BLOGIT KÄSITYÖN OPETUKSESSA KÄSITYÖN JA ÄIDINKIELEN INTEGROIMINEN

Transkriptio

1 BLOGIT KÄSITYÖN OPETUKSESSA

2 Koulu 3.0 Sosiaalisen median opetuskokeiluja BLOGIT KÄSITYÖN OPETUKSESSA Osahankkeen kuvaus Blogit käsityön opetuksessa osahankkeessa integroitiin käsityön opetus äidinkielen mediajaksoon blogin kirjoittamisen muodossa. Oppilaat loivat jakson aikana itselleen omat bloginsa sekä harjoittelivat blogin käyttöä, blogitekstien kirjoittamista, kuvien lisäämistä blogiin ja toisten oppilaiden blogitekstien kommentoimista. Osahankkeen lähtökohdat Projekti toteutettiin syventävän opetusharjoittelun aikana Hämeenlinnan normaalikoulun neljännessä luokassa lehtori Tuomo Tammen ja opiskelija Tiina Kostiaisen yhteistyönä vuoden 2011 tammi helmikuussa. Luokanlehtori opetti teknistä työtä ja opiskelija tekstiilityötä sekaryhmille. Äidinkieli, johon suurin osa blogin kirjoittamisesta ajoittui, oli luokan yhteistä opetusta. Osahankkeen suunnitteluvaihe Hanketta edelsi alustava tutustuminen sosiaaliseen mediaan sekä omien wikien teko. Tämän jakson aikana haluttiin syventää tietoja ja taitoja sosiaalisesta mediasta yleensäkin sekä saada käytännön kokemusta nimenomaan blogien tavoitteisesta käyttämisestä opiskelussa. Suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä lehtorin ja opetusharjoittelijan kesken. Osahankkeen oppimisen tavoitteet Jakson tavoitteet sisälsivät tiedollisen aineksen, mitä sosiaalinen media on sekä omakohtaisten taitojen kehittämisen blogin luomisen ja kirjoittamisen muodossa. Blogiin tuli oppia lisäämään myös kuvia. Lisäksi oli tavoite rohkaistua toisten tekemien tekstien kommentoimisessa. Osahankkeen aikataulu ja eteneminen Blogitunnit pidettiin viiden viikon ajan viikoittain käsityötuntien jälkeisellä äidinkielen jakotunnilla, jotta tehokas yksilöllinen ohjaaminen oli mahdollista. Tekstejä sai jatkaa ja kommentoida myös kotona. Blogi toimi oppilaille käytännön esimerkkinä sosiaalisesta mediasta, ja työskentely linkittyi suurelta osin genrepedagogiikkaan. Genrepedagogiikassa pyritään huomioimaan kirjoittamisen ja tekstien sosiaalista, yhteisöllistä ja kulttuurista luonnetta. Genrepedagogiikan perusajatuksena on se, että lukemista ja kielitaitoa ei voida erottaa toisistaan, vaan niitä on käsiteltävä yhdessä. Blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä sovellettiin soveltaeni genrepedagogisen kirjoittamisen vaiheita (1. Mallintamisen vaihe, 2. Yhteisen neuvottelun vaihe, 3. Itsenäisen kirjoittamisen vaihe, 4. Mahdollinen arviointivaihe). Blogitunneilla keskityttiin viikottain eri aihealueisiin, ks. liite. Tuomo Tammi, Hämeenlinnan normaalikoulu 2 (5)

3 Osahankkeen tekniset vaatimukset Hankkeen tunneilla käytettiin tietokoneita ja digitaalikameraa. Blogin tekemisessä käytettiin sekä koulun mikroluokkaa pöytäkoneineen että minikannettavia. Tekniikka oli riittävää ja toimivaa eikä ulkoista tukea tarvittu. Blogeissa käytettiin ilmaista Blogger ohjelmistoa, joka sopi tarkoitukseen mainiosti. Hiukan yllättäen eteen tuli hiukan hämmentävä tilanne, kun miniläppäreiden (Windows 7) ja pöytätietokoneiden (Windows XP) Blogger sivustojen näkymät ja käyttöliittymät olivat erilaiset. Osahanke ja opetusharjoittelu Osahanke yhdistyi vahvasti opetusharjoitteluun, sillä se toteutettiin syventävässä harjoittelussa kevättalvella Hanke toteutettiin opetusharjoittelijan suurella ja laadukkaalla panoksella yhteistyössä luokanlehtorin kanssa. Osahankkeen sovellettavuus muualle Hankkeen työtapa on toteutettavissa sellaisenaan missä vaan koulussa. On suureksi eduksi, jos sama opettaja ja/tai opiskelija opettavat sekä kyseistä taitoainetta että äidinkieltä. Neljäsluokkalaisille ja sitä vanhemmille työtapa sopii ja toimii melko itsenäisesti kokemuksen ja yleisten tietokonetaitojen kehittyessä. Työtapa sopii myös muihin taito ja taideaineisiin ja niiden itsearviointiin. Jos toteutetaan taito ja taideaineen integrointi luopuen integroinnista äidinkieleen, varsinkaan tottuneille käyttäjille ei liene mahdotonta soveltaa vastaavaa työtapaa vaikkapa siten, että blogia työstetään kotitehtävänä. Mikä onnistui, mikä ei? Kovin suuria haasteita ei eteen tullut. Osalla oppilaista ei ollut ennestään Google tiliä, joten aluksi piti luoda tilit ja varmistaa niiden toimivuus ja salasanojen muistaminen. Tilit ja blogien luominen onnistui kaikilta yhdessä oppitunnissa. Haastetta työskentelyyn toi eniten se, että oppilaat etenivät kovin eri tahtiin. Ohjeet ja opetustuokiot piti miettiä ja ajoittaa suunnitelmallisesti mutta joustavasti, ja yksilöllistä ohjausta tarvittiin toistuvasti. Blogin kirjoittaminen ja kommentoiminen ei ollut ongelmallista, ja kuvien lisääminen opittiin nopeasti. Joidenkin oppilaiden kohdalla tekstin sisällöllinen tuottaminen oli koko hankkeen suurin haaste. Kun oppilaat oppivat käyttämään blogia, viikoittainen kirjoittaminen toimi erinomaisena itsearvioinnin välineenä. Blogitekstejä kirjoittaessaan oppilaat palauttivat mieleen tunneilla käsiteltyjä asioita. Kehitysideat jatkoa varten Kokeilu toimi sellaisenaan hyvin, ja se on toistettavissa joka samalla oppilasjoukolla tai toisella. Blogia kannattaa kokeilla eri oppiaineiden itsearvioinnissa, jos kyseessä on pitkäkestoinen työ tai aihealue. Myös oppilaiden vanhempia voisi pyytää mukaan kommentoimaan wikejä. Olisi myös mahdollista tehdä yhteistyötä toisen, mahdollisesti toisella paikkakunnalla olevan, luokan kanssa. Yhteystiedot Tuomo Tammi, puh Tuomo Tammi, Hämeenlinnan normaalikoulu 3 (5)

4 BLOGIT KÄSITYÖN OPETUKSESSA Liite Työskentelyn eteneminen viikoittain Viikko 1 Tunnin alussa oppilaiden kanssa tutustuttiin sosiaalisen median käsitteeseen. Sosiaalinen media on joukko Internet sovellutuksia, jotka mahdollistavat käyttäjän luoman sisällön välittämisen ja vuorovaikutteisuuden. Sosiaalinen media on käsitteenä uusia ja sille on olemassa paljon erilaisia määritelmiä. Esimerkkejä sosiaalisen median tuottajista ovat Facebook, Blogger, Wikipedia ja Twitter. Lyhyen alustuksen jälkeen oppilaat loivat omat bloginsa. Tilin luomisessa ilmeni joidenkin oppilaiden kohdalla ongelmia. Aikaisemmasta Google tilistä johtuen oppilaat joutuivat tilaamaan uuden salasanan. Oppilaita kannattaa kehottaa kirjaamaa salasanat muistiin, sillä unohtuneet salasanat hidastavat seuraavan tunnin aloitusta. Blogin nimeämisessä päädyttiin käyttämään yhtenevää nimeämiskäytäntöä, jotta blogit ovat helposti löydettävissä. Tekstiilityön oppilaat suorittivat blogin nimeämisen seuraavalla tavalla: Teknisen työhön liittyvien blogien nimeäminen suoritettiin vastaavalla tavalla muuttamalla lyhenteen ts paikalle tn. Kun blogi oli luotu, oppilaat pääsivät kirjoittamaan blogin aloitustekstin. Aloitustekstissä oppilaat kertoivat valmistettavasta tuotteesta ja ensimmäisen tunnin kulusta. Ennen aloitustekstien kirjoittamista oppilaita muistutettiin kuluneella viikolla käsitellyistä kielitiedon asioista. Ensimmäiselle blogitunnille asetettiin tärkeimmäksi tavoitteeksi blogin luominen, jotta seuraavalla tunnilla kaikki oppilaat pääsivät saman tien kirjoittamaan blogitekstejä. Tietoteknisten ongelmien lisäksi omia haasteita tunnin läpiviennille loi se, että oppilaat etenivät blogin luomisessa hyvin eri tahtiin. Yhteisten opetustuokioiden pitäminen oli näin ollen hankalaa. Viikko 2 Toisen viikon blogitunnit aloitettiin tutustumalla erilaisiin blogeihin. Esimerkkien avulla oppilaiden oli helppo havaita, millainen on blogitekstien tyyli ja miten blogeihin saa ilmettä muokkaamalla taustaa ja lisäämällä tekstin sekaan kuvia. Blogeihin tutustuminen toimi genrepedagogiikan näkökulmasta mallintamisen vaiheena. Esimerkkien innoittamana oppilaat kirjoittivat uutta blogitekstiä vastaten seuraaviin kysymyksiin. Mitkä olivat tunnin tärkeimmät tavoitteet? Mitä opin? Jäikö epäselvyyksiä? Toisella tunnilla ilmeni hyvin, että blogien kirjoittaminen toimi mainiosti eriyttävänä tehtävänä. Jokainen oppilas kirjoitti oman taitotasonsa mukaisesti ja erityisesti vapaaaikanaan paljon tietokonetta käyttävät oppilaat kokivat blogien kirjoittamisen mielekkääksi työskentelymuodoksi. Kun tunnin aikana selvisi, että blogin käyttö sujuu jokaiselta oppilaalta ongelmitta, annettiin oppilaille kotitehtäväksi kirjoittaa uusi blogiteksti. Blogitekstin aihe, työskentelyilmapiiri, nousi esiin varsinkin edellisen päivän tekstiilityöntunnilta, joka oli melko levoton. Blogitekstien kommentteja voitiin käyttää hyödyksi seuraavan käsityötunnin alussa. Tuomo Tammi, Hämeenlinnan normaalikoulu 4 (5)

5 Viikko 3 Kolmannella kerralla keskityimme blogitekstien sijaan kuvan lisäämiseen blogitekstien yhteyteen. Lisäksi oppilaat harjoittelivat jo kirjoitettujen blogitekstien muokkaamista. Otimme käsityötunneilla kuvia, jotka ladattiin luokan kansioon, josta ne olivat oppilaiden saatavilla. Oppilaat käyttivät kyseisellä tunnilla miniläppäreitä. Tarkoituksenani oli pitää opetustuokio pöytäkoneella ja heijastaa se videotykillä taululle. Ongelmana tällä tunnilla oli yllättäen se, että miniläppäreiden ja pöytätietokoneen Blogger sivustojen näkymät olivat erilaiset. Viikko 4 Kuvien lisäämisen jälkeen oppilaat tutustuivat blogin toiseen ominaisuuteen, kommentoimiseen. Oppilaat olivat saaneet kotitehtäväksi tutustua pöytäryhmäläistensä blogeihin ja oppilaat pääsivät tunnin aluksi ennen blogitekstin kirjoittamista kommentoimaan kavereidensa blogeja. Kommentointiharjoituksen yhteydessä oli syytä keskustella oppilaiden kanssa vastuullisesta Internetin keskustelukulttuurista. Oppilaille tuli painottaa sitä, että ainoastaan asiallinen kommentoiminen on suotavaa. Viikko 5 Jakson viimeisellä blogitunnilla oppilaat kirjoittivat itsearvioinnin valmiista työstään ja lisäsivät siitä otetun kuvan blogiin. Oppilaille esitettiin ennen kirjoittamista aihealueita, jotka tuli esiintyä itsearvioinnissa. Näitä aihealueita olivat mm. työskentely, huolellisuus, työvälineiden hallinta ja työturvallisuus. Kun oppilaat oppivat käyttämään blogia, viikoittainen kirjoittaminen toimi erinomaisena itsearvioinnin välineenä. Blogitekstejä kirjoittaessaan oppilaat joutuivat palauttamaan mieleen tunnilla käsiteltyjä asioita ja keskeisten työvälineiden nimiä. Tietokone toimi myös innostavana oppimisvälineenä. Vaikka oppilas ei olisi käsityötunneilla osoittanut innostusta työskentelyä kohtaan, kirjoittaminen ja tietokonesovelluksen kanssa työskenteleminen motivoivat oppilasta. Opettajan näkökulmasta oli myös erittäin antoisaa lukea oppilaiden blogitekstejä ja suunnitella seuraavia tunteja niin, että vaikeat asiat käytiin tunnin alussa kerraten läpi. Tuomo Tammi, Hämeenlinnan normaalikoulu 5 (5)