Kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja

Transkriptio

1 Kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja

2 Sisällys Alkusanat... 4 Havaintoja Kainuun työllisyydenhoidosta... 7 Tiivistelmä käsikirjan sisällöistä: Osiot A, B ja C... 8 OSIO A: Palvelut ja palvelutarpeet kohtaamaan... 9 Pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeasti työllistyvät... 9 Pitkäaikaistyöttömyys Kainuussa Prosessiajattelu pitkäaikaistyöttömien palveluissa Palveluiden oikea-aikaisuus Kohti työtä -malli Kohti työtä -vaiheet + vaihe Kohtityötä -peruskuva Vaihe 1 Työhön kuntoutuminen Vaihe 2 Työllistymisvalmiuksien edistäminen Vaihe 3 Työhön siirtyminen Vaihe OSIO B: Toimijoiden roolit työllisyyden edistämisessä Kuntien rooli Kuntien työllistymistä edistäviä palveluja Tolokusti kunnissa Tolokusti kunnissa Tolokusti kunnissa Tolokusti kunnissa Tolokusti kunnissa

3 Kainuun sote -kuntayhtymän rooli Soten rooli työllisyyttä tukevana Soten työllisyyttä tukevia palveluita Tolokusti sotessa TE-toimiston rooli Tolokusti TE-toimistossa Kolmannen sektorin/yhdistysten rooli Tolokusti yhdistyksissä Kehittämishankkeet Yritysyhteistyö Tolokusti yritysyhteistyötä Tolokusti asiakkaana Tolokusti asiakastyössä OSIO C: Kehittämiskohteet: Jotain tolokkua ainakin näihin asioihin! Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen Päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävä resursointi Työkyvyttömät työnhakijat palvelutarpeensa mukaiseen palveluun Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen toimijoiden välisellä aidolla yhteistyöllä Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen lisääminen Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden, seurannan ja arvioinnin avulla Loppusanat Liite

4 Alkusanat Tolokusti -kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja on laadittu yhteistyössä kainuulaisten työllisyystoimijoiden kesken. Käsikirja painottuu erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden teemaan, koska pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo pitkään Kainuun erityisenä haasteena. Käsikirjan tarkoituksena on: Toimia vaikuttavuutta lisäävänä, työllisyystoimijoiden työtä ohjaavana ja tukevana työkaluna. Lisäksi: Käsikirjassa nostetaan esille akuuteimpia työllisyydenhoitoon liittyviä kehittämiskohteita ja - tarpeita mm. päättäjien tietoisuuteen. Tolokusti sisältää suosituksia ja toimintaehdotuksia, mutta haastaa myös toimijat itse etsimään ratkaisuja esille nostettuihin teemoihin. Käsikirja ei siis kaikilta osin anna ns. valmiita vastauksia. Käsikirjaa on tarkoitus päivittää ajan saatossa säännöllisin väliajoin, aina kulloisetkin ajankohtaiset tarpeet, tilanteet, teemat ja haasteet huomioiden. Esim. työnhakijoiden osaamisen 4

5 kehittämisnäkökulma sekä maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen on rajautunut tässä vaiheessa tarkastelun ulkopuolelle. Silti myös nämä asiat tulee huomioida työllisyydenhoidossa ja niitä tulee edistää. Allekirjoittanut on vastannut käsikirjan laatimisesta ja työstämisestä. Tehtäviini Kajaanin kaupungin työllisyysasiantuntijana ja Kainuun TYP-johtajana on kuulunut Kainuun työllisyysohjelman laatimisen lisäksi vastata työllisyyttä edistävän yhteistyön lisäämisestä Kainuussa yli kuntarajojen. Käsikirjan laatimistyötä pohjusti syksyllä 2015 toteutettu työllisyyskysely. Kyselyn tulosten perusteella työllisyydenhoidon koordinointi maakuntatasoisesti nähtiin tarpeelliseksi. Ohjelmatasoisen dokumentin sijaan kaivattiin konkreettista ja käytännönläheistä työkalua yhteistä tekemistä ohjaamaan. Työllisyysohjelmatyö muuttui työllisyydenhoidon käsikirjan laatimiseksi. Työskentely käynnistyi syyskuussa 2015 asiantuntijaraatitapaamisella, jossa laaja-alaisesti eri näkökulmista hahmoteltiin työttömyyden monimutkaista problematiikkaa ja keskiöön nostettavia teemoja. Ryhmän kokoonpano ilmenee käsikirjan liitteen kohdasta A. Asiantuntijaraatityöskentelyn jälkeen käsikirjan sisältöjen työstämistä jatkettiin pienryhmässä, jonka kokoonpano ilmenee käsikirjan liitteen kohdasta B. 5

6 Työllisyyden edistäminen on yhteistyötä, se ei ole vain jonkun tietyn sektorin tai toimijan vastuulla. Toiminnan tuloksellisuus on riippuvaista useista tekijöistä ja toimijoista. Yhteistyön merkitys korostuu vastaisuudessakin. Käsikirjaa on esitelty syksyn 2016 aikana Kainuun kuntien valtuustoille, Kainuun sote-kuntayhtymän hallitukselle sekä Kainuun TE-toimiston johtoryhmälle. Tavoitteena on toimijoiden laaja sitoutuminen yhteisesti tärkeiksi koettuihin asioihin työllisyyden edistämisessä. Suuri kiitos kaikille Tolokusti -käsikirjan laatimistyössä mukana olleille ajastanne ja asiantuntemuksestanne! Kun kainuulainen tekee tosissaan ja kunnolla, se tekee: Tolokusti! Kajaanissa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki Kainuun TYP Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu 6

7 Havaintoja Kainuun työllisyydenhoidosta Syksyllä 2015 toteutetun Kainuun työllisyyskyselyn keskeisimpiä tuloksia oli, että työllisyydenhoidon toimijakenttä koetaan Kainuussa sirpaleiseksi. Toimijat toimivat liikaa omista lähtökohdistaan käsin eli toiminnasta puuttuu yhteinen visio ja suunnitelmallisuus. Selkeämpi työnjako ja toimijoiden roolien kirkastaminen nähtiin tarpeelliseksi. Kokonaisuuden hahmottamisen puute voi pahimmillaan vaikuttaa siten, ettei kaikkia käytettävissä olevia resursseja osata hyödyntää riittävästi tai tarkoituksenmukaisella tavalla, tai että toiminnoissa on päällekkäisyyksiä, tai että palveluiden kokonaisuus ei kaikilta osin vastaa todellisia tarpeita. Tällä kaikella on vaikutuksensa työllisyydenhoidon vaikuttavuuteen, johon toivottiin kaikkiaankin kiinnitettävän enemmän huomiota. Resursseja tarvitaan, mutta toisaalta työllisyydenhoidon tuloksellisuus ei ole pelkästään resurssien määrästä kiinni. Kyselyn tulokset on huomioitu käsikirjan sisällöissä. Kyselyn tuloksiin voi perehtyä tarkemmin Kajaanin kaupungin internetsivuilta löytyvästä pdf-tiedostosta Kainuun työllisyyden nykytila ja tulevaisuus. 7

8 Tiivistelmä käsikirjan sisällöistä: Osiot A, B ja C OSIO A: Palvelut ja palvelutarpeet kohtaamaan: Osion keskeisenä sisältönä on työllisyyteen liittyvän palvelurakenteen kuvaaminen sekä toimijoiden roolien hahmottaminen osana kokonaisuutta. Tämä tapahtuu Tolokusti - käsikirjaa varten luodun Kohti työtä -mallin avulla. Palveluita ja palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta. Osion sisällöt palvelevat etenkin työllisyydenhoidon toimijoita. OSIO B: Toimijoiden roolit työllisyyden edistämisessä Toimijoilla on työllisyyden edistämisessä omat roolinsa. Käsikirjassa avataan näitä rooleja ja otetaan kantaa eri toimijoiden tolokkuun toimintaan. OSIO C: Kehittämiskohteet Kantaa otetaan myös akuuteimpiin kehittämiskohteisiin eli niihin asioihin, joihin ainakin on syytä saada jotain tolokkua! Osio C:n sisällöt on nostettu esille erityisesti myös päätöksentekijöitä ajatellen. Vaikuttava työllisyydenhoito edellyttää riittäviä resursseja ja tiettyjä painotuksia. 8

9 OSIO A: Palvelut ja palvelutarpeet kohtaamaan Tässä osiossa: - Avataan pitkäaikaistyöttömyyden problematiikkaa - Kuvataan prosessiajattelua pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämisessä - Korostetaan palveluiden oikea-aikaisuuden merkitystä - Esitellään palvelurakenteet ja palvelut vaiheistava Kohti työtä -malli työllisyydenhoidon toimijoiden työkaluksi Pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeasti työllistyvät Pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa sitä, että työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut jo pitkään Kainuun erityisenä haasteena. Vaikeasti työllistyvä tarkoittaa sitä, että henkilö on ollut pitkään työttömänä. Kunta maksaa nykylainsäädännön perustellaan osan yli 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Työttömyyden pitkittymisestä johtuen kunnan maksuvastuulla olevia kutsutaan vaikeasti työllistyviksi. Mitä pidempään työttömyys on kestänyt (esim. yli 1000 päivää), sitä vaikeammin työllistyvistä on usein kyse. 9

10 Joissain yhteyksissä käytetään myös käsitettä heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Tähän määritelmään kuuluu esim. pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä, osatyökykyisiä, vammaisia ja maahanmuuttajia. Pitkäaikaistyöttömyyden problematiikka on monisyistä ja kokonaisuus monesti vaikeasti hahmotettavissa. Työllistymisen esteet ovat moninaisia. Pitkäaikaistyöttömyydessä ei useinkaan ole kyse pelkästään puuttuvista työpaikoista tai riittämättömästä osaamisesta suhteessa työnantajien vaatimuksiin. Vaikeasti työllistyvien tilanne ei siis ole ratkaistavissa pelkästään avoimilla työpaikoilla. Heidän työllistymisedellytysten vahvistamiseksi tarvitaan monenlaisia tukitoimia ja -prosesseja. Pitkäaikaistyöttömyys Kainuussa Lokakuukuun 2016 lopussa työttömänä työnhakijana oli yhteensä 4447 henkilöä. TE-toimiston asiakkaina olevien työttömien osuus työvoimasta oli 13,1 %. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita oli yhteensä 1420, heistä 604 oli ollut työttömänä yli kaksi vuotta. 10

11 Työttömyys on laskenut Kainuussa jo runsaan vuoden ajan, ja ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen myös pitkäaikaistyöttömyys väheni Kainuussa lokakuussa Työvoiman kysynnän kasvu näkyy siis myös pitkäaikaistyöttömyyden vähenemisenä, joskin hieman viiveellä. Pitkäaikaistyöttömyys koettelee etenkin vanhempia ikäluokkia. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleista oli lokakuun 2016 lopussa 68 % yli 50-vuotiaita. Pitkäaikaistyöttömistä 60 % on miehiä, ja miesten osuus työttömistä on yleensäkin suurempi kuin naisten. Lähes tuhannella työnhakijalla on TE-toimiston asiakastietojärjestelmään merkitty vika, vamma tai sairaus. Lisäksi käytännön työssä on tullut esille, että työnhakijoissa on henkilöitä, joiden työkyky on puutteellinen. Usealla työnhakijalla, joilla on diagnoosi, terveysrajoitetta ei ole selvitetty tarkemmin eikä työllistymismahdollisuuksia kartoitettu. Osatyökykyiset muodostavat alueella merkittävän työvoimareservin. Tärkeää olisi tukea osatyökykyisten jäljellä olevaa työkykyä siten, että paluu työmarkkinoille olisi esim. osaaikaisesti mahdollista. Toisaalta selkeästi työkyvyttömien henkilöiden tulisi päästä eläkeselvittelyprosesseihin. 11

12 Prosessiajattelu pitkäaikaistyöttömien palveluissa Työtön työnhakija tarvitsee työtä. Työnhakijat, joilla on merkittäviä sosiaalisia tai terveydellisiä ongelmia, eivät kuitenkaan työllisty, vaikka työmarkkinatilanne olisi mikä, ellei heitä tueta etsimään ja löytämään ratkaisuja ensisijaisempiin tarpeisiin ja ongelmiin. Tästä syystä Tolokusti -käsikirjassa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyteen liittyviä palveluprosesseja ja puhutaan poluista kohti työtä ja koulutusta. Toisaalta tiedetään, että hyvän suhdanteen aikana myös pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Siksi on tärkeää tukea pitkäänkin työttömänä olleita heidän valmiuksiensa vahvistamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Asiakkaan palvelutarpeisiin on pureuduttava niiden tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Mahdolliset työ- ja toimintakyvyn rajoitteet on selvitettävä ensin, jotta voidaan ottaa ne huomioon kokonaistilanteessa. Myös sosiaaliset ongelmat voivat vaikuttaa siten, että tarvitaan kartoituksiin ja selvityksiin perustuvia räätälöityjä kuntoutus- ja valmennusprosesseja, ennen kuin on realistista tavoitella vaikeasti työllistyvän asiakkaan etenemistä kohti työtä ja koulutusta. 12

13 Palveluiden oikea-aikaisuus Jotta työllisyydenhoito olisi vaikuttavaa, asiakkaan palveluiden tulee olla oikea-aikaisia suhteessa hänen tilanteeseensa ja tarpeisiinsa. Siis: Oikea asiakas oikeassa palvelussa oikeaan aikaan! Mitä tämä edellyttää asiakkaita kohtaavilta ja ohjaavilta tahoilta: - Aitoa kohtaamista, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin paneutumista - Laadukkaita, dokumentoituja arvioita asiakkaan tilanteesta ja tarpeista - Asiakkaan tilanteeseen liittyvän dokumentoidun tiedon kulkua ja tiedon välittämistä toimijataholta toiselle (lain vaatima tietosuoja huomioiden, tarvittaessa asiakkaan suostumuksilla), tarvittaessa saattaen vaihtamista palvelusta toiseen siirryttäessä - Palvelurakenteiden tuntemusta; mitä palveluita on, millaisille kohderyhmille, millaisilla tavoitteilla Lisäksi edellytyksenä on palvelurakenteen kattavuus. Jos toimijakentässä on palveluaukkoja tai puutteita, kokonaisuus ei ole toimiva eikä siten vaikuttava.tällöin käy niin, että puuttuvia palveluja paikataan olemassa olevilla rakenteilla. Tällöin tarjottujen palveluiden sisällöt ja tavoitteet eivät välttämättä kohtaa asiakkaan tilannetta ja tarpeita. Palvelu ei ole asiakkaalle oikea tai oikea-aikainen eikä tuota tuloksia. 13

14 Palvelurakenteen ja kokonaisuuden hahmottamiseksi on luotu työkaluksi Kohti työtä -malli. Kohti työtä -malli Kohti työtä -mallilla tavoitellaan sitä, että työtön ohjautuisi palvelutarpeidensa näkökulmasta oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan. Tämä on keskeistä työllisyydenhoidon vaikuttavuuden kannalta. Kohti työtä -mallin toimivuus eli asiakkaan tilanteen kannalta tarkoituksemukaisiin palveluihin ohjautuminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia. Malli on pelkistävä ja suuntaa-antava, tosielämän tilanteet usein monimutkaisia ja vaikeaselkoisia. Mallin on tarkoitus helpottaa palvelurakenteen ja toimijakentän hahmottamista. Malli toimii siis suuntaa-antavana työkaluna asiakastyössä ja -ohjauksessa. Asiakkaan polku kohti työtä on vaiheistettu vaiheisiin 1-3. Eri vaiheilla on omat työllistymistä edistävät sisältönsä ja palvelunsa, joiden tulee vastata asiakkaan tilannetta ja tarvetta silloin, kun hän on kunkin palvelun piirissä (Kohti työtä -peruskuva, s. 17). Taustaoletuksena mallissa on, että työnhakijan työ- ja toimintakyky vahvistuu sekä osaaminen ja valmiudet lisääntyvät 14

15 hänen siirtyessä työllistymistä edistävissä palveluissa ns. ylöspäin vaiheesta 1 vaiheeseen 3. Kuvaa siis luetaan alhaalta ylöspäin. Kaikkien työttömien ei luonnollisestikaan tarvitse käydä työllistyäkseen läpi kaikkia vaiheita ja palveluita. Asiakasta kulloinkin hyödyttävät palvelut riippuvat asiakkaan tilanteesta ja tarpeista eli palvelutarpeen arvioinnin merkitys on suuri. Kohti työtä -malli ja kunnittaiset Kohti työtä -palvelukartat löytyvät Kajaanin kaupungin internet-sivuilta. Kohti työtä -vaiheet + vaihe 0 Kohti työtä poluttavien vaiheiden 1-3 lisäksi on kokonaisuuden kannalta tärkeää hahmottaa myös ns. vaihe 0, missä ei ole kyse työllistymistä edistävistä palveluista. Vaiheessa 0 työllistyminen ei ole vielä, tai enää, realistinen tavoite asiakkaalle hänen voimavaransa ja elämäntilanteensa huomioiden. Vaiheessa 0 asiakkaan ei kuuluisi olla työnhakijana. Vaiheen 0 palvelut liittyvät osallisuuden ylläpitoon (ns. päivätoiminta, osallisuutta ylläpitävä sosiaalinen kuntoutus) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hoidollisiin palveluihin. Etenkin vaiheiden 0 ja 1 rajapinta on häilyvä. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita voi olla molemmilla tasoilla. Vaiheessa 1 15

16 tavoitteena on työhön kuntoutuminen, vaiheessa 0 osallisuuden ylläpitäminen. Mikäli asiakkaan ensisijaiset palvelutarpeet ovat vaiheen 0 sisällöissä, työllistymistä edistävät palvelut vaiheissa 1-3 eivät ole hänelle tarkoituksenmukaisia tai vaikuttavia. Asiakas hyötyy tällöin enemmän esim. sosiaalista osallisuutta ylläpitävästä toiminnasta. Niin asiakkaan kuin resurssien käytön ja palveluiden vaikuttavuudenkin näkökulmasta on tärkeää, että: Työllistymistä edistävät palvelut kohdistetaan henkilöihin, joilla on realistiset mahdollisuudet kuntoutua tai valmentautua kohti työtä tai koulutusta. 16

17 Kohtityötä -peruskuva 17

18 Vaihe 1 Työhön kuntoutuminen Vaiheen 1 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat seuraavanlaisissa sisällöissä: - Toimintakyvyn rakentaminen - Terveys - Arjen ja elämän hallinta - Motivointi - Aktivointi - Palveluohjaus - Työkyvyn tukeminen - Osallisuuden vahvistaminen - Kuntouttavat toimet yksilöllisesti ja ryhmissä Asiakas on työmarkkinoiden ulkopuolella. Palveluita ovat esim.: - Kuntouttava työtoiminta - Sosiaalinen kuntoutus (SHL 3:17) - Etsivä nuorisotyö Vaiheessa 1: Tuetaan asiakkaan arjen- ja elämänhallintaa sekä käydään läpi esim. terveyteen ja voimavaroihin liittyviä asioita. 18

19 Vaihe 2 Työllistymisvalmiuksien edistäminen Vaiheen 2 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat seuraavanlaisissa sisällöissä: - Työelämävalmiuksien lisääminen - Vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien selvittäminen - Opintoihin, ammattiin ja työhön suuntautuminen - Opiskeluvalmiuksien kehittäminen - Ammatillisten valmiuksien kehittäminen - Työelämälähtöiset ammattiopinnot - Opiskelu Palveluita ovat esim.: - Työkokeilu - Koulutuskokeilu - Työvoimakoulutus - Työhönvalmennus - Työnhakuvalmennus - Ura- ja ammatinvalinnanohjaus - Asiantuntija-arvioinnit Asiakas on työmarkkinoiden liepeillä. Vaiheessa 2: Käydään asiakkaan kanssa läpi työllistymistä edistäviä vaihtoehtoja, esim. opiskeluasioita. Työkokeilun kautta on mahdollista selvittää ammattialavaihtoehtoja. 19

20 Vaihe 3 Työhön siirtyminen Vaiheen 3 palvelut ovat asiakkaalle, jonka palvelutarpeet ovat seuraavanlaisissa sisällöissä: - Ammatillisten valmiuksien testaaminen ja vahvistaminen - Avoimille työmarkkinoille suuntautuminen - Toiminta aidoissa työympäristöissä - Vain työ puuttuu Palveluita ovat esim.: - Palkkatuki - Oppisopimuskoulutus - Edelleen sijoittaminen - Toppis-koulutus - Kuntalisä - Ehkäisevä toimeentulotuki Työmarkkinat ovat asiakkaan saavutettavissa. Vaiheessa 3: Perusasiat (arjenhallinta sekä työ- ja toimintakyky) on kunnossa, valmiudet alkavat olla riittävät ja asiakkaalta puuttuu lähinnä työpaikka. 20

21 Vaihe 0 Vaiheen 0 palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuollon hoidollisia palveluita (esim. lääkärin ja terveydenhoitajan palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut), sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sekä sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta. Asiakkaalla ei ole vielä, tai enää, valmiuksia tai edellytyksiä työhön kuntoutumiseen. Asiakkaalla on seuraavanlaisia tuen tarpeita: - Tuki jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen - Asumiseen liittyvät tuen tarpeet - Taloudellisen tuen tarpeet - Sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ja osallisuuden edistäminen - Päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä johtuvat tuen tarpeet - Muuhun fyysisen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät tuen tarpeet Vaiheessa 0: Työllistymisasiat eivät ole ensisijaisia tai ajankohtaisia asiakkaan elämäntilanteesta tai voimavarojen rajallisuudesta johtuen. 21

22 OSIO B: Toimijoiden roolit työllisyyden edistämisessä Kainuun työllisyyskyselyn yhtenä tuloksena oli, että toimijoiden välistä työnjakoa ja rooleja tulee selkiyttää. Kainuun suhteellisen pieni toimijakenttä mahdollistaa sen, että toimijat tuntevat toisensa. Se on hyvä lähtökohta yhteistyölle. Tolokusti toimimisen pääperiaatteita on, että vaikka tavoite työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi on yhteinen, niin: Kukin toimija keskittyy perustehtäväänsä eli siihen, mihin toimijalla on oma erityinen osaaminen ja vahvuudet sekä lisäarvo kokonaisuuteen nähden. Osiossa B käydään läpi seuraavien toimijoiden rooleja: Kunnat, Kainuun Sote, TE-toimisto, 3. sektori, kehittämishankkeet, yritysyhteistyö, asiakas ja asiakastyö. Myös ns. toimintasuosituksia annetaan (Tolokusti -kappaleet). 22

23 Kuntien rooli Kunnan yleisenä tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 410/2015). Työ ja työllisyys liittyvät paisi kuntalaisten hyvinvointiin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin, niin myös alueen elinvoimaisuuteen. Kunnat vastaavat pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatuen kuntaosuuksien maksamisesta (ks. sivu 48-49). Työllisyyden edistäminen on kuntien intressi niin kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta kuin kustannusten maksajankin näkökulmasta. Kuntien työllisyyttä edistävä rooli: - Kunnan intressissä on vaikuttaa työllisyyteen, jotta alueella olisi elinvoimaisuutta mm. osaavan työvoiman saatavuuden muodossa. - Lisäksi kunnan vahvana intressinä on vaikuttaa työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähenemiseen. - Kunnan palvelut liittyvät Kohti työtä -mallin vaiheisiin 1-3. Palveluna voi olla esim. työnhakijan työhönvalmennus kohti avoimia työmarkkinoita tai koulutusta, tai etsivä nuorisotyö, jossa palveluohjauksen avulla edistetään nuoria kohti työtä tai koulutusta. 23

24 Kuntien työllistymistä edistäviä palveluja - Työllistäminen kunnan yksiköihin: palkkatuki, työkokeilu - Velvoitetyöllistäminen (lakisääteinen) - Työtoimintapaikkojen tarjoaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille - Kuntouttava työtoiminta palveluna (lakisääteinen, Kuhmossa ja Puolangalla omana toimintana, muualla Kainuun soten palvelu) - Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP (lakisääteinen) - Nuorisotyö ml. etsivä nuorisotyö (lakisääteinen), nuorten työpajat - Työpajatoiminta - Työhönvalmennus (Kajaani ja Kuhmo) - Kuntalisä yrityksille ja/tai yhdistyksille (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) - Puolangalla myös työllistymistä tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuuluvat kunnalle, muualla Kainuussa Kainuun sote vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista 24

25 Tolokusti kunnissa 1 Työllisyyden edistäminen vaatii resursseja Kuntien rooli työllisyydenhoidossa on vahvistunut viimeistään kuntien työmarkkinatukimaksuvastuiden kasvun myötä. Tolokkua on ryhtyä pelkästä maksajan roolista aktiivisen toimijan rooliin: Päätetään mitä ja miten kunnassa tehdään kuntalaisten työttömyyden vähentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Työllisyyden edistäminen ei tapahdu itsestään ja ilman resursseja. Etenkin pitkittyvän työttömyyden problematiikka on monisyistä ja siihen vaikuttaminen vaatii monenlaisia palveluita. Etenkin pitempiaikaista vaikuttavuutta tavoiteltaessa on syytä toimia suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kunnat tarvitsevat työllisyyden edistämiseen perusresursoinnin: henkilöstöä, rakenteita ja puitteita. Työllisyydenhoito voi olla kunnan omaa toimintaa tai hankittu palvelujen oston kautta. Paltamon työvoimayhdistys tuottaa työllisyydenhoidon palvelut Paltamon, Hyrynsalmen Puolangan ja Ristijärven kunnille. Kunnista tulee löytyä rakenteita ja puitteita työllisyyden edistämiseksi. Eli paikkoja ja toimintoja, joihin asiakasohjauksesta vastaavat tahot (esim. sote, te-toimisto) voivat ohjata asiakkaita aktivoiviin toimenpiteisiin (esim. työpajoille, yhdistyksiin). 25

26 Tolokusti kunnissa 2 Strateginen ote työllisyysasioihin 98 % Kainuun työllisyyskyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että työllisyysasiat tulisi huomioida kunnissa strategisella tasolla. Kunnan suunnitelmallinen ja tavoitteellinen ote työllisyyden edistämisessä tulee näkyä kaikilla tasoilla, niin strategiassa kuin käytännöissäkin. Strategisella tasolla määritellään, mitä ja miten tehdään. Strategia ohjaa toimintaa. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, millaisin toimenpitein strategia jalkautetaan kunnassa käytännön toimenpiteiksi. Työllisyysvaikutukset huomioitavaksi läpileikkaavasti kunnan toiminnassa ja päätöksissä! Strategisten tavoitteiden toteutumista tulee seurata ja arvioida. Strategisuus on tärkeää, sillä työttömyydestä aiheutuvat kustannukset kunnille ovat suuret. On järkevää toimia tavoitteellisesti ja vaikuttaa aktiivisesti siihen, mitä ja miten tehdään. 26

27 Tolokusti kunnissa 3 Kunnan oma työllistämistoiminta: Määriä ja laatua Työnhakijoiden työllistäminen kunnan omiin yksiköihin on kunnan omissa käsissä oleva tapa edistää kuntalaisten työllisyyttä vaikuttaen samalla työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin. Kuntouttava työtoiminta, työkokeilut ja palkkatukityöt ovat työttömälle työnhakijalle tärkeitä aktivoivia, työllistymistä edistäviä mahdollisuuksia. Kuntaan työllistämällä ja paikkoja tarjoamalla voidaan kunnassa suoraan vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuksiin. Lisäksi kunnan laariin sataa tehtävästä työstä koituva hyöty sekä verotulot, mikäli kyseessä on palkkatyö. Mitä yleisesti kuntalaisia hyödyttäviä työkohteita voitaisiin teettää työllistämällä? Mihin tarvitaan lisäkäsiä, mitkä tehtävät vievät kunnissa työaikaa varsinaisen työn tekemiseltä? Tarjottavien työtehtävien tulee olla mielekkäitä ja ohjausresurssia tulee olla saatavilla, jotta työllistettävän ohjaus työllistymisen jatkopoluille (koulutukseen, avoimille työmarkkinoille) mahdollistuu. 27

28 Tolokusti kunnissa 4 Sosiaalisten kriteereiden huomioiminen hankinnoissa Sosiaalisten kriteereiden huomioiminen hankinnoissa on hyvä käytännön esimerkki kunnan työllisyysstrategian jalkauttamisesta käytännön toimintaan. Hyviä toimintamalleja ja kokemuksia löytyy valtakunnallisesti bencmarkattavaksi. Liitetään hankintoihin työllisyyttä edistäviä elementtejä aina, kun se on mahdollista. Esim. sisällytetään hankintaan vaatimus työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai nuoria työttömiä tietty määrä. Tolokusti kunnissa 5 Työllisyyden edistäminen osana kunnan elinvoimapalveluita On tärkeää, että kunnassa kiinnitetään huomiota työvoiman tarjonnan lisäksi työvoiman kysyntäpuoleen. Tähän tarvitsemme Kainuussa lisää uusia avauksia. Esim. Kuinka kunta tukee uusien yritysten syntymistä ja olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä, ja miten työllistäminen paketoidaan näihin sisältöihin? Kunta voi myös painottaa työllisyyden edistämistä työmarkkinakysymyksenä sekä oman organisaation että oman alueen työnantajien työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Panostaminen työllisyyteen ja sen edistämisessä onnistuminen voi tuoda kunnalle myös imagohyötyjä. 28

29 Kainuun sote -kuntayhtymän rooli Kainuun sote -kuntayhtymä järjestää kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Hyrynsalmella, Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Ristijärvellä, Sotkamossa ja Suomussalmella. Puolanka järjestää nämä palvelut itse/ostopalvelun kautta. Soten ja sen jäsenkuntien välisen perussopimuksen mukaisesti soten tehtävänä on: - Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta - Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta Pitkittyvästä työttömyydestä ja kuntalaisten passiivisuudesta syntyy palvelutarpeita (esim. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito), joista aiheutuu kustannuksia erityisesti sosiaali- ja terveystoimelle lähtien sote vastaa edelleen täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. 29

30 Soten rooli työllisyyttä tukevana Siinä missä kuntien rooli on työllisyydessä ja on työllisyyttä edistävä, soten rooli on ennemminkin työllisyyden rajapinnalla ollen työllisyyttä tukeva. Sosiaali- ja terveyspalveluilla luodaan sitä perustaa, joka työnhakijalla tulee olla kunnossa, jotta hänellä olisi realistiset edellytykset suuntautua kohti työtä ja koulutusta. Perusta tarkoittaa esim. riittävää terveyttä, työ- ja toimintakykyisyyttä sekä elämänhallinnallisia valmiuksia. Vain riittävän perustan päälle on järkevää ja tuloksellista rakentaa jatkumoa kohti työtä ja koulutusta. Jos työllistymispolun alkuvaiheen palveluita ei ole tarjolla niitä tarvitseville asiakkaille, muutkaan työllistymistä edistävät toimenpiteet eivät ole heidän kohdallaan vaikuttavia (esim. työkokeilut tai palkkatukityö). Soten työllisyyttä tukevat palvelut ovat osallisuutta vahvistavia sosiaalisesti kuntouttavia palveluita. Myös työhön kuntouttavia palveluita on (esim. kuntouttava työtoiminta). Kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta tarvitaan myös osallisuutta ylläpitäviä palveluita heille, joiden voimavarat eivät ole (enää tai vielä) riittävät edetäkseen kohti työtä tai koulutusta. 30

31 Pitkittyneen työttömyyden taustalla on usein terveydellisiä ongelmia, kuten päihde- ja mielenterveysongelmia. Hoidolliset palvelut ovat näille asiakkaille ensisijaisia myös työllistymisen tukemisen näkökulmasta. Soten työllisyyttä tukevia palveluita - Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus - Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP - Työttömien terveystarkastukset ja lähetteet muihin terveydenhuollon palveluihin: sairaanhoitoon, terveydenhoitoon, erikoissairaanhoitoon, kansanterveyshoitajien vastaanotolle ja päihde- ja mielenterveyspalveluihin - Sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työtoiminta, ryhmämuotoinen toiminta, tukihenkilötoiminta - Talous- ja velkaneuvonta, sosiaalinen luotto - Välitystilipalvelu - Eläkeselvittely työkyvyttömille sosiaalitoimen asiakkuudessa oleville työnhakijoille - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös vammaisille henkilöille tarkoitettuja palveluja: sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa tai vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa sekä kehitysvammaisille henkilöille erityishuollosta annetun lain mukaista työtoimintaa ja tuettua työllistämistä 31

32 Tolokusti sotessa Tarvitaan riittävä resursointi ja toimivat toimintamallit mm. seuraavien palveluiden järjestämiseksi: - Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus: Resurssit riittävän suunnitelmalliseen asiakkaan tarpeiden mukaiseen asiakastyöhön o Sosiaalinen kuntoutus (sivu 43-44) - Päihde- ja mielenterveyspalvelut (sivu 45) - Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt (sivu 47) Kuntien lisäksi myös sotella tulisi olla mahdollisuus tukea 3. sektorin toimijoita laajemminkin kuin vain pienimuotoisilla järjestöavustuksilla: Tuki joko avustuksiin tai palvelunostoihin perustuen esim. yhdistysten hankkeissa kehittämien parhaiden toimintamallien palvelurakenteisiin juurruttamiseksi. Mm. RAY edellyttää pysyväluonteisten avustustensa myöntämiseksi alueilta omarahoitusta. Järjestöjen tuottamat kuntalaisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia lisäävät palvelut vähentävät soten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttötarvetta eli niillä on merkitystä erityisesti ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkoja tulee kartoittaa ja tarjota myös soten palveluista. Kainuun sote on maakunnan suurin työnantaja, joten tämä tulisi näkyä myös työtoimintapaikkojen tarjonnassa. 32

33 TE-toimiston rooli TE-toimiston tarjoamille julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta turvaamalla osaavan työvoiman saatavuutta ja tarjoamalla työtä hakeville mahdollisuuksia saada työtä. Lisäksi edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja kehitetään yritysten toimintaedellytyksiä ja työelämän laatua. Julkisia työvoima- ja yrityspalveluita ovat: Tieto- ja neuvontapalvelut, asiantuntija-arvioinnit, ammatinvalinta- ja uraohjaus, työnhakuvalmennus, uravalmennus, työhönvalmennus, työ- ja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, palkkatuki, starttiraha. TE-palvelut ovat myös osa työllisyyttä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP). Työnhakijoiden palvelut jakautuvat TE-toimistossa kolmeen palvelulinjaan: - Työnvälitys- ja yrityspalvelut - Osaamisen kehittämisen palvelut - Tuetun työllistymisen palvelut TE-toimistoja ohjaavat ELY-keskukset, joilla on alueen työmarkkinoihin ja työllisyyteen liittyvien ohjaustehtävien lisäksi alueen elinkeino- ja yrityselämän kehittämistehtäviä. ELYkeskusten kautta kanavoituu alueelle kehittämishankerahoitusta (ESR, EAKR, typo). 33

34 Tolokusti TE-toimistossa Laissa määriteltyjen tehtäviensä kautta TE-toimisto on keskeisin toimija työllisyyden edistämisen kentässä huolimatta siitä, että tehtävän vaikuttava hoitaminen edellyttää muidenkin toimijoiden osuutta ja toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Niin asiakastyön vaikuttavuuden kuin resurssien kohdentamisenkin näkökulmasta on keskeistä, että asiakkaille tarjotaan TE-toimistosta heidän tilanteeseensa nähden oikeita palveluita oikeaan aikaan. Palvelutarpeen arviointi keskiöön! Palvelutarpeen arviointi tehdään, jotta asiakas voitaisiin ohjata hänen tarpeittensa mukaisiin palveluihin. Käytettävissä olevat palvelut tulee tuntea ja hyödyntää asiakastyössä ja -ohjauksessa! TE-toimistolla on voimassa olevan lainsäädännön perusteella tehtävä edistää työttömien työllistymistä. Kuntien vastuulla on työttömyyden pitkittymisestä aiheutuvat kustannukset. TEtoimiston ja kuntien välille tarvitaan aitoa, asiakaslähtöistä yhteistyötä työllisyyden edistämiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi (sivu 50). 34

35 Kolmannen sektorin/yhdistysten rooli Järjestöjen ja yhdistysten rooli työllisyydenhoidossa on ollut Kainuussa huomattava. Yhdistykset ovat pystyneet tarjoamaan etenkin pitkään työttömänä olleille matalan kynnyksen tukityöpaikkoja palkkatuella, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Useille toimijoille on kertynyt osaamista paitsi käytännön työllistämistoiminnassa, niin myös hankkeissa tehdyn kehitystyön myötä. Hankkeissa on kehitetty mm. työhönvalmennusosaamista. Kolmannen sektorin rooli on kuitenkin muuttumassa yhdistysten palkkatukityöllistämisen vähetessä. Yhdistykset ovat julkisorganisaatioille jatkossakin tärkeitä kumppaneita etenkin matalan kynnyksen työllistämismahdollisuuksien tarjoajana. Julkisorganisaatioissa tulee tarkastella, missä työllistämiseen liittyvissä asioissa on tarkoituksenmukaista hyödyntää olemassa olevaa yhdistyskenttää ns. ulkoistamalla sille tiettyjä työllisyyttä tukevia ja edistäviä toimintoja esim. kumppanuussopimuksin. Osaaminen ja mahdolliset kilpailuttamisnäkökulmat huomioiden. Yhdistysten laadukas ja vaikuttava työllistämistoiminta edellyttää resursseja. Mielekkäiden työtehtävien tarjoamisen lisäksi tarvitaan 35

36 ohjausresurssia, sekä työn tekemiseen että työhönvalmennukseen (jatkopolkujen suunnittelu ja tuki etenemiseen). Tolokusti yhdistyksissä Yhdistyksillä on oma perustehtävänsä, joka on todettu yhdistyksen säännöissä. Työllistämisen edistämistehtävän tulisi olla sopusoinnussa yhdistyksen perustehtävän kanssa, mikäli yhdistys sopii esim. kunnan kanssa työllisyyttä edistävien tai työllisyyttä tukevien palveluiden tuottamisesta. Tavoitteiden määrittely on tärkeää kumppanuudessa. Onko kyse työttömien tukemisesta ja ohjaamisesta eteenpäin kohti avoimia työmarkkinoita vai onko ennemmin kyse sosiaalista osallisuutta ylläpitävästä matalan kynnyksen toiminnasta? Kumpaakin tarvitaan, toiminnan sisältö tulee määritellä tarve- ja asiakaslähtöisesti. Pääsääntöisesti työllistymistä edistävissä toimenpiteissä sekä työllistyvän että työllistäjän katse tulee olla pidemmällä kuin vain sen hetkiseen toimenpiteeseen osallistumisessa. Toiminnan tulee siis olla tavoitteellista työllistettävän valmiuksien edistämisen kannalta. Tässä voi olla ristiriitaa siihen, että monesti yhdistyksen toiminta on jopa täysin työllistettävien varassa. Yhdistysten kannattaa harjoittaa keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista osaamisen vahvistamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. 36

37 Kehittämishankkeet Työllisyyttä edistävää hanketoimintaa toteutetaan Kainuussa pääasiassa ESR-, TYPO- ja RAY-rahoituksella. Lisäksi sotella on ollut STM-rahoitteisia työllisyyttä tukevia hankkeita. Jotta organisaatioiden toiminta olisi kestävällä pohjalla, työllisyyttä edistävät ja tukevat perustoiminnot tulee järjestää perusrahoituksella. Hankerahoitusta ei haeta eikä käytetä perusrakenteiden ylläpitämiseen, vaan niiden kehittämiseen. Hankkeet suunnitellaan vastaamaan todettuja aitoja kehittämiskohteita ja -tarpeita. Huomioidaan esim. millaisia asiakkaita on työttömänä ja millaisia palveluita he tarvitsevat. Haetaan vaikuttavuutta hanketoimintaan suunnittelemalla riittävän laaja-alaisia kokonaisuuksia. Vältetään yksittäisten toimijoiden omista lähtökohdista lähtevää kokonaiskuvan huomiotta jättävää kehittämistoimintaa. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä on myös asianomistajuus. Eli että hankkeen suunnittelee, toteuttaa ja rakenteisiin juurruttaa taho, kenen keskeisiin intresseihin ao. kehittäminen kuuluu. 37

38 Yritysyhteistyö Työttömien valmentamisen ja kuntouttamisen kohti työtä tulee olla tavoitteellista. Työllisyyden edistäminen ei ole järkevää ilman yritysyhteistyötä, sitä tarvitaan osana kokonaisuutta, onhan työllisyyden edistämisen perimmäinen tavoite henkilöiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Myös hankerahoittajat edellyttävät yritysyhteistyötä työllisyyshankkeilta. Toisaalta ei voitane liikaa korostaa, että yritykset työllistävät vain tarpeisiinsa. Tarvitaan siis tasapainoa työllisyystoimijoiden odotusten ja yritysten työllistämismahdollisuuksien välille. Liialliseen varovaisuuteenkaan ei kuitenkaan ole syytä: Tiedetään, että työllistämismahdollisuuksia on ja löytyy nimenomaan yrityksiin jalkautumisen kautta. Epäonnistumisia työllistämisessä tulee varoa puolin ja toisin, mutta jos jollain yrityksellä on negatiivinen suhtautuminen esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä omien kokemusten kautta, se ei tarkoita sitä, että kaikilla sadoilla ja tuhansilla muilla kainuulaisilla yrityksillä olisi. Onnistumisiakin on! Lisätään yritysten tietoisuutta työllistämismahdollisuuksista, esim. palkkatuesta ja myös osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Tarjotaan sellaista tukea, mitä yritykset työllistämisen tueksi tarvitsevat. 38

39 Tolokusti yritysyhteistyötä Tarvitaan suunnitelmallisuutta, koordinaatiota ja yhteisiä pelisääntöjä siihen, kuinka yritysyhteistyötä tehdään esim. silloin, kun alueella on käynnissä useita työllisyyshankkeita. Huomioidaan kokonaisuudessa myös ns. perustoimijoiden eli esim. TEtoimiston ja kuntien tekemä yritysyhteistyö. Henkilöstöpalveluyritykset on syytä huomioida yritysyhteistyössä. Yhteistyö toimijoiden kanssa, joiden osaaminen keskittyy nimenomaan yritysten ja muiden työnantajien kontaktointiin ja työvoimantarpeiden selvittämiseen, on järkevää. Julkisin varoin toimivien tahojen ja henkilöstöpalveluyritysten välille ei saa muodostua kilpailuasemaa. Yritysyhteistyössä tavoitteena tulee olla win-win -lopputulos yrityksen hyötyessä työllistetyn työpanoksesta ja työllistettävän hyötyessä työkokemuksen saamisesta, mielekkään työn tekemisestä, ansiotulojen kasvusta jne. Kun Kohti työtä -malli toimii eli oikea asiakas on oikeassa palvelussa oikeaan aikaan, yrityksille tarjottava työvoima on valmiuksiltaan sellaista, että työvoima voi tuottaa yritykselle todellista lisäarvoa. Yritykset on syytä huomioida myös työllistymistä edistävien palveluiden tuottajina. 39

40 Tolokusti asiakkaana Iso merkityksensä työllisyyden edistämisen kokonaisuudessa on työttömän omalla roolilla ja toiminnalla. Korostetaan asiakkaalle sitä, että: Työttömyysturva on vastikkeellista. Työn hakeminen on työttömän työtä. Työttömyysturvaa saavan työttömän tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja osallistuttava viranomaisten osoittamiin toimenpiteisiin ja palveluihin. Tästäkin syystä työnhakijan tulee olla työkuntoinen. Työllistyminen on todennäköisempää, kun työnhakija hakee työtä laajemmin kuin vain yhdeltä alalta tai tietyistä työtehtävistä ja tietyltä paikkakunnalta. Laaja-alaisuus tuo lisää vaihtoehtoja. Pitkittyvä työttömyys passivoi ja aiheuttaa näköalattomuutta. Siksi asiakkaan motivointi ja kannustaminen eteenpäin on äärimmäisen tärkeää. Asiakkaan motivoituminen ja palveluihin sitoutuminen mahdollistaa hänelle palveluissa ja tavoitteissa etenemisen. Mikäli asiakas ei pitkässäkään prosessissa ota vastuuta omasta edistymisestään, annettu apu ja tuki eivät pidemmän päälle kanna hedelmää. Tällöin työllistymistä edistävässä palvelussa pohdittavaksi tulee, onko oikea asiakas oikeassa palvelussa. 40

41 Tolokusti asiakastyössä Edistetään toimintakulttuuria, jossa korostetaan asiakkaan omaa vastuuta. Velvoitetaan työkykyistä henkilöä hakemaan työtä aktiivisesti työtä ja vastaanottamaan sitä tarjottaessa. Motivoidaan ja kannustetaan asiakasta kohti työtä tai koulutusta hänen ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos asiakkaan voimavarat eivät ole riittävät, ohjataan hänet palveluihin, joilla voidaan tukea hänen toimintakykynsä vahvistumista. Osallistetaan asiakas prosesseihin, ei tehdä puolesta. Kohdataan aidosti, ihminen ihmiselle -tyyppisesti. Tuetaan ja kannustetaan aktiiviseen rooliin. Motivoidaan asiakasta hakemaan työtä laajemmin kuin vain tietyltä alalta ja alueelta. Mikäli asiakas ei ole työkykyinen, ohjataan hänet hänen palvelutarpeittensa mukaisiin palveluihin; terveydenhuollon palveluihin, kuntoutukseen, eläkeselvittelyihin. Tehdään siirrot palvelusta toiseen saattaen vaihtaen, esim. siirtopalaverina, jotta asiakas varmasti tietää, missä ja millaisin tavoittein hänen palvelunsa jatkuvat ja kuka on jatkossa uusi vastuuhenkilö tai omatyöntekijä. Lisäksi uusi vastuutaho tulee tietoiseksi uudesta asiakkaasta tarvittavalla tavalla. 41

42 OSIO C: Kehittämiskohteet: Jotain tolokkua ainakin näihin asioihin! Tässä osiossa tuodaan esille toimijoiden tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi kokemia asioita pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttamiseksi ja tuloksellisempaan toimintaan pääsemiseksi. Niitä ovat: - Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen - Päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittävä resursointi - Työkyvyttömät työnhakijat palvelutarpeensa mukaiseen palveluun - Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt - Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen toimijoiden välisellä aidolla yhteistyöllä - Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen lisääminen - Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden, seurannan ja arvioinnin avulla 42

43 Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita tarvitaan kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut voivat olla osallisuutta ylläpitäviä ja/tai osallisuutta edistäviä palveluita. Kyse on ns. kaikkein matalimman kynnyksen palveluista tai oikeastaan kynnyksettömistä palveluista. Osallisuutta ylläpitäviä palveluita tarvitaan henkilöille, joilla ei ole valmiuksiensa tai voimavarojensa puolesta edellytyksiä (enää) palata tai (vielä) hakeutua työmarkkinoille. Kyse on ns. päivätoimintatyyppisestä palvelusta. Osa asiakkaista voi voimavarojen vahvistuessa siirtyä päivätoimintatyyppisestä osallisuutta ylläpitävästä toiminnasta osallisuutta edistäviin työhön kuntoutumisen palveluihin, esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Siirtymien tulee olla tavoitteena etenkin nuorille. Osalle asiakkaista päivätoiminta voi kuitenkin olla pysyvämmin omien tarpeiden ja voimavarojen mukainen tila. Inhimillisistä sekä resurssien käyttöön liittyvistä taloudellisista syistä myös tämän tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla on suuri merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta. Johonkin kuuluminen ja jossain käyminen vahvistaa osallisuutta ja tuo usein kaivattua rytmiä päiviin. 43

44 Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut on hyvä ymmärtää myös ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Yhteiskunta maksaa kuntalaisten pahoinvoinnista aiheutuvat kulut joka tapauksessa mm. kalliina erikoissairaanhoidon kustannuksina. Osallisuuden tunne lisää kokemuksia elämän mielekkyydestä, ja tällä on usein vaikutusta omasta itsestä ja terveydestä huolehtimiseen. Voimavarojen vahvistuminen mahdollistaa etenemisen työllistymistä edistäviin palveluihin. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden kehittäminen Kainuun sote on selvittänyt vuonna 2016 toiminta-alueellaan sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestämisen tilannetta ja tarpeita. Sosiaalinen kuntoutus 2016 Työryhmän raportti ja suositukset löytyy julkaisuna Kainuun soten internet-sivuilta. Selvityksen perusteella sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestämiseksi tarvitaan resursointia: - Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn arviointiin - Asiakkaiden asumisen ja arjen ohjaukseen - Matalan kynnyksen/päivätoiminnan järjestämiseen - Asiakkaiden palveluihin osallistumista tukeviin kannustin- ja toimintarahoihin - Ryhmätoimintojen järjestämiseen 44

45 Sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä Kainuun sote on toiminta-alueellaan vastuullinen sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden järjestäjä. Puolangalla Puolangan kunta vastaa ko. palveluista. Toimijoiden yhteistyötä kuitenkin tarvitaan soten, kuntien, yhdistysten ja yritysten välille esim. ryhmätoimintojen ja erilaisten toimintapuitteiden aikaansaamiseksi. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävä resursointi Päihde- ja mielenterveysongelmat on usein merkittävä syy pitkäaikaistyöttömyyden taustalla. Riippuvuuksien hoidolle tulee olla tarpeiden mukaiset terveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen määrärahat sekä riittävä henkilöstö. Riittämättömät resurssit päihde- ja mielenterveyspalveluissa syövät pohjaa pois työllisyyttä edistäviltä palveluilta. Jos työnhakijan ensisijaiset palvelutarpeet ovat päihde- tai mielenterveyspalveluissa, työllisyyttä edistävät palvelut eivät ole hänen kohdallaan vaikuttavia. Hoitosuhteeseen sitoutuneelle asiakkaalle työhön kuntoutuminen on mahdollista. Asiakastyössä vaaditaan rohkeutta ja osaamista ottaa päihdeasiat puheeksi asiakkaan kanssa. Päihdeohjelma kannattaa laatia 45

46 työkaluksi tilanteiden käsittelyyn ja päihdeasioiden puheeksi ottoon. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat merkityksellisiä myös päihde- ja mielenterveysongelmissa. Mielekäs tekeminen ja johonkin kuuluminen tai jossain käyminen auttavat usein arjen ja elämän hallinnassa. Työkyvyttömät työnhakijat palvelutarpeensa mukaiseen palveluun Työnhakijana oleminen tarkoittaa, että henkilön tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työnhakijan tulee olla työ- ja toimintakykynsä puolesta kykeneväinen ottamaan vastaan työtä. Osatyökykyisten työnhakijoiden osalta olennaista on, että selvitetään, millaisiin tehtäviin jäljellä oleva työkyky on riittävä. Millaisia palveluita työkyvyttömät työnhakijat tarvitsevat? - Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, esim. päihde- ja mielenterveyspalvelut - Sosiaalisen kuntoutuksen palveluita, esim. osallisuutta ylläpitävä/vahvistava toiminta - Työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluita - Kuntoutuspalveluita - Eläkeselvittelypalveluita 46

47 Niin asiakkaan kuin myös palvelujärjestelmän ja resurssien käytön näkökulmasta on tärkeää, että työkyvyttömät henkilöt ohjataan niihin palveluihin, joita he tilanteessaan ensisijaisesti tarvitsevat. Työkyvytön terveydenhuollon palveluissa asioiva työnhakija tulee ohjata sairauslomalle. Näyttö sairaushistoriasta on tärkeä esim. mahdollista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa. Työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyt Työkyvyttömien työnhakijoiden ei kuulu olla työnhakijana, koska työnhakijana oleminen edellyttää työkykyisyyttä ja sitä, että työnhakija voi ottaa vastaan työtä, mikäli sitä hänelle tarjotaan. Tarvitaan toimiva toimintamalli tilanteen haltuun ottamiseksi: - Kainuun soten eläkeselvittelykoordinaattori palvelee toiminta-alueellaan sosiaalipalvelujen asiakkaita. Toimintamallia on kehitettävä edelleen saatujen kokemusten valossa. - Perusterveydenhuollon lääkärit ovat avainasemassa työkyvyttömien työnhakijoiden kuntoutus- ja eläkeasioiden edistämisessä B-lausuntojen kirjoittajina. Tietoa ja koulutusta tarvitaan edelleen. - Asiaan perehtyneen tai asiasta kiinnostuneen lääkärin/lääkäreiden nimeäminen Kainuun sotessa nähdään tärkeksi. 47

48 - Myös muut kuin sosiaalipalvelujen asiakkaat tarvitsevat tukea eläkeselvittelyyn. Kuntien harkittavaksi tulee palvelujen hankinta esim. maksuvastuullaan olevien työkyvyttömien työnhakijoiden eläkeselvittelyiden resursoimiseksi. - Kainuun TE-toimisto resursoi työkykykoordinaattorin. Toimintamallia on kehitettävä yhteistyössä toimijoiden kesken. - Paikallinen toimija Kumppaniksi ry:n tuottaa palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelua tärkeänä osana eläkeselvittelyprosessia. Huomioitavaksi kunnissa ja sotessa resursointi tämän palvelun hankkimiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuki on Kelan työnhakijalle maksama taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. Kunnat ovat olleet pitkään työttömänä olleiden työmarkkinatukimaksujen osarahoittajana vuodesta 2006 lähtien (yli 500 pv, 50%) lähtien: - Kunnan maksuosuus yli 300 päivää työttömänä olleen henkilön työmarkkinatuesta on 50 % - Kunnan maksuosuus yli päivää työttömänä olleen henkilön työmarkkinatuesta on 70 % 48

49 - Vuonna 2015 työttömyydestä aiheutuvia työmarkkinatuen kuntaosuuksia maksettiin Kainuussa yli 5 miljoonaa euroa. Kunnittainen kehitys nähtävissä Kelan sivuilta: - Kunnan maksuvelvoite katkeaa, kun työnhakija siirtyy työllistymistä edistävään aktiivitoimenpiteeseen: o Kuntouttavaan työtoimintaan o Työkokeiluun o Palkkatukityöhön o Koulutukseen - Kunnan työmarkkinatuen maksuvelvoite loppuu kokonaan useaksi vuodeksi, jos työnhakijan työssäoloehto ansiopäivärahan saamiseksi täyttyy (6 kk työsuhteinen työ esim. palkkatuetusti, työaika vähintään 18 h/vk) Kunnissa kannattaa budjetoida palkkarahoja, jotta saadaan täytettyä listalla olevien henkilöiden työssäoloehtoja. Joidenkin työttömien osalta työssäoloehto voi tulla täyteen jopa vain muutamien kuukausien tai viikkojen työsuhteilla. 49

50 Työmarkkinatukimaksuihin vaikuttaminen toimijoiden välisellä aidolla yhteistyöllä Kunnat voivat tehdä strategisen valinnan työllistää ja tuottaa työllisyyttä edistäviä palveluita kunnan maksuvastuilla oleville henkilöille Kela-maksujen maksamisen vaihtoehtona. - Yksilön näkökulma: Työllistymisvalmiuksien lisääntyminen, osallisuuden kautta elämisen mielekkyyden vahvistuminen jne. - Yhteiskunnan näkökulma: Työstä saatava hyöty, verotulot, säästöt työmarkkinatukimaksuissa. Palveluiden tarjoaminen edellyttää kunnan maksuvastuulla olevien henkilöiden tilanteiden ja tarpeiden selvittämistä. Palvelutarpeiden profiloimisen kautta voidaan suunnitella ja resursoida tarvittavia palveluita. Julkisuuslaki velvoittaa TE-toimistoa pitämään salassa asiakkaittensa tiedot. Salassapitovelvollisuus koskee myös tietoa siitä, onko joku henkilö TE-toimiston asiakkaana vai ei. Tietojen luovuttaminen muille kuin asianosaiselle itselleen edellyttää henkilön itsensä antamaa suostumusta tai laissa olevaa säännöstä (esim. TYP-laki). Tämä yhteistyön hidaste ei tarkoita sitä, etteikö maksujen vähentämiseen ja asiakkaiden aktivoimiseen silti tulisi pyrkiä yhteistyössä. Toimijoiden yhteistyönä on kehitettävä uudenlaisia tapoja toimia. Yhteistyö TE-toimiston, kuntien ja soten välillä tärkeää, että pelataan kaikki yhdessä samaan maaliin. 50

51 Kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkojen lisääminen Kuntouttava työtoiminta on usein hyvä työllistymispolun alkuvaiheen palvelu pitkään työttömänä olleelle. Asiakkaiden työhön kuntoutumisen näkökulmasta on tärkeää, että kaikki toimijatahot: kunnat, sote-kuntayhtymä, yhdistykset ja seurakunnat tarjoavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille soveltuvia työtoimintapaikkoja. Työtehtävien tulee olla avustavia eikä niillä saa korvata virka- ja työsuhteessa tehtävää työtä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei voi toteuttaa yrityksissä. Työtoimintapaikkoja tarvitaan laajalla skaalalla ottaen huomioon ihmisten erilaiset mielenkiinnonkohteet ja vaihtelut työkykyisyydessä. Kainuun sotella sekä Kuhmon kaupungilla ja Puolangan kunnalla on palveluksessaan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajia, jotka toimivat paitsi kuntoutujan, niin myös työtoimintapaikkojen tukena. Kuntouttava työtoiminta voi palveluna sijoittua Kohti työtä - mallissa vaiheisiin 0 tai 1 asiakkaan tilanteesta ja tavoitteista riippuen. 51

52 Ennakointi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi Pitkittyneeseen työttömyyteen puuttumisen lisäksi on vähintään yhtä tärkeää kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyyn. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on työllistyä. Tapahtuu passivoitumista, lisäksi erilaiset ongelmat usein lisääntyvät ja monimutkaistuvat. Kuntien Kela-listan käsittelyn lisäksi tarvitaan toimijoiden yhteistyössä muutakin laajempaa huomiota työllisyyden edistämiseen. Vaikutetaan oikea-aikaisilla palveluilla siihen, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään ja ongelmat monimutkaistumaan työttömän elämäntilanteessa. Huomiota tulee kiinnittää myös etenkin lasten ja nuorten palveluihin, sillä huono-osaisuus periytyy. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä johtuen syrjäytymiskehitykseen tulee pystyä puuttua riittävän varhaisessa vaiheessa. 52

53 Lisää vaikuttavuutta tavoitteellisuuden, seurannan ja arvioinnin avulla Jotta toimisimme vaikuttavasti, on syytä lisätä työllistämistoimintaan liittyvää tavoitteellisuutta, seurantaa ja arviointia. Nostetaan tämä näkökulma esille nykyistä vahvemmin kaikessa toiminnassa ja työllisyyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Arviointi tuo esille onnistumiset ja kehittämiskohteet ja tukee siten toimintaa rakentavasti kehittäen. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää mittareiden ja muiden arviointimenetelmien käyttöönottoa. Hyviä malleja ja työkaluja löytyy hyödynnettäväksi esim. erilaisten hankkeiden kehittämisen tuloksena. 53

54 Loppusanat Mielekäs työ lisää ihmisen hyvinvointia. Työnteko mahdollistaa elannon ansaitsemisen lisäksi sen, että ihminen voi kokea olevansa aktiivinen ja hyödyllinen osa ympäröivää yhteiskuntaa. Työttömyys on lähes poikkeuksetta inhimillinen tragedia, jota ei pidä hyväksyä. Inhimillisten vaikutusten lisäksi työttömyydellä on myös merkittävät yhteiskunnalliset ulottuvuudet. Veronmaksajina me kaikki kuntalaiset osallistumme työttömyydestä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Lisäksi työstä koituva hyöty ja verotulot jäävät saamatta, kun ihminen on ilman työtä. Tolokusti -kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja määritelee työllisyydenhoitoon yhteiset tavoitteet ja tavat toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Tahdomme tehdä työmme tarkoituksenmukaisesti, tavoitteellisesti ja tuloksellisesti. Tämä edellyttää myös kehittämiskohteiden esille ottamista. Epäkohdat tulee tehdä näkyviksi, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Tuloksellinen työllisyydenhoito vaatii toimijoiden välistä hyvää aktiivista yhteistyötä ja tavoitteellista työskentelyotetta. Tehdään: TOLOKUSTI! 54

55 Liite A: Asiantuntijaraadin kokoonpano ( ): - Päivi Ahola-Anttonen, aikuissosiaalityön vastuualuepäällikkö, Kainuun sote - Juha Heinonen, työllisyysasiantuntija, Kuhmon kaupunki - Anne Huotari, työllisyysasiantuntija/typ-johtaja, Kajaanin kaupunki - Tero Huvi, kehittämispäällikkö, Paltamon työvoimayhdistys ry - Liisa Härmä, koulutusjohtaja, Kainuun ammattiopisto - Susanne Ilvonen, vastaava työhönvalmentaja, Klubitalo Tönäri/Nuorten Ystävät ry - Silja Kauppinen, koulutusjohtaja, Koulutusavain Oy - Heimo Keränen, aluekehitysjohtaja, Kainuun liitto - Markku Niskanen, toiminnanjohtaja, Kumppaniksi ry - Osmo Ohtonen, suunnittelija, Kainuun ELY-keskus - Arto Okkonen, Kajaanin Yrittäjät ry - Kaisa Ottavainen-Nurkkala, suunnittelija, asiantuntijaraatityöskentelyn vetäjä, AIKOPA - Eija Pyrrö, nuorisosihteeri, Kajaanin kaupunki - Asta Tolonen, kunnanjohtaja, Suomussalmen kunta - Tiina Veijola, johtaja, Kainuun TE-toimisto B: Pienryhmän kokoonpano (syksy 2015 ja kevät 2016): - Päivi Ahola-Anttonen, aikuissosiaalityön vastuualuepäällikkö, Kainuun sote - Juha Heinonen, työllisyysasiantuntija, Kuhmon kaupunki - Anne Huotari, työllisyysasiantuntija/typ-johtaja, Kajaanin kaupunki - Tero Huvi, kehittämispäällikkö, Paltamon työvoimayhdistys ry - Eija Pyrrö, nuorisosihteeri, Kajaanin kaupunki - Tiina Veijola, johtaja, Kainuun TE-toimisto 55

56