteistyötä yli hallinnollisten rajojen. Kansanterveyslaitoksen julkaisujen mukaan väestön koettu terveys on Kainuussa hyvä, huolimatta koko maata korkeammasta sairastavuudesta. Ikävakioitu sairastavuusindeksi, joka koko maassa on 100, vaihtelee Kainuun kunnissa Kajaanin 110:stä Puolangan lähes 160:een. Erityisen yleisiä sairauksia ovat astma, sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, mutta myös muiden suurten kansansairauksien ikävakioidut esiintyvyysluvut ylittivät maan keskiarvon vuoden 2003 lopussa.(kela 2003) Sosiaali- ja terveysjohtajan toimeksiannon mukaan nimetty työryhmä on alkanut kehittämään maakunnallista terveyttä edistävää ravitsemusneuvontamallia. Työryhmän työ käynnistyi toukokuussa ja alustavan luonnoksen on määrä valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä ja se on otettavissa käyttöön vuoden 2007 alusta.

4 2 Käytetyt käsitteet ja olemassa olevat laatusuositukset 2.1 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. (Vertio 2003) 2.2. Terveyden edistämisen laatusuositus Tulossa olevan terveyden edistämisen laatusuosituksen (luonnos 2006) mukaan kunnan palvelutoiminnassa terveyttä edistävät toiminnat suunnitellaan yhteistyönä huomioiden paikalliset olosuhteet, palvelurakenne sekä palvelujen tarve. Kuntalaisille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää tarvitsemiaan palveluita sekä edistää ja ylläpitää niiden avulla omaa terveyttään ja hyvinvointiaan. Terveyserojen kaventamiseksi kunnan palveluissa kiinnitetään erityistä huomiota riskiryhmiin ja huonommassa asemassa oleviin Terveydenhuollon suositus Terveydenhuollon suositus korostaa terveyspalveluiden asiantuntijoiden vahvaa erityisosaamista ja vastuuta kansansairauksien ehkäisyssä ja kansanterveysohjelmien toimeenpanossa. Tuloksellinen toiminta vaatii yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden kanssa Sosiaalityön suositus Sosiaalityön suositus korostaa erityisesti varhaiskasvatuksen merkitystä, koska siellä luodaan terveiden elämäntapojen omaksumisen perusta sekä tuetaan lasten ja perheiden terveyttä edistäviä elämäntapoja kasvatuskumppanuuden avulla Teknisen ja ympäristötoimen suositus Teknisen ja ympäristötoimen suosituksen mukaan sen erityisenä tehtävänä on turvata terveyttä ja hyvinvointia tuottavat toimintaympäristöt kuntalaisille. Toiminta kattaa mm. asumisen, tuotantoelämän, palvelut, liikkumisen ja virkistyksen tarvitsemat tilat ja ympäristöt Koulutus- ja sivistystoimen suositus Koulutus- ja sivistystoimen suosituksen mukaan niiden erityisenä tehtävänä on ihmisen kasvun ja ihmisenä kasvamisen tukeminen. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut, nuoriso- ja liikuntatoimi edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä.

5 Kuvio 1. Terveyttä määrittävät tekijät (Terveyden edistämisen laatusuosituksista) Terveyttä määrittävistä tekijöistä voidaan nostaa esiin tekijöitä, jotka vahingoittavat tai heikentävät yksilöiden ja yhteisöjen terveyttä. Osa näistä tekijöistä selittää väestöryhmien välisten terveyserojen syntyä. Väestöryhmien välisillä terveyseroilla tarkoitetaan terveydessä ilmeneviä eroja, jotka liittyvät yksilön selviytymistä edistävien voimavarojen epätasaiseen jakautumiseen väestössä. Näitä voimavaroja kuvaavia mittareita ovat mm. koulutus, ammatti tai tulotaso sekä siviilisääty. Kuvio 2. Terveyttä vahingoittavat, heikentävät ja terveyttä suojaavat tekijät Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen on yksi lähivuosien keskeisimmistä tavoitteista. Terveys kansanterveysohjelmassa tavoitteeksi asetetaan sukupuolten sekä eri koulutus-

6 ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen.

7 2.3 Suomalaiset ravitsemussuositukset Ravitsemussuosituksilla halutaan edistää ja tukea ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä kehitystä. Suositukset ovat elintarvike- ja ravitsemuspolitiikan perusta. Ne on tarkoitettu käytettäviksi joukkoruokailun suunnittelussa, ravitsemusopetuksen ja -kasvatuksen perusaineistona sekä ohjeellisena arvioitaessa ihmisryhmien ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia esimerkiksi tutkimuksissa tai joukkoruokailussa. Suomalaisten kulutustottumuksissa on tapahtunut eriytymistä, on syntynyt erilaisia kulutustyylejä. Eri kulutustyylejä edustaville väestöryhmille on suosituksista viestittävä omalla tavallaan, jotta suositusten tavoitteet toteutuisivat. Ravintoainetason suositukset ohjaavat kuluttajaa tekemään elintarvikevalintoja, jotka varmistavat suositusten toteutumisen. Ravintoaineen suositeltava saanti on se määrä ravintoainetta, joka nykytiedon perusteella tyydyttää ravintoaineen tarpeen ja ylläpitää hyvän ravitsemustilan lähes kaikilla terveillä ihmisillä (97,5 %:lla). Tavoitteena on terveyttä kaikin puolin edistävä suosituskokonaisuus, jonka toteuttaminen onnistuu erityyppisillä ruokavalinnoilla. Suositukset ruokavalion koostamisesta tähtäävät samanaikaisesti keskeisimpien kansantautien riskien pienentämiseen ja takaavat elimistölle välttämättömien ravintoaineiden riittävän saannin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) 2.4 Suomalaiset ruokatottumukset Suomalaisten ravitsemustilanne on parantunut, mutta mm. energiaravintoaineiden saannin keskinäiset osuudet eivät vielä ole suositusten mukaiset. Vähärasvaiset ja rasvattomat maitovalmisteet, kasviöljyt ja pehmeät kasvirasvalevitteet kuuluvat jo useimpien suomalaisten ruokavalioon. Myös kasvisten ja hedelmien käyttö on lisääntynyt ja suolan käyttö vähentynyt. Juustojen ja jogurtin kulutus on kasvanut, sen sijaan maidon käyttö sellaisenaan on vähentynyt, mutta vakiintunut. Viljavalmisteista erityisesti ruisleivän kulutus on kääntymässä kasvuun. Perunan kulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia. Lihan kulutus on noussut lähinnä siipikarjan lihan lisääntyneen käytön seurauksena. Kalan kulutus on pysynyt ennallaan. Makeisia syödään aiempaa enemmän.(valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). 2.5 Suomalainen kansanravitsemus Ruokatottumusten muutokset heijastuvat ravinnonsaantiin siten, että energian saanti on vähentynyt ja hiilihydraattien osuus energian saannista sekä kuidun saanti on suosituksia alhaisempi. Kovan rasvan saanti on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta hyvä kehitys pysähtyi 2000-luvulla. Kovaa rasvaa on ruoassamme edelleen suositusta enemmän. Naisten sokerin saanti ylittää suosituksen, etenkin nuorissa ikäryhmissä. Useimpien vitamiinien ja kivennäisaineiden keskimääräinen saanti on riittävää. Kuitenkin folaatin saanti voisi olla runsaampaa varsinkin nuorilla naisilla. D-vitamiinin saanti on niukkaa, mutta tilanne on parantunut.(valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) 2.6 Ravitsemusneuvonta Ravitsemusneuvonta on toimintaa, jossa asiantuntija määrittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen ravitsemustarpeensa, halukkuutensa elämäntapa ja ravitsemusmuutokseen ja laatii ravitsemuksesta toteuttamissuunnitelman, jota asiakas sitoutuu noudattamaan. Ravitsemusneuvonta on erityisen tärkeää sellaisille henkilöille, joilla on ylipainoa ja jotka liikkuvat vähän ja joille terveellinen ravitsemus on sairastumisriskiä vähentävä tai sairauden hoitoa edistävä tekijä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2000).

8 3 Ravitsemus ja terveys Aikuisten terveys ja toimintakyky ovat parantuneet merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt lähes 70 %. Kuolleisuuden lasku on kuitenkin hidastunut ja taantuma näkyy myös riskitekijöissä. Varsinkin seerumin kolesterolitasojen lasku on pysähtynyt. Suositeltava kolesteroliarvo, (alle 5 mmol/l) on vain 28 %:lla miehistä ja 35 %:lla naisista. Väestön verenpainetasot ovat hitaassa laskusuunnassa, mutta edelleen vain viidenneksellä miehistä ja reilulla kolmanneksella naisista on tavoitteen mukainen verenpainetaso (120/80 mmhg). (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino on suomalaisten ravitsemuksen suurimpia ongelmia, mikä näkyy lihavuuden jatkuvana yleistymisenä. Keskimääräinen painoindeksi on noussut tasaisesti 20 vuoden aikana, mutta vuonna 2002 nousu näyttäisi tasaantuneen varsinkin naisilla. Miehistä 66 % ja naisista 49 % on vähintään lievästi lihavia (painoindeksi 25 kg/m2). Aikuisväestöstä merkittävästi lihavia (painoindeksi 30 kg/m2) on viidesosa molemmista sukupuolista. Erityisen huolestuttavaa on se, että lihavuus lisääntyy myös lapsilla ja nuorilla. Lihomisen taustalla on ennen kaikkea arkisen liikkumisen ja työn kuormittavuuden vähentyminen. Rasvaisista ja makeista välipaloista ja juomista saatu energiamäärä on lisääntynyt huomattavasti samalla kun ruokien pakkauskoot ovat kasvaneet. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Suomalaisten itse raportoima energiansaanti on vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana noin 20 %. Terveystietoisuuden lisääntyminen on lisännyt ruoankäytön aliraportointia. Väestön painoindeksi on samaan aikaan kuitenkin noussut, vuonna 2002 se oli miehillä keskimäärin 27,0 kg/m² ja naisilla 25,9 kg/m². Ravitsemuksessa ja terveydessä tapahtuneet muutokset ovat jakautuneet väestössä epätasaisesti. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat viime vuosina joissakin tapauksissa jopa kasvaneet. Esimerkiksi hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat elävät keskimääräistä pitempään ja terveempinä, ja heillä on myös huonommassa asemassa olevia terveellisemmät elintavat. Naisten ruokavalio on lähempänä suosituksia kuin miesten. Korkeimmin koulutetuilla on ruokavaliossaan eniten kasviksia, ja he ovat hoikempia kuin vähän koulutusta saaneet. Neuvottelukunnan aloitteesta aloitettiin vuonna 2003 nestemäisten maitovalmisteiden D-vitaminointi ja nostettiin ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrää. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) 4 Energian saanti, kulutus ja terveysvaikutukset Aikuisen energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehon painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuuden hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Aikuisiällä energian saannin ja kulutuksen tulisi pysyä tasapainossa. Tarvetta vähäisempi energian saanti johtaa lapsilla kasvun ja kehityksen häiriöihin ja aikuisilla laihtumiseen, alipainoon sekä kataboliaan, jossa kudosproteiineja käytetään energian lähteenä. Tarvetta suurempi energian saanti johtaa lihomiseen. Koska kehon energiavarastot ovat suuret, energian saannin ja kulutuksen ei tarvitse pysyä samana lyhyellä aikavälillä (1 4 vrk) vaan tärkeintä on tasapaino pitkän ajan kuluessa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) Lihavuuden yleistymisen, liikunnan vähäisyyden ja runsaan kovan rasvan saannin myötä myös tyypin 2 diabetes on kasvava ongelma. Lihavuuteen liittyviä sairauksia ovat kohonnut verenpaine, metabolinen oireyhtymä, sepelvaltimotauti, tyypin 2 diabetes, kihti, uniapnea, sappikivet, nivelrikko ja eräät syöpämuodot. Lihavuus on tyypin 2 diabeteksen tärkein vaaratekijä. Arvioidaan, että % tyypin 2 diabeteksesta jäisi ilmaantumatta, jos väestö pysyisi normaalipai-

9 noisena. Nuorella iällä alkanut lihavuus on sairauksien kannalta vaarallisempi kuin myöhemmällä iällä alkanut. Sairauksien riskin suuruus riippuu lihavuuden asteesta. Erityisesti vyötärölihavuus lisää riskiä sairastua. Vyötärölihavuutta voidaan arvioida mittaamalla vyötärön ympärys alimman kylkiluun ja suoliluun harjanteen puolivälistä. Jos miesten vyötärön ympärys on yli 100 cm, sairastumisen vaara on huomattava. Naisilla vastaava raja on 90 cm. Lihavuuden haittojen vähentämiseen riittää pienikin laihtuminen. Jo 5 10 % pysyvä painonlasku vaikuttaa edullisesti mm. sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin ja vähentää kohonneen verenpaineen ilmaantuvuutta. Pienestä painoindeksistä (<18,5 kg/m²) ei katsota olevan terveydellistä haittaa, mikäli sen syynä ei ole syömishäiriö, nälkiintyminen tai jokin sairaus (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005). 5 Terveyttä edistävän ravitsemuksen tilanne Kainuussa 5.1 Toimintatavat ja resurssit Terveyttä edistävän ravitsemuksen toimintatavat ja resurssit vaihtelevat Kainuussa. Terveydenhuollossa ravitsemusneuvontaa tekevät eri koulutuksen saaneet henkilöt (terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, ruokapalveluhenkilökunta, opettajat, kotitalousopettajat jne.) Järjestöt ja kansalaisopistot toimivat ravitsemusvaikuttajina omassa työssään, silti yhteistyö terveydenhuollon kanssa on vaihtelevaa ja sitä on suunnitelmallisesti kehitettävä. Kainuussa on Kainuun maakuntayhtymän palveluksessa kaksi ravitsemusterapeuttia, joista toinen toimii Kainuun keskussairaalan sisätautien poliklinikan yhteydessä ja toinen Kajaanin seudun terveyskeskussairaala- ja vastaanottotoiminnan alueella. Molempien työpanos menee oman vastuualueensa toimintaan. Kuntien ruokapalvelupäälliköt vastaavat kunnissa toimivien ammattikeittiöiden henkilöstön ravitsemuskoulutuksesta. Maakuntatason suunnitelmallisten ravitsemusneuvontalinjojen luominen ja niiden kokeilu käytännössä sekä siirtäminen muiden terveydenhuollon työntekijöiden toimintaan vaatii runsaasti aikaa ja täyttä työpanosta. 5.2 Nykytila Toimijaverkosto nosti esille puutteita ja parannusehdotuksia ravitsemukseen liittyvässä toiminnassa, joihin päätettiin puuttua kullakin erityisalueella. Keskustelua käytiin terveystottumuksista, asennemuutoksen tärkeydestä sekä taistelusta markkinavoimia vastaan. Kainuussa ravitsemuskasvatuksen tarjonta vaihtelee suuresti eri kuntien välillä, eikä tällä hetkellä ole olemassa selkeää päätöstä terveyttä edistävän ravitsemuskasvatuksen järjestämisvastuusta. Kuntien ja kuntayhtymän välinen työnjako on sopimatta. Kainuun kuntien ruokapalvelupäälliköillä on oma yhteistyöverkostonsa. Erityisruokavalioihin liittyvät yhteistyöpalaverit kunnissa toimivien terveydenhoitajien kanssa ovat käynnistyneet. 6 Terveyttä edistävän ravitsemuksen strategia Kainuussa Terveys kansanterveysohjelma linjaa suomalaista terveyspolitiikkaa sekä painottaa laaja-alaista yhteistoimintaa väestön terveyden edistämiseksi. Terveyttä edistävä ravitsemus ja liikunta on nostettu valtakunnallisesti kansanterveyden edistämisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiseksi painoalueeksi. Terveyden edistäminen on terveyden edellytysten parantamista, terveyteen sijoittamista ja tietoista voimavarojen kohdentamista sekä vaikuttamista terveyden taustatekijöihin. Se on myös terveysnäkökohtien huomioon ottamista eri politiikkojen päätöksenteossa ja toiminnassa sekä voimavarojen uudelleen suuntaamista kuntalaisten terveystarpeiden mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa määrätietoista terveyden edistämisen johtamista sekä johdonmukaista terveyden yhteiskunnallisen

10 näkyvyyden ja painoarvon lisäämistä. Tavoitteena on saada kuntapäättäjät kaikilla hallinnonaloilla tunnistamaan päätösten terveysvaikutukset ja vastuunsa terveyden edistämisestä. (Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos 2006) Kainuun terveyttä edistävän ravitsemuskasvatuksen tavoitteet ja painopisteet ovat näiden valtakunnallisten linjausten mukaisia. Keskeisenä tavoitteena on väestön terveys- ja ravitsemustietoisuuden lisääntyminen ja pysyvä elämäntapamuutos. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kohderyhmiin suunnattua kattavaa riskikartoitusta ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Ravitsemusneuvonnan toteuttaminen tarvetta vastaavaksi vaatii jatkuvaa koulutusta, joka on kohdistettu erityisesti terveydenhuollon henkilökunnalle. Terveyttä edistävän ravitsemuksen onnistuminen Kainuussa edellyttää lisää resursseja ja yhteisen toimintakulttuurin luomista eri toimijoiden välille. 6.1 Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin painopistealueet Terveellinen ravitsemus on yksi neljästä keinosta (liikunnan, kohtuullisen alkoholin käytön ja tupakoimattomuuden ohella) ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Lihavuus on osoittautunut erittäin merkittäväksi sairauksien aiheuttajaksi. Monet siihen liittyvistä sairauksista ovat suuria kansantauteja, joten lihavuuden kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Lisäksi on huomattavaa, että ylipainoiset liikkuvat normaalipainoisia vähemmän. Tämä on todettu monissa tutkimuksissa erilaisilla menetelmillä kuten tarkkailemalla, videokuvauksilla, askelmittarilla ja liikuntapäiväkirjalla. (Fogelholm & Kaukua 2005) Terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan lisäämisen merkitystä korostetaan monissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemissa Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (2005). Täysin uutta suosituksissa on fyysisen aktiivisuuden esittäminen hyvän ruokavalion rinnalla osana terveyttä edistäviä elintapoja. Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin painopistealueiksi esitetään henkilöitä, joilla on ongelmia painonhallinnan kanssa. 6.2 Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteet, tavoitteet ja keinot Kainuussa terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteena on koko väestö vaikka kohderyhmäksi esitetään henkilöitä, joilla on ongelmia painonhallinnan kanssa epätasapainoisen energiansaannin vuoksi. Tavoitteena on väestötason terveys ja ravitsemustietoisuuden lisääminen. Pääasialliset keinot ovat terveydenhuoltohenkilöstön koulutus sekä suunnitelmallisen ravitsemusneuvonnan ja seurannan järjestäminen. Toteuttajatahoina toimivat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, kunnat, kansalaisopistot, kansalaisjärjestöt, ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tiiviissä yhteistyössä. Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa on kuvattu liitteessä Ravitsemusneuvonnan ja seurannan toteuttaminen Suunnitelmallinen ravitsemusneuvonta ja - seuranta liitetään olennaiseksi osaksi terveyttä edistävän ravitsemuksen palveluketjua sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Toiminta järjestetään seudullisena toimintana Kainuussa. Vuoden 2007 aikana maakunnallisen terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin toteutumiseen tähtäävät toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti aikuisväestöön. Lasten ja nuorten osuus tulee mukaan vuonna 2008 ja silloin on mahdollista huomioida meneillä olevien kehittämisprosessien (mm. Sydänliiton ja Kainuun liikuntatoimi hankkeen) suositukset ja toimintakäytännöt.

11 Henkilökohtainen neuvonta on ravitsemusneuvonnan yksilöllisin toteutustapa. Terveydenhuollon asiakkaissa on sellaisia, joita on vasta viriteltävä ravitsemustottumustensa muutokseen sekä sellaisia, joita on autettava sopivien ravintotottumusten omaksumiseen askel askeleelta etenevän henkilökohtaisen neuvontaprosessin avulla. Jo aiemmin ravitsemusneuvontaa saanut asiakas voi hyötyä melko lyhyestä arvioivasta ja opastavasta neuvontakeskustelusta ja hakeutua sen perusteella sopiviin ravitsemus ja liikuntapalveluihin. Ravitsemusneuvojan puutteellinen taito, kiirehtiminen ja pintapuolinen työtapa heikentävät asiakkaan sitoutumista neuvontaan ja omatoimiseen kokeiluun sekä heikentävät neuvonnan vaikuttavuutta. (Nupponen & Suni 2005) Ravitsemusneuvonnassa asiakkaan kokemuksia ravitsemustottumuksia ia tapojen muuttamista on seurattava sitä tiheämmin, mitä epävarmempi ja tottumattomampi henkilö on kysymyksessä. Ravitsemusneuvonnan tulee olla laadukasta. Laadun tunnusmerkkeinä esitellään asiakaslähtöisyys, saavutettavuus, yksilöllisyys, joustavuus ja saumattomuus, turvallisuus, eettisyys sekä hyvät arviointikäytännöt. Pysyvän muutoksen aikaansaaminen vaatii pitkäaikaisen seurannan ja säännöllisen palautteen. (STM 2004) Seurantaa ja arviointia tulee tehdä myös ravitsemusneuvonnan ja ravitsemuspalveluketjujen toimivuuden ja vaikuttavuuden suhteen Terveydenhuollon henkilöstön koulutus Terveydenhuollon henkilöstön koulutus etenee asteittain. Aloitusvaiheessa koulutuksen kohderyhminä ovat lääkärit, kansanterveyshoitajat, terveydenhoitajat, hoitohenkilöstö ja työterveyshuolto sekä resurssien mukaan muut ravitsemusneuvontaa tekevät tahot. Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan myöhemmin. Henkilöstön koulutus käynnistyy vuoden 2007 aikana. Henkilöresurssina koulutus vaatii yhden päätoimisen ravitsemusterapeutin. 7 Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallisen terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kehittäminen on tavoitteellinen prosessi, joka vaatii koko toimijakentältä yhteistä päämäärää. Onnistumisen edellytyksenä on, että ravitsemuskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden yhteydet tunnetaan ja ymmärretään hyvin. Ravitsemus tulee nähdä vaikutuskeinona sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä edellyttää terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen lisäämistä. Pysyvien muutosten saaminen väestön ravitsemuskäyttäytymisessä edellyttää yksilö- ja ryhmäkohtaista neuvontaa ja seurantaa sekä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin käytäntö on esitetty liitteessä Toiminnan vaatimat lisäresurssit Työryhmän esityksen mukaan terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin vieminen käytäntöön edellyttää yhden lisähenkilön, ravitsemusterapeutin työpanosta. Toiminnan toteuttamiseksi tarvitaan kansanterveyshoitajien määrän lisäämistä erityisesti Kajaanissa ja Ristijärvellä. Liitteessä 3. on selvitys kuntien kansanterveyshoitajista Kainuussa Ravitsemusterapeutin tehtävät Ravitsemusterapeutti on linkki kuntien, kuntayhtymän ja muiden toimijoiden välillä. Ravitsemusterapeutin tehtävät ovat: kehittää ja luoda uusia toimintalinjoja terveyttä edistävän ravitsemusneuvonnan toteuttamiseksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää suunnitella tarvittavia koulutuskokonaisuuksia kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja muita ravitsemusneuvontaa antavia tahoja valmistaa tarvittavaa ravitsemusneuvontamateriaalia

12 osallistua muiden terveyttä edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen koordinoida ravitsemusneuvontaa suorittavan terveydenhuollon henkilökunnan toimintaa 7.2 Vastuutahot Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kokonaisvastuu on Kainuun maakunta-kuntayhtymällä ja Kainuun kunnilla. Toimenpideryhmittäin vastuu jakautuu seuraavasti: Maakunta-kuntayhtymä vastaa terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin liittämisestä kiinteäksi osaksi terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja antaa siihen tarvittavat resurssit. Kunnat vastaavat ravitsemussuositusten mukaisen ruokapalvelujen toteutumisesta ja ravitsemuskasvatuksesta päivähoidossa, oppilaitoksissa, kansalaisopistoissa, hoitolaitoksissa ja omissa työpaikkaruokaloissaan. Kainuun maakunta-kuntayhtymän on hyvä toimia kiinteässä yhteistyössä myös järjestöjen kanssa ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Ammattikorkeakoulun, ammatillisten oppilaitosten ja yliopistokeskuksen kanssa pyritään aloittamaan yhteistyötä erilaisten tutkimushankkeiden puitteissa. 7.3 Aikataulu ja kustannukset Työryhmä esittää seuraavaa aikataulua terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin viemisestä käytäntöön. I-V /2007 VIII-XII Toiminnan käynnistämisen suunnittelu ja henkilöstön sitouttaminen koulutuskokonaisuuden suunnitteleminen ja ryhmätarpeiden kartoitus materiaalin tuottaminen Ravitsemusneuvonnan koulutus Uusien ravitsemusneuvontalinjojen käynnistäminen Uusien toimintaryhmien käynnistäminen I/2008 Lasten ja nuorten ravitsemusneuvontaprosessin suunnittelu henkilöstön sitouttaminen materiaalin tuottaminen Lasten ja nuorten ravitsemusneuvontaprosessien käynnistäminen Kustannukset vuonna 2007 Ravitsemusterapeutti peruspalkka 12,5 x Palkan sivukulut 12,5 x 31% Palkat Vuokrat 2500 Puhelin 250 Postitus 150 Laitteet 300 Materiaalikustannukset 300 Koulutus 1000 Matkakulut 1000 Kansanterveyshoitajat: 1 (Kajaani) ja 0,5 (Ristijärvi) Yhteensä Palkat sivukuluineen Yhteensä 30000

13 Ei muita kustannuksia Yhteensä LÄHTEET Fogelholm, M., Kaukua, J Lihavuus. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Fogelholm, M. & Oja, P Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Heikkinen, E Keski-ikäisten ja iäkkäiden liikunta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Helakorpi, S., Patja, K., Prättälä, R., Uutela, A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18/2005. Nupponen, R., Suni, J Henkilökohtainen liikuntaneuvonta. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Paronen, O., Nupponen, R Terveyden ja liikunnan edistäminen. Teoksessa Fogelholm, M. & Vuori, I. (toim.) Terveysliikunta. Jyväskylä: Duodecim, Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Helsinki Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Helsinki, Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite ja toimintaohjelma Helsinki, Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki, Vertio, H Terveyden edistäminen. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä Julkaisematon lähde: Terveyden edistämisen laatusuositusluonnos, Elektroniset julkaisut:

14 liite 1. Terveyttä edistävän ravitsemusneuvontamallin kohteet, tavoitteet, keinot ja vastuutahot Kainuussa Kohde Tavoitteet Keinot Vastuutahot Yhteiskunta ja rakenteet Määrätietoinen terveyden edistämisen johtaminen, terveyttä edistävän ravitsemuksen edistäminen sekä johdonmukainen toiminta ravitsemuksen ja terveyden yhteiskunnallisen näkyvyyden ja painoarvon lisäämiseksi Yhteiskuntapolitiikka Yhdyskuntasuunnittelu Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen Kainuun maakunta-kuntayhtymän ja kuntien kaikki hallinnonalat ja toimialat Yhteisöt Yhteisöihin kohdistuva rakentava ja terveyttä edistävän ravitsemuksen edistäminen Terveyttä edistävä ravitsemusnäkökulma otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, pidetään huolta monipuolisista ravitsemuskasvatuksen mahdollisuuksista ja paikallisten elintarvikkeiden satavuudesta Ravitsemus tukee terveyttä ja yhteisöllisyyttä, terveellinen ravitsemus on kainuulaisten yhteinen voimavara Terveellinen ravitsemus tulee osaksi arkipäivää ja ravintotottumuksien muutoksiin tukea hakevien määrä lisääntyy Ennaltaehkäisevien toimintaresurssien lisääminen Elämäntapakartoitus ja ravitsemusneuvonta osaksi palvelujärjestelmää Kainuun kunnat Kainuun maakunta-kuntayhtymä, neuvolat, päivähoito, koulut, työpaikat, ruokapalvelut, järjestöt, vanhemmat Väestö Kainuulaiseen väestöön kohdistuva terveyden edistäminen ravitsemuksen avulla Yksilö Henkilöihin kohdistuva terveyttä edistävä ravitsemus Terveyden ja ravitsemuksen sekä energian kulutuksen tasapainon aiheuttamien riskitekijöiden tunnistaminen Kainuun väestö voi paremmin. Ravitsemuksen terveysvaikutukset tunnetaan paremmin Terveellinen ravitsemus on osa kainuulaisen arkea koko elämänkaaren ajan Painonhallintaan liittyvät ongelmat vähäisen energiankulutuksen/liikunnan harrastamisen vuoksi tai selvästi riskiryhmään kuuluvien tavoittaminen ja elämäntapamuutosten aikaansaaminen Yksilöllinen terveyttä edistävä ravitsemusneuvonta on kaikkien saatavissa Kainuulaisten ravitsemustietoisuuden lisääminen Koulutus, ravitsemusneuvonta, valistus, seuranta Riskikartoitus, ohjaus, neuvonta, seuranta Ravitsemus- ja terveysliikuntaverkostot kunnissa ja maakunnassa Ravitsemusneuvontapalvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa tasapuolisesti Maakunta-kuntayhtymä. kunnat, oppilaitokset, ruokapalvelut ja järjestöt Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun kunnat, Järjestöt, perhe/vanhemmat

15 Kuntien kansanterveyshoitajat: Vastuualue Kajaanin seutu Sotkamo-Kuhmo Ylä-K nuu Kajaani Vuolijoki Paltamo Ristijärvi Sotkamo Kuhmo S-s Kansanterveyshoitaja, nykytilanne 3+1,5+(1) x 1 1,5 0, , Kela:n sairastavuustilastoihin 7,3 0,83 1,18 0,51 2,45 2,59 perustuva laskenta: kth tarve x tka valmistumassa sairaanhoitajaksi 2006, tavoitteena viran muuttaminen kansanterv.hoitajaksi. Kelan tilastot laskettu suurten kansantautien suhteen. Ennaltaehkäisevätyön mitoitus puuttuu. Kelan tilastoissa ei ole huomioitu paikkakuntkohtaisen LÄÄKÄRIVAJEEN merkitystä hoitajan työhön.(huom. eim.kuhmo ho Kansantautien ennaltaehkäisy ja hoidon seuranta on siirtynyt enenevästi hoitajien vastuulle ja toteutettavaksi. Ravitsemusohjaus, muun elämäntapaohjauksen ohella on keskeinen kansanterveyshoitajan tehtävä. Kajaani Vuolijoki Paltamo Ristijärvi Sotkamo Kuhmo S-s Hoitajien lisäresurssien tarve: 1 0,5

MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA

MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA Erillisliite nro: 2 (9.5.2007) MAAKUNNALLINEN TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTAMALLI KAINUUS- SA Työryhmän esitys toimenpiteiksi Maakunnallinen terveyttä edistävä liikuntamalli työryhmä 24.8.2006 SISÄLTÖ 1 Johdanto

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset

Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Ikääntyneiden ravitsemussuositukset RAI-SEMINAARI 23.9.2008 Miksi suosituksia tarvitaan Ikääntyneiden ihmisten ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien Ihmisen vanhenemiseen

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SOTE-SOPAN ALKUPALOJA JA KUNNON JÄLKKÄRIT MAAKUNNAN HYVINVOINTIOHJELMA LEIKKUULAUDALLA Suvi Helanen suunnittelija PPSHP Tellus Innovation Arena 14.04.2016, Oulun yliopisto Kansansairauksien

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot