lintarvikej aterve ys.fi 28. vsk ja Terveys Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lintarvikej aterve ys.fi 28. vsk ja Terveys 1 2014 Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu"

Transkriptio

1 Elintarvike elintarvikejaterveys.fi 28. vsk ja Terveys Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu Ammattikeittiöt Ruokalasta ravintolaksi

2 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 3

3 Elintarviketurvallisuus ja Oiva osana arkea Kaikessa elintarviketyössä osaamisella ja asenteilla on suuri merkitys elintarvikehygienian kannalta. Osaamisen puute yhdistettynä vääriin asenteisiin on elintarvikehygieeninen riski. Usein näissä riskitapauksissa toimintaolosuhteetkaan eivät ole kunnossa. Oivaraportteja selatessa voi olla tyytyväinen, että riskikohteita on vain noin prosentin verran tarkastetuista noin kohteesta. Oiva-järjestelmää ajetaan sisään maan eri osissa hieman eri painotuksin ja eri tahdissa, työtä tehdään kuitenkin koko ajan ja Oivasta tulee vähitellen rutiinia. Turhat pelot kaikkoavat ja järjestelmä toimii koko elintarvikeketjussa alkutuotantoa lukuun ottamatta. Tiedotuksesta huolimatta Oivan syvin olemus on eräille jäänyt hämäräksi. Muistissa ovat puheet oivavastaavista, oivavaatetuksesta ja oivasiivouksesta, ikään kuin Oiva-tarkastus olisi erillinen kauneuskilpailutyyppinen tapahtuma, johon valmistaudutaan erikseen. Edelleenkin kuulee väitteitä tarkastuskohteiden epätasapuolisesta kohtelusta ja Oiva-arvioiden sattumanvaraisuudesta. Nämä tarinat ovat yleensä kiertäviä huhutarinoita kaverin veljen vaimo on töissä ravintolassa ja hän kertoi että tarkastaja kävi ja teki kaiken väärin. Oiva-raporttejakin on alkanut ilmestyä kauppojen ja ravintoloiden oviin ja eteisiin. Niitä lukiessa pitää muistaa, että oivallinen hymy on täyden kympin suoritus, hyvä on kuluttajan kannalta aivan hyvä. Tapio Välikylä Kuva: Heidi Kossi Päätoimittaja Tapio Välikylä elintarvikejaterveys.fi Puh Toimisto Puh. (02) , fax (02) Gallen-Kallelankatu 8, PORI Ilmoitukset ja markkinointi Puh numeroa vuonna Vuositilaus 50 euroa (sis. alv 10 %) Kestotilaus 45 euroa (sis. alv 10 %) Irtonumero 10,00 e (sis.alv 24 %) Julkaisija Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy ISSN x Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy Toimitusneuvosto Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Professori Hannu Korkeala Helsingin yliopisto Elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Terveystarkastaja Leena Panula Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto Ympäristöterveyspäällikkö Riikka Åberg Helsingin ympäristökeskus Johtaja Marleena Tanhuanpää Elintarviketeollisuusliitto Osastonjohtaja Maria Teirikko Elintarviketurvallisuusvirasto Elintarvike ja Terveys-lehti , 28 vsk. Elintarviketurvallisuus ja Oiva osana arkea, Tapio Välikylä... 2 Elintarviketietoasetus ammattikeittiöiden näkökulmasta Anne Haikonen... 4 Kuluttajien toiveet ruokaketjun jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä, Jaana Kotro... 8 Vastuullisuus enemmän kuin ympäristöasia Meri Vehkaperä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa kouluruokailua Susanna Raulio Kunnat lähiruoan käyttäjinä, Christell Åström Mikä on luomun mahdollisuus kuntien ruokapalveluissa, Marja-Riitta Kottila Hinta ei ole este luomun käytölle ammattikeittiöissä, Anu Arolaakso Lähikalan käyttö ja käytön lisäämismahdollisuudet, Katriina Partanen...32 Oiva etenee Oivaraportit oven pieliin, Tapio Välikylä...36 Ruokailutilojen sisustuksen merkitys RUOKALASTA RAVINTOLAKSI, Matti Nikkonen Aitojamakuja.fi ammattikeittiöiden ja paikallisten yritysten yhdistäjänä, Päivi Töyli Arktiset Aromit ry kohdentaa toimintaansa sekä ammattikeittiöhenkilöstölle että asiakkaille, Simo Moisio Julkisen ruokapalvelun brändi asiakaslähtöisyys uudelle tasolle, Margit Kojo...50 Ratkaisuja rakennemuutettujen ruokavalioiden haasteisiin, Mari Korhonen Tutkimus: Ravintolatoimijoiden elintarvikehygieeninen osaaminen ja asenne valvontaa kohtaan vaikuttavat ravintolan elintarvikehygieniaan,tiina Läikkö-Roto ja Mari Nevas Listeria monocytogenes elintarvikeketjussa esiintyvyys ja bakteerin selviytymiskeinot Annukka Markkula Välipalat Oiva-raportin esillepano...38 Ohjeita Oiva-raporttien linkittämiseen yritysten verkkosivuille...39 Helsingissä elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastusten tulokset hyviä...39 Elintarvikepäivä Helsingin messukeskuksessa...43 Korjaus Elintarvike ja Terveys-lehdessä 6/2013 olleeseen Sari Sippolan kirjoitukseen...53 Lapsille makkaraa ja leikkeleitä kohtuudella...64 Horeca-alan johtava tapahtuma Messukeskuksessa Pakkausten suunnittelulla voidaan vaikuttaa ruokahävikin määrään...66 Pienmeijerien kasvun edellytykset - tiedonvälityshankkeen kuulumisia...67 Uudet ravitsemussuositukset...68 NordicFood & NordicPack 2014 kokoavat yhteen elintarvike- ja pakkausalan ammattilaiset...70 Elintarvike ja Terveys-lehti n:o 2/2014 ilmestyy , sen teemoja ovat leipomot ja leipomotuotteet. 2 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 3

4 Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus ammattikeittiöiden näkökulmasta Asetusehdotuksen mukaan loppukuluttajalle luovutettavasta elintarvikkeesta olisi ilmoitettava elintarvikkeen nimi sekä alkuperämaa samassa laajuudessa kuin pakatuista elintarvikkeista. Elintarvikkeista annettavia tietoja koskeva EU-lainsäädäntö on uudistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella elintarviketietojen antamisesta kuluttajille (EU) N:o 1169/2011 (elintarviketietoasetus). Asetusta aletaan soveltaa joulukuussa Siirtymäaika pakollista ravintoarvomerkintää koskeville vaatimuksille on joulukuuhun Elintarviketietoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki loppukuluttajalle tarkoitetut elintarvikkeet, siis myös pakkaamattomat elintarvikkeet sekä ammattikeittiöiden kautta luovutettavat elintarvikkeet. Asetuksessa säädetään kuitenkin ainoastaan pakattujen elintarvikkeiden osalta, mitä tietoja on kuluttajalle annettava ja miten tiedot on annettava. Jäsenvaltioiden täytyy kansallisesti säätää, mitä tietoja vaaditaan pakkaamattomista elintarvikkeista ja miten nämä tiedot on annettava. Kuluttajakyselyn kertomaa Maa- ja metsätalousministeriö tilasi keväällä 2013 TNS Gallup Oy:ltä kuluttajakyselyn, jossa selvitettiin, mitä tietoja kuluttajat odottavat saavansa ja pitävät tärkeinä elintarvikkeista ja millä tavalla tietoa toivotaan annettavan erilaisissa tilanteissa. Kuluttajakyselyn tulosten mukaan kuluttajia kiinnostaa pääsääntöisesti samat asiat riippumatta siitä, onko elintarvike pakattu vai pakkaamaton. Tulokset osoittivat myös, että vaikka kuluttajat haluavat tietoja pakkaamattomien elintarvikkeiden koostumuksesta ja muista ominaisuuksista, harva on valmis maksamaan siitä. Asetusehdotuslausunnolla Keskustelua pakkaamattomista elintarvikkeista vaadittavista tiedoista käytiin vuoden 2013 aikana maa- ja metsätalousministeriön johdolla yhdessä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tammikuun puolivälissä 2014 ministeriö lähetti lausunnolle asetusehdotuksen, joka koskee pakkaamattomista elintarvikkeista ja ammattikeittiöiden tarjoilemista elintarvikkeista kuluttajille annettavia tietoja. Aikaa lausuntojen esittämiselle on maaliskuun puoliväliin asti. Elintarviketietoasetuksen liitteessä luetellut allergeenit on ilmoitettava kuluttajalle aina myös pakkaamattomista elintarvikkeista ja ammattikeittiöiden luovuttamista elintarvikkeista. Allergeenit on ilmoitettava elintarvikkeen nimellä niin, että siitä käy ilmi elintarviketietoasetuksen liitteessä mainittu tai tuote. Tarkempaa ohjeistusta tarvitaan vielä siitä, minkälaisia nimiä pidetään riittävän selvinä. Muiden elintarviketietojen kuin allergeenien osalta jäsenvaltio voi päättää, että pakkaamattomista elintarvikkeista vaaditaan vain osa elintarviketietoasetuksen mukaisista pakollisista tiedoista. Entä sittten pakkaamattomat elintarvikkeet ammattikeittiöissä Tietojen antamiseen pakkaamattomista elintarvikkeista liittyy monenlaisia haasteita. Lausunnolle lähetetyssä asetusehdotuksessa vaadittavia tietoja on arvioitu riskiperusteisuuden näkökulmasta. On tärkeää varmistaa kuluttajien riittävä tiedonsaanti ja kuluttajansuojan korkea taso. Samaan aikaan on varmistettava, että elintarvikealan toimijat pystyvät noudattamaan vaatimuksia ilman kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja että vaatimusten noudattamista on mahdollista valvoa. Ammattikeittiöiden kohdalla pitkälle menevien tietovaatimusten on todettu johtavan siihen, että erityisesti pienet toimijat alkaisivat valmistaa aiempaa enemmän vakioituja annoksia ja käyttää valmiita tai puolivalmiita raaka-aineita. Tätä ei pidetä toivottavana kehityksenä. Erilaisille tarjoilupaikoille olisi periaatteessa mahdollista asettaa erilaisia vaatimuksia. Käytännössä erilaisten vaatimusten asettaminen esimerkiksi toiminnan luonteen tai volyymin perusteella olisi kuitenkin erittäin haasteellista. Asetusehdotuksen mukaan tarjoilupaikassa loppukuluttajalle luovutettavasta elintarvikkeesta olisi ilmoitettava elintar- 4 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 5

5 vikkeen nimi sekä alkuperämaa samassa laajuudessa kuin pakatuista elintarvikkeista. Kun elintarviketietoasetuksen alkuperämerkintävelvoitetta laajennetaan ja annetaan tarkempia täytäntöönpanosäädöksiä, vaatimuksia sovellettaisiin vastaavalla tavalla myös pakkaamattomana luovutettaviin elintarvikkeisiin. Vaatimusta tietojen antamisesta sovellettaisiin tarjoilupaikassa kaikkiin elintarvikkeisiin, jotka tarjoillaan loppukuluttajalle valmiina nautittavaksi siitä riippumatta, nauttiiko kuluttaja elintarvikkeen tarjoilupaikassa vai ottaako sen mukaansa. Asetusehdotuksen mukaan tiedot pakkaamattomista elintarvikkeista olisi lähtökohtaisesti annettava loppukuluttajalle kirjallisesti vähittäismyyntipaikassa tai tarjoilupaikassa elintarvikkeen läheisyydessä helposti havaittavalla ja selkeällä tavalla. Tiedot voisi antaa myös suullisesti kuluttajan pyynnöstä edellyttäen, että pakkaamattoman elintarvikkeen läheisyydessä helposti havaittavalla ja selkeällä tavalla ilmoitetaan, että tiedot ovat saatavissa pyydettäessä henkilökunnalta. Tämän tiedon tulisi olla kuluttajan nähtävissä kaikissa niissä paikoissa, joissa pakkaamattomia elintarvikkeita on tarjolla. Tarjoilupaikassa tiedon voisi antaa esimerkiksi ruokalistassa tai muulla selkeällä tavalla. Kun tiedot pakkaamattomista elintarvikkeista annetaan kuluttajalle suullisesti, tietojen tulisi lisäksi olla kirjallisessa tai elektronisessa muodossa vähittäismyyntipaikan tai tarjoilupaikan henkilökunnan ja valvontaviranomaisten helposti saatavilla. Tämä on edellytys tietojen todentamiselle. Näille tiedoille ei asetettaisi erityisiä vaatimuksia eikä elintarvikealan toimijan tarvitse luoda erityistä tietojärjestelmää tai vastaavaa tietojen ylläpitämistä varten. Olennaista olisi tietojen todentamista koskevan tavoitteen toteutuminen. Erillistä ilmoitusta siitä, miten tiedot allergeeneista ovat saatavissa, ei asetusehdotuksen mukaan vaadittaisi silloin, kun kuluttajan allergioita ja intoleransseja koskevat ravitsemukselliset erityistarpeet on etukäteen selvitetty ja kirjattu ylös ja elintarvikkeet luovutetaan tai ateriat tarjoillaan kuluttajalle kohdennetusti näiden tietojen perusteella. Tämä poikkeus koskisi esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, vanhustenhuollossa, vankiloissa ja vastaavissa paikoissa tarjoiltavia aterioita. Lausunnolla olevan asetusehdotuksen mukaan vähittäismyyntipaikassa pakkaamattomasta elintarvikkeesta olisi loppukuluttajalle ilmoitettava elintarvikkeen nimi, elintarvikkeen ainesosat, alkuperämaa samassa laajuudessa kuin valmiiksi pakatuista elintarvikkeista sekä tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Ravintosisällön osalta vähittäismyyntipaikassa tulisi ilmoittaa pakkaamattomista juustoista, makkaroista ja lihaleikkeleistä rasva ja suola sekä ruokaleivistä suola. 6 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 7

6 Tutkija Jaana Kotro Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kuluttajien toiveet ruokaketjun jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä Kuluttajien luottamus suomalaisen ruokaketjun toimintaan on vahvaa, mutta kuluttajat toivovat silti, että toiminta olisi nykyistä läpinäkyvämpää. Tämä on tullut esille useissa MTT:n toteuttamissa kuluttajatutkimuksissa, joissa on kysytty kuluttajien tiedontarpeita ja käsityksiä muun muassa lihaketjun ja viljaketjun sekä ruokaketjun toiminnasta yleensä. Ruokaketjun jäljitettävyydellä ja läpinäkyvyydellä tarkoitetaan usein tuoteturvallisuuden varmistamiseen liittyviä käytäntöjä, mutta kuluttajien toiveet niiden osalta ovat huomattavasti laajemmat. MTT:n toteuttamien kuluttajatutkimusten mukaan kuluttajat haluaisivat saada lisää tietoa muun muassa alkuperästä, tuotteen reitistä, tuotantotavoista, eläinten hyvinvoinnista, lisäaineiden käytöstä, ympäristövaikutuksista, tuoteturvallisuuteen liittyvien asioiden lisäksi. Kuluttajat luottavat suomalaiseen tuotantoon, mutta he haluaisivat varmistua siitä, ovatko asiat niin kuin he kuvittelevat. Läpinäkyvyys on erityisen tärkeää silloin, jos toimintaan kohdistuu epäilyjä tai jos esimerkiksi toiminnan eettisyys kyseenalaistetaan. Tällöin kuluttajat haluavat, että heillä on mahdollisuus saada tietoa, kuinka asiat todellisuudessa ovat. He ovat sanojensa mukaan valmiita myös maksamaan korkeampaa hintaa, mikäli vain saisivat tietoa heille tärkeistä asioista. MTT:n toteuttamien kuluttajatutkimusten perusteella kuluttajien tarpeet ja toiveet jäljitettävyydeltä ja läpinäkyvyydeltä voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan: Miksi? Epätietoisuuden poistamiseksi Kuluttajat kokevat, että jäljitettävyys ja läpinäkyvyys lisäisivät heidän luottamusta ruokaketjuun ja sen toimintaan entisestään. Kuluttajat haluaisivat varmistua siitä, ovatko asiat niin kuin he kuvittelevat. Kuluttajaryhmäkeskustelujen osallistujat ovat todenneet, etteivät he välttämättä osaa muodostaa käsitystä ruokaketjun toiminnasta tiedonpuutteen vuoksi. Siksi siihen liittyvään viestinnän lisäämistä pidettiin tarpeellisena. Mitä? Mielellään asiatietoa Kuluttajat haluavat saada faktaa ja objektiivista tietoa, kuvailevaan markkinointiviestintään he suhtautuvat epäilevästi. Kuluttajat tunnistavat itsekin vieraantuneensa maaseudun toiminnasta ja toteavat, ettei heillä välttämättä ole tietoa siitä, kuinka ruokaa tänä päivänä käytännössä tuotetaan. Siksi he pitävät toivotumpana tosiasioista kertovaa viestintää kuin käsityksiä entisestään vääristävää, kaunisteltua markkinointiviestintää. Eniten kuluttajat sanoivat luottavansa viranomaisten viestintään, mutta muun muassa TV:n asiaohjelmia, joissa eri näkökantojen edustajat keskustelevat ajankohtaisesta aiheesta pidettiin informatiivisina. Tällöin kuluttajille jäisi itselleen mahdollisuus muodostaa oma mielipiteensä asiasta. Miten? Vaivattomasti ostohetkellä Kuluttajat luottavat suomalaiseen elintarvikeketjuun, mutta he haluaisivat varmistua siitä, ovatko asiat niin kuin he olettavat. Kuluttajat haluavat, että tiedon tulee olla vaivattomasti saatavilla ja helposti ymmärrettävässä muodossa, mieluiten pakkauksessa. Ryhmäkeskusteluissa kuluttajat totesivat kauppareissujen vievän jo tällä hetkellä niin paljon aikaa, ettei lisäinformaatioon joko ole mahdollisuutta keskittyä tai sen on ainakin oltava erittäin nopeasti saatavilla. Kuka? Vuorovaikutuksessa toimijan kanssa Kuluttajat haluaisivat tietää, miten ruokaa nykyaikana Suomessa tuotetaan ja he haluaisivat, että ruokaketjun toimijat kertoisivat siitä itse. Erityisen vahvasti kuluttajat luottavat maanviljelijöiden ja tuottajien viestintään, toiseksi vahvimmin heti viranomaisten viestinnän jälkeen. Tämä on sinänsä mielenkiintoinen tulos, sillä maanviljelijät ja tuottajat viestivät tällä hetkellä kuitenkin melko vähän. Missä tilanteessa? Sen päättää kuluttaja Kuluttajien edellä esitellyistä toiveista huolimatta he kuitenkin toivovat, ettei heidän ostohetkellä tarvitsisi huolehtia tuotteen tuotantoon liittyvistä asioista, vaan että he voivat hyvällä omallatunnolla luottaa siihen, että tuote on tuotettu sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Toisaalta kuluttaja kuitenkin haluaa pidättää itsellään mahdollisuuden päästä tarkastelemaan, mitkä nämä käytännöt ovat ja arvioimaan sen jälkeen, täyttävätkö ne hänen itsensä tuotteelle tai tuotannolle asettamat kriteerit. Kuten edellä todettiin, läpinäkyvyys vahvistaa kuluttajien luottamusta ruokaketjun toimintaan. Lakisääteinen jäljitettävyys koetaan tuoteturvallisuutta varmistavaksi tekijäksi, jonka oletetaankin jo toimivan hyvin suomalaisessa ruokaketjussa. Kuluttajien esittämät lisätoiveet jäljitettävyydeltä liittyvät enemmänkin mahdollisuuteen selvittää ruoan reitti raaka-aineen tuotannosta lautaselle. Jäljitettävyyden lisäksi tarvitaan läpinäkyvyyttä, mahdollisuutta tarkastella ketjun varrella toteutunutta toimintaa. Toi- 8 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 9

7 minnan läpinäkyvyys luo kuluttajien mielestä tuotteelle lisää arvoa, joten yritysten näkökulmasta läpinäkyvyyden kehittäminen voidaan nähdä myös kilpailutekijänä. Toteutuessaan parempi läpinäkyvyys voi tuottaa lisäarvoa koko ketjulle kilpailukyvyn kehittymisen kautta ja yhteiskunnalle vastuullisen toiminnan lisääntymisen kautta. Ruoan jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen on useissa yhteyksissä todettu kohteeksi, jota suomalainen ruokaketju haluaa lähteä kehittämään ja johon sillä on hyvät edellytykset muun muassa ketjun lyhyyden takia. Liha-alalla on jo esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat lähteneet kehittämään omia toimintaprosessejaan ja viestintää vastatakseen asiakkaiden toiveisiin läpinäkyvämmästä tuotantoketjusta. Myös monet muut tuotantoalat, kuten viljaketju pohtivat tällä hetkellä keinoja edistää samaa tavoitetta. Viranomaispuolella elintarviketarkastajien suorittamien valvontatietojen julkistamisella on pyritty lisäämään toiminnan, tässä tapauksessa elintarviketurvallisuuden valvonnan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tämä tapahtuu elintarvikemyymälöissä ja -tarjoilupaikoissa kuluttajille esillä olevien Oiva-raporttien avulla, jotka kertovat kohteeseen tehdyn elintarviketurvallisuutta arvioivan tarkastuksen tuloksista. Jäljitettävyyden parantaminen otetaan esille nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa luvataan turvata kuluttajien oikeus tietää ruoan alkuperä, tuotantotapa ja koostumus. Tarvetta on, se voitaneen päätellä erään kuluttajaryhmäkeskustelun osallistujan seuraavasta kommentista: Mut toivoisin että kotimaisuuden, kunka lähiruokaa se on, luomu ja viljelymenetelmät yleensäkin, hiilijalanjälkee, kuljetusrumbat.. et miten tämmösen tietopaketin saa siihen 10 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 11

8 Vastuullisuus enemmän kuin ympäristöasia Meri Vehkaperä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut 2000-luvulla yhä strategisempi kysymys niin yrityksille kuin julkisen sektorin organisaatioille. Etenkin nuoret sukupolvet pitävät vastuullisuuskysymyksiä tutkimusten mukaan tärkeinä niin asiakkaan kuin vaikkapa työnhakijan roolissa. Toisaalta vaikka vastuullisuus ja kestävä kehitys alkavat olla tuttuja termejä kaikille, käytetään aiheesta puhuttaessa edelleen useita eri termejä kuten vastuullinen liiketoiminta, yritysvastuu, yrityksen yhteiskuntavastuu tai yrityskansalaisuus. Yleistäen voisi sanoa, että vastuullisuudessa tai vastuullisessa liiketoiminnassa on kyse lain minimivaatimuksia laajemman vastuun kantamista suhteessa ympäristöön ja organisaation sidosryhmiin. Sidosryhmillä tarkoitetaan silloin mitä tahansa ryhmää tai yksilöä, joka on valtaa auttaa tai estää organisaatiota pääsemästä tavoitteisiinsa. Syitä vastuullisuuden kehittämiseen on useita mutta ne tyypillisesti liittyvät joko kilpailuedun hankkimiseen tai riskien hallintaan. Yleistäen voisi sanoa, että mitä ympäristöherkemmästä tai vastuullisuuden kannalta kriittisemmästä alasta puhutaan, sitä todennäköisemmin koko toimiala kehittää yhdessä vastuullisempia toimintatapoja ja esimerkiksi ympäristöystävällisempiä käytäntöjä tai teknologioita. Näillä aloilla tietty vastuullisuuden taso on tavallaan hygieniatekijä eli sen on oltava kunnossa, mutta ei välttämättä enää auta erottumaan kilpailijoista. Tällöin kyse on enemmän riskien hallinnasta, esimerkiksi maineriskien välttämisestä. Edelleen on kuitenkin toimialoja, joilla osa yrityksistä haluaa olla edelläkävijöitä ja on ryhtynyt kehittämään vastuullisempia toimintatapoja erottuakseen kilpailijoista joko asiakkaiden tai työntekijöiden silmissä, mutta osa yrityksistä ei tee vielä mitään erityistä vastuullisen liiketoiminnan alueella. Sidosryhmien aktiivisuus ja median kiinnostus ovat saaneet myös hitaammin vastuullisuutta kehittävät alat vähintäänkin seuraamaan aktiivisemmin sidosryhmien odotuksia ja vaatimuksia. Mielenkiintoisia eroja näkee myös saman arvoketjun sisällä, sillä esimerkiksi elintarviketeollisuudessa vastuullisuutta on kehitetty jo pitkään mutta ravintola-alalla yritysten panostukset vastuullisuuteen vaihtelevat suuresti. Ruualla ja elintarvikkeilla on kuitenkin aivan erityinen merkitys ihmisille, sillä ilman ruokaa ei voi elää. Ja koska ravinto on välttämätöntä, tekee se ihmisestä haavoittuvaisen. Lisäksi ravintoon liittyy monenlaisia fyysisiä, sosiaalisia ja psykologisia tarpeita, eikä ruuaksi kelpaa kaikki ravinnoksi kelpaava. Yksi luonnollinen selitys vastuullisuuden vaatimuksille on ympäröivän maailman monimutkaisuus. Mitä nopeammin maailma muuttuu ja mitä vaikeampi sitä on ymmärtää, sitä enemmän kaipaamme varmuutta ja turvallisuutta. Kun maatalousyhteiskunnassa alkutuotanto tapahtui lähellä kuluttajaa ja kaikki tiesivät, mistä ruoka tulee, on teollisuusyhteiskunnassa tilanne aivan toinen. Ruuan tie alkutuotannosta ruokapöytään on pitkä niin ajallisesti kuin maantieteellisesti ja yhä harvemmalla on omakohtaista kokemusta esimerkiksi eläimistä tai edes viljapelloista. Ja viime vuosina paljastuneet skandaalit ruuan alkuperästä tai laadusta ovat vain lisänneet eettisyys- ja vastuullisuusvaatimuksia. Vastuullisuuden ulottuvuudet Vastuullisuuden kolme vakiintunutta ulottuvuutta ovat taloudellinen, ympäristö- ja sosiaalinen vastuu, mutta niiden lisäksi on ryhdytty puhumaan erikseen esimerkiksi hankintaketjun vastuullisuudesta, ihmisoikeuksista alkuperämaissa, tuoteturvallisuudesta ja laadusta. Ajatuksiimme vastuullisuuden keskeisistä osa-alueista vaikuttaa tällä hetkellä etenkin kansainvälisesti tunnetuin vastuullisuuden raportointistandardi eli GRI-ohjeisto (Global Reporting Initiative), josta on vastikään julkaistu päivitetty versio. Taloudellisella vastuullisuudella viitataan yleensä voiton tuottamiseen, oman pääoman arvon nostamiseen ja esimerkiksi julkisella sektorilla tehokkuuteen. Suora ja välillinen työllistäminen ja verojen maksaminen ovat myös tyypillisiä esimerkkejä taloudellisesti vastuullisesta toiminnasta. Ja monet yritykset tai organisaatio osallistuvat aktiivisesti esimerkiksi korruption tai rikollisuuden torjuntaan esimerkiksi alkuperämaissa. Organisaatioiden omissa eettisissä ohjeissa otetaan tavallisesti kantaa esimerkiksi korruptioon ja hyvään hallintotapaan. Ympäristövastuun kannalta isoimmat kysymykset liittyvät maapallon kantokykyyn, uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuuteen ja tuotteiden ja palvelujen ekologiseen jalanjälkeen. Vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta (esim. CO 2 -päästöt), luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö konkretisoituvat organisaatioissa esimerkiksi veden ja energian kulutuksen vähentämistavoitteina ja jätteiden määrän pienentämisenä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana. Ympäristövastuun 12 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 13

9 kehittämisestä seuraa tavallisesti myös kustannussäästöjä ainakin pitkällä aikavälillä. Sosiaalisella vastuullisuudella tarkoitetaan hieman yleistäen vastuullisuutta, joka kohdistuu ihmisiin tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana. Suomessa toimivan organisaation näkökulmasta korostuvat työhön liittyvät käytännöt ja työolot sekä henkilöstöjohtamisen ydinprosessit kuten rekrytointi, palkitseminen, monimuotoisuuden johtaminen, työhyvinvoinnin ja turvallisuuden johtaminen ja osaamisen kehittäminen. Monimuotoisuuden johtamisella tarkoitan niin kulttuuriin, ikään, sukupuoleen, uskontoon kuin mihin tahansa muuhun piirteeseen liittyvää moninaisuutta ja sen huomioimista työyhteisössä ja johtamisessa. Asiakasnäkökulmasta tuoteturvallisuus koko elinkaaren aikana, laatu sekä (erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva) vastuullinen markkinointi nousevat esiin. Laadun lisäksi viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota vastuullisuuden merkitykseen tuotekehityksessä ja asiakkaiden koulutuksessa. Sosiaalista vastuullisuutta odottaa yleensä myös yhteiskunta tai lähiyhteisö esimerkiksi työpaikkojen, hyväntekeväisyyden, sponsoroinnin tai paikalliseen kehittämiseen osallistumisen muodossa. Toisaalta globaalissa maailmassa pelkästään paikallisiin vaikutuksiin keskittyminen ei riitä vaan analyysin ja kehittämisen kohteeksi on otettava koko tuotteen tai palvelun elinkaari. Jos hankintaketju ulottuu riskimaihin, ovat ihmisoikeuskysymykset todennäköisesti isossa roolissa sosiaalista vastuullisuutta pohdittaessa ja osa strategisten riskien hallintaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monet organisaatiot ja yritykset ovat jo pohtineet, mitä vastuullisuus tarkoittaa käytännössä eri ulottuvuuksilla. Niinpä huomio on kiinnittynyt yhä enemmän siihen, miten vastuullisuutta toteutetaan käytännössä. Vastuullisuutta on johdettava kuten mitä tahansa muutakin liiketoiminnan osa-aluetta asettamalla selkeitä ja mitattavia tavoitteita, luomalla yhteisiä toimintaperiaatteita ja käytäntöjä, keskustelemalla ja viestimällä edellisistä, motivoimalla ja palkitsemalla ihmisiä. Mitkä asiat korostuvat tulevaisuudessa? Tärkeimmät vastuullisuuden kehityskohteet tulevat lainsäädännöstä tai yrityksen tärkeimpien sidosryhmien odotuksista ja vaatimuksista. Myös julkisissa hankinnoissa vastuullisuuskysymysten merkitys on kasvanut. Elintarvikkeista ja ruuasta puhuttaessa tällä hetkellä ehdottomasti suurin kysymys on tuotteiden ja raaka-aineiden jäljitettävyys. Jotta ihmiset voivat tehdä aitoja valintoja, täytyy heille tarjota tietoa elintarvikkeiden alkuperästä ja tämän tiedon on oltava ymmärrettävää ja helposti saatavilla. Ja lisäksi tietoon on voitava luottaa. Jotkut yritykset ovat kehittäneet hankintaketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä jo vuosia sekä auditoineet toimittajia, viljelijöitä ja yhteistyökumppaneita vähintään riskimaissa. Tästä huolimatta ihmisoikeusrikkomusten todennäköisyys on edelleen monissa maissa suuri ja tätä riskiä monet organisaatiot ovat yrittäneet pienentää uusimalla sopimuksia ja vaatimalla toimittajia allekirjoittamaan eettisiä periaatteita eli ns. code of conduct -dokumentteja. Huolestuttavinta on kuitenkin se, ettei osa yrityksistä tiedä lainkaan, mistä raaka-aineet ovat peräisin. Ihmisoikeuksien lisäksi isoina trendeinä voidaan erottaa väestönkasvun aiheuttama ruokapula ja ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamat radikaalit seuraukset esimerkiksi maanviljelykselle. Miten nämä muuttavat kulutustottumuksiamme pitkällä aikavälillä? Erityisesti lihansyönnin ympäristövaikutukset ovat valtavat. Olemmeko valmiita oikeasti vähentämään lihansyöntiä? Turvallisuuden ja luotettavuuden merkitys kasvaa varmasti myös jatkossa. Luottamuksen rakentaminen kestää pitkään ja yksikin iso virhe voi pilata maineen. Koska etenkään nuoret eivät luota vastuullisuusviestintään, ennustan että ns. cause related marketing jää pikku hiljaa taka-alalle. Aitouden ja rehellisyyden merkitys kasvaa ja kaikessa toiminnassa ja viestinnässä on oltava uskottava. Ja kysymyksiin on löydyttävä vastaus. Elleivät asiakkaat kysy vaikeita kysymyksiä, niin nuoret työntekijät kyllä kysyvät. 14 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 15

10 Susanna Raulio, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa kouluruokailua Lapsena omaksutut terveelliset ruokailutottumukset luovat perustan aikuisiän hyvälle ravitsemukselle ja terveydelle. Päivittäinen kouluruokailu on siten avainasemassa koululaisten ruokatottumusten muodostumisessa ja tulevaisuuden kansanterveyden ylläpitämisessä ja parantamisessa. Jotta tiedettäisiin, kuinka hyvin kouluruokailu tukee suositeltavia ruokavalintoja, ruoan laatua ja ruokaloiden käyttöä on seurattava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuodesta 2002 alkaen seurannut yhteistyötahojensa kanssa ruokapalveluiden käyttöä eri väestöryhmissä. Kouluruokailua tarkasteltiin vuonna 2007 ja selvitys päivitettiin Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa koululounaan ja muun kouluaikaisen syömisen yleisyyttä ja kouluruokailuun yhteydessä olevia tekijöitä. Aineistona Kouluterveyskysely Selvityksessä käytettiin pääasiallisena aineistona THL:n valtakunnallista Kouluterveyskyselyä. Vuoteen 2011 asti kysely tehtiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa sekä Ahvenanmaalla. Vuodesta 2013 alkaen kysely on tehty samaan aikaan koko maassa joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely tehdään opettajan ohjaamana luokkakyselynä peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Vuonna 2010 kyselyyn vastasi noin nuorta ja vuonna 2011 noin nuorta. Selvityksessä käytettiin vuosien 2010 ja 2011 yhdistettyä aineistoa. Analyyseissa oli yhteensä oppilasta, joista poikia oli ja tyttöjä Valtaosa oppilaista syö kouluruokaa Kouluterveyskyselyyn vuosina vastanneista lähes 70 prosenttia ilmoitti syövänsä koululounaan päivittäin. Vain kahtena päivänä viikossa tai tätä harvemmin lounaan söi 10 % vastanneista. Yli 90 prosenttia oppilaista söi lounaalla pääruokaa. Pojat söivät salaattia huomattavasti harvemmin kuin tytöt, ja tytöt puolestaan joivat maitoa ja piimää harvemmin kuin pojat. Kaikki aterianosat, eli pääruuan, salaatin, leivän ja maidon tai piimän, söi päivittäin keskimäärin vain kolmannes oppilaista. Oppilaitoskohtaisia eroja koululounaan nauttimisessa Koululounaan päivittäinen syöminen oli yleisempää toisen asteen opiskelijoilla kuin peruskoululaisilla. Viikossa vain 1 2 kertaa koulussa lounastavia oli eniten peruskoululaisten keskuudessa verrattuna ammattiin opiskeleviin ja lukiolaisiin. Pääruoan syöminen oli yhtä yleistä oppilaitostyypistä riippumatta (Kuvio 1). Suurimmat erot eri oppilaitostyyppien välillä olivat salaatin syömisessä. Poikien keskuudessa salaatin syöminen oli vähäisintä peruskoululaisilla ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla (alle 60 %), kun taas lukion toisen vuoden opiskelijoista 73 % valitsi salaattia lautaselleen. Tytöillä erot eri oppilaitostyyppien välillä olivat vähäisempiä. Maidon ja piimän osalta erot olivat suurempia sukupuolten välillä kuin eri oppilaitostyyppien välillä. Tytöillä maidon ja piimän nauttiminen ruokajuomana oli sekä peruskoulussa, lukiossa että ammatillisissa oppilaitoksissa lähes 20 prosenttiyksikköä vähäisempää poikiin verrattuna. Yleisintä maidon ja piimän juominen oli ammatillisten oppilaitosten 2. vuoden pojilla ja vähäisintä peruskoulun 8. luokan tytöillä. Kaikkien aterianosien syöminen oli yleisempää toisen asteen oppilaitoksissa kuin peruskouluissa. Yleisintä täysipainoisen aterian syöminen oli lukion toisen vuoden pojilla ja vähäisintä peruskoulun 8. luokan tytöillä. Kouluruoan ohella syödään välipaloja Yli puolet vastaajista söi kouluaikana muutakin kuin kouluruokaa. Yleisintä muun ruuan syöminen oli ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla ja vähäisintä peruskoulun tytöillä. Koululounaan ohella koulussa nautittiin mm. hedelmiä, leipää, lihapiirakoita ja hampurilaisia, makeisia, sokeroituja virvoitusjuomia ja energiajuomia. Verratessa välipalojen laatua eri oppilaitoksissa, todettiin, että makeisten nauttiminen oli yleisintä peruskoulun pojilla ja ammatillisten oppilaitosten tytöillä, kun taas sokeroitujen virvoitusjuomien ja energiajuomien käyttö oli yleisintä ammattioppilaitosten pojilla. Sen sijaan makeisten, virvoi- 16 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 17

11 Kuvio 1. Kouluaterian eri osien syöminen oppilaitostyypeittäin, pojat. tusjuomien ja energiajuomien nauttiminen viikoittain oli vähäisintä lukion tytöillä. Välipalojen käyttöä selvitettäessä havaittiin myös että nuoret, jotka söivät kouluaterian säännöllisesti, nauttivat kouluaikana muita harvemmin epäterveellisiä välipaloja. Koululounaan nauttiminen yhteydessä muuhun ateriointiin Koululounaan säännöllisesti viitenä päivänä viikossa syövät nuoret söivät myös aamiaisen säännöllisemmin verrattuna koululounasta harvemmin nauttiviin. Lähes puolet niistä nuorista, jotka söivät koululounaan korkeintaan kahdesti viikossa, söivät myös aamupalan korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Koululounaan säännöllisesti nauttivien nuorten perheissä syötiin myös yhteinen ilta-ateria yleisemmin kuin koululounaalle harvemmin osallistuvien nuorten perheissä. Koululounasta korkeintaan kahdesti viikossa syövien oppilaiden joukossa oli noin viidennes niitä, joiden kotona ei syöty lainkaan varsinaista ilta-ateriaa perheen kesken. Epäterveelliset elintavat yhteydessä koululounaan syömättömyyteen Epäterveelliset elintavat ja nuoren oma arvio painostaan olivat yhteydessä koululounaan nauttimiseen. Ylipainoisina itseään pitävät nuoret söivät koululounaan harvemmin kuin ne, jotka pitivät itseään normaali- tai alipainoisina. Koululounaan syömättömyyteen olivat yhteydessä myös epäedulliset elintavat; tupakointi ja säännöllinen humalajuominen. Päivittäin tupakoivat ja säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan juovat nuoret söivät koululounasta muita harvemmin. Kouluruokailuun osallistumiseen olivat niin ikään yhteydessä kouluviihtyvyyteen liittyvät tekijät. Koululounaan syöminen oli harvinaisempaa nuorilla, joita oli kiusattu koulussa sekä niillä, jotka eivät pitäneet koulunkäynnistä tai eivät tulleet toimeen koulukavereiden kanssa. Tyytyväisyys tarjottuun lounaaseen vaihtelee oppilaitostyypeittäin Lähes neljäsosa kyselyyn vastanneista oli tyytymättömiä koululounaan syömiseen varattuun aikaan ja tarjolla olevan ruuan riittävyyteen. Koululounaan laatuun ja makuun oli tyytyväisiä alle puolet vastaajista. Sen sijaan lähes 90 prosenttia oli tyytyväisiä koululounaan tarjoamisaikaan. Tyytyväisyydessä koululounaaseen ei ollut suuria eroja tyttöjen ja poikien välillä. Sen sijaan oppilaitostyypeittäin tarkasteltuna lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat olivat peruskoululaisia tyytyväisempiä kaikkiin koululounaaseen liittyviin laatutekijöihin. Suurimmat erot oppilaitostyyppinen välillä oli tyytyväisyydessä koululounaan laatuun ja makuun. Lounaan laatuun ja makuun tyytyväisimpiä olivat ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen vuoden opiskelijat ja tyytymättömämpiä peruskoulun oppilaat. Kouluruokailu on hyvää ravitsemuspolitiikkaa Kouluruokailu on kannatettavaa ravitsemuspolitiikkaa, sillä sen kautta on mahdollista vaikuttaa kaikkien suomalaisten lasten ja nuorten ravitsemukseen kotitaustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Kouluruokailun resurssien turvaaminen onkin kustannustehokas ja tasapuolinen tapa edistää kansanterveyttä. Kun huolehditaan tarjotun ruoan ravitsemuslaadusta ja monipuolisuudesta, kouluruokailun avulla on mahdollista kaventaa sosioekonomisia eroja ravitsemuksessa ja terveydessä. Aiheesta lisää Vikstedt T, Raulio S, Puusniekka R, Prättälä R. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 22. Helsinki Raulio S, Pietikäinen M, Prättälä R ja joukkoruokailutyöryhmä. Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B26/ Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 19

12 Kunnat lähiruoan käyttäjinä Christell Åström Erityisasiantuntija maaseudun kehittäminen ja pienkunta-asiat Suomen Kuntaliitto Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruoan käytön edistämisessä, sillä vuosittain kunnissa tarjotaan yli 400 miljoonaa ruokaannosta. Kaikki suomalaiset ovat jossain elämänsä vaiheessa julkisen ruokapalvelun asiakkaita. Lähiruoan arvostuksen nousu näkyy monen kunnan ruokahuollossa oman alueen juureksia, perunaa tai leipää löytyy jo useiden ruokalistoilta. Ruoka on pitkäaikainen sijoitus. Moni työikäinen suomalainen syö päivän ainoan lämpimän ateriansa työpaikalla. Siksi joukkoruokailun kansanterveydellinen merkitys on suuri. Myös ruokakulttuurin siirtäminen sukupolvelta toiselle ja ruokakasvatus ovat tärkeä osa julkista ruokapalvelua. Ruokavalinnan kautta otetaan kantaa lisäksi ekologisiin, eettisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Lähiruoka työllistää ja antaa toimeentuloa ja tukee näin aluetaloutta. Eli kun euro pyörii paikallisesti, samalla hyvinvointi kertautuu. Hyvinvoivien kuntalaisten kautta sijoitus maksaa itsensä takaisin esimerkiksi pienempinä terveydenhuollon menoina. Lähiruoka kiinnostaa Kasvava kiinnostus lähiruokaa kohtaan asettaa samalla tiettyjä paineita kuntien ruokapalveluille. Kuntien virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat keskeisessä roolissa kun päätetään, mitä ruokaa kunnassa tarjotaan ja miten ruokapalvelut tuotetaan. Kunnassa laadittavat ruokapalvelua koskevat linjaukset aina kuntastrategiasta lähtien määrittelevät lopulta sen, mitä päiväkotilasten tai vanhusten lautasilla on tarjolla. Päätöksentekijöillä on tehtävänään monenlaisia valintoja hankkiako esimerkiksi perunat ja marjat ulkomailta vai lähialueen viljelijöiltä? Lisäämällä oman alueen tuottajien osuutta raaka-aineen toimittajina julkisissa keittiöissä, vahvistetaan myös kunnan elinvoimaisuutta. Lähiruoan käyttöä lisätään Lähiruoan käytön lisääminen kunnissa on viime vuosina edistynyt suurin harppauksin. Tämä on osoittanut sen tosiasian, että lähiruoka on pysyvä trendi. Kansalliset poliittiset linjaukset ja ohjelmat tukevat lähiruoan lisäämistä kunnissa. Valtioneuvoston keväällä 2013 hyväksymän Lähiruokaohjelman avulla pyritään kääntämään olemassa olevat lähiruoan käytön edistämisen keinot konkreettisiksi teoiksi koko ruokaketjussa. Julkisen sektorin osalta on asetettu vuoden 2020 tavoitteeksi lähiruoan saatavuuden Kunnassa laadittavat ruokapalvelua koskevat linjaukset aina kuntastrategiasta lähtien määrittelevät lopulta sen, mitä päiväkotilasten tai vanhusten lautasilla on tarjolla. yleinen parantuminen sekä sen integroituminen luonnolliseksi osaksi julkisia palveluja. Lisäksi lähiruoan tulisi olla huomioituna kuntien hankintastrategioissa sekä olla käytössä ja arvostettu kaikissa kunnissa. Lähiruoan käytön lisääminen ei ole vaikeaa Useimmat kuntapäättäjät suhtautuvat myönteisesti lähiruoan käyttöön ja haluavat edistää sen lisäämistä omassa kunnassaan. Aloitteisiin suhtaudutaan asiallisesti ja lähiruokateema nähdään itsessään tärkeänä. Liian usein konkreettiset toimet jäävät kuitenkin kauniin ajatuksen asteelle. Syyksi koetaan lähiruoan käytön edistämisen vaikeus hankintalain, tarjonnan puutteen, korkeamman hinnan tms. haasteiden takia. Näin ei tarvitse olla. Kunnassa voidaan lähteä määrätietoisesti edistämään lähiruoan käyttöä omissa ruokapalveluissa. Tämä edellyttää toteutuksen perusteellista pohdintaa ja aitoa halua sitoutua asiaan. Kunta voi luoda tätä varten kokonaan oman ruokapolitiikan tai nostaa ruoan kiinteäksi osaksi omaa elinkeinostrategiaansa. Päättäjien vastuulla on laatia linjaukset lähiruoan käytöstä kunnallisissa ruokapalveluissa. Kunnan strategiassa tulee näkyä selkeä tulevaisuuskuva ja määrittely, mitä asioita pidetään tärkeinä ja millaisia tuotteita ja palveluita verorahoilla hankitaan. On tärkeää, että strategiassa tehty linjaus kulkee punaisena lankana läpi hallintoportaikon aina konkreettiseen toteutukseen saakka. Eli teoriasta käytäntöön. Valintoihin vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden tarpeet, toiveet ja palautteet. Valtuuston yhteinen päätös lisätä lähiruokaa kunnassa tulee kirjata kuntastrategiaan sekä mahdolliseen palvelu- ja hankintastrategiaan. Asioiden kirjaaminen kuntastrategiaan lujittaa päätöksentekoa sekä sitoo virkamiehet työskentelemään tehtyjen linjausten mukaan. Päättäjien tuella kuntien ruokahuollosta vastaavat ja hankintayksiköt sekä tuottajat/ jalostajat pystyvät yhdessä paremmin vastaamaan kuntien ja kuntalaisten lähiruokaa koskeviin toiveisiin. Tällä tavoin lähiruoka 20 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 21

13 huomioidaan aina ruokalistasuunnittelussa ja elintarvikehankintojen tarjouspyynnöissä. Kunta voi kuulua yhteishankintayksikköön, kunnalliseen liikelaitokseen tai hankintarenkaaseen, joka kilpailuttaa kunnan ruokapalvelun tai elintarvikkeet. Näissä tapauksissa kuntastrategian mukaista lähiruoan hankinnan ohjeistusta on kohdistettava edellä mainittuihin tahoihin. Aloitetaan vaikka yhteisellä kokoontumisella Hyvä lähtökohta on järjestää yhteinen lähiruokakeskustelu kunnassa. Tilaisuuden tulee olla avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Kuntapäättäjien olisi tärkeää osallistua yhteisiin neuvotteluihin niin hankintavastaavien, ruokapalvelusta vastaavien kuin alueen tuottajien/yrittäjienkien kanssa. Kun yhdessä pohditaan, mikä on mahdollista ja miten asioita voisi edistää, löydetään usein myös kestäviä ratkaisuja. Eri toimijoiden keskuudessa olisi paikallaan selvittää mahdollista koulutustarvetta sekä tarjota hankintaan liittyvää koulutusta kaikille halukkaille. Kannattaa myös rohkeasti olla yhteydessä sellaisiin kuntiin, joissa lähiruoan käyttö on jo edistyneellä tasolla ja kysellä heiltä vinkkejä. Muualla hyväksi todettujen toimintamallien ja menettelyiden hyödyntämistä kannattaa pohtia myös omassa kunnassa. Lähiruoan merkitys on paikallisesti suuri Kunnan linjaamilla päätöksillä on vaikutusta moniin asioihin kuten alueen elinvoimaisuuteen ja tasapainoiseen kehitykseen, talouteen ja työllisyyteen, yritysten menestymismahdollisuuksiin, asukkaiden terveyteen, ympäristöön ja kestävään kehitykseen, turvallisuuteen, toimiviin markkinoihin, omavaraisuuteen, kulttuuriin ja kehitykseen sekä kuntalaisten ja muiden asiakkaiden palveluiden laatuun. Vaikka lähiruoan lisääminen kunnan ruokapalvelussa alkuvaiheessaan viekin aikaa ja maksaakin hieman normaalia enemmän, EkoCentria ja Kuntaliitto ovat julkaisseet Lähiruokaoppaan joka sisältää paljon vinkkejä niin ostajille, tuottajille kuin kuntapäättäjille. Opas on toteutettu osana Lähiruokaa ammattikeittiöihin (Lähis) -hanketta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Lähiruokaohjelma. Hanketta hallinnoi Savon koulutuskuntayhtymä, EkoCentria ja osatoteuttajana on Suomen Kuntaliitto ry, joka ylläpitää ja päivittää tätä opasta hankkeen jälkeen. Käy tutustumassa oppaaseen Kuntaliiton sivuilla! voidaan tulevaisuudessa suurella varmuudella todeta valinnan tulleen kokonaistaloudellisesti edullisemmaksi, kestävistä arvoista puhumattakaan. Kuntien tiukasta taloustilanteesta huolimatta on syytä pitää mielessä, että ruokahuolto kattaa alle 4 % kuntien kustannuksista. Jos pelkkien ruokamenojen tarkastelusta siirryttäisiin aluetaloudelliset vaikutukset huomioivaan kokonaistaloudelliseen tarkasteluun, olisi tulos aivan erinäköinen. Lähiruoan käytön lisääminen tuo samalla kuntaan mukanaan myös euroja. Päätös lähiruoan käytön lisäämisestä kunnassa on loppujen lopuksi ennen kaikkea arvovalinta. Kannustankin kuntia tekemään rohkeita lähiruokapäätöksiä! 22 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 23

14 Marja-Riitta Kottila Pro Luomu Mikä on luomun mahdollisuus kuntien ruokapalveluissa Yli puolet vuodentakaiseen selvitykseen vastanneista ammattikeittiöistä haluaa lisätä kotimaisten esikäsiteltyjen luomuvilja- ja -maitotuotteiden sekä luomukasvisten, -marjojen ja hedelmien käyttöä. EkoCentria/Tero Takalo-Eskola. Suomi voi olla ylpeä ilmaisesta kouluruokailusta. Voisiko se olla tulevaisuudessa ylpeä myös runsaasta luomun käytöstä kouluissa ja muissa julkisissa ruokapalveluissa. Ilman muuta. Tavoitteet ovat jo olemassa, toteutus kaipaa lisää yhteispeliä ja uusia, raikkaita toimintamalleja. Luomua käytetään julkisissa ruokapalveluissa keskimäärin noin 5 % kilomääräisistä hankinnoista. Suosituinta luomu on päiväkodeissa, joissa luomun osuus on noin 10 % kilomääräisistä hankinnoista. Vähiten luomutuotteita käytetään vanhustenpalveluissa. Tiedot perustuvat Eko Centrian vuosi sitten teettämään selvitykseen. 20 prosenttia luomua vuonna 2020 Viisi prosenttia on hyvä alku, mutta tavoitteet ovat korkeammalla. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteet julkisen sektorin ruokapalveluille sekä Lisää luomua -luomualan kehittämisohjelmassa että valtioneuvoston periaatepäätöksessä kestävien ympäristöja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoite näissä on sama: Julkisissa keittiöissä tarjotusta ruoasta 10 prosenttia on luomua vuoteen 2015 mennessä ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Keittiöillä on myös halua lisätä luomutuotteiden käyttöä. Yli puolet vuodentakaiseen selvitykseen vastanneista ammattikeittiöistä haluaa lisätä kotimaisten esikäsiteltyjen luomuvilja- ja -maitotuotteiden sekä luomukasvisten, -marjojen ja hedelmien käyttöä. Luomutuotteiden käytön motiiveiksi ilmoitettiin lisäaineettomuus, asiakkaiden toiveet ja vaatimukset sekä hyvinvointi. Myös ympäristön hyvinvoinnin edistäminen koettiin tärkeäksi. Luomupuuroa päiväkodeissa Käytetyimmät luomutuotteet ovat vilja- ja maitotuotteet sekä kasvikset. Monessa päiväkodissa päivä alkaa luomupuurolla. Luomuhiutaleiden hyvä saatavuus ja laatu sekä niiden pieni hintaero tavanomaisiin hiutaleisiin ovat madaltaneet kynnystä vaihtaa puurohiutaleet luomuksi ja näin aloittaa luomun käyttö. Mutta hiutaleilla ei päästä vielä 10 prosenttiin. Luomutuotteiden käytön suurimpia esteitä ovat hinta, luomun saatavuus sekä tietämättömyys tarjonnasta. Käytön lisääminen ei onnistu ilman uusia tuotteita ja tuotekehitystä. Julkisen sektorin ammattikeittiöt haluavat käyttää nimenomaan kotimaista luomua ja siksi kaivataankin lisää kotimaisia luomutuotteita. Myös D-vitaminoitua luomumaitoa toivotaan. Noin puolet suomalaisista pitää luomun tarjoamista tärkeänä Julkisen ruokapalvelun maksavat kuntalaiset, joiden edustajat valtuustoissa viime kädessä myös päättävät millaista ruokaa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan. He eivät suunnittele ruokalistoja, mutta päättävät kuntien menoista ja niiden kohdistamisesta. Koska luomutuotteet ovat yleensä kalliimpia, niiden käytön lisääminen vaatii hyviä perusteluja päättäjille. Erityisesti näinä aikoina, kun monet kunnat kamppailevat taloutensa tasapainottamiseksi. Viime marraskuussa tehdyn Kuluttajabarometrin mukaan noin puolet suomalaisista pitää luomutuotteiden tarjoamista kouluruokailussa ja päiväkodeissa tärkeänä; 15 % erittäin tärkeänä ja 36 % melko tärkeänä. Erityisen tärkeänä tätä pitävät pienten lasten äidit. Toivottavasti heidän äänensä kuuluu myös valtuustojen kokouksissa kuntien strategioita laadittaessa ja päätöksiä tehdessä. Uudet ravitsemussuositukset korostavat kestävyyttä Ruolla on ihmisen ravitsemuksen kannalta myös merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ruoantuotannon osuus kulutuksen ympäristövaikutuksista on noin kolmannes, joten valinnoillamme on vaikutusta. Näin ollen on hyvä, että ravitsemussuosituksissa kestävyyttä tarkastellaan laajemmin. Luomu on osa kestävää ruokalautasta. Se vähentää ympäristön kemikalisoitumista, lisää monimuotoisuutta, kierrättää ravinteita ja takaa tuotantoeläimille olosuhteet, jossa ne voivat liikkua, ulkoilla ja elää lajilleen 24 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 25

15 tyypillisellä tavalla. Luomutuotanto on meillä vielä vähäistä ja sen tuotantomenetelmissä ja tarjonnassa on paljon kehittämistä. Julkisilla ruokapalveluilla voisi olla suuri rooli suomalaisen luomutuotannon edistämisessä. Julkiset hankinnat voivat edesauttaa innovaatioiden syntyä ja siten mahdollista uudenlaisen tuotannon ja liiketoiminnan syntymisen. Päätöksistä se lähtee Vaikka luomun käyttö on lisääntynyt ja lisäämistä toivoo edelleen noin puolet keittiöistä, luomutuotteiden käyttö ei näytä yleistyvän ilman strategisia linjauksia ja ohjeistuksia. Kunnan poliittisten päättäjien tuki antaa ruokapalveluiden henkilöstölle mahdollisuuden suunnitella ruokalistoja ja luomuraaka-ainehankintoja niin, että luomun lisääminen on mahdollista myös tämän päivän taloudellinen tilanne huomioonottaen. Portaat luomuun -selvityksen mukaan ainoastaan 13 % Suomen kunnista mainitsee luomun kuntastrategiassaan. Strategiatavoitteiden saavuttamisajankohdaksi mainittiin yleisimmin vuosi Kuntien strategiapäätösten ja luomutuotteiden käytön lisäämisen tärkeänä vaikuttajana koettiin hallituksen asettamat linjaukset. Ainoastaan 9 % vastaajista ei nähnyt hallituksen tavoitteilla olevan merkitystä omaan päätöksentekoon. Etsitään luovia ratkaisuja Vaikka luomutuotteet ovat kalliimpia, ruokalistasuunnittelulla ja uusilla toimintamalleilla kustannukset pysyvät kohtuullisina. Uudet ravitsemussuositukset kehottavat vähentämään lihan syöntiä ja lisäämään kasviksia. Tämä on hyvä suositus myös kunnan talouden kannalta, sillä liha on arvokas raaka-aine. Aterian kustannuksia syntyy raaka-aineen lisäksi myös ateriaan valmistamiseen kuluvasta työstä ja esimerkiksi kuljetuksista. Sen vuoksi pelkkien raaka-aineiden lisäksi on syytä katsoa kokonaisuutta. Löydetäänkö uusia, parempia toimintatapoja, joiden avulla voitaisiin säästää kustannuksissa? Yksi keskeinen säästökohde on myös hävikin vähentäminen. Julkisessa ruokapalvelussa erityisesti tarjoiluhävikin osuus on suuri. Ruokaa varataan enemmän kuin sitä kuluu ja loppu joutuu hävikkiin. Uudet ratkaisut olisivat tervetulleita tämänkin ongelman ratkaisuun. Näillä keinoin on onnistuttu pitämään kustannukset kurissa ja lisäämään luomun käyttöä merkittävästi sekä Tanskassa että Ruotsissa. Miksei myös meillä? Lähde: ProLuomu 26 Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk Elintarvike ja Terveys-lehti 1:2014, 28. vsk 27

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

lintarvikej aterve ys.fi 28. vsk ja Terveys 1 2014 Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu

lintarvikej aterve ys.fi 28. vsk ja Terveys 1 2014 Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu Elintarvike elintarvikejaterveys.fi 28. vsk ja Terveys 1 2014 Vastuullisuus Elintarviketietoasetus Kouluruoka puhuttaa Lähiruoka ja luomu Ammattikeittiöt Ruokalasta ravintolaksi 19. 21. maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät

Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät Elintarviketietoseminaari 17.10.2014, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät

Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät Elintarvikkeiden alkuperämerkinnät Pakkausmerkintäseminaari 30.5.2013, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö voimassa oleva lainsäädäntö ja Eviran ohjeet alkuperämaa tai

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari

Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Vastuullisuus elintarvikealalla mitä se on? Vastuullisuus kalatoimialalla seminaari Park Hotel Käpylä 16.11.2012 Jaana Kotro, tutkija, ETM Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Sähköposti: jaana.kotro@mtt.fi,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo

Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.2013, Säätytalo Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa Hankeseminaari 28.11.201, Säätytalo Jaana Kotro Hankkeen koordinaattori, tutkija MTT jaana.kotro@mtt.fi p. 0295 17 91 Agroteknologiaverkosto

Lisätiedot

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen

INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen INNOSTAVA LÄHIRUOKA! Sari Väänänen - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen asiantuntijayksikkö - kestävän ruokaketjun edistäminen ammattikeittiöissä - www.kestavathankinnat.fi

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista

Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista Luomun käyttö on mahdollista Luomun käyttö julkisissa ammattikeittiöissä ei olekaan kallista Portaat luomuun -ohjelma selvitti yhdessä Pro Luomu ry:n kanssa luomutuotteiden käytön hintaa ruokalistalla.

Lisätiedot

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria

Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa. 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria Kestävyyttä keittiöön: VNP velvoittaa 12.02.2010 Säätytalo. Marja Riitta Kottila EkoCentria kuuluu Savon ammatti ja aikuisopistoon kehittää ympäristövastuullisia ruokapalveluita kohderyhmänä ammattikeittiöt

Lisätiedot

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO

Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat. 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere Ulla Poutiainen, SULO Oivahymy-pilotin kokemukset ja jatkosuunnitelmat 24.-25.1.2012 Elintarvikevalvonnan valtakunnalliset koulutuspäivät Tampere, SULO Oivahymy Tausta Mitä pilotissa tehtiin Kokemukset pilotista Jatkosuunnitelmat

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 23.10. 2013 Pääposti, Taksa

LUOMUHORECA RYHMÄ. 23.10. 2013 Pääposti, Taksa LUOMUHORECA RYHMÄ 23.10. 2013 Pääposti, Taksa Osanottajat Nimi Paikalla 22.5.2013 Laura Mäkilä, Arkea Tiina Ahola, Palmia Marko Kapanen, Heinon Tukku Ilari Paananen, Laurea Minna Mikkoa, HY/Ruralia Anu

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy

Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta. Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Lähiraaka aineiden hyödynnettävyys hankkijan, päättäjän ja tarjoajan näkökulmasta Sirpa Korhonen FCG Efeko Oy Mitä lähiruokaan siirtyminen kunnalta edellyttää? Lähtökohtana yhteinen halu kehittää alueellista

Lisätiedot

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI

FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI FORSSAN, HUMPPILAN, JOKIOISTEN, TAMMELAN JA YPÄJÄN ALUETALOUDELLINEN MALLI 2 LÄHIRUOKA SEUDUN VOIMAVARAKSI Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tunnetaan. Sen

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus

Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Lähiruoan sosiaalinen vaikutus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 2016 Tampere-talo 6.5.2016 SESSIO: Työkalut sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus Julkiset hankinnat

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELINTARVIKETIETO- JEN ANTAMISESTA KULUTTAJILLE

LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELINTARVIKETIETO- JEN ANTAMISESTA KULUTTAJILLE 16.1.2014 LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELINTARVIKETIETO- JEN ANTAMISESTA KULUTTAJILLE Taustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011 elintarviketietojen antamisesta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään

Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Lähiruokaviikot sekä Lähikeittiöhanke 2007 Mihin katseet seuraavaksi käännetään Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 6.-7.11.2007 Liisanpuiston auditorio, PORI Lehtori, tiedottaja Irma Kärkkäinen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl. Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.fi Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymä/ekocentria ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN Oiva- infopäivät elintarvikealan toimijoille Kesäkuu 2013 Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Raisa Romppanen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Mitä Oiva on?

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014

KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE 1.2.2012-31.12.2014 EKOCENTRIA JA KESTÄVÄT HANKINNAT -HANKE - EkoCentria on Savon koulutuskuntayhtymän yhteydessä toimiva valtakunnallinen kehittämisyksikkö - Tavoitteena kestävän

Lisätiedot