SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali"

Transkriptio

1 Leena Pekonen ja Riikka Väisänen SYDÄMEN ASIALLA Ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Huhtikuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Leena Pekonen Riikka Väisänen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Nimeke Sydämen asialla Ohjausmateriaali sydänterveyden edistämiseen sydänystävällisen ravinnon ja terveysliikunnan keinoin Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä ohjausmateriaali Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan. Ohjausmateriaalin tavoitteena on edistää sydänterveyttä sydänystävällisen ravinnon ja liikunnan avulla. Ohjausmateriaali on suunnattu kaikille, ikään ja sukupuoleen katsomatta. Käytimme opinnäytetyön menetelmänä tuotekehittelyä, jonka vaiheiden mukaan etenimme ohjausmateriaalin tekemisessä. Tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa teimme ohjausmateriaalin raakaversion, jota olimme suunnitelleet yhteistyössä Saimaan sydänpiiri ry:n toiminnanjohtajan kanssa. Raakaversion arviointimenetelmänä käytimme kyselyä. Kyselystä saatujen kehittämisideoiden pohjalta kehitimme ohjausmateriaalin viimeistellyn version. Viimeistelty ohjausmateriaali on kalvoilla, ja lisäksi se on tallennettu CD-ROM-muotoon. Ohjausmateriaalia voidaan käyttää Saimaan sydänpiirin työntekijöiden antaman ohjauksen runkona. Ohjausmateriaali on suunniteltu ryhmäohjaukseen, mutta se soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut ja silti se on yhtä toimiva. Jatkokehittämisehdotuksena meillä on ohjausmateriaalin hyödyntäminen ryhmäohjauksessa siten, että koottaisi ryhmä, mikä kokoontuisi esimerkiksi kerran kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. Ryhmältä otettaisi ensimmäisellä tapaamiskerralla erilaisia mittauksia, esimerkiksi verenpaine, kolesteroliarvot ja paino. Lisäksi tapaamiskerroilla käytäisi läpi, ohjausmateriaaliamme hyödyntäen, kuinka sydänterveyttä voidaan edistää ruokavalion ja liikunnan avulla. Viimeisellä tapaamiskerralla ryhmältä otettaisi samat mittaukset kuin ensimmäisellä kerralla ja verrattaisi tuloksia keskenään. Näin pystyttäisi tutkimaan, saadaanko ohjausmateriaalin avulla tuloksia käytännössä. Lisäksi meillä on kehittämisehdotuksena ohjausmateriaalimme laajentaminen käsittelemään muita sydänterveyteen vaikuttavia elämäntapoja, kuten tupakointia ja alkoholin käyttöä. Asiasanat (avainsanat) sydänterveys, sydänterveyden edistäminen, sydänystävällinen ravinto, terveysliikunta, ryhmäohjaus, ohjausmateriaali, tuotekehittely Sivumäärä Kieli URN 36 s. + liitteet 11 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Tarja Turtiainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Saimaan sydänpiiri ry:n toiminnanjohtaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Leena Pekonen Riikka Väisänen Degree programme and option Degree programme in Nursing Name of the bachelor's thesis Heartbeat The guidebook to advance the health of heart with heartfriendly food and healthexercise Abstract The aim of this diploma work was to make a guidebook for the Saimaan sydänpiiri ry of Savonlinna (a local society of the Finnish Heart Association). The goal of the guidebook was to give an information on the health of heart and how to advance it. The guidebook was directed to the clients of the Saimaan sydänpiiri ry. The method of our work was the research and development process and we proceeded using the phases of the method. At the beginning of the research and development process, we made the first version of the guidebook. We made co-operation with the managing director of the Saimaan sydänpiiri ry of Savonlinna. We used a questionnaire to evaluate our first version of the guidebook. The improved version, transparencies and CD-ROM-form, were made on the basis of the feedback. The guidebook can be used in guidance among Saimaan sydänpiiri ry workers. The guidebook is planned to be used in group guiding but it can also be used in personal guiding. It is not always necessary to go through the whole guidebook, but it is easy to pick out the most suitable pages to match each guidance situation. As an idea for further prosessing we suggest to use the guidebook in group guidance. We gather a group which would meet e.g. once a month during three months period. We would measure different values for example blood pressure, cholesterol values and weight. In every group meeting we could go through how to provide the health of heart by eating heartfriendly food and doing exercise using the advice of the guidebook. During the last group meeting we would measure the same values as we took at the first meeting and we could compare those values. This way it would be possible to study the results of using the guidebook. We have also an idea to make a guidebook which deals with other manners of living, e.g. smoking and drinking. Subject headings, (keywords) health of heart, advance the health of heart, heartfriendly food, healthexercise, group guidance, guidebook, research and development process Pages Language URN 36 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Tarja Turtiainen Bachelor s thesis assigned by The managing director of the Saimaan sydänpiiri ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SYDÄNTERVEYDEN EDISTÄMINEN SYDÄNYSTÄVÄLLINEN RAVINTO Ravitsemussuositukset Sydänystävällisen ravitsemuksen perusteet Ruokavaliomallit käytännön tueksi Energian tarve Rasvat Kuidut Sokeri Suola TERVEYSLIIKUNTA RYHMÄOHJAUS OHJAUSMATERIAALI KEHITTÄMISTEHTÄVÄ OHJAUSMATERIAALIN KEHITTÄMINEN Tuotekehitys kehittämistyön jäsentäjänä Kehittämisprosessi Ideavaihe Luonnosteluvaihe Testaus ja kysely luonnosteluvaiheen apuna Kyselyn tulokset kehittämisvaiheen runkona Tuotteen viimeistely POHDINTA Opinnäytetyöntekoprosessi Jatkokehittämisehdotukset LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys ja näistä johtuva kuolleisuus on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmenien aikana huomattavasti elämäntapojen parantumisen myötä. Vaikka sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt, niin siitä huolimatta joka toinen suomalainen kuolee niihin aivan turhaan. (Koskenvuo 2003, 40.) Teoriassa olisi mahdollista poistaa kokonaan sydän- ja verisuonitaudit väestöstä kiinnittämällä huomiota elämäntapoihin. Elämäntapoja parantamalla pystytään edistämään sydänterveyttä. Haasteena on vain saada ihmiset ymmärtämään sydänterveyden edistämisen merkitys käytännössä. (Sydänliitto 2005.) Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Sydänpiirin työntekijöillä on ollut tarvetta tämänkaltaiselle materiaalille ohjaustilanteissa. Ohjausmateriaalissa käsittelemme opinnäytetyömme tilaajan toivomuksesta sydänystävällistä ravintoa ja terveysliikuntaa. Ohjausmateriaali on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksissa, mutta se soveltuu myös yksilöohjaukseen. Se on suunnattu kaikenikäisille henkilöille. Ohjausmateriaalia ei tarvitse välttämättä aina käydä läpi kokonaan, vaan siitä on helppo poimia kulloiseenkin ohjaustilanteeseen sopivat sivut ja silti se on yhtä toimiva. Opinnäytetyömme menetelmänä on tuotekehittely, jonka vaiheiden mukaan etenimme ohjausmateriaalin tekemisessä. Jokisen (2001, 9) mukaan tuotekehityksellä ymmärretään toiminta, jonka tarkoituksena on kehittää uusi tai paranneltu tuote. Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi, joka käsittää ongelman tai kehittämistarpeen havaitsemisen, tuotekehitysprosessin käynnistämiseen tarvittavien tietojen selvittämisen, varsinaisen tuotteen luonnostelun ja kehittelyn sekä viimeistellyn tuotteen varsinaisen valmistamisen. Käytimme opinnäytetyömme arviointimenetelmänä kyselyä, josta saadun palautteen avulla viimeistelimme ohjausmateriaalin. Ohjausmateriaali on sekä kalvoilla että CD-ROM-muotoon tallennettuna, jolloin se on helposti päivitettävissä.

6 2 SYDÄNTERVEYDEN EDISTÄMINEN 2 Sydänterveyttä on se, että ihminen ei ole sairastunut sydän- ja verisuonitauteihin. Ihmisten sydänterveys on pitkälti riippuvainen heidän omasta terveyskäyttäytymisestään. Silti noin puolet väestöstämme kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. (Kuopion yliopisto 2005.) Suomalaisten sydänterveys on kuitenkin siitä huolimatta kehittynyt myönteisesti viimeisten 30 vuoden aikana (Kansanterveyslaitos 2006). Myönteistä kehitystä selittävät väestön elintavoissa tapahtuneet muutokset, kuten esimerkiksi ruokatottumuksissa. Terveyden edistäminen on yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilan parantamista (Ewless 1995, 19). Terveys voi heikentyä muun muassa arjen olosuhteiden, elintapojen ja ihmisen omien valintojen perusteella. Terveyteen vaikuttaa esimerkiksi ihmisen arkiympäristö. Myös elämänhallintataidot, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat terveyteen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006.) Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa (Fuentes 2003) selviää, että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy tulisi aloittaa jo lapsuudessa ja sitä tulisi jatkaa läpi elämän. Tähän kuuluu terveellisten ruokatottumusten edistäminen, lihavuuden ja poikkeavien rasva-arvojen välttäminen sekä verenpaineen pitäminen normaalilla tasolla. (Fuentes 2003, ) Elintapamuutoksia on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun taudin alkuoireet ilmestyvät. Terveellisillä elämäntavoilla voi hyvin ansaita lisää elinvuosia itselleen. (Kuopion yliopisto 2005.) Terveelliset elintavat, kuten sydänystävällinen ravinto ja terveysliikunta, ovatkin sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyn ja hoidon perusta (Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2002, 3). 3 SYDÄNYSTÄVÄLLINEN RAVINTO Ravinnossa merkittävimmät muutokset tähän mennessä ovat olleet kovan rasvan tuntuva kulutuksen pienentyminen ja tuoreiden hedelmien sekä kasviksien käytön lisääntyminen ruokavaliossa (Kuopion yliopisto 2005). Lisäksi suolan saanti on vähentynyt (Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2002, 3). Aivan viime vuosina myönteinen kehitys on jonkin verran hidastunut ruokatottumusten ja terveyden alueella. Ravitsemussuosituksilla tahdotaan edistää ja tukea ravitsemuksen sekä terveyden myönteistä

7 3 kehitystä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 4.) Myönteinen kehitys jatkuu kuitenkin vain siinä tapauksessa, että ruokatottumukset paranevat entisestään, eivätkä vain jää tälle nykyiselle tasolle (Kansanterveyslaitos 2006). 3.1 Ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin (Aro ym. 2005, 54). Ravitsemussuositukset kertovat ravitsemuksen kehittämistavoitteet. Jokaisella valtiolla on omat ravitsemussuosituksensa. Tämä johtuu siitä, että jokaisella valtiolla on hieman erilaiset ravitsemukselliset ja terveydelliset ongelmakohdat. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 88.) Ravitsemussuositukset ovat laadittu terveille ja kohtalaisesti liikkuville ihmisille. Lisäksi ne sopivat hyvin esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 7.) Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa korostetaan ensisijaisesti ruokavalion kokonaisuutta. Yksittäinen elintarvike ei yksin selvästi heikennä tai paranna ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Muita keskeisiä tavoitteita suomalaisten ravitsemuksen parantamiseksi ja hyvän terveyden ylläpitämiseksi ovat esimerkiksi tasapainoinen ja riittävä ravintoaineiden saanti. Myös energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen on tärkeää. Lisäksi tavoitteena on kuitupitoisten hiilihydraattien saannin lisääminen ja sokerin sekä suolan eli natriumin saannin vähentäminen. Tavoitteena on myös kovan rasvan saannin vähentäminen ja osittainen korvaaminen pehmeillä rasvoilla. Tavoitteeksi on asetettu myös alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. (Aro ym. 2005, 55.) 3.2 Sydänystävällisen ravitsemuksen perusteet Sydänterveyttä edistävä sydänystävällinen ravinto kootaan ravitsemussuositusten mallin mukaan (Sosiaali- ja terveysministeriö 1998, 15). Sydänystävällinen ravinto on kaikenikäisille suositeltavaa monipuolista ravintoa. Se on vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasvisvoittoista, mutta se ei sisällä pelkästään kasviksia. (Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä 2004, )

8 4 Monipuoliseen ruokavalioon päästään käyttämällä päivittäin vaihtelevasti erilaisia ruoka-aineita. Näin saadaan riittävästi kaikkia välttämättömiä ravintoaineita. Käytännössä riittää, että ravinto muutaman viikon aikavälillä sisältää keskimäärin riittävästi kaikkia tarpeellisia ravintoaineita. Monipuolinen ruokavalio voidaan koota monin eri tavoin. Se voidaan esimerkiksi valmistaa kokonaan itse suoraan raaka-aineista tai voidaan käyttää puolivalmisteita tai valmisruokia. Ruoka-aineet voivat olla joko halpoja tai kalliita laadun siitä kärsimättä. (Kylliäinen & Lintunen 1996, ) Hyvän ruokavalion energiasisältö ja suojaravintoainepitoisuus ovat keskenään tasapainossa. Paljon tai yksipuolisesti energiaa sisältäviä ruoka-aineita kannattaa välttää. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi ravintorasvat, sokeri ja vaaleat vehnäjauhot sekä näitä runsaasti sisältävät valmisteet. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 91.) Ruokaa tulee lisäksi syödä kohtuudella. Tällä tarkoitetaan sitä, että syöty ruokamäärä vastaa kulutusta. Liiallinen energiansaanti johtaa lihomiseen. (Aro ym. 2005, 56.) Ruoan nautittavuus on yhtä tärkeä osa ravitsemuksessa kuin monipuolisuuskin (Aro ym. 2005, 58). Ravitsemuksellisesti laadukkainkaan ruoka ei täytä tehtäväänsä, jos sitä ei tee mieli syödä. Ruoan laatuun vaikuttavat esimerkiksi ruoan haju, maku, rakenne, muoto, koko ja lämpötila sekä värit. Maistuva ruoka on nautinto ja tuottaa mielihyvää. On tärkeää, että ruokailun tuomasta mielihyvästä voi nauttia ilman pelkoja, epäilyjä tai syyllisyydentuntoja. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 92.) Hyvässä ruokavaliossa arki- ja juhlaruoka erotetaan toisistaan. Juhlapäivinä saa syödä myös normaaliin ruokavalioon kuulumattomia herkkuja. Usein toistuvat, arkiset valinnat vaikuttavat ruokavalion kokonaisuuteen. (Aro ym. 2005, 58; Niemi 2006, 132.) Lisäksi myös kiireetön ruokailu antaa tilaisuuden nauttia ruoasta ja ruokaseurasta (Aro ym. 2005, 58). Terveellinen ruokavalio perustuu säännölliseen ateriarytmiin. Säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään lähes yhtä monta kertaa ja samoihin aikoihin. Säännöllinen ateriarytmi ehkäisee jatkuvaa napostelua ja auttaa painonhallinnassa. Säännöllisen ateriarytmin avulla myös energiansaanti saadaan helpommin pidettyä sopivana ja tasaisena. Suosituksena on, että aterioita syötäisiin noin kolmen tai neljän tunnin välein. Käytännössä tämä tarkoittaa neljästä kuuteen ateriaa päivässä. (Niemi 2006, ; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 39.)

9 3.3 Ruokavaliomallit käytännön tueksi 5 Käytännön tueksi sydänystävällisen ruokavalion havainnollistamiseen ja koostamiseen sopivat erilaiset ruokavaliomallit. Tällaisia ruokavaliomalleja ovat esimerkiksi ruokaympyrä, ruokakolmio ja lautasmalli. Ne sopivat eri käyttötarkoituksiin ja täydentävät toisiaan ohjauksessa. (Aro ym. 2005, 58.) Ruokaympyrässä ruoka-aineet on ryhmitelty kuuteen erikokoiseen lokeroon. Ravintosisällöltään samanlaiset elintarvikkeet ovat ryhmitelty samoihin lokeroihin. Lokeroiden koko kuvaa eri elintarvikeryhmien keskinäistä suhdetta ruokavaliossa. Ruokaympyrän avulla kuvataan ruokavalion monipuolisuutta ja vaihtelevuutta. Siinä on lisäksi kuvattu peruselintarvikkeiden ohella ruokia sellaisina kuin kuluttaja ostaa ne kaupasta. Ruokaympyrässä on esimerkiksi puolivalmisteita ja eineksiä, joista voidaan rakentaa ateriakokonaisuuksia tai joita voidaan käyttää apuna ateriaa koostettaessa. Täysipainoisen aterian saa, kun syö päivittäin jotain jokaisesta lohkosta ja vaihtelee ruokaaineita. (Aro ym. 2005, 58.) KUVA 1. Ruokaympyrä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2006) Ruokakolmio on jaettu neljään tasoon. Ruokakolmion kanta kuvaa ruokavalion perustaa. Siinä ovat viljatuotteet ja peruna, joista viljavalmisteita on hyvä syödä jokaisella aterialla. Kolmion toisella tasolla ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, joita tulisi syödä päivittäin runsaasti. Huippua kohti edetessä tulevat liha- ja maitotuotteet, joita käytetään kohtuullisesti ja valiten rasvattomia sekä vähärasvaisia vaihtoehtoja. Kolmion huipulla ovat runsaasti energiaa mutta vain vähän suojaravintoaineita sisältävät tuot-

10 teet, kuten esimerkiksi rasvat, virvoitusjuomat ja makeiset, joita käytetään vain vähän. (Aro ym. 2005, 58.) 6 KUVA 2. Ruokakolmio (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2006) Lautasmallista on apua oikeanlaisen aterian koostamisessa. Ruokalautasesta puolet täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla tai lämpimällä kasvislisäkkeellä. Neljännes on varattu perunalle, riisille tai pastalle ja loppu neljännes kala-, liha- tai munaruoalle. Ruokajuomaksi sopii rasvaton tai vähärasvainen maito, piimä tai vesi. Lisäksi ateriaan kuuluu energian tarpeen mukaan yksi tai kaksi palaa leipää, jonka päälle sipaisu pehmeää rasvaa. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian. (Aro ym. 2005, 59; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 35.) KUVA 3. Lautasmalli (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2006)

11 3.4 Energian tarve 7 Aikuisen energian tarve on se määrä energiaa, joka pitää kehon painon, koostumuksen ja fyysisen aktiivisuuden hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Aikuisena energian saannin tulisi olla kulutukseen nähden tasapainossa normaalipainon ja terveyden ylläpitämiseksi. Yksilöiden energian tarpeesta ei kuitenkaan voida antaa tarkkoja suosituksia, sillä perusaineenvaihdunnassa ja kehon koostumuksessa sekä fyysisessä aktiivisuudessa on yksilöiden välillä suuria eroja. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 10.) Tarvetta alempi energian saanti johtaa aikuisella muun muassa laihtumiseen pitkällä aikavälillä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 10). Kulutukseen nähden liiallinen energian saanti ja vähäinen fyysinen aktiivisuus johtaa taas lihomiseen (Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2002, 8). Energian saannin ja kulutuksen välinen epätasapaino onkin suomalaisten ravitsemuksen suurimpia ongelmia, mikä näkyy myös lihavuuden jatkuvana yleistymisenä. Lihavuudella tarkoitetaan yleisesti kehon rasvakudoksen liian suurta määrää. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 9; Iivanainen ym. 2006, 54.) Ihminen tarvitsee energiaa perusaineenvaihduntaan ja ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon sekä fyysiseen aktiivisuuteen. Suurin osa energian kulutuksesta, aikuisilla noin prosenttia, kuluu perusaineenvaihduntaan. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan välttämättömien elintoimintojen tarvitsemaa energiaa levossa. Tällaisia välttämättömiä elintoimintoja ovat esimerkiksi sydämen ja verenkiertoelimistön toiminta, hengittäminen sekä lämmönsäätely. Perusaineenvaihdunnan suuruuteen vaikuttaa eniten rasvattoman kudoksen määrä eli lihasmassa, mutta myös esimerkiksi ikä, sukupuoli, perintötekijät, hormonit ja fyysinen kunto vaikuttavat siihen. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 10; Niemi 2006, 9.) Ruokailun jälkeen kehon energiankulutus lisääntyy muutamaksi tunniksi. Tätä prosessia kutsutaan ruoan aiheuttamaksi lämmöntuotoksi. Ruoan aiheuttaman lämmöntuoton osuus energian kulutuksesta on noin 10 prosenttia. Fyysinen aktiivisuuden aiheuttama energian kulutus käsittää kaiken fyysisen toiminnan arkitoimista liikuntaan. Liikunnan osuus on noin prosenttia energian kulutuksesta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 10; Niemi 2006, 9.)

12 3.5 Rasvat 8 Rasvat jaetaan rakenteensa perusteella tyydyttyneisiin ja transrasvahappoihin sekä kertatyydyttymättömiin ja monityydyttymättömiin rasvahappoihin. Tyydyttyneet ja transrasvat luokitellaan yleisesti koviksi rasvoiksi, sillä ne ovat huoneenlämmössä kiinteitä. Kerta- ja monityydyttymättömiä rasvoja kutsutaan taas pehmeiksi rasvoiksi, sillä ne ovat huoneenlämmössä nestemäisessä muodossa. (Niemi 2006, 32 33, 35; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 14.) Runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät esimerkiksi rypsiöljy ja oliiviöljy. Monityydyttymättömiä rasvahappoja on taas paljon esimerkiksi rasvaisissa kaloissa, margariineissa ja erilaisissa kasviöljyissä, kuten auringonkukka-, soija-, rypsi- ja pellavaöljyissä. (Niemi 2006, 32.) Kerta- ja monityydyttymättömistä rasvoista saadaan elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Elimistö ei pysty tuottamaan niitä itse, sen vuoksi niitä on saatava ravinnosta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 15.) Tyydyttyneitä ja transrasvahappoja saadaan esimerkiksi lihavalmisteista, voista ja maitotuotteista (Niemi 2006, 32). Elimistömme tuottaa itse tarvittavan määrän kolesterolia. Muuta kolesterolilisää emme tarvitsisi eikä ravinnon kolesterolimäärän pitäisi ylittää ainakaan 300 mg päivässä. Kolesterolia on pelkästään eläinkunnan ruoka-aineissa. Suomalaiset saavat ravinnon kolesterolia erityisesti maksasta, kananmunasta ja rasvaisista eläinkunnan tuotteista. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 30.) Rasvan laatu vaikuttaa merkittävimmin veren kolesterolipitoisuuteen. Tyydyttyneet ja transrasvahapot sekä kolesteroli kohottavat veren LDL (low density lipoprotein)- kolesterolipitoisuutta, mikä on sydän- ja verisuonitautien merkittävä riskitekijä. Kertaja monityydyttymättömät rasvahapot puolestaan alentavat veren kokonais- ja LDLkolesterolipitoisuutta. (Iivanainen ym. 2006, 55.) LDL-kolesteroli kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin, jolloin verisuonet ahtautuvat. Sen vuoksi LDLkolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, etenkin sepelvaltimotautiin. HDL (high density lipoprotein)-kolesteroli taas kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämistä poistettavaksi maksaan. HDL-kolesteroli on siis niin sanottu hyvä kolesteroli, joka ehkäisee sydän- ja verisuonitautien syntyä. (Niemi 2006, 36; Iivanainen ym. 2006, 55.)

13 9 Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen saantia tulisi vähentää, ja kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta kulutuksessa olisi syytä lisätä. Lisäksi rasvan kokonaiskulutusta tulee vähentää nykyisestään. (Aro ym. 2005, 61; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 14.) Suositeltava rasvan määrä ruokavaliossa on 30 prosenttia energiasta. Naisen päivittäinen rasva-annos olisi siten noin 60 grammaa ja miehen noin 80 grammaa. (Niemi 2006, 39.) Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen osuuden tulisi olla alle 10 prosenttia päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Suomalaiset saavat edelleen liikaa tyydyttyneitä ja transrasvahappoja ravinnostaan, noin 14 prosenttia kokonaisenergiansaannista. Kertatyydyttymättömien rasvahappojen suositeltava osuus on noin prosenttia kokonaisenergiansaannista. Monityydyttymättömien rasvahappojen osuudeksi taas suositellaan 5 10 prosenttia kokonaisenergiansaannista. (Niemi 2006, 33; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 14, 16.) Finravinto 2002-tutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisen aikuisväestön ruokavaliota, selvisi muun muassa ruokavalion rasvan määrä. Miesten ruokavalio sisälsi noin 90 grammaa rasvaa ja naisten noin 60 grammaa rasvaa vuorokaudessa. Rasva-annoksen määrä on melko hyvä, mutta huomiota onkin kiinnitettävä rasvan laatuun. Rasvasta suurin osa saatiin liharuoista, ravintorasvoista ja maitotuotteista, jotka olivatkin keskeisimmät tyydyttyneen rasvan lähteet. Kasvirasvalevitteet olivat merkittävin tyydyttymättömien rasvahappojen lähde. (Männistö ym. 2003, 5, 84.) Käytännössä suomalaiset saavat energiastaan suuremman kuin suosituksen mukaisen osan rasvoina. Rasvojen kokonaismäärää voidaan vähentää valitsemalla piilorasvaa sisältävistä elintarvikkeista mahdollisimman vähärasvaisia vaihtoehtoja. (Männistö ym. 2003, 87.) Piilorasva on siis rasvaa, jota saamme usein tietämättämme elintarvikkeiden mukana. Tavallisesti piilorasvasta suurin osa on kovaa rasvaa. Piilorasvaa paljon sisältäviä elintarvikkeita ovat esimerkiksi maitovalmisteet, lihavalmisteet ja leivonnaiset. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 32; Niemi 2006, ) Näkyvän rasvan määrän voi arvioida helposti, esimerkiksi leivälle voi sipaista rasvaa vain ohuelti tai paksumman kerroksen. Myös piilorasvan määrän voi tarkistaa helposti useiden elintarvikkeiden pakkausselosteesta. Tarkistamalla pakkausselosteet huolellisesti löytää kevyet ja vähärasvaiset sekä terveelliset elintarvikkeet. Rasvan laadun

14 10 parantaminen onnistuu pienillä valinnoilla. Elintarvikkeet vaihdetaan vähärasvaisempiin vaihtoehtoihin ja suositaan ruoanvalmistuksessa pehmeitä rasvoja, erityisesti rypsiöljyä. Lisäksi tulisi välttää rasvaisia ruoanvalmistusmenetelmiä, kuten paistamista. (Niemi 2006, 34.) 3.6 Kuidut Suomalaisten ravintokuidun saannin suositus on noin grammaa päivässä. Käytännössä saamme kuitenkin aivan liian vähän ravintokuitua, vain keskimäärin 20 grammaa päivässä, siksi sen saantia tulisi lisätä. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 24; Niemi 2006, 23.) Kuidun saannin lisäämiseksi suomalaisten tulisi kasvattaa ruis- ja sekaleipien, puurojen ja kasvisten sekä hedelmien käyttöä (Männistö ym. 2003, 85). Kuitua on vain kasvikunnan tuotteissa. Kuitu voi olla vesiliukoista eli geeliytyvää tai veteen liukenematonta eli geeliytymätöntä. Käytännössä samoissa ruoka-aineissa on kuitenkin sekä liukenemattomia että liukenevia kuituja. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 23; Niemi 2006, 23.) Kuiduista saadaan runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja (Sydänliitto 2006). Liukenevat kuidut, kuten pektiini, kasvikumit ja kauran glukaani, muodostavat hyytelömäisen seoksen eli geelin nesteen kanssa. Liukenevat kuidut vaikuttavat glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Kuidut hidastavat mahalaukun tyhjenemistä ja tasaavat siten aterian jälkeistä verensokerin nousua ja insuliinivastetta. Kuidut alentavat lisäksi veren kokonais- ja LDL-kolesterolin määrää vähentämällä suolessa sappihappojen ja kolesterolin imeytymistä sekä auttamalla niiden poistumista ulosteen mukana. Liukenevaa kuitua saa, kun valitsee kaura- ja ruistuotteita, marjoja ja hedelmiä, herneitä, linssejä sekä papuja. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 23; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 18.) Liukenemattomilla kuiduilla, kuten kasvien selluloosalla ja ligniinillä, on erityisesti vaikutusta vatsan toimintaan. Ne lisäävät ulosteen massaa, pehmentävät sen rakennetta ja lisäävät massan kulkeutumisnopeutta suolistossa. Toisin sanoen liukenemattomat kuidut edistävät suoliston terveyttä. Liukenemattomia kuituja on esimerkiksi täysjyväviljoissa, leseissä ja kasvien siemenissä. (Kylliäinen & Lintunen 1996, 23; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 18.)

15 11 Finravinto 2002-tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten tärkeimmät kuidun lähteet ovat ruis- ja sekaleivät. Miehillä yli 50 prosenttia kuidusta tulee leivistä ja naisilla yli 40 prosenttia. Muita kuidun lähteitä ovat hedelmät, marjat ja kasvikset. Hedelmät ja kasvikset olivat tärkeämpiä vesiliukoisen kuidun lähteitä kuin kokonaiskuidun lähteitä. (Männistö ym. 2003, 85.) Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa tutkittiin kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön yhteyttä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen. Tutkimuksessa selvisi, että kohtuullinenkin kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö voi alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että tavallinen ja monipuolinen sekaruokavalio on hyväksi sydämen terveydelle. (Rissanen 2003, 49 50, 54, 57.) 3.7 Sokeri Ravinnon runsas sokeripitoisuus huonontaa ruoan ravintoainetiheyttä. Sokerissa on paljon energiaa, mutta ei juurikaan muita ravintoaineita. Sokeri kohottaa vain nopeasti verensokeripitoisuutta. Lisäksi ravinnon runsas sokeripitoisuus lihottaa ja altistaa siten sydän- ja verisuonitaudeille. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 18, 38.) Sokerin ja paljon sokeria sisältävien elintarvikkeiden runsasta käyttöä olisikin syytä välttää. Tällaisia elintarvikkeita ovat esimerkiksi makeiset, suklaa, virvoitusjuomat ja hillot sekä makeat leivonnaiset. Arkiaterioilla suositaan vain vähän sokeria ja rasvaa sisältäviä jälkiruokia sekä välipaloja. Makeilla elintarvikkeilla herkuttelu tulisi kuulua vain juhlapäiviin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 18, 38.) 3.8 Suola Suositeltu suola-annos vuorokaudessa on enintään naisilla 6 grammaa ja miehillä 7 grammaa. Saamme suolaa kuitenkin enemmän kuin suositeltavan määrän. Haitallista suolassa eli natriumkloridissa on sen sisältämä natrium. Natriumin runsas saanti kohottaa verenpainetta ja altistaa siten sydän- ja verisuonitaudeille. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, )

16 12 Finravinto 2002-tutkimuksessa selvisi, että noin puolet suolan vuorokaudessa suositellusta määrästä saadaan ruoasta, joka on valmistettu kotona tai teollisesti. Muita tärkeitä lähteitä ovat leipä- ja muut viljavalmisteet, lihavalmisteet ja juustot. Suolan saantia voidaankin vähentää valitsemalla vähäsuolaisia elintarvikkeita. Etenkin huomion kiinnittäminen yllä mainittujen elintarvikkeiden suolamerkintöihin on kannattavaa. (Männistö ym. 2003, ) Kannattaa myös kiinnittää huomiota kivennäisvesien kulutukseen, sillä niistä saadaan paljon suolaa. Lisäksi suolan saantia voi pienentää vähentämällä suolan käyttöä ruuan valmistuksessa. Vähäsuolaisen ruoan valmistamisen voi aloittaa esimerkiksi jättämällä pois puolet ruokaohjeiden neuvomasta suolamäärästä. Ruokia voi maustaa suolan sijasta esimerkiksi erilaisilla yrteillä ja pippureilla. Makuaisti tottuu ajan myötä yhtä hyvin niin suolattomaan kuin suolaiseenkin ruokaan. (Ravinto sydänterveyden edistämisessä 2002, 10 11, 21; Niemi 2006, 76.) 4 TERVEYSLIIKUNTA Riittävä liikunnan määrä auttaa ennaltaehkäisemään monia elintapoihin liittyviä ongelmia, kuten sydän- ja verisuonitauteja. Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa (Barengo 2006) selvisi, että liikuntaa harrastavilla on pienempi riski sairastua sydänja verisuonitauteihin verrattuna vain vähän liikuntaa harrastaviin. (Barengo 2006, 79, ) Liikunta vaikuttaa useissa tapauksissa samalla tavoin kuin hyvä ruokavalio. Liikunta alentaa LDL-kolesterolin määrää ja kasvattaa suotuisan HDL-kolesterolin määrää sekä alentaa verenpainetta. Lisäksi se auttaa pitämään painon kurissa. Liikunta parantaa myös psyykkistä hyvinvointia. (Barengo 2006, 16 17; Iivanainen ym. 2006, 193.) Terveysliikunnan nimi määräytyy suoraan tavoitellun tuloksen perusteella. Tavoitteena on edistää terveyttä liikunnan avulla. Terveysliikunta voi olla tietoisesti terveyteen pyrkivää tai liikunta voi sivutuotteena tuoda terveyttä. (Huovinen & Leino 2000, 50.) Terveysliikunnaksi voidaan ymmärtää liikunta, joka on kaikenikäisille mahdollista ja suositeltavaa. Sen on tarkoitus edistää fyysistä, psyykkistä sekä sosiaalista terveyttä. (Norén 2005, 11.) Terveysliikunta ei ole pelkästään vapaa-aikana tapahtuvaa tavoit-

17 teellista liikuntaa, vaan kaikenlainen liikkuminen niin työssä kuin kotonakin on terveyttä edistävää (Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä 2004, 33 34). 13 Tehokas liikunta tuottaa suurimman osan liikunnan terveyshyödyistä. Nykyisin tiedetään kuitenkin, että myös kohtuullisen tehokkaalla liikunnalla on suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 43.) Terveysvaikutusten kannalta tärkeintä on liikunnan kokonaisenergiankulutus ja säännöllisyys eikä sen erityispiirteet, kuten teho, yhden kerran kestoaika tai toistotiheys (Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä 2004, 33). Terveysliikunnan suosituksissa esitetään liikunnan määräksi minimitavoiteannos, jolla saavutetaan huomattavia terveyshyötyjä aikuisille, jotka liikkuvat hyvin vähän tai eivät lainkaan. Lisäksi tavoiteannos on riittävän suuri vähentämään liikkumattomuudesta johtuvaa sairastumisen riskiä. Tavoiteannos tarkoittaa päivittäin kohtuullisella teholla toteutettavaa liikuntaa, jonka energiankulutus on noin 150 kcal. Tätä suuremmasta energiankulutuksesta saadaan lisähyötyä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 43; UKK-instituutti 2006.) Tavoiteannos voidaan saavuttaa jo tavallisella arkiliikunnalla. Arkiliikunnassa joku muu tekeminen kuin liikkuminen on päämotiivina, kuten esimerkiksi kävely töihin, koti- ja pihatyöt sekä portaiden nousu. Arkiliikunta vaikuttaa suotuisasti etenkin yleiseen terveyteen ja painonhallintaan. Vastaavanlainen terveysvaikutus saadaan tehokkaammalla mutta lyhytkestoisemmalla liikunnalla, jonka energiankulutus on sama. Tehokkaampi liikuntamuoto eli kuntoilu kehittää terveyskunnon tiettyä osa-aluetta, esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistön tai tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä. Tällaisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi juoksu, hiihto ja kuntosali sekä pyöräily (kaavio 1). (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 43 45; UKK-instituutti 2006.) Ihanteellisimpana liikunnan määränä pidetään näiden kahden osa-alueen, kuntoilun ja arkiliikunnan, yhdistämistä. Tehokasta kuntoilua joka toinen päivä, yhteensä viikossa 2 3 tuntia. Lisäksi päivittäin arkiliikuntaa, yhteensä viikossa noin 3 4 tuntia. Nämä suositeltavat määrät liikuntaa vastaavat yhdessä yhteensä noin 2000 kcal:n viikoittaista energiankulutusta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 43 45; UKKinstituutti 2006.)

18 14 Kuntoilu 2-3 tuntia viikossa joka toinen päivä Esim. reipas kävely, juoksu, pyöräily, tanssi & kuntosali Arkiliikunta 3 4 tuntia viikossa mielellään päivittäin Esim. kävely, siivoaminen, pihatyöt & leikkiminen Ota ainakin toinen pallo! KAAVIO 1. Terveysliikuntasuositus (UKK-instituutin liikuntapiirakkaa mukaillen) Terveysliikunnan suosituksen keskeisenä päämääränä on alentaa kynnystä liikkumiseen erityisesti niillä, joita kuntoliikunta ei kiinnosta tai joille se esimerkiksi terveydellisistä syistä on liian rasittavaa. Terveysliikunnan suositus on aiheuttanut ongelmia siinä, että ihmiset tulkitsevat usein kaiken mahdollisen liikkumisen terveysliikunnaksi. Ihanteena olisi kuitenkin liikkua enemmänkin kuin tavoitteessa suositellaan. (UKKinstituutti 2006.) Suomalaisessa aikuisväestön terveyskäyttäytymisen-seurantatutkimuksessa selvisi, että suomalaisten kuntoilun määrä on lisääntynyt, sitä harrastettiin vähintään puoli tuntia 2 3 kertaa viikossa. Miehistä yli 60 prosenttia ja naisista lähes 70 prosenttia ilmoitti kuntoilevansa suosituksen mukaisesti. (Helakorpi ym. 2007, 10 11, 15.) Kuopion yliopistossa tehdyssä väitöskirjassa (Barengo 2006) todettiin, että väestön liikuntatottumuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat myös yhteydessä muutoksiin sosioekonomisissa tekijöissä. Vaikka kuntoilu on lisääntynyt 25 vuoden aikana, työmatka- ja työn yhteydessä tapahtuva liikunta ovat vähentyneet sekä miehillä että naisilla. (Barengo 2006, 77.) Kuntoilu on siis pitkällä aikavälillä lisääntynyt suomalaisten keskuudessa, mutta samalla arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Tämän vuoksi onkin tärkeää edelleen jatkaa ohjausta liikunnan lisäämiseksi.

19 5 RYHMÄOHJAUS 15 Ohjaamisella tarkoitetaan yleensä henkilökohtaista, ammatillista ohjausta ja neuvontaa, jonka avulla asiakasta kannustetaan itse löytämään oikeat ratkaisut. Ohjauksessa painottuu siis asiakkaan oma-aloitteisuus. Ohjaustilanteessa suullisen ohjauksen rinnalla voidaan käyttää kirjallista materiaalia. (Munnukka & Kiikkala 1996, ) Ohjauksen onnistumisen ehtona on hyvä ja luottamuksellinen asiakassuhde. Ohjaustilanteen on hyvä olla hyvin suunniteltu ja valmisteltu. Ohjaaja vaikuttaa omalla käyttäytymisellään ja sanattomalla viestinnällään ohjaustilanteen onnistumiseen. Mikäli ohjaaja vain käy ohjausmateriaalin läpi kaavamaisesti ja välittämättä lainkaan, ymmärtääkö asiakas, ohjaus epäonnistuu. (Torkkola ym. 2002, 26 27; Kääriäinen 2003, 14.) Hoitotyössä on monia ohjaustilanteita, joihin ryhmäohjaus soveltuu. Sitä käytetään muun muassa neuvonnassa ja terveyskasvatuksessa. Se soveltuu hyvin esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyn ja sydänterveyden ohjaamiseen. Ryhmäohjauksessa hyödynnetään osanottajien kokemuksia. Ohjauksen avulla on tarkoitus syventää jonkin asian ymmärtämistä ja sisäistämistä, esimerkiksi sydänystävällisen ruokavalion omaksumista omaan elämään. Asiakasta tuetaan samalla luottamaan omiin kykyihinsä ja ottamaan vastuuta oman terveytensä hoidosta. Ohjauksen tavoitteena on, että ryhmäläiset osaavat soveltaa saamiaan tietoja ja taitoja sekä osaavat tukea toisiaan käytännössä. (Torkkola ym. 2002, 26 27; Kääriäinen 2003, 13.) Ryhmäohjauksessa on mahdollista hyödyntää monipuolisesti eri ohjausmenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi luennot, erilaiset ohjeet ja neuvot, havainnollistaminen sekä palautteen antaminen. Ryhmäkeskustelut ja erilaiset harjoitukset tuovat ohjaustilanteeseen monipuolisuutta ja vaihtelua. (Kääriäinen 2003, 14.) Ohjauksen tulisi herättää ryhmäläisten mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan ja lisätä heidän motivaatiota terveyden hoitamiseen. Havainnollistaminen on koettu toimivaksi keinoksi tehostaa opittavan asian ymmärtämistä. Voidaan havainnollistaa, kuinka esimerkiksi suolan käyttöä voidaan käytännön toimilla vähentää. Lisäksi visualisointi on myös hyvä keino havainnollistaa. Ohjausmateriaaliin liitetyt kuvat helpottavat opitun asian mieleen palauttamista. (Torkkola ym. 2002, 28.)

20 6 OHJAUSMATERIAALI 16 Ohjausmateriaali voi olla joko kirjallinen materiaali tai esimerkiksi CD-ROMmuotoon tallennettu materiaali. Tietoa on usein kätevämpi päivittää digitaaliseen, CD- ROM-muotoon kuin kirjalliseen. (Kanala & Levy 1999, 4 5.) Toisaalta usein tarvitaan myös kirjallista materiaalia digitaalisen materiaalin rinnalla, sillä joka paikassa ei ole tietotekniikkaa käytettävissä. Lisäksi on varauduttava myös siihen, että nykyaikainen tekniikka ei aina toimi. Ohjauksessa saavutetaan tietotekniikan avulla enemmän kuin perinteisin menetelmin ohjaamalla. Tietotekniikkaa hyödyntäen ohjausmateriaalin sisältö jopa ymmärretään ja omaksutaan nopeammin sekä paremmin. Tämä perustuu siihen, että vaikutetaan useampiin aisteihin samanaikaisesti. (Kanala & Levy 1999, 4 5.) Ohjausmateriaaliin voidaan liittää tietotekniikan avulla liikkuvaa kuvaa ja ääntä, mikä tekee niistä aiempaa informatiivisempia ja havainnollisempia (Torkkola ym. 2002, 28). Ohjausmateriaalin on oltava helposti ymmärrettävää. Tähän päästään, kun vältetään käyttämästä liikaa ammattisanastoa ja käytetään yleiskielisiä sanoja ja käsitteitä. (Munnukka & Kiikkala 1996, 65.) Lisäksi on hyvä perustella ohjausmateriaalissa esittämä asia. Perustelut tietäessään lukijan ei tarvitse seurata neuvoja sokeasti vaan hän myös itse tietää, miksi niin kannattaa tehdä. (Torkkola ym. 2002, 38.) Ohjausmateriaalissa tärkeitä ovat otsikot. Hyvä ohjausmateriaali alkaa otsikolla, joka kertoo sen aiheen. Otsikon tarkoitus on herättää lukijan mielenkiinto. Pääotsikon lisäksi tärkeitä ovat myös väliotsikot, jotka jakavat tekstin sopiviin pätkiin. Hyvä väliotsikko kertoo alakohdan tärkeimmän asian. Lisäksi väliotsikot auttavat lukijaa lukemaan tekstin loppuun saakka. (Torkkola ym. 2002, ) Ohjausmateriaalissa on hyvä olla looginen esitysjärjestys. Lisäksi selkeä kappalejako lisää tekstin ymmärrettävyyttä. Yhdessä kappaleessa kerrotaan vain yksi asiakokonaisuus. (Torkkola ym. 2002, ) Lauserakenteissa on myös tärkeää pitää mielessä, että vain yksi asia esitetään yhdessä lauseessa (Munnukka & Kiikkala 1996, 65). Ohjausmateriaalissa tärkeää ovat myös kuvat. Hyvin valitut, tekstiä täydentävät ja selittävät kuvat ja piirrokset lisäävät ohjausmateriaalin luettavuutta ja kiinnostavuutta sekä ymmärrettävyyttä. Kuvatekstit ohjaavat kuvien luentaa, eikä sen vuoksi kuvia

21 17 tulisikaan jättää ilman kuvatekstejä. (Torkkola ym. 2002, 40.) Kuvien käyttöön vaikuttavat lisäksi tekijänoikeudet. Kuvat ja piirrokset on usein suojattu tekijänoikeuslailla, jonka mukaan kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijänoikeudet kuuluvat teoksen luojalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kuvien käytölle on kysyttävä lupa kuvan tekijältä. (Torkkola ym. 2002, ) Ohjausmateriaalissa viimeisenä voisi esimerkiksi olla yhteystiedot, tiedot ohjeen tekijöistä sekä viitteet lisätietoihin. Kaikkiin kysymyksiin yksi ohjausmateriaali ei pysty vastaamaan; sen vuoksi ohjausmateriaalissa voisikin olla mukana vinkkejä lisätiedoista. Tällaisia vinkkejä voisi olla esimerkiksi erilaiset kirjat, artikkelit tai www-sivut. (Torkkola ym. 2002, 44.) 7 KEHITTÄMISTEHTÄVÄ Opinnäytetyömme tarkoituksena on tuottaa Saimaan sydänpiiri ry:lle Savonlinnaan ohjausmateriaali sydänterveyden edistämisen avuksi. Sydänpiirin työntekijöillä on ollut tarvetta tämän kaltaiselle ohjausmateriaalille. Ohjausmateriaalin tarkoituksena on kehittää sydänpiirin työntekijöiden antamaa ohjausta sydänterveydestä. Ohjausmateriaali sisältää tietoa sydänystävällisestä ravinnosta, kuten rasvasta, kuidusta ja sokerista sekä suolasta. Lisäksi käsittelemme ohjausmateriaalissa lyhyesti terveysliikuntaa. Ohjausmateriaalia voidaan käyttää sydänpiirin työntekijöiden antaman ryhmäohjauksen runkona. Lisäksi se soveltuu myös käytettäväksi yksilöohjaukseen. Ohjausmateriaali on suunnattu kaikenikäisille sukupuolesta riippumatta. Saimaan sydänpiiri ry:llä on Savonlinnassa eri-ikäisiä asiakkaita, ja sen vuoksi on tärkeää, että ohjausmateriaali sopii kaikille ja sitä voidaan käyttää monipuolisesti. Ohjausmateriaalin toteuttamismuotona ovat kalvot ja CD-ROM, johon ohjausmateriaali tallennetaan. CD-ROM-muodossa ohjausmateriaalia on kätevä päivittää tarvittaessa.

22 8 OHJAUSMATERIAALIN KEHITTÄMINEN Tuotekehitys kehittämistyön jäsentäjänä Tuotteella tarkoitetaan yleensä sekä tavaraa että palvelua. Se voi olla lisäksi tavaran ja palvelun yhdistelmä. (Jämsä & Manninen, 2000, 13.) Tavaraa ja palvelua kutsutaan yhteisesti hyödykkeeksi. Tavara on aineellinen hyödyke, joka on silmin havaittavissa ja käsin kosketeltavissa, toisin sanoen tavara on fyysinen tuote. Palvelu taas on aineeton hyödyke. Tuotteeksi voidaan kutsua kaikkea, jota pystytään tarjoamaan markkinoilla ostettavaksi, huomattavaksi, käytettäväksi tai kulutettavaksi. (Lahtinen & Isoviita 1998, 132.) Tuote on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulos. Yleensä tuote koostuu itse hyödykkeestä ja sitä täydentävistä osista. Hyödyke muodostuu tuotteen fyysisestä osasta, esimerkiksi pakkauksesta, tuotenimestä, tavaramerkistä ja ulkoasusta sekä tuotekuvasta. Täydentäviä tuotteen osia ovat esimerkiksi rahoitus, takuu, huolto, varaosapalvelu ja käyttöohjeet. (Anttila & Iltanen 1998, ) Tuotteen tulee olla hyvin rajattavissa, hinnoiteltavissa ja sisällöltään täsmennettävissä (Jämsä & Manninen, 2000, 13). Sosiaali- ja terveydenhuollossa tuotteet ovat usein palveluja. Palvelu voi olla esimerkiksi toiminta tai suoritus. (Ylikoski 1998, ) Tuote voi olla myös materiaalinen, esimerkiksi ohjausmateriaali. Lisäksi tuote voi olla materiaalin ja palvelun yhdistelmä. Tuotteen tulee olla hyvin rajattavissa, hinnoiteltavissa ja sisällöltään täsmennettävissä. Tuotteen keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollossa lisäksi se, että tuote tehdään terveyden ja hyvinvoinnin sekä elämänhallinnan edistämiseksi. Tuotteeseen sisältyy lähes aina sitä tukeva vuorovaikutustilanne. Tämä näkökohta on tärkeä ottaa huomioon tuotetta kehitettäessä. (Jämsä & Manninen, 2000, ) Tuotekehitys tarkoittaa yleensä toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa täysin uusi tuote tai palvelu. Lisäksi voidaan parannella jotakin vanhaa tuotetta paremmaksi. (Jokinen 2001, 9-10.) Tuotekehitysprosessin käynnistymisen edellytyksenä on, että on olemassa tarve tuotteelle ja mielikuva sen toteuttamismahdollisuuksista. Tarve voi nousta esiin esimerkiksi asiakaspalautteesta, henkilökunnan kokemuksista tai erilaisista toimintatilastoista. (Jämsä & Manninen 2000, )

23 19 Tuotekehitysprosessi voidaan jaotella erilaisiin toimintavaiheisiin (kuvio 1). Tuotekehityksen ensimmäinen vaihe on usein ongelman tai kehittämistarpeen havaitseminen. Ensimmäistä vaihetta seuraa toinen vaihe, joka on ideointi ratkaisujen löytämiseksi. Näitä vaiheita seuraavat taas muut vaiheet, kuten tuotteen luonnostelu-, kehittely- ja viimeistelyvaiheet. Toimintavaiheet voivat olla käynnissä osittain myös päällekkäin. (Jämsä & Manninen 2000, 28.) Ohjausmateriaalin Raakaversion Testaus, kyselyn Valmis ohjausma- tarpeen havaitse- luonnostelu kautta kehittelyyn teriaali minen & ideointi KUVIO 1. Ohjausmateriaali tuotekehittelyprosessissa (mukaillen Jämsä & Manninen 2000; Jokinen 2001) 8.2 Kehittämisprosessi Tuotekehitysprosessi alkaa sillä, että tunnistetaan tarpeet ja todetaan ongelmat. Toisin sanoen varmistetaan, että on olemassa ongelma tai tarve, johon tuotekehityksestä on hyötyä. (Jämsä & Manninen 2000, 29, 85.) Uuden tuotekehitysprosessin aloittamisen tärkeimpänä edellytyksenä on, että tuotteen tarve ja sen toteuttamismahdollisuudet kohtaavat. Tarpeiden ja toteuttamismahdollisuuksien huomaaminen voi tapahtua aivan yllättäen tai tarkan haun perusteella. (Jokinen 2001, 18.) Saimaan sydänpiiri ry:n toiminnanjohtaja havaitsi tarvitsevansa työnsä tueksi uutta ohjausmateriaalia. Hän teki Mikkelin ammattikorkeakouluun Savonlinnan yksikköön tarjouksen opinnäytetyön aiheesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa ohjausmateriaali, joka käsittelisi jollain tavalla sydänteemaa. Vastasimme sydänpiirin tekemään tarjoukseen opinnäytetyöstä. Sovimme toiminnanjohtajan kanssa tapaamisen, jossa aloitimme ohjausmateriaalin ideoinnin.

24 8.3 Ideavaihe 20 Ideavaihe käynnistyy, kun on päästy yhteisymmärrykseen kehittämistarpeesta. Siitä taas alkaa ideointi erilaisten vaihtoehtojen löytämiseksi. (Jämsä & Manninen 2000, 35.) Ideavaiheessa hyödynnetään erilaisia luovan ongelmanratkaisun keinoja ja käytetään eri tahoilta tullutta tietoa. Ideavaiheen tuloksena päädytään ratkaisuun, jolla on mahdollista korjata havaittu ongelma tai vastata tunnistettuun tarpeeseen. (Jämsä & Manninen 2000, 85.) Tässä vaiheessa otetaan selvää myös esimerkiksi tuotteen mahdollisesta kehittämisestä aiheutuvista kuluista ja markkinoinnista. Toisin sanoen selvitetään, kannattaako tuote valmistaa, ennen kuin tehdään tuotteen toteuttamispäätös. Ideavaihe päättyy siis parhaimmillaan kehityspäätökseen. (Jokinen 2001,14.) Tapasimme Saimaan sydänpiiri ry:n toiminnanjohtajan, hänen kanssaan ideoimme opinnäytetyön aihetta. Saimme rajattua opinnäytetyön aiheen hyvin ja siitä tulikin selkeä. Näkökulmaksemme muotoutui sydänterveys. Sovimme, että käsittelemme työssä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyä ja sydänterveyden ylläpitämistä ravitsemuksen keinoin. Ravitsemuksen osalta tärkeiksi asioiksi muodostui rasvan käyttö, kuidun saanti ja sokerin sekä suolan saanti. Lisäksi käsittelemme hieman terveyden ylläpitämistä liikunnan keinoin. Nämä osa-alueet valitsimme toiminnanjohtajan toivomuksesta, koska hän on käytännössä havainnut ihmisten tarvitsevan kertausta ravinnon ja liikunnan merkityksestä sydänterveyteen. Päätimme tehdä tästä aiheesta ohjausmateriaalin tuotekehittelymenetelmällä. 8.4 Luonnosteluvaihe Tuotteen luonnosteluvaihe alkaa päätöksestä, millainen tuote on tarkoitus suunnitella ja valmistaa (Jokinen 2001, 21-22). Luonnosteluvaiheelle ominaista on analyysi, jolla selvitetään se, mitkä eri tekijät ja näkökohdat toimivat punaisena lankana tuotteen suunnittelussa ja valmistamisessa. Luonnosteluvaiheessa siis täsmentyy se, mitä ollaan tekemässä. Samalla päätetään, kuinka tuote toteutetaan. (Jämsä & Manninen 2000, 43, 85.) Tuotteen sisällön selvittäminen edellyttää aikaisempaa tutkimustietoa aiheesta. Tässä vaiheessa selvitetään myös tuotteen kehittämisestä ja valmistamisesta aiheutuvat kustannukset. (Jämsä & Manninen 2000, 47, 51.)

25 21 Luonnosteluvaiheessa tapasimme uudestaan Saimaan sydänpiiri ry:n toiminnanjohtajan. Suunnittelimme yhdessä hänen kanssaan ohjausmateriaalin tarkan sisällön ja täsmensimme, millaisen ohjausmateriaalin kehitämme. Laadimme pöytäkirjan, jotta voimme tarvittaessa tarkistaa siitä, mitä on sovittu (liite 2). Tapaamisessa sovimme, että ohjausmateriaalilla ei ole erityistä kohderyhmää, vaan se tulee sopimaan kaikille. Tähän päädyimme, koska sydänterveyden edistäminen on tärkeää kaikenikäisille sukupuolesta riippumatta. Ohjausmateriaalin näkökulmana onkin sydänterveyden edistäminen. Sovimme, että ohjausmateriaalissa käsiteltäviä aihealueita ovat rasva, kuitu ja sokeri sekä suola. Lisäksi sovimme, että ohjausmateriaalissa käsitellään lyhyesti terveysliikuntaa. Ohjausmateriaalin tulisi herättää ryhmäläisten mielenkiintoa opittavaa asiaa kohtaan ja lisätä heidän motivaatiotaan elintapojen parantamiseksi. Havainnollistaminen on huomattu hyväksi keinoksi tehostaa oppimista. Kuvien avulla voidaan helposti havainnollistaa opittavia asioita. (Torkkola ym. 2002, 28.) Ohjausmateriaali alkaa ajatuksia herättelevillä kuvilla eri aihealueista. Ryhmäläisille esitetään aiheeseen liittyen kysymyksiä, joihin he pohdiskelevat yhdessä vastauksia pienryhmissä. Tämän jälkeen ohjaaja voi keskustella ohjattavan ryhmän kanssa siitä, mitä heille on noussut keskusteluissa esille. Vastaukset käydään yhdessä läpi ja perustellaan tutkittuun tietoon pohjautuen (kuvio 2). Ohjausmateriaali tulee olemaan keskustelupainotteinen. Herättelevä Kysymyksiä & Teoria tieto, Perustelut Käytännön kuva keskustelua vastaukset vinkkejä kysymyksiin KUVIO 2. Ohjausmateriaalin ideoiminen Valitsimme toteutustavaksi sekä kirjallisen että CD-ROM-muotoon tallennettavan ohjausmateriaalin. Näihin muotoihin päädyimme, koska esimerkiksi CD-ROMmuotoisena ohjausmateriaali on käytännöllinen toteuttaa. Lisäksi ohjausmateriaalia on CD-ROM-muodossa helppo päivittää ja täydentää uusimmalla tiedolla (Kanala & Levy 1999, 4 5). Päivitetystä ja täydennetystä CD-ROM-tallenteesta on helppo tulostaa

26 22 uutta materiaalia kirjalliseen ohjausmateriaaliin. Lisäksi valintaamme vaikutti se, että nämä muodot ovat myös helppokäyttöisiä sydänpiirin työntekijöille. Teemme ohjausmateriaalin PowerPoint-ohjelmalla, sillä siihen asiat pystytään kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä parantaa tekstin luettavuutta ja asian ymmärrettävyyttä. Saimme vapaat kädet ohjausmateriaalin ulkoasun toteuttamiseen. Halusimme, että ulkoasusta tulee selkeä ja asiallinen. Värien tulisi lisätä mielenkiintoa ja parantaa ymmärrettävyyttä. Värit eivät saa kuitenkaan häiritä tiedonkäsittelyä. Miellyttävä ulkoasu helpottaa ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista. (Wiio 2000, 96.) Väreiksi valitsimme sinisen eri sävyt, koska ne kuvaavat Mikkelin ammattikorkeakoulun tunnusvärejä, jotka esiintyvät myös koulun logossa ja Internet-sivuilla. Halusimmekin värien avulla mainostaa kouluamme. Värit toistuvat jokaisella sivulla, ja ne ovat mielestämme hyvät sekä sopivan neutraalit PowerPoint-tyyliseen työhön. Näin myös kuvat ja fontti on helpompi saada selkeästi esille taustan olematta häiritsevä. Varminta onkin valita taustaväriksi vaalea ja hillitty väri ja tekstiväriksi tummempi väri (Kanala & Levy 1999, 56). Käytämme ohjausmateriaalissa päätteetöntä kirjaisinlajia. Kirjaisinlajeja on sekä päätteellisiä että päätteettömiä. Pääte tarkoittaa kirjaimen alussa ja lopussa olevaa pientä kaarevuutta. Päätteettömät tyypit ovat suoraviivaisempia. Halusimme lisäksi tehostaa ja erottaa aihealueet toisistaan laittamalla otsikot sinisiksi muun tekstin ollessa mustaa. Tehosteet lisäävät luettavuutta, jos niitä käytetään harkiten. (Wiio 2000, 84, ) Kuvasimme itse ohjausmateriaaliin valokuvat digitaalisella kameralla, koska siten meidän ei tarvinnut miettiä tekijänoikeuksia. Lisäksi näin pystyimme itse suunnittelemaan aiheeseen sopivat kuvat ja saimme niistä mieleiset. Valitsimme kuvaamisen jälkeen sopivimmat ja onnistuneimmat kuvat ja muokkasimme ne Photoshopkuvankäsittelyohjelmalla. Kuvista muutimme lähinnä taustaväriä. Kuva ei saa olla pelkkä koriste tai sivun täytettä, vaan sillä tulisi olla jokin viesti, joka halutaan välittää lukijalle. (Loiri & Juholin 1998, 54.) Otimme kuvat aikaisemmin laatimamme kuvaussuunnitelman mukaisesti. Teimme kuvaussuunnitelman teoriatiedon ja sydänpiirin toiminnanjohtajan esille nostamien toiveiden sekä ehdotuksien pohjalta. Kuvaussuunnitelman ohella valmistelimme ohja-

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

neuvokas perhe -kuvakansio

neuvokas perhe -kuvakansio neuvokas perhe -kuvakansio 1. Liikkumiseen liittyvät tunteet ja olosuhteet 2. Meidän perheen liikunta arjessa 3. Perheliikunta 4. Kuntoliikunta 5. Liikuntasuositukset ja liikunnan vaikutukset 6. Perheen

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot