Mari Rantasilan. elämän kirjat ja kirjastot. s. 3. Tilastot kertovat. Kirjallisuuskeskustelu SuomiAreenalla s. 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mari Rantasilan. elämän kirjat ja kirjastot. s. 3. Tilastot kertovat. Kirjallisuuskeskustelu SuomiAreenalla s. 6"

Transkriptio

1 2/2013 atakirjastot Tietoa, taitoa, tarinoita Julkinen tiedote Tilastot kertovat erot kuntien kirjastojen rahoituksessa s. 14 Kirjallisuuskeskustelu SuomiAreenalla s. 6 Mari Rantasilan elämän kirjat ja kirjastot s. 3

2 Pääkirjoitus Kirjasto vaikuttaa Asko Hursti, kirjastotoimenjohtaja Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Julkinen talous on kuralla. Kuntien luottamushenkilöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mihin vähenevät rahat käytetään. Kaikki haluavat tehdä hyviä ja oikeita päätöksiä. Kunnalla palvelujen ylläpitäjänä on vastuu palveluista ja niiden laadusta. Päättäjille ei ole yhdentekevää se, miten kuntalaiset kokevat kirjaston merkityksen. Monissa kansalaisille suunnatuissa kyselyissä ihmiset ovat voineet arvioida kirjaston vaikutusta elämässään. Uusin valtakunnallinen kysely tehtiin viime keväänä. Kirjaston vaikutukset käyttäjien elämään ovat moninaiset ja ulottuvat lähes kaikille elämän osa-alueille. Kun tiedetään, että yli 70 prosenttia suomalaisista käyttää kirjastopalveluja, vaikutukset korostuvat. Satakuntalaiset ovat sangen yksimielisiä siitä, että kirjastot lisäävät sivistystä. Kirjasto on tiedon talo ja valtaosa kansalaisista katsookin, että kirjaston palvelut ovat auttaneet löytämään heidän tarvitsemaansa tietoa. Kirjastoja pidetään myös erittäin tärkeinä opiskelun kannalta. Kirjaston palvelujen katsotaan yleisesti tarjoavan virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Kirjaston käytön katsotaan myös li- Kirjaston vaikutukset käyttäjien elämään ovat moninaiset ja ulottuvat lähes kaikille elämän osa-alueille. säävän muiden kulttuuri- ja sivistyspalvelujen käyttöä. Enemmistön mielestä kirjasto on hyödyllinen työelämän kannalta. Suurimman osan mielestä kirjasto lisää henkistä hyvinvointia. Kun vielä lähes kaikki vastaajat ovat sitä mieltä, että kirjaston palvelut ovat parantaneet heidän elämänlaatuaan, on selvää, että kirjasto tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Kirjaston ja ylipäätään kulttuuripalvelujen vaikutuksesta ihmisten terveyteen puhutaan edelleen liian vähän. Jo kymmenen vuotta sitten Ruotsissa tutkittiin kirjaston käytön ja terveyden välistä yhteyttä. Tutkimuksen tulos yllätti kaikki: kirjaston käyttö lisää terveyttä ja pidentää ikää! Silloin tutkimukselle hieman naureskeltiin, mutta ei enää. Neurologi, tutkija Markku T. Hyyppä on tutkimuksissaan osoittanut viitaten myös moniin kansainvälisiin tieteellisiin tutkimuksiin, että kirjaston käyttö todellakin lisää terveyttä. Tiedonjano ja aktiivisuus, jotka yhdistävät kirjastonkäyttäjiä, ovat terveyden edistämisessä tärkeämmässä roolissa kuin on tiedetty. Rahaa meillä kirjastoissa on niukasti, mutta kehitämme palveluitamme tehtävä! Kirjastossa toimitaan pienillä pienestä suurta. Satakuntalaiset kaaseen, määrät ovat huimia. lisääntymisenä. Kirjan kanssa koko elämä Eeva Sinerjoki, Satakirjastot -lehden päätoimittaja Opin lukemaan ekaluokkalaisena ja lukutaidon hankkimisen kunniaksi hankittiin kirjastokortti. Tuohon aikaan kortti oli kirjastokohtainen, eli lähin kirjasto oli Käppärän sivukirjasto. Muistan lainanneeni ensimmäisenä päivänä Hanhiemon satuaarre-kirjan ja toisen, jonka nimi on jäänyt unohduksiin. 7-vuotiaan ajatus oli palauttaa kirja takaisin heti luettua, vaikka kirjastonhoitaja Nykyihmisen kiireinen elämänmeno vaatii hetken hiljentymistä tietokoneruutuun tuijottamisen sijaan. Kirja on arjen ylellisyyttä. ohjeisti kuukauden laina-ajan hyödyntämiseen täysimääräisesti. Tilalle lainasin todennäköisesti heti uutta, koska lukemisen nälkä oli suuri. Kirja on pysynyt mukanani näistä ajoista saakka. Satujen ääneen lukemisen tärkeyttä lapselle tuskin kukaan kiistää. Oman lapsuuteni tapoihin ääneen lukeminen ei kuulunut, sillä sen ajan koululaiset oppivat lukemaan omassa tahdissaan. Toiset innostuivat lukemaan, toiset eivät. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Itse olen kokenut omaehtoisen lukemisen toimivan. Satukirjat sai itse valita joko Joel Lehtosen Tarulinnan pelottavista saduista tai tunnetuista Grimmin saduista, joiden molempien kuvitus oli ajatuksia herättävää. Vanhemmat ovat tänä päivänä yhä suuremmassa roolissa lasten ajankäytön ohjaajina. Joillakin lapsilla harrastuksia ja tekemistä on liikaa, joillakin ei juuri mitään koulun ulkopuolella. Suomalainen tapa painottaa harrastukset arki-iltoihin, irti kouluympäristöstä sitoo vanhempia kuljetuksiin ja vähentää ehkä mahdollista lukemiseen käytettävää aikaa. Illat ovat ajankäytön kannalta sirpaleiset. Omassa lapsuudessani sai harrastaa, vaikkapa jumppaa 180 metrin päässä kotoa olevassa koulussa. Mutta jäipä aikaa lukemiseen, myöhemmin opiskeluun ja kirjoittamiseen. Kirja on kiva kaveri - lienee kultaisen 70-luvun iskulauseita. Kirjan kanssa ei tarvinnut pelätä olevansa yksin, vaikka kavereitakin suuressa kerrostalossa riitti. Pihaleikit, keinut ja karuselli tarjosivat sosiaalisuuden ja liikunnan. Ulkoilun jälkeen uni tuli kirjan kanssa, kun television myöhäisimmät ohjelmat oli suunnattu aikuisille. Nykyihmisen kiireinen elämänmeno vaatii hetken hiljentymistä tietokoneruutuun tuijottamisen sijaan. Kirja on arjen ylellisyyttä. Älä pelkää kysyä tyhmiä kysymyksiä. Niitä on helpompi käsitellä kuin tyhmiä virheitä. William Wister Haines Satakirjastot 2/2013 Satakirjastot-lehti on Satakirjastojen yhteinen asiakaslehti. Lehti ilmestyy nyt toista kertaa ja jaetaan seuraavissa kunnissa: Pori, Rauma, Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen, Säkylä ja Ulvila Kannen kuva: Harri Virta Toimituskunta: Päivi Almgren, Tea Aula, Asko Hursti, Sarianna Koivisto, Leena Purhonen, Anna Riihiluoma Päätoimittaja: Eeva Sinerjoki Taitto: Satakunnan ammattikorkeakoulun medianomi-opiskelijat Aliisa Jussila, Mira Metsälä, Marika Tossavainen Paino: Sanoma Oyj Forssa, Hämeen paino Jakelu: taloutta Itella Oyj 2 Satakirjastot 2/2013

3 Kulttuurin käyttäjästä kulttuurin lähettilääksi Mari Rantasila kulttuurin moniosaaja Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Heikki Tyynysniemi Kirjastojen pitäisi olla monen eri kulttuurin kohtauspaikkoja Porilaissyntyisen Mari Rantasilan ensikosketus kirjastoon oli kirjastoauto, joka kävi hänen kotikylässään Hyvelässä. Mari sai sinne kirjastokortin vuonna 1967 ollessaan jo lukutaitoinen 4-vuotias. Kirjasto/kirjastoauto merkitsi minulle todella paljon. Hain sieltä lohtua, kun tuntui yksinäiseltä, tietoa erilaisista asioista sekä pakoa arjesta mielikuvituksen maailmaan. Hain kirjoista myös tukea omille ajatuksilleni ja tunteilleni. Myöhemmin rinnalle tuli myös musiikkikirjasto, joka tuli minulle tärkeäksi väyläksi musiikkiin, hän kertoo. Kirjasto on elävän kulttuurin kohtauspaikka 1970-luvun puolivälissä rakennetussa Porin uudessa kirjastotalossa oli myös työväenopisto, jossa toimi elokuvakerho ja Porin teatterinuoret. Mari kuului molempiin, joten talosta tuli hänelle sosiaalisen elämän keskus teini-iässä. Kirjastot ovat yhä enemmän monen kulttuurinalueen kohtauspaikkoja. Myös musiikkia ja elokuvia voi lainata ja kuunnella kirjastoissa. Kirjailijoiden luennot ovat myös tärkeitä. Kirjastojen pitäisi olla monen eri kulttuurin kohtauspaikkoja. Porin kirjasto ja työväenopisto samassa rakennuksessa olivat tavallaan edelläkävijöitä tässä asiassa. Vielä nykyään Mari käy Helsingissä kirjastossa edelleen tietenkin kirjojen takia, mutta myös hyvän palvelun ja luentojen vuoksi. Sieltä saa myös parasta nettiopastusta. Mari uskoo vakaasti, että kirjastolla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Kirjastoissa kirjallisuus tavoittaa myös heidät, joilla ei ole varaa ostaa kirjoja. Suomalainen kirjallisuus leviää laajemmalle lukijakunnalle kirjastojen kautta. Kirjailijat saavat myös korvauksia tästä käytöstä, joten se tuo heille palkkatuloja kirjoittamisesta. Kirjallisuuden pitää koskettaa Porin kaupungilla on kaksi kulttuurilähettilästä, joista ensimmäinen on koreografi, tanssitaiteilija Jorma Uotinen ja toinen näyttelijä, muusikko ja elokuvaohjaaja Mari Rantasila. Uotinen nimitettiin tehtävään syyskuussa 2010 ja Rantasila joulukuussa Nykyisin Mari lukee paljon ja koko ajan jotakin. Kirjallisuutta käytetään työhön, mutta myös vapaa-aika täyttyy kirjoista. Luen monenlaista kirjallisuutta, mutta tavalla tai toisella sen pitää koskettaa. En mielelläni jätä kirjoja kesken, mutta joskus on sitäkin tapahtunut. Luen erityisesti kotimaista kirjallisuutta, koska se peilaa sitä yhteiskuntaa, missä elän, kertoo Mari. Mitkä ovat olleet Marin sykähdyttävimmät lukukokemukset? Vaikea sanoa, niitä on ollut niin paljon. Tavallaan ne kirjat, joista olen tehnyt elokuvan tai teatteriesityksen kuten Annikka Idströmin Isäni, rakkaani, Simone de Beauvoirin Kutsuvieras, Mari Mörön Kiltin yön lahjat tai Risto Räppääjä -sarja. Ne kaikki ovat kulkeneet kanssani niin pitkän matkan. Lapsena Peppi Pitkätossu teki suuren vaikutuksen. Pinokkio ja Kymppi juksauksessa -kirjat saivat minut itkemään, koska olin kova tyttö narraamaan ja ne saivat minut tuntemaan syyllisyyttä asiasta. Kymppi juksauksessa kyllä myös lohdutti. Tietokirjoista Marjo Nurmisen Tiedon tyttäret oli avartava lukukokemus. Satakirjastot 2/2013 3

4 Menneisyyden varjoja valottamassa Teksti: Tapio Koivukari Kuva: Veikko Somerpuro Tapio Koivukarin (raumalainen kirjailija, s.1959) historialliset romaanit: Saaristolaissaaga: Luodetuulen maa (2002) Missä aallot murtuvat (2005) Sumun lokikirja (2009) Sodan varjoista -sarja: Meren yli, kiven sisään (2007) Käpykaartilaiset (2013) Islannista: Ariasman kertomus valaanpyytäjistä Kirjailijana minulle kiehtovimmaksi ja luontaisimmaksi lajityypiksi on osoittautunut historiallinen romaani. Onhan sitä kirjoittanut varsinkin lyhyempiä kertomuksia nykyajasta tai jopa scifiin vivahtavia vaihtoehtoisen maailman kuvauksia, mutta useimmat kirjat vain pakkkaavat syntymään historiallisina romaaneina. Joskus minulta on kysytty syytäkin siihen. Ehkä jonkinlainen selitys löytyy lapsuudestani. Olen ainut lapsi, vietin lapsena pitkiä aikoja sukulaisten mökillä ja kuulin paljon kertomuksia siitä, millaista oli ennen. Opin lukemaan ennen kouluunmenoa ja löysin isäni historiankirjat. Tiesin Thermopylain tai Salamiin taistelut, Hannibalin ja Caesarin sotaretket. Ja olin tietysti usein pienemmän ja heikomman puolella, gallialaisten tai myöhemmin intiaanien. Kaikki se kiehtoi ja kiinnosti, mikä poikkesi myöhemmästä, voittajien ehdoilla rakennetusta maailmasta. Halusin tietää enemmän, yrittää kuvitella, millaista elämä oli ollut ennen. Ja yhtä lailla maailmaani vaikutti se, että mainittu mökki oli meren saaressa. Kasvoin paatissa, isäni tekoisessa, joka minulla on vieläkin. Meri on puolet isänmaasta, kuuluu islantilainen sanonta. Minulle se oli lapsena ja nuorena enemmän totta kuin milloinkaan sen jälkeen. Olin julkaissut jo pari Raumalle ja Rauman saaristoon sijoittuvaa sukusaagan nidettä, kun muuan lukija otti yhteyttä. Kertoi jatkosodan aikaisista käpykaartilaisista. Joukosta, joka nälissään ja lopullisesti ulkopuolisina lähti varkaisiin, murtautui aittoihin ja puoteihin kolmen pitäjän alueella. Haki lanttuja, perunoita ja kaalia toisten pelloista, nuottasi särkiä metsäjärvistä. Aihe tuntui heti kiinnostavalta, kului vain vuosia, ennen kuin ennätin siihen tarttumaan. Aineistoa kokoamaan ja ihmisten ratkaisuja ihmettelemään. Ja ihmeteltävää riitti. Miksi joku vanhemman ikäluokan mies, joka oli jo talvisodassa ollut huoltotehtävissä, valitsi kuitenkin metsään piiloutumisen, kun perhe jäi ilman sotapalkkaa ja koko joukkoa katsottiin kylällä pitkin nokanvartta? Näkisin, että kirjallisuuden tehtävä on osaltaan kirjoittaa auki menneisyyden varjopaikkoja, antaa ääni heille, joiden tarinaa ei ole kuultu, ja kertoa myös hävetyistä asioista. Uskoivatko miehet, että sota olisi pian ohi vai pelkäsivätkö he rintamalle joutumista niin paljon? Mikä oli aatteen ja vakaumuksen osuus heidän valinnoissaan? Mikseivät toiset kyläläiset antaneet heitä ilmi jo paljon aiemmin? Muunmuassa tällaiset kysymykset nousivat mieleen aineistoa kootessa. Ja rehellisyyden nimessä täytyy myöntää, että Luodetuulen maahan sisältyvää kansalaissota-jaksoa tehdessäni minun oli suhteellisen helppo samaistua vuoden 1918 punakaartilaisiin. Mutta käpykaartilaisuus, karkuruus on jotain jo niin äärimmäistä änkyrää, että siihen piti oikein asiakseen asettua. Ja kirjoittaa romaaniin vastapainoksi vielä virallisen Suomen mies, joka tietysti virkansa puolesta oli rintamapalveluksesta vapaa. Tässä yritin säilyttää jonkinlaisen tolkun, kohtuuden ja tasapuolisuuden. Eli yritin tehdä käpykaartilaisten valinnat ymmärrettäviksi. Lukija myös hyväksyttävää vai ei. Ja kysyä voi, missä määrin on sitten edes tarpeellista tai mahdollista hyväksyä tai tuomita menneitten sukupolvien tekoja. Ja nimismiehestä halusin kirjoittaa inhimillisen hahmon, en mitään pyhimystä enkä irvikuvaa. Vaan laillisuuteen uskovan isänmaallisen miehen omine kipuineen. Karkuruus on ollut monille vaikea asia ja saattaa kuohuttaa tunteita vieläkin. Samoin monien haaveet Suur-Suomesta olivat nekin jotain, joista häveliäästi vaiettiin sodan jälkeen. Näkisin, että kirjallisuuden tehtävä on osaltaan varjopaikkoja, antaa ääni heille, joiden tarinaa ei ole kuultu, ja kertoa Menneisyydestä voi oppia, sanotaan. Paras oppi on uskoakseni saatavissa menneisyyden vaikeista asioista ääni, yltiöisänmaallinen nimis- päättäköön, onko ymmärrettävä kirjoittaa auki menneisyyden myös hävetyistä asioista. ja toisenlaisista näkökulmista. Kirjasto lähestyy lähiötä Tapahtumapäivä Porin kaupunginkirjastossa järjestettiin Kirjasto lähestyy lähiötä - hankkeeseen liittyvä tapahtumapäivä. Lapsille suunnatusta ohjelmasta vastasivat mm. Rokkiritari-yhtye (kuvassa) sekä Porin Teatterinuorten improvisaatioteatteri ja lukukoira Topi. Kuva: Marja Luukkonen. Kirjasto lähestyy lähiötä - hankkeen tapahtumapäivä ja Kirjastoauto 10 vuotta- näyttely Väinölän liikekeskuksen pihassa Oikealla projektityöntekijä Päivi Salminen. Kuva: Taina Kankaansivu!! 4 Satakirjastot 2/2013

5 Kansan syviä rivejä hyvin palvelevaa kirjastolaitosta ei saa ajaa alas, toteavat kansanedustajat Anssi Joutsenlahti ja Sampsa Kataja. Kirjasto on kaikkien yhteinen tietolähde ja aineistopankki Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki Kirjaston merkitys tulisi nähdä laajasti myös talouden taantuman aikana. Kysyimme heinäkuisen Suomi Areenan yhteydessä kansanedustajien mielipiteitä lukemisesta, kirjallisuudesta ja kirjaston tulevaisuudesta. Haastateltavina ovat tällä kertaa kansanedustajat Sampsa Kataja ja Anssi Joutsenlahti. Miten kuvailisitte suhdettanne kirjastoon ja/tai kirjallisuuteen? Kataja: Kirjasto on lähes jokaviikkoinen ystävä. Kun kotiin tulee vain Hesari, Länsi-Suomi ja Satakunnan Kansa, löytyvät muut lehdet lukusalista. Samalla käyn sitten vaihtamassa kirjat, joiden parissa on hyvä päästä irti työstä. Toisaalta työhönkin liittyvät kirjat löytyvät usein kirjaston hyllyiltä. Eniten perheessämme lainataan kuitenkin lastenkirjoja ja poikien harrastuksiin liittyviä lehtiä. Joutsenlahti: Kirjakauppiaan poikana suhteeni kirjoihin on aina ollut läheinen. Siksi omakotitalossanikin on kirjahyllyjä lähes jokaisessa mahdollisessa paikassa ja kirjojen määrä on valtava. Mökilläkin on satoja kirjoja. Luen nykyisin tehtäväni vuoksi politiikkaan liittyviä kirjoja sekä elämäkertoja ja uskonnollista kirjallisuutta. Läheisimpiä kirjailijoita ovat vanhat suomalaiset mestarit Aleksis Kivestä ja Eino Leinosta alkaen. Pentti Haanpää on suosikkikirjailijani. Kirjastoja en nykyisin paljoakaan ehdi käyttämään, poikkeuksena eduskunnan kirjasto, josta lainaan jotain uutuuksia, joita en aio ostaa omaan hyllyyn. Ehdittekö tällä hetkellä työpaperien lisäksi lukea muuta kirjallisuutta tai kirjallisia tekstejä ja jos niin minkälaista? Tämän voi myös esittää kuvitteellisena, eli mitä lukisitte, jos siihen olisi riittävästi aikaa? Kataja: Aiemmin hain enemmän toimintaa esimerkiksi Dan Brownin ja Ilkka Remeksen kirjoista. Huumoripläjäyksetkin kuten Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen piristävät silloin tällöin. Viimeksi suurimman vaikutuksen on kuitenkin tehnyt Paulo Coelhon tuotanto ja elämän olemuksen tutkinta. Joutsenlahti: Kirjahyllyni ovat täynnä lukemattomia kirjoja, haaveena on joskus saada niin paljon aikaa, että voisin lukea niitä mahdollisimman paljon. Lukemisen tapa muuttuu, tutkimukset tukevat tätä väitettä. E-kirja ja e-lehdet muuttavat käsitystämme lukemisesta ja silmäilevän lukemisen pelätään osittain korvaavan syventyvän, perinteisenä pidetyn lukemisen. Mitä ajatuksia nämä ajatukset teissä herättävät? Kataja: Yksi ei ole toiselta pois. Suurin osa meistä omaksuu molemmat, mutta toisille sopii toinen. Silmäily toimii aina sisäänheittäjänä kiinnostaviin aiheisiin. Joutsenlahti: Printtilehtien häviämisestä verkkolehtien tieltä puhutaan paljon. Lehtien lukeminen vie ajan tasalla pysymiseksi suuren osan ajasta. En kuitenkaan kirjojen osalta usko e-kirjojen syrjäyttävän painettuja kirjoja. Itse esimerkiksi kustannan juuri 70-vuotispäiväkseni blogikirjoituksistani kootun 300-sivuisen opuksen. Haaveena saada niin paljon aikaa, että voisin lukea mahdollisimman paljon. Mikä on mielestänne kirjaston merkitys tiedonsaannin ja sivistyksen tarjoajina nyt ja tulevaisuudessa? Onko kirjastolaitoksella odotettavissa uhkia? Kataja: Kirjasto on kaikkien yhteinen tietolähde ja aineistopankki oli kyse kaunokirjallisuudesta tai tiedosta. Kirjaston on seurattava aikaansa ja ihmisten muuttuvia tarpeita. Uskon, että näin myös tapahtuu. Näytöt ovat hyvät. Joutsenlahti: Kustannuskehitys eli budjettivajeet ovat uhka kaikilla aloilla. Kankaanpäässä jouduttiin lopettamaan suositut ja todella tarpeelliset kirjastoauton palvelut. Toivottavaa on, ettei nykyistä kansan syviä rivejä hyvin palvelevaa kirjastolaitostamme ajettaisi alas. Onko mielessänne kirjaa, joka muutti maailmankuvanne tai muuta merkittävää teosta, joka ansaitsee tulla mainituksi? Kataja: John Steinbeck: Vihan hedelmät. Joutsenlahti: Tietysti Raamattu on ykkössijalla. Herännäisyyteen tutustutti Olavi Kareksen viisiosainen Heränneen kansan vaellus, Paavo Ruotsalaiseen Aukusti Oravalan Erämaan profeetta. Thomas Wilcoxin Kallis hunajan pisara opastaa kristilliseen nöyryyteen. Mainitsen myös Haanpään 10-osainen kootut teokset. Satakirjastot 2/2013 5

6 Onko kirjallisuus kesytetty? Teksti: Eeva Sinerjoki Kuva: Tarja Puodinketo Kirjailija Tuula-Liina Varis, asiantuntija Pauli Aalto-Setälä ja kustantaja Timo Ernamo käyttivät puheenvuoroja Suomi Areenan heinäkuisessa keskustelutilaisuudessa Porin kaupunginkirjastossa otsikolla Onko kirjallisuus kesytetty? Suomi on lukija- ja kirjoittajakansaa Hyväntuulista ja rentoa keskustelua luotsannut kirjailija Taina Teerialho viettää 25-vuotisjuhlavuottaan kirjailijana ja on eräänlainen satakuntalaisuuden tulkki. Runsaslukuinen yleisö johdateltiin lukemisen, kirjoittamisen ja kustantamisen kautta kirjan monivivahteiseen ja osittain raadolliseenkin maailmaan. Suomalaiset lukevat paljon ja tämän lisäksi arvellaan joka neljännen suomalaisen kirjoittavan itse tekstejä pöytälaatikkoonsa. Esikoiskirjailijoita nousee kaikista ikäryhmistä, kuten kirjailija, Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis, joka itse kirjoitti esikoisromaaninsa yli 50-vuotiaana. Puheenvuoroissa nousi esiin talouden realiteetit. Kirjallisuus ei taloudellisesti ole kannattavaa yhdessäkään Euroopan maassa, kun taas muilla mittareilla arvioituna kirjallisuus voi hyvin. Timo Ernamo toi esille asiaproosan merkityksen nykylukijalle. Tietokirjallisuuden ja populäärin kirjallisuuden yhdistelmä vetoaa myös Pauli Aalto-Setälään, jonka mukaan kaikista uusista kirjoista 70 prosenttia edustaa tietokirjallisuutta. Hyvin kirjoitettu on yleensä hyvin ajateltu, kertoi Aalto-Setälä. Kirjallisuus ei taloudellisesti ole kannattavaa yhdessäkään Euroopan maassa, kun taas muilla mittareilla arvioituna kirjallisuus voi hyvin. Myydyimmät ovat muutamien nimekkäiden kirjoittamat kaunokirjalliset teokset. Kirjailijat tekevät kirjoittamisen lisäksi kaikenlaista muuta alaan liittyvää työtä tullakseen toimeen, sillä kirjailijan työtulo Suomessa on keskimäärin 2000 euroa vuodessa. Lukeminen on taloudellisessa kriisissä sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron nousun myötä. Pitkällä tähtäimellä tämä vaikuttaa vääjäämättä lukemisen volyymiin ja kiinnostavuuteen. Kirja on kestävä mutta melko kallis hankinta, todettiin keskustelussa. Kirjailija kaipaa kritiikkiä Kirjallisuus on kansakunnan muisti. Kirjailija tarvitsee julkisuutta, mutta joko sitä on liikaa tai liian vähän. Tietyt kirjailijat nousevat mediassa muiden ohi. Kirjallisuuskritiikki olisi erittäin tärkeä kirjailijalle, mutta kritiikkejä julkaistaan sanomalehdissä liian vähän. Tuula-Liina Varis kokee tärkeäksi lukijoidensa tapaamisen. Suora palaute auttaa kirjailijaa näkemään sen, miten lukija kokee tekstin, väittää Varis. Lukupiirit koetaan myönteisenä, lukemista tukevana mutta samalla vahvasti sosiaalisena toimintana. Mistä kirjailija Suomessa uskaltaa kirjoittaa? Suomessa kirjallisen sisällön tuottaminen on vapaata, todettiin yhdestä suusta. Muualla maailmalla valta on saattanut kesyttää kirjallisuuden, mutta meillä saa kirjoittaa periaatteessa mistä vaan. Kaupallisuuden ja näkyvyyden varmistamiseksi on kirjailijan joskus tehtävä myönnytyksiä, tabuja ei kuitenkaan ole. Kuten kirjailija Veijo Meri on todennut, kirjallisuus lisää maailmaa. Kirjallisuuskeskustelun vieraat jakoivat omakohtaisia lukuvinkkejä. Tuula-Liina Varis suositteli Tommi Melenderin esseekokoelmaa Yhden yön orgiat. Timo Ernamo mainitsi Kjell Askildsenin tuotannon ja Pauli Aalto-Setälä löysi suosikikseen myös tähän hetkeen sopivan Dostojevskin Idiootin. Kirjallisuuden ytimessä Taina Teerialho (vas.), Pauli Aalto-Setälä, Tuula-Liina Varis ja Timo Ernamo. 6 Satakirjastot 2/2013

7 Kirjaston lukuvinkit Leena Purhonen kirjastotoimenjohtaja Nakkilan kunnankirjasto Tok Kilmoori ja Mirabella Markus Nummen Karkkipäivä käsittelee vakavaa ja ajankohtaista aihetta. Kirjan ympäristö on tavallinen kerrostalolähiö. Romaania kirjoittava Ari kohtaa kaupassa Tomin, joka takertuu häneen. Tilanhallintasuunnittelija Paula tekee uraa. Katri työskentelee lastensuojelussa. Tarina etenee päähenkilöiden vaihtuvien näkökulmien kautta. Mielikuvitusleikeissään Tomi on Tok Kilmoori, jonka tehtävänä on pelastaa prinsessa Mirabella. Mutta mikä on totuus, millaisia salaisuuksia elementtitalot kätkevät sisuksiinsa? Loppua kohti kirjan juonesta tulee niin jännittävä, ettei sitä malta laskea käsistään. Lukemisen jälkeen kirja ei unohdu, vaan jää vaivaamaan mieltä. Aikamoinen reissu takana. Avaruudesta tuotu käsittämätön lapsenusko ja suoraviivaisuus. Pieni helmi Hernán Rivera Letelierin kirja Elokuvankertoja sijoittuu Chileen. Pienessä köyhässä kylässä asuvan Marían perheellä ei ole varaa ostaa elokuvalippuja jokaiselle, joten María lähetetään katsomaan, kun kylän elokuvateatteriin tulee kuuluisa elokuva. María kertoo näkemästään niin, että pian hänen kuvauksiaan tulevat kuuntelemaan perheenjäsenten lisäksi koko kylän väki. Kirja on sivumäärältään pieni, mutta siinä tapahtuu paljon, myös rivien välissä. Taustalla on perheen tragedian lisäksi Chilen todellisuus. Kirjassa on lumoavan kaunis tunnelma, vaikka tarina on hyvin surullinen. Nuorille ja aikuisille Marja-Leena Tiaisen kirja Kahden maailman tyttö ilmestyi samana syksynä kuin Jari Tervon Layla, mutta koska kyseessä on nuortenkirja, se ei saanut ollenkaan samanlaista julkisuutta. Päähenkilö Tara on kurdityttö aivan kuin Laylakin. Hän elää kirjan nimen mukaisesti kahdessa maailmassa, toisaalla ovat perhe ja sukulaiset sääntöineen ja rajoituksineen, toisaalla suomalaisten teinien tavallinen elämä. Kirja sopii sekä nuorten että aikuisten luettavaksi, se on realistinen ja ajankohtainen. Suomi on nykyään oikeasti monikulttuurinen, tällaista tapahtuu silmiemme alla, mutta näemmekö me? Pidin kirjasta enemmän kuin Jari Tervon teoksesta, jossa pyritään käsittelemään valtavan paljon asioita yksien kansien sisällä ja Laylan tarina jää lopulta sivurooliin. Tara on elävä ja todellinen. Junamatkalla Rosa Liksomin Hytti nro 6 voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011, eikä syyttä. Suomalainen tyttö matkustaa junalla Siperian halki Mongoliaan vuoden 1986 kevättalvella. Hyttikumppaniksi hän saa keski-ikäisen venäläisen rakennusmiehen. Kirjaan sisältyy koko laaja Venäjänmaa, Neuvostoliiton todellisuus, nuoren tytön unelmat ja pettymykset. Kertomus on samalla kertaa absurdi ja tosi. Siinä tuntuu matkan liike, mahorkan ja sipulin hajut, menneisyys ja tulevaisuus. Kirja on julkaistu myös Pertti Sveholmin erinomaisesti lukemana äänikirjana. Lukeminen toi tekstin esille tytön kannalta, mutta kuunteleminen antoi enemmän ääntä miehelle. Kaikki on liikkeessä: lumi, vesi, ilma, puut, pilvet, tuuli, kaupungit, kylät, ihmiset ja ajatukset. Lukuromaani Ruotsalainen Majkull Axelssonin kirjan Huhtikuun noita luin aikoinaan yhteen menoon aurinkoisen kesälomapäivän aikana. Sitä ei kerta kaikkiaan voinut jättää käsistään. Kirja kertoo laitoksessa asuvan vaikeavammaisen Desirèen kautta neljästä naisesta ja heidän äidistään, tarina on maaginen, yhteiskuntakriittinen ja mielikuvituksellinen. Odotukseni olivat siis korkealla, kun kesälomalla tartuin hänen juuri suomennettuun romaaniinsa Kuparienkeli. Enkä pettynyt. Syysmyrsky ajaa joukon ihmisiä suojaan Minnan pitämään tienvarsikuppilaan. Suljetussa tilassa jokainen joutuu käymään läpi elämäänsä ja paljastamaan sisintään, valheet paljastuvat. Myrsky puhdistaa ilmaa ja kaikkia odottaa lopussa uusi alku. Mansikkamäen Elina Teksti: Leena Falttu, Eurajoki kirjastoautonkuljettaja-virkailija Eurajoen Kuivalahdella kesällä 2012 esitettyyn samannimiseen näytelmään perustuva Mansikkamäen Elina on romaani, jonka kirjoittajat Marja Hiltunen ja Leena Falttu halusivat kertoa Elinasta ja kuvitteellisesta Sammaliston kylästä enemmän kuin puolitoistatuntiseen näytelmään mahtuu. Tuloksena oli lähes 400-sivuinen kirja. Kaikki vuoropuhelut käydään kirjassa Eurajoen murteella ja mukana on myös karjalan murretta. Eurajoen murre on kirjoittajien oma arkimurre, karjalan murre taas on yleiskarjalaa, jossa on käytetty kirjailijan vapautta. Elinan sota-aika Sammaliston kylässä Eurajoella eletään 1940-lukua ja jatkosota alkaa. 17-vuotiaan Elinan sulhanen, Osku, joutuu lähtemään rintamalle ja katoaa. Elinan on mentävä naimisiin ison talon isännän, Juuselan Markun kanssa, selvitäkseen tukalasta tilanteesta, sillä pian Oskun lähdön jälkeen hän huomaa odottavansa lasta. Avioliitto osoittautuu kuitenkin pettymykseksi molemmille ja tarvitaan useita vuosia ja molempien henkistä kasvua, ennen kuin yhteiselo alkaa sujua. Sittenkään kaikki ei ole selvää, vaan elämällä on vielä yllätys tarjottavana. Elinan ja Markun tarinan lisäksi kirja kertoo kyläläisten elämästä ja kuvailee kotirintaman tunnelmia. Eletään pula-aikaa säännöstelyineen ja Kansanhuollon tarkastuksineen. Juuselaan on myös sijoitettu Poskiparran perhe Säkkijärveltä. Karjalaisperheen erilainen elämänasenne ja murre rikastuttavat Juuselan talon ja koko kylän elämää. Eletään pula-aikaa säännöstelyineen ja Kansanhuollon tarkatuksineen. Myös muutama oikeasti Eurajoella elänyt ihminen on kirjassa mukana. Rovasti Suojamaa vihkii parin, kätilö Kerttu Kivi auttaa Elinan lapset maailmaan ja kunnanlääkäri Leikkaa vierailee talossa kirjan lopussa. Kirjassa kuvataan sodan otetta ihmisiin, rakkautta ja luopumista, mutta myös ihmisistä löytyvää voimaa vaikeissa tilanteissa ja sitä, miten ihminen loppujen lopuksi on oman onnensa seppä. Elina kasvaa tarinan aikana nuoresta ja arasta torpan tytöstä, ison talon emännäksi, joka uskaltaa vähitellen tehdä itsenäisiä päätöksiä, sen sijaan että vain mukautuisi toisten tahtoon. semiin kotiseutukirjoihin, joita taas Leena on ollut si Eurajoella kirjastoauto konsulttina että yhdessä miehensä kanssa heidän lästä ja isän puolelta hän on karjalainen, Räisälän pitäjästä. Leenan juuret Yhdessä kirjoittaminen Kirjoittajat tutustuivat toisiinsa kirjoittamisen merkeissä: Marja on kirjoittanut Eurajoen kotiseutuyhdistyksen julkai- mukana toimittamassa. Leena tunnetaan lisäk- Kirjakravun kuljettajavirkailijana ja Marja työskentelee sekä ihonhoito- omistamassaan puusepänyrityksessä. Kirjoittajat ovat syntyperäisiä eurajokelaisia ja halusivat sijoittaa romaanin omaan kotipitäjäänsä. Marjan äidin suku on Koivunimen ky- ovat Eurajoen Mullilan kylässä. myös jatkuu: Elinan ja hänen tyttärensä Maijan tarina on saamassa jatkoa. Satakirjastot 2/2013 7

8 Kirjasto tervehdyttää palvelua mielenterveyskuntoutujille Teksti: Johanna Jyrkinen, projektityöntekijä, Porin kaupunginkirjasto Kuva: kuvapankki sxc.hu Vuoden 2013 alusta on Porin kaupunginkirjastossa ollut käynnissä mielenterveyskuntoutujille suunnattu Kirjasto tervehdyttää -projekti, joka on yksi kirjaston opetus- ja koulutusministeriön rahoituksella toteutettavista projekteista. Projektissa tehdään yhteistyötä sosiaali- ja terveysalojen kanssa sekä suunnitellaan ja toteutetaan kirjastopalveluja, joissa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet. Koska kyseessä on kirjastolle uusi aluevaltaus palvelutarjonnan saralla, päätettiin kokeilu aloittaa pienesti, yhdellä kohderyhmällä, kertoo projektityöntekijä Johanna Jyrkinen. Yhteistyökumppaniksi projektiin pyydettiin Porin kaupungin aikuissosiaalityön lisäksi Klubitalo Sarastus, joka on työpainotteinen kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille henkilöille. Räätälöityä saavutettavuutta Saavutettavuus on jo pitkään ollut tärkeä osa kirjastopalvelujen suunnittelua, mutta usein sen katsotaan tarkoittavan vain fyysistä saavutettavuutta. Porissa haluttiin tarjota räätälöityä palvelua ja keskittyä fyysisen saavutettavuuden lisäksi Klubitalo Sarastus on työpainotteinen kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille henkilöille. myös sisältöjen ja toimintojen saavutettavuuteen. Kesäkuun alussa järjestimme ensimmäiset kirjastovierailut kah- delle Sarastuksen ryhmälle. Ryhmille järjestettiin yleisesittely kirjastotalosta ja sen palveluista. Vaikka monet vierailuille osallistuneista olivatkin aktiivisia kirjastonkäyttäjiä, vierailulla ilmeni uusia asioita Porin kaupunginkirjastosta. Palaute oli Jyrkisen mukaan erittäin positiivista. Vierailuja aiotaan jatkaa syksyllä erilaisin sisällöin. Suunnitteilla on esimerkiksi palautus- ja lainausautomaattien käyttöä opettava vierailukerta. Osaaminen lisääntyy yhteistyöllä Vierailujen lisäksi syksyllä aloitetaan lukupiiri-pilotti sarastuslaisten kanssa. Lukupiiri ei ole aivan perinteinen, vaan siihen yhdistetään myös kirjavinkkausta. Tarkoituksena on, että paikalla olisi sekä kirjastonhoitaja että mielenterveystyön ammattilainen. Idea tämäntyyppiseen pilottiin virisi projektiryhmässä kirjaston ja sosiaali- ja terveysalojen edustajille yhteisesti järjestelystä kirjallisuus- ja leffaterapiakoulutuksesta. Näin saamme yhdistettyä sekä kirjaston osaamisen sekä mahdollisuuden pienimuotoiseen kirjallisuusterapiaan, koska tätä osaamista kirjaston henkilökunnalla taas ei ole. Lukupiirissä käsitellään esimerkiksi pieniä mietelauseita, runoja tai novelleja ja niistä kumpuavia tunteita. Tämän lisäksi vinkataan muita samantyyppisiä tekstejä, projektityöntekijä Jyrkinen kertoo. Kirjastovierailujen ja lukupiirin lisäksi on projektissa luvassa syksyllä vielä koulutusta kirjaston henkilökunnalle. Asiakaspalvelussa henkilökunta kohtaa haastavia tilanteita esimerkiksi uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kanssa. Tietoja ja taitoja tällaisiin tilanteisiin haetaan koulutuspäivässä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. Kyllä täällä pidetään huolta Teksti: Jaana Saherma Kuva: Eeva Sinerjoki Kovin moni ei tiedä, että sairaalassakin voi olla kirjasto. Porissa keskussairaalan tiloissa on palvellut kaupunginkirjaston toimipiste jo 50 vuotta. Kirjaston tarkoituksena on auttaa potilaita tervehtymään, mutta virkistystä, elämyksiä ja tietoa jaetaan myös henkilökunnalle ja muillekin paikalle saapuneille. Sairaanhoitopiirin kirjastomyönteisyys näkyy aineiston hankintaan myönnettyinä varoina sekä kirjaston 90-luvulla rakennettuina, valoisina tiloina. Kirjaston kokoelmat ovat laajat, mutta aineistoa voidaan tilata tarpeen mukaan koko Satakirjastojen alueelta. Samoin on palautuksen laita eli lainat voi palauttaa vaikka kotipaikkakunnan kirjastoon. Monelle on uutta se, että toimimme samoin kuin muutkin Satakirjastot. Hoitoajat ovat nykyisin sen verran lyhyet, että kovin tuhtia teosta ei tahdo sairaalassaoloaikana saada luettua loppuun. Potilaita helpottaa, kun ei tarvitse kaiken sairaalajännityksen lisäksi jännittää, ehtiikö saada murhaajan selville, toteaa kirjastonhoitaja Jaana Saherma. Ja toisin kuin luulisi, sairaalassa tosiaan luetaan paljon sairaalaympäristöön sijoittuvaa jännityskirjallisuutta... Kirjaston kirjakärry kiertää osastoilla säännöllisesti, mutta luettavaa voi hyvin tilata vaikka etukäteen ennen leikkausta. Jos lukuhalut heräävät vasta sairaalassa, eikä kärry osu kohdalle, kirjastoon soittamalla toimitamme kirjat suoraan potilashuoneeseen, kertoo kirjastonhoitaja. Kirjojen lisäksi lehdet ja äänikirjat ovat kysyttyjä potilaiden keskuudessa. Äänikirjoja meillä onkin mukava kokoelma. Kirjaston tiloissa on yleisölle tarkoitettu tietokone, jolla voi hoitaa sähköpostiasiat tai vaikkapa laskujen maksamisen. Sairaalassa käy myös paljon väkeä potilaiden saattajina tai erilaisissa kokeissa. Kun aika käy pitkäksi, kirjasto tarjoaa tilan, jossa voi selata päivän sanomalehdet tai syventyä lukuisiin aikakauslehtiin, kirjastonhoitaja vinkkaa, ja toivottaa samalla sairaalassa kävijät tervetulleiksi. Faktaa Keskussairaalan kirjastosta Satakunnan keskussairaalan N-siivessä, 0-kerroksessa talvipuutarhaa vastapäätä Avoinna arkisin klo Kirjoja, äänikirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä sekä musiikkia ja dvd-levyjä Osastoilla kiertävä kirjakärry Potilaskierrosta valmistelevat Jaana Saherma ja juuri eläkkeelle siirtynyt Ritva Hirvonen. 8 Satakirjastot 2/2013

9 Palkintoina arvotaan kolme 30 :n lahjakorttia kirjakauppaan oman valinnan mukaan! Tunnetko elokuvia -tietokilpailu Mikä suomalainen klassikko anagrammiin kätkeytyy? Kilpailussa on mukana elokuvia 1940-luvulta tähän päivään, niin kirjallisuuteen kuin käsikirjoitukseenkin perustuvia ja pääosista löytyy monta pitkän linjan näyttelijää. 1. Kotiseudun hajua Vihje: unelma rintamamiestalosta 4. Sormen esipuhe Vihje: aikansa Salatut elämät 3. Sen vuoksi jäin Vihje: Vatasen pako Demokratian hankaluus 2. Talonmies tontusta Vihje: todellinen klassikko Uros ivaa Vihje: lähiöelämää Vihje: suomalainen murhenäytelmä 7. Kivun kurssilla Vihje: Ansa ja Tauno 8. Veltto mato Vihje: parinvaihtoa 9. Vastuuton Antero ui Vihje: metsätöissä 10. Armas lue Vihje: Eeva-Kaarinan bravuuri Ratkaise anagrammit. Palauta kuponki kirjastoosi mennessä! Nimi Puhelinnumero Sähköposti Satakirjastot 2/2013 9

10 KANSALAIS- ALOITTEET uusi palvelu kirjastoissa Terveiset Sastamalasta Teksti: Tea Aula, Kuva: Ulla Tuukkanen Karri Hara, kirjastopalveluiden johtaja, Rauman kaupunginkirjasto iedotuspisteenä toimiminen on asetettu useimpien yleisten kirjastojen tehtäviksi. Kaikille avoimena ja ilmaisena palveluna kirjasto on ihanteellinen paikka kansalaisten ja päättäjien välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Puhelun tulisi olla nimenomaan vuoropuhelua, ei ainoastaan viranomaisten tiedotusten vastaanottamista. Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus kommentoida, ehdottaa ja antaa palautetta. Kansanvallassa kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksiin ja lakeihin. Suomessa on viime vuoden maaliskuussa tullut voimaan kansalaisaloitelaki. Tämä tarkoittaa, että kenen tahansa äänioikeutetun Suomen kansalaisen tekemä lainsäädäntöaloite tulee eduskunnan käsittelyyn, mikäli se saa kansalaisilta kannatusääntä puolen vuoden sisällä. Kansalaisaloite on merkittävä demokraattisen osallistumisen laajennus. Tarkoitus on siis vaikuttaa lainsäädäntöön, joten mikä tahansa jos saan tykkäystä, niin ajan rollaattorilla Kilpisjärvelle -tyyppinen aloite ei ole sallittu, täsmentää Karri Hara. Viralliset aloitteet löytyvät sivulta joiden kautta voi myös sähköisesti lähettää Koska kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää nettiä, tarvitaan kirjastoa. aloitteiden kannatusilmoituksia. Koska kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää nettiä, tarvitaan kirjastoa. Eräät kirjastot mahdollistavat kannatusilmoitusten lähettämisen postitse yhteistyössä Avoin ministeriö ry:n kanssa. Avoin ministeriö on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tuo kansalaisaloitteita tunnetuksi ja organisoi kannatusilmoitusten keräämistä. Sen sivuilta löytyvät eniten kannatusta saaneet aloitteet, joilla kannatusilmoitusten keruu on käynnissä. Ilmoitusten määrän karttumista voi seurata sivustolla. Kansalaisaloitemappeja löytyy osassa Satakirjastoja. Raumalla mappi on pääkirjaston lukusalissa. Jos haluat antaa kannatuksen vaikkapa ruotsin kielen opetuksen valinnaisuutta ajavalle aloitteelle, täytät kannatusilmoituslomakkeen ja laitat sen mapin vieressä tolpassa kiinni olevaan lukittavaan postilaatikkoon. Ilmoitus on virallinen lomake, joten siinä kysytään myös jättäjän henkilötiedot. Kirjaston henkilökunta huolehtii lomakkeesi eteenpäin Avoimeen ministeriöön ja osaksi kerättäviä viittäkymmentätuhatta kannatusilmoitusta. Ota selville, tarjoaako oma kirjastosi tämän palvelun ja vaikuta! Kirjoittaja Tea Aula filosofisen pohdinnan pyörteissä. Vanhan kirjallisuuden päivät on vähän niin kuin Pori Jazz: sillä on saman verran tekemistä vanhojen kirjojen kanssa kuin ympäri Poria levittyvällä festivaalilla afroamerikkalaisen musiikin kanssa. Sastamalassa on bongattava julkkiksia, nautittava buffet-pöydän antimista ja harrastettava small talkia muiden bibliofiilien kanssa. Sitä vanhaa löytyy mm. kirjahuutokaupasta, antikvaaristen myyntipisteiden hyllyiltä ja perinteisen avajaispuheenvuoron kirjalöydöistä. Viimeisin kuuluukin päivien parhaimpaan antiin eli asiantuntijoiden esitelmiin ja keskusteluihin. Moraalin tuolla puolen Kirjaa ja melkein elämääkin suurempia aiheita käsiteltiin lauantaina, kun puhujapönttöön nousivat vuorollaan Kari Enqvist, Yrsa Stenius ja Panu Rajala esittämään näkemyksensä uskon, faktan ja fiktion yhteenliittymistä. Päivien teemana oli moraali ja Enqvist aloitti Dostojevskin sitaatilla Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua. Tämä kuuluu hänen mukaansa kirjallisten tokaisujen typerimpään top 5:een ja esitys laventuukin käsittelemään uskoa ja moraalittomuutta. Moraalin perusta ei ole tuonpuoleisessa eikä tieteellisestäkään maailmankuvasta ole johdettavissa tieteellistä moraalioppia, väittää Enqvist. Tukka vähän laskeutuu, kun Stenius ryhtyy pohtimaan, kuinka paljon taiteelliseen vapauteen vedoten kirjailija saa sepittää omiaan tehdessään ihmisistä tunnistettavia teoksessa, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat. Ainakaan kirjailijalla ei ole vapautta olla toiselle ihmiselle epäinhimillinen, pohtii Stenius. Rajalan kaunopuheisemmassa esityksessä vertaillaan Sillanpään ja Waltarin eettisiä pyrkimyksiä: kun Sillanpää halusi paljastaa ihmisten köyhäksi luultuun elämään sisältyvää kauneutta, Waltari halusi enemmän löytää ylimaallisen, taivaallisen kauneuden. Arvokkaan kirjallisuudenhistoriamme vastoinkäymisiä käydään tässäkin läpi ja Rajalan sanoin ihmiset väijyvät kirjailijain moraalisia halkeamia edelleen. Kirjailijalla ei ole vapautta olla toiselle ihmiselle epäinhimillinen. Enqvistin teokset Tyhjästä syntynyt, Olemisen porteilla ja Uskomaton matka uskovien maailmaan kokoavat heränneitä ajatuksia yhteen. Lauantaina ajatusten sulatteluun ei ollut aikaa, sillä kohta estradille nousivat Jaakko Hämeen-Anttila, Tarmo Kunnas ja Kari Kuula keskustelemaan Jukka-Pekka Pietiäisen vetämänä ja videotykin toistamana aatteiden ja maailmankatsomuksen moraalista. Tukka nousee uudestaan pystyyn. Ensi vuonna Sastamalassa vietetään 30-vuotisjuhlavuotta. Suunnittelijoilla on edessään vaikea tehtävä, jos tarkoitus on ylittää menneiden vuosien asiantuntijavieraat ja järjestelyt. Viereisen kuvan kirjastonhoitaja kertoo siitä, mikä hänestä on kirjallisuuspäivissä parasta; Sylvään koulun juhlasalin muovituolissa on täytynyt keskittyä nauttimaan myös vuoden 2011 puheista. 10 Satakirjastot 2/2013

11 Kirjan monet reitit Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki Porin kaupunginkirjaston logistiikkaosastolla kirjoja ja muuta lainattavaa aineistoa kulkee maakunnan muihin kirjastoihin seutulainoina ja lähikirjastolainoina. Seutulainoilla tarkoitetaan Satakirjastojen 20 kunnan alueella tapahtuvia lainoja. Porin pääkirjastosta kuljetetaan useita kertoja viikossa kymmeniä aineistolaatikkoja seutu- ja lähikirjastoihin ja vastaavasti niistä toiseen suuntaan. Porin lähikirjastoja on yhteensä seitsemän. Kirjastojen välillä on jatkuva, keskeytymätön liikenne. Aineiston siirtely omille paikoilleen tapahtuu käsityönä eikä sitä voi koneellistaa. Työ on näkymätöntä ja kun Aineistoja siirtelemässä Pertti Lehdontie (vas.) ja Elias Sinervo. kaikki sujuu, asiakas huomaa ainoastaan nopeuden, millä varattu kirja saapuu kotikirjastoon, kertoo Minna Kataja. Tekniikan paraneminen nopeuttaa kirjan kiertoa Kuhunkin kirjaston toimipisteeseen Aineiston siirtely omille paikoilleen tapahtuu käsityönä eikä sitä voi koneellistaa. hankitaan oma kokoelma, mutta Satakirjastojen aineisto on varausjärjestelmän ansiosta kaikkien saatavilla. Yhteisjärjestelmä nopeuttaa huomattavasti aineiston siirtymistä lainaajalle ja sen varaaminen maksaa yhden euron. Uudesta, kirjastoon saapuvasta aineistosta poimitaan varaukset erilleen ja vasta kun viimeinen varaaja on palauttanut, siirtyy kirja tai muu lainattava teos kirjaston omaan kokoelmaan omalle paikalleen. Yhteinen varausjärjestelmä laskee tämän ansiosta kustannuksia, koska aineistojen siirtyminen joustavasti vähentää kirjastojen ostoja. Lähikirjastokuljetukset ostetaan kouluvirastolta, seutulainoja kuljettaa Itella. Seutulainojen paluu pääkirjastoon aiheuttaa etenkin perjantaisin melkoisen suman. Myös peräkkäisten pyhäpäivien jälkeen aineistoa palautuu paljon. Vuoden 2012 kiireisimmät päivät olivat pääsiäispyhien jälkeiset arkipäivät, jolloin päivässä purettavien laatikkojen määrä nousi yhteenlaskettuna jopa kahdeksaankymmeneen. Jatkuvan aineistokierron vuoksi on purettava aineisto käsiteltävä tietokoneen läpi viipymättä. Rytmi on pidettävä tasaisena ja sitoo tämän vuoksi työntekijöitä päivän mittaan. Muovilaatikoiden siirtely on myös fyysisesti raskasta. Lainassa olleet palautuvat kotikirjastoonsa Satakirjastojen yhteisjärjestelmä kertoo, missä aineistoa on saatavilla. Tilastojen mukaan on seutulainojen määrä kappaletta vuodessa ja on muistettava liikenteen kulkevan kahteen suuntaan, eli myös takaisin kotikirjastoon. Kesämökkiasutus ja muu paikkakuntien välinen liikkuminen maakunnan sisällä aiheuttaa kiirettä kirjastoille. Aineisto palautuu lainaamisen jälkeen aina kotipisteeseen, eli sinne minne se alun perin on hankittu. Hyllyvaraus tehdään asiakkaan kotitietokoneelta. Hyllyvaraus on siis paikan päällä heti, kunhan se on poimittu sieltä erilleen. Hyllyvaraukset nähdään kirjaston koneelta, etsitään viipymättä asiakkaalle ja ilmoitetaan lainausmahdollisuuden alkamisesta. Asiakkaalle ilmoittamiseen voidaan käyttää myös sähköpostia tai tekstiviestiä. Kirjastojen elokuvatarjonta Laatua ja klassikoita Teksti: Johanna Vento, kirjastonhoitaja Porin kaupunginkirjastosta Kuva: Tarja Puodinketo Kirjaston elokuvakokoelma on vaihtoehto kaupallisille markkinoille. Kirjastot tarjoavat laatua ja klassikoita. Kokoelmaan hankitaan eri maiden, tyylilajien ja aikakausien elokuvia. Kirjastossa on kotimaisia ja ulkomaisia elokuvia, tv-sarjoja, dokumentti- ja opetuselokuvia sekä Yleisradion tallenteita. Kirjasto voi hankkia vain sellaisia elokuvia, joita kirjastolla on oikeus lainata eteenpäin ja joista kirjasto on maksanut tekijänoikeusmaksut. Elokuvat ovat kalliita Uudet elokuvat eivät tule kirjastoon samaan aikaan kuin kauppoihin, vaan lainausoikeudet saadaan yleensä muutaman kuukauden viiveellä. Elokuvien hankinta kirjas- toon on huomattavasti kalliimpaa kuin yksityiskäyttöön. Kotimaisesta elokuvasta joutuu usein maksamaan enemmän kuin ulkomaisesta. Tekijänoikeusmaksuineen kirjaston hankkimalle elokuvalle voi tulla hintaa jopa lähes 100 euroa. Kirjastot eivät voi tekijänoikeuskorvausten vuoksi ottaa asiakkailta elokuvatallenteita lahjoituksina. Asiakas ei myöskään voi korvata rikkomaansa tai kadottamaansa DVD-levyä tuomalla vastaavaa tuotetta tilalle, koska lainausoikeudesta maksettava maksu on tallennekohtainen. Elokuvia ei voi ostaa markettien tai nettikauppojen tarjouksista, vaan kirjastoilla on omat hankintakanavansa. Elokuvien ikärajat Elokuvien lainauksessa kirjasto noudattaa vuoden 2012 alussa voimaan tulleita kuvaohjelmalain ikärajamääräyksiä. Ikärajan tehtävänä on suojella lasta ja nuorta aineistolta, joka voi olla haitallista hänen terveydelleen tai kehitykselleen. Lapsen kehitykselle haitallisiksi voidaan arvioida elokuvan sisältämä väkivalta, seksi, ahdistavuus tai päihteiden käyttö. Nykyiset ikärajat ovat: kaikille sallittu, 7, 12, 16 ja 18 vuotta. Satakirjastojen tietojärjestelmä estää liian nuorta lainaajaa lainaamasta tietyllä ikärajalla merkittyä kuvatallennetta. Uudet elokuvat hankitaan DVD- tai Blu-ray -levyinä, mutta myös vanhoja VHS-kasetteja on edelleen lainattavissa. Elokuvien laina-aika on kaksi viikkoa. Satakirjastot 2/

12 Valoisan merellinen Luvian kirjasto Teksti ja kuva: Eeva Sinerjoki uvian kunnan asukkaiden ja kesälomailijoiden kelpaa asioida avarassa ja valoisassa kirjastossa. Neljä vuotta sitten kunnan keskustaan rakennettu kirjastotalo palvelee monipuolisesti. Luvian kirjasto toimii pilottina Älyhylly -hankkeelle ja oppilaitosten kanssa yhteistyönä syntyvät mobiilisovellukset ovat edelleen kehitteillä. Kirjasto elää vahvasti nykyhetkessä. Tilava kirjasto mahdollistaa kattavammat valikoimat Kirjasto on kohtaamispaikka, jonne pääsee esteettömästi kulkemaan myös pyörätuolilla, kertoo kirjastonjohtaja Helena Kuivasniemi-Lehti. Merellinen Luvian kunta saa kesäisin vieraakseen runsaasti kesämökkiläisiä, joista osa viettää kunnassa useampia kuukausia. Uusien tilojen myötä kirjasto voi tarjota asiakkailleen vajaan kirjaniteen lisäksi entistä paremman valikoiman myös muuta materiaalia, esimerkiksi elokuvia, äänikirjoja ja musiikkiaineistoa. Langaton verkko mahdollistaa oman tietokoneen käytön ja nettikoneita on sekä lapsille että aikuisille. Uuden kirjaston hyödyt on huomattu paitsi kävijämäärien lisääntymisenä, myös asiakkaiden viihtyvyytenä. Luvian kirjasto on arkkitehtonisesti näyttävä. Hyvä yhteistyö arkkitehdin kanssa mahdollisti onnistuneen tilaratkaisun sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Erillinen kokoustila omalla sisäänkäynnillä on varattavissa edulliseen hintaan. Käytettävissä on myös tutkijanhuone sekä parvella sijaitseva näyttelytila. Kesäaikaan on mahdollisuus istua ulkona pergolassa lehtiä lukemassa. Tilattavien lehtien määrää on uudessa kirjastossa voitu lisätä ja nykyisin luettavissa on 50 aikakauslehteä ja 10 sanomalehteä. Kirjasto toimii hyvässä yhteistyössä koulun ja sen opettajien kanssa. Kotipalvelutoiminta on pienimuotoista. Se on suunnattu asiakkaille, jotka eivät itse pääse asioimaan kirjastossa. Luvian kirjaston kortti on sirullinen. Lainausautomaatti lukee pinon kirjoja kerralla, esittelee kirjastonjohtaja modernia lainaus- ja palautusautomaattia. Luvian kirjasto oli vuosikausia opetusministeriön budjettilistalla ja on nyt valmistuttuaan täyttänyt sekä kuntalaisten että henkilökunnan toiveet. Kukaan ei ole kaivannut vanhaa kirjastoa takaisin, naurahtaa kirjastonjohtaja tyytyväisenä. Kirjastonjohtajan näkymät ovat valoisat. Kukaan ei ole kaivannut vanhaa kirjastoa takaisin. itä etsit mitä löysit? Kirjasto pidentää elinikää Teksti: Eeva Sinerjoki iksi tulit tänään kirjastoon? ulin siskoni seuraksi. aitko, mitä hait? öysin Suomen lasten Kalevalan änikirjana. uvassa: Petri Joensuu, oormarkku Kirjaston klassinen ydintehtävä on tarjota inhimillistä pääomaa ja samalla se seuraa tietoyhteiskunnan kehittymistä tarkemmin kuin monet muut julkista tilaa edustavat laitokset. Neurologi, kirjailija ja ylilääkäri Markku T. Hyyppä on perehtynyt kirjastoihin meillä ja muualla teoksissaan Kulttuuri pidentää ikää ja Me-hengen mahti. Kirjastojen yleishyödyllisyydestä on kokemuksia Suomen lisäksi muun muassa Brittein saarilta ja Japanista. Julkisen tilan tarjoaja Hyypän mukaan kirjastolla on ehkä vieläkin merkittävämpi rooli kulttuuripääoman kannattelijana. Kirjasto on yhtä aikaa yleinen tila ja kulttuurilaitos. Kulttuurilaitoksena sen erikoisuus on yhteisöllisyydessä, tasa-arvossa ja demokratiassa. Kirjasto ei ole tietenkään pelkästään lainaamo, vaan äärimmäisen monipuolinen harrastus- ja kokoontumistila. Arkkitehdit ja maantieteilijät puhuvat Hyypän käsityksen mukaan julkisesta tilasta, joka tarkoittaa kaikille kansalaisille avointa tai suljettua aluetta. Jo Antiikin ateenalaiset kävivät kansalaiskeskustelunsa julkisessa tilassa ja tämä johti demokratian ensi askeleisiin. Julkinen tila tarjoaa asetelman, joka tekee kansalaistoiminnan mahdolliseksi. Julkisen tilan näivettyminen johtaa tämän vuoksi kansalaisten tapaamismahdollisuuksien vähenemiseen. Kirjaston merkitystä voidaan perustella sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääntymisellä. Tutkimukset osoittavat kansalaisten arvostavan kirjastoa vaikka eivät itse sitä käyttäisikään. Japanissa on tutkittu kirjastojen terveysvaikutuksia Japanissa on voitu tutkimuksin osoittaa, että kirjastolaitokseen panostavissa kunnissa ihmiset elivät pidempään kuin niissä kunnissa, joissa kirjastoja ei tuettu. Kirjastolaitoksen toimintaa mitattiin asukaslukuun suhteutettujen lainojen määränä, kirjojen lukumääränä kirjastoissa, kirjastokorttien lukumääränä sekä kirjahankintojen suhteellisena osuutena kunnan budjetista. Japanilaiset ovat osoittaneet paikallisten hallinnollisten alueitten vertailussa kirjastojen merkityksen eloonjäämiselle. Kun erilaisten yhteiskunnallis-taloudellisten tekijöiden vaikutusta kuolleisuuteen vertailtiin alueiden välillä, kirjastokorttien ja kirjojen lukumäärä, lainaamistiheys ja kirjaostosten suhteellinen osuus ennustivat eloonjäämistä aivan itsellisenä tekijänä. Toisin sanoen kirjastojen käyttöaktiivisuus pitää kansalaiset hengissä riippumatta muista terveystekijöistä. Samanlaisia tuloksia on Brittein saarilta. Kirjastolaitoksen horisontaalinen, maanläheinen luonne perustuu kansalaisten keskinäiseen luottamukseen ja yhteenkuuluvuuteen. Kirjasto on niin ikään viranomaisten valvoma universaalisuuteen perustuva laitos, johon kansalaiset voivat luottaa. Kaikki sosiaalisen pääoman parhaat ominaisuudet kasaantuvat kirjastoon. Kansalaisten yhteisöllisyys, yhteinen päämäärä, ryhmien ja yksilöiden yhteistyö ja viranomaisten antama tuki ovat tarpeen sosiaalisen pääoman kartuttamisessa. Kaikilla kansalaisilla tulee olla mahdollisuus päästä tietoverkkoihin. Kirjastossa on se kaikki. Kulttuuri pidentää ikää Kustannus Oy Duodecim, Markku T. Hyyppä PL Helsinki Bookwell OY Porvoo Satakirjastot 2/2013

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto tai ota esite Mitä ovat Tutcat ja Volter? Tutcat sisältää TTY:n,TuKKK:n

Lisätiedot

Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon

Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon Tervetuloa Huittisten kaupunginkirjastoon Lokakuu 2015 Huittisten kaupunginkirjastoon kuuluvat Huittisten pääkirjasto ja Vampulan kirjasto. Huittisten kaupunginkirjasto kuuluu Satakirjastoihin. Satakirjastoihin

Lisätiedot

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin

Kirjasto-opas. suomeksi. Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjasto-opas suomeksi Tervetuloa Göteborgin kirjastoihin Kirjastoista lainaat ilmaiseksi kirjoja, elokuvia, musiikkia, aikakauslehtiä ja tv-pelejä. Järjestämme muun muassa kirjailijavierailuja, satutunteja,

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila

Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila MUISTIO 1 Maakunnallinen yhteisjärjestelmä -kokous 4/2010 AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: Keskiviikkona 8.9.2010 klo 12 15 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto, kirjaston kokoustila Asko Hursti (Pori),

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

PISKI HANKE - SATEENVARJO:

PISKI HANKE - SATEENVARJO: PISKI HANKE - SATEENVARJO: 1.10.2005 aloitti Pirkanmaan maakuntakirjastoalueen kirjastojen välinen kuljetuspalvelu 10.10.2005 yhtenäistettiin PIKI-kirjastojen varausja kuljetusmaksut: varausmaksu 0,80

Lisätiedot

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016

UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Satutunti UUTISKIRJE MAALISKUU 2016 Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6!

Minun ja sinun. - meidän kirjastomme. Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun - meidän kirjastomme Sisältää ETUKUPONKEJA kirjaston palveluihin, katso s.6! Minun ja sinun 2 meidän kirjastomme Kokemuksia, ideoita ja tunteita Kirjastossa on säpinää ja hiljaisuutta, vanhoja

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Porin kirjaston asiakaskysely 2011

Porin kirjaston asiakaskysely 2011 2011 Porin kirjaston asiakaskysely 2011 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto on koko 2000-luvun ajan tehnyt vuosittain asiakaskyselyn

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle

Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Luetaan ääneen selkokirjaa -kampanja (2016) Järjestä lukuhetki! Starttipaketti selkokirjan ääneen lukijalle Sisältö Ääneen lukijalle 1. Miksi kannattaa lukea ääneen? 2. Näin valmistelet lukuhetkeä 3. Näin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen

Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen. Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Tuunaa kirjasto! asiakkaat osallistumassa kirjaston uudistamiseen Katariina Ervasti ja Paula Puustinen Mikä ihmeen Hakunila? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 8.3.2013 Pari seikkaa Hakunilasta - Vantaa:

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto kalvot Miten saan kirjastokortin? Kirjastokorttina toimii siruton

Lisätiedot

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt

SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA. Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt SÄHKÖKIRJA HELSINGIN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Helsingin kaupunginkirjasto, Marja Hjelt 23.10.2012 Yhteistyössä HelMet kirjastot yhdessä ja erikseen kaupungeilla omat budjetit sisällöt jaetaan hankinta keskitetysti

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014

ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 ASIAKASKYSELYN YHTEENVETO yhteenvedon tehnyt Emilia Helminen 12/2014 Asiakaskysely Säkylän kirjaston ja kulttuuripalvelujen asiakkaille toteutettiin marraskuussa 2014. Kyselyyn vastanneita oli yht. 49

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.7.2014 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut www.satshp.fi 050 Eura KONSERVATIIVISEN HOIDON TOIMIALUE

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Pöytäkirja 1 (8) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 2/2016 Aika 1.3.2016 kello 18:00-19:10 Paikka n kaupunginvaltuuston istuntosali Allekirjoittajat Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen sihteeri

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SOTEJORY, 22.2.2016 16:00, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen avaus... 2 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 3 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen... 4 4 Johtoryhmän

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN 15.2.2012 Kunnallisjohtajat Maakuntajohtaja SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI TÄNÄÄN Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto Toimialueet ja toimipisteet 1.1.2012 - Kaskinen Kristiinankaupunki 98 km Vaasa 190

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Tietoa ja teknologiaa Vantaan kaupunginkirjastolla on kymmenen toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Ne tarjoavat kuntalaisten

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA

Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA Oiva kirjastot Alavus Töysä - Ähtäri RAPORTTI OIVA KIRJASTOJEN VARASTOINTI- PROJEKTISTA ajalla 2.5. 16.11.2008 SISÄLLYS 1. LÄHTÖTILANNE. 3 2. TAVOITTEET... 4 3. TOTEUTUS... 5 4. ARVIOINTIA. 6 LIITE Varastointi-

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen Kysymyksiä ja vastauksia (muutokset mahdollisia) Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto

KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA. Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto KOKOELMAT ESIIN PIENESSÄ KIRJASTOSSA Sari Kanniainen, kirjastonjohtaja, Hankasalmen kunnankirjasto Johdannoksi Ei riitä, että kirjastolla on hyvät kokoelmat. Lisäksi asiakkaiden tulisi löytää niiden luo.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Salon kaupunginkirjasto

Salon kaupunginkirjasto Salon kaupunginkirjasto Kirjasto palvelee Kirjastopalvelut ovat kasvaneet perinteistä lainaus- ja palautustoimintaa monipuolisemmiksi. Salon kaupunginkirjasto tarjoaa aineistoa tiedonnälkään ja viihtymiseen,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut

Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut Suomalaiset ja kirjastojen e- palvelut.0.05 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA SISÄLTÖ Tutkimus sisälsi seuraavat aihekokonaisuudet: suomalaisten lukemiseen, musiikin kuunteluun ja lehtien lukemiseen käyttämä

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family

David Safier. David Safier on kirjoittanut myös nämä kirjat. Happy Family Huumori David Safier Happy Family neljääkymmentä ikävuottaan lähestyvä Emma Wünschmann on uhrannut lupaavan uransa kustannusalalla perheensä vuoksi. Emman lastenkirjakauppa on konkurssin partaalla,

Lisätiedot

Ikä ei ole este. Ikäihmisten palvelut Louna-kirjastoissa. Syyskuu 2013 joulukuu 2014. Tuula Luoma Forssan kaupunginkirjasto 11.9.

Ikä ei ole este. Ikäihmisten palvelut Louna-kirjastoissa. Syyskuu 2013 joulukuu 2014. Tuula Luoma Forssan kaupunginkirjasto 11.9. Ikä ei ole este Ikäihmisten palvelut Louna-kirjastoissa. Syyskuu 2013 joulukuu 2014 Tuula Luoma Forssan kaupunginkirjasto 11.9.2014 Lähtötilanne ikäihmisten osuus kirjastonkäyttäjistä kasvaa ikäihmisten

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

E-kirjat sähköiset kirjat

E-kirjat sähköiset kirjat Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum E-kirjat sähköiset kirjat Tavoite: Tutustutaan sähköisiin kirjoihin ja kirjaston lukulaitteisiin. Sisältö Maksuttomia

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista Uusi Vaski 2.5.2012 Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa 2.5.2012. Miksi Vaski laajenee?

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot