Arja iloitsee Tipotien yhteistyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arja iloitsee Tipotien yhteistyöstä"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Arja iloitsee Tipotien yhteistyöstä 3 8 Henkilöstökassa jatkaa toimintaansa Jokaisen työ tärkeä osa kokonaisuutta 6 1

2 NÄIN SEN NÄIN Tipotie kutsuu yhteiseen työhön ARI JÄRVELÄ Tipotien sosiaali- ja terveysaseman suunnittelussa lähdettiin tekemään taloa, joka kutsuu asiakkaat ja työntekijät yhteistoimintaan. Ajatuksena oli, että taloon tullessa voi kokea yhteisöllisyyttä. Suunnittelukilpailun jatkoon päässeille ideoille asetettiin muutamia kehittämistavoitteita, joista yksi oli ihmisläheisen ja turvallisen hoito- ja työympäristön muodostuminen ja kokonaisidean kehityskelpoisuus. Tämä tavoite mielestämme toteutui, ja se näkyy ja jopa tuntuu Tipotielle astuttaessa. Näsijärveä vasten kohoaa talo täynnä avopalveluita vauvasta vaariin: sosiaalipalvelut, mielenterveyspalvelut, kotihoito, terveysasema, suun terveydenhuolto ja moninaiset muut terveyspalvelut toimivat yhteisissä tiloissa. Taloa hallitsee eteisaula, joka yhdistää palvelut toisiinsa. Asiakas saa kokemuksen siitä, että hän on osa kokonaisuutta. Jo Tipotien ensimmäisinä viikkoina työntekijöiltä on tullut viestiä parantuneesta yhteistyöstä myös ammattilaisten kesken. Rakennus on mahdollistanut uutta ajattelua: talon lukuisat lasten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia tukevat keskitetyt terveyspalvelut muodostavat yhdessä perheneuvolan kanssa Lasten, nuorten ja perheiden yksikön. Eri tuotantoyksiköiden palveluista koostuva kokonaisuus yhdistää toistakymmentä yhteisten asiakkaiden parissa toimivaa ammattiryhmää, joiden tavoitteena on varmistaa entistäkin paremmat ja sujuvammat palvelut. Saman katon alla on tilaisuus oppia tuntemaan toisemme ja ymmärtämään toistemme työtä. Seinillä on merkitystä! Esimerkki koko talon työntekijöiden yhteistyöstä on Tipotien avajaistapahtumien suunnittelu yhdessä. Muuttoon ja taloon asettumiseen liittyneet moninaiset järjestelyt ovat jo nekin yhdistäneet toimijoita. Useat työntekijät siirtyivät Tipotielle toimitiloista, jotka eivät enää vastanneet nykypäivän toiminnan tarpeita ja joissa sisäilman laatu ei ollut tyydyttävä. Toimivat tilat ja puhdas ilma tukevat työhyvinvointia ja terveyttä. Sisääntuloaulaan avautuva ravintola terasseineen tarjoaa kaupungin huikeimmat näkymät intensiivisen asiakas- ja potilastyön keskellä voi lounastauolla tähytä horisonttiin, tyynnyttää hetkeksi mielen, nauttia kollegan seurasta ja saada voimia vaativaan työhön. Tipotiellä tavataan! Maria Päivänen Sosiaalipalvelupäällikkö Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Tuire Sannisto Ylilääkäri Lasten ja nuorten terveyspalvelut SISÄLTÖ ARI JÄRVELÄ 13 ARI JÄRVELÄ JUHA PAKKANEN 11 Jari Missonen kirjoittaa kirjoista Tredean ja kaupungin työnjako pohdittavana Katja Heiskanen harrastaa karatea 20 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Olli-Pekka Latvala. Johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen nauttii Tipotien uusista tiloista ja mahdollisuuksista yhteistyöhön. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2

3 TEKSTIT Jaana Kalliomäki KUVAT Ari Järvelä TAPETILLA Tipotien talo Tipotien sosiaali- ja terveysasemasta tuli elokuussa kaupungin noin 350 työntekijän uusi työpaikka. Suurin osa muutti sinne sote-talosta Satamakadulta. herättää ihastusta Tipotien mielenkiintoinen arkkitehtuuri on saanut kiitosta. Kahteen paikkaan hajautettu perheneuvola pääsi saman katon alle rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Yhdistyminen ja uudet tilat kruunasivat tänä vuonna 70 vuotta täyttävän yksikön syksyn. Alkusyksy talossa aherrettiin vielä jälkitöiden ohessa. Iloisella mielellä palasimme töihin loman jälkeen. Oli jännittävää tulla tänne, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen. Työhuoneet ovat mukavia ja kohtuullisen kokoisia. Asiakkaatkin ovat sanoneet, että onpa viihtyisä huone. On hienoa, että tamperelaisille on tehty tällainen talo, Makkonen kiittää. Häntä ilahduttavat erityisesti ravintolan silmiä hivelevät maisemat, luonnonvalo ja sote-taloa läheisempi kosketus luontoon. Omasta huoneesta näkyy talon seuraava siipi, mutta sen lasipintaan heijastuvat taivas ja harjun rinteen puut. Satamakadun sisäilmaongelmat ovat poissa. Viimeistely ja osin viivästyneet opaste-, laite- ja kalustehankinnat haittasivat hieman töiden aloitusta. Hienosäätöä löytyy Makkosen mukaan vielä muun muassa lämmityksestä ja parkkipaikkojen määrästä. > 3

4 TAPETILLA > Toimivat tilat Itäisen lapsiperheiden sosiaaliaseman sosiaalityöntekijä Kaisu Heikkilä kiittelee uusia tiloja toimiviksi. Pientä säätämistä vielä on, mutta perusasiat ovat kunnossa. Muutto ja viimeistelyt eivät ole vaikuttaneet asiakastyöhön. Sosiaaliaseman jokaisessa työhuoneessa on nyt neuvottelutilat. Henkilökunta on miettinyt huoneiden sisustamista niin, että pienimmätkin asiakkaat viihtyisivät. Pehmennystä on haettu tarroilla ja kuvilla, ja leluja on paljon. Heikkilän mukaan uuteen on mukava tulla, mutta tila ei ole työssä tärkein. Koulukadun sisäilmaongelmien jälkeen täällä on hyvä olla ja hengittää. Mielestäni se on tärkeämpää kuin puitteet. Asiakkaiden näkökulmasta on oleellista, että paikka on helppo löytää, siellä on miellyttävä olla ja kulkuyhteydet toimivat. Virastomestarit kiireisiä Tipotien virastomestarit ovat tehneet työntäyteisiä päiviä. Uusissa tiloissa riittää opastettavaa. Virastomestarien esimiehen Risto Kiviruusun mukaan yleisin kysymys kuuluu: Missä kerroksessa ollaan? Ensikertalaiset eivät vielä ole tottuneet siihen, että sisään kuljetaan ylimmästä kerroksesta, jossa pääsisäänkäynti ja neuvontapiste sijaitsevat. Asiakkaiden lisäksi Kiviruusu on työtovereineen auttanut henkilökuntaa esimerkiksi, kun tulee pulmia tilojen takia tai laitteiden kanssa. He ovat esitelleet vierailijoille rakennusta. Tutustujia on ollut paljon, kaukaisimmat Japanista. Vieraspaikkakuntalaiset eivät tahdo uskoa tätä sosiaali- ja terveystaloksi. On luultu, että tämä on hieno museo. Kyllähän tämä on hieno, ja selkeä. On helppo neuvoa ihmisiä, kun jokaisella siivellä on tietty väri, Kiviruusu sanoo. Sosiaaliaseman perhehuoneissa ei pienimpien asiakkaiden aika tule pitkäksi. Sosiaalityöntekijä Kaisu Heikkilä esittelee leluvalikoimaa. Kuin tehty yhteistyöhön Uudet tilat ovat mahdollistaneet monipuolisen terveyspalvelujen yhteistyön Tipotiellä. Terveysasemalla alueen potilaita palvelevat myös aikuisneuvonnan, diabeteksen ennaltaehkäisyyn perehtyneen hoitajan, diabetes- ja mielenterveystyöparien sekä päihdehoitajan vastaanotot. Omaisyhdistys tarjoaa neuvontaa ja tukea kaikille tamperelaisille. Terveysasema teki ennenkin yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mutta se oli hankalampaa, kun yksiköt olivat sote-talon eri kerroksissa, osastonhoitaja Sirkka Helin sanoo. Toiminta on käynnistynyt hyvin, vaikka alku meni muuttolaatikoita purkaen ja osa kalusteista vielä puuttui. Kahden eri terveysaseman, Rahola-Pispalan ja Pyynikin toimintojen yhdistäminen vaati sekin Helinin mukaan hieman opettelua. Aloitusta helpottivat huolellinen suunnittelu ja tilausten oikea ajoittaminen. Avaraa ja valoisaa Tilat ovat varsin toimivat, avarat ja valoisat. Työparien huoneet ovat vierekkäin, ja joka siivessä ovat toimenpidehuoneet lähellä. Välineistökin on saatu päivitettyä, vastaava lääkäri Arja Kotisaari iloitsee. Työergonomia on huomioitu, ja odotushuoneissa on korkeat tuolit, Helin lisää. Pyynikillä jo vuoden verran käytössä ollut hoitaja lääkärityöparimalli toimii uusissa tiloissa kitkatta. Koska työparit on saatu sijoitettua vierekkäisiin huoneisiin, yhteistyö on helppoa. Asiakas voi ottaa yhteyttä omahoitajaan, jonka kautta moni asia hoituu suoraan. Hoitaja arvioi hoidon tarpeen ja voi tarvittaessa kysäistä lääkäriltä oh- 4

5 Psykologit Päivi Lehto ja Tiina Nuutinen pistäy - tyivät koulutustilaisuuden lomassa Tipotien ravintolassa. Hyvää ruokaa ja ystävällinen palvelu. Maisema ei paljon paremmaksi voi muuttua, toteaa Nuutinen. Terveysaseman väljät ja valoisat tilat ilahduttavat myös osastonhoitaja Sirkka Heliniä. jeita, Kotisaari kertoo. Pyynikin ja Rahola-Pispalan entisten työntekijöiden lisäksi työpisteeseen tuli alueen aikuisneuvonnan terveydenhoitajia, jot ka myös työskentelevät pareittain. Kaikki 13 lääkärinvirkaa on täytetty. Toiminta on saanut asiakkailta paljon kiitosta. Lähes jokainen kehuu tiloja ja hyvää palvelua. Se kannustaa meitä, Kotisaari kiittää. Tipotien sosiaali- ja terveysasema Tipotie 4 5. kerros pääsisäänkäynti, virastomestareiden neuvontapiste terveysasema ravintola 4. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: nuorisoneuvola, ravitsemusterapia, nuorisopsykiatria lapsiperheiden sosiaaliasemat (läntinen, itäinen) 3. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: puheterapia, lasten ja nuorten poliklinikka, lasten fysio- ja toimintaterapia, alle kouluikäisten ravitsemusterapia, neuvolapsykologit fysio- ja toimintaterapia hammashoitola Pyynikin äitiys- ja lastenneuvola 2. kerros psykiatria, aikuiset psykiatria, nuoret aikuiset 1. kerros lasten, nuorten ja perheiden yksikkö: perheneuvola Yhteistyötä lapsille, nuorille ja perheille Tipotielle lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluiksi yhdistyneet yksiköt tiivistävät myös yhteistyötään uusien lähekkäisten tilojen ansiosta. Palvelut saa joustavasti ja yhtenä kokonaisuutena samasta talosta. Monen eri tahon kanssa tehtävä yhteistyö on aina kuulunut perheneuvolan työhön. On jännittävää nähdä, mitä kaikkea uusi tilanne tuo tulles saan. Esimerkiksi 13-vuotiaiden asiakkaiden siirtyminen perheneuvolasta nuorisopsykiatrian yksikköön tulee varmasti olemaan juohevampaa, johtava sosiaalityöntekijä Arja Makkonen arvelee. Lomalla sairastuvan karenssi poistuu maaliskuussa Uusi vuosilomalaki tuli voimaan toukokuussa ja sairausloman karenssipäivien poistoa koskeva lainmuutos lokakuun alussa. Kunta-alalla vuosilomalain muutokset edellyttävät virka- ja työehtosopimuksen muuttamista. Tämä työ on vielä kesken, joten tämänhetkiset sopimukset ovat lainmuutoksesta huolimatta voimassa sopimuskauden loppuun eli asti. Sen takia muun muassa sairauslomien karenssipäivät poistuvat kunta-alalla vasta alkaen. Sairauslomien karenssipäivien poisto tarkoittaa sitä, että vuosilomalla sairastuva työntekijä voi lomalla sairastuessaan siirtyä heti sairauslomalle. Nykyisin lomaa voi siirtää sairastumisen vuoksi vain, jos työkyvyttömyys kestää vähintään seitsemän päivää. Ikäihmisten palveluja uudistetaan lähivuosina Tamperelaisten ikäihmisten palveluja uudistetaan tulevien vuosien aikana. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi elokuussa linjaukset, joiden mukaan muutosta lähdetään viemään eteenpäin. Suunnitelman tavoitteena on siirtää painopiste laitoshoidosta kotihoitoon ja kotiin tuotaviin palveluihin. Tavoitteen saavuttamiseksi kotihoidon palveluja kehitetään ja lisätään, laitoshoitoa muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi ja sairaalassa asumisesta luovutaan. Palvelujen uudistaminen vaikuttaa myös kaupungin palvelutuotannon organisointiin. Muutokset täsmentyvät vielä ja niistä tiedotetaan projektin aikana. Ikäihmisen koti voi olla varsinaisen kodin lisäksi tehostetun palveluasumisen palveluasunto tai ryhmäkoti. Niissä ikäihmiset saavat kodinomaisessa ympäristössä tarvitsemansa hoidon ympäri vuorokauden. Ensimmäiset kaupungin omat tehostetun palveluasumisen ryhmäkodit valmistuvat Koukkuniemen Impivaara-taloon lokakuun lopussa. Tulevaisuudessa sairaala ei ole enää asuinpaikka, vaan sairaalat keskittyvät akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Suunnitelman mukaan ikäihmisten sairaalapalveluja keskitetään Hatanpäälle. Sisäpuhelut Taysiin loppuivat Tampereen kaupungin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin välinen sisäinen puhelinliikenne 58-XXXXX on poistunut käytöstä. Lokakuun alusta alkaen Taysiin on pitänyt soittaa pitkillä numeroilla. Taysin puhelinvaihteen numero on

6 TAPETILLA ARI JÄRVELÄ Strategiasta yhteinen onnistumissuunnitelma Tuore strategia Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki antaa suunnan kaupungin toiminnalle. Tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka perustuu yhdessä tekemiseen, palvelujen asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja kuntalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Strategia sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiseksi ja on perusta kaupungin johtami selle. Strategian pohjalta linjataan kaupungin ensi vuoden talousarvion suuntaviivat. Vilkku kysyi apulaispormestareilta, millaisia ajatuksia strategia herättää. Kaikilta apulaispormestareilta kysyttiin: 1. Mikä on mielestäsi strategian viesti henkilöstölle? 2. Mitä tarkoittavat strategian toimintatavat eli yhdessä toimiminen, avoimuus, rohkeus ja vastuullisuus henkilöstön arjessa? 3. Mitkä tavoitteet ovat mielestäsi strategiassa tärkeimpiä? 4. Miksi juuri ne? 5. Mikä merkitys strategialla on sinun työssäsi? Mikko Aaltonen (vas) Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen apulaispormestari 1Strategia lähtee liikkeelle yhteisen Tampereen ajatuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että Tampere on yhteinen myös kaupungin henkilöstölle. Henkilöstön mahdollisuus osallistua työn ja palveluiden kehittämiseen on nostettu erikseen esille. Kaupungin tulevaisuutta rakennetaan yhdessä ja henkilöstöllä on oleellinen rooli tässä työssä. Tampereen tulevaisuutta tehdään yhdessä niin, että arjes- 2 sa toimitaan yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Avoimuus tarkoittaa sitä, että asioista on voitava puhua ja niitä on voitava käsitellä, vaikka asiat olisivat vaikeitakin. Rohkeus liittyy avoimuuteen, mutta myös siihen, että meidän on oltava rohkeita muuttumaan, koska maailmakin ympärillämme muuttuu. Vas tuullisuus tarkoittaa sitä, että teemme asioita tarkan harkinnan tuloksena, emmekä tee häti- päätöksiä. 3köityjä Hyvinvointierojen kaventaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Hyvinvointierojen kaventaminen on tärkeää, koska erot hy- 4 6

7 < Olli-Poika Parviaisen, Leena Kostiaisen, Mikko Aaltosen ja Pekka Salmen mukaan strategia näyttää suunnan, jota kaupungin työssä tavoitellaan. vinvoinnissa ovat kasvamassa kovaa vauhtia. Tähän on puututtava ja heikommassa asemassa olevia on autettava. Perusterveydenhuolto on palvelua, jota suurin osa kaupunkilaista käyttää useimmiten. Jos perusterveydenhuolto on kunnossa, ihmiset ovat terveempiä eivätkä tarvitse niin paljon raskaampia palveluita. Joukkoliikenne on hyvä ja ympäristöystävällinen tapa liikkua kaupungissa, joten se on saatava entistä suju vam mak- ja houkuttelevammaksi. 5si Strategia ohjaa työtäni ja antaa sille suuntaviivat. Leena Kostiainen (kok) Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari 1Meillä on yhteinen tehtävä: Tampereen elinvoimasta ja tamperelaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Jokaisen työ on tärkeä osa tätä suurta koko- Jokaisella työntekijällä on 2naisuutta. kaksi tehtävää: oma työ ja oman työn kehittäminen. Työntekijöitä kannustetaan rohkeas ti ideoimaan oman työnsä kehittämismahdollisuuk sia. Esimiesten pitää luottaa alaisiinsa ja antaa heille vastuuta kehittämistyössä. Painopisteen siirtäminen 3 ennalta ehkäisevään työhön ja yhdessä tekeminen. Jos apua ja tukea saa ajoissa, säästetään kalliissa kor- 4 jaavissa erityispalveluissa. Kaatamalla raja-aitoja eri toimijoiden väliltä saamme lisää vaikuttavuutta palveluihin, esimerkiksi nuorisotyö-perusopetus-lastensuojelu tai neuvolapäivähoito-perhetyö. Strategia on onnistumissuunnitelma. Se näyttää 5 suunnan. Olli-Poika Parviainen (vihr) Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari 1Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna yhdessä tekeminen ja rohkeus kokeilla uutta. Henkilöstöä kuunnellaan 2 päätöksenteossa, henkilöstön voimavaroja hyödynne tään ja henkilöstöä kannustetaan kehittämään yhteistä kaupunkiamme. Palvelujen kehittämi nen asiantuntijalähtöisesti on tärkeää. Tästä esimerkkinä vaikka uusi Nuorten talo, joka syntyi henkilöstön oivalluk sis ta. Kokonaisuus ratkaisee, 3 mut ta on hienoa, että uudessa strategiassa korostuvat esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteet. Tampere voi olla valtakunnallisesti suunnannäyttäjä ekologisen vastuun kantamisessa. Vastuualu eideni kannalta strategia antaa hyvät puitteet saada aikaan enemmän samoilla tai pienemmillä resursseilla. Tämä on välttämätöntä kireinä aikoina. 4 Emme elä irrallaan muusta maailmasta ja meillä on osaltamme vastuu myös tuleville sukupolville. Yleisesti palvelujen tuotannossa luova ajattelu tarkoittaa myös kriittisyyttä, jota juuri nyt tarvitaan. 5 Strategialla on työssäni suuri merkitys. Strategia asettaa suuntaviivat, joiden mukaan vastuualueeni toimivat. Se on myös poliittinen selkänoja ja ohjaa muun muassa kaupungin elinkeino- ja kulttuuripolitiikan suuntaa. Pekka Salmi (sd) Yhdyskuntapalvelujen apulaispormestari Tärkein viesti on, että nyt pitää opetella tekemään asi- 1 oita uudella tavalla. Maailma on muuttunut, ja Tampereen kaupungin on muututtava mukana. Näen nämä asiat ennen 2 kaikkea niin, että henkilöstö on saatava mukaan kehittämään omaa työtään ja sitä kautta koko kaupunkia. Henkilöstöllä on huikeaa osaamista, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävän hyvin. Uusia ajatuksia on tuotava rohkeasti esiin, ja esimiesten tulee toisaalta kuunnella ja toisaalta kertoa asioista nykyistä avoimemmin. Vastuullisuus on molemminpuolista. Henkilöstön tulee kantaa vastuuta omista työtehtävistään. Työantajan tulee kantaa vastuunsa työntekijöistä. Ennaltaehkäisyn painottaminen on tavattoman tär- 3 keää, samoin työllisyys ja syrjäytymisen ehkäisy. Omalla sek - torillani kaavoituksen sujuvoittaminen ja joukkoliikenteen sekä pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattaminen 4ovat keskiössä. Taloudellinen tilanne on niin haastava, että hyvinvointipalveluissa ei mikään raha riitä, jos ennaltaehkäisyyn ei panosteta. Korjaavat toimenpiteet ovat aina kalleimpia. On myös inhimillisesti parempi, että ongelmiin puututaan ajoissa. Tampere tarvitsee ennen kaikkea uusia työpaikkoja. Työ luo hyvinvointia niin yksittäisille kuntalaisille kuin koko yhteisölle. Sosiaaliset ongelmat ovat kasvaneet kaupungissamme. Tulo- ja terveyserojen kasvu tulee pysäyttää. Nuor ten syrjäytymisen ehkäisyyn saadaan uutta puhtia muun muassa nuorten yhteiskuntatakuun avulla. Sujuva kaavoitus luo edellytykset rakentaa kaupungin tulevaisuutta. Liikennepolitiikassa tulee päästä kestävämpään suuntaan. Se asettaa poliittisen ohja- 5 uksen painopisteet vastuualueelleni ja on sen takia tärkeimpiä johtamisen välineitä minulle. Projektiohje linjaa projektien toteutusta Kaupungin projektiohje on uudistettu. Uudistettu ohje on Tampereen kaupungin projektimalli, tapa toteuttaa ja johtaa projektia sen elinkaaren eri vaiheissa. Ohjeessa määritellään, milloin projekti kannattaa perustaa sekä mitkä vaiheet, toimenpiteet ja tuotok set pitää tehdä kaikissa pro jek - teissa. Lisäksi ohjeessa on esimerkkejä, malleja ja työkaluja, joita voi tarpeen mukaan soveltaa projektin suunnitteluun, johtamiseen ja toteutukseen. Tarkoituksena on selkiyttää sitä, milloin toiminta johdetaan projektina, vahvistaa projektien kytkeytymistä kaupungin strategian toteuttamiseen sekä yhdenmukaistaa toteutuksen käytäntöjä ja projektitoiminnan läpinäky vyyttä. Projektiohje antaa työkaluja erityisesti kehittämisprojektien suun nitteluun, johtamiseen ja toteuttamiseen. Ohjetta voi soveltaa muissa kin projekteissa, muun muassa investointi-, tutkimus- ja tapahtuma projekteissa tai muulla tavalla orga nisoidussa kehittämistoiminnassa. Ohje on tarkoitettu työkaluksi kehittämisprojekteja suunnitteleville työntekijöille, projektiorganisaatioon kuuluville projektien toteuttajille, ohjausryhmän jäse nille ja päätöksentekijöille. Projektiohje ja sitä täydentävä projektien talousohje löytyvät Looran sisältökanavasta Projektit. Myös kaupungin projektiverkostolla on työtila Loorassa. V erkosto on projektitoimintaa kehittävä kollegiaalinen verkosto, joka tukee yksittäisen projektin hallintaa ja toteutusta sekä luo ja yhtenäistää kaupungin projektikulttuuria. Projektienhallintapäällikkö Sirpa Kolehmainen

8 Kaupunginvaltuusto päätti 16. syyskuuta, että henkilöstökassaa ei sittenkään lakkauteta. Edellisen valtuustopäätöksen mukaan toiminnan lopettamis een oli jo valmistauduttu ja henkilöstöä kehotettu lopettamaan tilinsä ajoissa ennen vuodenvaihdetta. Uuden päätöksen mukaan henkilöstökassa jatkaa kuitenkin toimintaansa, ja palveluja aiotaan kehittää. Tampereen kaupungin henkilöstökassalle hankitaan uusi tietojärjestelmä, jotta palvelujen kehittäminen mahdollistuu. Käyttöön otetaan verkkopankkien tyyppiset palvelut, eli omalta kotikoneelta voi esimerkiksi maksaa laskunsa. Vanhat asiakkaat ovat tervetulleita takaisin. Toivomme saavamme myös uusia asiakkaita, sanoo rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Kun henkilöstökassan kehityssuunnitelma on tehty, kassan toimintaa aletaan jälleen markkinoida henkilöstölle. Lisäasiakkaita tarvitaan senkin takia, että voimme kattaa paremmin kustannuksia ja kehittää toimintaa edelleen. Tilien määrä ehti melkein puolittua Nyt henkilöstökassassa on noin tiliä, joille on talletettu 23 miljoonaa euroa. Ennen puolentoista vuoden takaista lakkautuspäätöstä tilejä oli ja niillä rahaa 39 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan toukokuussa 2012, että henkilöstökassan toimin ta lopetetaan kesäkuuhun 2014 mennessä. Perusteita ratkai sulle olivat silloin palveluiden vähäinen kiinnostavuus nuorempien työntekijöiden keskuudessa ja uuden tietojärjestelmän hankintakustannukset. Henkilöstökassan lakkauttamispäätöksen käsittelemisestä uudelleen jätettiin valtuustoaloite tämän vuoden kesäkuussa. Kassan jatkosta äänestettiin syyskuun valtuustossa. Henkilöstökassan lakkauttamisen kannalla oli 31 valtuutettua. Henkilöstökassan säilyttämisen ja sen kehittämisen puolesta äänesti 35 valtuutettua. Laskujen maksu muuttuu maksulliseksi Kehittämistyö vaatii rahaa. Tähän saakka laskujen maksaminen omalta tililtä on ollut ilmais ta, mutta Arto Vuojolaisen mukaan laskujen maksu muuttuu maksulliseksi kuten pankeissakin. Katamme tällä muutoksella kustannuksia. Pyrimme myös lähivuosina saamaan tämän ja viime vuoden toiminnan tappiot maksettua. Viime vuonna henkilöstökassa teki tappiota euroa ja tämän vuoden menetykset nousevat jopa euroon. Syyskuun valtuusto ei käsitellyt päätöksensä yhteydessä henkilöstökassan toiminnan rahoitusta. Valtuuston talousarviokokous järjestetään 18. marraskuuta. Lisätietoja: Puhelin (03 565) ja (03 565) Kassa on avoinna kello Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstökassa Henkilöstökassan toimintaa kehitetään TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä 8 Maksuliikesihteeri Maarit Seppälä on saanut kertoa uutista henkilöstökassan toiminnan jatkumisesta useille asiakkaille. Eläkkeellä oleva Riitta Majanen lopetti jo aiemmin tilinsä ja opetteli maksamaan laskunsa verkkopankin kautta.

9 Tampere Filharmonia soittaa ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin mukaan tällä kaudella vähän kaikkea kaikille, mutta ei mitään liikaa. Musiikin äärellä myös alttoviulunsoittaja Anneli Heinola ja pasuunan äänenjohtaja Antti Hirvonen. TEKSTI Päivi Stenroos KUVAT Ari Järvelä LÄHIKUVASSA Tampere Filharmonia on kaiken kansan bändi Tampereen musiikkiilmasto uusiutui, Santtu johti ja soitti suoraan sydämiin. Orkesteri täysillä mukana. Tästä on hyvä jatkaa! Näin tviittasi Tampere Filharmonian intendentti Helena Hiilivirta syyskauden kausikorttisarjan ensimmäisen konsertin jälkeen. Orkesterin syksy oli saatu toden teolla siivilleen ja salissa virrannut hyvä tunnelma piti viestiä muillekin. Uusiutumisesta sopii syystäkin puhua. Helena Hiilivirta valittiin Filharmonian intendentiksi marraskuussa 2012, ja pesti vakinaistettiin tänä syksynä. Samalla orkesterin taiteelliseksi johtajaksi ja ylikapellimestariksi tuli kansainvälistä uraa tekevä Santtu-Matias Rouvali. Syksy on ollut vauhdikas ja työntäyteinen. Olemme harjoitelleet intensiivisesti, kertovat alttoviulunsoittaja Anneli Heinola ja pasuunan äänenjohtaja Antti Hirvonen soittajien tunnelmia. Heinolalla on täynnä jo 35 vuotta Tampere Filharmonian riveissä, Hirvonen on soittanut orkesterissa noin 10 vuotta. Molemmat ovat siis ehtineet työskennellä useamman ylikapellimestarin aikana. Johtajan vaihtuminen tuo aina tuoretta näkökulmaa, Hirvonen sanoo. Muusikot pitävät hyvänä sitä, että ylikapellimestari on vaativa. Edellinen ylikapellimestari Hannu Lintu oli sellainen, ja vaikuttaa siltä, että Rouvali on samaa maata. Mutta persoonaltaan erilainen, Heinola lisää. Työtä kaikille aisteille Haluan olla omanlaiseni johtaja, muotoilee puolestaan Santtu- Matias Rouvali, kun häneltä kysyy, millaisen kipparin Tampere Filharmonia on saanut. Homma on nyt alussa ja vasta vähän myöhemmin nähdään, miten tämä kehittyy, Rouvali jatkaa. Yhteistä taivalta tarvitaan, sillä ison orkesterin ja ylikapellimestarin suhde ei rakennu hetkessä valmiiksi. Ajatellaan vaikka orkesterin yhteisharjoituksia tai konserttia: satakunta ihmistä pitää saada toimimaan yhdessä ja yhteen suuntaan. Soittajat lukevat siinä tilanteessa eleitäni ja ilmeitäni, Rouvali kertoo. Soittajalla on toinen silmä kapellimestarissa, toinen nuoteissa ja välillä vielä muissa soittajissa. Kuulokuva taas on siitä ympäriltä tarpeen mukaan, Hirvonen kuvaa. Jotenkin täytyy nähdä kipparin sieluun, että haluaako hän nyt esimerkiksi lempeätä vai ärhäkkää, Heinola jatkaa. Valmistautuminen on sujuvan yhteispelin edellytys. Soittajat osaavat omat stemmansa jo ennen yhteisharjoituksiin tuloa, ja kapellimestarin täytyy tietää täysin varmasti, mitä orkesteriltaan haluaa. Kapellimestarin pitää osata partituurit, joten ennakkotyö on sitä, että istun tuntikausia tutkimassa niitä, Rouvali kertoo. Lähemmäs yleisöä Yksi Rouvalin tavoitteista on tuoda Tampere Filharmonia lähemmäs yleisöä. Siksi esimerkiksi syksyn ensimmäinen konsertti vietiin ulos Tampere-talosta Hervantaan. Ohjelmassa on myös juonnettuja konsertteja ja teosesittelyjä, joilla tehdään musiikkia tutummaksi. Haluan, että tästä tulee kaikkien bändi. Sellainen, josta perjantai-iltaisin ajatellaan, että mennääs kuuntelemaan, Rouvali sanoo. Tampere Filharmonian muusikotkin rohkaisevat uutta väkeä konsertteihin. Heinola kertoo, että häneltä kysellään aika ajoin, mitä teoksista pitäisi tietää etukäteen, jotta konserttiin tohtisi tulla. Minä olen vastannut, että ei se ole este, jos ei tunne teosta. Kyllä siinä kuunnellessaan voi vaikka suunnitella seuraavan päivän ruokalistaa, Heinola naurahtaa. 9

10 METSON SULKAKYNÄSTÄ TEKSTI Jari Missonen Tampere Pohjoismaiden ainoa sisämaakaupunki? Kaukokaipuu ei ole uusi keksintö ja keinoja sen lievittämiseksi oli olemassa jo paljon ennen television matkailuohjelmia ja jopa ennen televisiota. Parisataa vuotta sitten erilaiset matkakuvaukset olivat oman aikansa muotikirjallisuutta, bestsellereitä ennen kuin tätä käsitettä oli keksittykään. Vaikka lentoliikennettäkään ei vielä ollut, pelkkä ajatus maineesta ja mammonasta riitti siivittämään yritteliäitä matkakirjailijoita kohti yhä syrjäisempiä ja eksoottisempia kohteita, niin, että kiivaimpina matkakirjakuumeen aikoina heitä riitti liki törmäilemään toisiinsa kaukaisessa Suomessakin: kesällä 1799 italialaisen Giuseppe Acerbin seurue saapui Enontekiölle vain päivä sen jälkeen, kun Edward Daniel Clarken brittiretkikunta oli sieltä lähtenyt. Nuoressa Tampereen kaupungissa olisi kipeästi tarvittu matkailuasiamiestä, jotta Acerbin ja Clarken kaltaisia satunnaisia matkailijoita olisi saatu houkutelluksi tännekin ja päästy hyödyntämään heidän kirjoitustensa tarjoamaa kallisarvoista näkyvyyttä suuren maailman silmissä. Ikävä kyllä, kunnallinen matkailutoimi käynnistyi toden teolla vasta 150 vuotta myöhemmin, jolloin oli auttamattomasti liian myöhäistä hyötyä matkakertomusten nauttimasta hetkellisestä suosiosta. Mitä kansainväliseen kirjallisuuteen tulee, Tampere oli pysyvä vielä pitkään pimennossa syrjäisenä suomalaisena sisämaakaupunkina. Tampere oli jo neuvostoaikoina venäläisturistien suosiossa, joten ei liene suuri yllätys, että yksi varhaisimmista vaikutelmiaan kirjaksi tallentaneista havainnoitsijoista tuli nimenomaan Venäjältä. Kulttuurin monitoimimies Aleksandr Miljukov sai 1850-luvun alussa Tampereen sovitetuksi toiseen kahdesta eteläiseen Suomeen suuntautuneesta kierroksestaan. Hän tutustui Finlaysonin puuvillatehtaaseen ja kosken yläjuoksulla sijainneeseen vesihoitolaitokseen, jossa tapahtuneiden ihmeparantumisten maine on kiirinyt jopa Pietariin saakka. Kaikkein vaikuttunein Miljukov oli kuitenkin Tammerkoskesta: Tampere on pieni, mutta siisti kaupunki, joka sijaitsee kahta järveä yhdistävän vuolaan virran rannalla. Nottbeckin tehtaita lukuun ottamatta kaikki muut kaupungin rakennukset ovat puisia, vaikkakaan niissä ei näy erityisiä vanhuuden merkkejä. Kaupungin paras ja erikoisin kaunistus on sen äänekäs kos ki. Se on yläpuolisesta järves tä purkautuva leveä virta, joka syöksyy alas pitkin graniittisia kynnyksiä näyttävissä putouksissa ahtautuen kallioiden, lohkareiden ja piskuisten saarten välisiin kapeikkoihin. Muutaman sadan sylen matkalla näkyy useita pie nois - Imatraa muistuttavia kaskadeja, kunnes vedet saavutta vat leveänä säihkyvänä seinämänä syöksyvän pääputouksen. Nousimme tämän hornankattilan ylittävälle sillalle. Mikä näkymä! Miljukovin kirjassa Kuvauksia Suomesta matkamuistiinpano ja vuosilta julkaistu innostunut Tampere-kuvaus ei syystä tai toisesta ole saanut montaakaan varteenotettavaa seuraajaa. Niistä kiinnostavimpiin kuuluvat 1960-luvulla ilmesty neet englantilaisen John Sykesin Suuntana pohjoinen, terävänäköinen kuvaus työläiskaupunki Tampereesta, ja amerikkalais-tsekkiläisen huippu-urheilijapariskunnan Harold ja Olga Connollyn Vieraina valloista. Siisteysongelmaisesta nykyperspektiivistä tarkastelta essa Connollyjen kirjasta löytyy yksi sangen hätkähdyttävä huomio: Kävelin kerran Hämeenkadun päästä päähän. Minulla ei ollut kiirettä, ja vetelehtiessäni eteenpäin havaitsin, etten nähnyt lainkaan roskapapereita kadulla. Mutta näin savukkeen pätkän. Päätin laskea, montako savukkeen tumppia löytäisin kadulta korttelin matkalta. Ovathan tamperelaiset melkoisia savuntupruttajia. Aloin katsella maata aivan kuin olisin hakenut maanjäristyksen aiheuttamia halkeamia. Kuvitelkaa, vaikka etsin kuinka tarkkaan, en löytänyt kuin neljä savukkeen pätkää ja kaksi sylkiläikkää tuolta väliltä. Tasapuolisuuden nimissä pitänee mainita sekin, ettei Tampere näyttäydy ulkomaisessa kirjallisuudessa yksinomaan myönteisessä valossa. Yksi tuoreimmista ja valitettavasti myös laajimmalle levinneistä Tampereesiintymistä kansainvälisessä matkakirjallisuudessa löytyy Paul Kilduffin piikikkäästä halpalento yhtiöraportista Ruinair how to be treated like shite in 15 different countries and still quite like it, jossa Suomi, suomalaiset ja Tampere ("kenties ainoa sisämaakaupunki Pohjoismaissa") saavat osansa irlantilaisen herkeämättömästä pilkasta. 10

11 Sulkakynäilijä surffaa vuosisatojen väliä TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä Pääkirjasto Metson kirjastonhoitaja Jari Missonen ryhtyi Vilkun sulkakynäilijäksi. Viereisellä sivulla kirjoittava Jari Missonen on aloittanut Vilkussa Metson sulkakynäilijänä. Hän työskentelee pääkirjasto ssa kirjastonhoitajana ja lukee myös vapaa-aikanaan paljon, mikä näkyy persoonallisista teksteistä. Missonen vaeltelee kirjoituksissaan sujuvasti sekä nykypäivässä että vuosisatojen takaisessa maailmassa. Joku on sanonut osuvasti, että kirjallisuuden tehtävä on vastata yhä uudestaan kysymykseen, mitä on olla ihminen. Siksi kirjat kiinnostavat, siksi kannattaa lukea. Missonen viihtyy etenkin kaunokirjallisuuden parissa, mut ta lukee runsaasti muutakin. Hän on kiinnostunut kulttuurihistoriasta, ja lisäksi luonto sekä eläimet viehättävät. Jari Missonen lukee englanninkielisiä kirjoja aika paljon, ajoittain jopa enemmän kuin suomenkielisiä. Lukisin mielelläni erikielisiä kirjoja, mutta ikuiseksi harmikseni englanti on ainoa kieli, jolla lukeminen käy minulta jokseenkin yhtä sujuvasti kuin suomeksi. Sen perusteella, mihin käytän suurimman osan vapaa-ajastani, minulla on vain kaksi harrastusta. Toinen on musiikinkuuntelu. Kesäisin viljelen vihanneksia ja juureksia, mutta sitä en ole oikeastaan koskaan osannut ajatella harrastuksena, siinä määrin se muistuttaa työntekoa. Jääräpäinen perinteisen kirjan suosija Syyskuun Vilkussa Jari Missonen kirjoitti e-kirjoista. Itse hän ei niitä juuri lue. Näyttöruudun tuijottamiskiintiöni täyttyy tavallisesti vaivatta jo työpäivän aikana, joten lukiessani suosin jääräpäisesti perinteisiä teoksia. Kirjaston kirjoja lukien Missonen pystyy selvittämään, onko kirja tarpeeksi kiinnostava, jotta hän huolisi sen omaan hyllyynsä. Yritän hankkia itselleni kirjat, joista olen erityisesti pitänyt. Ostan siis yleensä sellaisia teoksia, jotka olen jo lukenut ja hyviksi havainnut. Suurimman osan kirjakokoelmastani olen hankkinut alennusmyynneistä, halpakirjakaupoista ja antikvariaateista. Vaikuttavia lukukokemuksia on oikeastaan tullut vuosien varrella eteeni niin paljon, että niistä on vaikea nostaa esille mitään erityistä. Yksi tarjokas vaikuttavimmaksi voisi olla ensimmäinen kosketukseni Franz Kafkan tuotantoon joskus yläasteikäisenä. Niille, joita lyhenevät päivät ja kaiken aikaa aikaisemmin laskeutuva pimeys lannistavat, Missonen suosittelee mitä tahansa omien mieltymysten mukaista, riittävän mukaansatempaavaa ja paksua kirjaa, joka vangitsee mielenkiinnon ja auttaa unohtamaan arjen mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Kokonaisvaltaisia, kaikille soveltuvia suosituksia on oikeastaan mahdotonta antaa. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle eikä varsinkaan kolmannelle. Oikeastaan vain yksilöllisillä, asiakkaan tarpeet ja lukuhistorian huomioon ottavilla suosituksilla on edes jonkinlaiset edellytykset osua kohdalleen. Totta puhuen, kirjasuositusten antaminen on ehkä yksi vaativimmista tehtävistä tässä ammatissa. Metsossa puolen miljoonan kirjakokoelma Jari Missonen on opiskellut Tampereen yliopistossa kirjallisuustiedettä, filosofiaa sekä kirjastotiedettä ja informatiikkaa. Kesällä tuli täyteen 25 vuotta siitä, kun aloitin kirjastourani. Metsolainen olen ollut vuodesta Missosen työhön kuuluvat kaikki kirjastonhoitajalle kuuluvat tehtävät: hän esimerkiksi huolehtii omalta osaltaan puolimiljoonaisesta kirjakokoelmasta, on mukana päättämässä aineiston hankinnasta ja poistoista ja vastaa asiakkaiden kysymyksiin sekä kirjaston tietopalvelussa että Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelussa. 11

12 Seutuselvityksessä pohditaan yhteistyön malleja Tampereen kaupunkiseudun seutuselvitystyön väliraportissa esitellään viisi vaihtoehtoista mallia seudun yhteistyön organisoimiseksi. Tavoitteena on löytää vahvistavat rakenteet ja tukea seudun kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamista. TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Seutuselvityksessä ovat mukana Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereella seutukunnan organisointimalleja pohditaan yleisötilaisuudessa 6. marraskuuta, jolloin aiheesta keskustellaan valtuustosalissa kello Selvityksessä keskitytään organisointiratkaisujen mietintään ja haetaan näkemystä siitä, millaiseksi Tampereen kaupunkiseutua halutaan kehittää. Tavoitteena on, että seudulla löydetään yhteinen tahtotila muodostaa uusi kuntahallinnollinen ratkaisu, joka vastaisi elinkeinoselvitykselle asetettuihin odotuksiin ja nostaisi nykyisen seutuyhteistyön uudelle tasolle, selvitysmies Rauno Saari kertoo. Tarkastelussa viisi vaihtoehtoa Elokuussa valmistuneessa väliraportissa pohditaan viittä vaihtoehtoista mallia kaupunkiseudun yhteistyön organisoimiseksi. Tiivistyvän yhteistyön eli 1 niin kutsutun 0+ -mallin lähtökohtana on kuntayhtymämuotoinen toimintamalli vähäisin uudistuksin. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi edelleen kahdeksan kunnan tavoitteiden yhteensovittamiseen. Yhdentyvä kaupunkiseutu 2 -mallin lähtökohtana on seudullisen päätöksenteon ja toimeenpanon eriyttäminen ja seurannan vahvistaminen. Mallissa kaupunkiseudun kehittäminen perustuisi aiempaa seudullisempaan toimintaan. Toimi eliminä olisivat kuntien valtuustojen valitsemat seutuvaltuusto ja -hallitus. Linjapäätösten toteutuksesta vastaisivat edelleen kahdeksan kunnan hallinto-organisaatiot. Metropolihallinto-mallin lähtökohtana on, että seudun 3 asiat ovat kuntien yhteisiä. Metropoli on strateginen toimija, joka luo edellytykset yhteisesti päätettyjen, säädettyjen tai sovittujen asioiden käytännön hoitamiselle. Muuten se ei puutu kuntien itsehallintoon. Metropolihallinnon korkeinta päätösvaltaa käyttää suorilla vaaleilla valittu metropolivaltuusto. Eurooppalainen kaupunki 4 Tampere -malli tarkoittaa uuden kunnan muodostamista. Se on sovellus niin sanotusta aluekuntamallista, joka on käytössä monissa Euroopan suurissa kaupungeissa. Mallissa kahdeksan seudun kuntaa muodostaa uuden kunnan, jossa ylintä valtaa käyttää suorilla vaaleilla valittu valtuusto. Kaupungin sisällä on 8 12 autonomista kuntaa, joita hallitsevat suorilla vaaleilla valitut kuntakomiteat tai kuntavaltuustot. Verot, maksut ja rahat olisivat kaupunginvaltuuston yksissä käsissä. 5 Yksi kunta -mallissa seutukunnan yhdistymisestä muodostuisi Suomen toiseksi suurin asukkaan kaupun ki. Kaupunkiseudun useimmista asioista päätettäisiin yhdessä kunnassa, ja sen hallintomalli olisi pormestari- tai kuntajohtaja ve toinen. Kunnalla olisi yksi valtuusto ja hallitus sekä sen alainen toimielinorganisaatio. Kaventunut edustuksellinen demokratia edellyttäisi päätöksenteon rinnalla alueellisia lähidemokratiamenettelyjä ja niitä tukevan henkilöstön. Selvitystyöstä valmistuu raportti vuodenvaihteessa. Selvitysmies Rauno Saari vastaa selvityksen tekemisestä. ja selvitysmies Rauno Saari Vetovoima on Tampereen kaupunki- seudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean toiminnassa tulee vuodenvaihteessa täyteen viides vuosi. Tredean tehtäväkenttä on laaja: se virittää kaupunkiseudun veto- voimaa niin yritysten, investointien, matkailijoiden kuin osaajienkin suhteen. TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä Näkökulmana on ollut koko ajan seutumarkkinointi kansainvälisesti painotettuna. Alueet, kuten Tampereen kaupunkiseutu, voivat nykyään vaikuttaa omilla toimillaan merkittävästi siihen, miten houkuttelevia ne ovat esimerkiksi yrityksille, kertoo Tredean toimitusjohtaja Päivi Myllykangas. 12

13 LÄHIKUVASSA Tredean työsarka Tredea Oy Tredea vastaa Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa kaupunkiseudun kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kansainvälinen All Bright! -brändi julkistettiin kesällä 2011 viestimään koko Pirkanmaan elinvoimaa. Osaamisportaali johdattaa kävijät Tampereen kaupunkiseudun tarjontaan. Tampereen kaupunki omistaa Tredeasta noin 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Nokia, Ylöjärvi, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Vesilahti. Tredeassa on mietitty tarkkaan, miten kansainvälisiä yrityksiä kannattaa lähestyä ja millaista materiaalia niille kannattaa tarjota Tampereen seutukunnasta. Logistinen sijainti ja osaaminen ovat täkäläisiä valtteja, ja niistä pitää pystyä tarjoamaan yksityiskohtaista tietoa. Kun vaikka ict-yritys tekee sijoittumispäätöstään, se on varmasti kiinnostunut paikallisesta työvoimasta aivan osaamisprofiileja myöten, Myllykangas kertoo. Tampereen kaupunkiseutu on Myllykankaan mukaan omastakin takaa pullollaan ideoita ja tekijöitä, jotka ovat omiaan synnyttämään uutta yritystoimintaa. Koulutus, tutkimus ja jo olemassa olevat yritykset ovat osa sitä ekosysteemiä, josta uudet innovaatiot voivat versoa. Tredean tehtävänä on aktiivisesti luoda toiminnan edellytyksiä. Yritykset haluavat toimintaympäristön, jossa kaikki on sujuvaa: perusasiat ovat hoidettavissa yhdellä puhelinsoitolla ja tarpeen tullen myös englanniksi. Tämä tuli selvästi esille, kun kokosimme taannoin koneenrakennuksen keskeisiä yrityksiä pyöreän pöydän keskusteluun, Myllykangas sanoo. Työnjakoa pohditaan syksyn aikana Tampereen kaupunki teetti kesällä arviointiselvityksen Tredean toiminnasta. Sen pohjalta päästään syksyn kuluessa tarkentamaan Tredean ja Tampereen kaupungin työnjakoa. Elinkeinoelämän uudistaminen, brändäys, aluemarkkinointi ja matkailu ovat selvityksen perusteella selvästi Tredean vahvuuksia. Suuret yritykset olivat saamaansa palveluun tyytyväisempiä kuin pienet, joten selvitys jättää pohdittavaksi, olisiko yrityskohtainen asiakaspalvelu enemmänkin kuntien kontolla. Tredean perustehtävä pysynee kuitenkin entisellään, mutta Suuri osa Tredean työstä tehdään yrityksissä, oppilaitoksissa ja muiden yhteistyökumppaneiden luona. Oman toimiston suunnittelupöydän äärelle ovat kokoontuneet toimitusjohtaja Päivi Myllykangas, markkinointijohtaja Johanna Holmberg, Invest in -johtaja Petri Nykänen, toimistopäällikkö Reija Arajärvi ja viestintäpäällikkö Johanna Sahlgren. työn painotuksista keskustellaan. Tredea on elinkeinopolitiikan toteuttaja, ja kunnat taas määrittelevät, millaista elinkeinopolitiikkaa ne haluavat, Päivi Myllykangas toteaa. Tampereen kaupungin sisällä Tredea on tähän mennessä tehnyt yhteistyötä erityisesti elinkeinopuolen ja kaupunkikehityksen kanssa. Keskustan kehittäminen, yritysalueet, kaupunkimarkkinointi, tapahtumatoimisto ja toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut luon- tevia yhteistyön kohteita on paljon ja niitä tulee lisää, Myllykangas sanoo. Tehtiin yhteistyötä sitten minkä teeman ympärillä tahansa, Myllykangas pitää tärkeänä, että käytännön työ kulkee sujuvasti Tredean ja kaupungin toimijoiden kesken. Jos meiltä lähetetään vaikkapa yritys asioimaan kaupungin kanssa, siellä on hyvä olla tietty henkilö, joka ottaa asiasta kopin ja varmistaa, että se hoituu. Ja sama tietysti meillepäin, Myllykangas kuvaa. 13

14 YKSI MEISTÄ TEKSTI JA KUVAT Juha Pakkanen Luontoa pastelliväreillä peilaten < Tiina Kuunilaa inspiroivat luonto, rakkaus ja ihmissuhteet. Kipinän Ukkosmyrsky-työhön antoi yksi muista intohimoisista harrastuksista eli salamabongaus. syysmyrskyt, ja sitten taas kevättalvella kirkkaus ja valo. Maalausten synnyttäminen ei pidä sisällään ihmeellisiä rituaaleja, vaan Kuunila työstää ajatusta mielessään. Välillä maalaukset tulevat ajatuksiin, usein uniinkin. Silloin päätän, että on oikea hetki, nyt lähden kokeilemaan. Kuunilan pastellivärimaalaukset syntyvät vuokratussa ateljeessa. Hiiltä muistuttava pastelliliitu suttaa ja leviää, joten maalaaminen ei onnistu kotona. Vetäydyn ateljeeseen omien ajatuksieni kanssa. Maalauksen tekeminen vaatii tilan ilman häiriötekijöitä. Vuosien saatossa on löytynyt tekniikka, oma idea ja varmuus pastelliliidusta itselle sopivimpana välineenä. On haasteellista, miten saan luonnon esiin värien seasta. Kun löydän pastellivärien sekamelskan keskeltä vaikkapa noiden järvimaisemien ja saarekkeiden värin, koen onnistuneeni. Seinällä roikkuvien taulujen värit loistavat. Ukkosmyrsky kaupungin yllä, järvimaiseman saarekkeita, metsämaisemaakin. Taulut eivät ole abstrakteja värisommitelmia, vaan niiden sisällön ymmärtää maallikkokin. Taiteilija Tiina Kuunilalla on takanaan jo viisi taidenäyttelyä. Taiteesta on sanottu paljon toinen toistaan hienoimpia analyyttisia lauseita, mutta minulle se on harrastus, jossa saan ikuistaa luonnon kauneutta pastelliliiduilla. Viime aikoina tauluissa toistuvana teemana ovat saaret ja saarekkeet. Saman maiseman muuttuminen toisenlaiseksi eri vuorokauden- ja vuodenaikoina kiehtoo. Pelkästään värien ja vivahteiden kirjo on valtava. Omat työni kumpuavat sieltä, missä olen tuntenut mielenrauhaa. Perinteises- ti se on ollut luonto. Siihen sekoittuu oma tunnemaailma ja fiilikset, sieltä tiedostamattomasta minuudesta tämä nousee, Kuunila pohtii. On Kuunila piirtänyt ihmisiäkin, mutta maisemien maalaus on kuitenkin ominta aluetta. Vaadin itseltäni, että työn pitää olla täysin mallina olevan ihmisen näköinen. Siinäkin mielessä perinteinen esittävä taide on minun alaani, Kuunila hymyilee. Maalaukset tulevat uniin Tiina Kuunilalle luonto on tullut tutuksi pienestä pitäen. Hän samoilee metsässä, sienestää ja marjastaa. Metsässä kulkemisen lisäksi tyynellä Näsijärvellä soutelu, kalastaminen ja mökkiranta ovat tärkeitä. Myös vuodenajat antavat inspiraatiota. Sytyttäviä voimia ovat syksyllä värien loisto ruskan tullen ja Vaativa työ puistosairaalassa Mielenterveyshoitaja Tiina Kuunila työskentelee Hatanpään puistosairaalassa. Osastolla hoidetaan muun muassa iäkkäitä potilaita, joilla voi olla mielenterveyssairauksien lisäksi alkoholin käytön seurauksena tulleita sairauksia tai iän myötä muita somaattisia sairauksia. Työ on vaativaa ja monipuolista, eikä yksikään työvuoro ole samanlainen. Joskus tulee sellai sia päiviä, että annan kaikkeni, mutta tuntuu, ettei sekään riitä. Hyvä työyhteisö ja työkaverit tuovat kuitenkin voimaa. Mielenterveyshoitajaksi Kuunila ajautui sattuman ja uteliaisuuden kautta. Hän on työskennellyt kaupungilla vuodesta Ihmisen persoona kiehtoo ja se, miksi ihminen käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Aina on olemassa selittävä tekijä, miksi sinä olet sinä ja minä olen minä. On kiinnostavaa ymmärtää ihmisen tehneen jonkin asian tietyn häiriön takia. 14

15 TEKSTI Timo Välimäki Kuva Olli-Pekka Latvala Asiakas edellä terveyspalveluiden kehittämistyöpajoissa TEKSTI Päivi Pajula Huono käytös luontaisetuna? Opettajia, oppilaita vai vanhempia? Juhannuskylän koulun oppilaiden kuvaamataidon töissä voi nähdä harmistuneita ihmisiä, jotka elävät psyykkisen paineen alla. Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Onko muutos kuitenkaan aina kohti parempaa? Tätä on kysynyt itseltään moni opettaja, joka on omassa arkityössään huomannut, että ainakin osalta oppilaista on unohtunut hyvän käytöksen alkeet. Opettaja ei enää olekaan se henkilö, jota totellaan ja joskus jopa kunnioitetaankin. Toteutin muutama vuosi sitten kyselyn kouluhenkilöstön kokemista vaara- ja uhkatilanteista kuluneen lukukauden ajalta. Lopputulos kyselystä oli murheellista luettavaa. Liki jokaisesta peruskoulustamme kerrottiin samanlaisia vastauksia. Kouluväen arkeen kuului opettajiin kohdistuva nimittely ja panettelu, erilaiset oppilaiden aiheuttamat lievät väkivaltatilanteet, esimerkiksi lyöminen, potkiminen, repiminen, syljeskely ja tavaroiden heittely sekä joskus myös halventavat kirjoitukset nettimaailmassa. Kaikki me ymmärrämme, että onneksi ylivoimaisesti suurin osa oppilaista käyttäytyy hyvin ja asiallisesti. Kuitenkin ne muutamat oppilaat aiheuttavat opettajille harmaita hiuksia. Yleinen vastaus kysymykseen, onko luokkasi opettaminen helppoa, on se, että tämä olisi oikein mukava ryhmä, jos nuo pari oppilasta käyttäytyisivät rauhallisemmin. Opettajan kokema psyykkinen paine ja harmi eivät tule pelkästään oppilailta, vaan myös meiltä vanhemmilta. Liian usein vanhemmat vaativat opettajalta sellaista, mitä ei voida toteuttaa. Esimerkkinä voi olla vaikkapa äärimmäisyyksiin menevä oman lapsen huomioiminen. Yleinen luokkakoko on 24 oppilasta tästä voidaan helposti laskea, kuinka paljon opettajalla on aikaa yhtä oppilasta kohden. Miten sitten olemme vastanneet tähän haasteeseen? Selvityksen jälkeen perustettiin moniammatillinen Turvatyöryhmä, jonka tehtävänä on koulujen apuna kehittää esimerkiksi koulupäivän arkea niin, että oppilaat ja henkilöstö voisivat kokea turvallisuutta ja tämän ansiosta viihtyisyyttä koulutyön arjessa. Työryhmän toiminta on sittemmin laajentunut niin, että Turvatyöryhmän toimenkuvaan kuuluvat myös päiväkotien turvallisuusasiat. Tampereen kaupunki on ottanut käyttöön työpajatoiminnan asiakastyön kehittämisen menetelmänä koti-, laitos- ja erikoissairaanhoidossa sekä vastaanottotoiminnassa. Esimerkiksi kotihoidon Raholan tiimissä työpajatoiminta on poikinut uudistuksia asiakkaiden ruokailuun. Muutimme toimintatapoja siten, että nykyään teemme asiakkaan kanssa yhdessä kotiateriapalvelun ruokatilaukset. Kiinnitämme huomiota siihen, millainen ruoka asiakkaalle maistuu parhaiten. Muistisairaiden lempiruokia voimme tiedustella omaisilta, lähihoitaja Ulla Klaavu sanoo. Kotihoidon esimies Riitta Kianen kertoo, että työssä muutokset voivat tuntua pieniltä, mutta asiakkaat huomaavat ne arjessaan heti. Tampereen kaupunki on kouluttanut 15 hengen joukon esimiehiä ja työntekijöitä työpajojen vetäjiksi. Yhteen työpajaan on osallistunut useita työtiimejä, joissa on mukana esimiehen lisäksi aina kolmesta neljään työntekijää. Tavoitteenani on ohjata keskustelua ja auttaa uusien toimintatapojen vakiinnuttamisessa työyhteisöön, vetäjäksi kouluttautunut Kianen kertoo. Tulokset julki festareilla Työpajoissa on keskusteltu palvelusopimuksen haasteista ja etsitty asiakaslähtöisiä ratkaisuja niiden voittamiseen. Punaisena lankana ovat olleet strategia ja yksikköjen omat strategiset päämäärät asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, Kianen sanoo. Lähihoitaja Ulla Klaavun mukaan Raholan kotihoidossa laadunmittauksen tulokset ovat osoittaneet, että ruokailuun keskittyminen on nostanut iäkkäiden asiakkaiden painoa ja samalla parantanut heidän toimintakykyään. Lisäksi asiakkaat ovat nauttineet entistä useammin välipaloista itsenäisesti. Asiakkaat ja kollegat pääsevät tutustumaan kehitystyöpajamenetelmään ja tarkastelemaan sen tuloksia festareilla Hatanpään sairaalassa kello ja Tipotien aulassa kello Hatanpäällä esittäytyvät erikoissairaanhoidon tiimit ja Tipotiellä kotihoidon, vastaanottotoiminnan ja erikoispoliklinikoiden tiimit. 15

16 LÄHIKUVASSA TEKSTI Juha Pakkanen KUVA Aila Rajamäki Tampere vaikuttaa Brysselissä Euroopan unionin sydämessä Brysselissä toimii noin 350 eurooppalaista aluetoimistoa, jotka hoitavat omien alueidensa edunvalvontaa. Tampereen ja Pirkanmaan toimisto on yksi näistä edunvalvojista. Toimiston työntekijät EUyhteysjohtaja Hannele Räikkönen ja EU-koordinaattori Petra Kortelainen tapaavat muun muassa Euroopan komission ja parlamentin toimijoita ja yrittävät vaikuttaa päätöksentekoon Brysselissä. EU-toimisto on pyrkinyt esimerkiksi yhdessä Pirkanmaan toimijoiden kanssa vaikuttamaan tulevaan rakennerahasto-ohjelmaan. EU:n rahoitusohjelmakaudet menevät seitsemän vuoden sykleinä. Nykyinen sykli on lopussa ja uusi alkaa ensi vuonna. Päätökset rahoitusohjelmien sisällöstä eivät synny missään tyhjiössä, ja sen takia olemme vieneet kolme viime vuotta omaa viestiämme siitä, mitä haluaisimme toteuttaa ja miten, Hannele Räikkönen kertoo. Petra Kortelainen ja Hannele Räikkönen ajavat Tampereen ja Pirkanmaan etua Brysselissä. Yksi viidestä suomalaisesta EU-toimisto on mukana virallisissa ja epävirallisissa verkostoissa, joissa on jäseninä varsinkin eri alueita ja niiden EU-toimistoja. Verkostot auttavat edunvalvonnassa: yhteistyökumppaneita tarvitaan, koska yksittäinen alue tai toimisto ei saa viestiään läpi. Bryssel on työympäristönä kansainvälinen ja dynaaminen koko ajan tapahtuu. Kaupunki tarjoaa erinomaisen näköalapaikan EU-asioiden seuraamiseen ja niihin vaikuttamiseen. Siksi mekin olemme täällä, sanoo EU-koordinaattori Petra Kortelainen. Kansainvälisessä työympäristössä on omat haasteensa, mutta se antaa myös paljon ideoita, näkökulmia ja ymmärrystä. Täällä näkee, että Euroopassa on kaupunkeja ja alueita, joilla on samantyyppisiä haasteita kuin meillä. Samassa veneessä siis ollaan, mikä antaa hyvän pohjan yhteistyölle, toteaa Kortelainen. Teemat vaikuttavat yhteistyökuvioihin. Joissakin asioissa tehdään aktiivisesti yhteistyötä muiden suomalaisten aluetoimistojen kanssa, joissakin taas ulkoma isten toimistojen kanssa, Hannele Räikkönen lisää. Suomalaisia aluetoimistoja on nykyään viisi. Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston lisäksi Brysselissä toimivat Helsin gin, Turun ja Varsinais-Suomen, Länsi- Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen toimistot. Brysselin opetukset Hannele Räikkönen aloitti Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistossa vuonna Kuuden vuoden aikana Bryssel on opettanut paljon. Täällä on oltava, verkostoiduttava ja tehtävä asioita yhdessä muiden kanssa, sillä niin pääsee oikeasti vaikuttamaan. Vuosien aikana on varmistunut myös, ettei Brysselissä tapahdu mitään, jos ihmisiä ei tunne henkilökohtaisesti ja heitä ei tapaa säännöllisesti. Tärkeintä on kuitenkin se, että Pirkanmaalla tiedetään, missä mennään ja minne ollaan menossa. Kahden naisen toimiston tehokkuus on kiinni resursseista, sitoutumisesta ja selkeästä strategisesta linjauksesta. Usein kysytään, missä ne EU-miljoonat ovat, mutta ei EUrahoitus niin toimi. Meillä pitää olla kehitysidea, johon haetaan EU-rahoitusta. Hankehakemusta tehdessä pitää tietää, millainen hanke halutaan ja miksi, sekä mihin haasteeseen hanke vastaa. Hannele Räikkönen tekee Tampereella töitä noin viikon kuukaudesta. Käyn tapaamassa yhteistyökumppaneita. Tapaamisia on esimerkiksi kaupungin, Pirkanmaan liiton, yliopistojen, kuntien kollegoiden ja eri innovaatiotoimijoiden kanssa. Räikkösen mukaan EU-toimisto tunnetaan, mutta tehtävää on edelleen myös kaupungin sisällä. Uuden ohjelmakauden alkaessa olisi hyvä miettiä EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Meihin kannattaa olla yhteydessä ja ainakin tilata uutiskirjeemme, Räikkönen vinkkaa. EU-toimisto Päätavoitteena on Tampereen kaupungin, kaupunkiseudun ja Pirkanmaan maakunnan elinvoiman, vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen. Toimistolla on vahva rooli seutumarkkinoinnissa. Se tarjoaa palveluja, jotka auttavat pirkanmaalaisia tutkimus- ja kehitysorganisaatioita kansainvälistymisessä. EU-toimisto on osa tilaajaryhmää ja kuuluu osaamisen ja elinkeinon kehittämisen ydinprosessiin. 16

17 Tampereen jäähalli, tutummin Hakametsän halli, on ollut kaupungin kiekkoilupyhättö pian puoli vuosisataa. Viime kesäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Tampereen kaupunginvaltuusto teki maan ensimmäisen jäähallin rakentamista koskevan päätöksen. Itse rakennus valmistui vuodenvaihteessa Käyttöpäällikkö Jari Tolvasella on lähes pelkkää hyvää sanottavaa Hakametsästä. Kunnia kuuluu arkkitehti Jaakko Tähtiselle, joka näki kauas tulevaisuuteen suunnitellessaan rakennusta. Puhtaasti urheilun näkökulmasta katsottuna halli on edelleen hyvin toimiva. Kaikilta katsojapaikoilta näkee esteettömästi kentälle, noin 80 prosenttia katsojista pääsee suoraan katutasolta sisään katsomoihin ja käytävillä on tilaa urheilutapahtumien normaalille oheismyynnille, Tolvanen luettelee. Puutteelliseksi tai vanhanaikaiseksi Hakametsä koetaan lähinnä jääkiekkoliigan otteluissa, kun "bisnespuolen tilat ovat jäämässä pieniksi". Jää joutuu kovalle koetukselle Hakametsän katsojakapasiteetti oli valmistumisvaiheessa , josta se on istumapaikkojen määrän kasvun myötä vähitellen pudonnut noin katsojaan. Rakennusta on remontoitu useaan otteeseen, viimeksi laajasti Itäpuolen uusi sisäänkäynti ajoluiskineen ja varastotiloineen valmistui pari vuotta sitten. Jos voisin päättää, tekisin kellarikerrokseen koko hallin ympäri kiertävän kulkuyhteyden. Lisäksi parantelisin ilmastointia, ennen muuta ilman jäähdytystä ja kuivausta, Tolvanen miettii. Tampereella saisi olla enemmän hyviä jääharjoitusoloja kaikille joukkueille. Nyt Hakametsän jää joutuu kovalle koetukselle, kun siellä pelaavat sekä Ilves että Tappara niin aikuisten kuin nuorten liigaa. Hakametsän työnjohtajan Vesa-Pekka Salmisen mielestä aitiot tarvitsisivat omat sisäänkäynnit, jotta niihin pääsisi suoraan ulkokautta. Nyt vain on niin, ettei mitään kehittämismäärärahoja tule, kun kaikki odottavat Keskusareena-hankkeen etenemistä. Jos tai kun Keskusareena rakennetaan, edustuskiekkoilu voisi siirtyä uuteen halliin. Samalla Hakametsä voisi muuttua sisäpeliareenaksi. Uuden käyttötarkoituksen saavuttaminen edellyttää aika mittavia muutostöitä hallin sisätiloissa. Urheilutapahtumien historiallinen näyttämö Hakametsän historia urheilutapahtumien näyttämönä on komea. Siellä on muun muassa pelattu viisien jääkiekon MM-kisojen otteluita ja yksi naisten MMkisaturnaus. Ringeten maailmanmestaruudesta miteltiin Lentopalloilun Maailmanliigan voi sanoa asettuneen taloksi Hakametsään. Jääpelien lisäksi MM- tai EM-titteleitä on ratkottu Jäänhoitokone ei enää ole legen daa - ri nen Zamboni, sen kor - vasi jo vuonna 1999 Olympic Icebear. Työnjohtaja Vesa- Pekka Salminen ajaa jäähöylää. Käyttöpäällikkö Jari Tolvanen jättää sen homman mielellään ammattilaisille. ainakin painissa, nyrkkeilyssä, judossa, karatessa, taekwondossa, lentopallossa ja joukkuevoimistelussa. Ensi vuonna ovat ohjelmistossa muun muassa karaten EM-kisat ja vuonna 2015 naisten salibandyn MM-kisat. Voi sanoa, että Hakametsä on ollut areenakäytössä jo ennen varsinaista areena-aikaa, Tolvanen viittaa hallin monipuoliseen käyttöhistoriaan. Hakametsän halli hyväkuntoinen keski-ikäinen TEKSTIT JA KUVAT Jouni Valkeeniemi Tampereen tunnetuimpia rakennuksia Hakametsän jäähallin tuntee koko Suomi. Jos sanoo ottelun olevan Hakametsässä, kaikki tietävät pelipaikan sijaitsevan Tampereella, sanoo Takahuhdin koulun opettaja Juha Javanainen. Hänen 16:s historiakirjansa Hallissa on tänään matsi kertoo Hakametsän hallin synnystä ja sen alkuvaiheista. Teos ilmestyi syyskuun alussa. Halli tuli hieman yllättäen Tampereelle. Suomelle oli myönnetty 1965 jääkiekon MMkisat, mutta Helsingissä ei ollut valmiutta peliareenan rakentamiseen. Tampereella päättäjät olivat hyvin ykskantaan sitä mieltä, että jäähalli tulee rakentaa tänne. Kaupunginjohtaja Erkki Lindforsilla oli hankkeen toteuttamisessa suuri merkitys. 17

18 TYKYTYSTÄ Keilailu sopii kaikille TEKSTI Leena Kymäläinen Pallo painaa, mutta keilailu ei ole voimalaji, opastaa Kaupungin keilakerhon KKK:n puheenjohtaja Raimo Huusari. Eikä se ole myöskään mikään herrakerhon kotkotus. Kolmen koon porukassa on mukana kaupungin työntekijöitä laidasta laitaan. Titteleitä ei tivata. Perinteinen tamperelaislaji on siitä kätevä, että se sopii kaikenikäisille ja kaikenkokoisille, Huusari vinkkaa, että rytmitaju on avuksi. Kun jalkojen ja pallon tahti on tasapainossa, pallo tulee heitettäessä omalla painollaan takaa eteen ja radalle. Keilakerhossa on 37 jäsentä. Kaupungin vanhin yhä toiminnassa oleva harrastuskerho on viime vuosina vetänyt mukaan uusia osallistujia. Kun Huusari kymmenkunta vuotta sitten alkoi luotsata porukkaa, riitti puolenkymmentä rataa harrastajille. Nyt KKK:n porukalla on varattuna 15 rataa Kaupin keilahallista joka tiistai-ilta. Radoilla kolistellaan pareittain, joten mukaan mahtuu kerralla 30 keilankaatajaa. Tunnin aikana ehtii pelata kolme tai neljä sarjaa. Huusari toivottaa uudet kokeilijat tervetulleiksi. Etenkin nuoria hän kaipaa mukaan, sillä alle kolmekymppinen on radalla tätä nykyä harvinainen vieras. Minulle voi soittaa, ja mukaan pääsee aina, jos radalla on tilaa, hän vakuuttaa. Jos harrastajajoukko kasvaa, kerho yrittää saada lisää ratoja vuokralle. Niitä on Kaupissa kaikkiaan 24. Harrastuksen alkuun pääsee edullisesti. Ratavuokra on 18,50 euroa eli 9,25 euroa keilaajalta. Hintaan sisältyy pallo. Kengät saa RAIJA LINDELL lainaksi kahdella eurolla. Jos lajista innostuu, kannattaa ensimmäiseksi hankkia omat jalkineet. Pallon ostamista voi harkita sitten, kun keilakärpänen on puraissut oikein kunnolla. Palloon saa kulumaan vaikka tonnin, mutta runsaan sadan euron satsauksellakin pärjää. Keilakerho ei järjestä kursseja, mutta Tampereen keilailuliitto kouluttaa myös aloittelijoita. To- Keilailussa parasta on porukan välitön ja mukava ilmapiiri. Siksi muut menot saavat tiistaisin väistyä, sanoo kirjanpitäjä Eija Nikku taloushallinnon palvelukeskuksesta Kipalasta. Työkaverit houkuttelivat hänet aikoinaan lajin pariin. ki kerholaisetkin opastavat tulokkaita kokeilun alkuun. KKK täyttää marraskuussa 75 vuotta. Juhlan kunniaksi kisavastustajaksi saapuu vanha tuttu, Porin Tarmon joukkue. Porukat kohtaavat toisensa jo yli sadannen kerran. TAMK TÄYDENNYS- KOULUTTAA OPPISOPIMUSTYYPPINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Teho- ja valvontahoitotyön erikoisosaaminen (45 op) Päihde- ja mielenterveystyön erikoisosaaminen peruspalveluissa (60 op) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija tietotekniikan kehittäjänä (30 op) Hakuaika käynnissä Tammikuussa 2014 alkavat ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Lastensuojelu ja perhetyö Neurologinen fysioterapia Rakennetun ympäristön energiatehokkuus Turvallisuuden erikoistumisopinnot Hakuaika Muuta TÄYDENNYSKOULUTUSTA Monipuolisen täydennyskoulutustarjontamme sekä avoimen ammattikorkeakoulun opinnot löydät osoitteista ja Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut Hae Kehittäjäpalkintoa 2014 Pian on taas se aika vuodesta, että kannattaa laittaa työyhteisöissä hyviksi koetut ideat kiertoon ja osallistua kehittäjäpalkinnon hakuun. Kehittäjäpalkintoja jaetaan asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-sarjoissa. Kehittäjäpalkinnon avulla kannustetaan henkilöstöä miettimään millaisilla työkäytännöillä, meneelltelmillä ja työtapojen kehittämisellä voidaan löytää uusia keinoja parantaa asiakaslähtöisyyttä sekä työhyvinvoininnolla halutaan palkita näiden teemojen osalta tehtyjä kehittämishankkeita tämishankkeita ja -ideoita. Työn, työympäristön ja työhyvinvoinnin kehittämisessä tia ja -turvallisuutta. Kehittäjäpalkinnolla jokaisella on tärkeä rooli. Voit esittää palkintoa vaikkapa työtoverille tai esimiehenä henkilöstölle. Kehittäjäpalkinnon hakuaika on Palkintoja jaetaan yhteensä eurolla. Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Aloitteet ja kehittäjäpalkinto Lisätietoja myös henkilöstösuunnittelija Satu Koskelta, tai ,

19 ILMOITUS 19

20 VILKKUVAT TEKSTI JA KUVA Juha Pakkanen Sairaalan ravintolan palvelulinjastoa hoitava nuori nainen ei erotu joukosta. Hänen ryhtinsä saattaa olla keskimääräistä parempi, ja ehkä olemus huokuu tietynlaista varmuutta. Aivan tavallisesta työntekijästä ei kuitenkaan ole kyse, sillä Kaupin ravintokeskuksen palveluvastaava Katja Heiskanen on mitalilla palkittu karateka. Kaikki alkoi, kun Heiskanen näki ilmoituksen kaupungin järjestämästä ilmaisesta kuntokaratekurssista. Lähdin hulluuttani kokeilemaan ja sille tielle myös jäin. Nyt olen harrastanut karatea noin kolme ja puoli vuotta. Ennen tätä en juuri harrastanut liikuntaa. Jumppahenkinen kuntokarate vaihtui pian karateen. Voittajan pokka pitää Karateinnostus huipentui voitokkaisiin kata-kilpailuihin Tukholmassa. Katja Heiskanen osallistui yhtenä karateseuransa Seigokanin edustajista maaliskuussa 2012 kansainväliseen kata-kilpailuun ja voitti oman sarjansa. Kata on erilaisista karaten liikesarjoista rakentuva sarja, jonka karateka suorittaa tatamilla viiden tuomarin edessä. Kata-kilpailuissa ei otella vastustajan kanssa fyysisesti. Kilpailutilanne vaatii hermoja ja tiukkaa asennetta, kun tuomarit tarkkailevat tatamin kulmissa, miten liikkeet onnistuvat. Menestys vaati kuitenkin treenausta parin kuukauden ajan käytännössä joka päivä. Tietyllä tapaa tuntui, että ylitin itseni. Pystyin menemään kisoihin, vaikka olen kauhea jännittäjä. Karatessa vyön väri kertoo karatekan tason. Aloittelijan valkoisesta vyöstä edetään keltaisen, oranssin, vihreän, sinisen ja ruskean kautta mustaan, joita niitäkin on yhteensä kymmenelle eri arvoasteelle. Katja Heiskasen vyön väri on vihreä, joten seuraavaksi tavoitteena on sininen vyö. Siniseen vyöhön edellytetään junnujen treenien vetämistä. Se vie varmasti eteenpäin, kun pitää tarkkaan miettiä, mitä tekee ja miten asiansa esittää. Myös kisat kiinnostavat. Ensi vuonna Katja Heiskanen lähtee luultavasti puolustamaan titteliään Tukholmaan. Karate kuuluu nykyään Heiskasen elämään myös tatamin ulkopuolella: hän toimii seuransa hallituksessa sihteerinä ja on mukana järjestämässä ensi vuonna Tampereella pidettäviä EM-kisoja. Katja Heiskanen voitti kultaa kata-kilpailuissa Tukholmassa. Tämä asento on nimeltään zenkutzu-dachi ja torjunta on gedan barai. Kuntokarate sopii kaikille Karate on liikuntamuotona kokonaisvaltainen. Kaikki kehon osat tulee käytyä läpi. Mukana on venyttelyä, kestävyyttä ja voimaa. Myös pääkoppaa tulee hoidettua: salilla unohtuvat huolet ja murheet ja paineetkin saa purettua, Katja Heiskanen kertoo. Hän suosittelee karatea varauksetta kaikille. Karatessa harjoitellaan omien ehtojen mukaan, eikä jalankaan tarvitse nousta pään korkeudelle. Vaikka olisi esimerkiksi polvivammoja, mukana pystyy kyllä olemaan. Heiskanen itse on todistanut karaten parantavan vaikutuksen. Ranteeni olivat heikot, ja työterveyslääkärikin epäili, kuinka kauan pystyn tekemään tätä työtä. Kun aloitin karaten, ranteet alkoivat vahvistua varmaankin punnerrusten ja lyöntien vaikutuksesta. Nyt niiden kanssa ei ole enää ongelmia.

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka

Hoitosuunnitelma-auditointityökalu. Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Hoitosuunnitelma-auditointityökalu Potku2-seminaari 10.9.2013 Jukka Karjalainen, Heli Keränen, Jenni Kaarniaho, Mervi Vähälummukka Terveys- ja hoitosuunnitelma Hoidon tarve Hoidon tavoite Hoidon toteutus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto

Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Stenvall Jari Professori Lapin yliopisto Teemat Esitys perustuu Rovaniemen kaupungin yhdistymisen arviointiin Stenvall, Tyvitalo, Syväjärvi, Suikkanen Kaupungin strateginen kehittäminen Rovaniemeläisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot