Vaikuta. viestinnällä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuta. viestinnällä. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. 10 2010 irtonumero 7,50 e"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Jarkko Lehtolammi, Pomarkku Siiri Hanson: Viroon tarvitaan muistineuvoloita Miesasiaa tai sitten ei Lastensuojelun edunvalvonta Kulttuuri virkistää Kauniaisten vanhuksia Luontaisetujen vaikutus toimeentulotukeen Olli Savela: Tuotavuus vähenee, hoidon laatu paranee Vaikuta Onko media ystävä vai VERKossa vihollinen? Äänestä vuoden valopilkkua! Kerro mielipiteesi! viestinnällä

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN π 3 pääkirjoitus Sana haltuun Erja Saarinen, Lea Suoninen-Erhiö 4 6 ajankohtaiset hyvinvointikeidas, maahanmuuttotyö, vanhustyö luottamushenkilö vastaa napsitut 7 laina ja palaute omaa toimintaa on voitava peilata Anna Metteri uutisia lyhyesti 8 13 KÄRKITEEMA Vaikuta VIESTINNÄLLÄ KÄRKITEEMA Sosiaalialan työ on pitkälti viestintää. Miten kertoa omasta työstä ymmärrettävästi ja miten olla yhteyksissä toimittajiin? Helsingin sosiaalivirasto sijoitti asunnottomien palvelukeskuksen arvostetulle asuinalueelle. Miten asiasta viestittiin? Erja Saarinen Puhu äänellä jonka kuulen, sanoilla jotka ymmärrän Lea Suoninen-Erhiö IIK toimittaja! Marjut Lindberg Sosiaalityöntekijät tarvitsevat mediakoulutusta Päivi Männistö & Sanna Sunikka Asunnottomien palvelut tulevat arvostetulle asuinalueelle miten tiedottaa naapurustolle? näkökulma kolumni lukijalta pinnan alta asiantuntija-artikkeli Lastensuojelun edunvalvonnassa lapsen osallisuus on itseisarvo Milja Laakso, Paula Marjomaa asiantuntija-artikkeli Lupa unelmiin, lauluun ja tanssiin Anna-Leena Vilhunen, Saila Helokallio, Ava Numminen juristin nurkkaus Miten luontaisedut vaikuttavat toimeentulotukeen? Tapio Räty vireillä eduskunnassa kirjat oma ura kuva: Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 10 I10

3 Sosiaalitieto 12. lokakuuta 2010 Sana haltuun Mitään työtä ei voi tehdä, jos ei osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi. Sosiaalisessa muutostyössä jos missä työntekijöiden pitää saada viestinsä perille asiakkaille, kollegoille, päättäjille ja suurelle yleisölle. Työ on silkkaa viestintää: suullista, kirjallista ja sanatonta. Sosiaalialan työ edellyttää toisen asemaan asettumista ja hänen todellisuutensa ymmärtämistä. Tätä taitoa tarvitaan myös, jotta viesti tulisi ymmärretyksi ja vaikuttaisi lukijaan tai kuulijaan. Erja Saarinen Sosiaalitiedon toimituspäällikkö Julkisissa esiintymissä sosiaalialan ammattilaisten viestintä ei kuitenkaan aina vakuuta vastaanottajaa. Kieli on usein hallinnollista kapulakieltä. Se vilisee vaikeita, yleiskielelle vieraita sanoja, rajapintoja ja konteksteja. Painavatkaan puheenvuorot eivät ylitä uutiskynnystä, jos ne ovat liian raskaita. Lyhyestä virsi kaunis kuuluu vanha sanonta. Mutta miten kertoa monimutkaisista ilmiöistä yksinkertaisesti? Sosiaalialan työssä nähdään ihminen kaikkine puolineen ja vielä osana sosiaalisia verkostoja ja koko yhteiskuntaa. On helpompaa kertoa, lisäävätkö kovat vai pehmeät rasvat sydänja verisuonitauteja kuin tehdä selkoa siitä, mitkä kaikki mahdolliset asiat voivat estää lapsen hyvän elämän. Tietoa tulvii kaikkialta: netistä sitä löytyy lähes rajattomasti, mutta myös lehdet, kirjat, televisio ja radio suoltavat tekstiä ja puhetta. Television puolen minuutin lausuntoihin, netin muutaman rivin uutisiin ja tekstiviesteihin tottuneet ikäluokat vaativat viestinnältä napakkuutta. Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalitiedon toimituspäällikkö Sosiaalialan työ on silkkaa viestintää: suullista, kirjallista ja sanatonta. Tällaisessa viestintäympäristössä sosiaalialan ammattilaistenkin on pakko terävöittää sanomaansa saadakseen muilta vastakaikua. Kuulija tai lukija muistaa esityksestä tai tekstistä korkeintaan kolme asiaa. On hyvä miettiä, mitkä nuo asiat ovat mitä haluaa ihmisten mieliin jäävän. Tärkeintä ymmärrettävä viestintä on, kun asiakas istuu pöydän toisella puolella tai tutkailee saamaansa päätöstä. Vaikeaselkoinen kieli vaikeuttaa auttamista ja syventää pahimmillaan asiakkaan syrjäytymistä. Asiakkaan oikeusturva vaarantuu, jos hänelle viestitään kapulakielellä, jossa vilahtelevat hallinnon, juridiikan ja tutkimuksen termit. Käsittämättömäksi jäävä kieli saa ihmisen tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi ja kelkasta pudonneeksi. Se tuskin lie tarkoitus? seuraavassa numerossa Kärki Laitoshoitoa puretaan, mitä saadaan tilalle? Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu mistä lähtökohdista ja arvoista? Työpäivän jälkeinen väsymys Akatemiatutkija Jani Erola pohtii Pinnan alta -palstalla sosiaalipolitiikan roolia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalitieto 11/10 postitetaan lukijoille 16. marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 10 I10 3

4 ajankohtaista kuva: Erja Saarinen HYVINVOINTIKEIDAS Onko rakenteilla väliä ihmisten hyvinvoinnille? Pitäisikö hyvien käytäntöjen sijaan kiinnittää huomiota huonoihin käytäntöihin? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin Kuntamarkkinoiden Hyvinvointikeitaalla 16. syyskuuta. UNELMAKUNTA Onko onnesi vaarassa? Muuta Niittyvaaraan! Se on uusi, ihana kunta itärajan tuntumassa. Antonia Stigbaum-Essenin (vas.) ja Sirkku Mäenpään (oik.) omistamassa kunnassa luovuus kukkii hallintokin organisoidaan pihlajan lehden malliin. Performanssitaiteilijoiden Saran ja Idan kuntailakointi huvitti palvelujohtaja Päivi Ahosta ja peruspalveluministeri Paula Risikkoa. Hyvinvointikunta-foorumi järjesti Hyvinvointikeitaan nyt viidettä kertaa. Foorumista vastaavat Kuntaliitto & Kuntalehti, Huoltaja-säätiö & Sosiaalitietolehti sekä sosiaalialan osaamiskeskukset. Hyvinvointikunta-foorumi kokoontuu seuraavaksi 17. helmikuuta Helsingissä Kulttuuri takoo hyvinvointia -teemalla. Kun kuntien ja palvelujen tuottamisen rakenteet erkaantuvat toisistaan, demokratia kärsii. Vaikka kunta vastaa palveluista, ne eivät ole enää sen hallinnassa, Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen tiivisti. Palvelujohtaja Päivi Ahonen Lappeenrannasta ei tätä niellyt: Hyvinvointi on turvattava rakenteista huomatta. Siksi on kysyttävä, mitä nyt aidosti tarvitaan. Mitkä asiat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin? Kunnan lisäksi on nähtävä lähiyhteisöt, järjestöt, yritykset ja kaikki ne verkostot, joissa ihmiset toimivat. Lappeenrantalaiset saavat nykyään sosiaali- ja terveyspalvelunsa Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä, Eksotelta, joka vastaa palvelujen tuottamisesta eteläkarjalaisille. Ahosen viesti oli selvä: Hyvinvointi ei lisäänny pelkillä palveluilla. Tärkeää on myös osallisuus se, että tuntee kuuluvansa johonkin. Kuopion kaupunginjohtaja korosti yhteistyötä kuntalaisten kanssa: Mitä kuntalaiset tarvitsevat? Tarjoammeko jotakin, mitä he eivät halua? Olen kyllästynyt puheisiin hyvistä käytännöistä ja niiden levittämisestä. Huomio pitää kiinnittää siihen, missä ollaan huonoja. Sitä kautta voidaan päästä parempaan, Paronen latasi. Väestön terveyserot ovat totista totta: mitä korkeampi koulutus, sitä terveempi ihminen. Peruspalveluministeri Paula Risikko peräsi jokaisen vastuuta omasta terveydestään, mutta samalla yhteiskunnan pitää tukea yksilön vastuuta. Miten tämä onnistuu palveluviidakossa, jossa ihmisiä luukutetaan paikasta toiseen? Kuopiossa olemme linjanneet, ettei asukkaiden tarvitse olla kaupungin organisaation asiantuntijoita saadakseen palveluja, Paronen kertoi. Samoilla linjoilla oli Päivi Ahonen: Rakenteet ja organisaatiot pitää luoda ihmisiä varten. Silloin kokonaisuutta katsotaan asukkaan näkökulmasta. Lea Suoninen-Erhiö MAAHANMUUTTOTYÖ Rovaniemi, Helsinki ja Pudasjärvi palkittiin tavoitteellisesta ja innovatiivisesta maahanmuutto- ja kotouttamistyöstään. Sisäministeriö kiittää palkittuja kuntia siitä, että niissä maahanmuuttoasiat sekä kansainvälisyys kytkeytyvät kuntien strategiaan. Palkituissa kunnissa päättäjät ovat sitoutuneita maahanmuuttotyön kehittämiseen. Niissä työskennellään verkostoituneesti ja joustavia ratkaisuja on haettu esimerkiksi niin, että eri sektorien toimijoita on muuttanut yhteisiin tiloihin. Rovaniemi on ottanut pakolaisia vastaan 1980-luvun lopulta ja joinakin vuosina myös yli vastaanottokiintiönsä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta ja muualta töihin tulleita on aiempaa enemmän. Helsinki erottuu Suomen kunnista vastuunkantajana, sillä pääkaupunkiseudulla elää puolet koko maan maahanmuuttajista. Joka kymmenennellä helsinkiläisellä on maahanmuuttajatausta, nuorista vielä useammalla. Maahanmuutto pitää Helsingin kasvu-uralla. Pudasjärvi on muuttotappioaluetta, missä työntekijöistä on pulaa. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan on pakolaisten vastaanotto ja kunnan tahto kotouttaa nuoret kuntaan. TUNNUSTUSTA MAAHANMUUTTOTYÖSTÄ Palkitut kunnat saivat Julia Nekrasovan teoksen Out there. Kuvassa Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila (vas.), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekki sekä Rovaniemen palvelujohtaja Pertti Hemminki ja Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander. kuva: Lea Suoninen-Erhiö 4 sosiaalitieto 10 I10

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Napsitut kuva: Lea Suoninen-Erhiö Noormarkku liittyi Poriin, mutta asukkaan Pomarkku tyytyi yhteistoiminta-alueeseen. Miksi? Meillä on ollut vahva tahto pysyä itsenäisenä kuntana, vaikka Pomarkku nykyään vähän leikkikunta onkin. Suurin osa kunnan rahoista menee sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden järjestäminen on nyt yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan vastuulla. Valtio meidät tähän yhteistyöhön määräsi Paras-lain mukainen asukkaan väestöpohja oli täytettävä. Yhteistyö Porin kanssa ei ollut itsestään selvää, jotkut hamusivat Kankaanpään suuntaan. Pienessä maalaiskunnassa vähän kammoksutaan suurta kaupunkia pelättiin, että iso Porin karhu syö meidät. Yhteistoiminta-alueesta on kokemusta vuoden alusta. Miten on sujunut? Ulvila päätti tulla mukaan vasta viime syksynä. Se viivästytti organisaation rakentamista ja hahmottamista. Operatiivinen organisaatio on vieläkin lopullisesti sopimatta. Palvelut toimivat, mutta organisaatio puuttuu. Kaikki työntekijät eivät välttämättä tiedä, kuka on esimies, keneltä ottaa määräyksiä vastaan eikä esimies vastaavasti tiedä alaisiaan. Myös yhteiset strategiat ovat tekemättä esimerkiksi vanhustenhuoltoon, terveydenhoitoon tai vaikkapa lastensuojeluun. Jos olisi yhteiset suunnitelmat, rahankäyttö olisi täsmällisempää ja turvallisempaa. Kun tähän mentiin, harva kai oletti, että puolen vuoden kuluttua kaikki on kunnossa. Lautakunnassa yhteistyö sujuu hienosti, siinä ei ole moittimista. Ison karhun pelkoa ei ole näkynyt. Perusturvalautakunnassa on 21 jäsentä. Heistä porilaisia on 11, entisiä noormakkulaisia kaksi ja kustakin ympäristökunnasta kaksi jäsentä. Aluksi Pori ajoi sitä, että jokaisesta ympäristökunnasta olisi ollut vain yksi jäsen, mutta myöntyi sopimuksentekovaiheessa ja teki siinä fiksusti. Pomarkkulainen Jarkko Lehtolammi (kesk.) on Luvian, Merikarvian, Pomarkun, Porin ja Ulvilan muodostaman yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunnan jäsen. Pori on yhteistoiminta-alueen isäntäkunta. Aiemmin Lehtolammi toimi Pomarkun sosiaalilautakunnan puheenjohtajana ja sitä ennen sen jäsenenä. Hän on ollut Pomarkun kunnanvaltuuston jäsen 1980-luvulta lähtien. Lehtolammi on jäänyt eläkkeelle Pomarkun yläasteen rehtorin virasta. Kuntaan hän muutti Tampereelta 1970-luvun alussa yläasteen opettajaksi. Ovatko palvelut säilyneet Pomarkussa ennallaan? Pääosin peruspalvelut toimivat kuten aiemmin. Kunnan alueella on terveyskeskus, vanhainkoti, palvelutalo ja muita palvelukokonaisuuksia. Näissä henkilökunta on säilynyt samana. Pomarkussa palveluja ei tarvitse jonottaa. Terveyskeskuspäivystys on vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä Porissa keskussairaalassa. Palveluissa on edelleen kuntakohtaisia eroja ja se johtuu siitä, ettei yhteisiä strategioita ole saatu aikaiseksi. Tämä on perusturvalautakunnan tiedossa ja siitä on keskusteltu koko ajan. Palvelut on määrä tasavertaistaa. Yhdenmukaiset palvelut koko alueella on nimenomaan yhteistyön tarkoitus. Päällekkäisyyksien purkamisella on tarkoitus saada kustannussäästöä. Viime keväänä yhdenmukaistimme palvelutaksat ja omaishoidon tuet. Toimeentulotuen myöntämisessä Pomarkku on ilmeisesti ollut hövelimpi kuin Pori, mutta nämäkin myöntämisperusteet tullaan yhdenmukaistamaan koko alueella. Palkanmaksu on siirtynyt Porin perusturvalle, mutta palkat ovat vielä harmonisoimatta. Entisille Pomarkun kunnan työntekijöille se merkinnee reilun prosentin palkankorotusta. Entä erityispalvelut? Niistä on tullut kuntalaisilta myönteistä palautetta: esimerkiksi vammaisten lasten kuntoutuspalveluita saa nyt aiempaa paremmin. Kun palvelutarjonta on lisääntynyt, niiden käyttökin on lisääntynyt ja tämä näkyy myös kustannusten nousuna. Ensi vuodeksi Pomarkun kuntaosuuksiin on tulossa yhdeksän prosentin korotus. Osin se tosin selittyy kirjauskäytäntöjen eroista. Lea Suoninen-Erhiö Helsingin tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo-Herttua, Hyvä Terveys 10/2010 Pienestä saakka kaikki harrastukset tähtäävät johonkin ja koulu on valtavaa suorittamista. On hyvin vähän tilaa sille, että ihmistä tuettaisiin kokonaisena, että hän tulisi nähdyksi ja kuulluksi ja voisi tehdä valintoja itse. Mikael Jungner, Motiivi 8/2010 Usein huono johtaminen vie pohjan pois ihmisten arvopohjaiselta kutsumustyöltä ja innostukselta. Arvostus on vähäistä ja liian pitkäaikainen maine julkisen sektorin tehottomuudesta on vieläkin voimissaan, vaikka työntekijät tekevät upeaa työtä niin kunnissa kuin valtiollakin. Mia-Veera Koivisto, Työ Terveys Turvallisuus 6/2010 On hiukan ristiriitaista, että osa työnantajista toivoo tai edellyttää työntekijöiden poikkeilevan sosiaalisessa mediassa työpaikan edustajana. Uskon, että rajat siitä, milloin ihminen muuttuu verkossa työntekijästä yksityishenkilöksi, ovat vasta muotoutumassa. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro, Lapsen maailma 9/2010 Silti Suomen kärkipaikka lasten huostaanottotilastoissa Euroopassa on paradoksi. Se ei voi johtua muusta kuin valtion voimattomasta otteesta. Valtion politiikkaohjelma on ihan eri asia kuin tapahtumat 342 kunnassa. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson, Yliopisto 9/2010 Vuosi 2010 on Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän torjunnan teemavuosi. Tähän teemaan yliopistolla on paljon sanottavaa. Tällainenkin teema voisi hyvin olla yksi yliopiston painoala. sosiaalitieto 10 I10 5

6 Erja Saarinen VANHUSTYÖ Venäjänkielisillä vanhuksilla on samantapaisia pulmia Suomessa ja Virossa: palveluita pitäisi saada omalla kielellä ihmiseltä, joka tuntee vanhuksen kulttuurin. MUISTINEUVOLOITA VIROON Muistineuvolat ovat Virosta vielä puuttuva vanhusten palvelu, jonka kehittämiseksi Siiri Hanson toivoo yhteistyötä Suomen kanssa. Muistisairas venäjänkielinen vanhus ei löydä kovin helposti apua Suomessa eikä Virossa. Omakielisiä palveluita ei ole tarpeeksi ja olemassa olevista palveluista ei tahdo saada tietoa, jos ei osaa maan virallista kieltä. Pulaan voi joutua myös, vaikka kieltä olisi osannutkin, koska vieraan kielen taito voi hävitä dementian vuoksi. Neuvostoliitossa eläneet vanhukset myös suhtautuvat viranomaisiin epäillen, eivätkä hae helposti apua. Venäjänkielisten syrjäytymisvaarassa olevien vanhusten kanssa tehtävää työtä kehitetään EU:n tukemassa Emel-projektissa. Sitä koordinoi Tallinnan pedagoginen seminaari kumppaninaan Diakonia-ammattikorkeakoulu. Projekti järjesti syyskuussa Helsingissä seminaarin venäjänkielisten muistisairaiden vanhusten tukemisesta. Helsingin sosiaalivirastossa työskentelevä sosiaaliohjaaja Galina Säyppö kertoo, että jonkin verran on venäläisiä naisia, joiden suomalaiset puolisot ovat hoitaneet kaikki asiat ja siksi vaimolta on jäänyt kieli oppimatta. Kun mies kuolee, kielitaidoton nainen on pulassa. Silloin on erittäin tärkeää, että häneen on yhteydessä omaa kulttuuria edustava ihminen. Monet ovat sanoneet, että kun näkevät yhteydenottokirjeessä etunimeni, tietävät suhtautua käyntiini luottavaisin mielin. Virosta Suomeen muuttanut Urve Jaakkola tapaa muistineuvojan työssään venäjänkielisiä vanhuksia. Hän työskentelee Helsingin Alzheimer -yhdistyksen muistineuvolassa ja Vanhustyön keskusliiton IkäMAMU-toiminnassa. Monet vanhukset eivät halua tulla muistineuvolaan. Kun Jaakkola kuulee heistä, hän sopii vanhuksen tuttavan kanssa, että he lähtevät yhdessä käymään tämän luona. Tärkeintä on saavuttaa vanhuksen luottamus ja se onnistuu vain tämän omalla kielellä ilman, että tulkki on kommunikaation välissä. Kun Jaakkola kyselee maahanmuuttaja-asiakkailtaan, mitkä ovat olleet heidän elämänsä kriisejä, he mainitsevat maahanmuuton. Se on kriisi koko loppuelämän ajaksi. Venäjänkielisillä vanhuksilla on yleensä vähän tietoa muistisairauksista. Jaakkola onkin laatinut selkeän kuvion muistiin vaikuttavista asioista. Sen hän käy asiakkaan kanssa läpi. Vanhustyön keskusliitto on myös laatinut suomen- ja venäjänkielisen oppaan Katoavatko sanat? muististaan huolestuneille. Viron väestöstä noin viidennes on venäjänkielisiä. Ongelmia on viroa osaamattomilla ikäihmisillä, Siiri Hanson kertoi. Hän työskentelee Virossa sosiaalityön kouluttajana. Vanhuspalveluita on Virossa kehitetty viime vuosina nopeasti. Pohjoismaiden ja etenkin Suomen kanssa yhdessä on aloitettu muun muassa päivätoimintaa. Palveluissa on kuitenkin suuria eroja isojen kaupunkien ja pienten maalaiskuntien välillä. Ongelma on myös se, että vanhuspalveluissa on paljon kouluttamatonta työvoimaa, jolta puuttuu ammattitaidon lisäksi toisen tarvittavan kielen taito. Lisäksi koulutettuja ammattilaisia lähtee töihin Suomeen. Venäjänkielisiä palveluita uhkaa se, että koulutusta muutetaan pikku hiljaa vironkieliseksi. Hanson on ylpeä siitä, että sosiaalialan ammattilaisille on koko Viron itsenäisyyden ajan opetettu myös venäjää, vaikka heti Viron itsenäistymisen jälkeen tätä vastustettiin yleisesti. Sosiaalityöntekijöiden on osattava molempia kieliä pystyäkseen auttamaan kaikkia asiakkaitaan. Erja Saarinen Uutisia lyhyesti kuva: Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoittaa laajaa asunnottomien palveluinnovaatiohanketta. Nimi ovessa -hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta-valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Päämääränä on kehittää asunto ensin -periaatteen mukaisesti toimivia palveluita, jotka sekä vähentävät että ehkäisevät asunnottomuutta. Kehittämistyön tuloksista tuotetaan verkkosivusto Hanketta koordinoi pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca ja kansainvälinen kumppani on brittiläinen yliopisto London King s College. Kaksivuotisen hankkeen kustannusarvio on noin 2,7 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitus kattaa noin puolet. 6 sosiaalitieto 10 I10 Vuoden muistiteko -tunnustuspalkinto myönnettiin toimittaja Tiina Merikannolle hänen dokumentistaan Pitkät jäähyväiset. Se teki näkyväksi muistisairaan ihmisen elämää kymmenen vuoden ajalta. Merikanto on tehnyt lukuisia iäkkäiden asemaa ja arkipäivää käsitteleviä televisio-ohjelmia. Palkinnon myöntäjien mukaan hän on ottanut niissä esille rohkeasti mutta lämpimään sävyyn vaikeita ja usein vaiettuja asioita jättäen katsojalle runsaasti ajattelemisen aihetta. Suomen muistiasiantuntijat ry myönsi palkinnon 17. kertaa. Se on euroa. Tiina Merikanto

7 laina ja palaute Tästä puhutaan Miten sosiaalialan naisvaltaisuus vaikuttaa miesasiakkaiden asemaan? Erityisesti huoltajuusriidoissa sosiaalityöntekijöiden on epäilty olevan vaistomaisesti äidin puolella. Viime kesänä aiheesta käytiin vilkasta keskustelua Helsingin Sanomien mielipideosastolla. LAINA Helsingin Sanomat Huoltajuuspäätösten perusteella voidaan todeta, että Suomessa äidin katsotaan täyttävän paremmin vanhemmuuden vaateet kuin isän. Uskon, että miehet ovat viisaita luopuessaan taistelusta suosiolla. Miehillä on Suomessa oikeus lapsiin vain, jos äiti sen heille sallii. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä ja psykologeista on naisia. Toivonkin, että sosiaalityön ja psykologian laitoksella tehtäisiin tutkimusta, miten tämä asettelu vaikuttaa ammattitoimintaan. Nimimerkki I had all the reasons to fail but I chose not to Anna Metteri, Sosiaalityön lehtori Sosiaalityön tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto Jokaisella meillä on omat sokeat pisteemme. Palaute Omaa toimintaa on voitava peilata Ei ole mitään syytä kiistää sitä, että huoltajuusriidoissa on tilanteita, joissa naispuolinen sosiaalityöntekijä vaistomaisesti tai tilannetta reflektoimatta asettuu äidin puolelle. Tämä kannanotto ei tarkoita sitä, että näin tapahtuisi aina ja jokaisen sosiaalityöntekijän työssä. On työpaikkoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota tilanteiden monipuoliseen tarkasteluun, tasapuoliseen selvittämiseen ja asialliseen neuvottelutilanteeseen. Asiakkaan kohtaamisessa pidän tärkeinä työntekijän omakohtaisia kokemuksia nimenomaan asiakkaan roolista. Huoltajuuskysymyksen hoitamisesta minulla on lähiihmisen kautta omakohtaista kokemusta. Tuossa huoltajuusriidassa kävi asiakkaana olleen isän näkökulmasta onnettomasti. Kun rauhalliseen umpikujaan päätynyttä parisuhdetilannetta ja huoltajuusedellytyksiä selvittävä sosiaalityöntekijä oli tasapuolisesti kuullut sekä isää että äitiä, hän kuitenkin jostakin syystä laati asiakirjat ja teki päätöksen ottamalla perusteluiksi pelkästään äidin ja äidinäidin näkökannat. Tapahtui suuri vääryys ja nöyryyttävien tapaamisehtojen seurauksena isä jäi vuosiksi ilman mitään kontaktia lapseensa, vaikka hän oli ollut kunnollinen ja kilteistä kiltein isä. Hän oli osallistunut lapsensa hoitamiseen tämän syntymästä saakka. Hänellä ei ollut mitään taipumusta esimerkiksi väkivaltaisuuteen tai päihteiden käyttöön. Tuossa tilanteessa tapahtui käsittääkseni juuri se, mistä lainassa kirjoittava nimimerkki kertoo. Kaikki sympatiani ovat nimimerkin puolella ja tiedän omastakin kokemuksesta sen voimattomuuden tunteen, mikä syntyy, kun ei tule palvelujärjestelmässä kuulluksi ja kun omalla oikeutetulla sanomisella ei ole mitään merkitystä ja sitä ei oteta päätöksenteossa huomioon. Muistan, kun aikoinaan julkisuudessa oltuani minuun otti yhteyttä asiallinen mies, joka oli hävinnyt huoltajuusriidan kaksikymmentä vuotta aiemmin. Hänelle oli jäänyt asian käsittelystä ja sivuuttavasta kohtelusta elinikäinen trauma. Sain sosiaalityöntekijänä symbolisesti ottaa vastaan miehen kokemuksen ja hän tuli kuulluksi. Mitä pitäisi tehdä? Mielestäni sosiaalityön koulutuksessa ja elinikäisessä ammatillisessa oppimisessa meidän pitää jatkuvasti reflektoida omaa toimintaamme, oppia tunnistamaan käsityksiämme ja ennakkoluulojamme. Pitää oppia ottamaan vastaan palautetta. Jokaisella meillä on varmasti omat sokeat pisteemme, joita ei itsestään huomaa. Siksi on hyvä järjestää itselleen palautekanavia ja oman toiminnan peilausmahdollisuuksia. Ammatillisessa työssä esimerkiksi työnohjaus on yksi tällainen, samoin kuin reflektoiva työtiimi tai yhteistoiminnallinen oman työn tutkiminen. Oppia ikä kaikki. Salo ja Kainuu saivat terveyden edistämisen palkinnot. Niissä kunnan ja kuntayhtymän korkein johto on sitoutunut määrätietoiseen ja kaikkia hallinnonaloja koskevaan terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman jakamien palkintojen valintakriteereissä painotettiin muiden muassa toiminnan pitkäjänteisyyttä, johtamisjärjestelmiä ja aktiivista kehittämisotetta. Voittajat saivat euron rahapalkinnot. Helsingissä kokeillaan palvelusetelin käyttöä lasten kerhotoiminnassa. Palveluseteli on suunnattu yli kaksivuotiaille lapsille, joiden nuorempia sisaruksia hoidetaan kotona. Se voidaan myöntää myös kaikille yli 3-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa tai joiden hoitamiseksi ei makseta yksityisen hoidon tukea. Palveluseteli voidaan myöntää siihen saakka, kunnes lapsi on oikeutettu maksuttomaan esiopetukseen. Lapsi voi siirtyä päivähoitopaikalta kerhotoimintaan määräaikaisesti ja säilyttää halutessaan päivähoitopaikkansa. Palvelusetelin arvo on 100 euroa kuukaudessa lasta kohden. Lisäksi palveluntuottaja voi periä määrittelemänsä asiakasmaksuosuuden. Marraskuussa alkava kokeilu kestää kesäkuuhun Tampereella eronneet vanhemmat ovat tyytyväisiä lastenvalvojien palveluihin lasten huoltoa, asumista, tapaamisia ja elatusta koskevissa asioissa. Asiakkaiden mielestä lapsen näkökulma otetaan riittävästi huomioon sopimuksia laadittaessa, ilmenee perheoikeudellisten palvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista. Kyselyyn vastasi 19 miestä ja 18 naista. Vastaajat olivat vuotiaita. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että lastenvalvojan vastaanotolla molempia vanhempia kohdellaan tasapuolisesti. Kuusi vastaajaa oli käynyt perheneuvolan tai seurakunnan järjestämässä erosovittelussa ja koki sen hyödylliseksi. Jyväskylän yliopiston monitieteinen Perhetutkimuskeskus on laajentunut yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteiseksi konsortioksi. Sen toiminnan painopisteet ovat tohtorikoulutuksessa, tohtorintutkinnon jälkeisessä tutkimuksessa sekä perus- ja soveltavassa tutkimuksessa. Se verkottuu laajasti kansallisten ja eurooppalaisten perhetutkijoiden kanssa. Noin kymmenhenkistä keskusta johtaa perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen. sosiaalitieto 10 I10 7

8 kärki Erja Saarinen Puhu äänellä jonka kuulen, sanoilla jotka ymmärrän Näin pyytää Happoradio laulussaan. Se sopii tavoitteeksi sosiaalialan ammattilaisille viestijöinä. Yöllä tyttö herää kovaääniseen kiroiluun ja meteliin. Isä on palannut ryyppyreissultaan. Tyttö puristaa nallea tiukemmin kainaloonsa. Ei ne mitään ymmärrä, hän nyyhkii ja vetää peiton korvilleen. Aamulla hän pakkaa koulureppuunsa vähän vaatteita, meikit ja Nallen. Isä kuorsaa sohvalla humalaisen unta. Äiti on jo lähtenyt töihin. Isän kukkaro lojuu pöydällä. Tyttö tyhjentää sieltä loput rahat. Vetää mustan nahkatakin päälleen ja bootsit jalkaansa. Sulkee oven äänettömästi jälkeensä ja häviää kadun vilinään. Tuula Tanninen Nahkatakkinen tyttö Sosiaalitiedon kirjoituskilpailu Kunnan työntekijät kohtaavat lapsen tai nuoren hyvinvointihaasteita moninaisissa arjen tilanteissa. Ennalta ehkäisevää lasten suojelua kehitetään niin, että henkilökunnalla on taitoja ja rohkeutta tarttua havaitsemiinsa hyvinvoinnin vajeisiin viiveettä ja ohjata lapsi tai nuori oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Tämä edellyttää joustavaa työskentelyä rajapinnoissa. Tuen tarve ilmenee kaikissa elämänvaiheissa, mikä edellyttää valppautta ja varhaista puuttumista kaikissa ikäryhmissä. Vantaan kaupunki Lastensuojeluohjelman kuvaus lastensuojelusta Sosiaalitiedon köyhyysaiheiseen kirjoituskilpailuun tulleet kirjoitukset > Kirjoituskilpailu Sosiaalialan ammattilaiset tekevät työtään ihmisten arjessa ja kuulevat koskettavia tarinoita, kuten Tuula Tannisen Sosiaalitiedon kirjoituskilpailussa kertoma nahkatakkisen tytön tarina. Kun tämän elämänmakuisen alan ihmiset sitten kertovat ja kirjoittavat julkisuudessa työstään, se maistuu usein paperiselta. Vantaan lastensuojeluohjelman kuvaus lastensuojelusta on ymmärrettävää sosiaalialan ammattilaisille. He tuntevat hyvinvointihaasteet ja -vajeet. He tietävät, missä ollaan, kun työtä tehdään rajapinnalla. Muille se ei aukene kenties työskennellään ruumiin ja sielun välimaastossa? Tylyjä sanoja Ihmisläheisen alan kielenkäyttö on usein tylyä: puhutaan asiakaslähtöisyydestä, mutta samaan aikaan toimenpiteitä kohdennetaan tietyille ryhmille. Kuka haluaa olla ylhäältä päin tehdyn kohdentamisen kohteena? Sosiaalialan kielenkäytössä elämän tragediat kuvataan usein yleisesti ja epämääräisesti. Tämän vuoksi suuri yleisö ei ymmärrä, millaista työtä alalla tehdään eikä pysty tuntemaan myötätuntoa huono-osaisia ihmisiä kohtaan. Tämän vuoksi hyvinvoivan enemmistön voi olla vaikea hyväksyä yhteiskunnan tukea sen huono-osaisemmille jäsenille. Järkiperustelut ovat tärkeitä, mutta tunne, myötätunnon herääminen, saa ihmisen liikkeelle. Kieli osoittaa ammatillisuutta Pidentynyt koulutus ja lisääntynyt tutkimus ovat tuoneet sosiaalialalle yhä enemmän ammattislangia. Kielenkäyttö voi olla tapa osoittaa akateemisuutta, oppineisuutta ja ammatillisuutta. 8 sosiaalitieto 10 I10

9 Koska työ on lainsäädännön säätelemää, myös sen kieli näkyy alan sanastossa. Samoin sanastoon on uinut hallinnon kieli, koska työtä tehdään enimmäkseen julkishallinnossa. Sen alati muuttuvat organisointitavat ja johtamismuodit tuovat uusia käsitteitä. Esimerkiksi perhekeskus-nimike on yleistynyt. Maallikko mieltää keskuksen rakennukseksi ja sanakirjankin mukaan se on paikka tai laitos, johon jokin toiminta on keskittynyt. Googlettamalla löytyy monenlaisia perhekeskuksia. Ne tarjoavat kunnittain vaihdellen perheille muun muassa kotipalvelua ja lastensuojelun laitoshoitoa, päivähoitoa ja kerhoja, perheneuvolapalveluita ja lastensuojelun sosiaalityötä. Eikä palvelu ole yhdessä paikassa vaan verkostoorganisaatiossa, mikä se sitten onkaan. Ammattikieltä voi käyttää oman alan ammattilaisten kesken, kun on varma, että jokainen tietää yksiselitteisesti, mitä käsitteet merkitsevät. Tällaisia kielenkäyttötilanteita on kuitenkin aika vähän. Aiemmin lainattu Vantaan lastensuojeluohjelma ei ole sosiaalialan ammattilaisten keskinäistä viestittelyä. Jotta ohjelma muuttuisi teoiksi ja parantaisi vantaalaislasten hyvinvointia, sitä pitäisi ymmärtää muiden hallinnonalojen työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten. Kielenhuoltajien mielestä meidän kaikkien olisi syytä käyttää mahdollisimman paljon yleiskieltä. Muuten yhteiskunta jakautuu erikoiskielisiin yhteisöihin, joiden on vaikea ymmärtää toisiaan. Kieli syrjäyttää Kieli on vuorovaikutuksen, vaikuttamisen ja vallan väline. Sosiaalialan työtä tehdään pitkälti kielen varassa: pyritään vuorovaikutukseen, yritetään vaikuttaa ja käytetään valtaa. Vaikuttaminen toisten ammattien edustajiin, kunnan päättäjiin ja laajemmin yhteiskuntaan on yksi alan ammattilaisten tehtävä, jossa kieli on ratkaisevassa asemassa. Tärkeintä ymmärrettävä kieli on kuitenkin asiakastyössä asiakkaiden takiahan työtä tehdään. Vaikea kieli rajaa jotkut ulos. Se saa heidät tuntemaan itsensä riittämättömiksi, joukkoon kuulumattomiksi ja kelkasta pudonneiksi. Nämä tunteet eivät ole hyvä lähtökohta asiakkaan auttamiselle. Jotta toisen luottamuksen voi saavuttaa ja auttaa häntä muuttamaan elämäänsä, pitää astua hänen saappaisiinsa. Se onnistuu vain sanoilla, jotka hän ymmärtää. Tiedon esittämis- ja kirjoittamistapa voi olla monille syrjäytymisen syy. Sosiaalialalla tehdään työtä myös sellaisten ihmisten kanssa, joille yleiskielikin on liian vaikeaa. He saattavat tarvita selkokielistä viestintää. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Kotus vaatii virkakielen parantamista seuraavaan hallitusohjelmaan. Hallintolain kielipykälä on vietävä käytäntöön. Siinä edellytetään viranomaisilta selkeää, asiallista ja ymmärrettävää kielenkäyttöä. Kotus painottaa, että pahimmillaan virkakieli on uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle. He eivät ymmärrä itseään koskevia päätöksiä eivätkä puhetta omista asioistaan. Haluan puhaltaa diat henkiin Sosiaalialan kielenkäytössä on huolestuttavia piirteitä: vaikean ja vieraan sanaston lisäksi käytetään pitkiä ja monimutkaisia virkkeitä, nk. kapulakieltä. Yleinen pulma on liika abstraktius: käsitteitä ei havainnollisteta, ei kerrota, mistä asiassa on konkreettisesti kyse. Jokainen ihminen on koko ajan viestijä ja kieli on olennainen osa viestintää. Vesa Heikkinen ja Tuure Hurme ovat kirjoittaneet hauskan ja terävän teoksen kielellisestä humpuukista. Hölynpölynimuri-kirjassaan he kannattavat ajatusta kriittisestä kielitietoisuudesta: Meille se tarkoittaa sitä, että ihmisen olisi hyvä tiedostaa kielen merkitys omassa elämässään ja laajemmin niissä porukoissa, joissa hän toimii. Itse kunkin olisi hyvä herätä huomaamaan, mitä yksittäisillä kielellisillä valinnoilla on mahdollista saada aikaan. Kielitietoisuuteen kuuluu myös sen huomaaminen, että kieli järjestelmänä ohjaa näkemään asioita tietyillä tavoilla. Vastuu käsittämättömästä kielestä ei ole vain yksittäisen työntekijän, koska usein hänen edellytetään käyttävän tietynlaista kieltä työtehtävässään. Jotain jokainen voi kuitenkin viestinnälleen tehdä. Ote sosiaalityöntekijä Riitta Pakarisen runosta Köyhyyttä ajanvarauksella Sosiaalitiedon kirjoituskilpailussa käy tienviitaksi havainnolliseen kieleen: Haluan puhaltaa diat henkiin: menojen pylväs romahtaa ja köyhät paljastavat kasvonsa. Toimeentulotuen menot muuttuvat kaurahiutaleiksi ja tonnikalaksi, lasten luistimiksi ja välttämättömiksi lääkkeiksi. Sähköt kytketään uudelleen. Yksi häätö ja itsemurha estetty. Vinkkejä tekstin muokkaamiseen helppolukuisemmaksi Suosi lyhyitä lauseita ja virkkeitä. Kerro vain yksi asia yhdessä lauseessa. Selitä vaikeat sanat omin sanoin. Sanat löytyvät puhumalla asiasta ääneen: mieti, miten kertoisit asiasta ystävällesi. Ole konkreettinen, lisää tekstiin esimerkkejä ja havaintoja. Käytä enimmäkseen substantiiveja ja verbejä, vältä adjektiiveja. Vältä pitkiä määriteketjuja. Vältä erikoiskielisiä sanoja. Vältä passiivia. Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto, joka on kirjakielen normien mukaista, käyttää yleisesti tunnetuksi tiedettyä sanastoa tai ainakin selittää käyttämänsä erikoistermit ja on virkerakenteeltaan yksinkertaista. Erikoiskielet syntyvät muun muassa eri ammattien ja eri alojen harrastajien kesken. Ne nimeävät maailmaa omista lähtökohdistaan. Ne muuttuvat ajan kuluessa yhä monimutkaisemmiksi. Erikoisalojen sanasto kasvaa yhä nopeammin. Selkokieli tukee niiden ihmisten tiedonsaantia, joille selkeä yleiskielikin on liian vaikeaa. Se on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. On arvioitu, että Suomessa yli ihmistä hyötyy selkokielestä. Heissä on muun muassa kehitysvammaisia, maahanmuuttajia, vakavasti alkoholisoituneita ja ikäihmisiä, joilla on muistihäiriöitä. Lähde: Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja 2009 Kirjallisuutta Vesa Heikkinen & Tuure Hurme: Hölynpölynimuri. Otava Graham Hopkins: Plain English for Social Services. A Guide to Better Communication. Russel House Hannu Virtanen: Selkokielen käsikirja. Kehitysvammaliitto Vinkkejä viestintään Sosiaalialan viestinnän tueksi lehden verkkosivuille on koottu Sosiaalitiedossa ja sen edeltäjissä Sosiaaliturvassa ja Huoltajassa julkaistuja viestintää käsitteleviä artikkeleita sekä muuta viestintäaineistoa. sosiaalitieto 10 I10 9

10 Lea Suoninen-Erhiö kärkiiiik Kun toimittaja ottaa yhteyttä, epäluulot heräävät. Mitä se haluaa olenko tehnyt jotain väärää? Kurkkua kuristaa, sanat menevät sekaisin ja punainen lanka katoaa. Kuulostaako tutulta? toimittaja! Usein sosiaalialan ammattilaiset valittavat sitä, että ala on julkisuudessa vain epäkohtien kautta, silloin kun hommat ovat menneet pieleen. Ja niinhän se usein on. Päivälehdet, television ja radion uutiset tai ajankohtaisohjelmat kertovat harvoin sosiaalialan onnistumisista. Perinteiset mediat toimivat vallan vahtikoirina: niiden velvollisuus on kertoa yhteiskunnallista epäkohdista. Kun iltapäivälehti tekee jutun huonokuntoisesta vanhuksesta, joka ei pääse hoitoon, lukija ymmärtää, että tämä on epäkohta. Millaisessa yhteiskunnassa eläisimme, jos uutiskynnyksen ylittäisi se, että huonokuntoinen vanhus pääsi hoitoon? Pitkälti verovaroilla rahoitettava sosiaalialan työ on riippuvainen julkisuudesta: hyvässä ja pahassa. Työ ei saa ymmärrystä eikä voimavaroja ilman poliittisten päättäjien tukea. Julkisuus taas ohjaa heitä: poliitikot tarttuvat niihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja asioihin, jotka ovat julkisuudessa. Median uutisvalinnoilla on merkitystä sosiaalialan tulevaisuudelle. Älä painosta toimittajaa Monet organisaatiot haluavat julkisuuteen itse valitsemillaan aiheilla: on pantu organisaatioita uusiksi, aloitettu projektia ja kehitetty asiakastyötä. Lähetetään mediatiedotteita, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja soitellaan toimittajille, mutta uutiskynnys ei vain tunnu ylittyvän tai jos se ylittyy, lopputulos ei miellytä. Toimittaja ei tee työtään palvellakseen jonkin organisaation tarkoitusperiä. Hän on vastuussa lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Vaikka tiedotusvälineet ovat erilaisia, journalistisen työn periaatteet ovat kaikilla pitkälti samanlaisia. Toimitukset valitsevat itse aiheensa ja sen, miten niitä käsittelevät. Haastateltava ei voi vaatia toimittajalta tiettyä esitysmuotoa tai asian tarkastelua tietystä näkökulmasta. Toimittaja ei kuitenkaan tee työtään mielivaltaisesti, vaan häntä sitoo ammattietiikka. Siitä pääsee jyvälle tutustumalla Journalistin ohjeisiin, joihin on koottu toimittajien ammattieettiset pelisäännöt. Journalistin perushyveitä ovat muun muassa sananvapauden puolustaminen, riippumattomuus sekä totuudenmukainen tiedonvälitys. Kun toimittaja ottaa yhteyttä, kannattaa heti aluksi kysyä, missä tarkoituksessa keskustelua käydään: onko kysymyksessä julkaistavaksi tarkoitettu haastattelu vai haluaako toimittaja kenties vain taustatietoja. Toimittajan pitäisi tämä kertoa, mutta tekevälle sattuu niin myös tiukkojen aikataulujen puristuksessa työskentelevälle toimittajalle. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Toimittajan pitää myös yleensä suostua haastateltavan pyyntöön tarkastaa sanomisensa ennen julkaisemista, jos se on toimitusteknisesti mahdollista. Päivälehdissä tämä harvoin onnistuu ja suorissa radioja televisiolähetyksissä se ei edes ole mahdollista. Tarkastusoikeus tarkoittaa lähinnä asiavirheiden ja väärinymmärrysten korjaamista, ja se koskee vain haastateltavan omia lausumia ei siis esimerkiksi toimittajan tulkintoja. Virheiden korjaaminen ei tarkoita sitä, että haastateltava voi vetää sanomisensa takaisin. Toimittajan tulee suostua haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa vain, jos olosuhteet ovat haastattelun jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi kohtuutonta. Erilainen etiikka? Sosiaalialan ammattilaisia sitoo oma ammattietiikkansa ja toimittajia omansa. Suurin jännite syntyy siitä, että sosiaalialan ammattilaisilla on laissa säädetty tiukka salassapitovelvollisuus yksilöasioissa, kun taas toimittajat korostavat sananvapautta ja ihmisten tiedonsaantioikeutta. Niinpä saamme lukea, minkälaisen vääryyden kohteeksi vanhemmat ovat joutuneet, kun sosiaaliviranomaiset ovat ottaneet heidän lapsensa huostaan. Vanhemmat kertovat oman totuutensa, sosiaaliviranomaiset vaikenevat. Sama peruskuvio toistuu yhä uudestaan. Siksi sosiaalialan työyhteisöissä olisi jo korkea aika laatia suunnitelmia siitä, miten median kanssa tällaisissa tilanteissa toimitaan. Mitä kertoa vaikkapa lastensuojelun tarkoitusperistä sekä huostaanoton yleisistä edellytyksistä ja syistä. Selkeät perusviestit kannattaa miettiä työyhteisössä yhdessä. Sosiaalialan eettisissä ohjeissa ja journalistin ohjeissa on pohjimmiltaan paljon samaa. Molemmissa on peruslähtökohtana se, että jokaisen ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa on kunnioitettava. Myös yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuominen yhdistää; edellytetäänhän sosiaalialan ammattilaisilta epäoikeudenmukaisen politiikan ja toimintatapojen vastustamista. Yleensä toimittajat ovat pienen ihmisen puolella kasvotonta byrokratiaa vastaan. Sosiaalialan ammattilaiset taas ovat heikkojen puolella eikö se ole koko alan ydin? 10 sosiaalitieto 10 I10

11 Sosiaalialan mainemittaukset osoittavat, että sosiaalialan työllä ja ammattilaisilla on suomalaisten enemmistön tuki ja arvostus takanaan. Toimittajat eivät ole poikkeus: joitakin vuosia sitten tehty tutkimus osoittaa, että toimittajat ymmärtävät sosiaalialan tärkeyden ja suhtautuvat myönteisesti alan ammattilaisiin. Luulisi, että näistä lähtökohdista toimittaja ja sosiaalialan ammattilainen löytävät yhteisen sävelen. Se vaatii kuitenkin sosiaalialan ammattilaiselta kykyä viestiä: pitää osata sanoittaa omaa työtään ymmärrettävästi. Arvostelua pitää sietää Muun muassa hallinto-oikeuksien ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset kertovat siitä, että sosiaalialalla toimitaan myös väärin ja tehdään virheitä. Silloin työntekijä tai organisaatio voi joutua julkisuudessa ankarankin kritiikin kohteeksi. Kukapa meistä haluaisi olla julkisuuden hampaissa? Arvostelua pitää kuitenkin sietää, jos hoitaa julkista tehtävää. Näin on säädetty jo rikoslaissa: alentunut arvostelun suoja koskee menettelyä politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavissa julkisessa toiminnassa (rikoslaki 39/1889, 24 luku 9 ). piirros: Heikki Pälviä Kun joutuu kritiikin kohteeksi, sitä vaistomaisesti puolustautuu ja yrittää selittää asiat parhain päin. Jos on kuitenkin toimittu väärin, mitäpäs jos sen myöntää ja lupaa, että asiat korjataan? Yleensä asian julkinen käsittely loppuu siihen ja virheen myöntäneestä jää inhimillinen kuva ihmisten mieliin. Toimittaja saattaa myös pyytää kommenttia asiasta, josta haastateltavalla ei ole tietoa, vaikka asia työn puolesta hänelle kuuluukin. Silloin voi pyytää pientä aikalisää. Kymmenessä minuutissa ehtii ainakin koota itsensä. Mitäpä jos olet päivähoidon vastuuhenkilö ja toimittaja ottaa yhteyttä ja kertoo kuulleensa, että kunnan päiväkodissa lapsia sidotaan tuoleihinsa ruokailun ajaksi? Jos et ole koko asiasta kuullutkaan, sanot ehkä, ettet ota siihen kantaa. Julkisuudessa tämä vaikuttaa tylyltä ja tympeältä. Eikö olisi parempi sanoa, että näin ei tietenkään saa toimia. Tästä asiasta en tiedä, mutta selvitän sen pikimmiten. Pelko pois Sosiaalialan ammattilainen on oman alansa asiantuntija. Toimittaja on tiedonvälityksen ammattilainen. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Sosiaaliala tarvitsee julkisuutta. Toimittajat ovat taas riippuvaisia eri alojen asiantuntijoista. Ensi kerralla kun toimittaja soittaa, mitäpä jos ilahtuisit? Asiantuntemustasi arvostetaan, kommenttejasi kaivataan ja pääset puhumaan tärkeistä asioista julkisuudessa. Haastatellessani sosiaalityöntekijää häpesin pikkusieluisuuttani. Olin pitänyt itseäni avarakatseisena, mutta havahduin ennakkoluuloihini, kertoi taannoin tuttu toimittaja. Kun toimittajassa jokin liikahtaa, se näkyy yleensä myös hänen työnsä lopputuloksessa! Journalistin ohjeet (2005).www.jsn.fi Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet (2005) > Ammattietiikka Marjut Lindberg on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Hän on seurannut sosiaalialaa toimittajana neljännesvuosisadan. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat mediakoulutusta kuva: Erja Saarinen Sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta puuttuu yksi hyvin tärkeä asia; median kohtaaminen ja toimittajien kanssa asioiminen. Sosiaalityö ei ole mikään muusta kuntien palvelurakenteesta irralleen jäänyt osa, joka ei kiinnosta lainkaan suurta yleisöä päinvastoin. Sosiaalitoimi yhdessä terveydenhoidon kanssa vie kuntien rahoista noin puolet, joten jo senkin vuoksi kuntalaisia kiinnostaa, miten nuo rahat käytetään. Suuren yleisön kiinnostus ryöpsähtää suoranaiseksi uteliaisuudeksi aina silloin tällöin, kun joku mielestään vääryyttä kokenut sosiaalitoimen asiakas turvautuu julkisuuteen viimeisenä keinonaan yrittää vaikuttaa asiansa käsittelyyn. Vaikeimpia asioita ovat lapsia koskevat päätökset: huostaanotot, sijoitukset ja riidat lapsen huoltajuudesta. Pääsääntö näyttää olevan se, että sosiaalityöntekijät vetoavat salassapitosäännöksiin silloinkin, kun voisivat vastata kysymyksiin asiallisesti yleisellä tasolla. Eivät toimittajat väijy urkkimassa yksittäisten perheiden asioita kertoakseen ne kiusallaankin kaikelle kansalle. Mediataitojen puute ja vaikeneminen silloinkin, kun sosiaalityöntekijällä olisi kerrottavanaan paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä oikovia tietoja, koituu lopulta sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan omaksi tappioksi. Lukijoilla on tapana täydentää omassa mielessään ne aukot, jotka uutinen jättää kertomatta. Nuo aukonpaikkaukset osuvat harvoin kohdalleen. Sosiaalityöntekijöitä ei voi eikä saa ammattikuntana syyllistää vaikenemisesta. Hyvin monissa kunnissa yksittäisiä sosiaalityöntekijöitä on kielletty ilman esimiehen lupaa kertomasta median edustajille juuri mistään asiasta yhtään mitään. Työhuoneensa liikennevalojen taakse linnoittautunut esimies tai johtaja on yleensä nimennyt itsensä tiedotusalan asiantuntijaksi, ja vain hänellä on lupa puhua toimittajien kanssa. Ongelma on siinä, että tuo mediavastaava on yleensä mahdollisimman kaukana kenttätyöstä ja siitä todellisuudesta, jossa sosiaalivirastojen väki työtään tekee. Niinpä vastaukset kysymyksiin jäävät usein niin ympäripyöreiksi, että toimittajan on vaikeaa saada niitä millään asetelluksi tekstiin tai ohjelmaan. Lukijalle tai kuulijalle niistä ei ole juuri mitään hyötyä. Sosiaalityöntekijät joutuvat jatkuvasti kouluttautumaan jo alansa lainsäädännön muutosten vuoksi. Koulutukseen pitäisi kuitenkin ahtaa vielä edes alkeiskurssi median kohtaamisesta. sosiaalitieto 10 I10 11

12 kärki Päivi Männistö & Sanna Sunikka Asunnottomien palvelut tulevat arvostetulle asuinalueelle miten tiedottaa naapurustolle? En ymmärrä päättäjien tarvetta levittää epäsosiaalista ainesta ympäri kaupunkia. Periaatteena tuntuu olevan viedä kaikki yömajat ja tukikeskukset alueille missä varsinaiset asukkaat eivät niitä missään tapauksessa tarvitse. Tällaisiin näkemyksiin törmättiin, kun asunnottomien helsinkiläisten palveluita siirrettiin Herttoniemen teollisuusalueelta Töölön arvokortteleihin. Herttoniemen asuntolan tilapäisiksi tarkoitetuista, parakkimaisista tiloista piti päästä pikaisesti inhimillisiin tiloihin. Asuntola tarjosi vielä reilu vuosi sitten patjapaikan niille helsinkiläisille, joilla ei ollut muuta yösijaa. Kaupunki sai useita huomautuksia asuntolan huonosta kunnosta. Uusien tilojen etsintä asetti poliitikot ja päättäjät vaikeaan asemaan, sillä uusi yksikkö ei ollut minnekään tervetullut. Tiloja etsittiin eri puolilta kaupunkia ja lopulta palvelukeskus päätettiin sijoittaa Etu- Töölöön, jossa kadulla näkyviin sosiaalisiin ongelmiin ei ollut totuttu. Kaupunginvaltuusto edellytti, että palvelukeskuksen työntekijät keräävät päivittäin lähikaduilta päihteisiin viittaavat roskat ja huolehtivat asiakkaiden ohjaamisesta palvelukeskukseen ja sieltä pois. Näin pyrittäisiin ehkäisemään palvelukeskuksen ja naapuruston ristiriitoja. Päätös sijoittaa palvelukeskus Etu-Töölöön sai aikaan rajun vastustuksen lähialueilla. Asukkaat laittoivat alulle lukuisia valitusprosesseja, joiden takia kiinteistön peruskorjaus viivästyi lähes vuodella. Lähtökohdat hyville naapuruussuhteille eivät olleet parhaat mahdolliset, kun keskus avasi ovensa kesäkuussa Helsingin sosiaalivirasto on yrittänyt lieventää ristiriitoja tiedottamalla ja tekemällä naapurustoyhteistyötä. Palvelukeskuksen suunnitteluvaiheessa laadittiin tiedotussuunnitelma, jonka mukaisesti hankkeen etenemisestä kerrottiin lehdissä, verkossa ja erilaisissa tapaamisissa. Keskuksen avaamisen jälkeen naapurustoa on pyydetty ilmoittamaan havainnoistaan alueella. Henkilökohtaiset tapaamiset rakensivat yhteistyötä Keväällä 2006 sosiaaliviraston virkamiehet tapasivat taloyhtiöiden edustajat ja lähialueen yrittäjät. Tapaamisissa oli myöhemmin mukana myös sosiaaliviraston palkkaama ympäristötyön asiantuntija Jukka Hampunen. Hän suunnitteli jalkautuvaa työtä ja rakensi yhteistyösuhteita. Palvelukeskuksen sijoittumista Hietaniemenkadulle kritisoitiin erityisesti päiväkodin ja lukion läheisen sijainnin vuoksi. Sosiaaliviraston johto on käynyt puolivuosittain päivä- kodin vanhempainilloissa kertomassa vanhemmille keskuksesta ja kuulemassa vanhempien huolenaiheita. Naapuruston ja lähiseudun yrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämiseksi perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin myös poliisin ja päiväkodin edustajat. Kokoontumisten tavoitteena on ollut paitsi saada naapuruston havainnot virkamiesten tietoon, myös löytää yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Poikkihallinnollinen tiedonkulku on ollut hedelmällistä, mutta myös haastavaa: poliisin tietoon ongelmatilanteita on saatu nopeasti, mutta joskus kaupungin omien toimijoiden välillä asioiden hoitaminen on vaatinut kohtuuttomasti aikaa. Ympäristötyöntekijät tuovat huolet esiin Palvelukeskuksen ohjaajat jalkautuvat joka päivä lyhyin väliajoin keskuksen lähiympäristöön. He keräävät roskia, ohjaavat asiakkaita ja kertovat naapureille keskuksen toiminnasta, kuuntelevat heidän turvallisuushuoliaan ja välittävät Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Päivi Männistö Helsingin sosiaaliviraston lähityöhankkeen projektivastaava Sanna Sunikka Hietaniemen palvelukeskuksen johtaja Hietaniemenkadun palvelukeskus on merkittävä osa Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa Helsingin olosuhteissa tarvitaan paikkaa, jonka kautta asunnottomille aukenee väylä pysyvämpään asumiseen ja tukeen. Asunnot ja tuki on tarkoitettu ihmisille, joiden asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä ja joilla asunnottomuuteen liittyy sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa valtiovalta, kymmenen kaupunkia, Raha-automaattiyhdistys sekä erilaiset järjestöt ja säätiöt yhdistävät voimansa. Tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä. Helsingille tämä merkitsee 750 uutta pysyvän tuetun tai palveluasumisen paikkaa. Tavoite saavutetaan jo toteutetuilla ja vireillä olevilla hankkeilla. Seppo Saine, projektijohtaja, Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 12 sosiaalitieto 10 I10

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot