Sisältö. 1. Johdanto 1 2. Lyhyt mediahistoria 1 3. Medianykyisyys 2 4. Median tulevaisuus 4 5. Valta, media ja vaikuttaminen 6 6.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1. Johdanto 1 2. Lyhyt mediahistoria 1 3. Medianykyisyys 2 4. Median tulevaisuus 4 5. Valta, media ja vaikuttaminen 6 6."

Transkriptio

1 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Lyhyt mediahistoria 1 3. Medianykyisyys 2 4. Median tulevaisuus 4 5. Valta, media ja vaikuttaminen 6 6. Viitteet 9

2

3 1.Johdanto Johdanto Manuel Castells (1997a, )) tuntuu ajattelevan mediaa eräänlaisena käynnistäjänä, katalysaattorina ja signaalina syvemmille kulttuurisille muutoksille. Kullakin aikakaudella ja kulttuurilla on oma valtamediansa, joka peittää aiemman valtamedian. Ensin se oli puhe, sitten kirjoitettu teksti ja seuraavaksi joukkoviestin. Massamedian kukoistus alkaa vähitellen taittua vuorovaikutteiseen multimediaan, johon lähes kaikki halukkaat ovat kytkeytyneet. Todellinen virtuaalisuuden kulttuuri on jo nousemassa. Medioilla on merkittävä osa tuon kulttuurin virittäjänä. Artikkelissa tarkastellaan median kehityspiirteitä Castellsin ajatuksia väljästi seuraillen. Jutun lopussa kuvataan hajautettu uusmediakonsepti (Pressix), jossa toimijoina ovat perinteisten medioiden ohella asiantuntijat, kansalaiset ja päättäjät. Kirjoittaja jakaa Castellsin perususkomuksen syvästä murroksesta kahden aikakauden rajalla. Poikkeuksellisen kiintoisaksi rajankäynnin tekee Suomen asema uuden villin ajan rajamaana. Castellsinkin havaintojen mukaan Suomesta on kehittynyt globaalin yhteiskuntamurroksen laboratorio, jossa on ainutkertaiset mahdollisuudet kokeilla myös uusia medioita. Internet Societyn informaatioyhteiskunnan indeksillä (Global Diffusion, 47) mitaten Suomi on maailmanliigan kärkijoukkueita. Etenkin teleteknologinen infrastruktuuri on kunnossa ja syvä talouslama viritti talvisodan sukuisen henkisen valmiuden myös kulttuurisiin muutoksiin. Vastoin ajan yleisiä trendejä suomalaiset marssivat informaatioyhteiskuntaan lähes yksimielisinä yhtenäiskulttuurin keinoin. Esiin kuoriutuvan aikakauden tärkein ominaisuus on se, että informaatio on sen raaka-ainetta samalla tavalla kuin materia on sitä teollisuusajassa. Käytössä ovat teknologiset ja sosiaaliset metodit, joilla tahkotaan informaatiosta tietoa eikä vain hankita sitä valmiina kuten on tapahtunut tähän asti. Teknologia muokkaa perusteellisesti yksilöllisen ja kollektiivisen olemassaolomme kaikkia muotoja identiteetin luomistapahtumaa myöten (the self). Uuden ajan rakennemuoto on verkko (the net), joksi myös media organisoituu. Kaikki muut rakennetopologiat rajoittavat liiaksi sitä, mitä voi tapahtua. Verkko on täynnä rajapintoja ja siksi avoin. Verkkoon voi mennä sisään miten ja mistä vain. (Heinonen 1998) Avoimuus ja joustavuus korostavat uuden ajan ennustamattomuutta. Mikään ei ole lopullista eikä päättymätöntä. Yksilöiden ja organisaatioiden toiminnassa se merkitsee jatkuvia sulautumisia ja eriytymisiä. 2.Lyhyt mediahistoria Lyhyt mediahistoria Alvin Tofflerin (1990) kuuluisat kolme suurta muutoksen aaltoa jakavat sivilisaatiot neljään aikakauteen, joista vaeltavien nomadien keräilytalouden aika alkoi 2-3 miljoonaa vuotta sitten, kun esi-isämme oppivat puhumaan ja rakentamaan työkaluja. Yhteisöt olivat historiattomia ja traditio siirtyi pienperheissä suullisesti. Valtamedia oli audiovisuaalinen puhuttu sana. Neoliittisen vallankumouksen aallon kannattelemana vuotta sitten osa paimentolaisista asettui paikoilleen maata viljelemään. Väestömäärä lisääntyi, perhekoko kasvoi ja asutustaajamat kehittyivät. Maatalousaika loi uudeksi sosiaaliseksi rakenteeksi hierarkian, joka erotti ihmisiä ja ihmisryhmiä toisistaan. Kirjoitetusta sanasta kehittyi tärkein tradition siirron ja ryhmäerojen tekemisen media. Toisen aallon mukana 1700 luvulta jälkipuoliskolta alkaen matkustettiin teollisuusaikaan. Tehtaat syrjäyttivät farmit talouden moottoreina. Väestö räjähti kasvuun, urbanisoituminen kiihtyi, vain perhekoko kääntyi laskuun. Industrialismi loi Tofflerin termein byrokratian eli keskittymisen ja erikoistumisen toimintalogiikan. Yksi erikoistumisen kenttä on viestintä. Teollisuusajan medioita ovat yhdensuuntaiset joukkoviestimet. Castells (1997b, ) kuvaa -maailmaamme McLuhanin galaksina, jota luonnehtii koko kulttuurin mediallistuminen. Teollisuusajan haastaja on jo näyttämöllä. Siitä käytetään useimmiten nimitystä tietoyhteiskunta, vaikka informaatioyhteiskunta saattaisi olla osuvampi nimitys. (Linturi 1998) Castells ei oikein hyväksy sitäkään. Tieto ja informaatio ovat olleet ja ovat nimittäin kaikissa yhteiskunnissa ja yhtä ajoissa olennaisia. Hän käyttää itse termiä informationaalinen ilmaisemaan toimintaa, jossa tiedon luonnista, käsittelystä ja siirrosta tulee talouden ja vallan perustavaa laatua olevia lähteitä. (Castells 1997a, 66-91) Termi byrokratia on tässä yhteydessä ongelmallinen. Suomen kielessä sen yksiselitteinen merkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan virkavalta ja virkavaltaisuus. Englannin kielen sana bureaucrazy on vivahteikkaampi. Sanan alkuosa merkitsee alun perin vetolaatikollista pöytää ja sitä kautta ovat metaforisesti ymmärrettävissä bureaucrazyn selittävät johdannaiset centralization (keskittäminen) ja 1

4 officialism (virastovaltaisuus). Tässä yhteydessä byrokratiaa käytetään sekä keskittymistä että erikoistumista kuvaavana käsitteenä. Teollisen vallankumouksen seurauksena syntyi keskenään kilvoittelevien kansallisvaltioiden rakenne, jossa ei enää ole tuumaakaan ei kenenkään maata. Valtioiden välistä tasapainoa säätelevät vaihtelevat yhteenliittymät, joiden välisistä konflikteista ovat syntyneet modernin ajan massiiviset sodat. (Eisenhart 1995) Neuvostoblokin luhistumista ja siitä johtuvaa kylmän sodan ajan päätöstä voidaan pitää yhtensä uuden aikakauden airueena. Kaikille murroksille on ominaista synteesinomainen lomittuminen uuden ja vanhan kanssa. Uuden vuosituhannen kynnykselläkin maapallolta on vielä muutamia keräilytalouden saarekkeita. Kaikille siirtymille on ominaista kehityksen viiveet. Rintamaat ehtivät ensin ja maan ääret kenties vasta vuosituhansien päästä. Synteesi on kerrostunut samalla tavalla kuin ihmisen aivotkin. Aiempi ja historiassa syvemmällä oleva ei lopeta olemistaan vaan siirtyy tavallaan kulisseihin tai periferiaan uuden tehokkaamman ohjausjärjestelmän tieltä. Vastaavasti teollisuus ei tappanut hierarkiaa organisoitumisen tapana vaan byrokratia järjestyi hierarkiarakenteen päälle. AIKAKAUDET Keräily Maatalous Teollisuus Media Suulliset tarinat Kirjalliset viestimet Joukkoviestimet Koulutus Suullinen traditio Kirjallinen traditio: eliitti Sähköiset mediat Koulu ja luokka: ka Autenttinen oppiminen Yliopisto Ammatillinen koulu Perhetyypit Liikkuva perhe Suurperhe Ydinperhe Työroolit Keräilijä Talonpoika Asema Metsästäjä Paimen Erikoisala Sosiaaliset merkitykset Kaupankäyjä Terveydenhoito Käsityöläinen Kasti Ammattilainen Yhdistys Vapaa-aika Luokka Harrastus Valta Ystävyys Klaanipäällikkö, johtaja Uskonto Hallitsija, eliitti, sotilasyksikkö Kerho, klubi Lakiperustainen ed Aika Leirineuvosto Syklinen Omistaja Syklinen, absoluuttinen Lineaarinen Biologinen rytmi Biologinen rytmi Taulu 1: Neljä aikakautta ja toiminnan kulttuurit (ks.lipnack & Stamps 1997, Linturi 1998) Sosiaalinen rytmi 3.Medianykyisyys Medianykyisyys Joukkoviestinten kehitystä Castells (1997a, ) kuvaa yksityiskohtaisesti. Erityisesti häntä kiinnostaa median interaktio muiden kulttuuristen kerrostumien kanssa. Television vaikutus toisen maailmansodan jälkeen on siitä hyvä esimerkki. Castellsin mukaan TV ei enää vain heijastele elämää vaan on osa sen arkea. Vähän väliä pyrskähdämme pohtimaan jonkin tapahtuman kuohuttamina television vaikutuksia ihmisten toimintaan. TV käynnistää small talkin ja sama värkki näyttää reaaliaikaisesti Irakin sotilasoperaatiot. Yhä useammin me pyrimme ja pääsemme hetkeksi osaksi mediaa, ruudun tuolle puolen. Radioterveisten lähettämisestä on siirrytty visailujen tai kilvoittelujen osallistujiksi ja yleisöiksi. Reality-TV näyttää aitoa väkivaltaa, onnettomuuksia ja ihmisten ahdinkoa jos toki myös ihmeellisiä pelastumisia tutkittuun Valittujen Palojen kaavaan. Sittemmin on keksitty sosiaalipornoksikin mainittu ihmissuhdetirkistely. Mediassa käsitellään vaikkapa autenttisia parisuhteita aktiiviyleisön edessä, joka kääntelee peukaloansa ylösalas kuin roomalainen sirkusyleisö konsanaan. Oikean todellisuuden kuvaaminen voi etäännyttää todellisesta siinä kuin hyvä fiktiivinen draama sitä paljastaa. Yhdysvallat on samaan aikaan maailman vapain ja sokein maa, jossa on tehokkain mielipiteenmuokkauskoneisto, kuten Noam Chomsky julistaa. Umberto Econ mukaan uustelevisio puhuu yhä vähemmän ulkomaailmasta ja yhä enemmän itsestään ja kontakteistaan yleisöönsä. (Linturi 1993) 2

5 Massamedia Toden ja fiktion vuoropuhelusta Castells (1997a, 373) esittää vakavan hauskan esimerkin USA:n vuoden 1992 presidenttivaalikampanjasta. Istuva varapresidentti Dan Quayle närkästyi saippuasarjan roolihenkilö Murphy Brownille, jota esitti Candice Bergen. Quaylen tuohduttaneessa jaksossa Murphy pohti, miten saada lapsi juuttumatta avioliittoon tai pitkällisiin miessuhteisin. Quayle nosti omassa tv-puheessaan Brownin moraalittomuuden vaaliteemaksi. Seuraavassa draamajaksossa Brown vastasi katsomalla televisiosta Quaylen puhetta ja kritisoimalla vuorostaan varapresidentin sekaantumista naisten elämään ja puolustamalla oikeuttaan omaan moraaliinsa. Toden ja fiktion vuoropuhelun seurauksena sarja lisäsi katsojalukujaan ja Quayle vahvisti imagoaan konservatismin puolustajana. Dialogi vaikutti mielipidemittausten mukaan molempien kannattajapohjaan ja sitä kautta vaalin lopputulokseen. Todellinen vaalikampanja ja epätodellinen saippuaooppera eivät enää olleet erotettavissa toisistaan vaan kietoutuivat supertekstiksi, jossa Brown oli eräässä mielessä yhtä todellinen ja vaikuttava kuin varapresidentti Quayle. Televisio ei ole hävittänyt aiempia medioita, mutta asemoi ne uudelleen. Radio on häipynyt taustalle, vaikka se onkin kyennyt löytämään uusia toimintamuotoja. Elokuva on rytmittänyt toimintansa ja formaattinsa television mukaan. Sanoma- ja aikakauslehdet ovat erikoistuneet tai siirtyneet taustoittamaan tapahtumia. Vain kirjat ovat pysyneet kirjoina. Monopolit ovat murtuneet, mutta kapitalistinen kilpailu on myös keskittänyt tarjontaa ja tarjoajia. Mediaformaatit ovat kaavamaistuneet ja kilpailu tapahtuu yhtenevin konseptein. Televisio on siepannut toteemisen paikan länsi-ihmisen elämässä. Keskimääräinen amerikkalainen töllöttää 4,5 tuntia joka päivä. Minuutissa joka kanava suoltaa kuvaa ja radiot lisäksi 100 sanaa. Suomessa aktiivinen television katseluaika oli keväällä ,5 tuntia. (Televisiot ja yleisö 1998) Radiota kuunnellaan USA:ssa 2 tuntia vuorokaudessa, Suomessa 81 minuuttia (keväällä 1998: Radiot ja yleisö 1998). Sanomalehdessä on keskimäärin sanaa, joiden silmäilyyn usalainen käyttää minuuttia, suomalaiset mahtuvat samaan aikahaarukkaan. Olennaista on lukuajan toistaiseksi hidas lasku, jota tulee kiihdyttämään nuorten vähäinen lukuharrastus. Aikakauslehtiin kuluu päivittäistä aikaa 6-30 minuuttia ja kirjojen lukemiseen (läksykirjat mukaan lukien) 18 minuuttia päivässä. Kaiken kaikkiaan amerikkalainen käyttää 6,43 tuntia vuorokaudesta mediaan. Suomessa ja muualla maailmassa mediakäyttö on paitsi hillitympää huomattavan tekstipainotteista. Suunta on silti täälläkin sama. Media on kasvanut teollisuusyhteiskunnan valtavaikuttajaksi sekä käyttäjäpiirin laajuuden, käytön keston että vaikuttavuuden takia. Kiehtovuudestaan huolimatta joukkoviestimet ovat yhdensuuntaisia, kun alkuperäisin viestintäprosessi ei sitä ole. Massakulttuuria voi levittää joukkoviestimin, mutta kulttuurin rakentaminen niiden kautta ei yksikanavaisuuden takia onnistu. Media on kulttuurituote. Se käyttää tietoisuutemme ja käyttäytymisemme aineksia luodakseen kuvaa, heijastuksia ja unelmia. Mutta asetelma toimii toisinkin päin. Kulttuurimme uusiutuu enenevästi mediavälitteisen aineiston kautta. Yhteneväiskulttuurin kukoistus osui 60-luvulle. Sen jälkeen yleisöt ovat pirstoutuneet eikä McLuhanin mediagalaksia ole enää ankarassa mielessä olemassa. Eriytymisen ja monopolien murtumisen historia on alkusoittoa uudelle medialle. Uudet teknologiat alkoivat kiihtyvästi pirstoa yleisöjä 80-luvulla. Etä- tai satelliittipainaminen tuli tavalliseksi. Walkmanit mahdollistivat kulkemisen ja kuuntelemisen. Radiot erikoistuivat. Videot levisivät lähes joka kotiin. Elokuvalevitys, nauhoitusmahdollisuus ja musiikkivideot ovat muuttaneet yleisön mediakäyttäytymistä. Omien elämysten kuvaaminen on yhä useampien mediahuvittelua. Ratkaisevinta on kuitenkin Castellsin mukaan televisiokanavien moninkertaistuminen. Uusiutunut mediamaailma on yleisöiltään segmentoitunutta ja erilaistunutta, vaikka yhä joukoiltaan massiivista. Youchi Ito on tulkinnut siirtymää kulttuurisesti massayhteiskunnan vaihtamiseksi segmenttiyhteiskunnaksi, tämäkin siis mediakehityksen seurauksena. Eriytyminen ei ole johtanut omistuksen hajautumiseen, päinvastoin. Kaupallisuus on koko ajan lisääntynyt. Mediayritykset ovat samalla tavalla globaalisia monikansallisia yrityksiä kuin mitkä tahansa tavaratuotannon yritykset. Mediatuote valmistetaan globaalisti ja jaetaan lokaalisti. Se on puhtaasti teollisuusyhteiskunnan logiikan mukainen tuote tai palvelu. Metodina on teollinen monistaminen sekä yhdensuuntainen liikenne. Tuottaja tekee ja jakelee ja kuluttaja kuluttaa. Uusi media Castells (1997a, ) kertoo median tarinan kytkemällä sen tiukasti sosiaalisiin rakenteisiin. Nykyinen mediamurros on Castellsin (1997a, ) arvion mukaan samaa luokkaa kuin se, jonka kirjoitustaidon ja aakkosten keksiminen käynnisti 2700 vuotta sitten eli kyse on mullistavasta kehityshypystä. Teksti, ääni ja kuva yhdistyvät yhdeksi vuorovaikutteiseksi, globaaliksi ja avoimeksi mediaksi, joka on saatavilla sekä reaaliaikaisesti että haluttaessa (on demand). Maailmantalous on yhä enemmän 3 informaatioperustaista, elektronisesti säilöttyä ja globaalisti ja systeemisesti toisiinsa kytkeytyvää. (Toffler

6 1990)Kansallisvaltiota pienempien mutta myös monikansallisten alueiden merkitys nousee. Isänmaattomat tai monikansalliset yhtiöt vahvistuvat rinnakkain muiden globaalien yhteisöjen kuten maailmanuskontojen tai ympäristöliikkeiden kanssa. Media on yksi uuden maailman valloittajista. Castells tutkii trilogiassaan uutta mediaa kahden esimerkin kautta. Toinen on ranskalainen Minitel ja toinen yhdysvaltalainen arpanet. Kummallakin on juurensa syvällä omassa kulttuurissaan. Minitel on kansallisiin rajoihin pysähtynyt puhelinjärjestelmä, kun taas arpanet yhdistää tietokoneita. Minitel on keskusjohtoinen, systemaattinen ja kiinteämaksuinen kioskisysteemi ja Arpanet anarkistisen mielivaltaisesti tariffoitu monen toimijan järjestelmä. Arpanet oli alun perin militaarijärjestelmä, mutta sen rinnalle kehittyi samanaikaisesti tiedeyhteisö. Kolmas kerrostuma Minitelin evoluutiotarina on tuomittu umpiperään kuin Neandertalin ihminen konsanaan. Arpanetista kehittyi internet ja siitä informaatioajan päämedia. Internetiä joskus käyttäneitä suomalaisia oli ,5 miljoonaa ja vuoden 2002n alussa jo yli miljoona enemmän. Toisin sanoen kaksi kolmesta yli 17-vuotiaasta suomalaisesta on maistellut internetiä. Verkko yhdisti 2002 päivittäin lähes puolitoista miljoonaa suomalaista ja puolet maamme kotitalouksista. Kehitys on ollut nopea, koska nykymuotoinen internet alkoi levitä oppilaitosten ulkopuolelle vasta Varsinkin käytön intensiteetti on noussut, vaikka diffuusitahti onkin vähän tasaantunut. Vuodessa kokonaiskäytön määrä kasvoi kolmanneksen ja päivittäisten käyttäjien määrä kaksi kolmannesta. Huiminta nousu oli kotikäytössä, jonka määrä hyppäsi yli kaksinkertaiseksi vuosivälillä (Taloustutkimus 1998, Hyvönen 1998, 28-38) Käyttäjäkäyrä on noussut jyrkästi ja muistuttaa matkapuhelimen leviämistä, mutta on myös havaittavissa että käyrä on loiventumassa. Merkittävä osa kansalaisista on jäämässä ulkopuolella samaan aikaan kuin toinen osa uppoaa yhä syvemmälle uuteen mediaan. Leviämistä jarruttavat sekä teknologiset että sosiaaliset esteet. Internetin vaatimien laitteiden eli tietokoneen ja modeemin kasvu on matkapuhelimeen verrattuna maltillista. Matkapuhelin on tyypillinen yhden käyttäjän laite, kun taas tietokoneen käyttö voidaan jakaa muiden kanssa niin kotona, työpaikalla kuin koulussakin. Tietokoneita oli marraskuun lopussa prosentilla kotitalouksista ja tietokoneista oli tyystin luovuttu kolmessa prosentissa talouksista. Modeemiyhteys kotoa oli 13 prosentilla väestöstä (Nurmela 1998, 17-27) Tilastoaineistosta voi vetää kaksi johtopäätöstä, jotka saavat tukea muista tutkimuksista. Internet yleistyy osaksi ihmisten valtaosan toimintakulttuuria vasta sitten, kun se tulee saataville television tai sen evoluutiomedian kautta. Toiseksi on odotettavissa, että osa väestöstä torjuu internetin periaatteellisista tai muista syistä samaan tapaan kuin osa kansalaisista on jättäytynyt television käytön ulkopuolelle. Nurmelan (1997, 20-25) tutkimuksesta käy ilmi myös kulttuurisia piirteitä, jotka saattavat vaikuttaa internetin käyttötapoihin. Miesten ja naisten puhelimen käyttö poikkeavat selvästi toisistaan. Miehet soittavat asian perästä ja naiset taas rupattelevat mielellään. Ero on kuitenkin hämärtymässä, sillä nuorten miesten puhelimen käyttötavat lähenevät naisten tapoja. Alle kolmekymppisten välillä haluttiin sukupuolesta riippumatta tietää, missä ystävä- ja kaveripiirissä mennään. Petteri Järvisen vuosittaisen käyttäjäselvityksen tulokset osoittavat, että internetin käyttäjäkunta on edelleen nuorta ja miesvaltaista. Keskimääräinen käyttöaika oli naisilla 7,5 tuntia ja miehillä 10,5 tuntia viikossa. Puolet vastaajista kertoi käyttävänsä verkkoa pääasiassa kotoa. Työpaikalta käyttävien osuus oli 38 prosenttia. Tärkein WWW-käytön motiivi sähköpostin ohella on tiedonhaku, jota kertoo käyttävänsä lähes 87 prosenttia vastaajista. Verkon käyttäjät ovat enimmäkseen opiskelijoita (33 prosenttia) tai toimihenkilöitä (31 prosenttia). Joukko on muutenkin valikoitunutta, sillä johtajia oli vastaajissa yhtä paljon kuin työttömiä. Näyttää siltä, että internet syö muuta mediakulutusta. Lähes puolet aktiivisista internet -käyttäjistä on vähentänyt tuntuvasti tv:n katseluaan ja monet myös muiden medioiden käyttöä. Uuden median lumoa osoittaa sekin, että ensimmäisen sukupolven nettiaddikteja ohjataan jo terapiaan ja vieroitukseen. (Järvinen ) Internetin käyttöönoton alkuvaiheessa huomio on ollut käytön nopeassa määrällisessä kasvussa. Vaikka suomalaiset ovat innokasta verkkokansaa, eivät kotimaisten palveluntuottajien palvelut ole suomalaisten surffaajien suosikkeja. Taloustutkimuksen ( ) mukaan peräti lähes puolet (44%) internet käyttäjistä ei vieraile millään suomalaisella WWW-sivulla säännöllisesti. Mediateollisuutta käsittelevässä tutkimuksessa (Uusmediateollisuus Suomessa 1997) tuottajat pitävät sisältötuotannon tasoa suurimpana heikkoutena. Kasvava Internet-yleisö odottaa entistä parempia ja kiinnostavampia web-palveluja. (Uotila 1997) 4.Median tulevaisuus Median tulevaisuus Tietokonevälitteinen kommunikaatio ei korvaa muita viestinnän muotoja, vaan muokkaa olemassa olevia sosiaalisia malleja. Se lisätään puhelimeen ja liikenneviestintään, se laajentaa sosiaalisia verkkoja ja se 4

7 tekee mahdolliseksi verkostojen kommunikoida aktiivisemmin entistä useampina ajankohtina. Verkkoon pääsyn rajoittuneisuus tai rajattomuus vaikuttaa olennaisesti siihen, miten vahvasti kulttuuriset muutokset tulevat näkyviksi. CMC - computer mediated communication - on kosmopoliittista siinä missä puhelin on paikallista. Toinen uuden median pääpiirre on sen vuorovaikutuksellisuus. Päinvastoin kuin massamediat se edellyttää aktiivitoimijaa. Verkko, vuorovaikutus ja moniäänisyys 90-luvun jälkipuolisko on ollut elektronisen kommunikaatiosysteemin globaalista sulautumista joukkoviestintään. Useissa maissa on samansuuntaisia visioita ja ohjelmia, jotka tähtäävät tiedon monikaistaisille valtateille. Yhdysvaltojen nykyinen varapresidentti Albert Gore on tämän toimeliaisuuden symboli. EU:lla on omat ohjelmansa. Kaikkialla rakennetaan verkottuneita luokkahuoneita, etäkirurgiaa, teleuhkapelejä ja virtuaalimuseoita. Ne voi tulkita metamorfoosin ensi vaiheeksi, jossa entiset toimintatavat siirretään sellaisinaan uuteen teknologiseen ympäristöön. Syvemmät muutokset seuraavat myöhemmin. Uusi mediamaailma kehittyy todennäköisesti hitaasti ja ristiriitaisesti vastakkainasettelujen kautta. Uuden avaajaksi on arveltu on demand palveluita (tilauspalvelu). Teknologia tai ainakin käyttöliittymät ja kaistanopeudet ovat siihen vielä kehittymättömiä. Tilauspalveluiden odotukset perustuvat vapaa-aikasektorin paisumiseen vapaa-aikayhteiskunnaksi. Empiiriset tiedot eivät toistaiseksi tue tuota oletusta. Yhdysvalloissa vapaa-aika on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Sama koskee median käyttöä. Osansa tässä kehityksessä ylityöllistetyllä yhteiskunnalla, mutta kysymys on muustakin. Sisältötuotanto ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä. Voi olla että väline on vielä mcluhanilaisittain sanoma, joskus jopa niin että se on ainoa sanoma! Steven Spielbergin kaltaiset viestinnän ammattilaiset näyttävät huomanneen, että uudessa systeemissä median on mahdollista monimuotoistaa tuotteensa sekä teknisin että tarinallisin keinoin. Jurassic Park ja muut puolikeinotuotteet kertovat rajanylityksistä, jotka monistuvat muille kulttuurin näyttämöille. Moninaisuus voi johtaa anarkistiseen moniäänisyyteen. Näytelmässä ei ole yhtenäistä juonta tai tyyliä vaan tarinaa lähestytään monista eri näkökulmista. Suurin osa teksteistä on yhtä syvää synkkyyttä, mutta synkkyyskään ei aiheuta syyllisen etsintää. Elämä murjoo satunnaisesti kuin väkivaltainen kauhuelokuva. Nuoret eivät kirjoita väärin kohdelluista ihmisistä, vaan kohtalonsa kiroamista tai kuolleitten henkien ahdistamista. Teksteissä liikkuu yhtenäiskulttuurin lapsia, jotka asuvat maailmassa vailla paikallisia tai kansallisia kliseitä. Olohuonenäytelmät ja kansannäytelmät ovat kadonneet. Tilalla on kuoleman viettelystä ja mystiikkaa, pyromaaneja ja kaikki freudilaiset symbolit. ( Helsingin Sanomat B 1) Ei ole ollenkaan sanottua, että ihmiset haluavat loputonta viihdevirtaa (urheilu, väkivalta, seksi) vaikka heillä olisi siihen rajattomasti aikaa ja resursseja. On joitakin merkkejä siitä, että kysyntäasetelma on paljon komplisoidumpi kuin luullaan. Charles Pillerin multimedian käyttötutkimuksen tulokset mm. kertovat, että aikuisia ihmisiä kiinnostaa enemmän tiedon saanti, yhteisöasiat, politiikka ja koulutus kuin televisio-ohjelmien tai elokuvien katselu haluamanaan hetkenä. Video-on-demand oli vain 28 prosentin mielestä erittäin haluttavaa eli yhtä suuri kuin niiden määrä, joita viihde ei ollenkaan kiinnostanut. Politiikka oli yllättävän kiinnostavaa: 57 % halusi osallistua elektroniseen kuntakokoukseen, 46 % halusi lähettää sähköpostia omalle edustajalleen ja 50 % arvosti mahdollisuutta saada äänestää elektronisesti. Moni arveli voivansa osallistua virtuaalikoulutukseen. Petteri Järvisen internet-kyselyssä teledemokratiaan uskoi kaksi kolmannesta vastanneista. Internetille ja www:lle erityisesti on ominaista erilaisten kulttuurien rinnakkainelo. Verkon arkkitehtuuri on teknologisesti avoin sallien laajan pääsyn ja lähes rajoittamattoman manifestoinnin kenelle tahansa. Joistakin rajoituspyrkimyksistä riippumatta paikallisverkot kytkeytyvät lisääntyvästi toisiinsa ja järjestelmät hajaantuvat. Joustavuus lisääntyy eritasoisten järjestelmien kyetessä kommunikoimaan keskenään. Castells (1997a) ennustaa kuitenkin lisääntyvää jännitettä eri palveluideologioiden välillä. Hänkin kyseenalaistaa kuvan passiivisesta viihteen vastaanottajasta. Se on kenties vain teollisuusyhteiskunnan tuottamistavan seuraus, joka menettää ennakko-oletuksena voimaansa mitä pitemmälle murrokseen tunkeudumme. Infotainment ja uudenlainen merkityskokemuksiin perustuva elämysaineisto voivat olla tulevia voittajia. Virtuaalisuuden kulttuuri Multimedian uutuus tekee vaikeaksi arvioida sen yhteiskuntakulttuurisia vaikutuksia. Olisi kuitenkin harhaa ajatella, että uudet elektroniset mediat erottaisivat meidät traditionaalisista kulttuureista. Päinvastoin ne sulautuvat niihin. Neljä kulttuurista mallia toistuu kaikkialla, missä multimediaa otetaan käyttöön. 1. Laaja sosiaalinen ja kulttuurinen eriytyminen, joka johtaa käyttäjien segmentoitumiseen 2. Lisääntyvä sosiaalinen kerrostuminen käyttäjien kesken (kaksi päätoimijaryhmää ovat vuorovaikuttajat the interacting - ja vuorovaikutetut the interacted, jälkimmäisten valinta on rajattua ja ryhmän voi 5 luultavasti tunnistaa luokan, rodun, sukupuolen ja maan mukaan)

8 3. Kaikenlaisten viestien kommunikointi samassa systeemissä - silloinkin kun järjestelmä on vuorovaikutteinen ja valikoiva johtaa kaikkien viestien samanmuotoistumiseen (käyttäjä voi vaivattomasti vaihdella mediaa) 4. Multimedia sieppaa useimmat kulttuuriset ilmaukset omaan virtuaaliseen repertuaariinsa kaikessa moninaisuudessaan. Jokainen kulttuurinen ilmaus, huonoimmasta parhaaseen, elitistisestä populaariin, marssii digitaaliseen universumiiin, johon kaikki yhdessä linkkiytyvät jättiläismäiseksi supertekstiksi, menneen, nykyisen ja tulevan kommunikatiivisen mielen manifestaatioksi. Näin tehdessään ne rakentavat uuden symbolisen ympäristön. Ne tekevät virtuaalisuudesta meidän todellisuutemme! (Castells 1997a, ) Ei ole eroa todellisuuden ja sen symbolisen representaation välillä kuten Jean Baudrillard ja Roland Barthes ovat todistelleet. Kaikissa ihmisyhteisöissä kaikkina aikoina on toimittu symbolisen ympäristön kautta. Siksi virtuaalinen todellisuus ei ole uudessa ajassa se mullistavin asia vaan se miten tosi virtuaalisuus konstruoituu. inhimillinen kommunikaatio on välineestä riippumatta symbolien kuljettamaa. Siinä mielessä kaikki todellisuus on virtuaalisesti vastaanotettua. Uuden ero entiseen onkin siinä systeemissä, jossa todellisuus (ihmisten aineistot, symbolinen olemassaolo) itsessään on kokonaan kaapattu virtuaaliseen kokemuksen- ja merkityksenvaihtoon, ei vain kokemusten ja merkitysten siirtoon tai välittämiseen. (Castells 1997a, ) Olennaista on kulttuuristen ilmausten kaiken kattavuus. Mitään ei jää ulkopuolelle. Koko elämä uppoaa uuteen monimuotoisuuteen. Siksi on ensisijaisen tärkeää muodostaa horisontaalisia internetin tapaisia sosiaalisia rakenteita eikä valikoivia on demand palveluita, jotka konstruoivat hierarkiaa. Rajojen teko on ja tulee olemaan keskeinen ja kriittinen taistelurintama uuden median maastossa. Kuka on vuorovaikutuksessa ja kehen vuorovaikutetaan uudessa järjestelmässä ratkaisee uudet asemat! Sosiaaliset muodot ja toimintatavat tietysti muuttuvat. Perinteiset systeemin ulkopuoliset sosiaalisten tapojen koodaajat (uskonto, moraali, auktoriteetti, perinteiset arvot, poliittiset ideologiat) väistyvät ja menettävät voimaansa vaikkeivät häviäkään tyystin kulissiin. Sekularisaation viimeinen askel on paradoksisesti uskonnon kulutuksen kasvu. Aika ja paikka kadottavat merkitystään entisessä mielessä, mutta transformaatio saattaa pitää sisällään uudelleenmuotoutumisen, jossa paikallisyhteisöt korvautuvat verkkoyhteisöillä. Paikan tilan korvaa virtojen tila. Ajan muuntumisessa on kaksi muotoa: samanaikaisuus ja ajattomuus. Välitön tiedon kulku kautta maapallon sekoittuneena live-raportointiin "naapurustosta" tuo sosiaalisiin tilanteisiin ja kulttuurisiin ilmaisuihin odottamattoman välittömän läsnäolon. Seurasimme Neuvostoliiton romahdusta minuutti minuutilta vuonna Tietokoneavusteinen kommunikaatio mahdollistaa myös reaaliaikaisen dialogin kooten ihmisiä joilla on samat harrastukset tai mielenkiinnon kohteet vuorovaikutteiseen monitasoiseen kirjoituskeskusteluun. Kanavat ja mediat yhdistyvät yhteen pönttöön. Multimedian hyperteksti on ajatonta, loputonta. Se ei voi olla muokkaamatta tulevien sukupolvien tajuntaa aivan perussubstanssien kuten muistin osalta. Muukin sekaantuu. Koulukasvatus, mediaviihde, erityisuutiset ja mainonta organisoivat kaiken tilapäisyyttä siten että kulttuurituotteiden ajattomuus ja ainainen saatavilla olo tuovat koko todellisuuden aistiemme eteen. Todellisuuden virtaa ohjaa kuluttajan impulssi tai tuottajan paatos. Vanhat kronologiset rytmit korvautuvat aikajaksoilla, jotka ovat kiinni sosiaalisessa kontekstissa ja sen käytössä eli se on samaan aikaa sekä eternaalinen (eternal) etta efemeraalinen (ephemeral). Elämme kulttuuri-ilmausten eriytymättömässä väliaikaisuudessa (temporality). Ajattomuudesta on kyse kun voimme skannata itsellemme mitä tahansa kulttuurisia merkkejä mistä paikasta ja ajallisesta kerrostumasta tahansa. New age -musiikki uudelleenkonstruoi buddistista mietiskelyä, elektronista äänen tekoa ja kalifornialaista säveltämistä. Kaksinapaisuus on ajan manipulaatiossa mukana ja suhteessa välittömyyteen ja eternisyyteen - minä ja kaikkeus, itse ja verkko. Kapitalismi jatkuu mutta menettää yhteyden kapitalistisen luokkaan. Sitä ei enää ole, vaikka rahan tekemisen prinsiippi säilyy. Verkostomainen yhteiskunta hävittää luontoyhteyden. Ensin oli vaihe jolloin luonto dominoi kulttuuria, sitten kulttuuri järjen aikakautena otti ylivallan luonnosta. Nyt kulttuuri määrittää itseään. Von Wrightin perusmyyttien analyysiin perustuvassa kolmijaossa luonto-jumala-ihminen olemme saapuneet kulttuuriseen tilaan, jossa vastakohdat kuroutuvat kohti toisiaan. (Castells 1997a, ) Viestintätutkija Seija Ridell ehdottaa yleisö-termin rinnalle julkison käsitettä, joka jäsentää ihmisten ja joukkoviestinten suhteet kuluttamisen sijasta julkiseen keskusteluun osallistumisen näkökulmasta. Hän on vakuuttunut siitä, että kansalaiset todella ovat kiinnostuneita paikallisyhteisöjensä asioista. (Töyry 1998) 5.Valta, media ja vaikuttaminen 6

9 Valta, media ja vaikuttaminen Montesquien vallan kolmijako-oppi on modernin valtion perusta. Opin ytimessä on kolme toisistaan riippumatonta valtiomahtia, jotka tasapainottavat toisiaan ja siten torjuvat turmiollisen vallan keskittymisen luvun Euroopassa muut vallanlähteet kuten media olivat merkityksettömiä. Sittemmin käsitys on muuttunut, mutta vieläkään media- tai talousinstituutioilla ei ole yleisessä puhunnassa selkeää valtamerkitystä. Kolmijako-opin rinnalle on tosin vakiintunut käsitys tiedotusvälineistä neljäntenä valtiomahtina. Castells ennustaa kaikkien alkuperäisten valtainstituutioiden merkityksen laskua kansallisvaltioiden murenemisen myötä. Sen sijaan talous ja media laajassa mielessä lisäävät painoarvoaan, mutta niidenkin perusta muuttuu. Toisaalta on kyse globaalin ja lokaalin ja toisaalta the netin ja the selfin vuorovaikutuksesta. Toisistaan erottuvien toimijoiden sijalle tulevat toisiinsa sekoittuvat toimijat. Kansalaiset päättävät vaaleissa minkälaisen politiikan teon he hyväksyvät. Lehdistön perustehtävänä on kertoa mitä ja miten politiikkaa on tehty. Enenevästi politiikan sisältö on korvautunut mielikuvilla oikeasta poliitikosta. Median ja politiikan suhde oletetaan riippumattomuussuhteeksi mutta yhtä paljon se on monimutkainen riippuvuussuhde, jossa toimijat ja toimijoiden intressit sotkeentuvat ja vaihtuvat alinomaa. Kummastakin funktiosta on empiiristä todistusaineistoa. Politiikka Becker & Slaton (1997, 5-24) puhuvat muutospolitiikasta, joka ei ole sen enempää evoluutiota kuin revoluutioitakaan. Muutos on laadullinen. Tapa toimia muuttuu ja keskeistä on erityisesti politiikan toimijuuden ja kommunikaation muuttuminen. Nykyinen poliittinen järjestelmä on ajautunut eräänlaiseen demokratian propagandamalliin (Noam Chomskyn käsite). Informaatiojakelun kehittyessä ja ulottuessa yhä demokraattisemmin ihmisten ulottuville tieto on paradoksisesti paennut manipuloidun informaation tieltä yhä kauemmas. Muutosta ennakoi mediateknologian kehittyminen kahdensuuntaiseksi ja vuorovaikutteiseksi. Hierarkkinen rakenne ei pääse yhtä voimallisesti ohjailemaan mielikuvia. Tässä tilanteessa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, joiden rationaliteetti nousee uuden aikakauden logiikasta. Politiikan teko tietoverkoissa on lisääntymässä. Vanhat muodot siirtyvät ensin verkkoon, mutta niiden takaa on jo näkyvissä uusien virtuaalisten yhteisöjen rakentuminen. Niissä on kyse hajautuneesta organisaatioista, joiden jäseniä yhdistää jaettu intressi tai tarkoitus. Tällaiset yhteisöt voivat olla tiukasti muotoon sidottuja keskusteluympäristöjä tai konferensseja tai spontaanisti muodostuneita verkostoja vailla tarkkoja muotoja. Löysiä virtuaaliyhteisöjä on jo nyt tuhansittain. Niille ovat ominaista ameebamaiset muodonmuutokset, hetkittäinen aktiviteetin kiihtyminen ja ajoittainen talvehtiminen tai lopullinen kuoleminen pois. Osallistujat tulevat ja lähtevät kuin asemahallissa. Joku voi jäädä päivystämään ja katsomaan maailman liukua silmien ohi. Monet tulevat säännöllisesti kuin lähiöjunan kuljettamina tarkastamaan liikenteen. Sähköposti ja keskusteluryhmät voi kokea kirjoitetun median kostoina monen vuosikymmenen sähköisen vyörytyksen jälkeen. Toisaalta uudet mediamuodot ovat epämuodollisia, nopeita ja spontaaneja kuin kasvokkain viestintä. On kokemuksia siitä, että uusia media voi kärjistää, kuohuttaa ja rakentaa runsaasti tulkintaa, joiden standardit ovat vielä kehittymättä. Tuo kaikki johtuu ehkä juuri siitä, että sähköposti ja keskusteluryhmät ovat yhdistelmäviestimiä, joihin voi yhdistyä vielä sellaista jolle ei ole tähän asti ollut toleranttia sosiaalista ympäristöä. Kuohahtelevat ja töksäyttelevät skribentit herättävät raivon, ahdistuksen ja epätoivon tuntemuksia muissa käyttäjissä. Puhelimen tarina on tässä suhteessa opettavainen. Puhelimella laajennettiin alun perin viestinnän sosiaalista verkostoa, mutta se ei jäänyt siihen vaan puhelin on monella tavalla syvästi muuttanut sosiaalisia tapojamme. Puhelin mukautettiin tarpeisiin, sitä ei vain omaksuttu. Globalisaatio ja sosiaaliset mustat aukot käynnistävät sekä reaktiivista että proaktiivista liikehdintää, joka uudistaa inhimillisiä suhteita. Reaktiiviset liikkeet tukeutuvat Jumalaan, kansallisuuteen, rotuun, perheeseen tai paikallisuuteen eli niihin entiteetteihin, jotka nyt ovat eniten uhattuna. Castellsin (1997b) trilogian toinen osa keskittyy tutkimaan sosiaalisia liikkeitä ja politiikkaa sellaisina kuin ne muotoutuvat kolmen ilmiön triangulaatiossa: teknologiajohteinen globalisaatio, identiteetin voima (sukupuoli, uskonto, kansakunta, etninen rotu, alue, sosio-biologinen alkuperä) ja valtioinstituutiot. Ophulsin (1997, 1-15)perususkomus on, että modernin ajan liberaali politiikka on epäonnistunut sekä teoriassa että käytännössä. Tämän modernin juuret sijaitsevat klassisessa liberalismissa ja rationalistisessa valistuksen filosofiassa. Ophulsin mukaan liberalismi perustuu sisäisesti itsetuhoisiin periaatteisiin. Liberalismi on jo epäonnistunut kollektiivisissa kokeiluissaan (kommunismi) ja nyt ovat vuorossa sen yksilölliset muodot. Kaikki kolme modernin sivilisaation pääelementtiä liberaali politiikka, kasvutalous, ja hyötyrationaliteetti - ovat tuhoutumassa omiin sisäisiin ristiriitoihinsa. Uusi järjestys on vielä hämärän peitossa, mutta joitakin tuntomerkkejä on erotettavissa. Keskeistä on ekologinen kypsyys, joka puolestaan 7 edellyttää henkistä täyskäännöstä. Ekologista kypsyyttä ei voi erottaa poliittisesta, sosiaalisesta ja

10 moraalisesta aikuisuudesta. Kokonaisuus nostetaan osiansa tärkeämmäksi ja sitä ei voi tehdä ilman hallinnon restauraatiota. (Ophuls 1997, ) Yhteiskunnallisen murroksen tulkinnat ovat nostaneet esille termin kansalaisyhteiskunta, jolla on yhteys kolmannen sektorin käsitteeseen. Kansalaisyhteiskunta on ihmisten sosiaalisen toiminnan alue, jossa pyritään rajattuihin kohdetavoitteisiin. Yleinen politiikkataso jää Seligmanin (1993) määritelmässä edelleen valtiolle. Anglo-amerikkalaisessa maailmassa mm. Amitai Etzionin (1997, 4-17)kehittelemät kommunitarismin ideat näkyvät käytännössä Clintonin ja Blairin politiikan teossa. Etzioni erittelee hyvän yhteiskunnan elementtejä ja näkee yhteisöllisyyden nousun taustalla irrottautumisen toisaalta liberaalisesta individualismista (vapauden korostus) ja toisaalta sosiaalisesta konservatismista (sääntöjen painotus). Etzionin edustama kommunitarismi sijaitsee niiden välissä eräänlaisella kultaisella keskitiellä. Päinvastoin kuin libertaristit kommunitaristit uskovat, että yksilöitä ei ole olemassa irrotettuna sosiaalisesta kontekstistaan. Olemme siis perusolemukseltamme sosiaalisten suhteiden luomuksia. Kommunitarismin ideologiaan kuuluu heterogeenisuus, eräänlainen sosiaalinen ja humaani biodiversiteetti, joka kuitenkin heikentää sosiaalista integroitumista. Samaan suuntaan vaikuttaa kansallisvaltioiden merkityksen väheneminen. Moninaisuus ei kuitenkaan merkitse hajoamista, jos kommunitaristiset ideat saadaan kehittymään käytännöiksi. Niitä ovat mm. demokratian omaksuminen arvoksi eikä vain keinoksi, laajojen yhteiskunnallisten dialogien kehittyminen sekä sovitus (anteeksianto yhteisen rakentamiseksi). (Etzioni 1997, ) Castellsin profetia on nimenomaan kansalaisyhteiskunnan osalta Ophulsia ja Etzionia synkempi. Miten päin tahansa median asema tulee muuttumaan ja yksi keskeisistä muutosagenteista on pakonomainen identiteetin teko. Identiteetti Kun maailma kasvaa liian suureksi ja monimutkaiseksi jotta sitä voisi kontrolloida, lisääntyy paine supistaa sitä hallittavaan mittaan. Kun verkot hävittävät ajan ja paikan sidoksia, ihmiset haluavat lisääntyvästi ankkuroida itsensä tiettyyn paikkaan ja palauttaa historian. Jumala, kansa ja perhe varustavat rikkomattoman ikuisen koodiston, jolla asettua vastustamaan tosivirtuaalisuuden kulttuuria. Informationalismia vastaan ihmiset varustavat kehonsa informationalismilla eli he eivät enää vain järkeile, he uskovat. Identiteetillä Castells ymmärtää merkitysten rakentamisen ja valinnan prosessia, jossa rakennusaineena ovat kulloisetkin kulttuuriset attribuutit. Ihmisillä on valittavanaan identiteettien moneus, mikä aiheuttaa stressiä ja ristiriitoja sekä itseilmaisussa että sosiaalisessa toiminnassa. Identiteetti ei ole tässä sitä, mitä sosiologit ovat perinteisesti kutsuneet rooleiksi tai rooliasemiksi. Yhteiskunnan insti-tuutiot ja organisaatiot strukturoivat normit, jotka taas määrittelevät roolit. Niiden suhteellinen paino riippuu yksilöiden ja näiden instituutioiden välisistä neuvotteluista ja järjestelyistä. Identiteetit taas ovat toimijoiden itsensä merkityksenannon lähteitä. Niinpä ne on luotava itse individualisaatioprosessin kautta. Verkostoyhteiskunnassa useimpien ihmisten merkitykset organisoituvat primaarisen identiteetin ympärille. Primaari-identiteetti on ajan ja paikan kestävää ja olemukseltaan kollektiivista. Identiteettien kehittymisessä on omat tarinansa. Ne saattavat käynnistyä vastustuksena, muuntua proaktiivisiksi projekteiksi ja kehittyä aikaa myöten vallitseviksi legitiimi-identiteeteiksi. Sosiaalisen teorianmuodostuksen kannalta mikään identiteetin muoto ei voi olla muita olennaisempi eikä millään identiteetillä oli se progressiivinen tai regressiivinen - ole arvoa historiallisen kontekstinsa ulkopuolella. Kukin identiteetin tekemisen prosessi konstitutioi erilaisen yhteiskuntatulkinnan. Castellsin mukaan giddensläinen refleksiivinen elämänsuunnittelu tulee eliittejä lukuun ottamatta mahdottomaksi tulevassa ajattomassa tilassa (timeless time), vaikka se kuvaakin sattuvasti myöhäismodernin ajan laatua. Sosiaalinen muutos ei synny ensisijaisesti kasvavan yksilötietoisuuden kautta vaan aikakausien ja niiden logiikan kollektiivisessa puserruksessa samaan tapaan kuin timantti kehittyy vastustamattomien voimien puristamana. Syntyy uusia sosiaalisen muutoksen muotoja, jotka perustuvat systemaattiseen vastakohtaisuuteen paikallisen ja globaalin välillä. Tällaisissa oloissa perinteiset kansalaisyhteisöt typistyvät, koska niillä ei ole enää jatkuvuutta verkostovoiman (globaali) ja erityisten ja eriytyneiden yhteisöjen ja kulttuurien representaatioiden (lokaali) välillä. Tästä asetelmasta nousee Castellsin arvaus siitä, että vastustusidentiteetti tulee olemaan verkostoyhteiskunnan syntykontekstissa muita merkittävämpi. Modernissa ajassa myönteiseksi määritelty identiteetti perustuu kansalaisyhteiskuntaan, kun taas verkostoyhteiskunnassa proaktiivinen identiteetti kasvaa yhteisöllisestä vastustuksesta. Näiden vastustuksesta syntyvien muutosprosessien, -ehtojen ja seuraamusten muuntuminen uudenlaisiksi subjekteiksi on sosiaalisen muutoksen teorian keskeinen kohde informaatioyhteiskunnassa. Niin politiikan kun identiteetin tekemisen perusasetelmana on teknologinen ylikehittyneisyys ja sosiaalinen 8 alikehittyneisyys. Globaalitalous synnyttää syrjäytymisen ja köyhyyden mustia aukkoja. Mustat aukot imevät

11 sisäänsä paitsi valistuksen näkökulmasta irrationaalisia oppeja myös miljardeja ihmisiä, jotka muutoin katoaisivat nimettömyyteen. Elämästä tulee kohtalon peli, jossa on joka puolella aukkoja, joihin voi pudota. Murroksesta selvitään parempaan vain moraalista tietoisuutta lisäämällä. Mustien aukkojen seireenejä ovat mm. uususkonnot, nationalismi ja ympäristöliikkeet. (Castells 1998, ) 6.Viitteet Viitteet 1. Indeksiin kuuluu kuusi indikaattoria (pervasiness, geographic dispersion, sectoral absorption, connectivity infrastructure, organizational infrastructure, sophistication of use. Suomi saa käyttäjämääristä, organisaatioiden infrasta ja käytön kehittyneisyydestä täydet pisteet ja muistakin toiseksi parhaimman arvioinnin. 2. Tuoreen Internet Domain Surveyn (1998) mukaan Suomessa on yli puoli miljoonaa fi pääteistä Domain rekisteröintiä, mikä on absoluuttisestikin enemmän kuin esimerkiksi Ruotsilla, Ranskalla tai Espanjalla Venäjästä puhumattakaan. Castellsia haastatteli lokakuussa Seulamo (1998). 3. Termi byrokratia on tässä yhteydessä ongelmallinen. Suomen kielessä sen yksiselitteinen merkitys on Nykysuomen sanakirjan mukaan virkavalta ja virkavaltaisuus. Englannin kielen sana bureaucrazy on vivahteikkaampi. Sanan alkuosa merkitsee alun perin vetolaatikollista pöytää ja sitä kautta ovat metaforisesti ymmärrettävissä bureaucrazyn selittävät johdannaiset centralization (keskittäminen) ja officialism (virastovaltaisuus). Tässä yhteydessä byrokratiaa käytetään sekä keskittymistä että erikoistumista kuvaavana käsitteenä. 4. Teollisen vallankumouksen seurauksena syntyi keskenään kilvoittelevien kansallisvaltioiden rakenne, jossa ei enää ole tuumaakaan ei kenenkään maata. Valtioiden välistä tasapainoa säätelevät vaihtelevat yhteenliittymät, joiden välisistä konflikteista ovat syntyneet modernin ajan massiiviset sodat. (Eisenhart 1995) Neuvostoblokin luhistumista ja siitä johtuvaa kylmän sodan ajan päätöstä voidaan pitää yhtensä uuden aikakauden airueena. 5. Kaikille murroksille on ominaista synteesinomainen lomittuminen uuden ja vanhan kanssa. Uuden vuosituhannen kynnykselläkin maapallolta on vielä muutamia keräilytalouden saarekkeita. Kaikille siirtymille on ominaista kehityksen viiveet. Rintamaat ehtivät ensin ja maan ääret kenties vasta vuosituhansien päästä. Synteesi on kerrostunut samalla tavalla kuin ihmisen aivotkin. Aiempi ja historiassa syvemmällä oleva ei lopeta olemistaan vaan siirtyy tavallaan kulisseihin tai periferiaan uuden tehokkaamman ohjausjärjestelmän tieltä. Vastaavasti teollisuus ei tappanut hierarkiaa organisoitumisen tapana vaan byrokratia järjestyi hierarkiarakenteen päälle. 6. Murros ei jätä aiempaa rakennetta koskemattomaksi. Hierarkia ja toimialoihin erikoistuminen on luonut yhteiskunnallisen matriisin, jossa instituutiot sijoitetaan soluihin kukin omalle tasolleen ja omalle toimialalleen. Matriisi on tahkonnut maallista mannaa mutta on myös muodostumassa kehityksen esteeksi. Paimentolaisyhteisö koki maailman rajattomana mysteerinä, talonpojalle se oli samalla tavalla rannaton kuin on valtameri. Tiedettiin että toisella puolellakin on jossain ranta, mutta se mitä siellä tapahtuu ei vaikuta siihen mitä täällä tapahtuu. Vasta teollistuminen loi maailmanmarkkinat, josta on seurannut myös tietoisuus maapallon resurssien rajallisuudesta. Silti matriisisissa ei synny kokonaiskuvaa. Informaatio ei jalostu automaattisesti tietoisuudeksi siitä mistä tullaan, missä ollaan tai mihin ollaan menossa. 7. Länsimaissa kehitys on samansuuntaista kuin Suomessa mutta verkkaisempaa Yhdysvaltoja lukuunottamatta. (Hobbes' Internet Timeline v ; Matrix Information ). Myös muun teleteknologian suhteen Suomi on edelläkävijä kuten kännykkädiffuusiosta yleisesti tiedetään (European Telework Development 1998). Koko maailmassa internetin käyttäjiä lasketaan olevan tällä hetkellä noin 100 miljoonaa, joista kaksi kolmannesta Pohjois-Amerikassa ja Länsi-Euroopassa. Vuoteen 2002 mennessä berkkokansan arvioidaan paisuvan kolminkertaiseksi (Data Communications International 1998) 8. Viestintätutkija Seija Ridell ehdottaa yleisö-termin rinnalle julkison käsitettä, joka jäsentää ihmisten ja joukkoviestinten suhteet kuluttamisen sijasta julkiseen keskusteluun osallistumisen näkökulmasta. Hän on vakuuttunut siitä, että kansalaiset todella ovat kiinnostuneita paikallisyhteisöjensä asioista. (Töyry 1998) 9. Yhteistä kolmannen sektorin määritelmille on (1) kansalaisten aktiivisuus eli alhaalta rakentuminen, (2) organisoituminen oikeustoimikelpoiseksi yhteisöksi ja (3) ei-voittoa tuottavuus. (Jarva 1998)Kolmannen sektorin painoarvoa on vaikea kuvata. Kansantalouden mittarit ovat siihen riittämättömiä. Koti- ja vapaaehtoistyö jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Katajamäki ja Lindedahl (1998) arvioivat yhteisötalouden 9

12 osuudeksi EU-alueella 5-7 prosenttia. Yhdysvalloissa lasketaan kolmannen sektorin osuudeksi työvoimasta 8 prosenttia. 10. Castells käyttää termiä informationaalinen tehdäkseen eron informaatioyhteiskunta -käsitteen kanssa. Hän puhuu informationaalisesta yhteiskunnasta ja analogisesti tietotalouden sijaan informationaalisesta taloudesta. Hänen mielestään informaatioyhteiskunta ja tietoyhteiskunta ovat käsitteitä, jotka korostavat tiedon merkitystä yhteiskunnassa. Castells painottaa, että tieto laajimmassa merkityksessään esimerkiksi tietämyksen välittämisenä on ollut tärkeällä sijalla kaikissa yhteiskunnissa. Termi informationaalinen ilmaisee yhteiskunnallisen organisoitumisen tiettyä muotoa, jossa tiedon luonnista, käsittelystä ja siirrosta tulee tuottavuuden ja vallan perustavaa laatua olevia lähteitä, koska uudet teknologiset olosuhteet ovat muotoutumassa tällä uudella historiallisella ajanjaksolla. (Heinonen 1998) 11. Sosiologian näkökulmasta kaikki identiteetit ovat rakennettuja. Castells asettaa hypoteesiksi kolme identiteetin muotoa ja alkuperää. (1) Legitiimi identiteetti tarkoittaa merkitysjärjestelmää, joka asemoituu sopusointuun valtainstituutioiden rationaliteetin kanssa. Tietoyhteiskuntapapisto kuuluu tähän luokkaan. (2) Vastustusidentiteetti muodostuu valtainstituutioiden vastustuksesta ja kehittää vaihtoehtoisia selviytymisreseptejä elämän kuljettelussa. Kaikenlainen perusarvoihin ja rousseoulais-tols-toilaisiin maallepaluu -ideoihin perustava identiteetin tekeminen käy esimerkistä tälle kategorialle. Identiteettiä ammennetaan reaktiivisesti suhteessa vallitseviin instituutioihin. (3) Projekti-identiteetti tarkoittaa sellaista identiteetin tekoa, joka tarkentaa ja uudelleen muotoilee heidän asemaansa yhteiskunnassa, ja jossa etsitään koko sosiaalisen struktuurin transformaatiota. Esimerkkinä voisi mainita patriarkalismin rakenteista irtautumaan pyrkivän feminismin. Projekti-identiteetin tekemistä voisi kuvata proaktiiviseksi toiminnaksi. 12. Kansalaisyhteisöjen purkautuminen johtaa rajojen sulkemiseen ja pystyttämiseen. Päinvastoin kuin moniarvoiset eriytyneet kansalaisyhteiskunnat, kulttuuriset yhteisöt sisältävät vain niukasti sisäistä erilaisuutta. Niiden voima on yhtenäisyydessä ja puolustamisessa. Mitä ilmeisimmin uudelleenrakentuminen alkaa alhaalta ylöspäin. On mahdollista, että sellaiset yhteisöt, uudet subjektit, alkavat levittäytyä rakentaen uutta merkitystä projekti-identiteetin ympärille. Kansalaisyhteiskuntien ja kansallisvaltioiden kriisiytyminen muodostanee sosiaalisen muutoksen potentiaalisen päälähteen verkostoyhteiskunnassa. Miten tällaiset proaktiiviset subjektit muuntuvat reaktiivisista, kulttuurisista yhteisöistä, on trialogin keskimmäisen kirjan pääsisältö. 10

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto

Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto Tulevaisuus ja palkkatyön mahdollisuus minkälaisena ihmisenä minun on mahdollista työllistyä? Asko Suikkanen Emeritusprofessori, Lapin yliopisto 8.9.2015, Lahti Työkykykoordinaattorikoulutus Taustaa: työelämän

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin

Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Automaatio ja älykkäät ratkaisut tulevat rakennuksiin Hyvinvointia älysähköllä Erkki Aalto, kehitysjohtaja, RAKLI ry KNX Partnerpäivä, 6.11.2014, Tampere Automaatio ja alykkäät ratkaisut, Erkki Aalto,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat?

Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? Kuva median murroksesta: mistä kasvu ja työpaikat? @timoargillander Cable Days 18.11.2014 Teollisuuspolitiikka? Elinkeinopolitiikka? 2 1 Tapahtunut: Internet Globalisaatio Kehittyy: Teknologia Robotisaatio

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE

YLE ja sivistys. Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009. Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE YLE ja sivistys Sivistys ja mediakansalainen seminaari 19.3.2009 Ismo Silvo strategia- ja kehitysjohtaja YLE Julkisen palvelun yleisradiotoiminta perustuu sivistysaatteelle Pohjoismaisella YLE toiminnalla

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot