Juhlakutsu. Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä Muistoja alueosastoilta Hammashoito. Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta. Sydänlapset ja -aikuiset ry:n

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhlakutsu. Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä Muistoja alueosastoilta Hammashoito. Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta. Sydänlapset ja -aikuiset ry:n"

Transkriptio

1 3 /2015 Sydänlapset ja -aikuiset ry:n Juhlakutsu Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä Muistoja alueosastoilta Hammashoito Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta

2 SISÄLLYS 4 Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä vuotta täyttävä Sydänlapset ja -aikuiset ry juhlistaa syntymäpäiviään Hotelli Haagassa Hammashoito Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta 3 Muutoksen tuulissa, pääkirjoitus 4 Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä 7 Hammashoito 9 Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta 9 kokemus endokardiitista 10 Muistoja alueosastoilta 13 Sydänhoitajat AEPC-kongressissa 14 Jatkokertomus HLHS-tyttö Meerin tarinaan 17 Leppoisa Sova Huhmarissa Synjalaisena sovailemassa 20 Sydänperheiden elämysleiri tarjosi seikkailuja Kannonkoskella 21 Pitkiä siimoja, Sydänääniä, Susanna Raute 22 Pohjois-Karjalan alue esittäytyy 33 Kokouskutsu 36 Juhlakutsu 17 Leppoisa Sova Huhmarissa VAKIOT 23 Tapahtumakalenteri 24 Alueet tiedottavat 26 Synja tiedottaa 30 Hallitus ja toimisto tiedottavat 34 Yhdistyksen tuotteet 35 Yhteystiedot SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET RY Oltermannintie 8, HELSINKI Puhelin , Telefax , ww.sydanlapsetjaaikuiset.fi KANSI Erin ja Tuukka, KANNEN KUVAAJA Johanna Merenheimo PÄÄTOIMITTAJA toiminnanjohtaja Katja Laine TAITTO Ritva Toivonen, PAINATUS Grano Oy, PAINOSMÄÄRÄ kpl, ILMESTYMINEN 4 numeroa vuodessa, JAKELU Jäsenet ja sairaalat, ISSN ILMOITUSMYYNTI Printmix Oy AINEISTON KUVAT Resoluutio 300 dpi, TOIMITUSOSOITE JÄSENLEHDEN AIKATAULU 2015 NRO AINEISTO ILMESTYY 4/ SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

3 PÄÄKIRJOITUS Muutoksen tuulissa Sanotaan, että kun jonkin asia päättyy tai loppuu, se on aina uuden alku. Ihminen saa elämänsä aikana monia asioita päätökseen tai jokin loppuu. Se, että näemmekö tuon loppumisen tai päätöksen uuden alkuna vai koemmeko sen kriisinä, josta ei pääse yli, on sitten pitkällekin itsestä kiinni. Muutos voi olla hyvinkin pelottava asia, jos emme avoimin mielin sitä kohtaa. Tässä kuluneen kevään ja kesän aikana on omalle kohdalle osunut moniakin asioita, jotka ovat ikään kuin saaneet päätepisteen ja aiheuttanut elämässä muutoksia. Esikoiseni kävi keväällä viimeistä kertaa seurannassa lasten sydänpoliklinikalla ja on nyt siirtymässä seuraavan kerran aikuispuolen kontrolleihin. Asian lopullisuutta korostaa se, että TYKSin lasten sydänpoliklinikan pitkäaikainen kardiologi Henrik Ekblad jäi ansaitusti viettämään eläkepäiviä. Kiitos Henrikille hyvästä hoidosta, huolenpidosta ja aidosta välittämisestä. Näihin kiitoksiin yhtyy varmasti moni muukin Henrikin potilaista. Tämän muutoksen kynnyksellä on siis vain luotettava siihen, että siirtyminen sujuu luontevasti ja potilaan lisäksi uudelle vastaanotolle siirtyy tieto kaikesta olennaisesta ja tärkeästä. Myös toinen vahvasti itseä koskettanut muutos tai erään aikakauden päättyminen, liittyy esikoiseemme, joka muutti loppukesästä pois kotoa. Ihme kyllä, olen tuon muutoksen ottanut ihmeen rauhallisesti. Osaltaan asiaan varmasti on vaikuttanut se, että pientä irtiottoa mamman helmoista tapahtui jo viime vuonna, tyttären ollessa kuusi viikkoa työharjoittelussa Espanjassa. Ja se, että onneksi tyttö muutti melko lähelle, joten tarvittaessa eroahdistukseen on saatavilla helpotusta varsin helposti. Toisaalta tuo muutos on juurikin uuden alku ei vain tyttärelle itselleen vaan myös muulle perheelle. Varsin kuvaavaa on se, että kun olimme viemässä viimeistä muuttokuormaa, oli jo pikkuveli vallannut siskon vanhan huoneen ja kotiin palatessamme sisusti sitä innolla. Vihdoinkin hän sai oman huoneen! Huomaan, että myös sisäisessä perhedynamiikassa on tapahtunut muutoksia. Perheemme lapsista keskimmäinen on selkeästi siskonsa muuton jälkeen ottanut vastuuta huomattavasti enemmän muun muassa kotitöistä ja komentaa perheemme nuorimmaista huolehtimaan erinäisistä asioista. Hän on siis ottanut perheemme vanhimman lapsen roolia huolehtien veljestään. Tämä ei ole ollenkaan huono asia näin vanhemman näkökulmasta! Toisaalta hänenkin on jo korkea aika ottaa vastuuta enemmän, sillä varsin pian myös hän on valintojen edessä nyt alkaneen peruskoulun viimeisen luokan myötä. Tyttären kohdalla muutos arjessa on toki huomattavasti suurempi mitä meille muille pitää osata huolehtia niin monista eri asioista ja oppia tulemaan toimeen omillaan. Tehtävä itse ratkaisuja ja päätöksiä, joiden kanssa on sitten elettävä. Ja opeteltava olemaan aikuinen aikuisten maailmassa. Mutta vaikka jo aiemmin sanoin, että olen itse ottanut muutoksen hämmästyttävän rauhallisesti, silti ikävä äityy ajoittain melko kovaksi. Ikävä on rutiineja ja yhteisiä jokapäiväisiä hetkiä. Mutta enköhän minä tästä yli pääse! Pakkohan minun on uskottava ja luotettava siihen, että kyllä se tytär pärjää. On vain alistuttava kiltisti elämän tosiasioihin, joita ei voi kieltää vaikka tahtoisikin Siitä huolimatta, että tosiasiat ovat mitä ovat, huomaan ajoittain hämmästeleväni, miten meillä voi olla jo näin vanhoja lapsia kun itse olemme vielä niin nuoria! Keskustelin tässä kuluneen kesän aikana erään sydänäidin kanssa lasten varttumisesta ja erityisesti mitä se tarkoittaa näiden sydänkäpystemme kohdalla. Hän sanoi, että jos me vanhemmat saamme sydänlapsistamme kasvamaan itsenäisiä, omillaan toimeentulevia ja itsekseen pärjääviä aikuisia, voimme todeta onnistuneemme tehtävässämme ja voimme olla ylpeitä. Erityisen tärkeää on siirtää tietoa ja vastuuta perussairaudesta ja sen hoidosta lapselle/nuorelle riittävän ajoissa, jotta hän sitten aikanaan pärjää tuolla suuressa ja ajoittain kylmässäkin aikuisten maailmassa. Hän myös muistutti, että itsenäistyvä, aikuiseksi varttunut lapsi kaipaa myös tukea ja apua ajoittain. Me kaikki tarvitsemme joskus muiden kanssaihmisten tukea, olimmepa me minkä ikäisiä tahansa niin perheenjäseniltä, ystäviltä tai tuiki tuntemattomilta. Pitää vain osata pyytää tai kysyä. Omalle kohdalle tuon sydänäidin viisaat sanat osuivat ja ehkä juuri tässä elämäntilanteessa kuulin sen, mitä tahdoinkin kuulla. Kyllä me pärjätään ihan kaikki vaikka muutosten tuulet kovinkin puhaltaisivat. On vain opeteltava luovimaan tyrskyistä tyyneen ja tartuttava uuteen alkuun luottavaisin mielin! Kauniita syyspäiviä toivottaen, Katja Laine toiminnanjohtaja SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

4 Ruoasta hyvää oloa ja terveyttä Ravitsemuskysymykset ovat sydänlasten vanhemmille aina ajankohtainen asia. Jatkuva taistelu kasvukäyrien alamäkeä vastaan on useimmiten tuttua, erityisesti silloin kun lapsi on vielä pieni. Riittävän ravinnon saannin lisäksi olisi syytä kiinnittää huomiota ravinnon laatuun ja tehdä oikeita valintoja ei vain sydänlapsen kohdalla vaan myös koko perheen osalta. Vaikka voi kuulostaa kaukaa haetulta, myös synnynnäisesti sydänvikainen voi sairastua perinteisiin sydän- ja verisuonisairauksiin. Siksi ravinnon laatuun olisikin syytä kiinnittää erityistä huomiota. Sydänlasten ravitsemuksen erityiskysymyksiin palaamme seuraavassa jäsenlehdessä. TEKSTI TUIJA PUSA, RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, LAILLISTETTU RAVITSEMUSTERAPEUTTI, THM KUVAT SUOMEN SYDÄNLIITTO JA SUVI LAINE Kaikille sopiva ja tuttukin ohjenuora on syödä kasvisvoittoisesti ja kohtuullisesti, huolehtia laadukkaista rasvoista ja hiilihydraateista, vähentää suolan saantia ja pysyä normaalipainoisena. Tämä mantra ei ole tuulesta temmattu: terveellisellä syömisellä voidaan muun muassa vähentää sydämen vajaatoiminnasta johtuvaa oireilua ja helpottaa arjessa jaksamista sekä ehkäistä kroonisia kansansairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta ja sepelvaltimotautia. KASVIKSISTA VÄRIÄ JA KEVEYTTÄ Lautasesta puolet kasviksia ; näin kuuluu edelleen käypä ruokalautasen täyttämisvinkki (viereinen sivu). Kasvikset keventävät annoksen energiapitoisuutta, mutta tuovat runsaasti suojaravintoaineita ja täyttävät mahaa. Näin ne auttavat mainiosti painonhallinnassa. Kasviksista on vara valita itselle mieluisia juureksia, vihanneksia, salaatteja, pakasteesta ja tuoreena, raastettuna ja kypsennettynä, sellaisenaan ja osana ruokaa. Hedelmät ja marjat kerryttävät vitamiini- ja antioksidanttisaldoa. Kaikki käy, kunhan kasvisosastoa kertyy mieluiten ainakin puoli kiloa eli kuusi kourallista päivässä. Uusia makuja voi maistella vaikka salaatinkastikkeen tai marinadin kera. Porkkana-, lanttu-, kurkku-, paprika tai muita kasvistikkuja voi dippailla koti-tv-katsomossa. Kasviksia voi myös ujuttaa turvallisiin ja tuttuihin ruokalajeihin pikku hiljaa. Jauhelihakastike virkistyy, kun siihen lisää raastettua porkkanaa, kesäkurpitsaa, sipulia ja tomaattia. Utelias kokki palkitaan. Marevan-lääkettä eli varfariinia käyttävän pelko vihreitä kasviksia kohtaan on turhaa. Tumman vihreissä kasviksissa, kuten pinaatissa, lehtikaalissa, nokkosessa ja ruusukaalissa on kyllä runsaasti hyytymistä lisäävää K-vitamiinia, mutta sitä olisikin tärkeintä saada ruoasta tasaisen runsaasti. Hyytymistasapaino heittelee vähemmän niillä, jotka noudattavat tätä ohjetta eli syövät kasviksia monipuolisesti ja runsaasti. K-vitamiini on terveyden kannalta välttämätön, joten sen vältteleminen ei ole järkevää. Marevan-potilaan on hyvä kiinnittää huomiota myös marjojen käyttöön. Joissakin marjoissa olevat yhdisteet saattavat vaikuttaa varfariinin aineenvaihduntaan ja sitä kautta veren hyytymistasapainoon. Jos tällainen havaitaan, marjoja ei tarvitse kokonaan välttää vaan riittää, että rajoittaa niiden käyttöä enintään 2 dl:aan päivässä, myös satokautena. Muuten Marevan-potilas voi syödä tavallista kasvisvoittoista ruokaa, kuten muutkin. HYVIÄ HIILIHYDRAATTEJA Hiilihydraattien lähteistä on hyvä suosia täysjyväisiä viljavalmisteita, siemeniä ja palkokasveja. Näistä saa runsaasti kuitua, joka auttaa hallitsemaan veren rasva- ja sokeriarvoja ja ne tuovat kylläisyyden tunnetta. Sipsien sijaan kannattaa kokeilla uunissa paahdettuja ruisleipäsuikaleita. Leivät voidellaan ensin margariinilla tai niille suihkautetaan öljyä. Uunissa ne paah- Marevan-lääkettä eli varfariinia käyttävän pelko vihreitä kasviksia kohtaan on turhaa. 4 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

5 Aamu-, ilta- ja välipalojen kokoamisessa pätee muistisääntö: kasvista, kuitua ja proteiinia. Esimerkiksi mandariini, täysjyväleipä kasviksilla päällystettynä ja lasi maitoa noudattaa tätä linjaa. detaan rapeiksi ja nautitaan sellaisenaan tai kevyen kermaviili-dippikastikkeen kanssa. Täysjyväpuuroihin saa vaihtelua käyttämällä nesteenä mehuja tai maitoja sekä lisäämällä leseitä, siemeniä, marjoja ja hedelmiä sekaan. Muroista ja mysleistä kannattaa valita Sydänmerkki-vaihtoehdot. Silloin suolaa, kovaa rasvaa ja sokeria ei tule liikaa, mutta kuitua saa hyvin. Sokeri ja vähäkuituiset viljatuotteet eivät sisällä suojaravintoaineita, joten ne tuovat ns. tyhjää energiaa. Herkuttelua ja makeaa elämää ei kuitenkaan tarvitse kokonaan unohtaa. Vain kohtuus on hyvä muistaa siinäkin. LAADUKKAASTI RASVAA Mediassa ja kahvipöydissä kiistellään vieläkin voin ja margariinin paremmuudesta. Media viljelee vastakkainasettelua, vaikka tutkijat ovat yhtä mieltä terveellisistä rasvoista. Pehmeät rasvat kovien tilalla pienentävät veren rasva-arvoja, vähentävät elimistön matala-asteista tulehdustilaa ja maksan rasvoittumista. Lisäksi ne parantanevat veren sokeriaineenvaihduntaa. Suositeltavia pehmeitä eli tyydyttymättömiä rasvoja saadaan kasviöljyistä, pehmeistä margariineista, kalasta, pähkinöistä, siemenistä ja avokadosta. Pehmeitä rasvoja kertyy sopivasti, kun käyttää leivällä margariinia, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa kasviöljyä, salaatinkastikkeena öljypohjaista kastiketta ja syö kalaa pari-kolme kertaa viikossa. Pähkinöitä voi lisäksi ripotella salaatin sekaan tai syödä sellaisenaan. Sen sijaan kovia rasvoja kannattaa käyttää vain erityistilaisuuksissa. Kovien eli tyydyttyneiden rasvojen lähteitä edustavat voi, voi-kasviöljyseokset (esimerkiksi Oivariini) ja kookosrasva ja -öljy. Lisäksi kaikki maitovalmisteet eli kerma, juusto, jogurtti, viili, maito ja piimä sisältävät runsaasti kovaa rasvaa, joten ne kannattaa valita rasvattomina tai mahdollisimman vähärasvaisina. Kaupan valikoimissa on myös joitakin tuotteita, joissa maidon rasva on vaihdettu kasviöljyyn. Tällaisia löytyy mm. juusto- ja kermahyllystä. Lisäksi lihavalmisteet ja leivonnaiset kannattaa valita vähärasvaisimpien joukosta. ELÄMÄN SUOLA EI OLE PURKISSA Suolan sisältämä natrium on välttämätöntä elimistölle, mutta liika suola on haitaksi. Runsas suolan saanti kohottaa useimmilla verenpainetta ja kerää elimistöön nestettä, jolloin sydämen työmäärä kasvaa. Sydämen vajaatoiminnassa suolan saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nesteenpoistolääkityksen yhteydessä liiallisen suolan välttäminen on myös tärkeää. Tiukassa istuu harhakuva siitä, että veren matala natriumpitoisuus merkitsisi suolan puutetta. Asia on kuitenkin päinvastoin. Lievää hyponatremiaa ei tarvitse hoitaa lainkaan ja astetta vakavampaa tilaa hoidetaan rajoittamalla nesteen ja suolan saantia lääkärin ohjeistuksella. Saamme ruoasta suolaa moninkertaisesti elimistön tarpeeseen nähden. Sitä kertyy monesta lähteestä lähes huomaamatta. Liikaa suolaa voi alkaa vähentää syynäämällä leivän, leikkeleiden, murojen ja puolivalmisteiden suolapitoisuuksia. Suola mainitaan suolana tai natriumina pakkauksessa. Jos se on ilmoitettu natriumina, luku pitää kertoa 2,5:llä, jotta suolamäärä selviää. Esimerkiksi natriumia 0,4 g/100 g tarkoittaa 1,0 g/100 g Ruokapakkausten Sydänmerkki kertoo yhdellä vilkaisulla, että tarkasteltu ruoka on omassa sarjassaan parempi valinta: vähäsuolaisempi leipä, vähäsokerisempi muro, kuituisempi pasta. Kun ottaa tavakseen valita aina Sydänmerkin omaavia tuotteita, säätää kuin huomaamattaan omaa ja läheisten ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Voi hyvin ja jaksaa paremmin. Sydänmerkki-tuotteita löytyy tällä hetkellä yli 900 kpl vähittäiskaupoista. Lisää tietoa Sydänmerkistä ja herkullisia reseptejä suolaa. Mutta mikä on sitten sopiva suolamäärä? Kun suolapitoisuus alkaa leivissä ja valmisruoissa lähentelemään 1,0 g/100 g, ollaan jo runsaan puolella. Leivissä ja valmisruoissa olisi suolapitoisuuden hyvä olla enintään 0,7 g/100 g. Suolaa saa vähennettyä lisäksi puolittamalla reseptien suolamäärät sekä liemivalmisteiden, maustekastikkeiden ja -tahnojen määrät. Raaka-aineiksi kannattaa valita marinoimattomia lihoja ja kaloja. Lisäksi kannattaa harventaa runsassuolaisten ruokien, kuten home- ja fetajuuston, meetvurstin, sipsien, pizzojen, makkaroiden, suolattujen kalojen ja suolaa sisältävien säilykkeiden käyttöä. Makua saa käyttämällä ns. kerrosmaustamista: ruokaan jotain hapanta, makeaa, hiukan suolaa ja karvasta. Esimerkiksi sitruuna, chili, valkosipuli, yrtit, pippurit ja makeat kasvikset rikastuttavat makua ilman turhaa suolaa. Kannattaa ottaa huomioon, että erikoissuolat, kuten ruususuola, sormisuola tai merisuola ovat natriumpitoisuudeltaan yhtä haitallisia kuin tavallinen pöytäsuola. Käypä ruokalautasen täyttämisvinkki kuuluu; lautasesta puolet kasviksia SOPIVASTI NESTETTÄ Sydämen vajaatoiminnassa nesteen kertyminen aiheuttaa turvotusta ja hengenahdistusta sekä ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia. Yleinen ohje nesteen saannille on 2 litraa vuorokaudessa. Lääkäri tai hoitaja ohjeistaa tarvittaessa yksilöllisen nesterajoituksen. Jos vajaatoiminnan oireet ovat pahat, on hyvä rajoittaa nesteen saantia noin 1,5 2 litraan päivässä. Tähän lasketaan mukaan vesi, virvoitusjuomat, maito, piimä, kahvi, tee, olut ja viini sekä vellit, kiisselit, viilit ja jogurtit. Lisäksi tulee myös ottaa huomioon puuron ja keittoruokien nestemäärä. Kun juo joka aterialla lasillisen, suositeltava nestemäärä SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

6 RUOASTA HYVÄÄ OLOA JA TERVEYTTÄ KANELILLA MAUSTETTU MARJAJUOMA Annoksia: 6 VALMISTUSAINEET 2 dl rasvatonta vaniljajogurttia (* 5 dl rasvatonta maitoa (* 2 dl vadelmia (* 2 dl mustikoita (* 1 tl kanelia 1 rkl juoksevaa hunajaa tai vajaa ruokalusikallinen sokeria 4 rkl kauraleseitä (* VALMISTUSOHJE Mittaa ainekset kulhoon tai kannuun. Soseuta ja nauti kylmänä. Marjajuoman reseptissä on huomioitu rasvan, sokerin ja kuidun määrä. Siinä on käytetty kaupasta löytyviä Sydänmerkki-tuotteita. Ne on merkitty tähdillä. tulee jo näistä täyteen. Ylimääräisen nesteen saantia tarkkaillaan seuraamalla painoa säännöllisesti. Kahden-kolmen kilon painonnousu muutamassa vuorokaudessa kielii nesteen kertymisestä. Riittämätön nesteen saantikin voi olla haaste. Erityisesti helteisinä kesinä tai runsaasti hikoillessa janon tunnetta ei kannata odotella. Janojuomaksi suositeltavin valinta on vesi. Sokeriset virvoitusjuomat ja täysmehut ovat vain erityistilanteisiin. Täysmehussa on yhtä paljon energiaa kuin limsassa, vaikka siinä ei olekaan lisättyä sokeria. Sitä kun tulee hedelmistä luontaisesti. Lisäksi greippi- ja muilla hedelmämehuilla on havaittu yhteisvaikutuksia monien sydänpotilaiden käyttämien lääkkeiden kanssa. Lääkkeen pakkausseloste kannattaa tältä osin tarkistaa. Alkoholi on viisasten juoma ja kohtuullisuus annostelussa suositeltavaa, koska lääkitys ja terveydentila asettavat omat haasteensa. Runsas alkoholi kuormittaa sydäntä, lisää nestekuormitusta ja voi johtaa rytmihäiriöihin. Lisäksi juomien kalorimäärät kertyvät helposti rasvana navan seudulle. Kerta-annoksen tulisi jäädä korkeintaan pariin ravintola-annokseen ja käyttöä tulisi rajoittaa harvinaisempiin tilanteisiin. Yksi ravintola-annos on yksi pieni pullo keskiolutta, 12 cl viiniä tai 4 cl väkevää alkoholijuomaa. KAUPASTA PÖYTÄÄN Käytännössä ruokavalinnoissa auttaa Sydänmerkki, oli sitten kyse rasvasta tai suolasta. Se kertoo yhdellä silmäyksellä, että tuote on samanlaisiin tuotteisiin verrattuna parempi valinta. Myös joistakin ravintoloista ja ruokaloista voi saada Sydänmerkki-aterian lounasaikaan. Aterialla auttaa lautasmallivinkki. Aamu-, ilta- ja välipalojen kokoamisessa pätee muistisääntö: kasvista, kuitua ja proteiinia. Esimerkiksi omena, täysjyväleipä kasviksilla päällystettynä ja lasi maitoa noudattaa tätä linjaa. (kuva s. 4). TAVALLINEN RUOKA RIITTÄÄ Luontaistuotteet ja erilaiset ravintolisät voivat sekoittaa lääkkeiden vaikutusta elimistössä. Tästä syystä niitä ei kannata käyttää lainkaan. Ainoa ravintolisä, jota voidaan suositella kaikille, on D-vitamiini. 75 vuotta täyttäneille sitä suositellaan 20 µg päivässä ympäri vuoden. Sitä nuoremmille aikuisille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg päivässä, jos ruokavalioon ei kuulu säännöllisesti kalaa, D-vitamiinilla rikastettuja maitovalmisteita ja margariinia. Suositeltava D-vitamiinilisä ennen kahta ikävuotta on 10 µg ja 2 17-vuotiaille 7,5 µg. Raskaana oleville ja imettäville suositellaan myös 10 µg:n lisää. Tavallinen ruoka riittää terveyden edistämiseen ja hyvään oloon. Säännöllinen, useimmille sopiva syömisrytmi on 3-6 ateriaa päivässä. Tällöin nälkä ei pääse kasvamaan liian suureksi eikä verensokeri romahtamaan. Toisaalta annoskoko pysyy kohtuullisena ja näin välttää turhaa kuormitusta ja huonoa oloa. Sopiva energiansaanti varmistuu myös, kun syödään pienehköjä aterioita riittävän usein. KOHTI UUSIA MAKUJA Makuaistin haastaminen on jännittävää erityisesti lapsille. Useimmat lapset ovat jossain vaiheessa epäileväisiä uusia ruokia kohtaan. Nirsoileva lapsi tarvitsee kannustusta ja myönteistä palautetta, ei tuputtamista, pakottamista tai syyllistämistä. Riittävän pieni annos uutta makua tutun ruoan kera, turvallisessa seurassa yhdessä aterioiden auttaa pientä ottamaan mallia isommilta. Syömisestä ei kannata tehdä liian vaikeaa, vaan löytää oma kultainen keskitie kohti hyvinvointia. Vinkkejä aamiaisen kokoamiseen, kasvisten käytön oppimiseen ja ruokamaailman laajentamiseen löytyy osoitteesta RUOKAVALINNAT KOHDALLEEN Suosi näitä Vaihda parempiin Vähennä runsasta käyttöä Vihannekset, juurekset, palkokasvit Marjat ja hedelmät Kala Pähkinät ja siemenet Täysjyväviljavalmisteet Rasvaiset maitovalmisteet vähärasvaiset ja rasvattomat maitovalmisteet Voi ja voi-kasviöljyseokset (esim. Oivariini, Ingmariini -> kasviöljyt, pehmeät margariinit Rasvainen liha, makkarat ja rasvaiset leikkeleet => vähärasvaiset lihat, täyslihavalmisteet (keittokinkku ym.) Säilykekasvikset ja -tuotteet (esim. suolakurkku, oliivit, tonnikala) Rasvaiset ja suolaiset ruoat (ranskalaiset perunat, pizza, kermapohjaiset kastikkeet ja keitot, meetvursti yms.) Sokeria sisältävät juomat ja mehut Vaalea leipä ja muut vaaleat viljavalmisteet Sokeria sisältävät jogurtit ja viilit Makeat leivonnaiset, makeiset Alkoholi 6 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

7 Sydänlasten vanhempien asenne hammashoitoa kohtaan on kohdallaan, mutta suun omahoitotottumuksissa on parantamisen varaa. TEKSTI ESSI KARIKOSKI KUVAT LEHDEN ARKISTO Hammashoito Sydänlapset ja -aikuiset ry:n kautta kerättiin aineisto Essi Karikosken Tampereen yliopistolle tekemään Pro-gradu -tutkielmaan, jonka tarkoituksena oli kuvata 1 7 -vuotiaiden synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten perheiden suun omahoitotottumuksia ja huoltajien asenteita sekä pelkoja hammashoitoa kohtaan. Tutkimuksen tulosten mukaan suun omahoitotottumukset ovat hyviä, vaikkakaan eivät täysin suositusten mukaisia. Huoltajien asenteet hammashoitoa kohtaan osoittautuivat kuitenkin olevan positiivisia. Miksi sitten huoltajien omahoitotottumusten, asenteiden ja pelkojen tutkiminen on tärkeää, ja mitkä ovat suositusten mukaiset omahoitotottumukset joita noudattamalla voidaan taata hyvä suun terveys? Näihin kysymyksiin saat vastaukset tästä artikkelista. HUOLTAJILLA TÄRKEÄ ROOLI LAPSENSA SUUN TERVEYDEN EDISTÄJINÄ Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten suun terveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää, sillä suun terveys on yhteydessä yleisterveyteen. Sydänlapsen suun terveys tarvitsee erityishuomiota sekä lapselta, huoltajilta että hammashoidon henkilökunnalta, koska synnynnäinen sydänvika voi lisätä hampaiston ongelmien syntymisen riskiä. Hampaistossa esiintyvien ongelmien syntymistä voi edesauttaa esimerkiksi lääkkeistä johtuva suun kuivuus, sokeripitoisen ravinnon nauttiminen ja hampaiston mahdolliset kehityshäiriöt. Sydänvikaisilla lapsilla saattaa esiintyä hampaiden kiilteessä epätasaisuuksia ja värimuutoksia kiille voi myös olla ohuempaa ja näin ollen vaurioitua herkemmin. Sydänvikaisten lasten suu on alttiina erilaisille hampaiston ongelmille, joita voidaan ehkäistä kotona tapahtuvalla tehokkaalla omahoidolla. Huoltajien panos lasten omahoidon toteutumisessa on erittäin merkittävä, sillä huoltajat muun muassa tekevät lasta koskevat päätökset koskien esimerkiksi terveyspalvelujen käyttämistä. Suun terveyteen voidaan vaikuttaa yksinkertaisilla arkipäiväisillä valinnoilla ja tavoilla, mutta nämä valinnat ja tavat saattavat unohtua kaiken muun kiireen ja arjen pyörittämisen keskellä. Lapsen huoltajilla on suuri rooli lastensa suun terveyden edistäjinä, koska huoltajat esimerkiksi siirtävät omia suun omahoitotottumuksia ja asenteita eteenpäin lapselleen. Huoltajien asenteet ja pelot hammashoitoa kohtaan voivat vaikuttaa perheissä vallitseviin suun omahoitotottumuksiin pelko saattaa esimerkiksi olla syy hammashoidossa käymisen välttelylle. Suussa esiintyvän bakteeriston pääsy terveen ihmisen verenkiertoon ei ole vaarallista, mutta sydänvikaisilla nämä bakteerit saattavat aiheuttaa vakavan sairauden, endokardiitin. Endokardiitilla tarkoitetaan bakteerien aiheuttamaa sydänläppien tai sydämen sisäkalvon tulehdusta, jossa bakteerit pesiytyvät sydämen viallisiin rakenteisiin. Suun alueen toimenpiteet, kuten hampaan poisto tai muut invasiiviset (veriset) toimenpiteet voivat olla väylä bakteereiden pääsylle verenkiertoon, joten olisi hyvä jos tällaisilta toimenpiteiltä voitaisiin välttyä. Mikäli suussa on paljon bakteereita, riski niiden pääsyyn verenkiertoon esimerkiksi tulehtuneen ikenen kautta on myös mahdollinen. Huolellisella suun omahoidolla voidaan vähentää suussa esiintyviä bakteereita ja näin ehkäistä niiden pääsyä verenkiertoon. Mikäli invasiivisia toimenpiteitä tarvitaan, olisi syytä keskustella mikrobilääkeprofylaksian tarpeellisuudesta hoitavan lääkärin kanssa. Taulukossa 1 on lista potilasryhmistä, joissa antibioottiprofylaksi on tarpeen. Sydänviasta tulee myös aina mainita hoitavalle hammaslääkärille. MITEN SUUN TERVEYTTÄ SITTEN HOIDETAAN? Kuten aiemmin mainittiin, kotona opitut tavat luovat pohjan lapsen hyville suun omahoitotottumuksille ja asenteille hammashoitoa kohtaan. Hampaiden reikiintyminen on hyvin yleinen hampaiston sairaus, johon vaikuttavat suussa esiintyvien kariesbakteerien SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

8 HAMMASHOITO määrä, nautittu ravinto sekä syljen koostumus ja ominaisuudet. Kariesta aiheuttava bakteeri tarttuu usein lapselle huoltajalta esimerkiksi samaa lusikkaa käytettäessä. Sylkikontaktin välttämisellä ja huolellisella suuhygienialla voidaan minimoida mahdollinen bakteeritartunnan riski. Happohyökkäys syntyy kun kariesbakteerit muodostavat ruoasta saadusta sokerista hampaan pintaa liuottavaa happoa. Jos happohyökkäyksiä on useita päivässä, voi hampaan pinnalle alkaa muodostua karies (reikä). HAMPAITA PUHDISTAMALLA Hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla on hampaiden hoidon perusta. Useiden tutkimusten mukaan fluorihammastahnan käytöllä voidaan tehokkaasti ehkäistä karieksen syntymisiä. Fluorihammastahnan käyttö tulisi aloittaa heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Lapsen hampaat puhdistetaan kolmevuotiaaksi saakka pehmeällä vauvahammasharjalla ja miedolla fluorihammastahnalla, jonka fluoriarvo on 1000ppm. Kolmevuotiaaksi saakka hampaiden harjaus suoritetaan kahdesti päivässä, mutta vain toisella kerralla käytetään fluorihammastahnaa. Yli kolmevuotiaiden hampaat puhdistetaan kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, jonka fluoripitoisuus on 1100ppm. Lapsen ollessa kuuden vuoden ikäinen voidaan käyttöön ottaa aikuisten fluorihammastahna, jonka pitoisuus on 1450ppm. Mahdollisten lisäfluorivalmisteiden käytöstä tulisi keskustella hammashuollon henkilöstön kanssa. Lapsen hampaiston tilanteen mukaan myös hammasvälit olisi syytä puhdistaa hammaslangalla tai -tikulla. Suun omahoitoa voidaan tehostaa suorittamalla hampaiston harjaus sähköhammasharjalla. POTILASRYHMÄT, JOILLE TOIMENPIDETTÄ EDELTÄVÄ ANTIBIOOTTIPROFYLAKSI ON PAIKALLAAN. Proteesiläppäpotilas tai potilas, jolla on käytetty keinomateriaaleja sydänläpän korjausleikkauksessa Aikaisemmin sairastettu endokardiitti Korjaamaton syanoottinen synnynnäinen sydänvika, mukaan lukien palliativiisen suntin tai putkisiirteen (conduit) saaneet potilaat Korjattu synnynnäinen sydänvika, mikäli potilaalle on jäänyt residuaaliefekti, joka sijaitsee keinomateriaalin tai proteesin lähellä Ensimmäisen 6 kuukauden ajan potilaille, joilla on suoritettu synnynnäisen sydänvian vuoksi leikkaus käyttäen keinomateriaaleja, suntteja ja putkisiirteitä (conduit) Potilaille, joille on asetettu suljinlaite leikkauksessa tai katetroinnin yhteydessä Sydämensiirtopotilaat, joille on kehittynyt läppävika Meurman ym. Suomen Lääkärilehti 2008; 63:2792 KSYLITOLIN KÄYTÖLLÄ Ruokailujen jälkeen olisi suositeltavaa nauttia ksylitolivalmisteita kuten esimerkiksi purukumia tai pastilleja. Sopivan määrän ksylitolia saa päivän aikana nautituista kuudesta ksylitolipurukumityynystä tai kahdeksasta ksylitolipastillista. Ksylitoli on luokiteltu sokeriksi, mutta suussa esiintyvät kariesbakteerit eivät pysty käyttämään sitä energianlähteenään, sen sijaan se vähentää syljessä esiintyvien kariesbakteerien määrää. Ksylitolin käyttöä tulisi suosia koko perheessä, jotta kariesbakteerien tartuntariskiä voidaan vähentää. RUOKAILUN SÄÄNNÖLLISYYDELLÄ Hammasterveyttä ajatellen ihanteellinen ateriointimäärä vuorokaudessa on 5 6 kertaa. Sydänviasta johtuen lapsi tarvitsee paljon energiaa ja ruokailuaika saattaa venyä syystä tai toisesta. Ruokailua ei ole syytä rajoittaa hammasterveyden vuoksi, vaan esimerkiksi sokerisia ruokia ja herkkuja voi koettaa korvata sokeroimattomilla vaihtoehdoilla. Sokeristen herkkujen nauttiminen kannattaa Taulukko 1. myös koettaa sijoittaa muiden ruokailujen yhteyksiin. Janojuomana tulisi suosia mehujen ja limujen sijaan vettä. Happamien ruokien nauttimiseen tulisi myös kiinnittää huomiota, koska ne lisäävät hampaiston eroosioriskiä. Eroosiolla tarkoitetaan hampaan pinnan kemiallista liukenemista, jonka seurauksena hampaan kiille ohenee ja saattaa aiheuttaa ikävää vihlomisen tunnetta ja alttiutta reikiintymiselle. Happamien ruokien kuten tuoremehun tai hedelmien nauttiminen kannattaa tämän vuoksi ajoittaa muun ruokailun yhteyteen. Hampaiden harjausta tulisi välttää heti happamien ruokien syömisen jälkeen. SÄÄNNÖLLISELLÄ HAMMASHOIDOSSA KÄYMISELLÄ Säännöllisellä hammashoidossa käymisellä voidaan ehkäistä monia suun alueen ongelmia. Huoltajien hammashoidossa käyminen sekä vähentää heidän omia suun alueen ongelmia että edistää lapsen suun terveyttä. SYNNYNNÄISTÄ SYDÄNVIKAA SAIRASTAVIEN LASTEN HUOLTAJIEN ASENTEET HAMMASHOITOA KOHTAAN Vastaajien asenteet hammashoitoa kohtaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Muuttujat % (n) % (n) % (n) % (n) % (n) Hampaiden terveydestä huolehtiminen on minulle tärkeää 78,3 (108) 21,7 (30) 0 (0) 0 (0) 0 (0) Hampaiden terveys on mielestäni yhteydessä hyvään yleisterveyteen 75,4 (104) 22,5 (31) 2,2 (3) 0 (0) 0 (0) Täysin eri mieltä En koe säännöllistä hammashoidossa käymistä tärkeänä 2,2 (3) 4,3 (6) 5,8 (8) 23,9 (33) 63,8 (88) Ennaltaehkäisevä hammashoito (kuten fluoraukset hampaiden pinnoittaminen ja hampaiden harjausopetus) ei ole tärkeää suun terveyden kannalta Koen että minulla on hyvät suun omahoitotottumukset (esimerkiksi hampaiden harjaus, hammasvälien puhdistaminen, ateriarytmi) 5,1 (7) 1,4 (2) 5,8 (8) 18,8 (26) 68,8 (95) 21,7 (30) 51,4 (71) 10,9 (15) 14,5 (20) 1,4 (2) Taulukko 2. 8 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

9 Huoltajat osoittavat esimerkillään hammashoidossa käymisen olevan normaaleihin rutiineihin kuuluva tapa. Tutkimusten mukaan huoltajan laiminlyödessä hammashoidossa käymisen myös lapsen käyminen hammashoidossa on vähäisempää. Aikuiselle määritetään yksilöllisesti sopiva hammastarkastusväli jolloin suun terveyttä seurataan säännöllisesti, ja mahdollisesti alkavat suun alueen ongelmat havaitaan hyvissä ajoin. Lapsen hammashoito tapahtuu kunkin asuinkunnan terveydenhuollon laatimien ohjeiden mukaisesti. Lapsen hammashoidon käynneillä suoritetaan hampaiston tarkastuksen lisäksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kuten muun muassa fluorauksia, hampaiden pinnoittamisia ja hampaiden harjausopetusta. HUOLTAJILLA POSITIIVISET ASENTEET HAMMASHOITOA KOHTAAN Pro gradu tutkimuksen yhtenä iloa herättävänä tuloksena selvisi, että huoltajilla on kaiken kaikkiaan positiiviset asenteet hammashoitoa kohtaan. Pro gradu tutkimuksen yhtenä iloa herättävänä tuloksena selvisi, että huoltajilla on kaiken kaikkiaan positiiviset asenteet hammashoitoa kohtaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten huoltajien asenteita hammashoitoa kohtaan. Tutkimuksen yhtenä tutkimustehtävänä oli kuvata millaisia asenteita sydänlasten huoltajilla on hammashoitoa kohtaan. Aineisto tähän kerättiin viidellä asenteita mittaavalla kysymyksellä. Kysymykset oli laadittu väittämiksi, joihin vastaaja valitsi parhaiten omaa tuntemustaan kuvaavan vastausvaihtoehdon. Asenteita mittaavat kysymykset laadittiin kirjallisuuteen ja aiempaan tutkimustietoon perustuen. Tutkimuksen tulosten mukaan kaikki huoltajat pitivät hampaiden terveydestä huolehtimista tärkeänä asiana. Reilusti suurin osa koki hampaiden terveydellä ja yleisterveydellä olevan yhteyden. Suurin osa myös koki säännöllisen hammaslääkärillä käymisen, sekä ehkäisevän hammashoidon, kuten fluorauksen, hampaiden pinnoittamisen ja hampaiden harjausopetuksen tärkeänä suun terveyden kannalta. Selkeästi suurin osa huoltajista koki myös omaavansa hyvät suun terveydenhoitotottumukset (taulukko 2). Sydänlasten vanhempien asennetta hammashoitoa kohtaan voidaan siis pitää tutkimuksen mukaan hyvänä, mutta suun omahoitotottumuksissa on parantamisen varaa. Mikäli kaipaat lisätietoa tutkimuksesta niin se löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: fi:uta Suun omahoidon suositukset löytyvät Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettaman työryhmän Käypä Hoito -suosituksesta osoitteesta - d=hoi50078 Hampaista kannattaa pitää hyvää huolta kokemus endokardiitista TEKSTI AKI HUTTUNEN Synnynnäistä sydänvikaa sairastavalle hyvä suuhygienia ja suun terveydestä huolehtiminen on äärettömän tärkeää. Pahimmillaan suun tulehdus voi altistaa potilaan hengenvaaralliselle endokardiitille. Sairastin endokardiitin ollessani 18 -vuotias. Sain bakteerin elimistööni tulehtuneen viisaudenhampaan kautta. Bakteeri pesiytyi aortankeinoläppään ja vuotavaan mitraaliläppään. Oireina oli korkea kuume ja suorituskyvyn nopea heikkeneminen. Olo oli kuin olisi ollut kova flunssa. Kuumeilu jatkui toista viikkoa ja huiteli parhaimmillaan 41 asteen pinnassa. Sain lopulta kuumehorkkakohtauksia joissa kroppa vain tärisi holtittomasti ja hampaat kalisi kuin olisi ollut jääkylmässä avannossa. Sydämenultrassa todettiin kasvustoa sydänläpissä ja verikokeissa selvisi että tulehdusarvot huiteli kymmenkertaisissa lukemissa tavalliseen flunssaan verrattuna. Veriviljelyissä selvisi, että kyseessä oli sitkeä stafylokokki bakteerin kanta, joka oli vastustuskykyinen antibiooteille. Tilanne olisi ollut hoitamattomana hengenvaarallinen. Minut otettiin saman tien osastolle ja aloitettiin yhdistelmäantibiootit suonensisäisesti. Käytännössä suoneen tiputettiin jatkuvasti jonkinlaista antibioottikoktailia. Kesti noin viikon että kuume ja tulehdusarvot saatiin hieman laskemaan. Sydämen lisätutkimuksissa selvisi että endokardiitti oli tuhonnut osittain mitraaliläpän ja se vuoti voimakkaasti. Tämä vaati nopeita toimenpiteitä ja minut leikattiin noin viikko osastolle saapumisesta. Molemmat aortta- sekä mitraaliläppä vaihdettiin mekaanisiin keinoläppiin avosydänleikkauksessa. Leikkaus onnistui hyvin ja toipuminen alkoi nopeasti. Antibiootit alkoivat tehota bakteeriin ja tulehdusarvot laskivat tasaisesti, mutta hitaasti. Vietin sairaalassa yhteensä 10 viikkoa, joista viimeiset kahdeksan suonensisäisten antibioottien takia. Olin niin sanotusti tippatelineen vankina. Siinä meni joulut ja uudetvuodet sairaalan pediltä tv:tä katsellessa. Ei muuten ollut älypuhelimia tai tabletteja vielä siihen aikaan ja somekin koostui 160 merkistä tekstiviestien muodossa. Näin jälkiviisaana kaiken olisi voinut välttää omalla aktiivisella suun terveyden hoidolla ja menemällä saman tien hammaslääkäriin kun viisaudenhammas oireili. Nyttemmin minulta on poistettu kaikki viisaudenhampaat ja huolehdin suunterveydestä harjaamalla ne kahdesti päivässä ja käyttämällä hammaslankaa eikä endokardiitti ole uusiutunut. SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

10 Sopeutumisvalmennuskurssi Heimarissa Aurinkoisen hellepäivän terapiatehtävänä oli hiekkataideteos: Pekkasen perheen taideteos oli nimeltään Äiti-nallen vapaapäivä, eli Arja loikoili hiekalla ja Eeva ja Timppa ihailivat vieressä. Linja-autossa oli tunnelmaa. Bussimatka Helsinkiin yhdistyksen 10-vuotisjuhlaan Kuvassa Kalle, Riinamari, Kaitsu, sylissä Iina, Pia, Eeva, Timppa ja Erja-Leena. Ryhmäkuva ensimmäiseltä alueosastomme järjestämältä sopeutumisvalmennuskurssilta Kyyrönkaidan kurssikeskuksessa. Mukana oli kahdeksan perhettä. Muistoja alueosastoilta Yhdistyksen 40-vuotista taivalta juhlistaaksemme, olemme julkaisseet kuluvan vuoden lehdissä yhdistyksen kannalta merkittävien henkilöiden haastatteluja sekä muisteluja menneiltä vuosikymmeniltä. Tämänkertaisessa muisteluvuorossa ovat yhdistyksen pitkän linjan alueosastoaktiivit; Marja Immonen Lapista, Liisa Kosunen Mikkelistä sekä Lisbeth Hintsala-Sabel Pohjanmaan alueosastosta. TEKSTI KATJA LAINE KUVAT MARJA IMMONEN, LIISA KOSUNEN Marja, Liisa ja Lisbeth ovat kaikki olleet mukana yhdistyksen toiminnassa jo vuosikymmeniä. Kukin heistä on kantanut vastuuta oman alueensa alueosastosta vuorollaan yhdessä muiden alueosastojen toimijoiden kanssa. Jokainen heistä on yhä edelleen toiminnassa mukana tavalla tai toisella. Liisa ja Marja ovat molemmat olleet mukana jo aikanaan perustamassa oman alueensa alueosastoa. Mikkelin alueosasto on yhdistyksen vanhin alueosasto, joka perustettiin varsin pian sen jälkeen kun yhdistys oli perustettu eli jo vuonna 1976, Liisa kertoo. Kontaktihenkilönä, jolloin silloin yhteyshenkilöitä nimitettiin, toimin vuodesta 1978 vuoteen 1992, muistelee Liisa. Myös Lapin alueosasto on yksi vanhimmista alueosastoista Meillä Lapissa alueosasto perustettiin vuonna 1979 ja mukana alueosaston toiminnassa olen ollut sen ensi hetkistä saakka, Marja sanoo Pohjanmaan alueosasto, joka kantoi aluksi nimeä Vasanejdens Hjärtunga, on perustettu vuonna Vuonna 2005 alueosaston nimi muuttui Pohjanmaan/ Österbottenin alueosastoksi, jolloin alueosastoon yhdistettiin Kokkolan seudun alueosasto. Lisbeth onkin tämän hetkisistä alueosastojen yhteyshenkilöistä pisimään pestissä yhä jatkava henkilö yhteyshenkilönä hän on toiminut jo vuodesta YHTEINEN MOTIIVI Kunkin taustalla toimintaan lähtemisessä oli oman sydänlapsen syntymä ja tarve tavata muita samassa tilanteessa olevia. Silloin aikanaan kun Mikkelin ja Lapin alueosastoja perustettiin, toiminnan lähtökohdat olivat hyvin erilaiset mitä tänä päivänä, Liisa ja Marja toteavat kuin yhdestä suusta. Silloin tietoa ei ollut saatavilla likimainkaan samassa suhteessa mitä nykyään ja siksi yhdistyksen merkitys tiedon välittäjänä oli äärettömän tärkeä, he jatkavat. Myös välimatkat olivat pitkiä ja mahdollisuuksia yhteisten kokemusten ja tiedon jakamiselle oli vähän. Tämän johdosta yhdistyksen alueosastoverkosto laajenikin varsin nopeasti ja toimintaa pyrittiin järjestämään niin paljon kuin se suinkin oli mahdollista. Vaikka toimintaan osallistuvia perheitä oli melko vähän, silti tapahtumiin ja tapaamisiin osallistuttiin innolla ja pitkienkin matkojen takaa, Liisa sanoo. Ja sitä tietoa jaettiin aktiivisesti. Niin lääkäreiden kuin vertaisten toimesta, Marja sanoo, ja kertoo muun muassa Leena Tuuterin olleen tuttu näky luennoimassa eri puolilla Suomea järjestetyissä tapahtumissa. Naiset toteavatkin alueosastotoiminnan tuoneen koko perheen elämään paljon hyviä asioita ja kokemuksia. Halu tavata muita, samassa tilanteessa 10 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

11 Korpilahden kurssilla v olevia ihmisiä, tehdä mukavia asioita yhdessä ja jakaa kokemuksia ja tietoa. Siinäpä ne omalla kohdalla tärkeimmät syyt ovat olleet, miksi alueosastotoimintaan on joskus tullut lähdettyä, Lisbeth summaa. Ja ne syyt pitävät minut edelleenkin mukana alueosaston toiminnassa, vaikka oma lapsi onkin jo omillaan elävä aikuinen, hän jatkaa. Myös Marja on samoilla linjoilla. Kokemus siitä, että aluetoiminnalla on ollut merkitystä ja se on auttanut muita jaksamaan, on ollut se suurin palkinto, Marja sanoo. Toisaalta rehellisyyden nimissä ja ehkä hieman itsekkäästikin täytyy todeta, muiden auttaminen on edesauttanut aikoinaan myös omaa perhettä jaksamaan lapsen sairauden kanssa, Marja jatkaa. MONIA MUISTOJA Valtakunnallisiin tapahtumiin lähdettiin usein tilausbussilla. Matkaa odotettiin innolla. Varoja kerättiin erilaisilla tapahtumilla ja myyjäisillä, joiden tuotoilla alueosastojen perheiden osallistumista voitiin tukea. Yhteisiltä bussimatkoilta on vuosien varrelta paljon hauskoja muistoja, Liisa kertoo. Mieleen on jäänyt kun esimerkiksi vuonna -89 Kajaanin Kevättapaamismatkalla bussissa syötiin pienen Ville-pojan 2-vuotis-synttärikakkua. Pitkien ajomatkojen aikana tutustuttiin toisiimme, keskusteltiin sydänlapsen sairaudesta, jaettiin perheiden iloja ja suruja. Pienet sydänenkelit ja heidän perheensä eivät unohdu koskaan! Hitsauduttiin tiiviiksi joukoksi - niin lapset kuin vanhemmat, Liisa jatkaa. Valtakunnallisissa tapahtumissa solmittiin ystävyyssuhteita myöskin eri puolilta Suomea olevien sydänperheiden kanssa. Yhteyttä heihin pidetään yhä edelleen. Myös Marjan ja Lisbethin mieliinpainuvimmat muistot liittyvät erilaisiin alueosaston tapahtumiin sekä alueella järjestettyihin valtakunnallisiin tapahtumiin. On vaikea nostaa yhtä yksittäistä tapahtumaa ylitse muiden ja koska muistoja on kertynyt vuosien varrelta todella paljon. Hyvää mieltä on tullut onnistumisista, olipa kyse sitten tempauksista, tapahtumista tai kursseista, Marja sanoo. Samaa mieltä on myös Lisbeth. Kymmenen vuoden takaa itselle mieliin nousee Vaasassa järjestetty Sova-viikonloppu, joka oli meidän pienelle alueosastolle melkoinen voimainkoitos. Vaikka siihen liittyi paljon työtä, viikonloppu järjestelyineen on jäänyt mieleen onnistuneena tapahtumana, Lisbeth muistelee. TOIMINNAN KULMAKIVET ENNALLAAN Onko yhdistyksen rooli muuttunut kuluneiden vuosikymmenten aikana? Alkuaikoina valtakunnallisia kursseja oli vuosittain vain yksi ja sitten oli kevät- ja syystapaamiset, jotka nykyinen sova-viikonloppu on korvannut. Nyt yhdistyksellä on tarjontaa ilahduttavan paljon ja erilaisille SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET LEHTI 3_2015.indd

12 MUISTOJA ALUEOSASTOILTA SOVA Vaasassa v Rovaniemen kevättapaamisella v kohderyhmille, Liisa sanoo. Vaikka en enää ole vuosikymmeniin ollut aktiivijäsen, niin luen jäsenlehdet ja seuraan mitä yhdistyksessä tapahtuu, Liisa jatkaa ja sanoo, että toiminnan kulmakivet ovat pysyneet hänen mielestään melko lailla ennallaan. Näkisin, että yhdistyksen rooli tiedonvälittäjänä on yhä edelleenkin merkittävä, Marja sanoo. Olipa kyse sitten hoitoon liittyvistä asioista tai ihan vain asiamme tunnetuksi tekeminen kanssaihmisille. Se, että yhdistys on varsin ansiokkaasti ajanut jo neljä vuosikymmentä sydänlasten asiaa niin edunvalvonnallisissa asioissa kuin kuntoutuksellisissa asioissa, ei ole ollenkaan vähäpätöinen asia, Marja jatkaa. Meillä on olemassa jo pitkä historia, jolla voidaan näyttää toteen, että sillä on ollut merkitystä! Se, että yhdistyksen tulee ottaa tätä nykyä huomioon myös ne meidän aikuisiksi kasvaneet sydänlapset entisestään, lisää yhdistyksen painoarvoa ja meidän tulee jatkossakin kantaa heidän hoidostaan huolta. Työsarkaa siis edelleen riittää, Marja muistuttaa. Alueosastojen rooli on mielestäni vielä nykyäänkin nimenomaan vertaiskontaktien ja tapaamismahdollisuuksien luojana lähellä perheitä, kun taas emon roolina on pitää huolta edunvalvonnasta, tiedottamisesta ja kuntoutuksesta, Lisbeth sanoo Gäddan Matias ja Riia-Maria. ALATI MUUTTUVA MAAILMA Yhteiskunta on muuttunut, ihmisten elämäntavat ja -asenteet ovat muuttuneet ja maailma missä elämme, on muuttunut. Se vaikuttaa kaikkeen, Liisa toteaa. Ennen ei ollut nettejä, sähköpostiryhmiä tai Facebookia. Tietoa ei saanut oikeastaan muualta kuin yhdistyksen tapaamisista. Ihmisillä oli ehkä enemmän aikaa ja myös tarvetta tavata muita ihmisiä kasvokkain, hän jatkaa. Lisbeth on samoilla linjoilla. Voi olla, että enää nykyään ei tarvita samassa määrin henkilökohtaisia tapaamisia mitä ennen. Mutta toisaalta me ihmiset olemme myös kovin erilaisia. Toiset saavat kaiken tarvitsemansa irti virtuaalikontakteista, mutta toisille henkilökohtaiset tapaamiset sopii paremmin. Itse kuulun heihin, Lisbeth toteaa. Minkälaisia neuvoja antaisitte sitten nykyisille alueiden toimintaryhmille ja alueaktiiveille? Nykyään monet alueosastoista kipuilevat tapahtumien kanssa ja ehkä ihan turhaankin, Marja sanoo. Kärsitään huonoa omatuntoa kun ennätetään järjestämään tapahtumia harvakseltaan ja mikä pahinta, sitten turhaudutaan kun osallistujia on vähän tai tapahtumia perutaan. Itse olen sitä mieltä, että jos tapahtumaan on tulossa vaikka vain muutamia perheitä, se kannattaa järjestää. Pienelle alueosastolle on ihan riittävää se, että tuetaan niitä perheitä, jotka sitä tukea tarvitsee ja osallistuu toimintaan. Sataprosenttista peittoa on ihan turha yrittää tavoitella. Ne osallistuvat, jotka toimintaa haluavat ja kokevat sen tärkeäksi. Kannustankin alueosastojen aktiiveja sinnikkäästi vain järjestämään mahdollisuuksia toisten tapaamisiin perheille jää sitten vain itselle osallistumisen haaste, Marja toteaa topakasti. Toisaalta kannattaa miettiä ja hyödyntää muita ihmisiä ja tekijöitä toiminnassa. Kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse tai alusta saakka. Yhteistyötahoja kannattaa siis aktiivisesti etsiä ja kulkea tuntosarvet ylhäällä, Marja muistuttaa. Pohjanmaan alueosasto on käytännössä yhdistyksen ainoa kaksikielinen alueosasto, joka osaltaan luo haastetta toiminnan järjestämisessä pienen jäsenmäärän ja pitkien välimatkojen lisäksi, Lisbeth sanoo. Silti suurin haaste on saada ihmiset liikkeelle ja osallistumaan tapahtumiin. Vaikka kieltämättä monesti tuntuu, ettei maksa vaivaa yrittää järjestää tapahtumia, niin silti kannustan alueiden aktiiveja pitämään toimintaa yllä vaikka vain pienimuotoisesti. On tärkeää, että perheillä on mahdollisuus soittaa tai olla yhteyksissä silloin kun siltä tuntuu. Ja osallistua toimintaan, vaikka sitä olisikin sitten vähemmän, Lisbeth toteaa lopuksi. 12 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

13 Sydänhoitajat AEPC-kongressissa Prahassa Me osallistujat Mia Lähdetkorpi, Hanna Mäkelä ja Paula Juvonen Kongressin yhteydessä oli lasten taidenäyttely aiheesta Sydän ja sydänsairaudet sekä hyväntekeväisyystilaisuus, jolla tuettiin sydänlasten perheiden majoitusta näiden ollessa hoidossa Prahan yliopistollisessa sairaalassa. Iloksemme pääsimme osallistumaan Prahassa pidettyyn jokavuotiseen eurooppalaiseen lasten ja synnynnäisten sydänvikojen kardiologiseen kongressiin. Tämä AEPC (Association for European Paediatric and Congenital Cardiology) kongressi järjestettiin tänä vuonna jo 49. kerran. Osallistuja kongressiin oli tullut yhteensä reilu tuhat kaikilta viideltä mantereelta. Kongressin ohjelma oli erittäin monipuolinen ja sitä täydensi runsas määrä posteriesityksiä, hoitotyön esityksiäkin oli ilahduttavasti kymmenkunta. Viime vuonna Helsingissä aloitetun ja tarpeelliseksi havaitun tavan mukaisesti kongressiin sisältyi oma osio hoitotyöntekijöille. Me kaikki kolme Lastenklinikan sydänosaston sairaanhoitajaa keskityimmekin kahden päivän ajan tiiviisti näihin hoitajille erittäin antoisiin luentoihin. Luennoilla keskeisinä aiheina oli perheen ja itse lapsipotilaan tukeminen eri ikäkausina ja sairauden eri vaiheissa. Punaisena lankana eri esityksissä oli kokonaisvaltainen näkemys lapsesta ja koko perheestä, jotka molemmat nähtiin yksilöinä yksilöllisessä tilanteessa. Selkeänä viestinä oli potilaan ja hänen perheensä tukeminen niin, että nämä pystyisivät yhä vahvemmin huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja elämään sairaudesta huolimatta omaa yksilöllistä arkeaan. Erityisellä mielenkiinnolla kuuntelimme nuoruuteen ja transitioon nuoren siirtymiseen lastensairaanhoidosta aikuispuolelle liittyviä luentoja. Nämä molemmat on myös meillä Lastenklinikalla nostettu keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Luennot vahvistivat näkemystämme näistä tärkeinä vaiheina, joihin meidän tulee panostaa niin yhteen kuuluvina kuin erillisinäkin asioina. Esityksissä kannustettiin tarjoamaan monipuolisesti tietoa, tukea ja ohjausta pitkin matkaa sekä hyödyntämään eri tapoja ja kanavia, mihin asiaan itsekin olemme heränneet. Vaikutuksen teki myös monipuolinen sessiokokonaisuus lapsen sydänsiirrosta ja tukipumppuhoidosta. Tässä kokonaisuudessa tuotiin videonauhoituksena hienosti esiin myös potilaan näkökulmaa koko hoitopolun varrelta. Session toiset esitykset puolestaan kertoivat samaa tarinaa sairaalan näkökulmasta; millaisia valmisteluja ja valmiuksia sydänsiirto sekä tukipumppuhoito vaativat onnistuakseen. Näissäkin esityksissä nousi jälleen esiin potilaalle ja hänen perheelle tarjottu monipuolinen tieto, tuki ja ohjaus koko matkan varrella. Kaikkiaan kokous oli erittäin innostava ja ammatillisesti voimaannuttava jättäen mieleen toiveen siitä, että tällaisia hoitopuolen kongresseja olisi enemmänkin on antoisaa kuulla muiden näkemyksiä ja toimintatapoja, vaikka välillä herääkin kateus toisten resursseista ja saavutuksista. Haluammekin kiittää Sydänlasten ja -aikuisten yhdistystä saamastamme tuesta tämän vuotisen AEPC-kongressin osallistumismaksuihin. Sairaanhoitajat Hanna Mäkelä, Mia Lähdetkorpi ja Paula Juvonen Lastenklinikka, HUS SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

14 rin TarinaSydänlasten selviytymisistä Tarinakirja Sydänlasten selviytymisistä i- a Sydänlapset ja -aikuiset ry julkaisi kymmenen vuotta sitten Sydänlasten tarinakirjan, johon oli koottu erilaisia sydänlasten ja heidän perheidensä tarinoita elämän makuisia tarinoita selviytymisestä ja sopeutumisesta, mutta tarinoita myös menetyksestä ja kaipauksesta. Yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi julkaisemme tämän vuoden jäsenlehdissä muutamien lasten tarinoihin jatkoa. Tällä kertaa saamme kuulla, mitä Meerille kuuluu tänään. TEKSTI JA KUVAT MEERI JA NINA MATILAINEN Jatkokertomus HLHS-tyttö Meerin tarinaan Meeri on 15-vuotias nuori neiti, joka on juuri aloittanut 9. luokan Tampereen Kaarilan koulussa. Hän harrastaa bloggausta ja valokuvausta, pitää shoppailusta ja sisustamisesta. Meeri on siis kuin kuka tahansa nuori, mutta sillä poikkeuksella, että hänellä on puolikas sydän HLHS. ALKUTAIVAL Meerillä on siis yksikammioinen sydän, josta puuttuu vasen kammio. Hän syntyi 23. heinäkuuta vuonna 2000 sunnuntai-päivänä Tampereella ja kaikki näytti aluksi olevan ihan hienosti. Äitinä kuitenkin ihmettelin hoitajille, miksei Meeri ollenkaan itke, kuten muiden äitien vauvat ja miksei hän jaksa syödä vaan ainoastaan nukkuu. Hoitajat selittivät, että se johtuisi siitä, että Meeri on niin pieni kun syntyi neljä viikkoa etuajassa. Keskiviikko-päivänä Meerin ollessa kolmen päivän ikäinen, selvisi kuitenkin todellinen syy. Kotiinlähtötarkastuksen tehnyt lääkäri kuunteli Meerin sydänääniä onneksi tarkasti ja totesi, ettei kaikki ole kuten pitäisi. Jo kahden tunnin kuluttua kotiinlähtötarkastuksesta Meeri olikin ambulanssissa matkalla kohti Helsinkiä ja Lastenklinikkaa. Helsingistä saimme sitten tiedon, mikä Meerillä on HLHS (Hypoplastic Left Heart 14 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

15 Syndrome). Meeri oli tuolloin sen verran heikossa kunnossa, että lääkärit tarkkailivat hänen vointiaan kahden vuorokauden ajan ja pohtivat, onko hän ylipäätään leikkauskelpoinen eli onko hänellä minkäänlaisia edellytyksiä selviytyä vaikeista leikkauksista. HLHS kun edellyttää vähintään kolme vaativaa avosydänleikkausta. Onneksi leikkauksiin kuitenkin päätettiin ryhtyä, koska muussa tapauksessa tämä tarina olisi päättynyt paljon surullisemmin. Nyt Meerillä on takana neljä avosydänleikkausta ja useita katetrointeja. Ensimmäinen avosydänleikkaus Meerille tehtiin viiden päivän ikäisenä, seuraava kuukauden ikäisenä, kolmas noin vuoden ikäisenä ja viimeisin eli TCPC-leikkaus 2,5 vuoden iässä. Lisäksi Meerille on tehty useamman kerran sydämen katetrointeja, joissa on pallolaajentamalla korjattu vasemman keuhkovaltimon ahtaumia. Meerin ensimmäisinä elinvuosina usein tuntui, että elämä on pelkkää lääkkeiden antamista, infektioiden välttämistä, kontrolleissa käymistä ja painonnousun seuraamista. Aika kuitenkin kului, Meerin vointi parani, kontrollivälit pitenivät ja lääkemäärät vähenivät. Sydänviasta tuli osa arkea, ja se väistämättä edelleenkin jossain määrin ohjailee niin Meerin kuin koko perheen elämää sydänvian ehdoilla mennään ja hyvin on toistaiseksi pärjätty! Nykyään Meeri käy TAYSissa sydänkontrollissa 6 kk väliajoin ja huolehtii itse päivittäin lääkkeiden ottamisesta. PÄIVÄKODISTA KOULUTIELLE Kolmevuotiaana toivuttuaan kunnolla TCPC-leikkauksesta Meeri aloitti perhepäivähoidossa, jossa oli hänen lisäkseen kolme muuta lasta. Tämä oli sopivin vaihtoehto, jotta saatiin minimoitua infektioriskit. Perhepäivähoidosta Meeri siirtyi kahdentoista lapsen pienryhmäpäiväkotiin ja myöhemmin sitten viisivuotiaana ihan tavalliseen päiväkotiin. Meeri on aina ollut kovin touhukas ja avulias neiti, ja jo päiväkodissa hän auttoi tätejä hoitamaan muita lapsia. Päiväkodissa Meeri oli ns. kahden lapsen paikalla, ja hänelle tehtiin säännöllisesti hoitosuunnitelmat. Esikoulun jälkeen Meeri aloitti alakoulun normaaliin tapaan muiden ikätovereidensa kanssa. Erona oli vain se, että Meeri kulki koulumatkat ensimmäisen kuuden kouluvuoden aikana taksilla. Koululiikuntaan hän on aina osallistunut oman jaksamisensa mukaan. Hiihto ja luistelu eivät ole Meerille sopivia lajeja, koska ne aiheuttavat voimakkaita jalkasärkyjä. Erityisesti Meeri on aina pitänyt pyöräilystä, ja kävellä hän jaksaa hyvin melko pitkiäkin matkoja. Alakoulussa Meerillä oli lupa käyttää rappujen sijaan hissiä, ja pakkasella hänellä oli lupa jäädä välitunneilla sisätiloihin. Nyt Meeri käy siis jo yläkoulun yhdeksättä luokkaa, ja kulkee koulumatkat linja-autolla. Yläkoulussa koulupäivät ovat jo selvästi pidemmät, läksyjä on melkoisesti ja koulureppu usein painaa paljon, joten energia tahtoo mennä kokonaan koulunkäyntiin eikä harrastuksille kodin ulkopuolella riitä aikaa tai voimia. Olemme siksi pyrkineet löytämään Meerille sellaista mielenkiintoista tekemistä, jota hän voi harrastaa kotona. Meeri saikin juuri uuden järjestelmäkameran ja pitää erityisesti valokuvaamisesta ja kirjoittaa myös omaa blogia. Näitä hän jaksaa ja pystyy harrastamaan kotoa käsin. SAIRAALA-KÄYNNIT Koska Meeri on joutunut olemaan pitkiä aikoja sairaalassa, on hän kovin tottunut sairaalakävijä. Meeri edelleen menee mielellään sairaalaan, ja hänen toiveenaan on myös joskus itse työskennellä sairaalassa. Meerin ensimmäisinä elinvuosina usein tuntui, että elämä on pelkkää lääkkeiden antamista, infektioiden välttämistä, kontrolleissa käymistä ja painonnousun seuraamista. Me vanhemmat toki olimme aina mukana sairaala-reissuilla, mutta Meeri on ihan vauvasta asti yöpynyt aina ilman meitä sairaalassa. Se on ollut meidän tapa jaksaa sairaala-aika, näin me vanhemmatkin olemme saaneet kunnon yöunet ja jaksaneet taas olla Meerin tukena päiväsaikaan. Myös sairaalan henkilökunta tuli näin Meerille tutuksi ja turvalliseksi tukiverkostoksi. Monta kertaa kun aamulla menimme K4-osastolle, oli Meerin huone tyhjä, ja neiti löytyi hoitajien kahvihuoneesta aamukahvilta. Yksi asia sairaalassa pelotti Meeriä kovasti sairaalapellet! Meeri pelkäsi pellejä niin kovasti, että hänen huoneensa oveen kiinnitettiin lappu Pellet eivät saa tulla Meerin huoneeseen! aina sairaalapellejen kierroksen ajaksi. Pellet kyllä hienosti kunnioittivat tuota toivetta, ja Meeri sai olla rauhassa. TCPC-leikkauksen jälkeen Meeri joutui olemaan sairaalassa yli kahden kuukauden ajan, ja tuona aikana sairaalan käytävät tulivat Meerille tutuksi kun rattailla kiertelimme aikamme kuluksi sairaalan käytäviä. Ja kun mummut tulivat häntä katsomaan, Meeri ohjaili heitä tottuneesti rattaista käsin antamalla käsimerkkejä, että mihin suuntaan ja millekin käytävälle milloinkin tuli kääntyä. Toki Meeri on näiden vuosien aikana käynyt tavallisten kontrollikäyntien lisäksi myös useita kertoja fysioterapiassa, ravitsemusterapeutilla, kuntoutusohjaajalla jne. Vuosi sitten hänellä todettiin myös vasemman äänihuulen halvaus, ja sen johdosta Meeri on nyt käynyt puheterapiassa. Tuo äänihuulen halvaus todennäköisesti johtuu useista sydänoperaatioista, ja on Meerillä ilmeisesti jo ollut hyvin pitkään vaikkemme me edes ole asiaan itse mitään huomiota kiinnittäneet. Meeri käy myös säännöllisesti fysioterapiassa ja hänellä on oma ohjattu kuntosaliohjelma, jotta hän voi pitää huolta lihaskunnostaan oman jaksamisensa mukaisesti. Kuntosalilla käyminen on selvästi tehnyt hyvää Meerin jaksamiselle. ULKOMAANMATKAT Ensimmäinen ulkomaanmatkan teimme Meerin kanssa kun hän oli neljä, matkustimme tuolloin Kreikkaan. Meitä vanhempia toki vähän jännitti etukäteen, miten matka Meerin kanssa tulee onnistumaan. Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Matka sujui hyvin, lentomatkalla ei ollut mitään ongelmia, ja Meeri pärjäsi myös kuumassa ilmastossa hienosti kun joi ja söi riittävästi ja nukkui päiväunet ilmastoidussa hotellihuoneessa. Lääkärien suosituksesta Meeri ei edelleenkään saa lentää yli 4 tunnin SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

16 JATKOKERTOMUS HLHS-TYTTÖ MEERIN TARINAAN lentomatkoja, ja siksi meidän ulkomaanmatkamme ovat suuntautuneet Keski-Eurooppaan. Tokihan sydänvika kannattaa huomioida matkoja varattaessa ja suunniteltaessa, mutta tärkeintä on Meerin kohdalla ollut aina juoda riittävästi, syödä säännöllisesti ja huolehtia riittävästä levosta. KONFIRMAATIO Koska Meeri on tänä vuonna täyttänyt 15 vuotta, kuului kuluneen talven ja tämän kesän ohjelmaan tietysti rippikoulu. Meeri valitsi kahden viikon pituisen kaupunkirippikoulun, johon hän osallistui heti koulujen päätyttyä kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana Pispalan seurakunnassa. Kaupunkirippikoulussa käydään siis päiväsaikaan arkipäivisin klo 9 15 välillä, yöt ja viikonloppu vietetään kotona. Konfirmaatiopäivä oli sunnuntaina, ja tuota päivää oli juhlistamassa 100 vierasta sukulaisia ja ystäviä. Päivä oli merkittävä, ja halusimme juhlistaa sitä kunnolla, koska aikanaan Meerin kastetilaisuus oli pienimuotoinen tilaisuus Helsingissä lastenklinikan teho-osastolla tuntia ennen Meerin ensimmäistä sydänleikkausta. VIIMEISIN VIERAILU LASTENKLINIKALLA Meerille tehtiin tämän kuluneen vuoden alkupuolella Tampereella magneettitutkimus, jossa vahvistui epäilys siitä, että vasemmassa keuhkovaltimossa on ahtautta. Tästä syystä Meeri oli heinäkuun alkupuolella sydämen katetrointitutkimuksessa Lastenklinikalla. Keuhkovaltimossa oli ahtauma ja se pallolaajennettiin katetroinnin yhteydessä. Lastenklinikka on Meerille kovin tuttu paikka, ja hän edelleen menee sinne mielellään ja reippaana. KESÄN KOHOKOHTA Kuluneeseen kesään on mahtunut paljon kaikenlaista kuten esim. rippileiri, 15-vuotissynttärit ja vierailu Lastenklinikalla. Kesän ehdoton kohokohta Meerille oli kuitenkin pohjoismainen sydännuorten leiri Tanskassa! Meeri haki ja hänet valittiin kymmenen muun suomalaisnuoren tapaan tuolle leirille. Reissu toki jännitti etukäteen kovasti, vaikka Meeri onkin luonteeltaan todella reipas ja iloinen tyttö, joka rohkeasti kohtaa uusia haasteita. Jännityksen selättäminen kuitenkin kannatti, sillä Tanskassa Meeri sai paljon uusia ja hyviä sydänystäviä. Lisäksi leirillä oli runsas ja monipuolinen ohjelma, joten nuoret pääsivät näkemään ja kokemaan paljon uusia ja hienoja asioita ja elämyksiä. Suuri kiitos kaikille leirille osallistuneille sekä leirin vetäjille! Todella hienoa, että tällainen mahdollisuus oli olemassa! TULEVAISUUS Tulevaisuuden suunnitelmat Meerillä on vielä avoinna, eikä hän vielä ole päättänyt mihin kouluun hän aikoo ensi kevään yhteishaussa hakea. Me vanhempina toivomme, että hän löytää itselleen mieluisen, mielekkään ja motivoivan työn, jota hän jaksaa sydänvikansa ehdoilla tehdä. Olemmekin olleet yhteydessä TAYSin kuntoutusohjaajaan ja olemme saaneet häneltä paljon apuja ja vinkkejä. On ollut hienoa todeta, että mahdollisuuksia ja eri vaihtoehtoja on tarjolla paljon sydänviasta huolimatta! Meerin ajatuksia Olen aina tiennyt, että minulla on sydänvika enkä jaksa niin kuin muut kaverit. Mutta oikeastaan vasta viimeisen vuoden aikana olen alkanut tarkemmin miettimään, että mitä se sydänvika oikein tarkoittaa. Onhan tämä tosi epäreilua etten voi harrastaa mitä haluaisin tai olla kavereiden kanssa niin paljon kuin haluaisin kun en vaan yksinkertaisesti jaksa. Joskus olen miettinyt, että olisi kiva yhden päivän ajan päästä kokeilemaan, miltä tuntuisi olla ihan terve. Se voisi olla aika ihmeellinen kokemus kun en hengästyisikään niin nopeasti tai vaan jaksaisinkin juosta niin pitkälle kuin ikinä haluaisin. Sydännuorten leiri Tanskassa oli tosi mahtava kokemus, ja oli hieno huomata, että onhan meitä sydänvikaisia aika paljon! Kiitokset myös minun puolesta Suomen leadereille (Ninalle ja Ollille) sekä kaikille leiriläisille ikimuistoisesta leiristä! Itse asiassa olen ylpeä sydänviastani, ja pyrin reippaasti tekemään niitä asioita, joita jaksan ja pystyn. Arpi rinnassa on minun mitalini ja muistutus siitä mistä olen selvinnyt. Nyt yritän miettiä, mihin kouluun hakisin yläkoulun jälkeen. Ja vähän kaikki myös jännittää, että miten jaksan opiskella tai sitten myöhemmin tehdä töitä. Mutta toisaalta, olenhan tähänkin asti pärjännyt. Yritän nauttia elämästä ja olla suotta murehtimatta murehtia kannattaa vasta sitten kun on oikeasti jotain murehdittavaa. 16 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

17 Leppoisa Sova Huhmarissa TEKSTI HEIDI RAJAMÄKI KUVAT HEIDI RAJAMÄKI JA KATJA LAINE Vuosittain järjestettävä yhdistyksen valtakunnallinen sopeutumisvalmennusviikonloppu, tuttavallisemmin SOVA, sai tänä vuonna näyttämökseen Pohjois-Karjalassa sijaitsevan lomakeskus Huhmarin. Luonnon helmassa ja mökkimajoituksella järjestetty tapahtuma oli kaikkinensa hyvin onnistunut. Viikonloppu alkoi perinteisellä toisiin osallistujiin tutustumisella ja sydänvikoihin liittyvien kokemusten vaihtamisella. Aikuisten yrittäessä esitellä perheensä, lapset purkivat energiaansa. Innokkuutta ei ainakaan lapsilta puuttunut! Olikin hyvä päästä ulos ja nauttimaan Höytiäisen maisemista risteilemällä M/S Tuulalla. Ystävällinen laivan kapteeni kertoi ahkerasti näkemistämme paikoista. Sää ei ollut paras mahdollinen risteilylle, mutta ainakin sade taukosi ja tunnelma oli lämmin. Pienimmät osallistujat väsähtivät tässä vaiheessa, joten iltapala oli tarpeen ennen mökkeihin siirtymistä. LUENTOJA JA VILKASTA KESKUSTELUA Hyvin nukutun yön ja maittavan aamiaisen jälkeen oli aika aloittaa Sova-viikonlopun varsinainen ohjelma. Sydänlasten vanhemmat ja sydänaikuiset paneutuivat aamupäivällä vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja voimavaroihin varhaiskasvatuksen perheohjaaja ja lastentarhaopettaja Auli Ahtosen johdolla. Aulin luennon siivittäminä keskustelua jatkettiin paneelin muodossa aiheena sydänvika arjessa. Jos aamupäivästä ei jäänyt muuta käteen, niin ainakin meidän vanhempien tulee arvostaa ja hoitaa itseämme, sillä vanhempien hyvin vointi auttaa lastakin voimaan hyvin. Erikoislääkäri Mari Ylinen saapui lounaan jälkeen kertomaan rytmihäiriöistä ja niiden hoidosta. Mielenkiintoinen aihe herätti kuulijoissa monta kysymystä ja keskustelu oli vilkasta. Synnynnäisen sydänvian vuoksi leikattujen myöhäisseuranta tutkimusta tekevä LL, tutkija Alireza Raissadati tuli kertomaan tutkimuksen tuloksista. Leikattujen sydänlasten eliniän odotukset SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

18 RETKEILYÄ JA VIDEOITA Sunnuntaina aamu valkeni kauniina. Heti aamiaisen jälkeen kaikki yli kolmevuotiaat lähtivät hoitajien kanssa läheiselle Saarilan kotieläinpihalle. Saarilassa lapset tapasivat muun muassa, lampaita, aaseja, lehmiä, alpakoita ja marsuja. Hauskan retken aikana nautittiin kesäpäivän kunniaksi jäätelöt. Lasten lähdettyä retkelleen, aikuiset kokoontuivat jälleen auditorioon. Opettaja Maria Heinikoski kertoi sydänlasten kouluun ja päivähoitoon liittyvistä asioista. On huojentavaa kuulla, että harva tos kaikille luennoitsijoille. Erityisesti palautteissa kiiteltiin sydänaikuisten osallistumista Sovaan. Heidän tapaamisesta pienten ja vähän isompienkin sydänlasten vanhemmat saivat toivoa. Myös sydänaikuiset viihtyivät viikonlopussa ja saivat vanhempien tavoin paljon ajateltavaa ja uusia näkökulmia. Toivottavasti sydännuoret ja -aikuiset innostuvat tulemaan jatkossakin Sova-viikonloppuun. Otamme opiksi palautteesta, joka on arvokasta Sova-viikonloppujen kehittämiseksi. Viikonloppu on melko lyhyt aika käsitellä tärkeää sydänasiaa ja aina aika tuntuu loppuvan kesken. Katsotaan millaista ohjelmaa ensi vuodeksi saamme järjestettyä, sillä palautteissa oli paljon toiveita luentojen aiheiksi ja muun ohjelman sisällöksi. Sovan lisäksi palautteiden aiheita voidaan käsitellä tulevissa lehdissämme. Kiitos annetuista ideoista! Tahdomme erikseen kiittää K-Market Nuotta Polvijärven kauppias Kai-Heikki Pennasta ja useita tavarantoimittajia, jotka mahdollistivat kotimatkapussukat kaikille Sovaan osallistuneille. Lopuksi iso kiitos onnistuneesta viikonlopusta kuuluu kaikille osallistuneille, Huhmarin väelle ja erityisesti Pohjois-Karjalan alueosaston vapaaehtoisille. Sova-viikonloppua ei olisi voitu järjestää ilman vapaaehtoisia. Teette arvokasta työtä! ovat selvästi paremmat kuin vuosikymmeniä sitten. Seuraavassa lehdessämme kerrotaan tutkimuksesta tarkemmin. PUUHASTELUA PAJOISSA Sillä välin kun aikuiset kuuntelivat luentoja, pääsivät lapset leikkimään toistensa kanssa. Pohjois-Karjalan alueosasto oli järjestänyt lapsille kolme pajatyöskentelypistettä. Piirakkapajassa jokainen sai tehdä oman karjalanpiirakan iltapalaksi, kädentaitopajassa maalattiin kangaskassit muistoksi ja kotiin vietäväksi ja sirkuskoulussa harjoiteltiin erilaisia sirkustemppuja! Isommat lapset pääsivät myös kokeilemaan minigolfia ja frisbeegolfia, kun vauvat ja ihan pienimmät leikkivät hoitajiensa kanssa. Ennen päivällistä monet perheet kävivät rentoutumassa ja leikkimässä Huhmarin kylpylän altaissa. Illalla Joensuun Laulurinteellä ihmiset kerääntyivät Nightwishin suurkonserttiin, mutta Huhmarissa sydänlapset pääsivät jammailemaan Pippuri soikoon-lastenorkesterin letkeissä tahdeissa. Musiikki innosti kuulijat tanssimaan, laulamaan ja soittamaan. Sydänaikuiset eivät tiedä mistä jäivät paitsi, kun olivat konsertin ajan rantasaunan lämmössä jakamassa päivän luentojen herättämiä ajatuksia ja viilentymässä raikkaassa järvivedessä. sydänlapsi tarvitsee henkilökohtaista opetussuunnitelmaa vaan he pärjäävät usein koulussa yhtä hyvin kuin ikätoverinsa. Toki koulun ajalle osuvat operaatiot voivat hetkellisesti sekoittaa koulun käyntiä. Sydänlasten vanhempien kokemukset esimerkiksi koulukyydin järjestymisestä vaihtelivat suuresti. Näyttää siis olevan kuntakohtaista miten hyvin sydänlapselle saa koulukyydin, vaikka siihen olisi lääkärin suositus. Antoisa viikonloppu kruunattiin katsomalla keväällä ilmestynyt yhdistyksen Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella teettämän lyhytelokuvan Amanda ja Tomi sekä Anna Antsalon käsikirjoittaman, ohjaaman ja kuvaaman aikaa käsittelevän lyhytelokuvan Aikakylä, jossa kerrotaan rinnakkain Le Loclen kylästä, jossa rakennetaan aikaa ja pienestä sydänlapsesta, jonka aika ei ole vielä alkanut. KOKONAISUUTENA HYVÄ VIIKONLOPPU Viikonloppuun osallistuneiden palautteet olivat pääosin hyviä. Lastenhoito järjestyi jälleen erinomaisesti, mistä kiitämme Joensuun 4H-yhdistyksen lastenhoitajia ja Pohjois-Karjalan Ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita. Myös vanhempien luennot saivat paljon kiitosta, joten vielä kerran kii- SYDÄMELLINEN KIITOS! Sydänlapset ja -aikuiset ry sekä Pohjois-Karjalan alueosasto kiittävät kaikkia yhteistyökumppaneja onnistuneen viikonlopun mahdollistamisesta! Houkutus Joensuu Vakuutusyhtiö Pohjantähti Lastenkeskus, Helsinki OP-Joensuu Ecobeauty Joensuu Karkkikuja Joensuu K-Market Aittaranta Joensuu K-Market Nuotta Polvijärvi Fysikaalinen hoitolaitos Fysiodag Tieto Healthcare and Wellfare Sokos Hotel Kimmel Mursumamman Citymarket Pilkko Autoasi Kärripojat Würth Vilmankämmen Joensuun 4H-yhdistyksen lastenhoitajat Pohjois-Karjalan Ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat 18 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

19 Auto kurvasi melkein itsestään Pandan tehtaanmyymälään pikkuevästä hakemaan. Synjalaisena sovailemassa Yhdistyksen Sova-viikonloppua on pidetty perinteisesti vain sydänlasten perheille suunnattuna tapahtumana. Jo useamman vuoden ajan paikanpäälle on yritetty houkutella mukaan myös sydännuoria ja -aikuisia melko laihoin tuloksin. Tänä vuonna yritys viimein palkittiin, sillä tällä kertaa paikan päälle tuli peräti kymmenkunta Synjalaista. TEKSTI KRISTA MANNERMETSÄ KUVAT KATJA JA KRISTA MANNERMETSÄ Matkan aikana kävimme Himoksen huipulla. Me sydänsiskot, Krista ja Katja, lähdimme perjantaiaamuna kuuden maissa Turusta ajelemaan kohti Joensuuta. Katjalla kun ei ole ajokorttia, minulla oli ajourakka edessä. Uudemmat autot ovat siitä vekkuleita, että kun niissä tyyliin jokin pieni pölyhiukkanen sojottaa väärään suuntaan, on heti aihetta vilkutella varotusvaloja kuskille, jotta saa ainakin sinusrytmin sekaisin. Eihän me oltu edes Tampereella, kun moottorivalo syttyi. No onneksi syynä oli vain jokin yliherkkä anturi ja matka jatkui. Pysähdyimme matkan varrella vähän siellä sun täällä taukoilemaan ja tankkaamaan. Sainkin muutama vuosi sitten ikuiset traumat, kun Synjan tapaamisen kotimatkalla bensa loppui kesken matkan. Vahingosta viisastuneena pidin tästä erityistä huolta. Pandan tehtaanmyymälää ei ollut reittiin ohjelmoitu, mutta sisäinen navigaattori kuitenkin sinne vain ajoi ja olikin hyvä ostaa vähän bensaa ihmiskoneeseenkin. Pääsimme siskopowerilla perille ja viikonloppu saatiin käyntiin. HYVÄSSÄ SEURASSA AIKA RIENTÄÄ Meitä oli kahdessa isossa huvilassa ja tunnelma oli vähän kuin Synjan tapaamisella. Osa synjalaisista oli tuttuja ennestään, mutta vielä tuli niitä uusiakin tuttavia, mikä on aina kiva. Iltaa vietettiin huviloilla, yhteismajoitus oli todella mukava ja onnistui hyvin. Suurin osa Sovan luennoista oli sellaisia, että niissä oli erittäin mielenkiintoista ja hyvää informaatiota myös meille. Päivähoitoon liittyvän luennon aikaan meillä oli omassa tilassa keskustelu sydänvian vaikutuksista ja sydänvikaisena olemisesta. Keskustelua olisi voitu jatkaa pidempäänkin. Lauantai-illasta ohjelmassa oli saunomista rantasaunalla, ja olihan siinä se rantakin talviturkin heittoa varten. Kylmää oli niin ilma kuin vesikin, mutta pakko sinne oli muutaman muun urhean tavoin tunkea, vaikka tuntui, että sydän pysähtyy. Sunnuntai ja kotiinlähtö koitti jälleen liian pian. Aina tuntuu, että juuri kun päästään kunnolla käyntiin, onkin kotiinlähdön aika. Onneksi saimme lisää girlpoweria kotimatkaksi ja meitä oli kaksi kuskia kotiin päin kurvaillessa. ELÄVIÄ ESIMERKKEJÄ Koko viikonlopun ajan eri yhteyksissä oli kiva huomata. miten pienet sydänlapset katsoivat meitä ja melkein pystyi lukemaan, mitä niissä pienissä päissä liikkui. Vanhemmatkin tästä puhuivat miten niin lasten kuin vanhempien on hyvä nähdä niitä sydänlapsia, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi ja ovat ihan ihmisiä, tekevät normaaleja asioita ja pitävät hauskaa. Oli oikeastaan aika liikuttavaa kuulla monen vanhemman itku kurkussa sanovan miten yksi viikonlopun kokokohdista oli se, että pystyi juttelemaan aikuisiksi kasvaneiden sydänlasten kanssa ja ylipäätään näkemään sydänaikuisia. Onhan se selvää, kun miettii taaksepäin, kuinka monen meidänkin vanhemmille on sanottu neuvolassa, että hyvä jos kouluun menee tai ripiltä pääsee. Se on karua, eikä kuitenkaan läheskään kaikkien kohdalla pidä paikkaansa. Elämä ei ole ollut aina helppoa ja monet raskaat sekä vaikeat kokemukset ovat jättäneet fyysisten arpien lisäksi henkisiä arpia, joiden työstämiseen menee varmaan tietyssä mielessä koko elämä. Toisilla sydänvika on enemmän läsnä kuin toisilla ja vioista riippuen hoidot, ennusteet ja arkielämä ovat hyvinkin erilaisia. Kuitenkin kaikkien elämä on yhtä arvokasta ja kun sydänvika on syntymästä lähtien ollut, on se kasvanut mukana osaksi omaa itseään. Sitä ei voi valita toisin ja jos näin 27-vuotiaana asiaa mietin, en usko, että haluaisinkaan. Sydänvika on ottanut paljon, mutta on se myös antanut vielä enemmän. Tämä viikonloppu oli esimerkki siitä! SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

20 Yksitoista sydänperhettä nautti heinäkuussa runsaasta ohjelmasta elämysleirillä Piispalan nuorisokeskuksessa Kannonkoskella. Sydänperheiden elämysleiri tarjosi seikkailuja Kannonkoskella TEKSTI JA KUVAT STIINA KIIVERI KIIPEILYÄ KÄTKÖILYÄ RANTALEIKKEJÄ YSTÄVIÄ Elämysleirillä sai tehdä itselleen vuolukivestä korun sahaamalla ja hiomalla. Moni leiriläinen päätyi tekemään sydänkorun. Kannonkosken kauniissa järvimaisemissa sijaitseva nuorisokeskus Piispala on suuri leirikeskus, joka pystyy tarjoamaan monipuolisia aktiviteetteja. Niistä sydänperheet saivat ammentaa heinäkuussa viiden päivän aikana paljon elämyksiä. Piispalan leirikeskus on laajuudestaan huolimatta varsin kodikas. Vanhat punaiset puurakennukset ja luonto saavat leirin tuntumaan leiriltä. Sydänperheet yöpyivät mökkimajoituksessa, ja mökeistä singahdeltiin syömään ja aktiviteetteihin aktiviteettien perään. Jäähallissa pääsi kokeilemaan curlingia. Ensin lämpimästi päälle, kypärät päähän ja toiseen kengänpohjaan kiinnitettiin joku läpyskä. Sitten päästiin liu uttamaan kiveä ja harjailemaankin. Samaan päivään mahtui vielä keilausta, koruntekoa ja maastoseikkailua, jossa perheet kiersivät kauniissa kangasmaastossa rastilta toiselle. Rasteilla tasapainoiltiin ja ratkottiin pulmia. Jos ensimmäisenä päivänä metsässä joku sanoi sen ääneen: Ulkopuolinen ei millään uskoisi, että nämä ovat sydänlapsia. Sydänlapset ja sisarukset kirmasivat metsässä vauhdikkaina. Tämä lienee elämysleirin koko ajatuskin: Tarjota sydänlapsille ja heidän perheilleen elämyksiä ja samalla vahvistusta sille, että myös sydänlapsi voi ja hänen pitääkin osallistua monenlaiseen tekemiseen. Sydänlapsella voi olla yksilöllisiä rajoituksia ja huomioitavia asioita, mutta turhaa varomista pitää välttää. OMIEN RAJOJEN KOKEILUA Leirillä sydänlapset ja tietysti samalla sisarukset ja vanhemmat saivat kokeilla rajojaan muun muassa kiipeilemällä pienkerrostalon korkuista kiipeilyseinää pitkin. Valjaat olivat tietysti varmistelemassa kiipelijöiden menoa. Kun omat lapseni kiipeilivät kymmenen metrin korkeudessa, täytyy sanoa, että suurinta hetkessä taisi olla minun eli äidin huolien ja pelkojen voittaminen. Olinpa rohkea! (Itse kiipesin seinämää valjaissa melkein metrin korkeudelle. Se oli minun saavutukseni. Mutta elämysleirillä ei ollutkaan kyse kilpailemisesta vaan itsensä voittamisesta.) Aktiivilomaan kuului myös kiipeilyä sivuttain eli boulderointia sisäkiipeilyradalla, jousiammuntaa, pallopelejä kuplahallissa ja uintia Piispan uimahallissa. Frisbee-golf, stunt-rata, geokätköily ja melonta inkkarika- nooteilla kuljettivat nauttimaan myös ympäröivästä kauniista luonnosta järven rannalla. LEIKKIKAVEREITA JA VERTAISTUKEA Elämysleiriläiset saivat nauttia auringonpaisteesta eli heinäkuun puoliväliin osui varsin sateettomat viisi päivää. Luonnonhiekkarannalla lapset innostuivat rantaleikeistäkin ja mikä tärkeintä, sydänlapset tapasivat toisia sydänlapsia ja heidän sisaruksiaan. Ystävyyttä oli ilmassa. Elämysleirillä ei ollut luentoja eikä ryhmätöitä, mutta seikkailujen keskellä ja iltanuotioilla moni vanhempi kävi keskusteluja vertaistuen merkeissä. Keskusteluihin kannustivat myös kurssin vetäjä Riku Kurttila vaimonsa Outin kanssa. Mukana Kurttilan perheestä olivat myös pojat, jotka omalta osaltaan auttoivat eri-ikäiset lapset mukaan mukavaan leiritoimintaan. Elämysleiri oli elämys, jossa sai kokea monenlaista yhdessä oman perheen ja muiden sydänperheiden kanssa. Itse arvostin sitäkin, että sain tehdä asioita yhdessä perheeni kanssa ajattelematta ruoanlaittoa ja siivousta. Uskon, että muutkin sydänperheet saivat leiriltä paitsi elämyksiä ja ystävyyksiä myös voimavaroja talven arjen varalle. 20 SYDÄNLAPSET JA -AIKUISET

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO

SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Esitteitä 2008:8 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2602-8 (PDF) Tämä esite on saatavilla verkosivuiltamme useilla kielillä. Sitä voi kopioida ja jakaa vapaasti. SUUN JA HAMPAIDEN HOITO Voit itse pitää huolta

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto

Suunterveys Johdattelua aiheeseen. Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Suunterveys Johdattelua aiheeseen Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitto Hampaiden reikiintyminen on merkittävä kansanterveysongelma, joka käy kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksittäisille kansalaisille

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Energiaa iltapäivään

Energiaa iltapäivään Energiaa iltapäivään Herkullisia välipaloja koululaisille 1 Energiaa iltapa iva a n.indd 1 2.5.2006 07:46:37 Herkullisia välipaloja koululaisille Välipalat kuuluvat oleellisena osana lapsen päivään. Lapsi

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä ystävällisesti

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?

- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot