Arja iloitsee Tipotien yhteistyöstä

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Arja iloitsee Tipotien yhteistyöstä 3 8 Henkilöstökassa jatkaa toimintaansa Jokaisen työ tärkeä osa kokonaisuutta 6 1

2 NÄIN SEN NÄIN Tipotie kutsuu yhteiseen työhön ARI JÄRVELÄ Tipotien sosiaali- ja terveysaseman suunnittelussa lähdettiin tekemään taloa, joka kutsuu asiakkaat ja työntekijät yhteistoimintaan. Ajatuksena oli, että taloon tullessa voi kokea yhteisöllisyyttä. Suunnittelukilpailun jatkoon päässeille ideoille asetettiin muutamia kehittämistavoitteita, joista yksi oli ihmisläheisen ja turvallisen hoito- ja työympäristön muodostuminen ja kokonaisidean kehityskelpoisuus. Tämä tavoite mielestämme toteutui, ja se näkyy ja jopa tuntuu Tipotielle astuttaessa. Näsijärveä vasten kohoaa talo täynnä avopalveluita vauvasta vaariin: sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut, kotihoito, terveysasema, suun terveydenhuolto ja moninaiset muut terveyspalvelut toimivat yhteisissä tiloissa. Taloa hallitsee eteisaula, joka yhdistää palvelut toisiinsa. Asiakas saa kokemuksen siitä, että hän on osa kokonaisuutta. Jo Tipotien ensimmäisinä viikkoina työntekijöiltä on tullut viestiä parantuneesta yhteistyöstä myös ammattilaisten kesken. Rakennus on mahdollistanut uutta ajattelua: talon lukuisat lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat keskitetyt terveyspalvelut muodostavat yhdessä perheneuvolan kanssa Lasten, nuorten ja perheiden yksikön. Eri tuotantoyksiköiden palveluista koostuva kokonaisuus yhdistää toistakymmentä yhteisten asiakkaiden parissa toimivaa ammattiryhmää, joiden tavoitteena on varmistaa entistäkin paremmat ja sujuvammat palvelut. Saman katon alla on tilaisuus oppia tuntemaan toisemme ja ymmärtämään toistemme työtä. Seinillä on merkitystä! Esimerkki koko talon työntekijöiden yhteistyöstä on Tipotien avajaistapahtumien suunnittelu yhdessä. Muuttoon ja taloon asettumiseen liittyneet moninaiset järjestelyt ovat jo nekin yhdistäneet toimijoita. Useat työntekijät siirtyivät Tipotielle toimitiloista, jotka eivät enää vastanneet nykypäivän toiminnan tarpeita ja joissa sisäilman laatu ei ollut tyydyttävä. Toimivat tilat ja puhdas ilma tukevat työhyvinvointia ja terveyttä. Sisääntuloaulaan avautuva ravintola terasseineen tarjoaa kaupungin huikeimmat näkymät intensiivisen asiakas- ja potilastyön keskellä voi lounastauolla tähytä horisonttiin, tyynnyttää hetkeksi mielen, nauttia kollegan seurasta ja saada voimia vaativaan työhön. Tipotiellä tavataan! Maria Päivänen Sosiaalipalvelupäällikkö Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Tuire Sannisto Ylilääkäri Lasten ja nuorten terveyspalvelut SISÄLTÖ ARI JÄRVELÄ 13 ARI JÄRVELÄ JUHA PAKKANEN 11 Jari Missonen kirjoittaa kirjoista Tredean ja kaupungin työnjako pohdittavana Katja Heiskanen harrastaa karatea 20 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Olli-Pekka Latvala. Johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen nauttii Tipotien uusista tiloista ja mahdollisuuksista yhteistyöhön. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2

3 TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVAT Ari Järvelä TAPETILLA Tipotien talo Tipotien sosiaali- ja terveysasemasta tuli elokuussa kaupungin noin 350 työntekijän uusi työpaikka. Suurin osa muutti sinne sote-talosta Satamakadulta. herättää ihastusta Tipotien mielenkiintoinen arkkitehtuuri on saanut kiitosta. Kahteen paikkaan hajautettu perheneuvola pääsi saman katon alle rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Yhdistyminen ja uudet tilat kruunasivat tänä vuonna 70 vuotta täyttävän yksikön syksyn. Alkusyksy talossa aherrettiin vielä jälkitöiden ohessa. Iloisella mielellä palasimme töihin loman jälkeen. Oli jännittävää tulla tänne, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen. Työhuoneet ovat mukavia ja kohtuullisen kokoisia. Asiakkaatkin ovat sanoneet, että onpa viihtyisä huone. On hienoa, että tamperelaisille on tehty tällainen talo, Makkonen kiittää. Häntä ilahduttavat erityisesti ravintolan silmiä hivelevät maisemat, luonnonvalo ja sote-taloa läheisempi kosketus luontoon. Omasta huoneesta näkyy talon seuraava siipi, mutta sen lasipintaan heijastuvat taivas ja harjun rinteen puut. Satamakadun sisäilmaongelmat ovat poissa. Viimeistely ja osin viivästyneet opaste-, laite- ja kalustehankinnat haittasivat hieman töiden aloitusta. Hienosäätöä löytyy Makkosen mukaan vielä muun muassa lämmityksestä ja parkkipaikkojen määrästä. > 3

4 TAPETILLA > Toimivat tilat Itäisen lapsiperheiden sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä Kaisu Heikkilä kiittelee uusia tiloja toimiviksi. Pientä säätämistä vielä on, mutta perusasiat ovat kunnossa. Muutto ja viimeistelyt eivät ole vaikuttaneet asiakastyöhön. Sosiaaliaseman jokaisessa työhuoneessa on nyt neuvottelutilat. Henkilökunta on miettinyt huoneiden sisustamista niin, että pienimmätkin asiakkaat viihtyisivät. Pehmennystä on haettu tarroilla ja kuvilla, ja leluja on paljon. Heikkilän mukaan uuteen on mukava tulla, mutta tila ei ole työssä tärkein. Koulukadun sisäilmaongelmien jälkeen täällä on hyvä olla ja hengittää. Mielestäni se on tärkeämpää kuin puitteet. Asiakkaiden näkökulmasta on oleellista, että paikka on helppo löytää, siellä on miellyttävä olla ja kulkuyhteydet toimivat. Virastomestarit kiireisiä Tipotien virastomestarit ovat tehneet työntäyteisiä päiviä. Uusissa tiloissa riittää opastettavaa. Virastomestarien esimiehen Risto Kiviruusun mukaan yleisin kysymys kuuluu: Missä kerroksessa ollaan? Ensikertalaiset eivät vielä ole tottuneet siihen, että sisään kuljetaan ylimmästä kerroksesta, jossa pääsisäänkäynti ja neuvontapiste sijaitsevat. Asiakkaiden lisäksi Kiviruusu on työtovereineen auttanut henkilökuntaa esimerkiksi, kun tulee pulmia tilojen takia tai laitteiden kanssa. He ovat esitelleet vierailijoille rakennusta. Tutustujia on ollut paljon, kaukaisimmat Japanista. Vieraspaikkakuntalaiset eivät tahdo uskoa tätä sosiaali- ja terveystaloksi. On luultu, että tämä on hieno museo. Kyllähän tämä on hieno, ja selkeä. On helppo neuvoa ihmisiä, kun jokaisella siivellä on tietty väri, Kiviruusu sanoo. Sosiaaliaseman perhehuoneissa ei pienimpien asiakkaiden aika tule pitkäksi. Sosiaalityöntekijä Kaisu Heikkilä esittelee leluvalikoimaa. Kuin tehty yhteistyöhön Uudet tilat ovat mahdollistaneet monipuolisen terveyspalvelujen yhteistyön Tipotiellä. Terveysasemalla alueen potilaita palvelevat myös aikuisneuvonnan, diabeteksen ennaltaehkäisyyn perehtyneen hoitajan, diabetes- ja mielenterveystyöparien sekä päihdehoitajan vastaanotot. Omaisyhdistys tarjoaa neuvontaa ja tukea kaikille tamperelaisille. Terveysasema teki ennenkin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mutta se oli hankalampaa, kun yksiköt olivat sote-talon eri kerroksissa, osastonhoitaja Sirkka Helin sanoo. Toiminta on käynnistynyt hyvin, vaikka alku meni muuttolaatikoita purkaen ja osa kalusteista vielä puuttui. Kahden eri terveysaseman, Rahola-Pispalan ja Pyynikin toimintojen yhdistäminen vaati sekin Helinin mukaan hieman opettelua. Aloitusta helpottivat huolellinen suunnittelu ja tilausten oikea ajoittaminen. Avaraa ja valoisaa Tilat ovat varsin toimivat, avarat ja valoisat. Työparien huoneet ovat vierekkäin, ja joka siivessä ovat toimenpidehuoneet lähellä. Välineistökin on saatu päivitettyä, vastaava lääkäri Arja Kotisaari iloitsee. Työergonomia on huomioitu, ja odotushuoneissa on korkeat tuolit, Helin lisää. Pyynikillä jo vuoden verran käytössä ollut hoitaja lääkärityöparimalli toimii uusissa tiloissa kitkatta. Koska työparit on saatu sijoitettua vierekkäisiin huoneisiin, yhteistyö on helppoa. Asiakas voi ottaa yhteyttä omahoitajaan, jonka kautta moni asia hoituu suoraan. Hoitaja arvioi hoidon tarpeen ja voi tarvittaessa kysäistä lääkäriltä oh- 4

5 Psykologit Päivi Lehto ja Tiina Nuutinen pistäy - tyivät koulutustilaisuuden lomassa Tipotien ravintolassa. Hyvää ruokaa ja ystävällinen palvelu. Maisema ei paljon paremmaksi voi muuttua, toteaa Nuutinen. Terveysaseman väljät ja valoisat tilat ilahduttavat myös osastonhoitaja Sirkka Heliniä. jeita, Kotisaari kertoo. Pyynikin ja Rahola-Pispalan entisten työntekijöiden lisäksi työpisteeseen tuli alueen aikuisneuvonnan terveydenhoitajia, jot ka myös työskentelevät pareittain. Kaikki 13 lääkärinvirkaa on täytetty. Toiminta on saanut asiakkailta paljon kiitosta. Lähes jokainen kehuu tiloja ja hyvää palvelua. Se kannustaa meitä, Kotisaari kiittää. Tipotien sosiaali- ja terveysasema Tipotie 4 5. kerros pääsisäänkäynti, virastomestareiden neuvontapiste terveysasema ravintola 4. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: nuorisoneuvola, ravitsemusterapia, nuorisopsykiatria lapsiperheiden sosiaaliasemat (läntinen, itäinen) 3. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: puheterapia, lasten ja nuorten poliklinikka, lasten fysio- ja toimintaterapia, alle kouluikäisten ravitsemusterapia, neuvolapsykologit fysio- ja toimintaterapia hammashoitola Pyynikin äitiys- ja lastenneuvola 2. kerros psykiatria, aikuiset psykiatria, nuoret aikuiset 1. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: perheneuvola Yhteistyötä lapsille, nuorille ja perheille Tipotielle lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluiksi yhdistyneet yksiköt tiivistävät myös yhteistyötään uusien lähekkäisten tilojen ansiosta. Palvelut saa joustavasti ja yhtenä kokonaisuutena samasta talosta. Monen eri tahon kanssa tehtävä yhteistyö on aina kuulunut perheneuvolan työhön. On jännittävää nähdä, mitä kaikkea uusi tilanne tuo tulles saan. Esimerkiksi 13-vuotiaiden asiakkaiden siirtyminen perheneuvolasta nuorisopsykiatrian yksikköön tulee varmasti olemaan juohevampaa, johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen arvelee. Lomalla sairastuvan karenssi poistuu maaliskuussa Uusi vuosilomalaki tuli voimaan toukokuussa ja sairausloman karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos lokakuun alussa. Kunta-alalla vuosilomalain muutokset edellyttävät virka- ja työehtosopimuksen muuttamista. Tämä työ on vielä kesken, joten tämänhetkiset sopimukset ovat lainmuutoksesta huolimatta voimassa sopimuskauden loppuun eli asti. Sen takia muun muassa sairauslomien karenssipäivät poistuvat kunta-alalla vasta alkaen. Sairauslomien karenssipäivien poisto tarkoittaa sitä, että vuosilomalla sairastuva työntekijä voi lomalla sairastuessaan siirtyä heti sairauslomalle. Nykyisin lomaa voi siirtää sairastumisen vuoksi vain, jos työkyvyttömyys kestää vähintään seitsemän päivää. Ikäihmisten palveluja uudistetaan lähivuosina Tamperelaisten ikäihmisten palveluja uudistetaan tulevien vuosien aikana. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi elokuussa linjaukset, joiden mukaan muutosta lähdetään viemään eteenpäin. Suunnitelman tavoitteena on siirtää painopiste laitoshoidosta kotihoitoon ja kotiin tuotaviin palveluihin. Tavoitteen saavuttamiseksi kotihoidon palveluja kehitetään ja lisätään, laitoshoitoa muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi ja sairaalassa asumisesta luovutaan. Palvelujen uudistaminen vaikuttaa myös kaupungin palvelutuotannon organisointiin. Muutokset täsmentyvät vielä ja niistä tiedotetaan projektin aikana. Ikäihmisen koti voi olla varsinaisen kodin lisäksi tehostetun palveluasumisen palveluasunto tai ryhmäkoti. Niissä ikäihmiset saavat kodinomaisessa ympäristössä tarvitsemansa hoidon ympäri vuorokauden. Ensimmäiset kaupungin omat tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit valmistuvat Koukkuniemen Impivaara-taloon lokakuun lopussa. Tulevaisuudessa sairaala ei ole enää asuinpaikka, vaan sairaalat keskittyvät akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Suunnitelman mukaan ikäihmisten sairaalapalveluja keskitetään Hatanpäälle. Sisäpuhelut Taysiin loppuivat Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin välinen sisäinen puhelinliikenne 58-XXXXX on poistunut käytöstä. Lokakuun alusta alkaen Taysiin on pitänyt soittaa pitkillä numeroilla. Taysin puhelinvaihteen numero on

6 TAPETILLA ARI JÄRVELÄ Strategiasta yhteinen onnistumissuunnitelma Tuore strategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki antaa suunnan kaupungin toiminnalle. Tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka perustuu yhdessä tekemiseen, palvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja kuntalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Strategia sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiseksi ja on perusta kaupungin johtami selle. Strategian pohjalta linjataan kaupungin ensi vuoden talousarvion suuntaviivat. Vilkku kysyi apulaispormestareilta, millaisia ajatuksia strategia herättää. Kaikilta apulaispormestareilta kysyttiin: 1. Mikä on mielestäsi strategian viesti henkilöstölle? 2. Mitä tarkoittavat strategian toimintatavat eli yhdessä toimiminen, avoimuus, rohkeus ja vastuullisuus henkilöstön arjessa? 3. Mitkä tavoitteet ovat mielestäsi strategiassa tärkeimpiä? 4. Miksi juuri ne? 5. Mikä merkitys strategialla on sinun työssäsi? Mikko Aaltonen (vas) Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari 1Strategia lähtee liikkeelle yhteisen Tampereen ajatuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Tampere on yhteinen myös kaupungin henkilöstölle. Henkilöstön mahdollisuus osallistua työn ja palveluiden kehittämiseen on nostettu erikseen esille. Kaupungin tulevaisuutta rakennetaan yhdessä ja henkilöstöllä on oleellinen rooli tässä työssä. Tampereen tulevaisuutta tehdään yhdessä niin, että arjes- 2 sa toimitaan yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Avoimuus tarkoittaa sitä, että asioista on voitava puhua ja niitä on voitava käsitellä, vaikka asiat olisivat vaikeitakin. Rohkeus liittyy avoimuuteen, mutta myös siihen, että meidän on oltava rohkeita muuttumaan, koska maailmakin ympärillämme muuttuu. Vas tuullisuus tarkoittaa sitä, että teemme asioita tarkan harkinnan tuloksena, emmekä tee häti- päätöksiä. 3köityjä Hyvinvointierojen kaventaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Hyvinvointierojen kaventaminen on tärkeää, koska erot hy- 4 6

7 < Olli-Poika Parviaisen, Leena Kostiaisen, Mikko Aaltosen ja Pekka Salmen mukaan strategia näyttää suunnan, jota kaupungin työssä tavoitellaan. vinvoinnissa ovat kasvamassa kovaa vauhtia. Tähän on puututtava ja heikommassa asemassa olevia on autettava. Perusterveydenhuolto on palvelua, jota suurin osa kaupunkilaista käyttää useimmiten. Jos perusterveydenhuolto on kunnossa, ihmiset ovat terveempiä eivätkä tarvitse niin paljon raskaampia palveluita. Joukkoliikenne on hyvä ja ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa, joten se on saatava entistä suju vam mak- ja houkuttelevammaksi. 5si Strategia ohjaa työtäni ja antaa sille suuntaviivat. Leena Kostiainen (kok) Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari 1Meillä on yhteinen tehtävä: Tampereen elinvoimasta ja tamperelaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Jokaisen työ on tärkeä osa tätä suurta koko- Jokaisella työntekijällä on 2naisuutta. kaksi tehtävää: oma työ ja oman työn kehittäminen. Työntekijöitä kannustetaan rohkeas ti ideoimaan oman työnsä kehittämismahdollisuuk sia. Esimiesten pitää luottaa alaisiinsa ja antaa heille vastuuta kehittämistyössä. Painopisteen siirtäminen 3 ennalta ehkäisevään työhön ja yhdessä tekeminen. Jos apua ja tukea saa ajoissa, säästetään kalliissa kor- 4 jaavissa erityispalveluissa. Kaatamalla raja-aitoja eri toimijoiden väliltä saamme lisää vaikuttavuutta palveluihin, esimerkiksi nuorisotyö-perusopetus-lastensuojelu tai neuvolapäivähoito-perhetyö. Strategia on onnistumissuunnitelma. Se näyttää 5 suunnan. Olli-Poika Parviainen (vihr) Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari 1Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna yhdessä tekeminen ja rohkeus kokeilla uutta. Henkilöstöä kuunnellaan 2 päätöksenteossa, henkilöstön voimavaroja hyödynne tään ja henkilöstöä kannustetaan kehittämään yhteistä kaupunkiamme. Palvelujen kehittämi nen asiantuntijalähtöisesti on tärkeää. Tästä esimerkkinä vaikka uusi Nuorten talo, joka syntyi henkilöstön oivalluk sis ta. Kokonaisuus ratkaisee, 3 mut ta on hienoa, että uudessa strategiassa korostuvat esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet. Tampere voi olla valtakunnallisesti suunnannäyttäjä ekologisen vastuun kantamisessa. Vastuualu eideni kannalta strategia antaa hyvät puitteet saada aikaan enemmän samoilla tai pienemmillä resursseilla. Tämä on välttämätöntä kireinä aikoina. 4 Emme elä irrallaan muusta maailmasta ja meillä on osaltamme vastuu myös tuleville sukupolville. Yleisesti palvelujen tuotannossa luova ajattelu tarkoittaa myös kriittisyyttä, jota juuri nyt tarvitaan. 5 Strategialla on työssäni suuri merkitys. Strategia asettaa suuntaviivat, joiden mukaan vastuualueeni toimivat. Se on myös poliittinen selkänoja ja ohjaa muun muassa kaupungin elinkeino- ja kulttuuripolitiikan suuntaa. Pekka Salmi (sd) Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Tärkein viesti on, että nyt pitää opetella tekemään asi- 1 oita uudella tavalla. Maailma on muuttunut, ja Tampereen kaupungin on muututtava mukana. Näen nämä asiat ennen 2 kaikkea niin, että henkilöstö on saatava mukaan kehittämään omaa työtään ja sitä kautta koko kaupunkia. Henkilöstöllä on huikeaa osaamista, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävän hyvin. Uusia ajatuksia on tuotava rohkeasti esiin, ja esimiesten tulee toisaalta kuunnella ja toisaalta kertoa asioista nykyistä avoimemmin. Vastuullisuus on molemminpuolista. Henkilöstön tulee kantaa vastuuta omista työtehtävistään. Työantajan tulee kantaa vastuunsa työntekijöistä. Ennaltaehkäisyn painottaminen on tavattoman tär- 3 keää, samoin työllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy. Omalla sek - torillani kaavoituksen sujuvoittaminen ja joukkoliikenteen sekä pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattaminen 4ovat keskiössä. Taloudellinen tilanne on niin haastava, että hyvinvointipalveluissa ei mikään raha riitä, jos ennaltaehkäisyyn ei panosteta. Korjaavat toimenpiteet ovat aina kalleimpia. On myös inhimillisesti parempi, että ongelmiin puututaan ajoissa. Tampere tarvitsee ennen kaikkea uusia työpaikkoja. Työ luo hyvinvointia niin yksittäisille kuntalaisille kuin koko yhteisölle. Sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet kaupungissamme. Tulo- ja terveyserojen kasvu tulee pysäyttää. Nuor ten syrjäytymisen ehkäisyyn saadaan uutta puhtia muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun avulla. Sujuva kaavoitus luo edellytykset rakentaa kaupungin tulevaisuutta. Liikennepolitiikassa tulee päästä kestävämpään suuntaan. Se asettaa poliittisen ohja- 5 uksen painopisteet vastuualueelleni ja on sen takia tärkeimpiä johtamisen välineitä minulle. Projektiohje linjaa projektien toteutusta Kaupungin projektiohje on uudistettu. Uudistettu ohje on Tampereen kaupungin projektimalli, tapa toteuttaa ja johtaa projektia sen elinkaaren eri vaiheissa. Ohjeessa määritellään, milloin projekti kannattaa perustaa sekä mitkä vaiheet, toimenpiteet ja tuotok set pitää tehdä kaikissa pro jek - teissa. Lisäksi ohjeessa on esimerkkejä, malleja ja työkaluja, joita voi tarpeen mukaan soveltaa projektin suunnitteluun, johtamiseen ja toteutukseen. Tarkoituksena on selkiyttää sitä, milloin toiminta johdetaan projektina, vahvistaa projektien kytkeytymistä kaupungin strategian toteuttamiseen sekä yhdenmukaistaa toteutuksen käytäntöjä ja projektitoiminnan läpinäky vyyttä. Projektiohje antaa työkaluja erityisesti kehittämisprojektien suun nitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen. Ohjetta voi soveltaa muissa kin projekteissa, muun muassa investointi-, tutkimus- ja tapahtuma projekteissa tai muulla tavalla orga nisoidussa kehittämistoiminnassa. Ohje on tarkoitettu työkaluksi kehittämisprojekteja suunnitteleville työntekijöille, projektiorganisaatioon kuuluville projektien toteuttajille, ohjausryhmän jäse nille ja päätöksentekijöille. Projektiohje ja sitä täydentävä projektien talousohje löytyvät Looran sisältökanavasta Projektit. Myös kaupungin projektiverkostolla on työtila Loorassa. V erkosto on projektitoimintaa kehittävä kollegiaalinen verkosto, joka tukee yksittäisen projektin hallintaa ja toteutusta sekä luo ja yhtenäistää kaupungin projektikulttuuria. Projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen sirpa.kolehmainen@tampere.fi

8 Kaupunginvaltuusto päätti 16. syyskuuta, että henkilöstökassaa ei sittenkään lakkauteta. Edellisen valtuustopäätöksen mukaan toiminnan lopettamis een oli jo valmistauduttu ja henkilöstöä kehotettu lopettamaan tilinsä ajoissa ennen vuodenvaihdetta. Uuden päätöksen mukaan henkilöstökassa jatkaa kuitenkin toimintaansa, ja palveluja aiotaan kehittää. Tampereen kaupungin henkilöstökassalle hankitaan uusi tietojärjestelmä, jotta palvelujen kehittäminen mahdollistuu. Käyttöön otetaan verkkopankkien tyyppiset palvelut, eli omalta kotikoneelta voi esimerkiksi maksaa laskunsa. Vanhat asiakkaat ovat tervetulleita takaisin. Toivomme saavamme myös uusia asiakkaita, sanoo rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Kun henkilöstökassan kehityssuunnitelma on tehty, kassan toimintaa aletaan jälleen markkinoida henkilöstölle. Lisäasiakkaita tarvitaan senkin takia, että voimme kattaa paremmin kustannuksia ja kehittää toimintaa edelleen. Tilien määrä ehti melkein puolittua Nyt henkilöstökassassa on noin tiliä, joille on talletettu 23 miljoonaa euroa. Ennen puolentoista vuoden takaista lakkautuspäätöstä tilejä oli ja niillä rahaa 39 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan toukokuussa 2012, että henkilöstökassan toimin ta lopetetaan kesäkuuhun 2014 mennessä. Perusteita ratkai sulle olivat silloin palveluiden vähäinen kiinnostavuus nuorempien työntekijöiden keskuudessa ja uuden tietojärjestelmän hankintakustannukset. Henkilöstökassan lakkauttamispäätöksen käsittelemisestä uudelleen jätettiin valtuustoaloite tämän vuoden kesäkuussa. Kassan jatkosta äänestettiin syyskuun valtuustossa. Henkilöstökassan lakkauttamisen kannalla oli 31 valtuutettua. Henkilöstökassan säilyttämisen ja sen kehittämisen puolesta äänesti 35 valtuutettua. Laskujen maksu muuttuu maksulliseksi Kehittämistyö vaatii rahaa. Tähän saakka laskujen maksaminen omalta tililtä on ollut ilmais ta, mutta Arto Vuojolaisen mukaan laskujen maksu muuttuu maksulliseksi kuten pankeissakin. Katamme tällä muutoksella kustannuksia. Pyrimme myös lähivuosina saamaan tämän ja viime vuoden toiminnan tappiot maksettua. Viime vuonna henkilöstökassa teki tappiota euroa ja tämän vuoden menetykset nousevat jopa euroon. Syyskuun valtuusto ei käsitellyt päätöksensä yhteydessä henkilöstökassan toiminnan rahoitusta. Valtuuston talousarviokokous järjestetään 18. marraskuuta. Lisätietoja: henkilostokassa@tampere.fi Puhelin (03 565) ja (03 565) Kassa on avoinna kello Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstökassa Henkilöstökassan toimintaa kehitetään TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä 8 Maksuliikesihteeri Maarit Seppälä on saanut kertoa uutista henkilöstökassan toiminnan jatkumisesta useille asiakkaille. Eläkkeellä oleva Riitta Majanen lopetti jo aiemmin tilinsä ja opetteli maksamaan laskunsa verkkopankin kautta.

9 Tampere Filharmonia soittaa ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin mukaan tällä kaudella vähän kaikkea kaikille, mutta ei mitään liikaa. Musiikin äärellä myös alttoviulunsoittaja Anneli Heinola ja pasuunan äänenjohtaja Antti Hirvonen. TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Ari Järvelä LÄHIKUVASSA Tampere Filharmonia on kaiken kansan bändi Tampereen musiikkiilmasto uusiutui, Santtu johti ja soitti suoraan sydämiin. Orkesteri täysillä mukana. Tästä on hyvä jatkaa! Näin tviittasi Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta syyskauden kausikorttisarjan ensimmäisen konsertin jälkeen. Orkesterin syksy oli saatu toden teolla siivilleen ja salissa virrannut hyvä tunnelma piti viestiä muillekin. Uusiutumisesta sopii syystäkin puhua. Helena Hiilivirta valittiin Filharmonian intendentiksi marraskuussa 2012, ja pesti vakinaistettiin tänä syksynä. Samalla orkesterin taiteelliseksi johtajaksi ja ylikapellimestariksi tuli kansainvälistä uraa tekevä Santtu-Matias Rouvali. Syksy on ollut vauhdikas ja työntäyteinen. Olemme harjoitelleet intensiivisesti, kertovat alttoviulunsoittaja Anneli Heinola ja pasuunan äänenjohtaja Antti Hirvonen soittajien tunnelmia. Heinolalla on täynnä jo 35 vuotta Tampere Filharmonian riveissä, Hirvonen on soittanut orkesterissa noin 10 vuotta. Molemmat ovat siis ehtineet työskennellä useamman ylikapellimestarin aikana. Johtajan vaihtuminen tuo aina tuoretta näkökulmaa, Hirvonen sanoo. Muusikot pitävät hyvänä sitä, että ylikapellimestari on vaativa. Edellinen ylikapellimestari Hannu Lintu oli sellainen, ja vaikuttaa siltä, että Rouvali on samaa maata. Mutta persoonaltaan erilainen, Heinola lisää. Työtä kaikille aisteille Haluan olla omanlaiseni johtaja, muotoilee puolestaan Santtu- Matias Rouvali, kun häneltä kysyy, millaisen kipparin Tampere Filharmonia on saanut. Homma on nyt alussa ja vasta vähän myöhemmin nähdään, miten tämä kehittyy, Rouvali jatkaa. Yhteistä taivalta tarvitaan, sillä ison orkesterin ja ylikapellimestarin suhde ei rakennu hetkessä valmiiksi. Ajatellaan vaikka orkesterin yhteisharjoituksia tai konserttia: satakunta ihmistä pitää saada toimimaan yhdessä ja yhteen suuntaan. Soittajat lukevat siinä tilanteessa eleitäni ja ilmeitäni, Rouvali kertoo. Soittajalla on toinen silmä kapellimestarissa, toinen nuoteissa ja välillä vielä muissa soittajissa. Kuulokuva taas on siitä ympäriltä tarpeen mukaan, Hirvonen kuvaa. Jotenkin täytyy nähdä kipparin sieluun, että haluaako hän nyt esimerkiksi lempeätä vai ärhäkkää, Heinola jatkaa. Valmistautuminen on sujuvan yhteispelin edellytys. Soittajat osaavat omat stemmansa jo ennen yhteisharjoituksiin tuloa, ja kapellimestarin täytyy tietää täysin varmasti, mitä orkesteriltaan haluaa. Kapellimestarin pitää osata partituurit, joten ennakkotyö on sitä, että istun tuntikausia tutkimassa niitä, Rouvali kertoo. Lähemmäs yleisöä Yksi Rouvalin tavoitteista on tuoda Tampere Filharmonia lähemmäs yleisöä. Siksi esimerkiksi syksyn ensimmäinen konsertti vietiin ulos Tampere-talosta Hervantaan. Ohjelmassa on myös juonnettuja konsertteja ja teosesittelyjä, joilla tehdään musiikkia tutummaksi. Haluan, että tästä tulee kaikkien bändi. Sellainen, josta perjantai-iltaisin ajatellaan, että mennääs kuuntelemaan, Rouvali sanoo. Tampere Filharmonian muusikotkin rohkaisevat uutta väkeä konsertteihin. Heinola kertoo, että häneltä kysellään aika ajoin, mitä teoksista pitäisi tietää etukäteen, jotta konserttiin tohtisi tulla. Minä olen vastannut, että ei se ole este, jos ei tunne teosta. Kyllä siinä kuunnellessaan voi vaikka suunnitella seuraavan päivän ruokalistaa, Heinola naurahtaa. 9

10 METSON SULKAKYNÄSTÄ TEKSTI Jari Missonen Tampere Pohjoismaiden ainoa sisämaakaupunki? Kaukokaipuu ei ole uusi keksintö ja keinoja sen lievittämiseksi oli olemassa jo paljon ennen television matkailuohjelmia ja jopa ennen televisiota. Parisataa vuotta sitten erilaiset matkakuvaukset olivat oman aikansa muotikirjallisuutta, bestsellereitä ennen kuin tätä käsitettä oli keksittykään. Vaikka lentoliikennettäkään ei vielä ollut, pelkkä ajatus maineesta ja mammonasta riitti siivittämään yritteliäitä matkakirjailijoita kohti yhä syrjäisempiä ja eksoottisempia kohteita, niin, että kiivaimpina matkakirjakuumeen aikoina heitä riitti liki törmäilemään toisiinsa kaukaisessa Suomessakin: kesällä 1799 italialaisen Giuseppe Acerbin seurue saapui Enontekiölle vain päivä sen jälkeen, kun Edward Daniel Clarken brittiretkikunta oli sieltä lähtenyt. Nuoressa Tampereen kaupungissa olisi kipeästi tarvittu matkailuasiamiestä, jotta Acerbin ja Clarken kaltaisia satunnaisia matkailijoita olisi saatu houkutelluksi tännekin ja päästy hyödyntämään heidän kirjoitustensa tarjoamaa kallisarvoista näkyvyyttä suuren maailman silmissä. Ikävä kyllä, kunnallinen matkailutoimi käynnistyi toden teolla vasta 150 vuotta myöhemmin, jolloin oli auttamattomasti liian myöhäistä hyötyä matkakertomusten nauttimasta hetkellisestä suosiosta. Mitä kansainväliseen kirjallisuuteen tulee, Tampere oli pysyvä vielä pitkään pimennossa syrjäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Tampere oli jo neuvostoaikoina venäläisturistien suosiossa, joten ei liene suuri yllätys, että yksi varhaisimmista vaikutelmiaan kirjaksi tallentaneista havainnoitsijoista tuli nimenomaan Venäjältä. Kulttuurin monitoimimies Aleksandr Miljukov sai 1850-luvun alussa Tampereen sovitetuksi toiseen kahdesta eteläiseen Suomeen suuntautuneesta kierroksestaan. Hän tutustui Finlaysonin puuvillatehtaaseen ja kosken yläjuoksulla sijainneeseen vesihoitolaitokseen, jossa tapahtuneiden ihmeparantumisten maine on kiirinyt jopa Pietariin saakka. Kaikkein vaikuttunein Miljukov oli kuitenkin Tammerkoskesta: Tampere on pieni, mutta siisti kaupunki, joka sijaitsee kahta järveä yhdistävän vuolaan virran rannalla. Nottbeckin tehtaita lukuun ottamatta kaikki muut kaupungin rakennukset ovat puisia, vaikkakaan niissä ei näy erityisiä vanhuuden merkkejä. Kaupungin paras ja erikoisin kaunistus on sen äänekäs kos ki. Se on yläpuolisesta järves tä purkautuva leveä virta, joka syöksyy alas pitkin graniittisia kynnyksiä näyttävissä putouksissa ahtautuen kallioiden, lohkareiden ja piskuisten saarten välisiin kapeikkoihin. Muutaman sadan sylen matkalla näkyy useita pie nois - Imatraa muistuttavia kaskadeja, kunnes vedet saavutta vat leveänä säihkyvänä seinämänä syöksyvän pääputouksen. Nousimme tämän hornankattilan ylittävälle sillalle. Mikä näkymä! Miljukovin kirjassa Kuvauksia Suomesta matkamuistiinpano ja vuosilta julkaistu innostunut Tampere-kuvaus ei syystä tai toisesta ole saanut montaakaan varteenotettavaa seuraajaa. Niistä kiinnostavimpiin kuuluvat 1960-luvulla ilmesty neet englantilaisen John Sykesin Suuntana pohjoinen, terävänäköinen kuvaus työläiskaupunki Tampereesta, ja amerikkalais-tsekkiläisen huippu-urheilijapariskunnan Harold ja Olga Connollyn Vieraina valloista. Siisteysongelmaisesta nykyperspektiivistä tarkastelta essa Connollyjen kirjasta löytyy yksi sangen hätkähdyttävä huomio: Kävelin kerran Hämeenkadun päästä päähän. Minulla ei ollut kiirettä, ja vetelehtiessäni eteenpäin havaitsin, etten nähnyt lainkaan roskapapereita kadulla. Mutta näin savukkeen pätkän. Päätin laskea, montako savukkeen tumppia löytäisin kadulta korttelin matkalta. Ovathan tamperelaiset melkoisia savuntupruttajia. Aloin katsella maata aivan kuin olisin hakenut maanjäristyksen aiheuttamia halkeamia. Kuvitelkaa, vaikka etsin kuinka tarkkaan, en löytänyt kuin neljä savukkeen pätkää ja kaksi sylkiläikkää tuolta väliltä. Tasapuolisuuden nimissä pitänee mainita sekin, ettei Tampere näyttäydy ulkomaisessa kirjallisuudessa yksinomaan myönteisessä valossa. Yksi tuoreimmista ja valitettavasti myös laajimmalle levinneistä Tampereesiintymistä kansainvälisessä matkakirjallisuudessa löytyy Paul Kilduffin piikikkäästä halpalento yhtiöraportista Ruinair how to be treated like shite in 15 different countries and still quite like it, jossa Suomi, suomalaiset ja Tampere ("kenties ainoa sisämaakaupunki Pohjoismaissa") saavat osansa irlantilaisen herkeämättömästä pilkasta. 10

11 Sulkakynäilijä surffaa vuosisatojen väliä TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä Pääkirjasto Metson kirjastonhoitaja Jari Missonen ryhtyi Vilkun sulkakynäilijäksi. Viereisellä sivulla kirjoittava Jari Missonen on aloittanut Vilkussa Metson sulkakynäilijänä. Hän työskentelee pääkirjasto ssa kirjastonhoitajana ja lukee myös vapaa-aikanaan paljon, mikä näkyy persoonallisista teksteistä. Missonen vaeltelee kirjoituksissaan sujuvasti sekä nykypäivässä että vuosisatojen takaisessa maailmassa. Joku on sanonut osuvasti, että kirjallisuuden tehtävä on vastata yhä uudestaan kysymykseen, mitä on olla ihminen. Siksi kirjat kiinnostavat, siksi kannattaa lukea. Missonen viihtyy etenkin kaunokirjallisuuden parissa, mut ta lukee runsaasti muutakin. Hän on kiinnostunut kulttuurihistoriasta, ja lisäksi luonto sekä eläimet viehättävät. Jari Missonen lukee englanninkielisiä kirjoja aika paljon, ajoittain jopa enemmän kuin suomenkielisiä. Lukisin mielelläni erikielisiä kirjoja, mutta ikuiseksi harmikseni englanti on ainoa kieli, jolla lukeminen käy minulta jokseenkin yhtä sujuvasti kuin suomeksi. Sen perusteella, mihin käytän suurimman osan vapaa-ajastani, minulla on vain kaksi harrastusta. Toinen on musiikinkuuntelu. Kesäisin viljelen vihanneksia ja juureksia, mutta sitä en ole oikeastaan koskaan osannut ajatella harrastuksena, siinä määrin se muistuttaa työntekoa. Jääräpäinen perinteisen kirjan suosija Syyskuun Vilkussa Jari Missonen kirjoitti e-kirjoista. Itse hän ei niitä juuri lue. Näyttöruudun tuijottamiskiintiöni täyttyy tavallisesti vaivatta jo työpäivän aikana, joten lukiessani suosin jääräpäisesti perinteisiä teoksia. Kirjaston kirjoja lukien Missonen pystyy selvittämään, onko kirja tarpeeksi kiinnostava, jotta hän huolisi sen omaan hyllyynsä. Yritän hankkia itselleni kirjat, joista olen erityisesti pitänyt. Ostan siis yleensä sellaisia teoksia, jotka olen jo lukenut ja hyviksi havainnut. Suurimman osan kirjakokoelmastani olen hankkinut alennusmyynneistä, halpakirjakaupoista ja antikvariaateista. Vaikuttavia lukukokemuksia on oikeastaan tullut vuosien varrella eteeni niin paljon, että niistä on vaikea nostaa esille mitään erityistä. Yksi tarjokas vaikuttavimmaksi voisi olla ensimmäinen kosketukseni Franz Kafkan tuotantoon joskus yläasteikäisenä. Niille, joita lyhenevät päivät ja kaiken aikaa aikaisemmin laskeutuva pimeys lannistavat, Missonen suosittelee mitä tahansa omien mieltymysten mukaista, riittävän mukaansatempaavaa ja paksua kirjaa, joka vangitsee mielenkiinnon ja auttaa unohtamaan arjen mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Kokonaisvaltaisia, kaikille soveltuvia suosituksia on oikeastaan mahdotonta antaa. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle eikä varsinkaan kolmannelle. Oikeastaan vain yksilöllisillä, asiakkaan tarpeet ja lukuhistorian huomioon ottavilla suosituksilla on edes jonkinlaiset edellytykset osua kohdalleen. Totta puhuen, kirjasuositusten antaminen on ehkä yksi vaativimmista tehtävistä tässä ammatissa. Metsossa puolen miljoonan kirjakokoelma Jari Missonen on opiskellut Tampereen yliopistossa kirjallisuustiedettä, filosofiaa sekä kirjastotiedettä ja informatiikkaa. Kesällä tuli täyteen 25 vuotta siitä, kun aloitin kirjastourani. Metsolainen olen ollut vuodesta Missosen työhön kuuluvat kaikki kirjastonhoitajalle kuuluvat tehtävät: hän esimerkiksi huolehtii omalta osaltaan puolimiljoonaisesta kirjakokoelmasta, on mukana päättämässä aineiston hankinnasta ja poistoista ja vastaa asiakkaiden kysymyksiin sekä kirjaston tietopalvelussa että Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelussa. 11

12 Seutuselvityksessä pohditaan yhteistyön malleja Tampereen kaupunkiseudun seutuselvitystyön väliraportissa esitellään viisi vaihtoehtoista mallia seudun yhteistyön organisoimiseksi. Tavoitteena on löytää vahvistavat rakenteet ja tukea seudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamista. TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Seutuselvityksessä ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereella seutukunnan organisointimalleja pohditaan yleisötilaisuudessa 6. marraskuuta, jolloin aiheesta keskustellaan valtuustosalissa kello Selvityksessä keskitytään organisointiratkaisujen mietintään ja haetaan näkemystä siitä, millaiseksi Tampereen kaupunkiseutua halutaan kehittää. Tavoitteena on, että seudulla löydetään yhteinen tahtotila muodostaa uusi kuntahallinnollinen ratkaisu, joka vastaisi elinkeinoselvitykselle asetettuihin odotuksiin ja nostaisi nykyisen seutuyhteistyön uudelle tasolle, selvitysmies Rauno Saari kertoo. Tarkastelussa viisi vaihtoehtoa Elokuussa valmistuneessa väliraportissa pohditaan viittä vaihtoehtoista mallia kaupunkiseudun yhteistyön organisoimiseksi. Tiivistyvän yhteistyön eli 1 niin kutsutun 0+ -mallin lähtökohtana on kuntayhtymämuotoinen toimintamalli vähäisin uudistuksin. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi edelleen kahdeksan kunnan tavoitteiden yhteensovittamiseen. Yhdentyvä kaupunkiseutu 2 -mallin lähtökohtana on seudullisen päätöksenteon ja toimeenpanon eriyttäminen ja seurannan vahvistaminen. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi aiempaa seudullisempaan toimintaan. Toimi eliminä olisivat kuntien valtuustojen valitsemat seutuvaltuusto ja -hallitus. Linjapäätösten toteutuksesta vastaisivat edelleen kahdeksan kunnan hallinto-organisaatiot. Metropolihallinto-mallin lähtökohtana on, että seudun 3 asiat ovat kuntien yhteisiä. Metropoli on strateginen toimija, joka luo edellytykset yhteisesti päätettyjen, säädettyjen tai sovittujen asioiden käytännön hoitamiselle. Muuten se ei puutu kuntien itsehallintoon. Metropolihallinnon korkeinta päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto. Eurooppalainen kaupunki 4 Tampere -malli tarkoittaa uuden kunnan muodostamista. Se on sovellus niin sanotusta aluekuntamallista, joka on käytössä monissa Euroopan suurissa kaupungeissa. Mallissa kahdeksan seudun kuntaa muodostaa uuden kunnan, jossa ylintä valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kaupungin sisällä on 8 12 autonomista kuntaa, joita hallitsevat suorilla vaaleilla valitut kuntakomiteat tai kuntavaltuustot. Verot, maksut ja rahat olisivat kaupunginvaltuuston yksissä käsissä. 5 Yksi kunta -mallissa seutukunnan yhdistymisestä muodostuisi Suomen toiseksi suurin asukkaan kaupun ki. Kaupunkiseudun useimmista asioista päätettäisiin yhdessä kunnassa, ja sen hallintomalli olisi pormestari- tai kuntajohtaja ve toinen. Kunnalla olisi yksi valtuusto ja hallitus sekä sen alainen toimielinorganisaatio. Kaventunut edustuksellinen demokratia edellyttäisi päätöksenteon rinnalla alueellisia lähidemokratiamenettelyjä ja niitä tukevan henkilöstön. Selvitystyöstä valmistuu raportti vuodenvaihteessa. Selvitysmies Rauno Saari vastaa selvityksen tekemisestä. ja selvitysmies Rauno Saari Vetovoima on Tampereen kaupunki- seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean toiminnassa tulee vuodenvaihteessa täyteen viides vuosi. Tredean tehtäväkenttä on laaja: se virittää kaupunkiseudun veto- voimaa niin yritysten, investointien, matkailijoiden kuin osaajienkin suhteen. TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä Näkökulmana on ollut koko ajan seutumarkkinointi kansainvälisesti painotettuna. Alueet, kuten Tampereen kaupunkiseutu, voivat nykyään vaikuttaa omilla toimillaan merkittävästi siihen, miten houkuttelevia ne ovat esimerkiksi yrityksille, kertoo Tredean toimitusjohtaja Päivi Myllykangas. 12

13 LÄHIKUVASSA Tredean työsarka Tredea Oy Tredea vastaa Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kansainvälinen All Bright! -brändi julkistettiin kesällä 2011 viestimään koko Pirkanmaan elinvoimaa. Osaamisportaali johdattaa kävijät Tampereen kaupunkiseudun tarjontaan. Tampereen kaupunki omistaa Tredeasta noin 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti. Tredeassa on mietitty tarkkaan, miten kansainvälisiä yrityksiä kannattaa lähestyä ja millaista materiaalia niille kannattaa tarjota Tampereen seutukunnasta. Logistinen sijainti ja osaaminen ovat täkäläisiä valtteja, ja niistä pitää pystyä tarjoamaan yksityiskohtaista tietoa. Kun vaikka ict-yritys tekee sijoittumispäätöstään, se on varmasti kiinnostunut paikallisesta työvoimasta aivan osaamisprofiileja myöten, Myllykangas kertoo. Tampereen kaupunkiseutu on Myllykankaan mukaan omastakin takaa pullollaan ideoita ja tekijöitä, jotka ovat omiaan synnyttämään uutta yritystoimintaa. Koulutus, tutkimus ja jo olemassa olevat yritykset ovat osa sitä ekosysteemiä, josta uudet innovaatiot voivat versoa. Tredean tehtävänä on aktiivisesti luoda toiminnan edellytyksiä. Yritykset haluavat toimintaympäristön, jossa kaikki on sujuvaa: perusasiat ovat hoidettavissa yhdellä puhelinsoitolla ja tarpeen tullen myös englanniksi. Tämä tuli selvästi esille, kun kokosimme taannoin koneenrakennuksen keskeisiä yrityksiä pyöreän pöydän keskusteluun, Myllykangas sanoo. Työnjakoa pohditaan syksyn aikana Tampereen kaupunki teetti kesällä arviointiselvityksen Tredean toiminnasta. Sen pohjalta päästään syksyn kuluessa tarkentamaan Tredean ja Tampereen kaupungin työnjakoa. Elinkeinoelämän uudistaminen, brändäys, aluemarkkinointi ja matkailu ovat selvityksen perusteella selvästi Tredean vahvuuksia. Suuret yritykset olivat saamaansa palveluun tyytyväisempiä kuin pienet, joten selvitys jättää pohdittavaksi, olisiko yrityskohtainen asiakaspalvelu enemmänkin kuntien kontolla. Tredean perustehtävä pysynee kuitenkin entisellään, mutta Suuri osa Tredean työstä tehdään yrityksissä, oppilaitoksissa ja muiden yhteistyökumppaneiden luona. Oman toimiston suunnittelupöydän äärelle ovat kokoontuneet toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, markkinointijohtaja Johanna Holmberg, Invest in -johtaja Petri Nykänen, toimistopäällikkö Reija Arajärvi ja viestintäpäällikkö Johanna Sahlgren. työn painotuksista keskustellaan. Tredea on elinkeinopolitiikan toteuttaja, ja kunnat taas määrittelevät, millaista elinkeinopolitiikkaa ne haluavat, Päivi Myllykangas toteaa. Tampereen kaupungin sisällä Tredea on tähän mennessä tehnyt yhteistyötä erityisesti elinkeinopuolen ja kaupunkikehityksen kanssa. Keskustan kehittäminen, yritysalueet, kaupunkimarkkinointi, tapahtumatoimisto ja toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut luon- tevia yhteistyön kohteita on paljon ja niitä tulee lisää, Myllykangas sanoo. Tehtiin yhteistyötä sitten minkä teeman ympärillä tahansa, Myllykangas pitää tärkeänä, että käytännön työ kulkee sujuvasti Tredean ja kaupungin toimijoiden kesken. Jos meiltä lähetetään vaikkapa yritys asioimaan kaupungin kanssa, siellä on hyvä olla tietty henkilö, joka ottaa asiasta kopin ja varmistaa, että se hoituu. Ja sama tietysti meillepäin, Myllykangas kuvaa. 13

14 YKSI MEISTÄ TEKSTI JA KUVAT Juha Pakkanen Luontoa pastelliväreillä peilaten < Tiina Kuunilaa inspiroivat luonto, rakkaus ja ihmissuhteet. Kipinän Ukkosmyrsky-työhön antoi yksi muista intohimoisista harrastuksista eli salamabongaus. syysmyrskyt, ja sitten taas kevättalvella kirkkaus ja valo. Maalausten synnyttäminen ei pidä sisällään ihmeellisiä rituaaleja, vaan Kuunila työstää ajatusta mielessään. Välillä maalaukset tulevat ajatuksiin, usein uniinkin. Silloin päätän, että on oikea hetki, nyt lähden kokeilemaan. Kuunilan pastellivärimaalaukset syntyvät vuokratussa ateljeessa. Hiiltä muistuttava pastelliliitu suttaa ja leviää, joten maalaaminen ei onnistu kotona. Vetäydyn ateljeeseen omien ajatuksieni kanssa. Maalauksen tekeminen vaatii tilan ilman häiriötekijöitä. Vuosien saatossa on löytynyt tekniikka, oma idea ja varmuus pastelliliidusta itselle sopivimpana välineenä. On haasteellista, miten saan luonnon esiin värien seasta. Kun löydän pastellivärien sekamelskan keskeltä vaikkapa noiden järvimaisemien ja saarekkeiden värin, koen onnistuneeni. Seinällä roikkuvien taulujen värit loistavat. Ukkosmyrsky kaupungin yllä, järvimaiseman saarekkeita, metsämaisemaakin. Taulut eivät ole abstrakteja värisommitelmia, vaan niiden sisällön ymmärtää maallikkokin. Taiteilija Tiina Kuunilalla on takanaan jo viisi taidenäyttelyä. Taiteesta on sanottu paljon toinen toistaan hienoimpia analyyttisia lauseita, mutta minulle se on harrastus, jossa saan ikuistaa luonnon kauneutta pastelliliiduilla. Viime aikoina tauluissa toistuvana teemana ovat saaret ja saarekkeet. Saman maiseman muuttuminen toisenlaiseksi eri vuorokauden- ja vuodenaikoina kiehtoo. Pelkästään värien ja vivahteiden kirjo on valtava. Omat työni kumpuavat sieltä, missä olen tuntenut mielenrauhaa. Perinteises- ti se on ollut luonto. Siihen sekoittuu oma tunnemaailma ja fiilikset, sieltä tiedostamattomasta minuudesta tämä nousee, Kuunila pohtii. On Kuunila piirtänyt ihmisiäkin, mutta maisemien maalaus on kuitenkin ominta aluetta. Vaadin itseltäni, että työn pitää olla täysin mallina olevan ihmisen näköinen. Siinäkin mielessä perinteinen esittävä taide on minun alaani, Kuunila hymyilee. Maalaukset tulevat uniin Tiina Kuunilalle luonto on tullut tutuksi pienestä pitäen. Hän samoilee metsässä, sienestää ja marjastaa. Metsässä kulkemisen lisäksi tyynellä Näsijärvellä soutelu, kalastaminen ja mökkiranta ovat tärkeitä. Myös vuodenajat antavat inspiraatiota. Sytyttäviä voimia ovat syksyllä värien loisto ruskan tullen ja Vaativa työ puistosairaalassa Mielenterveyshoitaja Tiina Kuunila työskentelee Hatanpään puistosairaalassa. Osastolla hoidetaan muun muassa iäkkäitä potilaita, joilla voi olla mielenterveyssairauksien lisäksi alkoholin käytön seurauksena tulleita sairauksia tai iän myötä muita somaattisia sairauksia. Työ on vaativaa ja monipuolista, eikä yksikään työvuoro ole samanlainen. Joskus tulee sellai sia päiviä, että annan kaikkeni, mutta tuntuu, ettei sekään riitä. Hyvä työyhteisö ja työkaverit tuovat kuitenkin voimaa. Mielenterveyshoitajaksi Kuunila ajautui sattuman ja uteliaisuuden kautta. Hän on työskennellyt kaupungilla vuodesta Ihmisen persoona kiehtoo ja se, miksi ihminen käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Aina on olemassa selittävä tekijä, miksi sinä olet sinä ja minä olen minä. On kiinnostavaa ymmärtää ihmisen tehneen jonkin asian tietyn häiriön takia. 14

15 TEKSTI Timo Välimäki Kuva Olli-Pekka Latvala Asiakas edellä terveyspalveluiden kehittämistyöpajoissa TEKSTI Päivi Pajula Huono käytös luontaisetuna? Opettajia, oppilaita vai vanhempia? Juhannuskylän koulun oppilaiden kuvaamataidon töissä voi nähdä harmistuneita ihmisiä, jotka elävät psyykkisen paineen alla. Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Onko muutos kuitenkaan aina kohti parempaa? Tätä on kysynyt itseltään moni opettaja, joka on omassa arkityössään huomannut, että ainakin osalta oppilaista on unohtunut hyvän käytöksen alkeet. Opettaja ei enää olekaan se henkilö, jota totellaan ja joskus jopa kunnioitetaankin. Toteutin muutama vuosi sitten kyselyn kouluhenkilöstön kokemista vaara- ja uhkatilanteista kuluneen lukukauden ajalta. Lopputulos kyselystä oli murheellista luettavaa. Liki jokaisesta peruskoulustamme kerrottiin samanlaisia vastauksia. Kouluväen arkeen kuului opettajiin kohdistuva nimittely ja panettelu, erilaiset oppilaiden aiheuttamat lievät väkivaltatilanteet, esimerkiksi lyöminen, potkiminen, repiminen, syljeskely ja tavaroiden heittely sekä joskus myös halventavat kirjoitukset nettimaailmassa. Kaikki me ymmärrämme, että onneksi ylivoimaisesti suurin osa oppilaista käyttäytyy hyvin ja asiallisesti. Kuitenkin ne muutamat oppilaat aiheuttavat opettajille harmaita hiuksia. Yleinen vastaus kysymykseen, onko luokkasi opettaminen helppoa, on se, että tämä olisi oikein mukava ryhmä, jos nuo pari oppilasta käyttäytyisivät rauhallisemmin. Opettajan kokema psyykkinen paine ja harmi eivät tule pelkästään oppilailta, vaan myös meiltä vanhemmilta. Liian usein vanhemmat vaativat opettajalta sellaista, mitä ei voida toteuttaa. Esimerkkinä voi olla vaikkapa äärimmäisyyksiin menevä oman lapsen huomioiminen. Yleinen luokkakoko on 24 oppilasta tästä voidaan helposti laskea, kuinka paljon opettajalla on aikaa yhtä oppilasta kohden. Miten sitten olemme vastanneet tähän haasteeseen? Selvityksen jälkeen perustettiin moniammatillinen Turvatyöryhmä, jonka tehtävänä on koulujen apuna kehittää esimerkiksi koulupäivän arkea niin, että oppilaat ja henkilöstö voisivat kokea turvallisuutta ja tämän ansiosta viihtyisyyttä koulutyön arjessa. Työryhmän toiminta on sittemmin laajentunut niin, että Turvatyöryhmän toimenkuvaan kuuluvat myös päiväkotien turvallisuusasiat. Tampereen kaupunki on ottanut käyttöön työpajatoiminnan asiakastyön kehittämisen menetelmänä koti-, laitos- ja erikoissairaanhoidossa sekä vastaanottotoiminnassa. Esimerkiksi kotihoidon Raholan tiimissä työpajatoiminta on poikinut uudistuksia asiakkaiden ruokailuun. Muutimme toimintatapoja siten, että nykyään teemme asiakkaan kanssa yhdessä kotiateriapalvelun ruokatilaukset. Kiinnitämme huomiota siihen, millainen ruoka asiakkaalle maistuu parhaiten. Muistisairaiden lempiruokia voimme tiedustella omaisilta, lähihoitaja Ulla Klaavu sanoo. Kotihoidon esimies Riitta Kianen kertoo, että työssä muutokset voivat tuntua pieniltä, mutta asiakkaat huomaavat ne arjessaan heti. Tampereen kaupunki on kouluttanut 15 hengen joukon esimiehiä ja työntekijöitä työpajojen vetäjiksi. Yhteen työpajaan on osallistunut useita työtiimejä, joissa on mukana esimiehen lisäksi aina kolmesta neljään työntekijää. Tavoitteenani on ohjata keskustelua ja auttaa uusien toimintatapojen vakiinnuttamisessa työyhteisöön, vetäjäksi kouluttautunut Kianen kertoo. Tulokset julki festareilla Työpajoissa on keskusteltu palvelusopimuksen haasteista ja etsitty asiakaslähtöisiä ratkaisuja niiden voittamiseen. Punaisena lankana ovat olleet strategia ja yksikköjen omat strategiset päämäärät asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, Kianen sanoo. Lähihoitaja Ulla Klaavun mukaan Raholan kotihoidossa laadunmittauksen tulokset ovat osoittaneet, että ruokailuun keskittyminen on nostanut iäkkäiden asiakkaiden painoa ja samalla parantanut heidän toimintakykyään. Lisäksi asiakkaat ovat nauttineet entistä useammin välipaloista itsenäisesti. Asiakkaat ja kollegat pääsevät tutustumaan kehitystyöpajamenetelmään ja tarkastelemaan sen tuloksia festareilla Hatanpään sairaalassa kello ja Tipotien aulassa kello Hatanpäällä esittäytyvät erikoissairaanhoidon tiimit ja Tipotiellä kotihoidon, vastaanottotoiminnan ja erikoispoliklinikoiden tiimit. 15

16 LÄHIKUVASSA TEKSTI Juha Pakkanen KUVA Aila Rajamäki Tampere vaikuttaa Brysselissä Euroopan unionin sydämessä Brysselissä toimii noin 350 eurooppalaista aluetoimistoa, jotka hoitavat omien alueidensa edunvalvontaa. Tampereen ja Pirkanmaan toimisto on yksi näistä edunvalvojista. Toimiston työntekijät EUyhteysjohtaja Hannele Räikkönen ja EU-koordinaattori Petra Kortelainen tapaavat muun muassa Euroopan komission ja parlamentin toimijoita ja yrittävät vaikuttaa päätöksentekoon Brysselissä. EU-toimisto on pyrkinyt esimerkiksi yhdessä Pirkanmaan toimijoiden kanssa vaikuttamaan tulevaan rakennerahasto-ohjelmaan. EU:n rahoitusohjelmakaudet menevät seitsemän vuoden sykleinä. Nykyinen sykli on lopussa ja uusi alkaa ensi vuonna. Päätökset rahoitusohjelmien sisällöstä eivät synny missään tyhjiössä, ja sen takia olemme vieneet kolme viime vuotta omaa viestiämme siitä, mitä haluaisimme toteuttaa ja miten, Hannele Räikkönen kertoo. Petra Kortelainen ja Hannele Räikkönen ajavat Tampereen ja Pirkanmaan etua Brysselissä. Yksi viidestä suomalaisesta EU-toimisto on mukana virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa, joissa on jäseninä varsinkin eri alueita ja niiden EU-toimistoja. Verkostot auttavat edunvalvonnassa: yhteistyökumppaneita tarvitaan, koska yksittäinen alue tai toimisto ei saa viestiään läpi. Bryssel on työympäristönä kansainvälinen ja dynaaminen koko ajan tapahtuu. Kaupunki tarjoaa erinomaisen näköalapaikan EU-asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Siksi mekin olemme täällä, sanoo EU-koordinaattori Petra Kortelainen. Kansainvälisessä työympäristössä on omat haasteensa, mutta se antaa myös paljon ideoita, näkökulmia ja ymmärrystä. Täällä näkee, että Euroopassa on kaupunkeja ja alueita, joilla on samantyyppisiä haasteita kuin meillä. Samassa veneessä siis ollaan, mikä antaa hyvän pohjan yhteistyölle, toteaa Kortelainen. Teemat vaikuttavat yhteistyökuvioihin. Joissakin asioissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä muiden suomalaisten aluetoimistojen kanssa, joissakin taas ulkoma isten toimistojen kanssa, Hannele Räikkönen lisää. Suomalaisia aluetoimistoja on nykyään viisi. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston lisäksi Brysselissä toimivat Helsin gin, Turun ja Varsinais-Suomen, Länsi- Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen toimistot. Brysselin opetukset Hannele Räikkönen aloitti Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistossa vuonna Kuuden vuoden aikana Bryssel on opettanut paljon. Täällä on oltava, verkostoiduttava ja tehtävä asioita yhdessä muiden kanssa, sillä niin pääsee oikeasti vaikuttamaan. Vuosien aikana on varmistunut myös, ettei Brysselissä tapahdu mitään, jos ihmisiä ei tunne henkilökohtaisesti ja heitä ei tapaa säännöllisesti. Tärkeintä on kuitenkin se, että Pirkanmaalla tiedetään, missä mennään ja minne ollaan menossa. Kahden naisen toimiston tehokkuus on kiinni resursseista, sitoutumisesta ja selkeästä strategisesta linjauksesta. Usein kysytään, missä ne EU-miljoonat ovat, mutta ei EUrahoitus niin toimi. Meillä pitää olla kehitysidea, johon haetaan EU-rahoitusta. Hankehakemusta tehdessä pitää tietää, millainen hanke halutaan ja miksi, sekä mihin haasteeseen hanke vastaa. Hannele Räikkönen tekee Tampereella töitä noin viikon kuukaudesta. Käyn tapaamassa yhteistyökumppaneita. Tapaamisia on esimerkiksi kaupungin, Pirkanmaan liiton, yliopistojen, kuntien kollegoiden ja eri innovaatiotoimijoiden kanssa. Räikkösen mukaan EU-toimisto tunnetaan, mutta tehtävää on edelleen myös kaupungin sisällä. Uuden ohjelmakauden alkaessa olisi hyvä miettiä EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Meihin kannattaa olla yhteydessä ja ainakin tilata uutiskirjeemme, Räikkönen vinkkaa. EU-toimisto Päätavoitteena on Tampereen kaupungin, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan maakunnan elinvoiman, vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen. Toimistolla on vahva rooli seutumarkkinoinnissa. Se tarjoaa palveluja, jotka auttavat pirkanmaalaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita kansainvälistymisessä. EU-toimisto on osa tilaajaryhmää ja kuuluu osaamisen ja elinkeinon kehittämisen ydinprosessiin. 16

17 Tampereen jäähalli, tutummin Hakametsän halli, on ollut kaupungin kiekkoilupyhättö pian puoli vuosisataa. Viime kesäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Tampereen kaupunginvaltuusto teki maan ensimmäisen jäähallin rakentamista koskevan päätöksen. Itse rakennus valmistui vuodenvaihteessa Käyttöpäällikkö Jari Tolvasella on lähes pelkkää hyvää sanottavaa Hakametsästä. Kunnia kuuluu arkkitehti Jaakko Tähtiselle, joka näki kauas tulevaisuuteen suunnitellessaan rakennusta. Puhtaasti urheilun näkökulmasta katsottuna halli on edelleen hyvin toimiva. Kaikilta katsojapaikoilta näkee esteettömästi kentälle, noin 80 prosenttia katsojista pääsee suoraan katutasolta sisään katsomoihin ja käytävillä on tilaa urheilutapahtumien normaalille oheismyynnille, Tolvanen luettelee. Puutteelliseksi tai vanhanaikaiseksi Hakametsä koetaan lähinnä jääkiekkoliigan otteluissa, kun "bisnespuolen tilat ovat jäämässä pieniksi". Jää joutuu kovalle koetukselle Hakametsän katsojakapasiteetti oli valmistumisvaiheessa , josta se on istumapaikkojen määrän kasvun myötä vähitellen pudonnut noin katsojaan. Rakennusta on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi laajasti Itäpuolen uusi sisäänkäynti ajoluiskineen ja varastotiloineen valmistui pari vuotta sitten. Jos voisin päättää, tekisin kellarikerrokseen koko hallin ympäri kiertävän kulkuyhteyden. Lisäksi parantelisin ilmastointia, ennen muuta ilman jäähdytystä ja kuivausta, Tolvanen miettii. Tampereella saisi olla enemmän hyviä jääharjoitusoloja kaikille joukkueille. Nyt Hakametsän jää joutuu kovalle koetukselle, kun siellä pelaavat sekä Ilves että Tappara niin aikuisten kuin nuorten liigaa. Hakametsän työnjohtajan Vesa-Pekka Salmisen mielestä aitiot tarvitsisivat omat sisäänkäynnit, jotta niihin pääsisi suoraan ulkokautta. Nyt vain on niin, ettei mitään kehittämismäärärahoja tule, kun kaikki odottavat Keskusareena-hankkeen etenemistä. Jos tai kun Keskusareena rakennetaan, edustuskiekkoilu voisi siirtyä uuteen halliin. Samalla Hakametsä voisi muuttua sisäpeliareenaksi. Uuden käyttötarkoituksen saavuttaminen edellyttää aika mittavia muutostöitä hallin sisätiloissa. Urheilutapahtumien historiallinen näyttämö Hakametsän historia urheilutapahtumien näyttämönä on komea. Siellä on muun muassa pelattu viisien jääkiekon MM-kisojen otteluita ja yksi naisten MMkisaturnaus. Ringeten maailmanmestaruudesta miteltiin Lentopalloilun Maailmanliigan voi sanoa asettuneen taloksi Hakametsään. Jääpelien lisäksi MM- tai EM-titteleitä on ratkottu Jäänhoitokone ei enää ole legen daa - ri nen Zamboni, sen kor - vasi jo vuonna 1999 Olympic Icebear. Työnjohtaja Vesa- Pekka Salminen ajaa jäähöylää. Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen jättää sen homman mielellään ammattilaisille. ainakin painissa, nyrkkeilyssä, judossa, karatessa, taekwondossa, lentopallossa ja joukkuevoimistelussa. Ensi vuonna ovat ohjelmistossa muun muassa karaten EM-kisat ja vuonna 2015 naisten salibandyn MM-kisat. Voi sanoa, että Hakametsä on ollut areenakäytössä jo ennen varsinaista areena-aikaa, Tolvanen viittaa hallin monipuoliseen käyttöhistoriaan. Hakametsän halli hyväkuntoinen keski-ikäinen TEKSTIT JA KUVAT Jouni Valkeeniemi Tampereen tunnetuimpia rakennuksia Hakametsän jäähallin tuntee koko Suomi. Jos sanoo ottelun olevan Hakametsässä, kaikki tietävät pelipaikan sijaitsevan Tampereella, sanoo Takahuhdin koulun opettaja Juha Javanainen. Hänen 16:s historiakirjansa Hallissa on tänään matsi kertoo Hakametsän hallin synnystä ja sen alkuvaiheista. Teos ilmestyi syyskuun alussa. Halli tuli hieman yllättäen Tampereelle. Suomelle oli myönnetty 1965 jääkiekon MMkisat, mutta Helsingissä ei ollut valmiutta peliareenan rakentamiseen. Tampereella päättäjät olivat hyvin ykskantaan sitä mieltä, että jäähalli tulee rakentaa tänne. Kaupunginjohtaja Erkki Lindforsilla oli hankkeen toteuttamisessa suuri merkitys. 17

18 TYKYTYSTÄ Keilailu sopii kaikille TEKSTI Leena Kymäläinen Pallo painaa, mutta keilailu ei ole voimalaji, opastaa Kaupungin keilakerhon KKK:n puheenjohtaja Raimo Huusari. Eikä se ole myöskään mikään herrakerhon kotkotus. Kolmen koon porukassa on mukana kaupungin työntekijöitä laidasta laitaan. Titteleitä ei tivata. Perinteinen tamperelaislaji on siitä kätevä, että se sopii kaikenikäisille ja kaikenkokoisille, Huusari vinkkaa, että rytmitaju on avuksi. Kun jalkojen ja pallon tahti on tasapainossa, pallo tulee heitettäessä omalla painollaan takaa eteen ja radalle. Keilakerhossa on 37 jäsentä. Kaupungin vanhin yhä toiminnassa oleva harrastuskerho on viime vuosina vetänyt mukaan uusia osallistujia. Kun Huusari kymmenkunta vuotta sitten alkoi luotsata porukkaa, riitti puolenkymmentä rataa harrastajille. Nyt KKK:n porukalla on varattuna 15 rataa Kaupin keilahallista joka tiistai-ilta. Radoilla kolistellaan pareittain, joten mukaan mahtuu kerralla 30 keilankaatajaa. Tunnin aikana ehtii pelata kolme tai neljä sarjaa. Huusari toivottaa uudet kokeilijat tervetulleiksi. Etenkin nuoria hän kaipaa mukaan, sillä alle kolmekymppinen on radalla tätä nykyä harvinainen vieras. Minulle voi soittaa, ja mukaan pääsee aina, jos radalla on tilaa, hän vakuuttaa. Jos harrastajajoukko kasvaa, kerho yrittää saada lisää ratoja vuokralle. Niitä on Kaupissa kaikkiaan 24. Harrastuksen alkuun pääsee edullisesti. Ratavuokra on 18,50 euroa eli 9,25 euroa keilaajalta. Hintaan sisältyy pallo. Kengät saa RAIJA LINDELL lainaksi kahdella eurolla. Jos lajista innostuu, kannattaa ensimmäiseksi hankkia omat jalkineet. Pallon ostamista voi harkita sitten, kun keilakärpänen on puraissut oikein kunnolla. Palloon saa kulumaan vaikka tonnin, mutta runsaan sadan euron satsauksellakin pärjää. Keilakerho ei järjestä kursseja, mutta Tampereen keilailuliitto kouluttaa myös aloittelijoita. To- Keilailussa parasta on porukan välitön ja mukava ilmapiiri. Siksi muut menot saavat tiistaisin väistyä, sanoo kirjanpitäjä Eija Nikku taloushallinnon palvelukeskuksesta Kipalasta. Työkaverit houkuttelivat hänet aikoinaan lajin pariin. ki kerholaisetkin opastavat tulokkaita kokeilun alkuun. KKK täyttää marraskuussa 75 vuotta. Juhlan kunniaksi kisavastustajaksi saapuu vanha tuttu, Porin Tarmon joukkue. Porukat kohtaavat toisensa jo yli sadannen kerran. TAMK TÄYDENNYS- KOULUTTAA OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Teho- ja valvontahoitotyön erikoisosaaminen (45 op) Päihde- ja mielenterveystyön erikoisosaaminen peruspalveluissa (60 op) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija tietotekniikan kehittäjänä (30 op) Hakuaika käynnissä Tammikuussa 2014 alkavat ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Lastensuojelu ja perhetyö Neurologinen fysioterapia Rakennetun ympäristön energiatehokkuus Turvallisuuden erikoistumisopinnot Hakuaika Muuta TÄYDENNYSKOULUTUSTA Monipuolisen täydennyskoulutustarjontamme sekä avoimen ammattikorkeakoulun opinnot löydät osoitteista ja Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut Hae Kehittäjäpalkintoa 2014 Pian on taas se aika vuodesta, että kannattaa laittaa työyhteisöissä hyviksi koetut ideat kiertoon ja osallistua kehittäjäpalkinnon hakuun. Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-sarjoissa. Kehittäjäpalkinnon avulla kannustetaan henkilöstöä miettimään millaisilla työkäytännöillä, meneelltelmillä ja työtapojen kehittämisellä voidaan löytää uusia keinoja parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvoininnolla halutaan palkita näiden teemojen osalta tehtyjä kehittämishankkeita tämishankkeita ja -ideoita. Työn, työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä tia ja -turvallisuutta. Kehittäjäpalkinnolla jokaisella on tärkeä rooli. Voit esittää palkintoa vaikkapa työtoverille tai esimiehenä henkilöstölle. Kehittäjäpalkinnon hakuaika on Palkintoja jaetaan yhteensä eurolla. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Aloitteet ja kehittäjäpalkinto Lisätietoja myös henkilöstösuunnittelija Satu Koskelta, tai ,

19 ILMOITUS 19

20 VILKKUVAT TEKSTI JA KUVA Juha Pakkanen Sairaalan ravintolan palvelulinjastoa hoitava nuori nainen ei erotu joukosta. Hänen ryhtinsä saattaa olla keskimääräistä parempi, ja ehkä olemus huokuu tietynlaista varmuutta. Aivan tavallisesta työntekijästä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Kaupin ravintokeskuksen palveluvastaava Katja Heiskanen on mitalilla palkittu karateka. Kaikki alkoi, kun Heiskanen näki ilmoituksen kaupungin järjestämästä ilmaisesta kuntokaratekurssista. Lähdin hulluuttani kokeilemaan ja sille tielle myös jäin. Nyt olen harrastanut karatea noin kolme ja puoli vuotta. Ennen tätä en juuri harrastanut liikuntaa. Jumppahenkinen kuntokarate vaihtui pian karateen. Voittajan pokka pitää Karateinnostus huipentui voitokkaisiin kata-kilpailuihin Tukholmassa. Katja Heiskanen osallistui yhtenä karateseuransa Seigokanin edustajista maaliskuussa 2012 kansainväliseen kata-kilpailuun ja voitti oman sarjansa. Kata on erilaisista karaten liikesarjoista rakentuva sarja, jonka karateka suorittaa tatamilla viiden tuomarin edessä. Kata-kilpailuissa ei otella vastustajan kanssa fyysisesti. Kilpailutilanne vaatii hermoja ja tiukkaa asennetta, kun tuomarit tarkkailevat tatamin kulmissa, miten liikkeet onnistuvat. Menestys vaati kuitenkin treenausta parin kuukauden ajan käytännössä joka päivä. Tietyllä tapaa tuntui, että ylitin itseni. Pystyin menemään kisoihin, vaikka olen kauhea jännittäjä. Karatessa vyön väri kertoo karatekan tason. Aloittelijan valkoisesta vyöstä edetään keltaisen, oranssin, vihreän, sinisen ja ruskean kautta mustaan, joita niitäkin on yhteensä kymmenelle eri arvoasteelle. Katja Heiskasen vyön väri on vihreä, joten seuraavaksi tavoitteena on sininen vyö. Siniseen vyöhön edellytetään junnujen treenien vetämistä. Se vie varmasti eteenpäin, kun pitää tarkkaan miettiä, mitä tekee ja miten asiansa esittää. Myös kisat kiinnostavat. Ensi vuonna Katja Heiskanen lähtee luultavasti puolustamaan titteliään Tukholmaan. Karate kuuluu nykyään Heiskasen elämään myös tatamin ulkopuolella: hän toimii seuransa hallituksessa sihteerinä ja on mukana järjestämässä ensi vuonna Tampereella pidettäviä EM-kisoja. Katja Heiskanen voitti kultaa kata-kilpailuissa Tukholmassa. Tämä asento on nimeltään zenkutzu-dachi ja torjunta on gedan barai. Kuntokarate sopii kaikille Karate on liikuntamuotona kokonaisvaltainen. Kaikki kehon osat tulee käytyä läpi. Mukana on venyttelyä, kestävyyttä ja voimaa. Myös pääkoppaa tulee hoidettua: salilla unohtuvat huolet ja murheet ja paineetkin saa purettua, Katja Heiskanen kertoo. Hän suosittelee karatea varauksetta kaikille. Karatessa harjoitellaan omien ehtojen mukaan, eikä jalankaan tarvitse nousta pään korkeudelle. Vaikka olisi esimerkiksi polvivammoja, mukana pystyy kyllä olemaan. Heiskanen itse on todistanut karaten parantavan vaikutuksen. Ranteeni olivat heikot, ja työterveyslääkärikin epäili, kuinka kauan pystyn tekemään tätä työtä. Kun aloitin karaten, ranteet alkoivat vahvistua varmaankin punnerrusten ja lyöntien vaikutuksesta. Nyt niiden kanssa ei ole enää ongelmia.