JULKISISSA Kaupunkitieto ei ole helposti saavutettavaa, eikä se juurikaan näy kaupunkilaiselle paitsi korkeintaan säätietona metron tai ratikan

Transkriptio

1 MISSÄ

2 JULKISISSA Kaupunkitieto ei ole helposti saavutettavaa, eikä se juurikaan näy kaupunkilaiselle paitsi korkeintaan säätietona metron tai ratikan näyttöruudulla. Tieto tulisi tuoda ihmisten luo, esimerkiksi metro olisi hyvä paikka tietoiskuille.

3 MISSÄ

4 BUSSIPYSÄKILLÄ Odottelupaikat, esimerkiksi bussipysäkki, ovat hyviä paikkoja jakaa tietoa. Tällä hetkellä tarjolla on kuitenkin vain kaupallisia tiedotteita, löytyisikö niille vaihtoehtoja?

5 MISSÄ

6 KOTONA Moni katsoo kotona tietokoneella etukäteen reittitiedot, aikataulut, säätiedon, paikkojen sijainnit jne. Kaikilla ei ole älypuhelinta jolla tarkastella tietoja matkan varrella tai aikomustakaan sellaisen hankkimiseen.

7 MISSÄ

8 LENKKIPOLULLA Lenkkipolullakin olisi tärkeä saada tietoa esimerkiksi polkujen käyttöön liittyen: miten niitä tulisi käyttää, kenelle ne on tarkoitettu tai jopa muutakin kaupunkitietoa.

9 MISSÄ

10 LIIKENTEESSÄ, KAUPUNGILLA Liikenteessä ja kaupungilla kaivataan samoja tietoja kuin kotona: reitti tiedot, aikataulut, aukioloajat, paikkojen sijainnit, esteettömyystieto... Miten tieto liikenteessä tarkistetaan, mobiililaitteesta vai jostain muualta?

11 MISSÄ

12 SÄNGYSSÄ Esimerkiksi ipad on monella sängyssäkin mukana iltalukemisena olisiko vielä ennen nukkumaanmenoa hyvä hetki perehtyä kaupunkitietoon?

13 MISSÄ

14

15 MISSÄ

16

17 MITÄ

18 ULKONA VALLITSEVAT OLOSUHTEET Säätieto on kaupunkilaisille tärkeä. Se vaikuttaa mm. pukeutumiseen ja ajoitukseen. Tuulitieto olisi pyöräilijälle hyödyllinen koska vastatuuli vaikuttaa matka-aikaan (toisin kuin esim. ruuhkatieto), mutta tällä hetkellä se ei ole käytettävässä muodossa. Ilmanlaatutieto kiinnostaa yleisesti, mutta sitä ei pystytä seuraamaan riittävän paikallisesti.

19 MITÄ

20 TUTKIMUS & TILASTOTIETO Verkkokeskustelujen tueksi kaivataan tutkittua tietoa ja faktoja joihin voi viitata. Ilman lähdettä tieto saatetaan ajatella mieli piteenä. Lähdekritiikkiä esitetään myös nettikeskusteluissa.

21 MITÄ

22

23 MITÄ

24

25 MISTÄ MITÄ

26 HSL REITTIOPPAAT JA REITTITIETO Julkisen liikenteen reittiopas on ahkerassa käytössä monella. Siitä katsotaan reittejä ja aikatauluja, ja se toimii myös karttapalveluna. Kävelyn ja pyöräilyn reittiopas on käytössä esimerkiksi silloin kun halutaan tietää mikä on suorin tai lyhyin reitti. Monelle aktiivipyöräilijälle pyörätietiedolla tai korkeuksilla ei ole merkitystä, vaan sujuva reitti on tärkein.

27 MIHIN MISTÄ

28 PALVELUNUMERO JULKISESSA TILASSA Asian hoitaminen heti pois alta voi toimia hankalan tilanteen stressinpurkukeinona. Nopein yhteys organisaatioihin saadaan usein puhelimitse. Palvelunumeroon soittotilanne voi olla esimerkiksi kun HSL:n kuski on rikkonut liikennesääntöjä.

29 MISTÄ MITÄ

30 SÄVEL+ JA ENERGIAN KULUTUSTIETO Sävel+ on monelle tuttu mutta harvalla käytössä. Aktiivisilla kansalaisilla on usein jo tietoa kuinka vähentää energiankulutustaan, kun taas ne jotka tarvitsisivat opastusta eivät ehkä jaksa mennä erilliseen järjestelmään. Kritiikkiä saa myös Sävel+:n käytettävyys. Energiatiedon tulisi olla mahdollisimman saavutettavaa, helppotajuista ja havainnollista.

31 MISTÄ MITÄ

32 KARTTAPALVELUT Google Maps, Reittiopas, kartta.hel.fi, Open Street Map. Mikä on suorin tai lyhyin reitti, missä sijaitsevat julkiset rakennukset... Karttapalveluista käytetyin on Google Maps, joskin se on samalla kyseenalainen: haluanko että Google tietää kaiken? Kartta.hel.fi-palvelun käytettävyys saa kritiikkiä. Open Street Map on teknisten henkilöiden suosiossa.

33 MISTÄ MITÄ

34 MONIPUOLINEN TIETO KAUPUNKITILASSA Näytöt, visualisoinnit. Vihreä pilvi oli Dodon, Helenin ja Pikseliähkyn yhteisöllinen taideteos, johon alueen asukkaiden toiminta vaikutti reaali ajassa: pilven koko muuttui energiankulutuksen mukaan. Kaupunkitilassa välitetään tietoa myös digitaalisissa näytöissä, joskus ulkomainospaikoillakin.

35 MIHIN MISTÄ ilmatieteenlaitos.fi ravintoloiden sivut kauppojen sivut...

36 VERKKOSIVUT Tietoa haetaan lukuisilta eri verkkosivuilta, esimerkiksi tutkimustietoa, tilastoja, säätietoja, uutisia... Tarve ns. kovalle datalle on suuri, sillä (verkko)keskustelujen taustalle kaivataan aina tutkimuksia joihin voi viitata. Ilman lähdeviitettä tieto ajatellaan usein mielipiteenä.

37 MIHIN MISTÄ

38 SOSIAALINEN MEDIA; FACEBOOK Sosiaalinen media, erityisesti Facebook, on tärkeä viestintäja markkinointikanava, jonka kautta voi tavoittaa paljon ihmisiä. Facebookissa jaetaan tietoa, kuten artikkeleja, tutkimuksia, käytännön tietoa yms., mutta se on huono väline tiedon arkistointiin. Tietoa jaetaan erityisesti eri aiheiden ympärille perustetuissa ryhmissä. Kiinnostava uusi keino välittää tietoa on kuvallinen Pinterest.

39 MIHIN MISTÄ

40 IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Sosiaalinen, usein reaalimaailmassa tapahtuva tiedon jakaminen, jota on esimerkiksi keskustelut, luku piirit, vinkit ja muu vertais jakaminen. Tieto ei kuitenkaan yleensä välity ryhmän ulkopuolelle.

41 MISTÄ

42 MOBIILI SOVELLUKSET Kartat, ilmanlaatu, liikkuminen, sosiaalinen media... Eri sovelluksia on helppo latailla ja varsinkin ilmaisuus on tärkeä tekijä. Tieto uusista sovelluksista pitäisi saada helposti esimerkiksi sosiaalisen median kautta, ei App-Storea selaamalla. Onko sovelluksia jo liikaa, kun kaikilla palveluilla on omansa ja puhelin on jo valmiiksi täynnä tavaraa?

43 MISTÄ MITÄ

44 HSL POIKKEUSINFO HSL jakaa tietoa poikkeusaikatauluista ja reiteistä reaaliajassa. Poikkeusinfoon vie linkit Reittiopas- ja Omat lähdöt -sivuilta. Poikkeusinfo toimii mobiilisivunakin. Poikkeustietoja jaetaan myös pysäkkinäytöissä.

45 MIHIN MISTÄ

46 SÄHKÖPOSTI Sähköposti on edelleen tärkeä kanava, jonka avulla tavoitetaan ihmisiä ja jaetaan tietoa. Tuleeko sosiaalinen media syrjäyttämään sähköpostin?

47 MITÄ

48 OMA TIETO, KOKEMUSTIETO Kaupunkilaiset voivat olla eri aiheissa asian tuntijatasolla vaikkeivät olekaan ammattilaisia. Myös oma kokemus on lähde kaupunkitiedolle, esimerkiksi reitit, metroasemat ja niiden ominaisuudet, esteettömyystieto, rauhallisuus yms. Meneekö oma tieto hukkaan, jääkö se pelkästään sosiaaliseen mediaan vai voisiko sitä jotenkin jakaa eteenpäin organisaatioille?

49 MIHIN

50 PALAUTEKANAVA KAUPUNKIIN PÄIN Kaupunki voi vastaanottaa rajapinnan tai palvelun kautta kaupunkilaisten tietoa. Pitäisikö fiksata & Korjaa kaupunki ovat syksyllä 2013 avatut palvelut, joissa kaupunkilaiset voivat ilmoittaa kaupungille karttakäyttöliittymän avulla havaitsemistaan epäkohdista tai huoltoa vaativista kohteista.

51 MISTÄ

52

53 MISTÄ

54

55 MIHIN

56

57 MITEN

58 PAPERIKARTTA Paperikartta on luotettava apuväline pitää mukana uusilla seuduilla liikkuessa. Kartan käyttöliittymä on osittain parempi kuin teknisissä laitteissa: ei tyhjentyvää akkua, ei ruutua josta ei heijastuksen takia näe... Toisaalta kuitenkin kartta pitää kaivaa laukun pohjalta ja taitella auki, tai entä jos sataa?

59 MITEN

60 TIETOKONE Pöytäkone ja/tai kannettava löytyvät jokaisen kotoa ja työpaikalta, ja ne ovat edelleen yleisimmät välineet joilla etsitään ja käytetään tietoa.

61 MITEN

62 PUHELIN Kaikilla ei ole älypuhelinta, eivätkä kaikki välttämättä sellaista edes halua. Tekstiviestit ja puhelut riittävät!

63 MITEN

64 MOBIILILAITTEET Mobiililaitteet mahdollistavat reaaliaikaisen vuorovaikutuksen kaupunkitiedon kanssa kaupunkitilassa. Älypuhelin on monella käytännössä koko ajan käytössä. Älypuhelimen akun kestävyys on ongelma, se ei usein kestä edes kokonaista päivää vaikka sitä joka yö lataisikin. Eri käyttöjärjestelmät tuottavat hankaluuksia: yksittäisellä sovelluskehittäjällä ei ole mahdollista tehdä jokaisella alustalla toimivaa sovellusta.

65 MITEN MISTÄ

66 PERINTEINEN MEDIA: TV, LEHDET, RADIO Digitalisoitumisesta huolimatta perinteinen media on edelleen tärkeä osa ihmisten arkea ja samalla merkittävä tiedonlähde. Esimerkiksi Helen-lehdessä on usein hyviä vinkkejä ja tietoa. Aamu-tv on monelle päivän ensimmäinen tietojen lähde.

67 MITEN

68 RAJAPINTA Avoin rajapinta mahdollistaa tiedon vaihtamisen eri järjestelmien välillä. Helsingin kaupunki on avannut Open Ahjo -rajapinnan, jonka kautta pääsee kiinni kaupungin päätöksentekoon liittyviin dokumentteihin. Monet tahot eivät ole vielä avanneet omien järjestelmiensä rajapintoja. Paljon käyttökelpoisia rajapintoja erilaiseen dataan voi löytää esimerkiksi Apps4Finlandin kautta.

69 MITEN

70

71 MITEN

72

73 IDEA

74 KAUPUNKITIEDON SAAVUTETTAVUUS On olemassa paljon tietoa, mutta miten se saataisiin lähemmäs ihmisten arkea? Esimerkiksi: Uudenlaiset pakkausmerkinnät, joissa kerrotaan millä energialla tuote on tuotettu tai mikä on tuotteen hiili- tai vesi jalanjälki. Tämä helpottaisi kuluttajan valintoja ja täydentäisi tämänhetkisiä tuotteiden sisällöstä kertovia pakkausmerkintöjä.

75 IDEA

76 TIETO JA KAUPUNKI- TILAN KOKEMINEN Mikä tieto auttaa viihtymään, toimimaan ja selviytymään kaupungissa? Esimerkiksi: Stress-free routes, aistiystävälliset reitit kaupungissa eri tietoja ja tietolähteitä yhdistämällä.

77 IDEA

78 PAIKALLINEN KAUPUNKITIETO Ihmisten elinpiiri ei yleensä kata koko kaupunkia. Minkälainen tieto olisi oikeasti hyödyksi kaupunkilaisille? Esimerkiksi: Paikallishistoriakyltit, jotka kertovat syvällisempää tietoa kuka paikalla asui ennen, minkälaista elämä tuolloin oli ja niin edelleen. Tämä auttaisi yhteisten tilojen ylläpidossa luomalla vastuuta ja kunnioitusta yhteistä ympäristöä kohtaan.

79 IDEA

80 TIEDON VISUALISOINTI Miten kaupunkitietoa voisi esittää kaupunkilaisille? Esimerkiksi: Kaupunkitilan käytön tehokkuus. Liikkumisdatan, tehokkuuden ja tilankäyttötiedon yhdistäminen: 50 henkilöautoa vs. ratikka täynnä ihmisiä kumpi käyttää enemmän tilaa ja kumpi kuljettaa enemmän ihmisiä? Miten tämän voisi näyttää kaupunkilaisille?

81 IDEA

82 PAIKALLINEN KAUPUNKITIETO Ihmisten elinpiiri ei yleensä kata koko kaupunkia. Minkälainen tieto olisi oikeasti hyödyksi kaupunkilaisille? Esimerkiksi: Korttelitason tieto olisi hyödyllistä, kuten esimerkiksi lähellä sijaitsevien aamupalapaikkojen tarjoukset, lähialueen tapahtumat ja myös muu lähiympäristöön liittyvä tieto, kuten esimerkiksi kotikadun ilmanlaatu.

83 IDEA

84 TIETO JA KAUPUNKI- TILAN KOKEMINEN Mikä tieto auttaa viihtymään, toimimaan ja selviytymään kaupungissa? Esimerkiksi: Esteettömyystieto. Minne pääsee vaunujen, rattaiden tai pyörätuolin kanssa? Onko esteettömyystiedon jakaminen kaupungin vai vammais järjestöjen intressi?

85 IDEA

86 TIETOJEN YHDISTÄMINEN Tietojen yhdistäminen on tärkeää koska ihmisten arki kattaa hyvin erilaisia tietotarpeita. Esimerkiksi: Bussit ja tapahtumat. Jos jossain on lasten tapahtuma, bussit ovat usein täynnä vaunuja eikä kyytiin välttämättä mahdu. Jos HSL:lä olisi tieto tulevista tapahtumista, kalusto voitaisiin valita tarpeen mukaan tai voitaisiin jopa ajaa lisä vuoroja.

87 IDEA

88 KAUPUNKITIEDON SAAVUTETTAVUUS On olemassa paljon tietoa, mutta miten se saataisiin lähemmäs ihmisten arkea? Esimerkiksi: Tuulitieto hyödyttäisi polkupyöräilijöitä, koska vasta tuuli vaikuttaa matka-aikaan. Tämänhetkinen tieto ei kuitenkaan ole ymmärrettävää tai riittävän saavutettavaa.

89 IDEA

90 TIETOJEN YHDISTÄMINEN Tietojen yhdistäminen on tärkeää koska ihmisten arki kattaa hyvin erilaisia tietotarpeita. Esimerkiksi: Karttapohjainen mobiilisovellus, jossa olisi paljon paikallista dataa mukana, esimerkiksi lähialueen lastenhoitohuoneet, koirapuistot, leikkipuistot yms., oman valinnan mukaan.

91 IDEA

92 OMA KAUPUNKITIETO Miten voidaan hyödyntää kaupunkilaisilla olevaa tietoa? Esimerkiksi: Apps4Finlandiin osallistunut Wikikaupunki. Kuka vain voisi muokata kaupungin sivuja Wiki-tyyliin reaaliajassa, ei niin että pitää lähettää palautetta ylläpitäjälle ja odotella että korjaus näkyy sivulla. Lisäksi kaupungit voisivat vastaanottaa ulkopuolisen rajapinnan tai palvelun kautta kaupunkilaisten tietoa.

93 IDEA

94 KAUPUNKITIEDON SAAVUTETTAVUUS On olemassa paljon tietoa, mutta miten se saataisiin lähemmäs ihmisten arkea? Esimerkiksi: Usein tieto ei ole helposti ymmärrettävää alkuperäisessa muodossaan. Se vaati prosessointia ja välittämistä. Kirjasto voisi välittää enemmänkin tietoa, mutta huomiota olisi hyvä kiinnittää myös tiedon prosessointiin. Heureka on myös hyvä esimerkki, mutta ainoa laatuaan. Tiedon muoto ja saatavuus ovat tärkeimmät tekijät.

95 IDEA

96

97 IDEA

98

99 KENEN TIETO?

100