Sisältö. 1. Johdanto 1 2. Lyhyt mediahistoria 1 3. Medianykyisyys 2 4. Median tulevaisuus 4 5. Valta, media ja vaikuttaminen 6 6.
|
|
- Mikko Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Lyhyt mediahistoria 1 3. Medianykyisyys 2 4. Median tulevaisuus 4 5. Valta, media ja vaikuttaminen 6 6. Viitteet 9
2
3 1.Johdanto Johdanto Manuel Castells (1997a, )) tuntuu ajattelevan mediaa eräänlaisena käynnistäjänä, katalysaattorina ja signaalina syvemmille kulttuurisille muutoksille. Kullakin aikakaudella ja kulttuurilla on oma valtamediansa, joka peittää aiemman valtamedian. Ensin se oli puhe, sitten kirjoitettu teksti ja seuraavaksi joukkoviestin. Massamedian kukoistus alkaa vähitellen taittua vuorovaikutteiseen multimediaan, johon lähes kaikki halukkaat ovat kytkeytyneet. Todellinen virtuaalisuuden kulttuuri on jo nousemassa. Medioilla on merkittävä osa tuon kulttuurin virittäjänä. Artikkelissa tarkastellaan median kehityspiirteitä Castellsin ajatuksia väljästi seuraillen. Jutun lopussa kuvataan hajautettu uusmediakonsepti (Pressix), jossa toimijoina ovat perinteisten medioiden ohella asiantuntijat, kansalaiset ja päättäjät. Kirjoittaja jakaa Castellsin perususkomuksen syvästä murroksesta kahden aikakauden rajalla. Poikkeuksellisen kiintoisaksi rajankäynnin tekee Suomen asema uuden villin ajan rajamaana. Castellsinkin havaintojen mukaan Suomesta on kehittynyt globaalin yhteiskuntamurroksen laboratorio, jossa on ainutkertaiset mahdollisuudet kokeilla myös uusia medioita. Internet Societyn informaatioyhteiskunnan indeksillä (Global Diffusion, 47) mitaten Suomi on maailmanliigan kärkijoukkueita. Etenkin teleteknologinen infrastruktuuri on kunnossa ja syvä talouslama viritti talvisodan sukuisen henkisen valmiuden myös kulttuurisiin muutoksiin. Vastoin ajan yleisiä trendejä suomalaiset marssivat informaatioyhteiskuntaan lähes yksimielisinä yhtenäiskulttuurin keinoin. Esiin kuoriutuvan aikakauden tärkein ominaisuus on se, että informaatio on sen raaka-ainetta samalla tavalla kuin materia on sitä teollisuusajassa. Käytössä ovat teknologiset ja sosiaaliset metodit, joilla tahkotaan informaatiosta tietoa eikä vain hankita sitä valmiina kuten on tapahtunut tähän asti. Teknologia muokkaa perusteellisesti yksilöllisen ja kollektiivisen olemassaolomme kaikkia muotoja identiteetin luomistapahtumaa myöten (the self). Uuden ajan rakennemuoto on verkko (the net), joksi myös media organisoituu. Kaikki muut rakennetopologiat rajoittavat liiaksi sitä, mitä voi tapahtua. Verkko on täynnä rajapintoja ja siksi avoin. Verkkoon voi mennä sisään miten ja mistä vain. (Heinonen 1998) Avoimuus ja joustavuus korostavat uuden ajan ennustamattomuutta. Mikään ei ole lopullista eikä päättymätöntä. Yksilöiden ja organisaatioiden toiminnassa se merkitsee jatkuvia sulautumisia ja eriytymisiä. 2.Lyhyt mediahistoria Lyhyt mediahistoria Alvin Tofflerin (1990) kuuluisat kolme suurta muutoksen aaltoa jakavat sivilisaatiot neljään aikakauteen, joista vaeltavien nomadien keräilytalouden aika alkoi 2-3 miljoonaa vuotta sitten, kun esi-isämme oppivat puhumaan ja rakentamaan työkaluja. Yhteisöt olivat historiattomia ja traditio siirtyi pienperheissä suullisesti. Valtamedia oli audiovisuaalinen puhuttu sana. Neoliittisen vallankumouksen aallon kannattelemana vuotta sitten osa paimentolaisista asettui paikoilleen maata viljelemään. Väestömäärä lisääntyi, perhekoko kasvoi ja asutustaajamat kehittyivät. Maatalousaika loi uudeksi sosiaaliseksi rakenteeksi hierarkian, joka erotti ihmisiä ja ihmisryhmiä toisistaan. Kirjoitetusta sanasta kehittyi tärkein tradition siirron ja ryhmäerojen tekemisen media. Toisen aallon mukana 1700 luvulta jälkipuoliskolta alkaen matkustettiin teollisuusaikaan. Tehtaat syrjäyttivät farmit talouden moottoreina. Väestö räjähti kasvuun, urbanisoituminen kiihtyi, vain perhekoko kääntyi laskuun. Industrialismi loi Tofflerin termein byrokratian eli keskittymisen ja erikoistumisen toimintalogiikan. Yksi erikoistumisen kenttä on viestintä. Teollisuusajan medioita ovat yhdensuuntaiset joukkoviestimet. Castells (1997b, ) kuvaa -maailmaamme McLuhanin galaksina, jota luonnehtii koko kulttuurin mediallistuminen. Teollisuusajan haastaja on jo näyttämöllä. Siitä käytetään useimmiten nimitystä tietoyhteiskunta, vaikka informaatioyhteiskunta saattaisi olla osuvampi nimitys. (Linturi 1998) Castells ei oikein hyväksy sitäkään. Tieto ja informaatio ovat olleet ja ovat nimittäin kaikissa yhteiskunnissa ja yhtä ajoissa olennaisia. Hän käyttää itse termiä informationaalinen ilmaisemaan toimintaa, jossa tiedon luonnista, käsittelystä ja siirrosta tulee talouden ja vallan perustavaa laatua olevia lähteitä. (Castells 1997a, 66-91) Termi byrokratia on tässä yhteydessä ongelmallinen. Suomen kielessä sen yksiselitteinen merkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan virkavalta ja virkavaltaisuus. Englannin kielen sana bureaucrazy on vivahteikkaampi. Sanan alkuosa merkitsee alun perin vetolaatikollista pöytää ja sitä kautta ovat metaforisesti ymmärrettävissä bureaucrazyn selittävät johdannaiset centralization (keskittäminen) ja 1
4 officialism (virastovaltaisuus). Tässä yhteydessä byrokratiaa käytetään sekä keskittymistä että erikoistumista kuvaavana käsitteenä. Teollisen vallankumouksen seurauksena syntyi keskenään kilvoittelevien kansallisvaltioiden rakenne, jossa ei enää ole tuumaakaan ei kenenkään maata. Valtioiden välistä tasapainoa säätelevät vaihtelevat yhteenliittymät, joiden välisistä konflikteista ovat syntyneet modernin ajan massiiviset sodat. (Eisenhart 1995) Neuvostoblokin luhistumista ja siitä johtuvaa kylmän sodan ajan päätöstä voidaan pitää yhtensä uuden aikakauden airueena. Kaikille murroksille on ominaista synteesinomainen lomittuminen uuden ja vanhan kanssa. Uuden vuosituhannen kynnykselläkin maapallolta on vielä muutamia keräilytalouden saarekkeita. Kaikille siirtymille on ominaista kehityksen viiveet. Rintamaat ehtivät ensin ja maan ääret kenties vasta vuosituhansien päästä. Synteesi on kerrostunut samalla tavalla kuin ihmisen aivotkin. Aiempi ja historiassa syvemmällä oleva ei lopeta olemistaan vaan siirtyy tavallaan kulisseihin tai periferiaan uuden tehokkaamman ohjausjärjestelmän tieltä. Vastaavasti teollisuus ei tappanut hierarkiaa organisoitumisen tapana vaan byrokratia järjestyi hierarkiarakenteen päälle. AIKAKAUDET Keräily Maatalous Teollisuus Media Suulliset tarinat Kirjalliset viestimet Joukkoviestimet Koulutus Suullinen traditio Kirjallinen traditio: eliitti Sähköiset mediat Koulu ja luokka: ka Autenttinen oppiminen Yliopisto Ammatillinen koulu Perhetyypit Liikkuva perhe Suurperhe Ydinperhe Työroolit Keräilijä Talonpoika Asema Metsästäjä Paimen Erikoisala Sosiaaliset merkitykset Kaupankäyjä Terveydenhoito Käsityöläinen Kasti Ammattilainen Yhdistys Vapaa-aika Luokka Harrastus Valta Ystävyys Klaanipäällikkö, johtaja Uskonto Hallitsija, eliitti, sotilasyksikkö Kerho, klubi Lakiperustainen ed Aika Leirineuvosto Syklinen Omistaja Syklinen, absoluuttinen Lineaarinen Biologinen rytmi Biologinen rytmi Taulu 1: Neljä aikakautta ja toiminnan kulttuurit (ks.lipnack & Stamps 1997, Linturi 1998) Sosiaalinen rytmi 3.Medianykyisyys Medianykyisyys Joukkoviestinten kehitystä Castells (1997a, ) kuvaa yksityiskohtaisesti. Erityisesti häntä kiinnostaa median interaktio muiden kulttuuristen kerrostumien kanssa. Television vaikutus toisen maailmansodan jälkeen on siitä hyvä esimerkki. Castellsin mukaan TV ei enää vain heijastele elämää vaan on osa sen arkea. Vähän väliä pyrskähdämme pohtimaan jonkin tapahtuman kuohuttamina television vaikutuksia ihmisten toimintaan. TV käynnistää small talkin ja sama värkki näyttää reaaliaikaisesti Irakin sotilasoperaatiot. Yhä useammin me pyrimme ja pääsemme hetkeksi osaksi mediaa, ruudun tuolle puolen. Radioterveisten lähettämisestä on siirrytty visailujen tai kilvoittelujen osallistujiksi ja yleisöiksi. Reality-TV näyttää aitoa väkivaltaa, onnettomuuksia ja ihmisten ahdinkoa jos toki myös ihmeellisiä pelastumisia tutkittuun Valittujen Palojen kaavaan. Sittemmin on keksitty sosiaalipornoksikin mainittu ihmissuhdetirkistely. Mediassa käsitellään vaikkapa autenttisia parisuhteita aktiiviyleisön edessä, joka kääntelee peukaloansa ylösalas kuin roomalainen sirkusyleisö konsanaan. Oikean todellisuuden kuvaaminen voi etäännyttää todellisesta siinä kuin hyvä fiktiivinen draama sitä paljastaa. Yhdysvallat on samaan aikaan maailman vapain ja sokein maa, jossa on tehokkain mielipiteenmuokkauskoneisto, kuten Noam Chomsky julistaa. Umberto Econ mukaan uustelevisio puhuu yhä vähemmän ulkomaailmasta ja yhä enemmän itsestään ja kontakteistaan yleisöönsä. (Linturi 1993) 2
5 Massamedia Toden ja fiktion vuoropuhelusta Castells (1997a, 373) esittää vakavan hauskan esimerkin USA:n vuoden 1992 presidenttivaalikampanjasta. Istuva varapresidentti Dan Quayle närkästyi saippuasarjan roolihenkilö Murphy Brownille, jota esitti Candice Bergen. Quaylen tuohduttaneessa jaksossa Murphy pohti, miten saada lapsi juuttumatta avioliittoon tai pitkällisiin miessuhteisin. Quayle nosti omassa tv-puheessaan Brownin moraalittomuuden vaaliteemaksi. Seuraavassa draamajaksossa Brown vastasi katsomalla televisiosta Quaylen puhetta ja kritisoimalla vuorostaan varapresidentin sekaantumista naisten elämään ja puolustamalla oikeuttaan omaan moraaliinsa. Toden ja fiktion vuoropuhelun seurauksena sarja lisäsi katsojalukujaan ja Quayle vahvisti imagoaan konservatismin puolustajana. Dialogi vaikutti mielipidemittausten mukaan molempien kannattajapohjaan ja sitä kautta vaalin lopputulokseen. Todellinen vaalikampanja ja epätodellinen saippuaooppera eivät enää olleet erotettavissa toisistaan vaan kietoutuivat supertekstiksi, jossa Brown oli eräässä mielessä yhtä todellinen ja vaikuttava kuin varapresidentti Quayle. Televisio ei ole hävittänyt aiempia medioita, mutta asemoi ne uudelleen. Radio on häipynyt taustalle, vaikka se onkin kyennyt löytämään uusia toimintamuotoja. Elokuva on rytmittänyt toimintansa ja formaattinsa television mukaan. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat erikoistuneet tai siirtyneet taustoittamaan tapahtumia. Vain kirjat ovat pysyneet kirjoina. Monopolit ovat murtuneet, mutta kapitalistinen kilpailu on myös keskittänyt tarjontaa ja tarjoajia. Mediaformaatit ovat kaavamaistuneet ja kilpailu tapahtuu yhtenevin konseptein. Televisio on siepannut toteemisen paikan länsi-ihmisen elämässä. Keskimääräinen amerikkalainen töllöttää 4,5 tuntia joka päivä. Minuutissa joka kanava suoltaa kuvaa ja radiot lisäksi 100 sanaa. Suomessa aktiivinen television katseluaika oli keväällä ,5 tuntia. (Televisiot ja yleisö 1998) Radiota kuunnellaan USA:ssa 2 tuntia vuorokaudessa, Suomessa 81 minuuttia (keväällä 1998: Radiot ja yleisö 1998). Sanomalehdessä on keskimäärin sanaa, joiden silmäilyyn usalainen käyttää minuuttia, suomalaiset mahtuvat samaan aikahaarukkaan. Olennaista on lukuajan toistaiseksi hidas lasku, jota tulee kiihdyttämään nuorten vähäinen lukuharrastus. Aikakauslehtiin kuluu päivittäistä aikaa 6-30 minuuttia ja kirjojen lukemiseen (läksykirjat mukaan lukien) 18 minuuttia päivässä. Kaiken kaikkiaan amerikkalainen käyttää 6,43 tuntia vuorokaudesta mediaan. Suomessa ja muualla maailmassa mediakäyttö on paitsi hillitympää huomattavan tekstipainotteista. Suunta on silti täälläkin sama. Media on kasvanut teollisuusyhteiskunnan valtavaikuttajaksi sekä käyttäjäpiirin laajuuden, käytön keston että vaikuttavuuden takia. Kiehtovuudestaan huolimatta joukkoviestimet ovat yhdensuuntaisia, kun alkuperäisin viestintäprosessi ei sitä ole. Massakulttuuria voi levittää joukkoviestimin, mutta kulttuurin rakentaminen niiden kautta ei yksikanavaisuuden takia onnistu. Media on kulttuurituote. Se käyttää tietoisuutemme ja käyttäytymisemme aineksia luodakseen kuvaa, heijastuksia ja unelmia. Mutta asetelma toimii toisinkin päin. Kulttuurimme uusiutuu enenevästi mediavälitteisen aineiston kautta. Yhteneväiskulttuurin kukoistus osui 60-luvulle. Sen jälkeen yleisöt ovat pirstoutuneet eikä McLuhanin mediagalaksia ole enää ankarassa mielessä olemassa. Eriytymisen ja monopolien murtumisen historia on alkusoittoa uudelle medialle. Uudet teknologiat alkoivat kiihtyvästi pirstoa yleisöjä 80-luvulla. Etä- tai satelliittipainaminen tuli tavalliseksi. Walkmanit mahdollistivat kulkemisen ja kuuntelemisen. Radiot erikoistuivat. Videot levisivät lähes joka kotiin. Elokuvalevitys, nauhoitusmahdollisuus ja musiikkivideot ovat muuttaneet yleisön mediakäyttäytymistä. Omien elämysten kuvaaminen on yhä useampien mediahuvittelua. Ratkaisevinta on kuitenkin Castellsin mukaan televisiokanavien moninkertaistuminen. Uusiutunut mediamaailma on yleisöiltään segmentoitunutta ja erilaistunutta, vaikka yhä joukoiltaan massiivista. Youchi Ito on tulkinnut siirtymää kulttuurisesti massayhteiskunnan vaihtamiseksi segmenttiyhteiskunnaksi, tämäkin siis mediakehityksen seurauksena. Eriytyminen ei ole johtanut omistuksen hajautumiseen, päinvastoin. Kaupallisuus on koko ajan lisääntynyt. Mediayritykset ovat samalla tavalla globaalisia monikansallisia yrityksiä kuin mitkä tahansa tavaratuotannon yritykset. Mediatuote valmistetaan globaalisti ja jaetaan lokaalisti. Se on puhtaasti teollisuusyhteiskunnan logiikan mukainen tuote tai palvelu. Metodina on teollinen monistaminen sekä yhdensuuntainen liikenne. Tuottaja tekee ja jakelee ja kuluttaja kuluttaa. Uusi media Castells (1997a, ) kertoo median tarinan kytkemällä sen tiukasti sosiaalisiin rakenteisiin. Nykyinen mediamurros on Castellsin (1997a, ) arvion mukaan samaa luokkaa kuin se, jonka kirjoitustaidon ja aakkosten keksiminen käynnisti 2700 vuotta sitten eli kyse on mullistavasta kehityshypystä. Teksti, ääni ja kuva yhdistyvät yhdeksi vuorovaikutteiseksi, globaaliksi ja avoimeksi mediaksi, joka on saatavilla sekä reaaliaikaisesti että haluttaessa (on demand). Maailmantalous on yhä enemmän 3 informaatioperustaista, elektronisesti säilöttyä ja globaalisti ja systeemisesti toisiinsa kytkeytyvää. (Toffler
6 1990)Kansallisvaltiota pienempien mutta myös monikansallisten alueiden merkitys nousee. Isänmaattomat tai monikansalliset yhtiöt vahvistuvat rinnakkain muiden globaalien yhteisöjen kuten maailmanuskontojen tai ympäristöliikkeiden kanssa. Media on yksi uuden maailman valloittajista. Castells tutkii trilogiassaan uutta mediaa kahden esimerkin kautta. Toinen on ranskalainen Minitel ja toinen yhdysvaltalainen arpanet. Kummallakin on juurensa syvällä omassa kulttuurissaan. Minitel on kansallisiin rajoihin pysähtynyt puhelinjärjestelmä, kun taas arpanet yhdistää tietokoneita. Minitel on keskusjohtoinen, systemaattinen ja kiinteämaksuinen kioskisysteemi ja Arpanet anarkistisen mielivaltaisesti tariffoitu monen toimijan järjestelmä. Arpanet oli alun perin militaarijärjestelmä, mutta sen rinnalle kehittyi samanaikaisesti tiedeyhteisö. Kolmas kerrostuma Minitelin evoluutiotarina on tuomittu umpiperään kuin Neandertalin ihminen konsanaan. Arpanetista kehittyi internet ja siitä informaatioajan päämedia. Internetiä joskus käyttäneitä suomalaisia oli ,5 miljoonaa ja vuoden 2002n alussa jo yli miljoona enemmän. Toisin sanoen kaksi kolmesta yli 17-vuotiaasta suomalaisesta on maistellut internetiä. Verkko yhdisti 2002 päivittäin lähes puolitoista miljoonaa suomalaista ja puolet maamme kotitalouksista. Kehitys on ollut nopea, koska nykymuotoinen internet alkoi levitä oppilaitosten ulkopuolelle vasta Varsinkin käytön intensiteetti on noussut, vaikka diffuusitahti onkin vähän tasaantunut. Vuodessa kokonaiskäytön määrä kasvoi kolmanneksen ja päivittäisten käyttäjien määrä kaksi kolmannesta. Huiminta nousu oli kotikäytössä, jonka määrä hyppäsi yli kaksinkertaiseksi vuosivälillä (Taloustutkimus 1998, Hyvönen 1998, 28-38) Käyttäjäkäyrä on noussut jyrkästi ja muistuttaa matkapuhelimen leviämistä, mutta on myös havaittavissa että käyrä on loiventumassa. Merkittävä osa kansalaisista on jäämässä ulkopuolella samaan aikaan kuin toinen osa uppoaa yhä syvemmälle uuteen mediaan. Leviämistä jarruttavat sekä teknologiset että sosiaaliset esteet. Internetin vaatimien laitteiden eli tietokoneen ja modeemin kasvu on matkapuhelimeen verrattuna maltillista. Matkapuhelin on tyypillinen yhden käyttäjän laite, kun taas tietokoneen käyttö voidaan jakaa muiden kanssa niin kotona, työpaikalla kuin koulussakin. Tietokoneita oli marraskuun lopussa prosentilla kotitalouksista ja tietokoneista oli tyystin luovuttu kolmessa prosentissa talouksista. Modeemiyhteys kotoa oli 13 prosentilla väestöstä (Nurmela 1998, 17-27) Tilastoaineistosta voi vetää kaksi johtopäätöstä, jotka saavat tukea muista tutkimuksista. Internet yleistyy osaksi ihmisten valtaosan toimintakulttuuria vasta sitten, kun se tulee saataville television tai sen evoluutiomedian kautta. Toiseksi on odotettavissa, että osa väestöstä torjuu internetin periaatteellisista tai muista syistä samaan tapaan kuin osa kansalaisista on jättäytynyt television käytön ulkopuolelle. Nurmelan (1997, 20-25) tutkimuksesta käy ilmi myös kulttuurisia piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa internetin käyttötapoihin. Miesten ja naisten puhelimen käyttö poikkeavat selvästi toisistaan. Miehet soittavat asian perästä ja naiset taas rupattelevat mielellään. Ero on kuitenkin hämärtymässä, sillä nuorten miesten puhelimen käyttötavat lähenevät naisten tapoja. Alle kolmekymppisten välillä haluttiin sukupuolesta riippumatta tietää, missä ystävä- ja kaveripiirissä mennään. Petteri Järvisen vuosittaisen käyttäjäselvityksen tulokset osoittavat, että internetin käyttäjäkunta on edelleen nuorta ja miesvaltaista. Keskimääräinen käyttöaika oli naisilla 7,5 tuntia ja miehillä 10,5 tuntia viikossa. Puolet vastaajista kertoi käyttävänsä verkkoa pääasiassa kotoa. Työpaikalta käyttävien osuus oli 38 prosenttia. Tärkein WWW-käytön motiivi sähköpostin ohella on tiedonhaku, jota kertoo käyttävänsä lähes 87 prosenttia vastaajista. Verkon käyttäjät ovat enimmäkseen opiskelijoita (33 prosenttia) tai toimihenkilöitä (31 prosenttia). Joukko on muutenkin valikoitunutta, sillä johtajia oli vastaajissa yhtä paljon kuin työttömiä. Näyttää siltä, että internet syö muuta mediakulutusta. Lähes puolet aktiivisista internet -käyttäjistä on vähentänyt tuntuvasti tv:n katseluaan ja monet myös muiden medioiden käyttöä. Uuden median lumoa osoittaa sekin, että ensimmäisen sukupolven nettiaddikteja ohjataan jo terapiaan ja vieroitukseen. (Järvinen ) Internetin käyttöönoton alkuvaiheessa huomio on ollut käytön nopeassa määrällisessä kasvussa. Vaikka suomalaiset ovat innokasta verkkokansaa, eivät kotimaisten palveluntuottajien palvelut ole suomalaisten surffaajien suosikkeja. Taloustutkimuksen ( ) mukaan peräti lähes puolet (44%) internet käyttäjistä ei vieraile millään suomalaisella WWW-sivulla säännöllisesti. Mediateollisuutta käsittelevässä tutkimuksessa (Uusmediateollisuus Suomessa 1997) tuottajat pitävät sisältötuotannon tasoa suurimpana heikkoutena. Kasvava Internet-yleisö odottaa entistä parempia ja kiinnostavampia web-palveluja. (Uotila 1997) 4.Median tulevaisuus Median tulevaisuus Tietokonevälitteinen kommunikaatio ei korvaa muita viestinnän muotoja, vaan muokkaa olemassa olevia sosiaalisia malleja. Se lisätään puhelimeen ja liikenneviestintään, se laajentaa sosiaalisia verkkoja ja se 4
7 tekee mahdolliseksi verkostojen kommunikoida aktiivisemmin entistä useampina ajankohtina. Verkkoon pääsyn rajoittuneisuus tai rajattomuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten vahvasti kulttuuriset muutokset tulevat näkyviksi. CMC - computer mediated communication - on kosmopoliittista siinä missä puhelin on paikallista. Toinen uuden median pääpiirre on sen vuorovaikutuksellisuus. Päinvastoin kuin massamediat se edellyttää aktiivitoimijaa. Verkko, vuorovaikutus ja moniäänisyys 90-luvun jälkipuolisko on ollut elektronisen kommunikaatiosysteemin globaalista sulautumista joukkoviestintään. Useissa maissa on samansuuntaisia visioita ja ohjelmia, jotka tähtäävät tiedon monikaistaisille valtateille. Yhdysvaltojen nykyinen varapresidentti Albert Gore on tämän toimeliaisuuden symboli. EU:lla on omat ohjelmansa. Kaikkialla rakennetaan verkottuneita luokkahuoneita, etäkirurgiaa, teleuhkapelejä ja virtuaalimuseoita. Ne voi tulkita metamorfoosin ensi vaiheeksi, jossa entiset toimintatavat siirretään sellaisinaan uuteen teknologiseen ympäristöön. Syvemmät muutokset seuraavat myöhemmin. Uusi mediamaailma kehittyy todennäköisesti hitaasti ja ristiriitaisesti vastakkainasettelujen kautta. Uuden avaajaksi on arveltu on demand palveluita (tilauspalvelu). Teknologia tai ainakin käyttöliittymät ja kaistanopeudet ovat siihen vielä kehittymättömiä. Tilauspalveluiden odotukset perustuvat vapaa-aikasektorin paisumiseen vapaa-aikayhteiskunnaksi. Empiiriset tiedot eivät toistaiseksi tue tuota oletusta. Yhdysvalloissa vapaa-aika on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Sama koskee median käyttöä. Osansa tässä kehityksessä ylityöllistetyllä yhteiskunnalla, mutta kysymys on muustakin. Sisältötuotanto ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä. Voi olla että väline on vielä mcluhanilaisittain sanoma, joskus jopa niin että se on ainoa sanoma! Steven Spielbergin kaltaiset viestinnän ammattilaiset näyttävät huomanneen, että uudessa systeemissä median on mahdollista monimuotoistaa tuotteensa sekä teknisin että tarinallisin keinoin. Jurassic Park ja muut puolikeinotuotteet kertovat rajanylityksistä, jotka monistuvat muille kulttuurin näyttämöille. Moninaisuus voi johtaa anarkistiseen moniäänisyyteen. Näytelmässä ei ole yhtenäistä juonta tai tyyliä vaan tarinaa lähestytään monista eri näkökulmista. Suurin osa teksteistä on yhtä syvää synkkyyttä, mutta synkkyyskään ei aiheuta syyllisen etsintää. Elämä murjoo satunnaisesti kuin väkivaltainen kauhuelokuva. Nuoret eivät kirjoita väärin kohdelluista ihmisistä, vaan kohtalonsa kiroamista tai kuolleitten henkien ahdistamista. Teksteissä liikkuu yhtenäiskulttuurin lapsia, jotka asuvat maailmassa vailla paikallisia tai kansallisia kliseitä. Olohuonenäytelmät ja kansannäytelmät ovat kadonneet. Tilalla on kuoleman viettelystä ja mystiikkaa, pyromaaneja ja kaikki freudilaiset symbolit. ( Helsingin Sanomat B 1) Ei ole ollenkaan sanottua, että ihmiset haluavat loputonta viihdevirtaa (urheilu, väkivalta, seksi) vaikka heillä olisi siihen rajattomasti aikaa ja resursseja. On joitakin merkkejä siitä, että kysyntäasetelma on paljon komplisoidumpi kuin luullaan. Charles Pillerin multimedian käyttötutkimuksen tulokset mm. kertovat, että aikuisia ihmisiä kiinnostaa enemmän tiedon saanti, yhteisöasiat, politiikka ja koulutus kuin televisio-ohjelmien tai elokuvien katselu haluamanaan hetkenä. Video-on-demand oli vain 28 prosentin mielestä erittäin haluttavaa eli yhtä suuri kuin niiden määrä, joita viihde ei ollenkaan kiinnostanut. Politiikka oli yllättävän kiinnostavaa: 57 % halusi osallistua elektroniseen kuntakokoukseen, 46 % halusi lähettää sähköpostia omalle edustajalleen ja 50 % arvosti mahdollisuutta saada äänestää elektronisesti. Moni arveli voivansa osallistua virtuaalikoulutukseen. Petteri Järvisen internet-kyselyssä teledemokratiaan uskoi kaksi kolmannesta vastanneista. Internetille ja www:lle erityisesti on ominaista erilaisten kulttuurien rinnakkainelo. Verkon arkkitehtuuri on teknologisesti avoin sallien laajan pääsyn ja lähes rajoittamattoman manifestoinnin kenelle tahansa. Joistakin rajoituspyrkimyksistä riippumatta paikallisverkot kytkeytyvät lisääntyvästi toisiinsa ja järjestelmät hajaantuvat. Joustavuus lisääntyy eritasoisten järjestelmien kyetessä kommunikoimaan keskenään. Castells (1997a) ennustaa kuitenkin lisääntyvää jännitettä eri palveluideologioiden välillä. Hänkin kyseenalaistaa kuvan passiivisesta viihteen vastaanottajasta. Se on kenties vain teollisuusyhteiskunnan tuottamistavan seuraus, joka menettää ennakko-oletuksena voimaansa mitä pitemmälle murrokseen tunkeudumme. Infotainment ja uudenlainen merkityskokemuksiin perustuva elämysaineisto voivat olla tulevia voittajia. Virtuaalisuuden kulttuuri Multimedian uutuus tekee vaikeaksi arvioida sen yhteiskuntakulttuurisia vaikutuksia. Olisi kuitenkin harhaa ajatella, että uudet elektroniset mediat erottaisivat meidät traditionaalisista kulttuureista. Päinvastoin ne sulautuvat niihin. Neljä kulttuurista mallia toistuu kaikkialla, missä multimediaa otetaan käyttöön. 1. Laaja sosiaalinen ja kulttuurinen eriytyminen, joka johtaa käyttäjien segmentoitumiseen 2. Lisääntyvä sosiaalinen kerrostuminen käyttäjien kesken (kaksi päätoimijaryhmää ovat vuorovaikuttajat the interacting - ja vuorovaikutetut the interacted, jälkimmäisten valinta on rajattua ja ryhmän voi 5 luultavasti tunnistaa luokan, rodun, sukupuolen ja maan mukaan)
8 3. Kaikenlaisten viestien kommunikointi samassa systeemissä - silloinkin kun järjestelmä on vuorovaikutteinen ja valikoiva johtaa kaikkien viestien samanmuotoistumiseen (käyttäjä voi vaivattomasti vaihdella mediaa) 4. Multimedia sieppaa useimmat kulttuuriset ilmaukset omaan virtuaaliseen repertuaariinsa kaikessa moninaisuudessaan. Jokainen kulttuurinen ilmaus, huonoimmasta parhaaseen, elitistisestä populaariin, marssii digitaaliseen universumiiin, johon kaikki yhdessä linkkiytyvät jättiläismäiseksi supertekstiksi, menneen, nykyisen ja tulevan kommunikatiivisen mielen manifestaatioksi. Näin tehdessään ne rakentavat uuden symbolisen ympäristön. Ne tekevät virtuaalisuudesta meidän todellisuutemme! (Castells 1997a, ) Ei ole eroa todellisuuden ja sen symbolisen representaation välillä kuten Jean Baudrillard ja Roland Barthes ovat todistelleet. Kaikissa ihmisyhteisöissä kaikkina aikoina on toimittu symbolisen ympäristön kautta. Siksi virtuaalinen todellisuus ei ole uudessa ajassa se mullistavin asia vaan se miten tosi virtuaalisuus konstruoituu. inhimillinen kommunikaatio on välineestä riippumatta symbolien kuljettamaa. Siinä mielessä kaikki todellisuus on virtuaalisesti vastaanotettua. Uuden ero entiseen onkin siinä systeemissä, jossa todellisuus (ihmisten aineistot, symbolinen olemassaolo) itsessään on kokonaan kaapattu virtuaaliseen kokemuksen- ja merkityksenvaihtoon, ei vain kokemusten ja merkitysten siirtoon tai välittämiseen. (Castells 1997a, ) Olennaista on kulttuuristen ilmausten kaiken kattavuus. Mitään ei jää ulkopuolelle. Koko elämä uppoaa uuteen monimuotoisuuteen. Siksi on ensisijaisen tärkeää muodostaa horisontaalisia internetin tapaisia sosiaalisia rakenteita eikä valikoivia on demand palveluita, jotka konstruoivat hierarkiaa. Rajojen teko on ja tulee olemaan keskeinen ja kriittinen taistelurintama uuden median maastossa. Kuka on vuorovaikutuksessa ja kehen vuorovaikutetaan uudessa järjestelmässä ratkaisee uudet asemat! Sosiaaliset muodot ja toimintatavat tietysti muuttuvat. Perinteiset systeemin ulkopuoliset sosiaalisten tapojen koodaajat (uskonto, moraali, auktoriteetti, perinteiset arvot, poliittiset ideologiat) väistyvät ja menettävät voimaansa vaikkeivät häviäkään tyystin kulissiin. Sekularisaation viimeinen askel on paradoksisesti uskonnon kulutuksen kasvu. Aika ja paikka kadottavat merkitystään entisessä mielessä, mutta transformaatio saattaa pitää sisällään uudelleenmuotoutumisen, jossa paikallisyhteisöt korvautuvat verkkoyhteisöillä. Paikan tilan korvaa virtojen tila. Ajan muuntumisessa on kaksi muotoa: samanaikaisuus ja ajattomuus. Välitön tiedon kulku kautta maapallon sekoittuneena live-raportointiin "naapurustosta" tuo sosiaalisiin tilanteisiin ja kulttuurisiin ilmaisuihin odottamattoman välittömän läsnäolon. Seurasimme Neuvostoliiton romahdusta minuutti minuutilta vuonna Tietokoneavusteinen kommunikaatio mahdollistaa myös reaaliaikaisen dialogin kooten ihmisiä joilla on samat harrastukset tai mielenkiinnon kohteet vuorovaikutteiseen monitasoiseen kirjoituskeskusteluun. Kanavat ja mediat yhdistyvät yhteen pönttöön. Multimedian hyperteksti on ajatonta, loputonta. Se ei voi olla muokkaamatta tulevien sukupolvien tajuntaa aivan perussubstanssien kuten muistin osalta. Muukin sekaantuu. Koulukasvatus, mediaviihde, erityisuutiset ja mainonta organisoivat kaiken tilapäisyyttä siten että kulttuurituotteiden ajattomuus ja ainainen saatavilla olo tuovat koko todellisuuden aistiemme eteen. Todellisuuden virtaa ohjaa kuluttajan impulssi tai tuottajan paatos. Vanhat kronologiset rytmit korvautuvat aikajaksoilla, jotka ovat kiinni sosiaalisessa kontekstissa ja sen käytössä eli se on samaan aikaa sekä eternaalinen (eternal) etta efemeraalinen (ephemeral). Elämme kulttuuri-ilmausten eriytymättömässä väliaikaisuudessa (temporality). Ajattomuudesta on kyse kun voimme skannata itsellemme mitä tahansa kulttuurisia merkkejä mistä paikasta ja ajallisesta kerrostumasta tahansa. New age -musiikki uudelleenkonstruoi buddistista mietiskelyä, elektronista äänen tekoa ja kalifornialaista säveltämistä. Kaksinapaisuus on ajan manipulaatiossa mukana ja suhteessa välittömyyteen ja eternisyyteen - minä ja kaikkeus, itse ja verkko. Kapitalismi jatkuu mutta menettää yhteyden kapitalistisen luokkaan. Sitä ei enää ole, vaikka rahan tekemisen prinsiippi säilyy. Verkostomainen yhteiskunta hävittää luontoyhteyden. Ensin oli vaihe jolloin luonto dominoi kulttuuria, sitten kulttuuri järjen aikakautena otti ylivallan luonnosta. Nyt kulttuuri määrittää itseään. Von Wrightin perusmyyttien analyysiin perustuvassa kolmijaossa luonto-jumala-ihminen olemme saapuneet kulttuuriseen tilaan, jossa vastakohdat kuroutuvat kohti toisiaan. (Castells 1997a, ) Viestintätutkija Seija Ridell ehdottaa yleisö-termin rinnalle julkison käsitettä, joka jäsentää ihmisten ja joukkoviestinten suhteet kuluttamisen sijasta julkiseen keskusteluun osallistumisen näkökulmasta. Hän on vakuuttunut siitä, että kansalaiset todella ovat kiinnostuneita paikallisyhteisöjensä asioista. (Töyry 1998) 5.Valta, media ja vaikuttaminen 6
9 Valta, media ja vaikuttaminen Montesquien vallan kolmijako-oppi on modernin valtion perusta. Opin ytimessä on kolme toisistaan riippumatonta valtiomahtia, jotka tasapainottavat toisiaan ja siten torjuvat turmiollisen vallan keskittymisen luvun Euroopassa muut vallanlähteet kuten media olivat merkityksettömiä. Sittemmin käsitys on muuttunut, mutta vieläkään media- tai talousinstituutioilla ei ole yleisessä puhunnassa selkeää valtamerkitystä. Kolmijako-opin rinnalle on tosin vakiintunut käsitys tiedotusvälineistä neljäntenä valtiomahtina. Castells ennustaa kaikkien alkuperäisten valtainstituutioiden merkityksen laskua kansallisvaltioiden murenemisen myötä. Sen sijaan talous ja media laajassa mielessä lisäävät painoarvoaan, mutta niidenkin perusta muuttuu. Toisaalta on kyse globaalin ja lokaalin ja toisaalta the netin ja the selfin vuorovaikutuksesta. Toisistaan erottuvien toimijoiden sijalle tulevat toisiinsa sekoittuvat toimijat. Kansalaiset päättävät vaaleissa minkälaisen politiikan teon he hyväksyvät. Lehdistön perustehtävänä on kertoa mitä ja miten politiikkaa on tehty. Enenevästi politiikan sisältö on korvautunut mielikuvilla oikeasta poliitikosta. Median ja politiikan suhde oletetaan riippumattomuussuhteeksi mutta yhtä paljon se on monimutkainen riippuvuussuhde, jossa toimijat ja toimijoiden intressit sotkeentuvat ja vaihtuvat alinomaa. Kummastakin funktiosta on empiiristä todistusaineistoa. Politiikka Becker & Slaton (1997, 5-24) puhuvat muutospolitiikasta, joka ei ole sen enempää evoluutiota kuin revoluutioitakaan. Muutos on laadullinen. Tapa toimia muuttuu ja keskeistä on erityisesti politiikan toimijuuden ja kommunikaation muuttuminen. Nykyinen poliittinen järjestelmä on ajautunut eräänlaiseen demokratian propagandamalliin (Noam Chomskyn käsite). Informaatiojakelun kehittyessä ja ulottuessa yhä demokraattisemmin ihmisten ulottuville tieto on paradoksisesti paennut manipuloidun informaation tieltä yhä kauemmas. Muutosta ennakoi mediateknologian kehittyminen kahdensuuntaiseksi ja vuorovaikutteiseksi. Hierarkkinen rakenne ei pääse yhtä voimallisesti ohjailemaan mielikuvia. Tässä tilanteessa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, joiden rationaliteetti nousee uuden aikakauden logiikasta. Politiikan teko tietoverkoissa on lisääntymässä. Vanhat muodot siirtyvät ensin verkkoon, mutta niiden takaa on jo näkyvissä uusien virtuaalisten yhteisöjen rakentuminen. Niissä on kyse hajautuneesta organisaatioista, joiden jäseniä yhdistää jaettu intressi tai tarkoitus. Tällaiset yhteisöt voivat olla tiukasti muotoon sidottuja keskusteluympäristöjä tai konferensseja tai spontaanisti muodostuneita verkostoja vailla tarkkoja muotoja. Löysiä virtuaaliyhteisöjä on jo nyt tuhansittain. Niille ovat ominaista ameebamaiset muodonmuutokset, hetkittäinen aktiviteetin kiihtyminen ja ajoittainen talvehtiminen tai lopullinen kuoleminen pois. Osallistujat tulevat ja lähtevät kuin asemahallissa. Joku voi jäädä päivystämään ja katsomaan maailman liukua silmien ohi. Monet tulevat säännöllisesti kuin lähiöjunan kuljettamina tarkastamaan liikenteen. Sähköposti ja keskusteluryhmät voi kokea kirjoitetun median kostoina monen vuosikymmenen sähköisen vyörytyksen jälkeen. Toisaalta uudet mediamuodot ovat epämuodollisia, nopeita ja spontaaneja kuin kasvokkain viestintä. On kokemuksia siitä, että uusia media voi kärjistää, kuohuttaa ja rakentaa runsaasti tulkintaa, joiden standardit ovat vielä kehittymättä. Tuo kaikki johtuu ehkä juuri siitä, että sähköposti ja keskusteluryhmät ovat yhdistelmäviestimiä, joihin voi yhdistyä vielä sellaista jolle ei ole tähän asti ollut toleranttia sosiaalista ympäristöä. Kuohahtelevat ja töksäyttelevät skribentit herättävät raivon, ahdistuksen ja epätoivon tuntemuksia muissa käyttäjissä. Puhelimen tarina on tässä suhteessa opettavainen. Puhelimella laajennettiin alun perin viestinnän sosiaalista verkostoa, mutta se ei jäänyt siihen vaan puhelin on monella tavalla syvästi muuttanut sosiaalisia tapojamme. Puhelin mukautettiin tarpeisiin, sitä ei vain omaksuttu. Globalisaatio ja sosiaaliset mustat aukot käynnistävät sekä reaktiivista että proaktiivista liikehdintää, joka uudistaa inhimillisiä suhteita. Reaktiiviset liikkeet tukeutuvat Jumalaan, kansallisuuteen, rotuun, perheeseen tai paikallisuuteen eli niihin entiteetteihin, jotka nyt ovat eniten uhattuna. Castellsin (1997b) trilogian toinen osa keskittyy tutkimaan sosiaalisia liikkeitä ja politiikkaa sellaisina kuin ne muotoutuvat kolmen ilmiön triangulaatiossa: teknologiajohteinen globalisaatio, identiteetin voima (sukupuoli, uskonto, kansakunta, etninen rotu, alue, sosio-biologinen alkuperä) ja valtioinstituutiot. Ophulsin (1997, 1-15)perususkomus on, että modernin ajan liberaali politiikka on epäonnistunut sekä teoriassa että käytännössä. Tämän modernin juuret sijaitsevat klassisessa liberalismissa ja rationalistisessa valistuksen filosofiassa. Ophulsin mukaan liberalismi perustuu sisäisesti itsetuhoisiin periaatteisiin. Liberalismi on jo epäonnistunut kollektiivisissa kokeiluissaan (kommunismi) ja nyt ovat vuorossa sen yksilölliset muodot. Kaikki kolme modernin sivilisaation pääelementtiä liberaali politiikka, kasvutalous, ja hyötyrationaliteetti - ovat tuhoutumassa omiin sisäisiin ristiriitoihinsa. Uusi järjestys on vielä hämärän peitossa, mutta joitakin tuntomerkkejä on erotettavissa. Keskeistä on ekologinen kypsyys, joka puolestaan 7 edellyttää henkistä täyskäännöstä. Ekologista kypsyyttä ei voi erottaa poliittisesta, sosiaalisesta ja
10 moraalisesta aikuisuudesta. Kokonaisuus nostetaan osiansa tärkeämmäksi ja sitä ei voi tehdä ilman hallinnon restauraatiota. (Ophuls 1997, ) Yhteiskunnallisen murroksen tulkinnat ovat nostaneet esille termin kansalaisyhteiskunta, jolla on yhteys kolmannen sektorin käsitteeseen. Kansalaisyhteiskunta on ihmisten sosiaalisen toiminnan alue, jossa pyritään rajattuihin kohdetavoitteisiin. Yleinen politiikkataso jää Seligmanin (1993) määritelmässä edelleen valtiolle. Anglo-amerikkalaisessa maailmassa mm. Amitai Etzionin (1997, 4-17)kehittelemät kommunitarismin ideat näkyvät käytännössä Clintonin ja Blairin politiikan teossa. Etzioni erittelee hyvän yhteiskunnan elementtejä ja näkee yhteisöllisyyden nousun taustalla irrottautumisen toisaalta liberaalisesta individualismista (vapauden korostus) ja toisaalta sosiaalisesta konservatismista (sääntöjen painotus). Etzionin edustama kommunitarismi sijaitsee niiden välissä eräänlaisella kultaisella keskitiellä. Päinvastoin kuin libertaristit kommunitaristit uskovat, että yksilöitä ei ole olemassa irrotettuna sosiaalisesta kontekstistaan. Olemme siis perusolemukseltamme sosiaalisten suhteiden luomuksia. Kommunitarismin ideologiaan kuuluu heterogeenisuus, eräänlainen sosiaalinen ja humaani biodiversiteetti, joka kuitenkin heikentää sosiaalista integroitumista. Samaan suuntaan vaikuttaa kansallisvaltioiden merkityksen väheneminen. Moninaisuus ei kuitenkaan merkitse hajoamista, jos kommunitaristiset ideat saadaan kehittymään käytännöiksi. Niitä ovat mm. demokratian omaksuminen arvoksi eikä vain keinoksi, laajojen yhteiskunnallisten dialogien kehittyminen sekä sovitus (anteeksianto yhteisen rakentamiseksi). (Etzioni 1997, ) Castellsin profetia on nimenomaan kansalaisyhteiskunnan osalta Ophulsia ja Etzionia synkempi. Miten päin tahansa median asema tulee muuttumaan ja yksi keskeisistä muutosagenteista on pakonomainen identiteetin teko. Identiteetti Kun maailma kasvaa liian suureksi ja monimutkaiseksi jotta sitä voisi kontrolloida, lisääntyy paine supistaa sitä hallittavaan mittaan. Kun verkot hävittävät ajan ja paikan sidoksia, ihmiset haluavat lisääntyvästi ankkuroida itsensä tiettyyn paikkaan ja palauttaa historian. Jumala, kansa ja perhe varustavat rikkomattoman ikuisen koodiston, jolla asettua vastustamaan tosivirtuaalisuuden kulttuuria. Informationalismia vastaan ihmiset varustavat kehonsa informationalismilla eli he eivät enää vain järkeile, he uskovat. Identiteetillä Castells ymmärtää merkitysten rakentamisen ja valinnan prosessia, jossa rakennusaineena ovat kulloisetkin kulttuuriset attribuutit. Ihmisillä on valittavanaan identiteettien moneus, mikä aiheuttaa stressiä ja ristiriitoja sekä itseilmaisussa että sosiaalisessa toiminnassa. Identiteetti ei ole tässä sitä, mitä sosiologit ovat perinteisesti kutsuneet rooleiksi tai rooliasemiksi. Yhteiskunnan insti-tuutiot ja organisaatiot strukturoivat normit, jotka taas määrittelevät roolit. Niiden suhteellinen paino riippuu yksilöiden ja näiden instituutioiden välisistä neuvotteluista ja järjestelyistä. Identiteetit taas ovat toimijoiden itsensä merkityksenannon lähteitä. Niinpä ne on luotava itse individualisaatioprosessin kautta. Verkostoyhteiskunnassa useimpien ihmisten merkitykset organisoituvat primaarisen identiteetin ympärille. Primaari-identiteetti on ajan ja paikan kestävää ja olemukseltaan kollektiivista. Identiteettien kehittymisessä on omat tarinansa. Ne saattavat käynnistyä vastustuksena, muuntua proaktiivisiksi projekteiksi ja kehittyä aikaa myöten vallitseviksi legitiimi-identiteeteiksi. Sosiaalisen teorianmuodostuksen kannalta mikään identiteetin muoto ei voi olla muita olennaisempi eikä millään identiteetillä oli se progressiivinen tai regressiivinen - ole arvoa historiallisen kontekstinsa ulkopuolella. Kukin identiteetin tekemisen prosessi konstitutioi erilaisen yhteiskuntatulkinnan. Castellsin mukaan giddensläinen refleksiivinen elämänsuunnittelu tulee eliittejä lukuun ottamatta mahdottomaksi tulevassa ajattomassa tilassa (timeless time), vaikka se kuvaakin sattuvasti myöhäismodernin ajan laatua. Sosiaalinen muutos ei synny ensisijaisesti kasvavan yksilötietoisuuden kautta vaan aikakausien ja niiden logiikan kollektiivisessa puserruksessa samaan tapaan kuin timantti kehittyy vastustamattomien voimien puristamana. Syntyy uusia sosiaalisen muutoksen muotoja, jotka perustuvat systemaattiseen vastakohtaisuuteen paikallisen ja globaalin välillä. Tällaisissa oloissa perinteiset kansalaisyhteisöt typistyvät, koska niillä ei ole enää jatkuvuutta verkostovoiman (globaali) ja erityisten ja eriytyneiden yhteisöjen ja kulttuurien representaatioiden (lokaali) välillä. Tästä asetelmasta nousee Castellsin arvaus siitä, että vastustusidentiteetti tulee olemaan verkostoyhteiskunnan syntykontekstissa muita merkittävämpi. Modernissa ajassa myönteiseksi määritelty identiteetti perustuu kansalaisyhteiskuntaan, kun taas verkostoyhteiskunnassa proaktiivinen identiteetti kasvaa yhteisöllisestä vastustuksesta. Näiden vastustuksesta syntyvien muutosprosessien, -ehtojen ja seuraamusten muuntuminen uudenlaisiksi subjekteiksi on sosiaalisen muutoksen teorian keskeinen kohde informaatioyhteiskunnassa. Niin politiikan kun identiteetin tekemisen perusasetelmana on teknologinen ylikehittyneisyys ja sosiaalinen 8 alikehittyneisyys. Globaalitalous synnyttää syrjäytymisen ja köyhyyden mustia aukkoja. Mustat aukot imevät
11 sisäänsä paitsi valistuksen näkökulmasta irrationaalisia oppeja myös miljardeja ihmisiä, jotka muutoin katoaisivat nimettömyyteen. Elämästä tulee kohtalon peli, jossa on joka puolella aukkoja, joihin voi pudota. Murroksesta selvitään parempaan vain moraalista tietoisuutta lisäämällä. Mustien aukkojen seireenejä ovat mm. uususkonnot, nationalismi ja ympäristöliikkeet. (Castells 1998, ) 6.Viitteet Viitteet 1. Indeksiin kuuluu kuusi indikaattoria (pervasiness, geographic dispersion, sectoral absorption, connectivity infrastructure, organizational infrastructure, sophistication of use. Suomi saa käyttäjämääristä, organisaatioiden infrasta ja käytön kehittyneisyydestä täydet pisteet ja muistakin toiseksi parhaimman arvioinnin. 2. Tuoreen Internet Domain Surveyn (1998) mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa fi pääteistä Domain rekisteröintiä, mikä on absoluuttisestikin enemmän kuin esimerkiksi Ruotsilla, Ranskalla tai Espanjalla Venäjästä puhumattakaan. Castellsia haastatteli lokakuussa Seulamo (1998). 3. Termi byrokratia on tässä yhteydessä ongelmallinen. Suomen kielessä sen yksiselitteinen merkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan virkavalta ja virkavaltaisuus. Englannin kielen sana bureaucrazy on vivahteikkaampi. Sanan alkuosa merkitsee alun perin vetolaatikollista pöytää ja sitä kautta ovat metaforisesti ymmärrettävissä bureaucrazyn selittävät johdannaiset centralization (keskittäminen) ja officialism (virastovaltaisuus). Tässä yhteydessä byrokratiaa käytetään sekä keskittymistä että erikoistumista kuvaavana käsitteenä. 4. Teollisen vallankumouksen seurauksena syntyi keskenään kilvoittelevien kansallisvaltioiden rakenne, jossa ei enää ole tuumaakaan ei kenenkään maata. Valtioiden välistä tasapainoa säätelevät vaihtelevat yhteenliittymät, joiden välisistä konflikteista ovat syntyneet modernin ajan massiiviset sodat. (Eisenhart 1995) Neuvostoblokin luhistumista ja siitä johtuvaa kylmän sodan ajan päätöstä voidaan pitää yhtensä uuden aikakauden airueena. 5. Kaikille murroksille on ominaista synteesinomainen lomittuminen uuden ja vanhan kanssa. Uuden vuosituhannen kynnykselläkin maapallolta on vielä muutamia keräilytalouden saarekkeita. Kaikille siirtymille on ominaista kehityksen viiveet. Rintamaat ehtivät ensin ja maan ääret kenties vasta vuosituhansien päästä. Synteesi on kerrostunut samalla tavalla kuin ihmisen aivotkin. Aiempi ja historiassa syvemmällä oleva ei lopeta olemistaan vaan siirtyy tavallaan kulisseihin tai periferiaan uuden tehokkaamman ohjausjärjestelmän tieltä. Vastaavasti teollisuus ei tappanut hierarkiaa organisoitumisen tapana vaan byrokratia järjestyi hierarkiarakenteen päälle. 6. Murros ei jätä aiempaa rakennetta koskemattomaksi. Hierarkia ja toimialoihin erikoistuminen on luonut yhteiskunnallisen matriisin, jossa instituutiot sijoitetaan soluihin kukin omalle tasolleen ja omalle toimialalleen. Matriisi on tahkonnut maallista mannaa mutta on myös muodostumassa kehityksen esteeksi. Paimentolaisyhteisö koki maailman rajattomana mysteerinä, talonpojalle se oli samalla tavalla rannaton kuin on valtameri. Tiedettiin että toisella puolellakin on jossain ranta, mutta se mitä siellä tapahtuu ei vaikuta siihen mitä täällä tapahtuu. Vasta teollistuminen loi maailmanmarkkinat, josta on seurannut myös tietoisuus maapallon resurssien rajallisuudesta. Silti matriisisissa ei synny kokonaiskuvaa. Informaatio ei jalostu automaattisesti tietoisuudeksi siitä mistä tullaan, missä ollaan tai mihin ollaan menossa. 7. Länsimaissa kehitys on samansuuntaista kuin Suomessa mutta verkkaisempaa Yhdysvaltoja lukuunottamatta. (Hobbes' Internet Timeline v ; Matrix Information ). Myös muun teleteknologian suhteen Suomi on edelläkävijä kuten kännykkädiffuusiosta yleisesti tiedetään (European Telework Development 1998). Koko maailmassa internetin käyttäjiä lasketaan olevan tällä hetkellä noin 100 miljoonaa, joista kaksi kolmannesta Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Vuoteen 2002 mennessä berkkokansan arvioidaan paisuvan kolminkertaiseksi (Data Communications International 1998) 8. Viestintätutkija Seija Ridell ehdottaa yleisö-termin rinnalle julkison käsitettä, joka jäsentää ihmisten ja joukkoviestinten suhteet kuluttamisen sijasta julkiseen keskusteluun osallistumisen näkökulmasta. Hän on vakuuttunut siitä, että kansalaiset todella ovat kiinnostuneita paikallisyhteisöjensä asioista. (Töyry 1998) 9. Yhteistä kolmannen sektorin määritelmille on (1) kansalaisten aktiivisuus eli alhaalta rakentuminen, (2) organisoituminen oikeustoimikelpoiseksi yhteisöksi ja (3) ei-voittoa tuottavuus. (Jarva 1998)Kolmannen sektorin painoarvoa on vaikea kuvata. Kansantalouden mittarit ovat siihen riittämättömiä. Koti- ja vapaaehtoistyö jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Katajamäki ja Lindedahl (1998) arvioivat yhteisötalouden 9
12 osuudeksi EU-alueella 5-7 prosenttia. Yhdysvalloissa lasketaan kolmannen sektorin osuudeksi työvoimasta 8 prosenttia. 10. Castells käyttää termiä informationaalinen tehdäkseen eron informaatioyhteiskunta -käsitteen kanssa. Hän puhuu informationaalisesta yhteiskunnasta ja analogisesti tietotalouden sijaan informationaalisesta taloudesta. Hänen mielestään informaatioyhteiskunta ja tietoyhteiskunta ovat käsitteitä, jotka korostavat tiedon merkitystä yhteiskunnassa. Castells painottaa, että tieto laajimmassa merkityksessään esimerkiksi tietämyksen välittämisenä on ollut tärkeällä sijalla kaikissa yhteiskunnissa. Termi informationaalinen ilmaisee yhteiskunnallisen organisoitumisen tiettyä muotoa, jossa tiedon luonnista, käsittelystä ja siirrosta tulee tuottavuuden ja vallan perustavaa laatua olevia lähteitä, koska uudet teknologiset olosuhteet ovat muotoutumassa tällä uudella historiallisella ajanjaksolla. (Heinonen 1998) 11. Sosiologian näkökulmasta kaikki identiteetit ovat rakennettuja. Castells asettaa hypoteesiksi kolme identiteetin muotoa ja alkuperää. (1) Legitiimi identiteetti tarkoittaa merkitysjärjestelmää, joka asemoituu sopusointuun valtainstituutioiden rationaliteetin kanssa. Tietoyhteiskuntapapisto kuuluu tähän luokkaan. (2) Vastustusidentiteetti muodostuu valtainstituutioiden vastustuksesta ja kehittää vaihtoehtoisia selviytymisreseptejä elämän kuljettelussa. Kaikenlainen perusarvoihin ja rousseoulais-tols-toilaisiin maallepaluu -ideoihin perustava identiteetin tekeminen käy esimerkistä tälle kategorialle. Identiteettiä ammennetaan reaktiivisesti suhteessa vallitseviin instituutioihin. (3) Projekti-identiteetti tarkoittaa sellaista identiteetin tekoa, joka tarkentaa ja uudelleen muotoilee heidän asemaansa yhteiskunnassa, ja jossa etsitään koko sosiaalisen struktuurin transformaatiota. Esimerkkinä voisi mainita patriarkalismin rakenteista irtautumaan pyrkivän feminismin. Projekti-identiteetin tekemistä voisi kuvata proaktiiviseksi toiminnaksi. 12. Kansalaisyhteisöjen purkautuminen johtaa rajojen sulkemiseen ja pystyttämiseen. Päinvastoin kuin moniarvoiset eriytyneet kansalaisyhteiskunnat, kulttuuriset yhteisöt sisältävät vain niukasti sisäistä erilaisuutta. Niiden voima on yhtenäisyydessä ja puolustamisessa. Mitä ilmeisimmin uudelleenrakentuminen alkaa alhaalta ylöspäin. On mahdollista, että sellaiset yhteisöt, uudet subjektit, alkavat levittäytyä rakentaen uutta merkitystä projekti-identiteetin ympärille. Kansalaisyhteiskuntien ja kansallisvaltioiden kriisiytyminen muodostanee sosiaalisen muutoksen potentiaalisen päälähteen verkostoyhteiskunnassa. Miten tällaiset proaktiiviset subjektit muuntuvat reaktiivisista, kulttuurisista yhteisöistä, on trialogin keskimmäisen kirjan pääsisältö. 10
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotKohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä
Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotMiten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä
Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotMinkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna
LisätiedotKestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari
Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista
LisätiedotVALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot
VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotElintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa. Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy
Elintarvikeyrityksen rooli arvoketjussa Mika Ala-Fossi, Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy 23.11.2016 Isot globaalit muutokset ja valtasiirtymät Teollisuuden työpaikat siirtyneet Kiinaan Kasvun keskukset
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotHYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN
UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista
LisätiedotTulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto
Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto 8.9.2015, Lahti Työkykykoordinaattorikoulutus Taustaa: työelämän
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotMainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua
Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotVapaaehtoistoiminta vuonna 2025
Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotPaperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta
Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotMinun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi
Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotOpiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri
ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri
LisätiedotMegatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni
LisätiedotKIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ
KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotICT:n sosiaalinen käytettävyys
ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotMitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola
Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotKuluttaminen ja kulttuuri
23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotTyöyhteisön draama ja roolit
Työyhteisön draama ja roolit - Mitä työyhteisöjen näyttämöllä tapahtuu? Sari Kuusela yhteiskuntatieteiden tohtori, tietokirjailija Blogi: www.organisaatioelamaa.fi Mitä työyhteisössä tapahtuu? Tarinat
LisätiedotKansalaisten, hallinnon ja median vuorovaikutuksen kehittäminen tietoyhteiskunnassa
Kansalaisten, hallinnon ja median vuorovaikutuksen kehittäminen tietoyhteiskunnassa Jyrki J.J. Kasvi eduskunta tulevaisuusvaliokunta 8.2.2009 www.kasvi.org 1 Kuuleminen on vain osa edemokratian kokonaisuutta
LisätiedotSoneran Koti ja TV tutkimus 2012
Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotSuomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services
Suomalaiset mobiilissa 2018 Dentsu Data Services Consumer Connection System (CCS) CCS-TUTKIMUS MEDIAN TAVOITTAVUUS AJANKÄYTTÖ MEDIAAN TEKNOLOGIAN KÄYTTÖ DEMOGRAFIAT ELÄMÄN- ASENTEET MITÄ TEKEE INTERNETISSÄ
LisätiedotSosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista
Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotAlueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä
Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotSosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.
Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotAIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA. Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen
AIDOSTI VUORO- VAIKUTTEINEN TV ON VIHDOIN TOTTA Hybridi-TV-mainonnalla tavoitat ja aktivoit kohdeyleisösi paremmin kuin koskaan ennen TV JA INTERNET SAUMATTOMASTI YHDESSÄ Koko 2000-luku on odotettu kuumeisesti
LisätiedotVapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt
IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö
LisätiedotMedian tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.
Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotSosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori
Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotNuoret mediatoimijoina
Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll
LisätiedotBig Brother Big Brother
Big Brother Big Brother on tosi-tv sarja, jossa on 12 kilpailijaa kerrallaan elää 14 viikon ajan muulta maailmalta eristetyssä talossa. Viikoittain yksi kilpailija häädetään talosta, viimeiseksi taloon
LisätiedotKestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009
Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen
LisätiedotYhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA
Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan
LisätiedotKULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN
KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,
LisätiedotMILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa
MILLAISTA ON TULEVAISUUDEN VIESTINTÄ? Pekka Sauri Viestintä viranomaistoiminnassa 7.9.2017 Demokratian perusta on kansalaisten ja julkishallinnon niin valtion kuin kuntienkin välinen suhde Kaikki hallinto
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotSOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA
SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotVieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu
Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa
Lisätiedot2009: Pako vapauteen
2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotTUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016
TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotTyömarkkinat, sukupuoli
Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMiten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina
Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen
LisätiedotDigitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti
Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
Lisätiedot