Suurella Sydämellä. Diakoninen vapaaehtoistyöprojekti Tampereella Vapaaehtoisten motivaatio, kokemukset ja kehittämisnäkökulmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suurella Sydämellä. Diakoninen vapaaehtoistyöprojekti Tampereella Vapaaehtoisten motivaatio, kokemukset ja kehittämisnäkökulmat"

Transkriptio

1 Suurella Sydämellä Diakoninen vapaaehtoistyöprojekti Tampereella Vapaaehtoisten motivaatio, kokemukset ja kehittämisnäkökulmat Antto Naukkarinen, Timo Väliahde ja Jukka Väliheikki Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi(AMK), kirkon diakoniatyöntekijän virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Naukkarinen, Antto; Väliahde, Timo & Väliheikki, Jukka. Suurella Sydämellä. Diakoninen vapaaehtoistyöprojekti Tampereella. Vapaaehtoisten motivaatio, kokemukset ja kehittämisnäkökulmat. Pieksämäki, kevät 2008, 68 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni. Työn tavoitteena oli tutkia Tampereen seurakuntayhtymän alaisuudessa olevaa nuorille aikuisille suunnattua Suurella Sydämellä -projektia. Työssä selvitettiin projektiin osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden motivaatiota, kokemuksia ja heidän kehittämisnäkökulmiaan. Painotus on nuorissa aikuisissa, mutta myös sitä vanhempien vastaukset käsiteltiin. Tutkimus on lähinnä määrällinen, mutta laadullisiakin kysymyksiä on. Kyselylomake laadittiin Webropol-ohjelmalla ja lähetettiin sähköpostitse yhteensä kolme kertaa. Vastauksia saatiin kaikkiaan 74, joista 18 tuli nuorilta aikuisilta ja loput sitä vanhemmilta. Vastausprosentti oli lopulta 33 %. Vapaaehtoisia motivoi pääasiassa halu auttaa ihmisiä, vapaaehtoistyön tärkeys ja auttamisesta itselle saatu ilo. Taustalla on myös halu saada uusia ystäviä ja uutta sisältöä elämään. Lisäksi moni saa motivaatiota kristinuskosta. Nuorten aikuisten vastaukset eivät paljon poikkea heitä vanhempien vastauksista. Nuoria aikuisia motivoi hiukan vähemmän kristinusko eivätkä he tee vapaaehtoistyötä täyttääkseen vapaa-aikaansa. Nuorista aikuisista useampi tekee vapaaehtoistyötä työkokemuksen takia. Pääasiallisesti kaikille vapaaehtoisille on tullut hyviä kokemuksia vapaaehtoistyöstä. Heidän panostustaan on arvostettu, he ovat saaneet tehdä mieluisia työtehtäviä ja heillä on ollut voimavaroja vapaaehtoistyöhön. Auttaminen koetaan palkitsevaksi itselle ja merkitykselliseksi avustettavalle. Osallistumistiheys on keskimääräisesti aika harvaa ja nuorilla aikuisilla vielä hiukan harvempaa. Vastaajien mielestä projekti on toimiva ja sen ilmapiiri on hyvä ja kannustava. Yhteisiä tapahtumia vapaaehtoistyöntekijöille toivottiin lisää ja samoin heidän osallistumistaan projektin kehittämiseen. Projektista tiedottamista tulisi kehittää. Asiasanat: vapaaehtoistyö, diakoninen vapaaehtoistyö, diakonia, kvantitatiivinen tutkimus, kvalitatiivinen tutkimus, motivaatio, nuoret aikuiset. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Idän yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Naukkarinen Antto, Väliahde Timo & Väliheikki Jukka. Suurella Sydämellä. Diaconal voluntary work project in Tampere. Voluntary workers motivation, experiences and development ideas. 68p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Social Services, Option in Deaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services The aim of this research was to study the motivation, experiences and developing ideas of the volunteers of the Suurella Sydämellä -project, which is a project of the parishes of Tampere. The emphasis is put on young adults, but the answers of the older people are also handled. The research is mainly quantitative, with some qualitative questions in it also. The questionnaire was sent by using the Webropol-program. The questionnaire was sent three times, with the result of 74 answers of which 18 came from young adults and the rest from older people. In the end the response rate was 33%. The volunteers are mainly motivated by the will to help people, the importance of voluntary work and the joy they have in helping others. There is also interest of getting new friends and new substance to life. Many are also motivated by Christian faith. The answers of young adults do not differ much from the answers of the older people. Young adults are a bit less motivated by Christian faith and they don't do voluntary work to fill their spare time. More often than the older people, young adults do voluntary work because of work experience. In most parts the volunteers have had good experiences about voluntary work. Their contribution has been appreciated, they have got to do pleasant tasks and they have had resources to do voluntary work. Helping is seen as rewarding to oneself, and also meaningful to the receiver of help. Majority of the voluntary workers take part quite rarely in voluntary work and young adults even more rarely. Answerers agree that the project works well and that its atmosphere is pleasant and encouraging. Some of them would like have to more common events where voluntary workers could meet each other and others that they would have the possibility to take part in planning of the practical work in the project. Informing about the project should be developed according to few answerers. Keywords: voluntary work, diaconal voluntary work, diaconia, quantitative study, qualitative study, motivation, young adults Deposited at: Diaconia University of Applied Sciences, the library of Diak East

4 Kiitokset! Ensiksi haluamme kiittää Kaikkivaltiasta Isää Jumalaa hänen avustaan opinnäytetyön tekemisessä. Kiitämme Suurella Sydämella-projektin työntekijää Ilkka Kalmanlehtoa aiheen antamisesta, hyvistä ideoista ja luottamuksesta. Kiitokset Seija Markkaselle ohjauksesta ja Leena Ockenströmille ideasta hyödyntää Webropol-ohjelmaa opinnäytetyön tekemisessä ja visuaalisesta ohjauksesta. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa (Ef.1:3). Antto Naukkarinen, Timo Väliahde ja Jukka Väliheikki

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SUURELLA SYDÄMELLÄ Projektin kuvaus Projektin työmuotoja NUORET AIKUISET Nuoren aikuisuuden määritelmä Nuoren aikuisen kehitysvaihe VAPAAEHTOISTYÖ Vapaaehtoistyö Kansalaisaktivismin juuret DIAKONINEN VAPAAEHTOISTYÖ Diakonisen vapaaehtoistyön tausta Kirkko vapaaehtoisyhteisönä Raamattu ja kristillinen ihmiskäsitys MOTIVAATIO VAPAAEHTOISTYÖHÖN Motiiveja vapaaehtoistyöhön Kirkon vapaaehtoistyöntekijöiden motiivit AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Tutkimuksia nuorten aikuisten vapaaehtoistyöstä Tutkimukset ja kansainvälinen vertailu TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys... 31

6 10 TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien perustiedot Tietoja osallistumisesta vapaaehtoistyöhön Motivaatio, kokemukset ja kehittäminen Motivaatio Kokemukset Projektin kehittämisnäkökulmat JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Motivaatio Kokemukset Projektin kehittäminen LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: KYSELYN SAATEKIRJELMÄ LIITE 2: KYSELYLOMAKE... 64

7 1 JOHDANTO Selvitämme opinnäytetyössä tamperelaisen Suurella Sydämellä-projektin vapaaehtoisten motivaatiota tehdä vapaaehtoistyötä, ja heidän kokemuksiaan siitä. Myös heidän kehittämisnäkökulmansa projektin suhteen on osa tätä tutkimusta. Saimme aiheen opinnäytetyöllemme projektin johdon tilauksesta, ja tutkimuksen tulokset luovutetaan heille hyödynnettäviksi. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella ja se lähetettiin sähköpostitse kaikille projektin listoilla oleville vapaaehtoistyöntekijöille. Kyselylomakkeen luomisessa käytettiin työkaluna Webropol-ohjelmaa, minkä ansiosta lomakkeen lähettäminen ja aineiston käsittely oli suhteellisen helppoa. Tutkimusprosessin alkuvaiheessa tutkimuksen kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset, mutta koska eri-ikäisten vapaaehtoisten erotteleminen sähköpostilistalta ei onnistunut, niin lähetimme kyselyn kaikille. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska nuorten aikuisten vastausprosentti jäi melko matalaksi. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 33, joka on riittävän hyvä. Tässä yhteydessä kohderymäksi laajennettiin kaikki projektin vapaaehtoiset. Säilytimme nuorten aikuisten ryhmän tutkimuksessa erityisasemassa ja käsittelemme heitä sekä teoria- että tulososiossa myös erillään koko ryhmästä. Vertaamme yli ja alle 30 vuotiaiden vastauksia keskenään. Aihe oli mielestämme kiinnostava, sillä vapaaehtoistyön kehittäminen on ajankohtaista ja tärkeää, ja tulokset hyödyttävät työelämää. Projektin henkilöstö saa tietoa vapaaehtoisista ja he voivat hyödyntää näitä tietoja haluamallaan tavalla. Tutkimusta tehdessämme opimme itsekin uusia asioita vapaaehtoistyöstä. Opinnäytetyön tekijöitä yhdistää henkilökohtainen kokemus vapaaehtoistyön tekemisestä. Uskomme, että vapaaehtoistyön merkitys osana seurakunnan työtä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Haasteita on monia: miten saada ihmiset sitoutumaan vapaaehtoistyöhön? Mikä heitä motivoi? Millaisia kokemuksia heillä on vapaaehtoistyöstä, ja mitkä tekijät pitävät heidät siinä mukana? Tällaisiin kysymyksiin pyrimme vastaamaan. Tutkimusongelma on jaettu tässä työssä kolmeen osaan; motivaatio, kokemukset ja kehittäminen.

8 8 Vapaaehtoistyön tärkeys nyky-yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti. Nykyinen kehitys suuntaa yhä enemmän vastuuta yksityisen- ja kolmannen sektorin toimijoille. Vapaaehtoistyön merkitys julkisen sektorin työn täydentäjänä korostuu. Siksi vapaaehtoistyön kehittäminen tuntuu meistä tärkeältä ja innostavalta aiheelta. Työn teoriaosuudessa esittelemme Suurella Sydämellä-projektia tarkemmin ja esittelemme teoriatietoa muun muassa vapaaehtoistyöhön, nuoriin aikuisiin, motivaatioon, kristinuskoon ja diakoniaan liittyvää teoriatietoa. Tämän lisäksi kerromme aiemmista vapaaehtoistyöhön liittyvistä tutkimuksista.

9 9 2 SUURELLA SYDÄMELLÄ 2.1 Projektin kuvaus Suurella Sydämellä on Tampereen Diakoniakeskuksen diakoninen vapaaehtoistyöprojekti, jossa on kaksi projektityöntekijää. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset, mutta mukana on kaikenikäisiä ihmisiä. Projektin tarkoituksena on aktivoida nuoria aikuisia mukaan vapaaehtoistyöhön, sillä kyseinen kohderyhmä ei useinkaan ole mukana kirkon diakonisessa vapaaehtoistyössä. Tarkoituksena on myös avata tietä nuorille aikuisille tulla kosketuksiin seurakunnan kanssa. Tämä erityisesti nuorille aikuisille suunnattu projekti on keskittynyt verkkosivujensa kautta olemaan vuorovaikutuksessa vapaaehtoisten ja työtä välittävien yhteistyötahojen kanssa. Haasteellisena tavoitteena projektissa on saada mukaan kiireisessä elämänvaiheessa olevia nuoria aikuisia. Tähän on pyritty kommunikoimalla samalla kielellä nuorten aikuisten kanssa, mikä osaksi tarkoittaa juuri Internetin käyttöä. Näin nykytekniikan välinein annetaan tälle suurelle ryhmälle mahdollisuus toimia omantunnon kolkuttaessa. (Peltonen 2006.) Läsnäolon kirkko strategiassa Suomen evankelisluterilainen kirkko huomio informaatioteknologian voimakkaan ja nopean kehityksen. Reaaliaikaisuuden ja interaktiivisuuden lisääntyminen muuttaa radikaalisti myös viestinnän perusluonnetta ja sisältöä. Vuorovaikutus henkilökohtaisella tasolla on kirkon elämän perusta. (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2002, ) Suurella Sydämellä-projektin verkkosivuilta löytyy ajankohtaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia sekä perustietoa projektin sisällöstä ja siitä miten toimintaan voi päästä mukaan aloituskurssin kautta. Eri yhteistyötahojen työntekijät voivat käydä lisäämässä sivuille tarjolla olevia keikkoja, joihin vapaaehtoiset voivat ilmoittautua. Sivuilla kerrotaan vapaaehtoisten ja vapaaehtoisavun saajien kokemuksia. Pyydä vapaaehtoisapua -kohdasta löytyy yhteystietoja ja miten voi saada esimerkiksi digiboxineuvojan käymään kotona. Verkkosivulla on hyödynnetty vuorovaikutteisilla verkkosivuilla usein käytettyä ideaa usein kysy-

10 10 tyt kysymykset, mikä helpottaa projektista kiinnostuneiden tiedonsaantia. (Suurella Sydämellä 2008.) Projektissa mukana olevat voivat olla myös keskinäisessä kanssakäymisessä verkkoyhteisö Facebook-sivuston kautta. Linkissä kerrotaan heidän käyttävän Facebook-sivustoa aktiivisesti ja projektin kotisivulla on muun muassa Tampereen hiippakunnan piispan Juha Pihkalasta Uncle Sam -malliin piirretty We want you! (Me haluamme sinut) -kuva ja kutsu vapaaehtoistyöhön. Suurella Sydämellä-projektin vapaaehtoistyöpaikkatarjontaa on myös mahdollista seurata itse haluamalla tavalla verkkosivun lisäksi esimerkiksi tilaamalla työpaikkalistan rss-syötteenä sähköpostin aloitussivuille, omille kotisivuille, igoogleen tai Facebookiin. (Suurella Sydämellä 2008.) 2.2 Projektin työmuotoja Projektin kautta toimivat vapaaehtoiset tekevät työtä useissa eri paikoissa ja työmuodoissa. Tarjolla on muun muassa seuraavia työmuotoja: Musta lammas Myötätuuli Epilän toimintakeskus Uusi verso Mummon kammari Paikallisseurakunta Pietarin katulapsityö Digikummi Omahoitajan sijainen Ikäihmisen ulkoiluavustaja Musta Lammas on päiväkeskus, joka auttaa tamperelaisia asunnottomia. Se on monelle päihdeongelmaiselle, asunnottomalle tai muuten syrjäytyneelle ruokapaikka, pesupaikka ja olohuone. Vapaaehtoisia tarvitaan lahjoitettujen vaatteiden järjestelemiseen. Lauantaisin

11 11 vapaaehtoisryhmät valmistavat aamupuuron, kahvin ja lounaan. Opastus tehtäviin annetaan paikan päällä. Epilän toimintakeskuksessa kokoontuu kerran viikossa sählyrinki. Sinne kutsutaan mukaan esimerkiksi opiskelu-, työ- tai kaveriporukalla pelaamaan kehitysvammaisten kanssa. Osallistuminen tähän vapaaehtoistyömuotoon on aina kertaluonteista. (Suurella Sydämellä 2008.) Mummon kammari on ensimmäinen vapaaehtoistyön tukikohta Suomessa, joka aloitti toimintansa vuonna Se on osa Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan diakoniatyötä. Mummon kammarissa autetaan vanhuksia vapaaehtoisvoimin yhdessä ammattiihmisten kanssa. Vapaaehtoistyöntekijä voi olla kotona asuvan vanhuksen asiointiapuna, pyörätuoliavustajana, omaystävänä, saattajana lääkäriin tai pihatyö apuna. Vapaaehtoinen voi toimia myös vanhainkodissa ja sairaalassa papiljottien kiertäjänä, ulkoilukaverina, saattajana, kirjeiden kirjoittajana tai vierellä olijana kuoleman hetkellä. Vapaaehtoisia työskentelee myös teatterin pyörätuoliavustajina, sairaalan narikassa, vanhusten palvelukeskuksissa ja vanhainkodin kahviossa. (Kammarin kuulumiset 2008.) Mummon Kammari perehdyttää vapaaehtoistyöntekijät ja tukee heitä työskentelyssä. Heidän toiminnassaan on mukana yli tuhat vapaaehtoista tukijaa ja seitsemän palkattua työntekijää. Mummon Kammarin toiminnasta viestitään Aamulehden verkkolehdessä ja infosivuilla, Kirkkosanomissa, Aamulehden senioritoiminta-palstalla sekä Suurella Sydämellä-verkkosivustolla. (Kammarin kuulumiset 2008.) Vuonna 2007 toteutetussa televisiolähetysten digitalisoinnissa Suurella Sydämelläprojektin vapaaehtoiset toimivat puhelinneuvojina ja välittivät vanhuksille vapaaehtoisapua. Valtakunnallinen Eläköön Yhteys-kampanja toteutettiin Liikenne- ja viestintäministeriön, Helsinki Mission, Lions-liiton sekä Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen kanssa. Palvelu oli ilmainen ja se oli suunnattu erityisesti niille vanhuksille joilla ei ole omaa tukiverkostoa käytettävissä. Vanhusten auttaminen nähdään projektissa kuuluvan oleellisesti diakoniseen vapaaehtoistyöhön. Suomessa on paljon vanhuksia, jotka asuvat yksin ja viettävät paljon aikaa televisiota katsoen ja radiota kuunnellen. Kampanjassa va-

12 12 paaehtoiset vastasivat neljän viikon aikana noin 9000 puheluun ja välittivät digiboksiasennuspyyntöjä eteenpäin. (Suurella Sydämellä 2008.) 3 NUORET AIKUISET 3.1 Nuoren aikuisuuden määritelmä Nuorten aikuisten ikäryhmä sisältää elämäntilanteiltaan, arvoiltaan ja kulttuuriltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä. Ikämäärittelyn vuoksi nuori aikuinen -käsite on hiukan haasteellinen. Valtionhallinnossa nuorina aikuisina pidetään vuotiaita. Pidentyneen nuoruuden kulttuurissa nuoren aikuisuuden ikävaihe voi silti jatkua pitkälti yli 30-vuotiaaksi. Kirkon näkökulmasta nuoret aikuiset ovat henkilöitä, joita seurakuntien nuorisotyö ei enää tavoita. Nuoren aikuisuuden voi määritellä myös tietynlaisena elämänasenteena tai maailmankuvana, jonka tyypillisinä piirteinä pidetään asettumattomuutta, itsenäistymisen ja oman identiteetin muodostumisen vaihetta ja toisaalta elämän ruuhkavuosia. Myös monet pienten lasten vanhemmat pitävät itseään nuorina aikuisina huolimatta vakiintuneesta elämäntilanteesta. (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008.) 3.2 Nuoren aikuisen kehitysvaihe Erik H. Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa tarkastelemalla voimme nähdä nuoren aikuisen kehitysvaiheelle ominaisia asioita. Eri kehitysvaiheiden tehtävät ja haasteet valmistavat ihmistä kohti seuraavaa vaihetta. Kehitysvaiheeseen kuuluvien konfliktien tarkoituksena on synnyttää yksilössä uusia kykyjä ja valmiuksia. Varhaisen aikuisuuden vaihetta aikaisemmin on nuoruus, kouluikä, leikki-ikä, varhaislapsuus ja vauvaikä. Varhaisaikuisuuden kehitystehtävänä on läheisyys, solidaarisuus ja eris-

13 13 täytyminen. Kehitystehtävän voima on rakkaus ja vastakohta poissulkeminen. Ne ovat positiivinen ja negatiivinen puoli, joita kumpaakin tarvitaan tässä vaiheessa, jolloin itsetietoisuuteen tullut nuori aikuinen etsii omaa paikkaansa, tehtäväänsä ja ihmissuhteitaan tässä maailmassa. Aito läheisyys voi olla rakkautta, mutta myös vahvaa yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta ihmisten, aatteiden tai ryhmien kesken. (Dunderfelt 1999, ) Yksilön ja yhteisön suhdetta tarkastellessa Eriksonin mallissa varhainen aikuisuus nähdään ihmissuhteiden ja kontaktien luomisen aikana, jolloin saadaan läheinen kosketus yhteistyömuotoihin ja kilpailuun. Tässä on haasteena yhteiskunnallisen etiikan luominen. (Dunderfelt 1999, 250.) 4 VAPAAEHTOISTYÖ 4.1 Vapaaehtoistyö Sosiaalihallituksen yleiskirjeessä 5/1982 määritellään vapaaehtoistyö lähimmäiseen kohdistuvaksi auttamistyöksi tai jonkin yhteisön tai järjestön tekemäksi auttamistoiminnaksi. (Tiainen 2000, 3.) Vapaaehtoistyön yhteydessä on hyvä tarkastella myös käsitteitä vapaaehtoistoiminta, kolmas sektori, ja kansalaisyhteiskunta. Vapaaehtoistyön käsite painottaa yksilön toimintaa, jossa yksilö tekee oman vapaan tahdon ratkaisun toiminnastaan. Yksilöiden toiminta tapahtuu organisoituna, liittyen siten laajempaan toimintaan. Vapaaehtoistyö ymmärretään yleensä yksilöiden tai ryhmien konkreettiseksi toiminnaksi. Sen vastakohtana on valtion ja muiden julkisten viranomaisten toiminta. Vapaaehtoistyö on läheisessä suhteessa kolmannen sektorin käsitteeseen, jolla kuvataan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Vapaaehtoistyöntekijän oletetaan toimivan palkatta, mutta vapaaehtoistyötä voi organisoida palkattu työntekijä. (Koskiaho 2001, 16.)

14 14 Vapaaehtoistoiminta on vapaaehtoistyötä organisoivien järjestöjen toimintaa. Suomessa vapaaehtoistoiminnaksi määritellään usein yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehty vapaaehtoinen toiminta johon ei sisälly velvollisuutta. Vapaaehtoistoiminnan ominaispiirteenä pidetään yleismaailmallisesti vapaaehtoisuutta, palkattomuutta sekä toimimista tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoisuus merkitsee vapaaehtoista toimintaan ryhtymistä sekä toimimista oman jaksamisen ja kiinnostuksen rajoissa. Eri kulttuurien vapaaehtoistoiminnan määritelmillä on yhteistä se, että vapaaehtoistoiminta on palkatonta ja pakottamatonta toimintaa, jota tehdään toisten ihmisten tai yhteisön hyväksi. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta toimintaa riippumatta siitä, että voidaanko sen avulla saavuttaa muita hyötyjä. Ihmisellä on tarve ryhmään kuulumiselle ja mielekkäälle toiminnalle. (Hakkarainen & Syrjänen 2003, ) Vapaaehtoistyössä tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Verkostoitumalla saadaan toiminnalle erilaisten organisaatioiden voimavaroja yhteiseen käyttöön. Esimerkiksi seurakuntien, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyössä voidaan etsiä toiminnalle resursseja, säästää niitä sekä helpottaa hyvään tulokseen pääsemistä. Verkostoituminen on myös mielekästä päällekkäisten palveluiden ja tuen muotojen karsimisen kannalta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös vapaaehtoisten kouluttamisessa. (Harju, Niemelä, Ripatti, Siivonen & Särkelä 2001, ) Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tapahtunut yhteiskunnan palvelujen supistuminen ja se on herättänyt kiivasta keskustelua siitä, mitä palveluita voidaan tuottaa vapaaehtoisvoimin. Kunnille kuuluvia tehtäviä on yritetty siirtää vapaaehtoisten hoidettavaksi. Vapaaehtoistoiminnan ei kuitenkaan pidä korvata ammattilaisten työtä, vaan toimia sen rinnalla. (Harju ym. 2001, 77.) 4.2 Kansalaisaktivismin juuret Nykypäivän kansalaisaktivismi pohjautuu 1800-luvun yhteiskunnallisiin liikkeisiin. Yhteiskunnalliset liikkeet loivat arvopohjan, jolta ihmisten aktiivinen toiminta kansalaisina

15 15 nousi ja tuli mahdolliseksi. Kansalliset liikkeet mobilisoivat kansalaisia toimimaan tärkeiden ja tavoittelemisen arvoisten asioiden puolesta. Kansanliikkeet loivat kansalaisyhteiskuntaa, jonka tuntomerkkejä ovat ihmisten vapaa yhteenliittyminen, kansalaisaktivismi ja vapaaehtoinen työ. (Markkola 2005, 40.) Suomesta kehittyi ja 80-luvuilla hyvinvointivaltio, jossa korostettiin sosiaalidemokraattisia arvoja. Jotkut ovat sitä mieltä, että hyvinvointivaltio vähentää kansalaisten osallistumista, vapaaehtoistyötä ja sosiaalista altruismia. Tutkimuksia tästä aiheesta on kuitenkin vähän. (Yeung 2004, 73.) 5 DIAKONINEN VAPAAEHTOISTYÖ 5.1 Diakonisen vapaaehtoistoiminnan tausta Kristillisen diakonian katsotaan lähtevän Jeesuksen esimerkistä ja Apostolien tekojen kuudennen luvun kuvaamista tapahtumista. Alkuseurakunnassa olleet hellenistit syyttivät hepreankielisiä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisissä avustusten antamisissa. Näin seurakunta valitsi seitsemän hyvämaineista, hengen ja viisauden täyttämää miestä toimittamaan pöytäpalvelusta. Verbi "diakonein" tarkoittaa pöydässä tapahtuvaa palvelemista. Sana diakonia tarkoittaa sekä aineellisen että hengellisen avun antamista. Kuitenkin on myös mahdollista nähdä, että diakonialla olisi perustansa jo vanhassa testamentissa. Tutkijat keskustelevat nykyään siitä, missä määrin esimerkiksi eräs synagogapalveluksen avustava työntekijäkunta voitaisiin tulkita kristillisen diakonian viran juutalaiseksi prototyypiksi. Levenstamin mukaan hyväntekeväisyysajattelua esiintyy runsaasti vanhassa testamentissa. Esimerkiksi profeetat kehottivat usein ihmisiä lähimmäisenrakkauteen ja palvelemiseen. (Ryökäs 2006, 51.)

16 16 Alkuseurakunnan vaiheiden jälkeen merkittävä asia diakoniselle työlle oli luostareiden toiminta keskiajalla. Niissä perustettiin sairaaloita, vanhainkoteja ja majataloja. Luostarien jäsenet määrättiin huolehtimaan ympäristönsä köyhistä, nälkäisistä, kerjäläisistä ja pyhiinvaeltajista. Uskonpuhdistus muutti kristillisen auttamistyön muotoa. Luterilainen kirkko määräsi luostarien omaisuudet kaupungeille, joiden tehtäväksi annettiin köyhäinkassojen perustaminen. Luterilaisessa yhteiskuntateoriassa esivallan tehtävänä on huolehtia köyhistä, orvoista ja sairaista. Suomessa vastuu köyhäinhoidon järjestämisestä oli seurakunnilla aina 1800-luvun lopulle asti. Siitä eteenpäin vastuu siirtyi kunnille. (Harju ym. 2001, ) 1800-luvulla Suomessa virinnyt diakonia rakentui suurelta osin vapaaehtoisuuden varaan ja vapaaehtoistoiminta organisoitiin silloin lähinnä yhdistysten puitteissa (Aukee & Porio 1998, 70). Suomessa uuteen diakonia-ajatteluun päädyttiin lähinnä Saksasta tulleiden vaikutteiden kautta. Saksassa tuolloin kirkon voimattomuus vastata teollisen yhteiskunnan luomaan köyhyyteen ja hätään synnytti 1800-luvun puolivälissä sisälähetystä korostavan liikkeen. Se organisoitui vapaalle yhdistyspohjalle perustuviksi kaupunkilähetyksiksi. Suomessa varakkuudesta ja hyväntekeväisyydestään tunnettu rouvasväki perusti ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen diakonissayhdistyksiä jotka toteuttivat diakonista vapaaehtoistoimintaa. Helsingissä aloitettiin 1883 Kaupunkilähetystoiminta. Suomen kirkon Sisälähetysseura perustettiin vuonna 1905 Sortavalassa, mistä toiminta sodan jälkeen siirtyi Pieksämäelle. Sisälähetysseuran johtajana toimineen Otto Aarnisalon tavoitteena oli saada diakonia seurakunnan säännölliseksi toiminnaksi. Tämä edellytti uusien säännösten lisäämistä kirkkolakiin diakonian sisällöistä, viran perustamisesta ja koko seurakunnan aktivoimisesta. Sisälähetyksen tarkoituksena oli myös tuoda seurakunnan toiminnan rinnalle uusia työmenetelmiä. (Harju ym. 2001, ) Sodan jälkeen tapahtuneessa avustustoiminnassa on nykymuotoisen vapaaehtoistoiminnan alku, ja siihen liittyvä koulutus aloitettiin 1960-luvulla. Vapaaehtoistyö on vilkastunut 1990-luvulla, ja sen tukipisteiksi on seurakuntiin perustettu Tampereen Mummon kammarin esikuvan mukaisia paikkoja. Vuonna 1997 tällaisia tukipisteitä oli Suomessa lähes 700. Niihin lasketaan myös järjestöjen ja työttömien toimesta perustetut olotilat. (Aukee & Porio 1998, 70.)

17 Kirkko vapaaehtoisyhteisönä Kirkko on pohjimmiltaan vapaaehtoisyhteisö Koskenvesan mukaan. Kirkon toimintaan sisältyy paljon kansalaisyhteiskunnan piirteitä ja nimenomaan diakonian alueella sen toiminta luetaan usein kolmannen sektorin alueeseen kuuluvaksi. Kansalaisyhteiskunta on kansalaisista itsestään lähtevää toimintaa. Kansalaisyhteiskunta on länsimaisessa yhteiskunnassa osa yhteiskuntaa erilaisine toimijoineen. Siitä käytetään usein nimitystä kolmas sektori. (Koskiaho 2002, 446.) Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa. Näin siis diakonia on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä. Se kuuluu olennaisesti seurakunnan elämään ja toimintaan. Seurakunnan diakoniatyössä on tarjolla monenlaisia tehtäviä vapaaehtoisille seurakuntalaisille. He voivat monella tapaa kantaa vastuuta lähimmäisistään ja palvella heitä. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus olla mukana lähimmäispalvelutoiminnassa, yhteisvastuukeräyksessä, tempauksissa, tukihenkilöinä yms. On tärkeä muistaa, että kaikki diakonia ei tapahdu vain seurakunnan yhteydessä, vaan pääosa siitä eletään todeksi tavallisessa arkisessa elämässä. (Honkkila 2002, ) Diakoniatyöntekijän rooli on muuttunut voimakkaasti. Hän on tänä päivänä yhä enemmän organisaattori, kouluttaja, sielunhoitaja ja viranomaisten ja järjestöjen suuntaan verkostoitunut ammattilainen. Diakoniatyössä toimivien on tärkeää varustaa ihmisiä toimimaan diakoniatyössä. (Honkkila 2002, ) Kirkkolain mukaan jokaisen seurakunnan tulee huolehtia diakoniatyön järjestämisestä, ja jokaisessa seurakunnassa on oltava vähintään yksi diakonian virka (Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2008). Kirkon auttamistyön oikeus ja velvollisuus nousevat Uudesta testamentista ja Jeesuksen omasta esimerkistä. Kirkon vapaaehtoistoiminta perustuu kristinuskon näkemykseen, jonka mukaan ihmiset ovat kaikki toistensa lähimmäisiä. Kirkon tavoitteena on noudattaa universaalisen yhteisvastuun ja vastuunkannon periaatetta. Se korostaa rajojen rikkomista eri kansallisuuksien ja kansanryhmien välillä. Kaikki ovat Jumalan edessä samanarvoisia. Evanke-

18 18 liumin vapaudensanoma kuuluu kaikille, joten kaikilla on vastuu auttaa lähimmäisiä. (Harju ym. 2001, 17.) Aikaisemmat vapaaehtoistyön ja vapaaehtoistoiminnan tutkimukset ovat keskittyneet pääasiallisesti kahteen asiaan: yhteisöllisyyteen ja kirkossa käyntiin. Esimerkiksi Wilson ja Janonski ovat löytäneet viitteitä siitä, että kirkon jäsenyys saattaa lisätä vapaaehtoisena toimimista, mutta vain tietyissä tunnustuskunnissa ja tietyn ikäisten ihmisten parissa. Tutkimus kirkossa kävijöistä osoittaa, että ne jotka tekevät vapaaehtoistyötä ovat myös viikoittain kirkossa kävijöitä. (Yeung 2004, 44.) 5.3 Raamattu ja kristillinen ihmiskäsitys Raamatulla on keskeinen asema luterilaisessa perinteessä sen vuoksi, että se kertoo Jumalan rakkaudesta. Raamattu välittää ilosanoman ja Jumala pyrkii sanan kautta herättämään uskon. Tuomo Mannermaan mukaan pyhitys on sekä tahdon, että järjen alueella yksin uskossa vaikuttavan Kristuksen työtä. Kun Kristus on ihmisessä, Hän myös toimii ihmisessä. (Ryökäs 2006, ) Kultainen sääntö sanoo, että Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille (Matt. 7:12). Tämä sääntö haastaa meitä ajattelemaan lähimmäisemme parasta eikä pelkästään omaa parastamme. Aina emme kuitenkaan tiedä lähimmäisemme avuntarvetta. Tällöin on hyvä noudattaa Jeesuksen esimerkkiä, kun hän auttaessaan ihmisiä kysyi heiltä "Mitä sinä tahtoisit, että minä sinulle tekisin?" Vapaaehtoistyö on keino osoittaa lähimmäisenrakkautta käytännössä Paavali kuvaa seurakuntaa Kristuksen ruumiina, jossa on useita jäseniä, joilla on erilaisia tehtäviä. Kaikki jäsenet kuuluvat yhteen Kristuksessa ja rakentavat yhdessä seurakuntaa lahjoillaan. Diakonia on jokaisen seurakuntalaisen tehtävä eikä pelkästään palkatuille työntekijöille kuuluva asia. (Tiainen 2000, 6.) Efesolaiskirjeessä Paavali kirjoittaa: "Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opet-

19 19 tajiksi tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen (Ef. 4:11-12). Raamattu sanoo rakkauden kaksoiskäskyssä: "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseäsi". Nämä Jeesuksen sanat tarkoittavat yhtäaikaista Jumalan ja lähimmäisen rakastamista. Ihminen ei voi antaa toiselle ihmiselle mitään sellaista mitä ei ole Jumalalta ensin itse saanut. Niinpä ihminen tarvitsee ensin itse sitä kokemusta, että Jumala rakastaa häntä ennen kuin hän voi rakastaa Jumalaa. Samalla tavoin ihminen ottaa vastaa Jumalan rakkautta ja suuntaa sen auttamisena muita ihmisiä kohtaan. (Harju ym. 2001, 27.) Jumalan rakkaus on luonteeltaan erilaista kuin ihmisen rakkaus. Mannermaa tulkitsee Lutherin näkemystä Jumalan rakkaudesta niin, että toisin kuin ihmisen rakkaus Jumalan rakkaus ei tavoittele hyvää kohteestaan, vaan vuodattaa sille sitä. (Mannermaa 1995, 11.) Kristillinen ihmiskäsitys eroaa naturalistisesta ihmiskäsityksestä siten, että ihmistä ei nähdä ainoastaan luontokappaleena. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan kuva ja vastuussa tekemisistään Luojalle. (Harju ym. 2001, 28.) Jokainen yksilöihminen on tärkeä luomis- ja lunastustyön perusteella (Tiainen 2000, 6). Raamatullinen ihmiskäsitys eroaa idealistisesta ihmiskäsityksestä siinä, että idealistinen näkemys korostaa ihmisen omaa henkisyyttä kun taas Raamatullinen näkemys korostaa ihmisen riippuvuutta Jumalasta. Kristilliseen uskoon kuuluu, että ihminen antaa toiselle ihmiselle Jumalalta saamansa rakkauden ja elämänlahjan. (Harju ym. 2001, 28.) 6 MOTIVAATIO VAPAAEHTOISTYÖHÖN 6.1 Motiiveja vapaaehtoistyöhön Motivaatio on alun perin johdettu latinan sanasta movere, joka tarkoittaa liikkumista. Motivaation kantasanana on motiivi. Niillä on yleisesti tarkoitettu tarpeita, haluja, viettejä, sisäi-

20 20 siä yllykkeitä sekä palkkioita ja rangaistuksia. Motiivien katsotaan antavan suunnan yksilön käyttäytymiselle. Ruohotie lainaa Peltosen määritelmää motivaatiosta Motivaatio on yksilön tila, joka määrää, miten vireästi -- ihminen toimii ja mihin hänen mielenkiintonsa suuntautuu. (Ruohotie 1998, ) Nuttinin relationaalisessa motivaatioteoriassa nähdään, että motiivi on yksilön sisäisen tarpeen ja sen ulkoisen kohteen välinen suhde. Yksilö tyydyttää siis tarpeensa ulkoisen maailman kohteilla. Näin ollen motivaatiota ei voi tarkastella enää pelkästään sisäisenä motivaationa. Ihmisellä on mielikuva siitä mihin hän pyrkii ja mikä häntä motivoi. Nämä mielikuvat eli representaatiot ovat keskeisiä Nuttinin teoriassa. (Nurmi & Salmela-Aro 2002, ) Vapaaehtoistyöntekijöillä on monenlaisia motiiveja tehdä vapaaehtoistyötä. Osa motiiveista näyttää liittyvän eri elämäntilanteisiin, menneisyyden kokemuksiin, maailman ajankohtaisiin asioihin, henkilökohtaisiin tarpeisiin, luonteenpiirteisiin ja mieltymyksiin. Vapaaehtoistyöllä tuntuu olevan eri merkityksiä saman henkilön eri elämänvaiheissa. Ihminen pyrkii löytämään vastauksia siihen, että mitä hän haluaa tehdä, mitä arvostaa tai mihin on järkevää käyttää aikaa. Aina uudessa elämänvaiheessa ihminen saa mahdollisuuden luopua aikaisemmin käytetyistä toimintatavoista ja kohdata uusia asioita elämässään. (Hakkarainen 2004, 21.) Vapaaehtoistoiminnassa tulee esiin arvoihin, ihmiskuvaan ja maailmankatsomukseen liittyvät asiat. Vapaaehtoistyötä tehdessään ihminen näyttää saavan tilaa ja luvan toteuttaa tai pyrkiä kohti jotakin sellaista mitä hän on aina elämältä halunnut: yhteisöllisyyttä, sisältöä, yhteisvastuuta ja oikeudenmukaisuutta. Monesti vapaaehtoistyöntekijät kertovat vapaaehtoistyön antavan elämänlaatua, iloa, toivoa, hyvinvointia ja tuovan muutosta elämään. Vapaaehtoistoimijat tuottavat luonnollisesti arvokasta ja mittaamatonta hyvää oloa toisille ihmisille. (Hakkarainen 2004, 21.) Vapaaehtoisuus koetaan monella tapaa palkitsevaksi. Useat kokevat valitsemansa vapaaehtoistyömuodon tärkeäksi ja konkreettiseksi. Vapaaehtoistyöntekijä hyötyy tekemästään

21 21 työstä myös emotionaalisella tasolla. Siitä saa yksilöllisyyden ja henkilökohtaisen täyttymyksen tunteita, kuten myös hyvinvointia ja turvallisuuden tunteita. Siitä saa onnistumisen kokemuksia ja tunteen siitä, että on tarpeellinen yhteiskunnalle ja osa yhteiskuntaa. (Yeung 2004, 93.) Vapaaehtoistyöhön lähdetään usein sen vuoksi, että halutaan oppia uusia asioita itsestä ja yleensä uusia asioita. Uuden oppimisen merkitys korostuu varsinkin nuorilla. Itsetunnon vahvistuminen on myös tärkeä motiivi. Vapaaehtoistyötä tekemällä ihminen kokee itsensä tarpeelliseksi. Tämä korostuu varsinkin niiden kohdalla, jotka ovat siirtyneet pois työelämästä tai siirtyneet eläkkeelle. Ystävystyminen, uusiin ihmisiin tutustuminen ja ryhmään kuuluminen ovat myös tärkeitä syitä lähteä vapaaehtoistyöhön. Jotkut tekevät vapaaehtoistyötä työuran vuoksi. Vapaaehtoistyö voi edistää pääsyä työmarkkinoille ja se voi antaa kokemuksia joilla on merkitystä myöhemmin. Vapaaehtoistyössä voi myös hyödyntää ammatissa opittuja taitoja ja tietoja toisella tavalla ja eri näkökulmasta kuin työelämässä. (Hakkarainen 2004, 21.) Viimeaikaisista empiirisistä tutkimuksista on saatu hyvää aineistoa vapaaehtoistyöstä. Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistyöhön monista eri syistä. Ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyön kokemuksesta nautittavan. Toisten auttamisesta saatu tyydytys on kaikkien eri-ikäisten ihmisten tärkeä vapaaehtoistyöhön osallistumisen motiivi. Hätä lähimmäisestä pysyy yhtenä keskeisenä motivaation lähteenä. On kuitenkin selvää, että vapaaehtoistyöhön ei osallistuta pelkästään altruistisista syistä. (Yeung 2004, ) Altruismilla tarkoitetaan sellaista inhimillistä asennetta ja toimintaa, jolla on päämääränä toisten ihmisten hyvän edistäminen ilman pyrkimystä oman edun turvaamiseen tai oman hyvän lisäämiseen. Tämän vastakohtana on egoistinen asenne, jonka mukainen toiminta tähtää aina henkilön oman edun turvaamiseen tai lisäämiseen. Täysin puhtaassa egoismissa ihminen tavoittelee toiminnallaan vain omaa etuaan eikä kiinnitä huomiota toisten hyvään. (Raunio 2000, 47.)

22 22 Puhuttaessa toiminnan motivaatiosta on tarpeellista erottaa toiminnan varsinainen päämäärä ja toiminnan seuraukset. Altruistisesta toiminnasta saattaa olla kyllä etua tai hyötyä, mutta mikäli ihminen toimii altruismin pohjalta, tällaisen edun saaminen ei ratkaise sitä, ryhtyykö hän toimintaan vai ei. Hänen toimintansa ei siis ole riippuvainen siitä, seuraako siitä hänelle itselleen jotain hyvää. (Raunio 2000, 47.) Länsimaisissa markkinatalousyhteiskunnissa on ratkaistu altruismin ja egoismin välinen ongelma antamalla kummallekin oma alueensa. Esimerkiksi taloudessa toiminnan motivaatioperustana on usein yksilöiden egoismi ja politiikassa useimmiten yhteiskunnallisten ryhmien etu. Kansalaisten vapaaehtoistoiminnassa ja hyväntekeväisyydessä painottuu altruistinen motivaatio. Pohjoismaat kuuluvat kuitenkin niiden maiden joukkoon, joissa jako egoismin ja altruismin alueisiin ei itsestään selvästi ole voimassa. Täällä suuri osa hyväntekeväisyysjärjestöjen tehtävistä nähdään julkisen vallan eli valtion ja kuntien tehtäviin kuuluviksi. Tämän vuoksi saattaa näyttää, että ihmiset ovat itsekkäitä ja haluttomia toimimaan toisten hyväksi vaikka ensisijaisesti on kyse toisenlaisesta tavasta toimia toisten hyväksi. Taustalla näyttää vaikuttavan luterilaisuudelle ominainen pyrkimys ulottaa tietynlainen altruismi koko yhteiskunnan perusmotivaatioksi. Luterilaisen käsityksen mukaan ihmisen toiminnan perimmäinen motivaatio on kuitenkin oman edun tavoittelu. Yhtä olennaista on myös omaa etuaan tavoittelevaan ihmiseen kohdistuva pyyteettömän rakkauden vaatimus. Itsekkyyden asennetta vastaan tulee taistella kaikilla elämänalueilla, myös taloudessa ja politiikassa. (Raunio 2000, ) Sosiaalipsykologian näkökulmasta katsottuna vapaaehtoistoiminnan kautta voi oppia prososiaalisuutta. Professori Antti Eskolan mukaan toisen ihmisen vapaaehtoinen auttaminen esimerkiksi työpaikalla tai omassa asuinyhteisössä on prososiaalista käyttäytymistä. Vastavuoroisesti avuntarvitsijan ohi katsominen tai tarkoituksellinen pyrkimys tuottaa toiselle harmia tai vahinkoa ovat antisosiaalista käyttäytymistä. (Eskola 2001, 203.) Prososiaalista käyttäytymistä voi syntyä ihmisen oppiessa, että maailma ei ole aina ja kaikille oikeudenmukainen paikka ja, että itseään jollain lailla vähäosaisemman auttaminen ei ole ujostelun aihe, vaan se osoittaa rohkeutta ja on kunnioitettavaa. Vapaaehtoistyössä voi

23 23 oppia näitä asioita, koska siinä ei luoteta vain teorialuentoihin vaan myös arkikokemuksesta oppimiseen. (Eskola 2001, 207.) 6.2 Kirkon vapaaehtoistyöntekijöiden motiivit Luterilaisten tunnustuskirjojen laatijat pitivät tärkeimpänä ohjeenaan periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Raamatun mukaan (Suomen evankelisluterilainen kirkko 2008). Tämän periaatteen avulla voimme myös löytää kristillisiä perusteita hyvien tekojen ja uskon merkitykselle ja niiden keskinäiselle suhteelle. Uskosta ja hyvistä teoista opetetaan Augsburgin tunnustuksessa niin, että meidän tekomme eivät voi sovittaa Jumalaa. Teoilla ei voida ansaita syntien anteeksiantamusta ja armoa, vaan sen me saavutamme yksin uskon kautta uskoessamme, että meidät otetaan armoon Kristuksen tähden. Jeesus Kristus yksin on asetettu välittäjäksi ja sovituksen välineeksi, jonka kautta Isä sovitetaan. Tämän vuoksi se, joka luottaa siihen, että hän teoilla ansaitsee armon, hyljeksii Kristuksen ansiota ja armoa ja etsii tietä Jumalan luokse ilman Kristusta ihmisvoimin, vaikka Kristus on sanonut itsestään Minä olen tie, totuus ja elämä (Joh. 14:6). Apostoli Paavali käsittelee tätä oppia uskosta kaikkialla Armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette tekojen kautta (Ef. 2:8-9). (Augsburgin tunnustus 1980, 20.) Paavali jatkaa kirjeessään efesolaisille: Sillä me olemme Hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme (Ef. 2:10). Hyvien tekojen tekeminen ei ole välttämätöntä sen takia, että luottaisimme niillä ansaitsevamme armon. Sen sijaan ne ovat välttämättömiä, koska ne ovat Jumalan tahto. Ainoastaan uskolla vastaanotetaan syntien anteeksiantamus ja armo. Koska uskolla otetaan vastaan Pyhä Henki, niin sydämet uudistuvat heti ja saavat uuden mielensuunnan, niin että ne voivat saada aikaan hyviä tekoja. (Augsburgin tunnustus 1980, 22.)

24 24 Kirkon vapaaehtoistyöntekijöillä on myös erilaisia motiiveja tehdä vapaaehtoistyötä. Monet toimintamuodot toivottavat tervetulleiksi kaikki halukkaat, kirkkoon kuuluvat ja kirkkoon kuulumattomat. Niinpä motiivit osallistua vapaaehtoistyöhön ovat moninaiset. Ruotsissa on tutkittu empiirisesti eri osallistujatyyppejä, jotka tekevät vapaaehtoistyötä. Näitä tuloksia voitaneen soveltaa suomalaisen vapaaehtoistyön kontekstiin. Nämä osallistujatyypit jaetaan neljään osaan. (Koskiaho 2002, ) Ensimmäinen on kriittinen rationalisti. Nämä ovat usein miehiä, jotka arvostavat perinteisiä politiikan ja talouden toimintatapoja. He myös suhtautuvat maailmaan rationaalisesti ja kriittisesti, eivätkä turhia tunteile. Tällainen ihmistyyppi hakeutuu usein kirkossa vaaliehdokkaaksi, puheenjohtajiksi ja yleisesti johtamistehtäviin. Toinen perustyyppi osallistuu vapaaehtoistyöhön solidaarisuuden vuoksi ja he ovat usein naisia. Heitä ei niinkään kiinnosta puoluepolitiikka, vaan heille omasta jakaminen ja empaattisuus toimivat motiiveina. Kirkon piirissä tällaisia ovat muun muassa Martat. (Koskiaho 2002, 450.) Kolmannelle tyypille motiivina toimii lainkuuliaisuus. He ajattelevat, että lait ja määräykset ovat sitä varten, että niitä noudatetaan jotta yhteiselo onnistuisi yhteiskunnassa. Kirkossa tähän ryhmään kuuluvat osallistuvat ahkerasti erinäisiin tilaisuuksiin. Monet tähän ryhmään kuuluvista ovat ikääntyviä kansalaisia. Viimeinen tyyppi on puuhaihminen, joka myös toimii johtotehtävissä, kilpaillen kriittisen rationalistin kanssa. Tällaiset uudistajapuurtajat kirkossa luovat uusia toimintamuotoja ja ovat siis siten kirkollisten uudistusten takana. (Koskiaho 2002, 450.) Ruotsalaistutkimuksen mukaan kaikille näille eri tyypeille pitäisi olla jotain tarjottavaa. Jotta siinä onnistuttaisiin, on hyvien sosiaalisten suhteiden luominen tärkeää. Jotkut kirkon vapaaehtoistyöntekijöistä haluavat pitempää sitoutumista, mutta toiset taas eivät. Kirkossa on paljon sellaista vapaaehtoistoimintaa, missä vastuullinen osallistuminen on vapaaehtoista. Pitkäaikaista sitoutumista ovat muun muassa pyhäkoulun johtaminen tai aikuispiirin vetäminen. Tällaista osallistumista motivoivat uskonnolliset syyt, altruismi, toisten auttamisen halu, halu saada jotain hyvää aikaan, henkisen tai fyysisen yksinäisyyden tai oman turvattomuuden torjuminen, uusien kontaktien saaminen tai kieltäytymisen vaikeus. Kieltäy-

25 25 tymisen vaikeus näkyy esimerkiksi siten, kun joku henkilö osoittautuu innokkaaksi osallistujaksi. Häneltä pyydetään pikku palveluksia, ja koska hän ei tohdi kieltäytyä, karttuu hänelle lisää vapaaehtoistyötehtäviä. (Koskiaho 2002, 451.) 7 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 7.1 Tutkimuksia nuorten aikuisten vapaaehtoistyöstä Koko Suomen väestöstä haastateltiin Anne Birgitta Yeungin tutkimuksessa 997:ää vuotiasta henkilöä vapaaehtoistyöhön liittyen. Aineisto kerättiin kotihaastatteluina. Kyselytutkimuksen mukaan vuotiaista nuorista 39 % on mukana vapaaehtoistoiminnassa, mikä on hiukan suomalaisten keskiarvoa enemmän. On tärkeää huomata, että 58 % vapaaehtoistoiminnan ulkopuolisista nuorista ilmoittaa, että olisi halukas tulemaan mukaan toimintaan, jos heitä siihen vain pyydettäisiin. Huomattavaa on myös, että siinä missä 40 % kaikista suomalaisista on sitä mieltä, että eivät tulisi mukaan vapaaehtoistyöhön vaikka pyydettäisiin, on sama luku nuorilla vain 25 %. Lisäksi vapaaehtoistyössä olevat nuoret käyttävät vapaaehtoistyöhön runsaammin aikaa kuin muut. Keskiverto suomalainen vapaaehtoinen tekee vapaaehtoistyötä n. 17,5 tuntia kuukaudessa, kun taas nuoret tekevät yli 19 tuntia. (Yeung 2002, 56.) Tutkimuksesta käy ilmi, että vain yksi sadasta suomalaisnuoresta kokee vapaaehtoistoimintaan osallistumattomuutensa syyksi sen, että se ei kiinnosta. Useammin on kyse siitä, ettei olla ajateltu kyseistä toimintaa. Nuoret ovat muita epätietoisempia mahdollisuuksista osallistua vapaaehtoistoimintaan. Siksi tarvitaan juuri heille suunnattua informaatiota ja kannustusta. Ydinkysymyksenä on Yeungin mukaan se, että miten nuoret saataisiin huomaamaan vapaaehtoistoiminnan lukuisat muodot. Nuorten sydäntä lähellä olevia vapaaehtoistyön muotoja ovat etenkin lapsi- ja nuorisotyö, urheilu sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. (Yeung 2002, )

26 26 European Values Systems Study (EVS) ja World Values Survey tutkimuksissa on suurelta osin yhtenevin, strukturoiduin kyselyin kartoitettu eri maiden kansalaisten toimintaa sekä yhteiskunnallisia arvoja ja asenteita. Suomen Gallup on toiminut suomalaisen aineistonkeruun päärahoittajana. (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2008.) Haastattelututkimuksin kerätyssä aineistossa vastaajille tarjottiin useita vapaaehtoistoiminnan muotoja vastausvaihtoehdoiksi, joista he saivat valita niin monta vastausvaihtoehtoa, kuin heitä kuvaamaan sopi (Yeung & Grönlund 2005, 174). Suomalaisista nuorista aikuisista 71 % ei toimi eikä voisi kuvitella toimivansa kirkon tai muun uskonnollisen yhteisön vapaaehtoistyössä World Values-aineiston mukaan. Nuoret aikuiset saattavat kokea kirkon itselleen etäiseksi ja kenties vanhanaikaiseksi. Vastanneista 24 % ei toimi, mutta voisi ajatella toimivansa ja 4 % toimii kirkossa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä vapaaehtoisena. (Yeung & Grönlund 2005, ) Nuoret aikuiset ovat kirkolle positiivinen haaste. He eivät torju kirkkoa ja kristinuskoa ehdottomasti, mutta arvioivat sitä tarkasti odottaen sekä älyllistä että hengellistä merkitystä ja syvyyttä. Kati Niemelä on tutkinut kirkosta eroamisen syitä. Nuorten aikuisten kohdalla tutkimuksessa käy ilmi, että heidän ajatusmaailmansa on individualistisen vaativa. Heidän täytyy kokea asiat henkilökohtaisesti tärkeiksi, eikä heille riitä jäsenyyden perusteeksi vain jonkin asian yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen merkityksellisyys. (Niemelä 2006.) Vuonna 2004 Kirkon Tutkimuskeskuksen puhelinhaastattelussa tuhannelta pääkaupunkiseudulla asuvalta nuorelta aikuiselta tiedusteltiin heidän suhdettaan vapaaehtoistyöhön. Kyselyyn osallistuneista 710 vastasi, että eivät toimi vapaaehtoistyössä. Syytä kysyttäessä suurin osa heistä ilmoitti, että tärkein syy oli ajan puute (79 %). Toisena mainittiin oma saamattomuus tai laiskuus (48 %). Kolmantena syynä ilmoitettiin, että heitä ei koskaan ole pyydetty mukaan vapaaehtoistyöhön (42 %). Neljäntenä syynä sanottiin olevan se, että ystävät eivät osallistu vapaaehtoistyöhön (28 %). Vain pieni osa heistä vastasi, että vapaaehtoistyö ei kiinnosta. (Yeung & Grönlund 2005, )

27 Tutkimukset ja kansainvälinen vertailu Kirkon vapaaehtoistyötä ei ole tutkittu monissakaan suomalaisissa tai eurooppalaisissa voittoa tavoittelemattoman sektorin tutkimuksissa. Useimmat suomalaiset tutkimukset aiheesta ovat väitöskirjoja. Euroopan ja Suomen vapaaehtoistyön ja voittoa tavoittelemattoman sektorin ymmärtämiseksi vaaditaan syvempää ymmärtämistä uskonnollisista, eettisistä ja arvoihin liittyvistä asioista, kuin myös kirkon tuntemista instituutiona. Suurin osa vapaaehtoistyöntekijöiden motivaation tutkimuksista tulee Yhdysvalloista, vain hiukan Euroopasta ja sitäkin vähemmän pohjoismaista. (Yeung 2004, 40.) European Value Study (EVS)-tutkimuksessa koottiin Euroopan alueella tietoa vapaaehtoistyöhön osallistumisen aktiivisuudesta 1980-luvun alusta 2000-luvulle. Yeung käsittelee kirjassaan Individually Together, Volunteering in late modernity: social work in the Finnish church, EVS-aineiston tuloksia. Vertailun kohteena ovat; Ranska, Britannia, Italia, Tanska, Belgia, Espanja, Norja, Islanti ja Suomi. Vapaaehtoistyön määrä näyttää kasvaneen kaikissa kohdemaissa Isoa-Britanniaa lukuun ottamatta. Kirkon vapaaehtoistyöhön osallistuminen on lisääntynyt Italiassa, Tanskassa ja Suomessa, ja pysynyt tasaisen alhaisella tasolla Islannissa. Nousu Suomen vapaaehtoistyöhön osallistumisessa voidaan selittää 1990-luvun lamalla. Tällöin osallistuminen kirkon vapaaehtoistyöhön kasvoi suomalaisten keskuudessa 2,9 prosentista 6,5 prosenttiin luvulle tultaessa sama luku oli jo 7,1 %. Italia, Belgia ja Suomi olivat 1990-luvulta 2000-luvulle johtavia maita kirkon vapaaehtoistyöhön osallistumisen aktiivisuudessa. (Yeung 2004, )

28 28 8 TUTKIMUSONGELMAT Tässä työssä tutkimme tamperelaista Suurella Sydämellä-vapaaehtoistyöprojektia. Tutkimusongelmamme ovat: Mitkä asiat motivoivat projektin vapaaehtoisia osallistumaan vapaaehtoistyöhön? Minkälaisia kokemuksia heille on karttunut vapaaehtoistyöstä? Miten he kehittäisivät projektia? Tutkimuksen idea tuli työelämän suunnasta. Ryhmämme jäsen Timo Väliahde tapasi projektityöntekijä Ilkka Kalmanlehdon kesällä 2006 Tampereen seurakuntayhtymän maahanmuuttajaleirillä. Kalmanlehdolta tuli ajatus kyselytutkimuksesta vapaaehtoistyöntekijöille. Alkuperäinen ajatus oli tiedustella vapaaehtoisilta heidän motivaatiotaan tehdä vapaaehtoistyötä, ja seurakunnan palkatuilta työntekijöiltä sitä, onko vapaaehtoistyöntekijöiden panoksesta todellista hyötyä seurakunnan työlle. Päätimme tarttua haasteeseen, mutta rajasimme työn niin, että teimme kyselyn vain vapaaehtoisille, sillä toisen tutkimuksen mukaan ottaminen olisi tehnyt opinnäytetyöstämme liian laajan. 9 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 9.1 Tutkimuksen kohderyhmä ja tutkimusmenetelmät Kvantitatiivista tutkimusta käytetään melko paljon sosiaali- ja yhteiskuntatieteissä ja sen alkujuuret ovat luonnontieteissä. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa korostetaan yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja. Taustalla on se ajatus, että todellisuus rakentuu objektiivisesti todettavista tosiasioista. Tällaisen ajattelutavan on synnyttänyt loogiseksi positivismiksi nimetty filosofinen suuntaus, joka korosti sitä, että kaikki tieto on peräisin suorasta aistiha-

29 29 vainnosta ja loogisesta päättelystä, joka perustuu näihin havaintoihin. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara, 2007, 135.) Ihmiset tulkitsevat ja asettavat kysymyksiä kulloinkin valitsemastaan näkökulmasta ja sillä ymmärryksellä, joka heillä on. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat ymmärtää saman asian monella eri tavalla. Kvalitatiivisessa, eli laadullisessa tutkimuksessa on tarkoituksena kuvata moninaista, todellista elämää. Tutkimuksessa täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että todellisuutta ei voi pirstoa mielivaltaisesti eri osiin. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kvalitatiivinen tutkimus on kiinnostunut asioista, joita ei voi yksinkertaisella tavalla mitata määrällisesti. Laadullinen tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen millainen jokin on? (Hirsijärvi ym. 2007, ) Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus ovat käytännössä vaikeat erottaa tarkasti toisistaan, ja siksi niiden lähestymistavat täydentävät toisiaan (Hirsijärvi ym. 2007, 132). Tutkimuksen kohteena olivat Tampereen seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen alaisen Suurella Sydämellä-projektin vapaaehtoiset. Projektityöntekijä lähetti meille kohderyhmän sähköpostiosoitteita, jotta pystyimme lähettämään heille Webropol-ohjelmalla laaditun sähköpostikyselyn. Kyselyyn vastattiin nimettömästi, joten edes tutkimuksen tekijät eivät voi yhdistää vastauksia kehenkään tiettyyn vastaajaan. Kyselymme on pääasiassa kvantitatiivinen, mutta joukossa on myös useita kvalitatiivisia avoimia kysymyksiä. Kvantitatiiviset kysymykset koostuvat väittämistä ja monivalintakysymyksistä. Koimme kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän parhaaksi, jotta saisimme tutkimusaineistoksi mahdollisimman monen vastaajan kokemuksia vapaaehtoistyöstä ja projektista. Lisäksi kvantitatiivinen tutkimus on käytännöllinen toteuttaa. Laadulliset kysymykset näimme tärkeiksi, sillä niiden kautta ihmiset pystyvät kertomaan subjektiivisista kokemuksistaan ja näin heille tulee mahdollisuus tulla kuulluksi. On mahdollista myös, että vastatessa vain määrällisiin kysymyksiin jotain tärkeää jäisi sanomatta. Avoimiin kysymyksiin saatujen vastausten analysoinnissa jaoimme vastauksia teemoihin yhteisten nimittäjien mukaan ja esittelimme tulososiossa osan vastauksista suorina lainauksina.

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus

Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden ja kirkon muutos ja diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 8.11.2013 YTT, TT, johtaja Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Uskonnollisuuden muutoslinjoja Instituutioista irtautuva uskonnollisuus:

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä

Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Vapaaehtoisuuden tyylit eläkeiässä Ilka Haarni Ikäinstituutin Vastavuoroisuus, vertaisuus, osallisuus ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Vavero) on selvitetty etnografisen

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot