Setomaa, silmänilomme!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Setomaa, silmänilomme!"

Transkriptio

1 Setomaa, silmänilomme!

2 Johdannon sijasta! Miksi laitoimme esitteen nimeksi SETOMAA, SILMÄNILOMME? Ymmärtääkseen paremmin, tule katsomaan, me, kaikki setukaiset, olemme varmoja, että vierailun jälkeen on ilo myös silmissäsi. Jos olet käynyt monta kertaa, haluat myös itse sanoa, että SETOMAA, SILMÄNILOMME! Setomaa on ainutlaatuinen paikka Virossa ja setokaiskulttuuri on näin harvinainen MAAILMASSA, että tule itse katsomaan! Täällä on merkittäviä luonnonhelmiä rauhallinen ja viehättävillä rannoilla järvilahti ja kävelykelpoiset mäntymetsät hiekkaisilla radoilla. Missä on Setomaa! EU:n rajaalueella ja osa siitä myös Venäjällä, mutta sinne ei pääse ilman viisumia! Näin kerromme me vain Setomaasta Virossa! Muista, että vieraat ovat Setomaalla tervetulleita. Setukaiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Avuntarvitsijaa autetaan aina, joten kysyminen kannattaa!

3 Matkustaminen Setomaalla Setomaalla matkustaessa kannattaa pistäytyä Värskan tai Obinitsan matkailuneuvonnassa. Niistä saa tietoja paikallisista nähtävyyksistä ja palveluista ja voi hankkia monenlaisia karttoja sekä esitteitä. Setomaalla voi kulkea jalan, polkupyörällä tai autolla. Kaikki Setomaan tiet eivät ole suoria, tasaisia ja asfaltoituja, ja niin pitää välillä seikkailla myös kylä- ja metsäteillä, missä Setomaan viehätys pääsee kunnolla esille. Erityisen jännittävää Setomaalla on, kun meneillään on jokin setokainen juhlapäivä tai kyläjuhla eli kirmask, Setokaisten kuningaskunnan päivät, Seton leelopäivät, pääsiäinen tai muu kirkollinen pyhä. Matkalla kannatta pitää silmällä myös bensiinimittaria, jotta auto ei jätä keskelle korpea. Myös ensiapulaukku ja peruslääkkeet on hyvä varata mukaan, sillä apteekkeja on harvassa. Võõpsu-Värska Võõpsu Võhandun joensuussa sijaitsee kaksi Võõpsua. Võõpsu sijaitsee Viron ja Setomaan rajalla, koska Võhandu ja Mädajoki muodostavat luonnollisen rajan Viron ja Setomaan välille. Virossa, joen vasemmalla rannalla, on Võõpsun taajama, joen oikealla rannalla Võõpsun kylä, joka jää Setomaalle. Võõpsun nimen syntymisestä kertoo kansa kahta tarinaa. Vanhan tarinan mukaan oli Võõpsu virolaisten joukossa tunnettu kuin Voosu (tuonaikaisen Võhadun joen mukaan). Venäläiset äänsivät Voosun nimea Voobsuu, josta myöhemmin tulikin Wõõbsu. Tämä nimi oli voimassa vuoteen 1924 asti, jolloin Võõpsu sai nykyisen nimensä. Toinen versio kertoo, että vuosisatoja sitten oli tullut tänne asumaan vepsäläisiä kalastajia ja metsästäjiä ja kansa rupesi paikkakuntaa kutsumaan Veps. Võõpsun kylää on kronikoissa mainittu ensimmäistä kertaa vuonna Võõpsun kylä kuului historiallisesti Pihkovan kuvernementiin ja ensimmäisen Viron tasavallan aikana Petserimaalle. Kylä kuului Polodan nurkkaan. Kylässä voi nähdä myös Setomaalle ominaista tsasounaa ( tsässon), joka perustettiin 1200-luvun lopussa tai luvun alussa Pyhän Nikolain kunniaksi. Tsasounan lähellä sijaitsee arkeologinen muinaismuisto maan-alainen hautausmaa. Viimeiset matkalaivat kävivät Võõpsussa 1950-luvulla. 1

4 Võõpsun kyläpyhänä oli ja on Migulanpäivä, jota juhlitaan kaksi kertaa vuodessa 22. toukokuuta ja 19. joulukuuta. Täällä ovat syntyneet kirjallisuuden kriitikko ja monien tutkimusten tekijä Daniel Palgi ja näyttelijä Olli Ungvere. Võõpsun lähellä (1,5 km) Sülgojan kylässä on Richard Ritsingun syntymäpaikka. Võõpsusta on peräisin myös olympiakisoissa taistellut urheilija Indrek Turi. Beresjen kylä Kylän nimi on tullut ilmeisesti venäjänkielisestä sanasta berjoza koivu. Kylä on tyypillinen kalastajakylä, jossa talot on rakennettu raittikyläksi Pihkovan järven rannalle. Pääelinkeino on ollut kalastus, kylässä on kuivatettu järvestä pyydettyä järvikuoretta. Nykyisin kasvatetaan myös vihanneksia. Kuivatetaan särkeä, lahnaa. Beresje on ainoa kylä Setomaalla, jossa nykyään asti asuvat venäjän vanhauskoiset. Kylän lopussa on hautausmaa, jossa on myös Vanhauskoisten hautauspaikka. Beresjen umpijärvi on Peipsin jäännösjärvi. Lüübnitsan kylä Kylä on saanut nimensä tsaari Pietari Suurelta, joka kävi täällä kesäisin lepäilemässä ja nauttimassa rantojen kauneudesta (ljubovatsa) Myös katsoi Pietari Suuri Pohjansodan aikana Lüübnitsan mäeltä ympäristöä ja kiitos kauniiseen näköalaan sai kylä myös nimensä. Kylää on mainittu ensimmäisen kerran Pihkovan kaupungin ja maakunnan miespuolisten jäsenten henkikirjassa vuonna Asukkaat harjoittavat edelleen kalastusta ja vihannesten viljelyä. Keväällä voi nähdä kalaa naruilla kuivaamassa. Kasvatetaan paljon sipulia ja syksyllä voi nähdä suuria kellertävien sipulien pientareita tarhoissa tai sipulikasoja kuivumassa. Elokuussa täällä järjestetään perinteiset sipuli- ja kalamarkkinat. Kylän läheisyydessä sijaitsee 10,8 hehtaarin suuruinen ja maksimisyvyydeltään 3,3 metriä Lüübnitsan umpijärvi, jonka ympärillä on laakea ja kova laidunmaa. Kylän läheisyyteen Pihkovan järven rannalle on rakennettu näkötorni. 12,5 metrin korkeudelta avautuu kaunis näköala ympäristöön Pihkovan järveen ja siellä sijaitseviin kahteen Venäjän saareen Kolpinoon ja Mtešin, ympäristön kyliin Beresjeen, Lüübnitsaan ja Audjasaareen sekä muodostettavaan suosuojelualueeseen, jonka pinta-ala on 1550 ha. Suossa kasvaa erikoisia kasveja ja se on erityisen kirjava keväällä ja syksyllä. Laossinan kylä Pihkovan järven länsirannalla Laossinassa on kaksi kylää: Laossina eli Vanakylä ja siitä m lännessä Hiekka-laossina eli Uusi- eli Pieni-Laossina. Paikalliset nimittävät sitä myös Lüütja. Laossinan kylässä ja sen lähiympäristössä on monia arkeologiamuistoja. Ensimmäiset kirjalliset tiedot Laossinan kylästä nimellä Klavšina on vuodesta Laossinan kylä Polodan nurkassa. Vuonna 1880 rakennettiin kalmistoon Neitsyt Marian syntymisen kunniaksi kirkko. Laossinan kylän pyhä on Pieni-Marianpäivä (21. syyskuuta). Pääelinkeinona on aina ollut maanviljely, kiitos kylän sijaintiin järven rannalla harjoitetaan edelleen kalastusta ja kalankuivatusta. Mikitamäen kylä Kalmiston olemassaolosta ja vanhuudesta voi päättää, että 700 vuotta sitten oli nykyisen kylän paikalla jo ihmisiä asumassa. Mikitamäe on mainittu ensimmäistä kertaa vanhoissa moskovalaisissa asiakirjoissa vuonna 1500 nimellä Nikitina Gora. Tsaari-Venäjällä ei ollut talonpojilla sukunimiä. Ensimmäiset sukunimet ostettiin Pihkovan viranomaisilta ennen Ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäinen sukunimi Mikitamäellä oli Reisengof, ostettu vuonna Mikitamäen kylä on nykyisin Mikitamäen kunnan keskus ja täällä asuu noin 300 asukasta. Mikitamäen läheisyydessä Usinitsassa on säilynyt pyöröhirsistä rakennettu setukaistsasouna, joka on kunnostettu vuonna

5 Mikitamäen lähellä Suure-Usinitsan kylässä on syntynyt folkloristi Veera Pino. Täällä vietti nuoruusvuotensa lehtinainen Veera Pino. Tonjan kylä Tonjan kylä on etnisesti kiinnostava seton kalastajakylä, jossa kaikki talot sijaitsevat tien järvenpuoleisella sivulla. Tonjan kylä on katukylä. Yhdellä puolella on kaunis ja rauhallinen järvi, toisella tuulessa kohiseva Võporsova-Tonja metsäpuisto. Kylän keskellä on seton lauluäidin Anne Vabarnan kotitalo. Kilometrin etäisyydellä entisessä Võporsovan kylässä on Anne Vabarnalle pystytetty muistomerkki, joka osoittaa lauluäidin syntytaloa. Vaikka laulaja oli lukutaidoton, oli hänellä hyvä muisti. Hän muisti yli runoriviä kansanrunoja. Värska Ensimmäistä kertaa mainittiin vuonna Värskan lahden rannalla on asuttu jo yli 7000 vuotta. Värska on tunnettu kuin Pihkovan kauppalotjien laskeutumispaikka. Siitä tulee myös Värskan nimi: ensin Verhoustje (yläsuu), myös Verhoustinskin pogost, siis Verska ja Värska. Kylässä on pieni puukirkko, jonka rakensi vuonna 1759 Petserin luostari pyhän suurkärsijän Georgiusen (Yrjön) kunniaksi, joka purettiin vuonna 1907, jolloin tuli valmiiksi uusi kivikirkko. Uuden kirkon rakentamista aloitettiin vuonna Tämä kirkko rakennettiin kansan rahoista ja se maksoi ruplaa. Vuonna 1926 valmistettiin Tartossa Tegurin tehtaassa Värskan kirkkoon Yrjön kello. Nykyisin sitä ei voi enää käyttää, koska kellon sisällä on iso rako. Vuoteen 1920 saakka kuului Värskan seurakunta Pihkovan hiippakuntaan, vuodesta 1920 Viron apostoli-ortodoksiseen kirkkoon. Värska kuuluu Tsätskin nurkkaan. Tänään on seurakunnassa lähes 2000 jäsentä. Kirkon ympärillä sijaitsee Värskan kalmisto. Täällä lepää setukaisten henkisen kulttuurin merkittävin tekijä, lauluäiti Anne Vabarna, myös Peipsin laulaja runoilija Paul Haavaoks. Toinen hautausmaa sijaitsee kirkosta puoli kilometriä pohjoiseen ja sinne on haudattu myös Värskan seurakunnan ensimmäiset papit. Siinä hautausmaalla ovat omituiset kivet, joissa ovat syvennetyt ristit. Sellaisia ei tiedetä muualla Virossa. Seurakunnan alueella sijaitsee 7 tsasounaa. Nykyisin Värskasta on tullut taajamaa, jossa on yli 600 asukasta ja kontrasti vanhan ja uuden, menneisyyden ja nykypäivän välillä on ehkä suurempi kuin missä tahansa muualla Virossa. Värskan kyläpyhinä on Yrjön päivä talvella (9. joulukuuta) ja keväällä (6. toukokuuta). Värskassa on uudestaan aloitettu vuodesta laulupäivien (Seton laulujuhla) perinnettä. Nykyisin järjestetään laulujuhlia kolmen vuoden välein. Värska- Podmotsa Väike-Rõsnan kylä Kylässä on 10 hautakumpua arkeologisissa kaivauksissa täältä löydettiin pronssiesineitä, saviastioiden sirpaleita, rituaalisen puurakennuksen jäännöksiä. Hautakummut ovat peräisin I vuosituhannen toiselta puoliskolta. Kylässä on tsasouna. Värskanlahden rannalla mäntymetsässä sijaitsee hoidoistaan tunnettu Värskan terveyskylpylä, jossa hyödynnetään maaperän maistuvaa ja ravitsevaa kivennäisvettä eli Värskan vettä. Kylään raken- 3

6 netaan Vedenkeskus, joka tulee toimimaan tukien paikalliseen kivennäisveteen. Podmetsan kylä Selvimmin ja vahvimmin ovat kyläkalmistoon liittyvät kulttuuriperinteet sekä tavat että suullinen perinne - säilynyt Värskasta 6 kilometriä pohjoisessa sijaitsevassa Podmotsan kylässä. Pieni hautausmaa nykyisen kylän laidalla, on säilyttänyt tuonaikaisen kyläkalmiston mitat. Podmotsan kalmistolla on pieni tsasouna, joka on omistettu Pyhällä kolminaisuudelle. Tsasounan ovessa ovat vuosiluvut 1760, 1893, 1932, 1995 ja Ensimmäinen niistä osoittaa rakentamisen aikaa, toiset korjaustöiden suorittamisia. Tsasounasta lännessä seisoo suuri kiviristi, jonka korkeus maaperästä on 1,3 metriä (koko ristin korkeus on 2,1 metriä). Rististä kerrotaan, että se tuli nykyiseen paikkaansa itse. Luullaan, että ristit ovat peräisin 1500-luvulta. Podmotsan suuren ristin, kansan mukaan kiven, on uskottu olevan ihmeellinen lääkintävoima. Kylän kalmiston lähellä on ollut ikivanha lehtometsä, jossa on ennen vanhaan käyty rukoilemassa ja uhraamassa. Värska Saatse Õrsavan kylä Värskanlahden kaukaisin osa on Õrsavan järvi. Viron Tasavallan aikana suureen sotaan asti oli Õrsavan järven rannalla sotaväen oppileiri. Värskan leiri Petserin Pohjoisleiri. Kun Neuvostoliiton sotaväet tulivat vuonna 1941 Viroon, pohjoisleiri likvidoitiin. Enemmistö upseereja pidätettiin vuonna 1941 Petserissä ja lähetettiin Neuvostoliiton vankileireihin. Entiselle lippukentälle on rakennettu laululava ja urheilukentälle Setokaismuseo. Setokaismuseo on elävä museo, joka tutustuttaa 1800-luvun lopun luvun alun seton maatila-arkkitehtuuria, vanhoja työkaluja, runsasta käsityötä. Ensimmäinen rakennus savusauna, pystytettiin museon tonttiin vuonna Verhulitsan kylä Pieni kylä sijaitsee jyrkän Mustojan laakson itärinteellä. Täällä voi nähdä sille paikkakunnalle omaisia taloja ja pihoja. Kerrotaan, että ennen vanhaan olivat Verhulitsan kylän, jonka läpi vei kauppatie Liivimaalta Pihkovaan, kummassakin päässä portit. Joka ilta auringonlaskun aikana portit suljettiin. Jyrkällä rinteellä kulkeva tie tulee parin kilometrin päästä Pikamäen hiekkaan. Verhulitsassa oleva Laudsin petäjä on vanha mänty ympärysmitaltaan 3,35 m ja korkeudeltaan 12 m, jossa ennen vanhaan järjestettiin erilaisia uskonnollisia rituaaleja. Verhulitsassa toimii myös osakeyhtiö Värska Vesi, jossa pannaan pulloihin kuuluisaa Värskan originaalia ja muita virvoitusjuomia. Lutepään kylä Värskasta noin 7 km, Lutepään ja Saatsen kylän välillä sijaitsee parin kilometrin suuruinen lentohiekan alue Lutepään hietikko, jota kutsutaan Setomaan Saharaksi. Pikkmäen mukaan (korkeus 54 m) nimitetään myös Pikamäe tai Pitkäksi hiekaksi. Luullaan, että hietikot syntyivät valtavan metsätulipalon jälkeen 1500-luvulla. Sekä hietikoista että niiden naapurialueista ovat kiinnostuneet monet luonnontieteilijät. Setomaan Saharaan saa tulla myös silloin, jos käännymme Õrsavan kylästä kenttien väliin. Tämä kävelymatka ei ole pitkä. Parhaimman elämyksen saa sieltä poutapäivänä. Suurempi osa hietakosta jää Venäjään. Täytyy huomata Valtioraja!!! 4

7 Saatsen kylä Kirkonkirjojen mukaan Saatsen kylä on aikaisemmin tunnettu nimellä Korki tai Gorki. Saatsen nimi perustuu venäjänkieliseen kylännimeen Zatðerenje, josta tuli Satseri ja siitä tuli Saatse. Saatse kuuluu Satserinnan nurkaan. Vanhimmista rakennuksista on säilynyt Pyhän Paraskevan (kreikaksi perjantai ), venäjäksi Pjatnitsa ortodoksinen kirkko vuodesta 1801 ja sitä ympäröivä vanha kalmisto. Kirkossa on säilynyt lehmuksesta veistos 1700-luvulta. Taidemuistona on valtion suojelun alaisena puuikoni Paraskevan Päätnitsan tarina, evankeliumi, ehtoollisen leipätarjotin. Kirkossa sijaitsee myös metallikehyksessä oleva kiviristi luvulta, jonka uskotaan tekevänsä ihmeitä. Saatsen kylän kyläjuhlien päivä on toinen sunnuntai Pääsiäisen jälkeen ja Päätnitsanpäivä. Kylän lopussa vanhassa koulussa sijaitsee vuonna 1974 perustettu Saatsen setukaismuseo, joka nykyisin toimii Setukaismuseon osastona. Museossa on yli yksikköä muinaisesineitä. Eniten on maanviljelystyökaluja, kalastustarvikkeita ja keramiikkaa. Paljon on myös kuvanveistäjä Rinaldo Veeberin kuvanveistoksia. Saatsen läheisyydessä virtaa Piusan joki. Ulitina küla Entisaikaisessa Ulitinan kartanossa on Elise Rosalie Aunan lapsuusja nuoruusmaa. Arvokkaita ovat E.R. Aunan runot, erityisesti loppusointutekniikka, Tuonaikaiset kriitikot pitivät tyttöä Lydia Koidulan jälkeläisenä. Värska - Piusa Treskin kylä Treskin kylää on mainittu ensimmäistä kertaa vuonna 1652 (Trostka). Luullaan, että kylän nimi Treski tulee sanasta trostnik (järviruoko), koska kylässä käytettiin katon päällysteenä olkien sijaista ruokoa. Treski on kuuluisan lauluäidin Akuliina Pihlan ( ) kotipaikka. Äidin seuraajana oli myös tytär Aino Närap tunnettu laulaja. Kylässä on tsasouna. Perinteeksi on tullut vanhan juhannuksen viettäminen kokon vieressä ja juhliessa. Puolitoista kilometriä Treskistä kaakkoiseen on muinainen pakopaikka Pohmalamäki. Matsurin kylä Aikaisemmin oli sen kylän nimi Võmorkova, mutta myös Piiroja. Rautatien ja maantien välisessä kolmiossa on neliömuotoinen hautakumpu, johon on haudattu Pohjansodassa Võmorskin taistelussa (1709) kaatuneet. Matsurissa syntyi lauluäiti Miku Ode (Jevdokia Kanniste), jolta Jakob Hurt kirjoitti yli runoriviä. Koidula Koidula-Kunitðino Goran kansainvälinen raja- ja tulliasema sijaitsee EU:n ja Venäjän rajalla. Rajan ylittämiseen vaaditaan viisumi. Kolodavitsa Korttiin, joka on vuodesta 1867, on merkitty myös Kolossovan kylä Setomaan rajalla. Kylä on aina ollut raja-alueena ja historiasta kerrotaan tarinoita ja tosiseikkoja sodista, salakuljetuksesta ja muusta rajalla tapahtuneesta. Nykyisen kylän alue on iso hajakylä. Yhdestä päästä toiseen on lähes 5

8 10 kilometriä. Toisin päin kylä on puristettu kahden rautatiehaaran väliin. Piusa küla Piusan rautatieaseman lähellä sijaitsevat vaikuttavat ihmisten synnyttämät hiekkakuopat, joista on aikaisemmin kaivettu lasihiekkaa. Maanalainen kaivostoiminta aloitettiin vuonna 1922, ja vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla hiekkaa alettiin nostaa avolouhoksesta. Luolista on säilynyt viisi, joista matkailijoille on avattu korkea Pylväsluola. Piusan avolouhoksessa tulevat erityisen selvästi esiin devonikauden punaiset ja valkoiset hiekkakerrokset. Piusan hiekkaluolat ovat ainutlaatuisimpia nähtävyyksiä mahtavat kilometrejä pitkät labyrintit. Täällä sijaitsevat Itä-Euroopan suurimmat lepakkojen pesäkkeet. On avattu myös tietotupa, josta jokainen löytää tietoja Piusan hiekka-avolouhoksen historiasta ja geologiasta. Piusan rautatieaseman luona Petseri Võru maantien vieressä sijaitsee lähes 150 I vuosituhannen toisesta puolesta peräisin olevaa hautakumpua. Piusassa toimii myös keramiikka-ateljee ja käsityöpaja. Piusa-Tuderna-Lindora-Härma Müürimäed-Vastseliina Tudernan kylä Arkeologisista löydöistä päätellen Tudernan kylä on perustettu myöhäisellä pronssikaudella, enemmän kuin 2000 vuotta sitten. Kylän lähellä sijaitsee suuria ja pienempiä pyöreitä, hiekasta kasattuja hautakumpuja. Kumpuihin on haudattu ihmisiä noin 1000 vuotta sitten. Tudernajoen oikealla rannalla sijaitsee Silmälähde (Silmaallikas), jonka vedellä uskotaan olevan parantava vaikutus. Viron ensimmäisen tasavallan aikaan Tudernassa sijaitsi Viron korkein rautatiesilta luvulla Tudernan kautta kulki Räpinan-Vastseliinan postireitti, jonka viereen rakennettiin monia kapakoita. Tudernan kapakka (Krug Tuderna) mainittaan ensimmäistä kertaa vuonna Lindora Lindoran kylään kannattaa tulla 28. lokakuuta, jolloin jo 100 vuotta on järjestetty kuuluisia Lindoran markkinoita. Markkinoita on nimitetty myös lammas- tai Seto- ja Võrumaan rajamarkkinoiksi. I vuosituhannen II puoliskolta peräisin Lindoran hautakummut sijaitsevat Tabinan kylästä 0,5 km itään Lindora-Tabinan tien vieressä. Härman Muurit Kääntyen ennen Lindoran kylää vasemmalle metsään tulette Piusajoen alkulaaksoon. Täältä alkaa 15 km matkarata. Autolla voitte ajaa Jõeveeren kylään, josta jää vielä vähän yli kilometrin kävelymatka, mutta devonikauden hiekkakivilouhoksia kannattaa katsoa. Härmän Mäkimuuri on Viron korkein hiekkakivilouhos (43 m). Härman alimmaisen muurin luona saa telttailla ja tehdä nuotiota. Vastseliinan piispanlinnoitus ja Piirin (Rajan) kapakka 6

9 Paikassa, jossa Meeksin puro laskee Piusan jokeen, sijaitsevat piispanlinnoituksen rauniot. Linnoitus pystyttivät Tarton piispa ja Liivimaan ritarikunnan suurmestari Pihkovan ruhtinaskunnan rajalle useiden raja- ja kauppariitojen takia vuonna Kiinnostuksen kohteina ovat tiilistä ja kalkkikivestä rakennetut moniväriset pyöreät tornit. Kerrotaan, että vuonna 1697 oli Vastseliinan linnoituksessa pysähtynyt Pietari Suuri saattueensa kanssa. Pohjansodan hajotusten jälkeen linnoitusta enää ei palautettu. Lähtien keskiajasta on lyhin kauppareitti Pihkovasta Riikaan lävistänyt Vastseliinaa. Tien viereen linnoituksen läheisyyteen rakennettiin Piirin (Rajan) kapakka, joka on merkitty vuoden 1695 tiekartasto. Piirin kapakan luona loppuu ja saa alkuunsa Piusan alkulaakson matkarata. Obinitsa-Tobrova-Meremäe-Meeksi-Luhamaa Obinitsa Obinitsa on Meremäen ohella toinen suuri setukaisten keskus Võrumaalla. Ensimmäiset kirjalliset tiedot ovat vuodesta 1652, mutta arkeologiset tutkimukset vakuuttavat, että viimeistään 700-luvulta lähtien on Obinitsassa ja sen läheisyydessä jatkuvasti asuttu. Vanhimmat Obinitsan ja sen lähiympäristön arkeologiset muinaisjäännökset, I vuosituhannen toiselta puoliskolta Kristuksen jälkeen peräisin hiekasta kasatut pyöreät sekä pitkät hautakummut sijaitsevat Tuhkvitsan laakson rinteellä Sakalovapalossa. Obinitsan hautausmaalla ovat Länsi-Setomaalla harvinaiset 1300-luvulta peräisin suurilla rautakivillä ympäröidyt haudat. Vuonna 1904 rakennettiin Obinitsaan Baltian maissa ainutlaatuinen koulu-kirkko, jossa alakerrassa opetettiin lapsia ja yläkerrassa oli kirkko. Nykyinen Viron Apostolisen Ortodoksisen kirkon Herran kirkastumisen kirkko valmistui vuonna 1952 seurakunnan kirkkoherran isä Vilemonin johdolla. Obinitsan kirkon suurin pyhä on paasapäivä (19. elokuuta). Obinitsasta on saanut alkuunsa myös Seton Kuningaskunnan Päivän perinne, jota järjestetään joka vuosi elokuun ensimmäisenä lauantaina Setomaan eri kylissä. Kauniissa ja puhtaassa Obinitsan järvessä voi sekä uida, kalastaa että ajaa veneellä. Järven toisella rannalla sijaitsee lähteestä syntynyt hiekkakiviesiintymä sekä Juudatarõn nimellä tunnettu luola, josta on paljon tarinoita. Obinitsan järven korkealla rannalla seisoo kaunis muistomerkki Seton Lauluäiti, patsasta ympäröivät kuuluisien setukaisten laulajien muistokivet. Joskus Obinitsan koulua kutsuttiin jopa Setomaan yliopistoksi, koska siellä opiskelijat saivat opettajan ammatin. Kellotornin ja alttarin entisessä koulu-kirkossa ja tsasounan (puusta rukoushuone) kylän keskellä hajotti vuonna 1950 neuvostovalta. Kyläkalmistolla on kuuluisan lauluäidin Hilana Taarkan hauta ja muistomerkki. Obinitsassa sijaitsee setukaiskulttuuria esittelevä Setu-kaismuseo (Seto Muuseumitarõ), Seton Seuratalo ja taidegalleria Hal as kunn. Vuonna 1995 Liidia Sillotsan perustamassa museossa on mahdollista tutustua Mokornulgan (Obinitsan) paikkakunnan setukaisten oloihin vuosina Museon tekstiilikokoelmassa on paljon kaunista ja värikästä seton naisten käsityötä hameenkirjoista pääliinan päätyihin ja pyyheliinapitseihin saakka. Järjestetään myös erilaisia käsityö- ja taidenäyttelyjä, käsityöpajassa opetetaan käsityötä. Tobrovan kylä Obinitsa-Meremäen tiestä vasemmalla sijaitsee Tobrovan kylä (mainittu ensimmäistä kertaa 7

10 vuonna 1591), jonka perusnähtävyyksiä ovat Luikjärven talo ja sen lähellä sijaitseva Tobrovan pääsiäispyhien tsasouna. Luikjärven talo on alueen ainoa tyypillinen, kokonaan säilynyt setukaistalo. Meremäen mäki ja Meremäen kylä Vaaksaaren ylänköön kuuluva 204 metriä korkea Meremäen mäki on saanut nimensä siitä, että täältä voi nähdä Pihkovan järveä. Jos osaatte katsoa, voi nähdä vielä Tiirhannan kalkkikiven selännettä ja Petserin kaupunkia. Meremäen mäki on antanut nimen Länsi-Setomaan toiselle suuremmalle kylälle Meremäelle. Meremäe on nykyinen kuntakeskus. Viime vuosina suoritetut arkeologiset kaivaukset ovat varmistaneet, että alueella on eletty jopa 8000 vuotta sitten. Piirimägi (Rajamäki) Piirimäellä on vuosisatojen aikana sijainnut paljon valtionrajoja luvulta 1200-luvulle asti itämerensuomalaisia aloja käytiin valloittamaan sekä idästä että lännestä. Piirimäeltä länteen ovat jääneet Tarton hiippakunta, Liivimaa, Puolan kuningaskunta sekä luvuilla Ruotsin kuningaskunta. Itään Piirimäeltä Vanha Venäjä, Pihkovan ruhtinaskunta, Moskovan tsaarivaltio, Venäjän keisarikunta. Nykyisin rajoista on jäljellä Setomaan ja Viron raja, jota mäellä osoittaa Rajapetäjä (Piiripettäi). Miiksen kylä Miiksen kylää on jo vuosisatoja läpäissyt Riika-Pihkova kauppareitti. Miiksessä sijaitsee pieni ortodoksinen Johannes Kastajan syntymäkirkko, jonka setukaiset pystyivät rakentamaan 1953 huolimatta silloisten vallanpitäjien jyrkästä vastustuksesta. Miiksen kirkkopyhä on vanha juhannus (7. heinäkuuta). Kirkkoa vastapäätä Meeksijoen rannassa on Pyhä Jaanikivi, jolla uskotaan istuneen Pyhä Jaan ja siitä uskotaan olevat säilynyt jälkiä. Tälle vanhalle uhrikivelle tuodaan edelleenkin uhreja. Meeksijoen vedellä arvellaan olevan parantava vaikutus. Kansa kertoo vielä, että aikoinaan Vastseliinan moisioherra käski kiven räjäyttää ja muurata navetan seinän sisään. Sen jälkeen eläimet alkoivat navetassa kuolla ja kivi oli vietävä takaisin paikalleen. Luhamaa Luhamaan apostolinen ortodoksinen seurakunta on perustettu kansan tahdosta. Metropoliitta siunasi uuden seurakunnan perustamisen ja 14. heinäkuuta 1929 Luhamaan Pyhän Hengen apostolinen ortodoksinen kirkko sai nurkkakiven. Luhamaan Šumilkinon kansainvälinen raja- ja tulliasema sijaitsee EU:n ja Venäjän rajalla. 8

11 Niiden, jotka haluavat tutustua koko Setomaahan, on hankittava Venäjän viisumi. Yksinkertaisimmin viisumin saa tätä palvelua tarjoavan matkatoimiston kautta. Viisumin voi kuitenkin hankkia myös Venäjän federaation konsulaatin kautta. Niille, jotka ylittävät rajan Petseri-Radaja-Mõla-Irboska Petseri Petserin ympäristö on asutettu vuotta sitten, eräät löydöt viittaavat jopa tuhatvuotiseen asutukseen. Laajemmin tunnetuksi Petseri on tullut luostarinsa vuoksi, joka on perustettu vuonna 1473 Kamenkalaakson rinteille. Petserin kaupunki on syntynyt luostarin ja sen vieressä sijaitsevan toriaukion ympärille. Petserin katujen nimet ja suunnat viittaavat pääkaupustelu- ja kulkusuuntiin: Pihkova, Riika, Tartto, Võru. Vuosina Petseri kuului Viron Tasavaltaan ja oli Setomaan-Petserimaan maakuntakeskus. Nykyisin kaupungissa on luostarikirkkojen lisäksi vielä kolme kirkkoa. Petserin virolaisten elämän keskuksena on Venäjän Setomaan alueen ainoa vironkielinen koulu Petserin II lukio. Koulu toimii Venäjällä asuvien setukaisten kulttuurielämän keskuksena Petserissä. Radaja Petserin alue, joka rajoittuu Latviaan ja Viroon, on ollut monenlaisten etnisten ryhmien tannerta. Pitkän ajan kuluessa Petserin alueelle ovat luoneet omaleimaisuutta venäläisen ortodoksisuuden, virolaisen luterilaisuuden, katolilaisuuden ja setukaisten kansankulttuurin piirteiden sekoittuminen. Sigovan setukaismuseo sijaitsee Petserin alueen Pankjavitsan kunnan Radajan kylässä. Museossa on laajasti esillä kotikäsityö kehrääminen, kankaankudonta ja siihen liittyvät työvälineet, joista kiinnostavin on pellavanjalostuslaite. Mõla Mõlan kylä sijaitsee Irboskan laakson rinteessä, Irboskasta viitisen kilometriä pohjoiseen. Mõlan kylää sivuavalla kirkkotiellä on muinainen kiviristi 1400-luvulta. Mõlan kirkko on perustettu lähes 600 vuotta sitten, nykyinen vanhin kivikirkko on rakennettu 500 vuotta sitten. Kirkon alta virtaa pieni puro, jonka lähteen vedellä uskotaan olevan ihmeitä tekevä vaikutus. Kirkkotarhassa on kalmisto, lähellä sijaitsee kellotorni ja luostarin rauniot. Mõlan järvi on selkeävetinen ja syvä. Järven halki virtaa Optjoki, joka saa vetensä Irboskan linnoituksen tuntumasta Linnjärvestä ja laskee Pihkovanjärveen. Irboska Irboskaa on mainittu vanhoissa kronikoissa ensimmäistä kertaa vuonna 862. Irboskan linnoituksen ovat perustaneet muinaisvenäläiset krivitšit joskus luvulla. Vanhin asuinpaikka ja linnoitus sijaitsi Truvorin linnoituksessa kilometrin verran luoteeseen. Vuonna 1330 rakennettiin uusi yksitorninen kivilinna Zeravjen mäelle. Irboskassa on runsasvetisiä lähteitä eli slaavilaislähteitä. Irboskassa on neljä kirkkoa, joista kaski toimii edelleen. 9

12 Majapaikat Symbolit majatalo ranta sanatorio seminaaritila matkanjärjestäminen minigolf lomamökki biljardi tenniskenttä huvipursi sopimuksella luokiteltu majapaikka sauna mahdollisuus maksaa kortilla ratsastus huoneita/ paikkoja vaellusreitit uintimahdollisuus kanootinvuokraus perhemajoitus telttailumahdollisuus polkupyörän vuokraus kotieläimet sallittuja suihku huoneessa nuotio- ja grillausmahdollisuus kalastusmahdollisuus veneenvuokraus pysäköinti baari hiihtoladut televisio pelikenttä palvelukielet EST; ENG, GER, FIN, RUS 10

13 Even Lomatalo (Eve Puhketalu) Võõpsu, Mikitamäen kunta Sijaitsee 2km Võõpsusta Kären suuntaan ; / 8 + lisävuoteet ja vuokrattavat teltat 3/6 Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: mahdollisuus järjestää tapaamisia, laululava, elävää musiikkia, savustusuuni, grilli, ulkokeittiö, huvimatkoja pikaveneellä, vuokrattavat teltat. Palvelukielet viro ja ENG, FIN, RUS Sataman loma-alue (Sadama puhkeala) Rõsna, Mikitamäen kunta ; /6 + lisävuoteet Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: telttailu, ulkokeittiö, grilli, petankki, lentopallo Palvelukielet viro ja RUS, GER, ENG Värskan vierastalo (Värska külalistemaja) Silla 1b, Värskan keskuksessa my.tele2.ee/candela_ket 10 / lisävuodetta Aamiainen sisältyy hintaan Ruokailu tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Lisäksi mahdollista tilata kulttuuri-iltoja, Palvelukielet viro ja GER, FIN, RUS 11

14 Hirvemäen lomakeskus (Hirvemäe Puhkekeskus) Värska , /29 Aamiainen sisältyy hintaan Tilauksesta ruokailut ryhmille Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: lautalla ajelua, laululava, rantakahvila, lasten leikkikenttä, mahdollisuus järjestää seminaareja, juhlia, kesä- ja talvipäiviä ja tapaamisia, sauna ja kenraalin bunkkeri, telttailijoille käytössä suihku ja keittiö. Palvelukielet viro ja ENG, FIN, RUS Värskan terveyskylpylä (Värska Sanatoorium) 3,5 km Värskasta , / 127, toukokuusta lähtien vielä 32 yhden hengen huonetta. 6 sviittiä, 3 niistä sauna ja 3 poreallas. Aamiainen sisältyy hintaan Tilauksesta ruokailut ryhmille Tarjoaa erilaisia hoitoja: kivennäisvesi- ja mutakylpyjä, hierontaa, kuntouttavaa hoitoa, shin-dota, joogaa, vesivoimistelua, diagnostiikka, neula- ja laserhoitoja, suolakamari, valohoito). Rentoutus-, lepo-, perhe-, hoito- ja light-paketteja Lomapaketti "Värska light" (E-P) sisältää: * 7 päivänä majoitus kahden hengen huoneessa ja aamiainen * 6 illallista * lääkärin neuvonta * 7 kivennäisvesikylpyä (joka päivä 1 kylpy). Terveyspäiviä. Uimaallas, kuntosali, baareja, kauppa. Kauneudenhoitopalveluja (parturikampaamo, manikyyri, pedikyyri), pöytätennis, korona, lasten leikkikenttä, amfiteatteri, vesipolkupyöriä, kävelysauvat, terveyspolku, jossa osittain lautatie, ranta, laivaretkiä Lämmijärvellä, Värskän ympäristöä tutustuttavat kiertueet, knsanrunous-iltoja. Palvelukielet viro ja ENG, FIN, RUS. 12

15 Vahtraorun matkailutila (Vahtraoru talu) Värska-Saatsen maantietä 10 km, käänny heti ennen Piusajokea oikealle hiekkaiselle metsätielle, tilalle on vielä 2,5 km paikkaa taloissa + 20 paikkaa ullakolla Aamiainen tilauksesta Ruokailu tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: kanoottimatkoja, elämysmajoitusta, aktiiviloman viettomahdollisuuksia, mahdollista järjestää kesäpäiviä ja tapaamisia, seikkailumatkailua, intiaanikylä joen rannassa. Palvelukielet viro ja ENG, RUS Koidu Kodu 3 km Värskasta Õrsavajärven rannalla , /10 Aamiainen tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: savustusuuni, keinuja, lehtimaja Palvelukielet viro ja RUS Teinin Maatila (Teini talu) Väike - Kolodavitsa, Värskan kunta 4 km Koidulasta Võmmorskin suuntaan Lisäksi vielä Piusan hiekkaluoliin ja matkarajalle 5 km. Mahdollisuus järjestää tapaamisia, laululava, järvi, keinut. Maatilassa vuohia. Palvelukielet viro ja RUS 13

16 Setomaan matkailutila (Setomaa Turismitalo) Kalatsovan kylä, Meremäen kunta Võrusta 28 km Vastseliinaan päin ; taloa 21 paikkaa + lisäpaikkoja Aamiainen tilauksesta Ruokailu tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: koronapeli, petankki. Matkapaketteja Setomaalla. Käsitöitä. Setukaisten kulttuuri-iltoja. Juhlapalvelu. Kesäpäivät ja tapaamiset. Peseytymismahdollisuus telttailijoille, savusauna. Palvelukielet viro ja RUS Tabinan lomamökit (Tabina puhkemaja) Tabinan kylä, Vastseliinan kunta; Võrusta 25 km Obinitsaan päin ; taloa / 8 paikkaa + lisäpaikkoja Aamiainen sisältyy hintaan Ruokailu tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Lisaksi juhlapalvelu Palvelukielet viro ja ENG, RUS 14

17 Piusanlaakson lomamökki (Piusa Ürgoru puhkemaja) Väiko-Härma kylä, Meremäen kunta Võrusta 31 km, Vastseliinasta 10 km, Piusajoen rannalla ; /9+lisävuodemahdollisuus Ruokailut tilauksesta Keittiön käyttömahdollisuus Muut palvelut: keinu, petankkikenttä, savusauna, jossa takkahuone (30 henkeä), Sateensuoja (50 henkeä), kesällä aitassa 6 makuupaikkaa. Bussin vuokraus, opas ja matkaohjaaja tilauksesta. Kirjolohen pyynti. Mahdollisuus järjestää kesäpäiviä ja tapaamisia. Palvelukielet viro ja ENG, RUS Julkisia retkikohteita Värska RMK:n saunat, Mäen lepokoti (Mäe puhkemaja), Obinitsan tekojärven uimapaikka, Meremäen mäki, Piusan nuotio- ja retkeilypaikka, Härman alamuuri, Piusanlaakson vaellusreitti, Lindoran markkinapaikka. Ruokailu Setukaisruokaa Seto Teemaja (Seto Tsäimaja) Värska , fax Avoinna: kesällä ti-su 11-19, talvella ti-su Ryhmille tilauksesta. Setukaisseuran talo (Seto Seltsimaja) Obinitsa, Meremäen kunta , paikkaa, ruokailut tilattava etukäteen, setukaiskuorojen Tsibihärbläseq ja Helbi koor esiintyminen Täällä voi syödä, juoda ja tanssia. Lisäksi tietoa Setomaan menneisyydestä ja nykypäivästä. MISSÄ OLISI PAREMPI KUIN OBINITSASSA! Kahvilat Kahvila "Hirve" (40 paikkaa) Silla 2a, Värska, Põlvamaa Avoinna: ma-su kesällä Kahvila-baari "Sommer" (70 paikkaa, ennakkotilaus) Silla 1a, Värska, Põlvamaa ,

18 Baarit Reta baar (Värskan Terveyskylpylässä) (40 paikkaa baarissa paikkaa salissa) Värskan kunta, Põlvamaa , Avoinna: la-to 20-01; pe Perjantaisin elävää musiikkia Myymälät Capital Värska Avoinna päivittäin Tooma pood Mikitamäen kunta Avoinna 8-20 päivittäin Räpinan kuluttajien yhtiön myymälät Mikitamäe Mikitamäen kunta Avoinna ma-pe 9-19 ja la,su 9-17 Järvesuu Värska Avoinna ma-pe 8-20 ja la,su 8-18, kesällä 8-20 päivittäin Värskan terveyskylpylän myymälä Avoinna ma-la Võrun kuluttajien yhtiön myymälät Vastseliinan Konsum Võidu 21, Vastseliinan taajama Avoinna 8-20 päivittäin Misso Avoinna 9-20 päivittäin Obinitsa Avoinna ma-la 9-19 ja su 9-16 Asunduse Vastseliinan kunta Avoinna ma-pe 8-19 ja la,su 8-15 Museot Värskan setukaismuseo (Seto Talumuuseum) Värska , fax Avoinna: 01.toukokuuta - 01.marraskuuhun.: päivittäin talvella: ti-la Muina aikoina sopimuksen mukaan Värskan setukaismuseossa on mahdollista tutustua 1800-luvun lopun ja 1900-luvun maatila-arkkitehtuuriin, vanhoihin työkaluihin ja runsaaseen käsityöhön. Mahdollista on tilata: seton käsityön oppimista (värikäs pitsi, vyö, sukka, kankaan kudonta ), seton folklooriyhtyeiden Leiko, Kuldatsäuk jt. Konsertteja, seton hääohjelmaa, maatilatyön tunteja (sepän-, saventyö, viljan jauhamisesta leivän kypsennykseen jne), savusaunaa. Lisäksi on mahdollista nähdä vaihtuvia teemanäyttelyjä vanhasta uuteen, käsityöstä taiteeseen, arkeologiasta ja historiasta. 16

19 Setukaismuseon osasto Saatsessa Saatse, Värskan kunta , Avoinna: ti-la: Muina aikoina sopimuksen mukaan Obinitsan setukaismuseo Obinitsa, Meremäen kunta Avoinna: 15. toukokuuta-15. syyskuuta ma-pe klo 10-17; la-su klo syyskuuta-14. toukokuuta ma-pe klo Ryhmille tilauksesta. Sopimuksen mukaan ryhmillä on mahdollista vierailla museota myös muina aikoina. Hinta sopimuksen mukaan. Museon erilaisista palveluista kuten museon opas, käsityöoppi, seton laulut saa tarkempaa tietoa museon ja matkailutiedon puhelimelta, kotisivulta tai paikan päältä. Taide ja käsityö Värskan setukaismuseo (Seto Talumuuseum ) Värska ; Runsas valikoima paikallista käsityötä, erilaisia matkamuistoja, tauluja, postikortteja, setukaisaiheisia kirjoja ja muita esitteitä. Obinitsan setukaismuseo (Obinitsa Seto Muuseumitarõ ) Obinitsa Saa ostaa mukaan Setomaalla valmistettua kaunista käsityötä ja setukaiskielisiä ja aiheisia postikortteja, merkkejä, esitteitä, levyjä, matkamuistoja yms. Setukaisten seuratalo (Seto Seltsimaja) Obinitsa, Meremäen kunta ; Piusan käsityöateljee (Piusa Käsitöötuba) Piusa, Oravan kunta ; Avoinna: päivittäin Muina aikoina sopimuksen mukaan. Piusan matkamuistot ja paikallisten ihmisten käsitöitä. Mahdollisuus tehdä käsitöitä. Konttori galleria Hal as kunn Obinitsassa Obinitsa, Meremäen kunta, Võrun maakunta Evar Riitsaar; Seinämaalauksien, taulujen tilaaminen, myynti. Pysyvät näyttelyt setukaismaalaus, lasten galleria, sovhoosille ominaiset esineet. Kausinäyttelyt setukaisten ja toisten muinaiskansojen maalaus, keramiikka, kuvaveistos, tekstiili. Taideleirejä, seminaareja, kulttuurimatkoja, luentoja ja esityksiä setukaisten kulttuurista. Setukaismusikantti Raali Ain Karmoškakappaleita Setomaalta ja muualtakin 17

20 Seton tanssiryhmät ja leelokuorot Kansantanssiyhtye Hõbehall Mikitamäe, 64301, Põlvamaa Konserttiohjelmia seton laulujen ja tanssien kanssa Laulukuoro Helmine Mikitamäe, 64301, Põlvamaa Laulukuoron konserttiohjelma Värskan kulttuurikeskus Pikk 12, Värskan kunta / Laulukuorot "Leiko" ja "Kuldatsäuk" Tanssiryhmät "Lustiline" ja "Käokuld" Nuorten folkrockyhtye "Zetod" Yhtye Hõpõhelmed ja Meremäe mehed Meremäe, 65302, Võrumaa Oppaat Siiri Toomik , Seto- ja Võrumaa Viro, suomi, venäjä Maivi Laar Setomaa, Peipsijärven ranta-alueet Viro Internet Värskan Matkailuneuvonta Mikitamäen kirjasto Võõpsun kirjasto Värskan kirjasto Obinitsan kirjasto Meremäen kirjasto Huoltoasemat Mahta Kütus Pikk 32a, Värska, Põlvamaa

21 Pankit Lähimmät käteisnostopankkiautomaatit Värska, Värskan kunnallishallitus (Pikk 12) Vastseliina, Edu-myymälä (Võidu 21) Lähimmät pankkikonttorit (sh käteisnostopankkiautomaatit): Räpina, Kooli 1, E-R 9-17, L 9-13 Põlva, Kesk 11, E-R 9-18, L 9-14 Võru, Vabaduse 10a, E-R 9-18, L 9-14 Postipankki pankkitoimet Postitoimistossa mahdollista: tehdä pankkisiirtoja tehdä tilillepanoja omalle tilille tehdä tilillepanoja toiselle tilille nostaa käteistä noutaa saldoyhteenvedon noutaa tulostetun tiliotteen Elektroniset postipankit ovat Räpinan, Värskan, Misson, Vastseliinan postitoimistoissa. Muissa postitoimistoissa toimivat ei-elektroniset postipankit. Ennen, kun tulet Setomaalle, sinun täytyy tehdä vähän kotityötä! Matkailijan elämää helpottaa, jos tiedät etukäteen setukaisista ja Setomaasta seuraavia asioita: seto - setokainen potiseto - setokainen kulkukauppias seto leelo - setukaisten perinteinen laulutapa killõ - ryhmäkylä seto kargus setukaisten kansantanssi kirmask - kyläjuhlat pühasenulk - ikoninurkka tsässon ortodoksinen kyläkappeli eli tsasouna Peko - sadonjumala Hamõh - etelävirolainen paita Jos opit ne ja paljon muitakin asioita, sinun on helpompaa oppia tuntemaan Setomaata. Jos et viitsi, tule kuitenkin, kyllä setokainen selvittää sinulle, kuka hän on ja sen jälkeen ymmärrät itsekin, kuka sinä olet. Setukaiset ketkä me olemme? Jos kuulet sanaa setokainen, tuleeko ensin mieleen helisevä laulukuoro tai mummoilta peritty halveksiva tunnelma onko setokainen virolainen tai joku muu? Kansa selittää setukainen sanan ei se eikä tuo. Kaakkois-Virossa asuvien setukaisten alkuperästä ja ainutlaatuisen kulttuurin syntymisestä on kautta aikojen ollut eri mielipiteitä. Nyt tiedetään, että ihmistoiminnan ensimmäiset jäljet Setomaalla ovat peräisin keski-kivikaudelta. Ainoa sen kauden muinainen taajama Meremäellä on mesoliittiseltä kaudelta eli vuotta ennen Kristusta. Mesoliittisen kauden löytöjä on Setomaalta saatu vielä monen neoliittisen kauden taajamasta (Värska ja Väike-Rõsna) 19

22 tunnistaen Setomaan pohjois- ja itäosan asustuksen alkua. Ensimmäiset asukkaat tulivat tänne etelästä ja kaakkoisesta ja tulivat asumaan vesistöjen rantoihin. Setomaa on kautta aikojen ollut raja-alueena, mutta vahva yhteiskunta. Keskiaikaa muistuttava elämäntapa oli Setomaalla valtava 1920 luvulle asti. Kylän ja yhteisön rooli oli tärkeä. Yhteisön ja kylän merkittävyyttä osoittaa myös se, että kansa on jakaannut Setomaan omin tavoin. Tärkeät ovat kesällä kyläjuhlat, jotka tapahtuivat erilaisten uskontopyhien aikana järjestelmän. Juhlien järjestäminen liittyi kyläkappelien eli tsasounien nimiin. Nimet tulivat pyhimyksiltä tai uskontopyhästä. Esimerkiksi Mikitamäen tsasounaa tiedetään oltuspyhien tsasounana. Tsasounat ovat pienet rakennukset, jonka kirkollisesta taustasta tunnistaa katolla oleva risti. Rakennus on myös sisältä yksinkertainen. Tsasounat ovat Setomaan kylämaastojen erottamattomina osina nykypäivänäkin. Kyläpyhän aikana kutsuttiin kylään koko sukunsa. Setukaisilla on oma vahva identiteetti nykyisinkin. Setukaisten elämässä on tärkeällä paikalla ollut ortodoksisuus, joka alun perin oli sekoitettu uskoon esivanhempien henkiin. Ennen vanhaan tuotiin uhreja myös luonnonhengille, pyhille puille ja kiveille. Sitä osoittavat rituaalipaikat haudalta ei poistuta ennen kuin niillä on syöty tai juotu jotain. Setukaiset ovat vuosisatoja ollut erotettuina venäläisistä erotti kieli, virolaisista poliittinen ja uskontoraja, setukaisten kulttuurissa on säilynyt paljon vanhaa. Pohjois-Setomaalla on jonkun verran vanhempi kulttuuri. Virolaiset kansatieteilijät järjestävät keräilyretkiään Setomaalle. Setomaa kiinnostaa niitä hopeakorujen, tsasounien ja ihmisten takia. Koska Setomaa on ollut erotettuna, on niiden kulttuuri säilynyt omituisena, aiheuttaen toisissa outoa tai tunnustusta. Setukaisten roolia on vaikea ymmärtää. Setukaisia on kautta aikojen pilkattu, mutta kuitenkin heitä käytetään mainostamassa virolaisia. Onko setukaisista tullut Viron symboli? Setukaisten kansallispuvut ovat ainutlaatuisia koko maailmassa. Setukaiset käyttivät kansallispukuja kauemmin kuin muut virolaiset, jopa 1900-luvun alussa. Setukaisnaisten kansallispuvussa ihastuttaa eniten runsas hopeakoristeiden sarja. Ne eivät olleet pelkkiä koristeita: niissä oli erilaista tietoja. Suuri solki oli ja on vaimon tunnus. Vanhin setukaissolki on valmistettu Tartossa. Koska siihen liittyy näin paljon tapoja, voimme päättää, että ennen hopeasolkea oli setukaisnaisilla joku muu rintakoru. Setukaismies puolestaan käyttää paitaa eli hametta2 (hamõ); paidan pito housujen päällä on venäläistä vaikutusta. Paidan kaunistuksina on käytetty punaisia raitoja ja kirjavia, myöhemmin myös ompelein koristeltuja vöitä. Kiinnostavimpia ovat setukaismiesten runsaasti koristellut sukat, jotka pane kirkkaine väreineen helposti merkille. Käsityötä on Setomaalla aina arvostettu. Ainutlaatuista on setukaisten värillinen virkkuupitsi, jota käytettiin pyyheliinoissa, pääliinoissa ja myös esiliinoissa. 20

23 Kansanruno eli leelo ei ole Setomaalla pelkkää historiaa, vain elävää historiaa ja nykypäivä samana aikana. Kansanrunosta ei ole täällä tullut vielä virasta vanhaa kulttuurikerrosta ja voi sanoa, että vanhasta kansanrunosta pidetään täällä enemmän kuin muualla Virossa. Muut kulttuurivaikutukset eivät ole päässeet esille. Nykypäivällä Setomaa on alue, jossa on ihmeellinen luonto ja hyvät lepäämismahdollisuudet, täällä osataan arvostella vielä perinteitä, kunnioitetaan omaa kieltä ja uskontoa ja annetaan tietoja edelliseltä sukupolvelta seuraavalle. Luonto Suhde ihmisen ja luonnon välillä on Setomaalla muuttumassa taas luontoon päin. Pohjois- Setomaalla on maapohja hiekkaista ja laihaa. Täällä ovat valoisat mäntymetsät. Värskälahden ympäristöstä näkyy järven läheisyys. Setomaan läpi virtaava Piusa on täällä suurin ja tärkein joki, joka on myös rajajokena. Piusa on tunnettu kylmästä vedestään ja suuresta laskustaan, jossa on monia myllynpaikkoja, siellä ja täällä kauniita hiekkakivipaikkoja. Piusa ei ole koko ulottuvuudessa Viron joki, joen alimmainen, lähes 14 km pituinen osa on Venäjän alueella. Piusan kylmä vesi on tullut pohjavedestä. Viileä, välillä jopa kylmä, kemiallisesti puhdas vesi on luonut hyvät edellytykset lohille. Piusa on lohikalojen kutu- ja elopaikka. Joessa, jossa on puhdas vesi, asuu tusina kalalajia, muun muassa suojelunalaiset lajit, kuten harjus ja purolohi. Setomaan hiekkaiset mäntymetsät, erittäin laakeammat nummialueet on kuin suojapaikka etelästä tulleille lkasvilajeille. Täällä voi nähdä kasveja, jotka ovat peräisin arosta ja metsäarosta, jotka muualla Virossa ovat tuntemattomia tai harvinaisia. Täällä kasvavat hietaolkikukka, mehiparta, kangasraunikki, erilaiset topot jt. Nummien välillä ovat laaksot ja kiinnostavia ovat myös niityt ja suot sekä laaksoissa sijaitsevat järvet ja purot. Setomaalla jopa Länsi-Viron niityillä kasvava kirkiruoho. Viron omituiseimassa paikassa kasvaa näin myös omituisia kasveja. Jos ajatellaan Kaakkois-Viron maan rikkauksia, muistavat kaikki Piusan valkoisen lasihiekan. Piusan hiekkalouhoksesta on vuosien aikoina louhittu tuhansia tonneja hiekkaa. Piusan hiekasta on valmistettu lasia ja sitä on käytetty myös metallin valumuottien valmistuksessa. Toinen lasihiekan löytöpaikka on Imana-Tabina, jossa hiekan laatu on vielä parempi. Molemmat löytöpaikat ovat Setomaan välittömässä läheisyydessä. Setomaan rakennushiekan varastot sijaitsevat kumpareissa, jotka sijaitsevat Piusan joesta pohjoisessa ja idässä. Hiekkakerroksen paksuus on välillä metriä. Hiekan lisäksi on Setomaan maaperässä muitakin rikkauksia. Lääkintä-, pöytä- ja lääkintä-kylpyvetenä tunnettu Värskan kivennäisvesi on peräisin monesta pohjavesikerroksesta. Ensimmäiset porakaivot kaivettiin vuonna Mitä syvemmällä vesi sijaitsee, sitä enemmän siellä on liotuneita mineraaliaineita. Värskan syvimmästä porakaivosta lähes 600 m syvyydessä on mineraaliaineita jopa 19 g/l. 21

24 Värskan laaksolahdessa on enimmäkseen ruskea, yhtäläinen tai vähän karkea muta. Lahden pohjassa on lähes kaksi metriä paksu turvekerros ja sen päällä jäeven muta, jota käytetään menestyksellisesti lääketieteessä. Järvimudan paksuus on paikoittain 12 metriä ja mutaesiintymän pinta-ala on noin 76 ha. Värskan lahden mutaa ja kivennäisvettä on yli kaksikymmentä vuotta käytetty lahden itärannalle rakennetussa sanatoriossa. Kaakkois-Virossa on myös omituinen kalkkikivikasa, Tiirhannan kylässä pienessä kivilouhoksessa tunkeutuu esiin kalkkikivi ja dolomiitti. Setomaalta voi löytää myös savia. Setomaan savi tuntuu sormien välillä liukkaana ja vähän rasvaisena. Tuhkvitsan puron rannan savea käytettiin jo vuonna 1931 tiilien valmistuksessa. Suot ja turvevarastot sijaitsevat Setomaan pohjoisosassa, mutta turvetta ei ole paljon. Pikemmin voi poimia soista marjoja ja sieniä sekä nauttia koskemattomasta rämemaastosta. Kulttuurikalenteri Talsipühad Värskan setukaismuseossa (Seto Talumuuseum) Talsipühad Obinitsassa Kunnanlaskiaistiistai Missossa Võrumaan torvisoittokuntien päivä Missossa Ahunapäiv Värskan setukaismuseossa Viron mestaruuskilpailut hiihtosuunnistuksessa Värskassa Misson kansatalon uuden talon 20. syntymäpäivä Koululoma Värskan setukaismuseossa VIII Võrumaan vokaaliyhtyeiden päivä Missossa Tobrovon kirmask Pekon kevät Värska OK PEKO Pääsiäinen. Munanvieritystä Värskan keinukentällä Pääsiäinen Mikitamäen keinukentällä Pääsiäinen Obinitsassa XII Setomaan pitsipäivät Värskan setukaismuseossa Yrjönpäivän (jüripäev) kirmask Värskan keinukentällä Oltuspühan jumalanpalvelu ja kirmask Mikitamäellä III Peko MTBO Pyöräsuunnistus Värskassa Migulapäivan kirmask Helbin kylässä Obinitsan Setukaismuseon syntymäpäivä III Pyörämaraton Värskan GP Juhannus Mikitamäellä Juhannuskokko Värskassa II juoksu ympäri Pullin järven Juhannuskokko Väike-Kolodovitsassa Teinitilan laaksossa Iloõdak Värskan setukaismuseossa 22

25 Vanha juhannus Miiksessä Kuksinan kirmask Iloõdak Värskan setukaismuseossa Setukaisten juhannus Kären kylässä Juhannuskokko Treskissä Pietaripäivän (Piitrepäiv) kirmask Uusvadassa Iloõdak Värskan setukaismuseossa Vitsipäivä Väike-Kolodovitsassa Teinin maatilalla Kansajuhla Misson laulukentällä Iloõdak Värskan setukaismuseossa Iloõdak Värskan setukaismuseossa Päätnitsapäev Saatsessa Työ- ja ilotalkoot Värskan setukaismuseossa Iloõdak Värskan setukaismuseossa Setomaan III Tanssipäivät Värskassa Kesäteatteri "Taarka" Obinitsan vanhan koulutalon luona Setukaisten kuningaskunnan päivä Luhamaalla Annenpäivän kirmask Pelsin kylässä Iloõdak Värskan setukaismuseossa Värska/e Kurgi Rock IV Värskassa Iloõdak Värskan setukaismuseossa Ristisaatto Obinitsajärvelle Obinitsan Kulttuurifestivaali Paasapäev Obinitsassa Lepan kirmask Sipuli-, kala- ja käsityömarkkinat Lüübnitsassa Muinaistulien yö Lobotkan kylässä Viron suunnistusmestaruuskilpailut Kitsemäed Meremäen savipäivät Porovikupäev Värskan setukaismuseossa Lindoran markkinat Värskan setukaismuseon syntymäpäiväviikko Nahtsipühä Küllätüvan ja Sergan külas Setukaisten satujen päivä Mikitamäellä Setukaisten lauluäidin Anne Vabarnan ilta Värskassa 23

26 Kirkkojuhlat vuonna Kristuksen syntymisen pyhä, Talsipühi Herran kaste, Viiris tmine (lähteellä käynti) Uskovainen Antonius Suuri, Tennüspäiv Herran temppeliin viemisen pyhä, Kündlepäiv Anteeksi antamisen, maidosta luopumisen sunnuntai, Maasenits Neitsyt Marian ilonjulistuksen pyhä, Kapsta-Maara päiv Laatsaruksen lauantai, Laasõrpäiv Palmusunnuntai. Herran Jeruusalemmaan meneminen, Urbõpäiv PAASA, Kristuksen ylösnousemisen pyhä, Lihavõõdõn öinen jumalanpalvelus Suurmartyyri Georgiuksen muistopäivä, Jüripäiv Värskassa Tuomaan sunnuntai, Oltuspühi Mikitamäe Vainajien muistelupäivä, ilosanoman julistaminen vainajille, Raadovits (kalmistopyhä) Pääpiispa Nikolauksen muistopäivä, Migulapäiv Võõpsussa Herran taivaaseen menemisen pyhä, Suur Ristipäiv Helluntai. Kolminaisuuden Jumalan pyhä Johannes Kastajan syntymä, Jaanipäiv Apostolien Peetruksen ja Pauluksen muistopäivä Piitrepäiv Suurmarttyyri Paraskevan muistopäivä Päätnits Saatase Profeetta Eelian muistopäivä Iljapäiv Rääsolaane Pyhän Annan, Jumalansynnyttäjän äidin muistopäivä Annepäiv Väike-Rõsna Kristuksen kirkastuminen Paasapäiv Obinitsa Jumalansynnyttäjän nukahtamisen pyhä Maarjapäiv Petseri Johannes kastajan kuolema Ivanaskorona Neitseen Marian syntymä Väike Maarjapäiv Laossina Ristin ylentämisen pyhä Vissenja Jumalansynnyttäjän suojelun pyhä Mihklipäiv Mikitamäe piirkond Vainajien muistelupäivä Midrosk syksyn kalmistopyhä Suurmarttyyri Paraskevan muistopäivä Rämmänipäiv Saatse Suurmarttyyri Anastasian muistopäivä Nahtsipäiv Pääenkeli Miikaelin muistopäivä Mihalapäiv Neitsyt Marian temppeliin viemisen p yhä Suurmartyyri georgiuksen muistopäivä Väike Jüripäiv Pääpiispa Nikolauksen muistopäivä Talvine Migulapäiv 24

Johdannoksi leelo kargus kirmask pühäsenulk hamõh potiseto

Johdannoksi leelo kargus kirmask pühäsenulk hamõh potiseto Johdannoksi Kun setokaispoika pantiin kouluun, opettajaa evästettiin sanoin: "Opeta poikaa niin, että hänestä tulee jo etukäteen yhtä viisas kuin anopista jälkikäteen!" Älä kuitenkaan kuvittele, että saat

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5)

MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) MATKAOHJELMA 1.4.2009 1 (5) Matka 14: Myanmar (11 pvä/ 10 yötä) 1 yö Yangon- 1 yö Bagan- 2 yötä Mandalay- 2 yötä Inle-järvi- 1 yö Yangon- 3 yötä Ngpali Hotellit: Summit Park View Hotel (Yangon), Thazin

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa

Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Kivipolku Lappeenrannan linnoituksessa Aloitetaan matkamme yllä olevan kuvan osoittaman muistomerkin luota. Pohditaan ensin hetki Lappeenrannan ja linnoituksen historiaa: Lappeenrannan kaupungin historia

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 13:00-17:00 KANOOTTIRETKI OULUJOKISUISTOSSA (EI OPASTUSTA) Ohjelma alkaa Hietasaaren Vauhtipuistosta, josta saat tarvittavat varusteet, turvallisuusohjeet sekä reittiohjeistukset. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?

Meidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain? Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 13.5.2013 1/24

SM Kuvagalleria www.saunamafia.fi 13.5.2013 1/24 www.saunamafia.fi 13.5.2013 1/24 SUOMALAISTEN SAUNASEUROJEN YHTEINEN JA OIVALLINEN SAVUSAUNARETKI ETELÄ - EESTIIN TO 9. - SU 12.5.2013 1. Päivä torstai. Retkihän alkoi jo keskiviikkona, mutta bussiin pääsimme

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015

Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tverin Karjalan Savusaunamatka 16.8. 23.8.2015 Tämä matka on tehty ennenkin. Se oli niin hyvä että pyysimme Leo Baskinia järjestämään matkan uudelleen. Tämä on tosi Savusaunafaneille. Matalle mahtuu vain

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä

Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Kulttuurimatka Krakovaan 4 päivää 3 yötä Vietä pitkä viikonloppu kesäisessä Krakovassa Finnairin suorilla lennoilla Helsingistä! Krakovan värikäs historia ja eloisa nykypäivä, hyvin säilynyt UNESCO:n maailmanperintökohteisiin

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KUTSU AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 19. MESTARUUSKILPAILUT. PL 23, 81101 Kontiolahti Puh. (013) 732 403 Sähköposti: office@biathlon-kontiolahti.

KUTSU AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 19. MESTARUUSKILPAILUT. PL 23, 81101 Kontiolahti Puh. (013) 732 403 Sähköposti: office@biathlon-kontiolahti. KUTSU AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 19. MESTARUUSKILPAILUT KONTIOLAHTI POHJOIS-KARJALA kunta Urheilijat AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 19. MESTARUUSKILPAILUT 16. 20.3.2016 KONTIOLAHTI, POHJOIS-KARJALA KONTIOLAHDEN

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö:

Tervetuloa! Varkauden-Pieksämäen seutu. Sisältö: Varkauden-Pieksämäen seutu Sisältö: Tervetuloa! Tule kokemaan iloisia hetkiä Savon sydämeen! Täällä voit nauttia kiireettömästä yhdessäolosta perheesi kanssa tai osallistua elämyksellisiin aktiviteetteihin.

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Tervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin!

Tervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin! Tervetuloa seen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin! Monta reittiä seen! on paikka, jonka vanhan kaupungin mukulakivikadut, pienet galleriat ja jokimaisema ranta-aittoineen hurmaavat kävijänsä yhä uudelleen.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE

XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE XXV SUUNTO GAMES VIROSSA 28.-29. 09. 2013 KILPAILUOHJE AIKA JA PAIKKA: 28.-29. 09. 2013. Koitjärve, Anijan kunta, Harjumaa AIKATAULU: 28. 09. perusrata, lähtö klo 13.00 29. 09. lyhennetty perusrata (sarjoilla

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2014

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2014 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2014 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET LOPPUSIUNAUKSET

EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET LOPPUSIUNAUKSET 8.2.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET LOPPUSIUNAUKSET Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ LIITTEET LOPPUSIUNAUKSET

Lisätiedot

LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT

LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT Marita Rautio LEHTIMAJANJUHLA SUKKOT Kutsu viettämään juhlaa Israelille: 3. Moos. 23:33-43, 4. Moos. 29: 12 39, 5. Moos. 16:13-15 Kaikille kansoille: Sak. 14: 16 19 Viimeinen kolmesta syysjuhlasta ja Herran

Lisätiedot

värikkäitä hetkiä Hotellin esite parkinn.fi/hotel-meriton-tallinn

värikkäitä hetkiä Hotellin esite parkinn.fi/hotel-meriton-tallinn värikkäitä hetkiä Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa Hotel Tallinn Toompuiestee 27 / Paldiski mnt 4, Tallinn 10149, Viro Puh. + 372 62 88 100 Faksi + 372 62 88 101 info.meriton.tallinn@rezidorparkinn.com

Lisätiedot

Kulttuurikulkijan Ilomantsi

Kulttuurikulkijan Ilomantsi Karjalaisella vieraanvaraisuudella Kulttuurikulkijan Ilomantsi 2013-14 Tänne olen tullut, saapunut Suomen itäisimpään kolkkaan. Ennakkoluulottomasti lähden liikkeelle: olen täällä runonlaulun tunnelmissa,

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI

BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) BAABELIN (BABYLONIN) TORNI Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sinearin maassa. Paikka on sama, johon

Lisätiedot

Hintapyyntö 62.000 euroa

Hintapyyntö 62.000 euroa Kaasiku Maatila Kaasiku rek no: 19202:005:1670 noin 30 km Viljandista, noin 500 m asfalttitiestä, hyvä tie perille. Asuinrakennus ja sauna ja ulkorakennus. Saunaan uusittu lattiat ja uusi parvi, kiuas

Lisätiedot

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Matkaoppaana legendaarinen Italian asiantuntija Silja Tuominen Matkaemäntänä Hanna Ekola, musiikissa Hannan tilaisuuksissa mukana

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015

Tervetuloa rippikouluun. Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Tervetuloa rippikouluun Nurmijärven seurakunnan rippikoulut v. 2015 Miksi rippikouluun? Kirkon kasteopetusta Kaste- ja lähetyskäsky: kaste & opetus Täysivaltainen seurakunnan jäsenyys kummin tehtävä itsenäinen

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU Vanhan Musiikin Viikolle 27.7.-2.8.09 Tiedusteluihin vastaavat diplomiurkuri Anne-Marie Grundstén, puh. 050 520 4798. Kulttuurisihteeri Hilpi Toikka-Haldin, puh. (02) 677 4698;

Lisätiedot

HAUHON REITIN TAPAHTUMAKALENTERI 2014

HAUHON REITIN TAPAHTUMAKALENTERI 2014 HAUHON REITIN TAPAHTUMAKALENTERI 2014 TOUKOKUU 1.5. 12 18 Kahvilan avajaiset, Vappuohjelmaa 13.30 15.00 Vihavuosi 040 8476649 / Mona 7.5. 13 17 Päivätanssit Lautsian lomakeskus 8 8.5. 12 16 Kädet saveen,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 18. MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015 KUTSU. PL 23, 81101 Kontiolahti. Sähköposti: office@biathlon-kontiolahti.

AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 18. MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015 KUTSU. PL 23, 81101 Kontiolahti. Sähköposti: office@biathlon-kontiolahti. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 18. MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015 KONTIOLAHTI POHJOIS-KARJALA KUTSU Puh. (013) 732 403 Faksi (013) 732 402 kunta Urheilijat AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN 18. MESTARUUSKILPAILUT

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot