Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus. Sh Kaija Lapinniemi Sh Pirjo Ronkainen 21.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus. Sh Kaija Lapinniemi kaija.lapinniemi@ppshp.fi Sh Pirjo Ronkainen pirjo.m.ronkainen@ppshp.fi 21.9."

Transkriptio

1 Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus Sh Kaija Lapinniemi Sh Pirjo Ronkainen

2 2 Sydämen vajaatoiminta Ekstranet Tunnus : oyserva Salasana : ohjeet Potilaanohjausmallit Sydämen vajaatoiminta

3 Pirjo Ronkainen, Kaija Lapinniemi 2011 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS ELÄMÄNTAVAT JA OMAHOITO YLEISTÄ OIRE- YHTYMÄSTÄ HOITO KUNTOUTUMINEN JA SOSIAALITURVA OHJAUS MATERIAALI Nesterajoitus Painon seuranta Ylipaino Suolan käyttö Ravitsemus Alkoholi ja tupakka Liikunta Infektiot Mielenterveys Seksuaalisuus Syyt Oireet ja NYHA-luokitus Diagnostiikka Riskitekijät Terveysportti Lääkehoito Lääkkeet: sh käsikirja Invasiiviset hoidot Tahdistinhoito Rokotukset Kela Sydänliitto Sydänyhdistyket ja -piirit Karpatiat Sosiaaliturvan pikaopas Oys Hoitotyön suositus Kotihoito-ohje Sydänhoitajat Fysioterapeutit Lähteet SYDÄMEN VAJAATOIMINTA- POTILAAN HOITOKETJU PPSHP ERIKOISSAIRAANHOITO PERUSTERVEYDENHOITO Vajaatoimintapoliklinikka MONIAMMATILLINEN HOITOTIIMI HOIDON JATKUVUUS TIEDONKULKU

4 4 Sydämen verenkierto oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=2093

5 5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen pumppaustoiminnan häirih iriö, jossa sydän n ei pysty pumppaamaan verta niin paljon kuin elimistö tarvitsee Sairauden johdosta sydänsolut ovat vaurioituneet ja korvautuvat arpikudoksella Lisää ääntynyt venytys ja kuormitus johtaa vasemman kammion laajenemiseen

6 6 Jaetaan kahteen pääp äätyyppiin Systolinen vajaatoiminta: : sydänlihaksen ja etenkin vasemman kammion supistumisteho on heikentynyt (EF alle 40-45%) Diastolinen vajaatoiminta: : sydänlihaksen supistuminen on lähes l normaalia mutta laajenee ja täyttyy t huonosti (EF yli 45-50%) 50%) Systolinen vs. diastolinen Koko väestv estössä % > 80-vuotiailla % Sairaalapotilailla %

7 7 Vajaatoiminnan esiintyvyys Länsimaissa 1-2% 1 väestv estöstä potee sydämen vajaatoimintaa Riski kasvaa jyrkästi iän i n myötä Yli 65-vuotiaista noin 5% Yli 75-vuotiaista 8-10% 8 On arvioitu aiheuttavan 1-2% 1 kaikista terveydenhoito menoista Yksi yleisimmistä sairaalahoidon syistä

8 8 Vajaatoiminnan syyt Ei ole itsenäinen inen sairaus vaan oireyhtymä,, jonka taustalla on 90% Sepelvaltimotauti Hypertensio Sydämen läppl ppävika (ahtauma, vuoto) 10% muut harvinaisemmat syyt Sydänlihaksen sairaudet (kardiomyopatiat( kardiomyopatiat, myokardiitti) Sydänpussin sairaudet Synnynnäiset sydänviat Nopeat rytmihäiri iriöt Keuhkojen/keuhkoverisuonten sairaudet Kasvain sydämess messä Anemia, hypertyreoosi 10%

9 9 Vajaatoiminnan laukaisevat tai sitä pahentavat tekijät Kardiovaskulaariset syyt sydänlihasiskemia nlihasiskemia, takyarytmiat, bradyarytmiat, korkea verenpaine, keuhkoembolia Muut syyt infektiot, anemia, hyper- ja hypotyreoosi,, munuaisten vajaatoiminta, ylipaino, sydänl nlääkityksen laiminlyöminen, minen, tulehduskipulää ääkkeiden runsas ja jatkuva käyttk yttö,, runsas suolan käyttk yttö ja nesteiden nauttiminen, runsas alkoholin käyttk yttö

10 Vajaatoiminnan oireet Hengenahdistus Aluksi kovemmassa rasituksessa. Vaikeassa vajaatoiminnassa hengenahdistusta levossakin neste kertyy keuhkoihin. Myös s kuivaa yskää voi esiintyä. Vasen kammio ei jaksa pumpata keuhkoista saapuvaa verta eteenpäin, veri pakkautuu keuhkoverenkiertoon. Vaikeassa vajaatoiminnassa kudosnestettä tihkuu keuhkorakkuloihin, joskus keuhkopussiinkin. Turvotus ja painonnousu Elimistöö öön n kertyy herkästi nestettä,, koska elimistö pyrkii korjaamaan pumppausvajetta lisää äämällä kiertävän n veren määrää Hormonivaikutuksen seurauksena natriumia erittyy vähemmän n virtsaan ja sitä jää enemmän n kudoksiin. Tilan pitkittyessä nestettä alkaa kertyä turvotukseksi elimistöö öön (keuhkoihin ja nilkkoihin). Turvotuksen nilkoista tunnistaa, kun sormella painaessa ihoon jääj kuoppa (pitting( ödeema). jatkuu seuraavaan diaan 10

11 11 Vajaatoiminnan oireet Maksan ja vatsan turvotus Sydämen oikea puoli ei jaksa pumpata tehokkaasti, veri pakkautuu laskimoihin ja maksaan, ja kudosnestettä kertyy alaraajoihin ja joskus vatsaonteloon Uupumus ja väsymysv Väsymys johtuu siitä,, että lihasten verenkierto on huonontunut heikentyneen pumppaustehon vuoksi Rytmihäiri iriöt t ja nopea syke jatkuu seuraavaan diaan

12 Nyha-luokitus, suorituskyvyn mittari I Suorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut. Tavallinen rasitus ei aiheuta poikkeavaa hengenahdistusta tai väsymystä * II Suorituskyky on rajoittunut. Tavallinen rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä III Suoritus kyky on vahvasti rajoittunut. Jo tavallista vähäisempi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta ja väsymistä. ** VI Kaikki fyysinen rasitus aiheuttaa oireita. Oireita voi olla myös levossa * Tavallinen rasitus = reipasta tasamaakävelyä, usean porrasvälin porrasnousu, kävely ylämäkeen ** Tavallista vähäisempi rasitus = rauhallinen tasamaakävely 1-2 korttelivälin verran tai 1 porrasväli 12

13 13 KEUHKOPÖHÖ Terveysportti: sairaanhoitajan tietokanta, keuhkopöhö Sydäntilanteen paheneminen Henkeä uhkaava tila Runsas nestelasti Sydämen pumppaustehon äkillinen lasku Seurauksena hengitysvajaus

14 14 Tutkimukset Ekg eli sydäns nsähkökäyrä on useimmilla sydämen vajaatoiminnasta kärsivillk rsivillä poikkeava Laboratoriotutkimukset pvk, nta, gluk,, maksan ja kilpirauhasen tutkimukset BNP, natriureettinen peptidi Thorax eli keuhkoröntgenkuva arvioidaan sydämen kokoa ja suurten valtimoiden kulkua, tehdää ään n pääp äätelmiä keuhkolaskimoiden verekkyydestä jatkuu seuraavaan diaan

15 15 Tutkimukset Sydämen ultraää äänitutkimus eli kaikukuvaus, echo Saadaan tietoa sydämen rakenteista:kammioiden ja eteisten koosta, kammion seinämien paksuudesta ja liikkeestä,, läppl ppärakenteista ja niiden toiminnasta TTE = rintakehän n pääp äältä TEE = ruokatorven kautta EF = ejektiofraktio mittaamalla vasemman kammion koko lepo- ja supistusvaiheessa, saadaan lasketuksi ejektiofraktio,, joka kuvastaa pumppauksen tehokkuutta normaalisti yli 50 % jatkuu seuraavaan diaan

16 16 Tutkimukset Rasituskoe jos epäilyn ilynä sepelvaltimotauti Koronaariangiografia, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus selvyys sepelvaltimoiden ahtaumista ja läppien toiminnasta

17 17 OYS:n vajaatoimintapoliklinikka Toiminta alkanut vuoden 2006 alussa Lääkäri, 2 vastuusairaanhoitajaa Maanantaisin 2 hoitajan puhelinaikaa 1 hoitajan vastaanottoaika 6-77 lääl ääkärin ja hoitajan vastaanottoaikaa Potilaat käyvk yvät t viikkoa edeltävästi verikokeissa (pvk( pvk, nta, BNP) Kardiologi tekee lähes l poikkeuksetta kaikille echo tutkimuksen Potilaan ohjaaminen, ohjausmateriaali Potilaat lähetteelll hetteellä tai sairaalan vuodeosastolta konsultaation perusteella

18 POTILAAN OHJAUS 18

19 19 Tavoitteet sydämenvajaatoiminta potilaiden ohjauksessa Pyritää ään n lisää äämään n potilaan tietoja vajaatoiminnan syntymekanismista, oireista, hoitomenetelmistä ja niiden vaikutuksista sekä omahoidon merkityksestä Sairauden hallinta ja hoitoon sitoutuminen Sairaalassa hoitojaksojen väheneminen, v kotona selviäminen Vajaatoimintapotilaan elämänlaadun parantaminen Kuolleisuuden alentaminen Kustannusten pienentäminen

20 20 Sydämen vajaatoimintapotilaan hoidon ja ohjauksen osa-alueet alueet Vajaatoiminnan riskitekijät Lääkehoito Tahdistinhoito Ravitsemus /Ruokavalio Omahoito Liikunta ja lepo Vapaa-ajanvietto ajanvietto Sosiaaliturva Kuntoutus Ohjausmateriaali

21 Riskitekijät Elämäntavoilla on suuri merkitys sydämen vajaatoiminnan hoidossa Kartoita asiakkaan riskitekijät yhdessä hänen kanssaan keskustellen Selvitä tiedostaako hän riskien olemassa olon ja niiden merkityksen sairaudelleen Tehkää yhdessä suunnitelma kuinka riskitekijöistä voisi päästä irt 1. Tupakasta vieroitus 2. Liiasta alkoholin käytöstä luopuminen 3. Kovat rasvat pois ruokavaliosta 4. Nesteiden saanti 5. Ruokasuolan käyttö 6. Ylipaino 7. Liikunta 8. Ruokailutottumukset; ravintoaineiden saanti 9. Rokotukset 21

22 Lääkehoidon tavoitteet Lievittää vajaatoiminnasta johtuvia oireita Kohentaa potilaan elämänlaatua Parantaa suorituskykyä Ehkäistä sairauden etenemistä Parantaa ennustetta diat

23 Lääkehoidon ohjaus VAIN OTETTU LÄÄKE AUTTAA Säännöllisen lääkehoidon toteutuminen on sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä Perustele asiakkaalle miksi hänen on käytettävä niin monia erilaisia lääkkeitä Kerro hänelle lääkityksen pysyvyydestä ja ettei lääkitystä pidä mennä lopettamaan vaikka oireet helpottaisivat Ohjaa käyttämään dosettia 23

24 Lääkehoito Ace-est estäjät: t:renitec, Linatil, Cardace Angiotensiinireseptorin estäjät: Diovan, Cozaar Diureetit: Furesis, Furomin, Hydrex Beetasalpaajat: Bisoprolol, Seloken, Cardiol Aldosteroniantagonistit: Spiresis t: Atacand, Digitalis: Digoxin Nitraatit: Nitrosid, Ormox, Ismox,, pikanitrot Veren hyytymistä estävä lääkehoito: Asa, Marevan 24

25 25 ACE-estäjät: Renitec, Linatil, Cardace Laajentaa valtimoita ja alentaa verenpainetta, keventää sydämen työkuormaa Aloitetaan pienillä annoksilla, nostetaan vähitellen hoitoannokseen Sivuvaikutuksena ärsytysyskä Voi nostaa seerumin kreatiniinia -> kontrollit

26 26 Angiotensiinireseptorin estäjät: t: Atacand, Diovan, Cozaar Alentavat tehokkaasti verenpainetta Vaikutus pitkälti sama kuin ACE- estäjill jillä Aiheuttavat vähemmv hemmän n yskää Jos varsinaiset ACE-est estäjät eivät haittavaikutusten takia sovi

27 27 Diureetit: Furesis, Furomin, Hydrex Nesteenpoistoon tarkoitetut lääl ääkkeet Tarve voi olla jatkuvaa tai tilapäist istä Tilanteen vaatiessa annosta voidaan tilapäisesti isesti suurentaa, jos paino nousee nopeasti Aiheuttaa usein kaliumin puutoksen, joka on korvattava -> > kaliumin puutos altistaa mm. rytmihäiri iriöille ille -> > ajoittaiset kontrollit

28 28 Beetasalpaajat: Bisoprolol, Seloken, Cardiol Laskee sykettä ja verenpainetta sekä vajaatoimintaan liittyvää stressihormonien vaikutusta Aloitus diureetin ja ACE-est estäjän jälkeen Vähittäinen inen annoksen nosto Suotuisa vaikutus vasta kuukausien kuluessa Lääkehoidon aloitukseen voi liittyä ohimenevästi vajaatoimintaoireiden pahenemista -> > väliaikainen v diureetin lisäys

29 29 Aldosteroniantagonistit: Spiresis Helpottaa vaikean vajaatoiminnan oireita ja parantaa näiden n potilaiden ennustetta Estää aldosteronihormonin vaikutusta verisuoniin ja sydämeen Voi nostaa seerumin kreatiniini- ja kaliumpitoisuutta -> > ajoittaiset kontrollit Suuret lääl ääkeannokset voivat aiheuttaa rintarauhasen kipeytymistä ja kuukautiskierron häirih iriöitä

30 30 Digitalis: Digoxin Hidastaa sykettä Lisää sydämen supistumisvireyttä Käytetään, jos vajaatoiminta aiheuttaa vaikeita oireita Hyödyllinen erityisesti, jos nopea syketaso, eteisvärin rinässä Pitoisuus syytä määrittää ajoittain

31 31 Nitraatit: Nitrosid, Ormox, Ismox, pikanitrot Jos taustalla sepelvaltimotauti Potilaalla on rintakipuoireita

32 32 Veren hyytymistä estävä lääkehoito: Asa, Marevan Aspiriini, kun taustalla on sepelvaltimotauti Varfariini,, jos kyseessä on vaikea sydämen vajaatoiminta tai siihen liittyy eteisvärin rinä

33 33 Lääkehoidosta Särky- tai kuumelää ääkkeeksi Para-tabs tabs, Panadol, Panacod tai Tramal Tulehduskipulää ääkkeet hidastavat munuaisten toimintaa ja voivat kerätä nestettä elimistöö öön Luontaistuotteita tulee välttv lttää,, sillä ne saattavat vaikuttaa muiden lääl ääkkeiden tehoon

34 34 Vajaatoiminnan tahdistinhoito Biventrikulaarinen tahdistin CRT Cardiac resyncronization therapy Sydämen supistusta synkronoiva tahdistin Vasemman kammion seinämät t supistavat eriaikaisesti (dyssynkronia), mikä heikentää sydämen pumppaustoimintaa Tavoitteena on palauttaa tahdistamisen avulla vasemman kammion supistumisen yhtäaikaisuus Hoito ei korvaa lääl ääkehoitoa OYS:ssa vuosittain n.30 tahdistinta, suurimmalle osalle myös s rytmihäiri iriötahdistin (CRT-D) Säännölliset pkl-seurannat seurannat,, etäseuranta

35 35 Vajaatoiminnan tahdistinhoito Potilaille, joilla kohtalainen tai vaikea sydämen vajaatoiminta (EF 35% tai vähemmän) NYHA III oireet (oireita jo arkiaskareissa) Leveä QRS (LBBB) Ilman defibrillaattoria tai sen kanssa (CRT-D D yhdistelmälaite, laite, jolla hoidetaan sydämen vajaatoimintaa sekä mahdollisia nopeita rytmihäiri iriöitä)

36 36 Vajaatoiminnan tahdistinhoito Rytmihäiri iriötahdistin (ICD=Implantable cardioverter-defibrillator defibrillator) Profylaktinen rytmihäiri iriötahdistin (primaaripreventio( primaaripreventio) Vähentää äkkikuolemia ja kokonaiskuolleisuutta potilailla, joilla sydäninfarktin jälkitilan j tai kardiomyopatian heikentämä vasemman kammion toiminta ja sydämen vajaatoiminta lääkityksestä huolimatta EF alle 30 tai 35%, sydämen vajaatoimintaluokka II tai III optimaalisen lääl ääkehoidon aikana Rytmihäiri iriötahdistin asennetaan myös s potilaalle, jolla on ollut verenkierron lamauttava pitkäkestoinen kestoinen kammiotakykardia tai kammiovärin rinä ilman hoidettavissa olevaa syytä (sekundaaripreventio)

37 37 Etäseuranta Lähde: Terveysportti -> > Duodecim; Etäseurannan mahdollisuudet rytmihäiri iriöpotilaan hoidossa 19/09 Lähinnä rytmihäiri iriötahdistinpotilaiden seurannassa Myös s vajaatoimintatahdistinhoidossa Tahdistimen tallentamat tiedot siirretää ään kannettavan lähetinyksikl hetinyksikön n välityksellv lityksellä puhelin- tai tietoliikenneverkon kautta palvelimelle Parantaa potilasturvallisuutta mutta ei korvaa kokonaan kliinistä seurantaa Säästää potilaan ja sairaanhoitohenkilöst stön n aikaa sekä terveydenhuollon kustannuksia

38 Sydänystävällinen ruokavalio Runsaasti kasviksia, hedelmiä sekä viljatuotteita Kasviksia ja hedelmiä suositellaan syötäväksi ½ kg päivässä Huolehdittava riittävästä proteiinin saannista: liha erityisesti broileri ja kala ovat suositeltavia Muistuta liian ruokasuolan vaaroista Näkyvä rasva kannattaa leikata pois Pehmeät rasvat leivällä ja ruoan laittoon 60 % kasvisrasva levitteet Erit. kotimainen rypsiöljy Sydänmerkkituotteet: sydänmerkki kertoo että tuote on ryhmässään rasvan laadun ja määrän sekä suolan suhteen parempi valinta 38

39 Pienet ateriat Suuri annos rasittaa sydäntä lisäämällä sen työtakkaa Pienennä annoskokoa ja syö vastaavasi useammin Vältä runsaita ilta-aterioita 39

40 Ruokasuola (natriumin ja kloridin yhdiste) Suositus 5g/vrk = 1 tasainen tl Suola pahentaa turvotusta ja lisää hengenahdistusta Suola kohottaa verenpainetta ja näin kumoaa verenpainelääkityksen tehoa Vaikeaa vajaatoimintaa potevan veren Napitoisuus voi olla alhainen ei tarkoita elimistön kärsivän suolan puutteesta, vaan kyse on natriumin poikkeavasta jakautumisesta solun ulkoisen ja -sisäisen nesteen kesken nesteen kertyminen laimentaa elimistön natrium pitoisuutta matalaa natriumia ei korjata ylimääräisellä ruokasuolalla vaan tiukentamalla nesterajoitusta 40

41 41 Opi välttämään piilosuolaa Runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita : Yrttisuolat ja suolaiset mausteseokset Maustekastikkeet: ketsuppi, fondit, soijakastike Liemikuutiot Lakritsi ja salmiakki Perunalastut, suolapähkinät yms Suolakala, -kurkku, -sienet Leikkeleet ja juustot Elintarvikkeiden suolapitoisuuden voi laskea kertomalla natriumin määrän 2,5:lla. Esim 0,6 g natriumia vastaa 1,5 g ruokasuolaa eli natriumkloridia

42 Suosi mausteita Suolattomat mausteet ja sekoitukset Tuoreet ja kuivatut yrtit: tilli, persilja, oregano Vahvan makuiset kasvikset: sipuli, valkosipuli, paprika, tomaatti Sitruuna ja lime, viinietikka Puuron voi maustaa marjoilla ja hedelmillä Vähäsuolaisuuteen voi oppia, käytä siirtymävaiheessa mineraalisuolaa jossa on vähän natriumia (Pan suola tai Seltin) 42

43 43 Nesterajoitus ja sen seuranta Nesterajoitus yleensä 2-2,52,5 l/vrk, vaikeassa vajaatoiminnassa 1,5 l/vrk Kaikki nautittu neste lasketaan Ruoan sisält ltämästä nesteestä kertyy nestettä n. 0,7-0,8 0,8 l/päiv ivä Nestelista Juomalasin, -kupin mittaaminen Pienemmät t kerta-annokset annokset Suolan välttv lttäminen vähentv hentää janon tunnetta

44 44 Vinkkejä janon tunteen helpottamiseksi Juo neste kylmänä Käytä jääpaloja Lisää veteen sitruunan mehua Kostuta suuta usein pienellä nestemää äärällä tai huutele suuta nielemätt ttä nestettä Imeskele sokerittomia pastilleja Apteekista syljen eritystä lisää ääviä suusuihkeita, tabletteja tai geeliä

45 45 Painon seuranta Paino mitataan joka aamu wc-käynnin jälkeen j (tyhjä rakko) Samalla tavalla: sama vaaka, tasaisella lattialla, ennen syömist mistä ja juomista, vähissv hissä vaatteissa Paino kirjataan ylös Jos paino nousee 1kg tai enemmän vuorokaudessa, on kyseessä nesteen kertyminen elimistöö öön n ei lihominen Painon noustessa on syytä ottaa yhteyttä omaan lääkäriin ja neuvotella lisädiureetin tarpeesta tai noudattaa jo annettua ohjetta

46 46 Ylipainon välttv lttäminen Ylipaino kuormittaa verenkiertojärjestelm rjestelmää Runsas ylipaino voi olla ainoa sydämen vajaatoimintaan johtanut syy Painoindeksi (BMI, body mass index) Esimerkiksi 70 kg painava 175 cm pitkä henkilö: : BMI = 70 kg / (1,75m x 1,75m) = 23

47 Liikunta ja vapaa-aika Säännöllinen liikunta parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua Sisäänhengityslihasten vahvistaminen vähentää hengenahdistusta Liikunta keventää sydämen kuormitusta parantamalla verenkiertoa, lihaksiston aineenvaihduntaa ja keuhkojen toimintaa jatkuu seuraavaan diaan 47

48 48 Liikunta Aktiivisen liikunnan voi aloittaa kun oireet ovat olleet tasapainossa: noin 3 viikon ajan Paino on vakaa Kävely, sauvakävely, pyöräily, kuntopyöräily, hiihto, liikuntaryhmät Fysioterapeutin ohjaama liikuntaryhmä on turvallinen tapa aloittaa säännöllinen liikunta jatkuu seuraavaan diaan

49 49 Liikunta tekee hyvää vinkkejä ja suosituksia vajaatoimintapotilaan liikuntaan Liiku päivittp ivittäin in yhteensä 30 minuuttia Hyödyt jo lyhyistä 5-10 minuutin liikuntakerroista, jos vointisi on huonompi Liikunnan teho on sopiva, jos se ei aiheuta hengenahdistusta ja palaudut liikuntasuorituksestasi hyvin Vältä liikuntaa heti ruokailun jälkeenj Vähennä,, kevennä tai vältv ltä liikuntaa, jos sinulle tulee vajaatoiminnan oireita Muista myös s levon tärkeyst jatkuu seuraavaan diaan

50 1 50 Liikunta Käypä hoito -suositus Jatkuu seuraavaan diaan

51 21 51 Sydän- ja verisuonisairaudet Sydämen vajaatoiminta Liikunnasta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä ei ole näyttöä Liikunta osana vajaatoiminnan hoitoa suositus: rasittava kestävyystyyppinen jaksottainen kävely (neljä 4 minuutin kävelyjaksoa kuormitustasolla % maksimisykkeestä 3 minuutin lepotauoin) saattaa auttaa suositus: yksilöllinen ohjelma ja oireenmukaisuus! (ota huomioon potilaan ikä, sairauden vaikeus, mahdolliset muut sairaudet)

52 Alkoholin käytk ytön n välttv lttäminen Alkoholi vaikuttaa nestetasapainoon, nostaa sykettä ja siten kuormittaa sydänt ntä ja altistaa hapenpuutteelle Runsas alkoholin käyttk yttö lisää nestekuormitusta ja voi johtaa rytmihäiri iriöihinihin Pienet määm äärät t yleensä sallittuja, 1-21 annosta/kerta Alkoholin käyttk yttö on kielletty, jos vajaatoiminta on vaikea tai on alkoholin aiheuttama jatkuu seuraavaan diaan 52

53 53 Tupakoinnin lopettaminen Tupakointi supistaa ääreisverenkierron valtimoita ja kohottaa verenpainetta lisäten näin n sydämen työtä Tupakoinnin vaikutuksesta hapenkuljetus heikkenee Lisää sepelvaltimotaudin riskiä Haitalliset vaikutukset ilmenevät, vaikka päivittäinen inen savukemää äärä olisi vähäinenv Nikotiinikorvaushoito: purkka, laastari, pilleri, sumute, inhalaattori, reseptivalmiste Zyban, Champix

54 54 Infektion välttv lttäminen Infektiot heikentävät t yleiskuntoa ja rasittavat sydänt ntä Influenssarokotus vuosittain Hengitys- ja virtsatieinfektiot sekä ientulehdukset tulee hoitaa hyvin Flunssan aikana lepo, muista myös nesterajoitus flunssan aikana

55 55 Matkustaminen Ei yleensä rajoituksia, jos sydänsairaudesta ei aiheudu oireita kevyessä liikunnassa tai arkiaskareissa Pitkiä yhtäjaksoisia automatkoja tulee välttv lttää, jaksota useammalle päivp ivälle. Lentäminen voi olla parempi vaihtoehto (istuma-aika aika lyhyempi). Liikunnan puute pitkäll llä auto/lentomatkalla lisää turvotuksia jaloissa, joka lisää laskimotrombin riskiä pohjelihasten jumppaus Ulkomaanmatkoja suunnitellessa keskustele lääkärin kanssa

56 56 Seksuaalisuus Kuuluu perustarpeisiin ja sen tyydyttäminen on tärket rkeä osa elämänlaatua Sydänsairaudet saattavat aiheuttaa muutoksia ihmisen seksuaalisessa elämäss ssä,, muutokset voivat ilmetä halukkuuden vähenemisenv henemisenä,, kivun pelkona ja mahdollisena erektiohäiri iriönä Vajaatoimintaa hoidetaan lääl ääkkeillä,, joiden käytk ytön yhteydessä saattaa sivuvaikutuksena esiintyä haluttomuutta ja erektiohäiri iriöitä Lääkkeiden sivuvaikutuksista voi keskustella lääl ääkärin tai hoitohenkilökunnan kunnan kanssa

57 Mieliala Sydän on myös ihmismielen keskus Mieli voi sairastuttaa kehon Mielenterveyttä tukevat: hyvä uni, selkeä päivärytmi, päivittäinen hyvä ruoka ja liikunta sekä ystäväverkosto Mielialan vaihtelut kuuluvat sairauteen sopeutumiseen Sydänliiton artikkeli: Sydän ja psyyke 57

58 58 Työnteko Työkyky kykyä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden aiheuttamat oireet sekä työn asettamat terveysvaatimukset Sairauden vaikutusta ruumiilliseen työhön n voidaan tutkia rasituskokeella Työn n keventäminen: lyhyempi työviikko/ -päivä,, osa-aikael aikaeläke ke

59 59 Sosiaaliturva Kelan ja kunnan etuisuudet ja palvelut, kuten hoitotuki, usein itse haettava Sydänpotilas ja sosiaaliturvaopas: sydänliitto Lääkkeet ovat erityiskorvattavia: 72% B-todistus Kelaan 201 merkintä kelakorttiin vuotuinen omavastuu osuus 675,39 / 2011

60 60 Kuntoutus Kuntoutuksella pyritään parantamaan sydänsairauden ennustetta ja säilyttämään sairastuneen työ- ja toimintakyky mahdollisimman hyvänä Suuri osa sydänpotilaista kuntoutuu omin voimin saamiensa ohjeiden avulla mutta osa tarvitsee tukea Potilaan sairaudesta ja iästä riippuen kuntoutus voi olla mm. ohjausta oman sairauden hoitoon, ohjattua liikunnallista kuntoutusta tai ammatillista kuntoutusta

61 Kuntoutus Sydämen vajaatoimintapotilaille on vähän tarjolla kuntoutuskursseja Kelan, Sydänliiton ja piirien kautta Sydänyhdistys järjestää sepelvaltimopotilaille, kardiomyopatiapotilaille Vertaistukitoiminta Kuntoutustuki, ammatillinen kuntoutus 61

62 62 Moniammatillinen yhteistyö sekä sosiaalisen verkoston tuki Sydämen vajaatoiminta vaikuttaa laajalti potilaan ja hänen h läheistensl heistensä elämää ään Moniammatillinen ohjaus tärket rkeää jo sairauden alkuvaiheesta lähtienl Yhtenäinen ohjauskäyt ytäntö ohjausta antaville hoitotyöntekij ntekijöilleille Tavoitteena on saada potilas ja hänen h perheensä/omaiset ymmärt rtämään n taudinkulkua ja sitoutumaan hoitoon Ohjaus alkaa jo sairaalahoitojakson aikana, ja sen tulisi jatkua saumattomasti avoterveydenhuollossa

63 63 Lähdemateriaali Omahoidon ohjauksen sisäll llöt t sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyöss ssä Hoitotyön suositus, Sydänliitto: opasmateriaali, Sydämen vajaatoiminta, hoitoketju PPSHP Sydänsairaudet; MäkijM kijärvi, Kettunen ym,, Duodecim

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

Liikunta sydäninfarktin jälkeen Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA 1 (15) KARDIOMYOPATIA Tämän opaslehtisen tarkoitus on tukea Teitä pitkäaikaissairauden kanssa selviytymisessä. Opaslehtinen antaa Teille ja läheisillenne tietoa kardiomyopatiasairaudesta sekä sen hoito-

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje 13.6.2019 10:15, sh NN sairaanhoitajan vastaanotto Hoitosuunnitelma Terveys- ja hoitosuunnitelma pvm läsnä olevat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ry

Suomen Sydänliitto ry Lukijalle Kädessäsi oleva opas on tarkoitettu ensitiedoksi sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Opas sisältää perustietoja vajaatoiminnasta, sen syistä, hoidosta ja ennusteesta.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää hyvää yleiskuntoa - ja vointia, vähentää fosforin ja kaliumin

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Koiran sydänsairaudet

Koiran sydänsairaudet Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen

Lisätiedot

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS

Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla. 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris -kipujen ehkäisyyn

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat

Lääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS

Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Tiina Heliö, dos., kardiologi HYKS Alkoholin kulutus asukasta kohden on n. nelinkertainen 1960-luvun alkuun verrattuna Kokonaiskulutus/asukas on yli 10l vuodessa Suomalaisista aikuisista yli 90% käyttää

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO TIETOA ETEISVÄRINÄSTÄ JA SEN HOIDOSTA PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO Sinulla 4. Jos verihyytymä päätyy aivoverisuoneen ja tukkii sen, se aiheuttaa aivoinfarktin eli

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki

Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset

Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva

Lisätiedot

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? LÄHTEET Pusa Tuija 2017. Kuitu monipuolisen ruuan osana. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/kuitu-monipuolisen-ruuan-osana Pusa Tuija 2017. Suolaa vain kohtuudella. https://sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/suolaa-vain-kohtuudella

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?

Lisätiedot

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO

Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO Eteisvärinä JA AIVOINFARKTIN ESTO PC-FI-100090-PRA-10-2018 Tämä kansio On suunniteltu käytettäväksi tukimateriaalina eteisvärinäpotilaan ohjauksessa. Materiaali on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON Opas potilaalle Mari Puuska Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?

10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? 10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,

Lisätiedot

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot