Kokonaiskustannusten. laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus 9/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaiskustannusten. laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus 9/2007"

Transkriptio

1 Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävän hankkeen loppuraportti 9/2007 Työryhmämuistioita

2

3 Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävän hankkeen loppuraportti

4 Taitto: Taina Ståhl ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2007

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, marraskuu 2007 Tekijät Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannusmalli -työryhmä Tuomas Pöysti, puheenjohtaja Jan Holmberg, puheenjohtaja Soili Vasikainen, puheenjohtaja Niko Ijäs, sihteeri Julkaisun nimi Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Valtion taloudenhoito, talousarvio, konserniohjaus, budjetointi, taloushallinto, laskentatoimi, kustannuslaskenta, yhteisrahoitteinen toiminta, maksullinen toiminta, tutkimus- ja kehitysrahoitus, rakennerahastot, yliopistot, tutkimuslaitokset Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA 9/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, valtiovarain controller -toiminto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sivuja 164 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriön johdolla toiminut työryhmä esittää raportissaan arviointinsa yhteisrahoitteisen toiminnan menettelyiden ja erityisesti kustannuslaskennan kehittämisestä. Työryhmä ehdottaa, että yhteisrahoitteisessa toiminnassa päätettäisiin siirtyä kaikissa valtion talousarviosta rahoitusta myöntävissä tai talousarvion kautta rahoitusta välittävissä viranomaisissa sekä yhteisrahoitteiseen toimintaan tai hankkeisiin osallistuvissa valtion toimintayksiköissä kokonaiskustannusmalliin. Raportissa esitetään kokonaiskustannusmalliin siirtymisen perustelut sekä kokonaiskustannusmallin pääpiirteet ja sen asettamat vaatimukset rahoituksen vastaanottajana olevan toimintayksikön kustannuslaskennalle. Lisäksi raportissa käsitellään useita yhteisrahoitteisen toiminnan budjetointiin, kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä erilliskysymyksiä.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, november 2007 Författare Arbetsgruppen för totalkostandsmodellen i samfinansierad verksamhet Tuomas Pöysti, ordförande Jan Holmberg, ordförande Soili Vasikainen, ordförande Niko Ijäs, sekreterare Publikationens titel Beräkning av totalkostnader samt samfinansiering som baserar sig på totalkostnader Publikationens andra versioner Publikationen finns tillgänglig på Internet, på webbsidan Nyckelord Statens ekonomiförvaltning, statsbudget, koncernstyrning, budgetering, ekonomiförvaltning, redovisning, kostnadsredovisning, samfinansierad verksamhet, avgiftsbelagd verksamhet, finansiering av forskning och utveckling, strukturfonder, universitet, forskningsinstitut Publikationsserie och nummer Arbetsgruppspromemorior, 9/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, finanscontrollerfunktionen, tfn (0) Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Oy, Helsingfors 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sidor 164 Pris Språk Finska Sammandrag Arbetsgruppen som arbetat under ledning av finansministeriet presenterar i rapporten allmänna riktlinjer för hur metoder och speciellt kostandsredovisningen för samfinansierad verksamhet borde utvecklas. Arbetsgruppen föreslår att alla statliga organ som beviljar, förmedlar eller använder budgetmedel för samfinansierad verksamhet övergår till användning av totalkostnadsmodellen. I rapporten presenteras motiveringar för totalkostnadsmodellen samt dess huvudprinciper och kraven som ställs på kostnadsredovisningen hos organisationen som mottar samfinansiering. I rapporten behandlas dessutom ett flertal specialfrågor, som hänför sig till budgetering, redovisning och rapportering av samfinansierad verksamhet.

7 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, November 2007 Author(s) Working group on total cost model for jointly financed activities Tuomas Pöysti, Chairman Jan Holmberg, Chairman Soili Vasikainen, Chairman Niko Ijäs, Secretary Title of publication Accounting of total costs and financing jointly financed activities based on total costs Parts of publication/other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords Government financial management, state budget, group steering, budgeting, financial management, accounting, cost accounting, jointly financed activities, chargeable activities, financing of research and development, structural funds, university, research institute Publications series and number Working papers, 9/2007 Sales distribution Ministry of Finance, Government Financial Controller s Function, telephone Printing place and year Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Pages 164 Price Language Finnish Abstract The working group led by the Ministry of Finance presents in the report general guidelines for methods and cost accounting of jointly financed activities should be developed. The working group suggests that all government organizations that grant, intermediate or use budget funds for jointly financed activities should use the total cost model. The report presents reasons for using the total cost model as well as general principles and requirements applied to total cost accounting in organizations using joint financing. The report also presents several special cases regarding budgeting, accounting and reporting of jointly financed activities.

8

9 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Valtiovarainministeriö asetti hankkeen selvittämään kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa (VM038:00/2006). Työryhmän tehtäväksi määriteltiin kartoittaa keskeiset yhteisrahoitteista toimintaa koskevat periaatteet ja menettelytavat, tehdä selvitystensä perusteella ehdotukset yhteisrahoitteisessa toiminnassa noudatettaviksi menettelytapaohjeiksi ja -malleiksi, koskien määrärahojen budjetointia, määrärahojen jakoa ja osoittamista käyttäjille sekä kirjanpitoa ja raportointia, tehdä ehdotukset erityisesti työajan ja siihen liittyvien kustannusten sekä välillisten kustannusten kohdentamisesta hankkeille tehdä ehdotukset arvonlisäveron käsittelystä yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon yhteisrahoitustyöryhmän kannanotot ja toimenpide-ehdotukset sekä kuulla asiantuntijoina yhteisrahoitteista toimintaa harjoittavien ja rahoitusta myöntävien virastojen ja laitosten edustajia. Työryhmän työn tavoitteena oli selkeyttää yhteisrahoitteista toimintaa koskevia periaatteita ja yhtenäistää menettelyjä ja käytäntöjä, jotka koskevat määrärahojen budjetointia ja niiden osoittamista käyttäjille, kirjanpitoa sekä raportointia. Yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä noudattamaan yhtenäisiä periaatteita rahoittajasta riippumatta (mm. Tekes, Suomen Akatemia, EU-puiteohjelmahankkeet, EU-rakennerahastohankkeet). Yhteisrahoitteista toimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten kustannuslaskennassa noudatettavien periaatteiden kehittäminen on olennainen osa työryhmän työtä. Työryhmän työn taustana ja lähtökohtana on ollut valtiovarainministeriön asettaman yhteisrahoitustyöryhmän selvitykset, jotka koskevat yhteisrahoitteisen toiminnan käsitettä, luonnetta ja tunnusmerkkejä sekä yhteisrahoitettavien erien budjetointia ja kirjanpitoa. Yhteisrahoitustyöryhmä jätti muistionsa toukokuussa 2003 (valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 19/2003). Yhteisrahoitustyöryhmä teki useita merkittäviä aloitteita, jotka eivät

10 kaikilta osin ole vielä toteutuneet. Näiden esitysten päivittäminen ja käytäntöön saattamisen merkitys on edelleen korostunut, kun talous- ja henkilöstöhallinnon perustehtäviä siirretään palvelukeskusten hoidettavaksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan ongelmat ja valtion sisäisesti noudatettavat epäyhtenäiset toimintatavat aiheuttavat käytännössä ongelmia ja tehottomuutta. Valtion taloushallinnon tuottavuuden parantamisessa yhteisrahoitteisen toiminnan menettelyjen kehittäminen ja yhtenäistäminen on siten keskeisellä sijalla. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin valtioneuvoston controller Tuomas Pöysti. Hänen siirryttyään lukien Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi finanssineuvos Jan Holmberg valtiovarainministeriöstä lukien työryhmän puheenjohtajana on toiminut valtioneuvoston controller Soili Vasikainen. Finanssineuvos Jan Holmberg on toiminut samasta ajankohdasta lukien työryhmän pysyvänä asiantuntijana. Työryhmän jäseninä ovat toimineet yksikön johtaja Jaana Aalto Suomen Akatemiasta, laskentatoimen professori (ma) Seppo Ikäheimo Helsingin kauppakorkeakoulusta, ylijohtaja Marjatta Kimmonen Valtiontalouden tarkastusvirastosta, talousjohtaja Olli Muukkonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, hallitusneuvos Eerikki Nurmi opetusministeriöstä, talousjohtaja Matti Paavonsalo Kuopion yliopistosta, Valtiokonttorista apulaisjohtaja Marita Sipola ja sittemmin erikoistutkija Markku Huuki, lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Timo A. Tanninen ja lukien apulaisosastopäällikkö Mikko Staff, aluekehitysjohtaja Tiina Tikka sisäasiainministeriöstä, työministeriöstä ylitarkastaja Riitta Vartia , ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia ja erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen lukien sekä johtava asiantuntija Marita Virtanen Tekesistä. Työryhmän sihteerinä on toiminut erityisasiantuntija Niko Ijäs Tekesistä, lukien valtiovarainministeriöstä. Työryhmä on kuullut yliopistojen talousjohdon edustajia talousjohdon työpajaseminaarissa. Työryhmä laati tammikuussa 2007 väliraportin (VM 2/2007) *. Raportissa esitettiin työryhmän alustavat ehdotukset mm. kokonaiskustannuksiin perustuvaan yhteisrahoitukseen siirtymisestä, tämän laskentatoimelta edellyttämästä vähimmäistasosta sekä työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskennasta. Ehdotukset koskivat myös EU:ssa vuoden 2007 alusta alkanutta uutta rakennerahasto- ja puiteohjelmakautta. Väliraportista pyydettiin lausunnot kaikilta ministeriöiltä sekä Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja Valtiokonttorilta. Lausunnoissa kannatettiin työryhmän ehdotuksia laajalti. Muilta osin lausunnot on otettu huomioon loppuraportin valmistelussa soveltuvin osin. * Väliraportti on saatavissa vain internetistä:

11 Loppuraportissa on tarkennettu väliraportin ehdotuksia. Lisäksi loppuraportissa käsitellään useita yhteisrahoitteisen toiminnan budjetointiin, kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä erilliskysymyksiä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle. Helsingissä 5. päivänä marraskuuta 2007 Soili Vasikainen Jaana Aalto Seppo Ikäheimo Päivi Laatikainen Eerikki Nurmi Mikko Staff Tiina Tikka Markku Huuki Marjatta Kimmonen Olli Muukkonen Matti Paavonsalo Hannu Taipale Marita Virtanen Niko Ijäs

12 10

13 11 Sisällysluettelo Yhteenveto työryhmän ehdotuksista 15 Työryhmän ehdotusten toimeenpano 25 Johdanto 27 I Nykytilan keskeiset ongelmat ja niiden seuraukset 1 Nykytilan keskeiset ongelmat Kustannuslaskennan puutteet Yhteisrahoitettavien kustannusten rahoittajakohtaisuus ja tulkinnallisuus Tilitys- ja raportointikäytäntöjen moninaisuus Eräät budjetointi- ja kirjanpitokäytännöt Muita ongelmakohtia 33 2 Ongelmien seurauksia Johtamisnäkökulma: puutteellinen kustannustietoisuus Taloudellisuusnäkökulma: yhteisten resurssien käytön tehottomuus Henkilöstönäkökulma: kannustin määräaikaisiin palvelussuhteisiin Rahoitusnäkökulma: saamatta jäävä rahoitus? Hallinnollinen näkökulma: moninkertainen työ ja tarve parantaa hallinnon tuottavuutta Laillisuusnäkökulma: tilivelvollisuuden ja hinnoittelun puutteet Valtiontukinäkökulma: mahdollinen kielletty valtiontuki 37 II ongelmien arviointi ja työryhmän ehdotukset 3 Arvioinnin lähtökohdat Budjetoinnin, ohjauksen ja johtamisen sekä tilivelvollisuuden periaatteet Kustannuslaskennan yleiset periaatteet 45

14 12 4 Yhteisrahoitettavat kustannukset Talousarviotalouden sisäinen yhteisrahoitus Rakennerahastokausi Rakennerahastokausi EU:n tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelma Työryhmän ehdotukset yhteisrahoitettavista kustannuksista ja niiden hyväksymisestä 71 5 Työajan kohdistaminen ja palkkakustannusten laskenta Työajan kohdistamisen merkitys Työajan kohdistamistavat ja niiden vaikutus palkkakustannusten laskentaan Todellisen työajan käyttö Standardin mukaisen työajan käyttö Laskentatapojen arviointi Päätelmät Työajan kohdistamisen ajallinen tarkkuustaso ja kohdistamisen aikaväli Yliopisto-opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus ja kohdistamisen sallittavuus Työryhmän ehdotukset työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskemisesta 87 6 Kokonaiskustannusten laskemisen vähimmäistaso Laskentapuitteiston muodostaminen ja laskentakohteet Kustannuserien käsittely välittömänä tai välillisenä kustannuksena Palkkakustannukset Henkilösivukustannukset Toimitilakustannukset Kone- ja laitekustannukset Muut kustannukset Yleiskustannusten kohdistamisperusteet Esimerkki vähimmäistasoisesta kokonaiskustannusten laskentamallista Eräitä erityiskysymyksiä Julkista tukea saaneen käyttöomaisuuden poistokustannukset Yhteisrahoitushankkeiden valmistelun kustannukset 103

15 13 7 Yhteisrahoitushankkeen raportointi rahoittajalle Projektikirjanpito Kustannustilityksen kustannusjaottelu Kustannusten tukikelpoisuuden toteamisen edellyttämä kustannustilityksen liiteaineisto Muita kysymyksiä Eräät budjetointi- ja kirjanpitokäytännöt Talousarviotalouden sisäisen yhteisrahoituksen budjetointi- ja kirjanpitotavat Rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden budjetointi Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointi ja muu etukäteishyväksyminen Yhteisrahoitteisen toiminnan määritelmän täsmennystarpeet 126 lähteet Lähteet 131 Liitteet Liite 1. Keskeiset kustannus- ja muut käsitteet sekä niiden väliset suhteet 133 Liite 2. Lisäys- ja toimintolaskennan vertailu 139 Liite 3. Esimerkkejä yliopiston toimintojaottelusta työajan kohdistamista varten 149 Liite 4. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten sisältö (VM 3/2006) 155 Liite 5. Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointitarkastuksen sisältö EU:n 7. puiteohjelmassa 156 Liite 6. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja kustannuslaskentajärjestelmien sertifiointi, VTV:n kirje työryhmälle

16 14

17 15 YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Luku 4: Yhteisrahoitettavat kustannukset Luku 4.5: Työryhmän ehdotukset yhteisrahoitettavista kustannuksista ja niiden hyväksymisestä 1. Kokonaiskustannuksiin perustuva rahoitus. Yhteisrahoitettavassa toiminnassa on perusteltua siirtyä lisäkustannusten tai lisämenojen rahoittamisesta kokonaiskustannusten pohjalta tapahtuvaan rahoittamiseen. 2. Rahoitusehtojen yhdenmukaistaminen. Yhteisrahoitettavia kokonaiskustannuksia koskevat kansalliset rahoitusehdot tulisi yhdenmukaistaa. Rahoitusta koskevissa kansallisissa säännöissä ja määräyksissä sekä ohjeissa tulisi poiketa yhtenäisin perustein laaditusta kokonaiskustannusmallista ainoastaan välttämättömistä ja perustelluista syistä. Edellä mainittu yhdenmukaistaminen koskee myös rakennerahastohankkeita siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen rakennerahastoasetuksista ei nimenomaisesti muuta johdu. Rakennerahastorahoituksessa ja muussa EU-rahoituksessa olisi käytettävä täysimääräisesti kansallinen tulkintamarginaali. Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan nimenomaisesti tukikelvottomat erät eivät kuitenkaan koskaan voi olla osittainkaan tukikelpoisia. 3. Kustannusten laskentaperiaatteet. Rahoitettavan kustannuspohjan laskentatavan tulee perustua kustannuslaskennassa yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin. Tällöin kustannuslaskentajärjestelmässä tulee otetuksi huomioon luvussa 3.2 käsitellyt hyvän kustannuslaskentajärjestelmän periaatteet. Luvussa 6 on esitetty yksi mahdollisuus vähimmäisvaatimukset täyttäväksi kokonaiskustannusten laskentamalliksi.

18 16 4. Kustannusten hyväksyminen. Rahoittajalla on velvollisuus varmistua rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta. Kun kustannusten laskenta perustuu yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin ja kun rahoitettava kustannuspohja lasketaan näiden samojen periaatteiden mukaan, rahoittajaviranomaisten tulee hyväksyä näiden periaatteiden mukaisesti lasketut kustannukset. Tällöinkään hyväksyttäviin kustannuksiin ei saa kuitenkaan sisältyä nimenomaisesti tukikelvottomiksi säädettyjä kustannuksia. 5. Yleiskustannusten rahoitusprosentti. Rahoitusprosentti sinällään on rahoittajan harkinnassa oleva asia. Rahoittajien tulisi kuitenkin rahoittaa sekä välittömiä kustannuksia että yleiskustannuksia samalla rahoitusprosentilla. Alemman rahoitusprosentin käyttäminen yleiskustannuksiin kannustaa kohdistamaan välittöminä kustannuksina myös niitä erilliskustannuksia, jotka olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista kohdistaa yleiskustannuksina. Tämä aiheuttaa tarpeetonta työtä ja päällekkäisiä rahoittajakohtaisia laskentajärjestelmiä. 6. Toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmän erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteiden etukäteishyväksyminen. Hankehallinnon tehokkuus, oikeusvarmuus, tasapuolisuus ja rahoittajaviranomaisen tarve varmistautua kustannusten tukikelpoisuudesta puoltavat sitä, että toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä voidaan jo etukäteen todeta asianmukaiseksi. Tämä voidaan monissa tapauksissa toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ottamalla käyttöön luvussa 8.2 käsitelty kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointimenettely.

19 17 Luku 5: Työajan kohdistaminen ja palkkakustannusten laskenta Luku 5.5 Työryhmän ehdotukset työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskemisesta 1. Työajan kohdistamistapa. Kunkin laskentakohteen osuus palkkakustannuksista lasketaan osuutena henkilön toteutuneesta työajasta. Tämä edellyttää kattavaa ja luotettavaa toteutuneen työajan kohdistamista. Toteutuneena työaikana voidaan palkkakustannusta laskettaessa käyttää joko henkilön työhön kyseisellä laskenta-ajanjaksolla todellisuudessa käyttämää aikaa tai laskenta-ajanjaksolle kuuluvaa osuutta henkilön normaalitoiminta-asteen mukaisesta työajasta. Normaalitoimintaastetta käytettäessä on huolehdittava, ettei rahoittajilta laskuteta toteuttajan kirjanpitoon perustumattomia hypoteettisia kustannuksia. Tämä toteutuu noudattamalla sääntöä, ettei laskentakohteille kohdisteta laskentajaksolla palkkakustannuksia henkilön bruttopalkkaa enempää. 2. Toteutuneen työajan kohdistamisen tarkkuustaso ja kohdentamisen aikaväli. Täydentävän rahoituksen projekteissa välittömän työajan kohdistamisen aikaväli on kalenterikuukausi. Välitön työaika kohdistetaan tunnin tarkkuudella niille päiville, joina työ on tehty. Maksullisessa toiminnassa välitön työaika on kuitenkin kohdistettava tarvittaessa tarkemmalla kuin tuntitasolla. Muu toteutunut työaika kuin täydentävän rahoituksen hankkeiden välitön työaika voidaan kohdistaa ilman päivätasoista erittelyä. Jos muun työajan kohdistamista ei tehdä kalenterikuukausittain, on kuitenkin huolehdittava siitä, että kultakin raportointijaksolta saadaan luotettava tieto kyseisen raportointijakson kaikesta työajasta, jotta täydentävän rahoituksen välitön työaika voidaan suhteuttaa palkkakustannusten laskemista varten raportointijakson kaikkeen työaikaan. Jos organisaatiossa on käytettävissä työajankohdistamisjärjestelmä, on tarkoituksenmukaista, että myös muu työaika kuin täydentävän rahoituksen työaika kohdistetaan kalenterikuukausittain. 3. Yliopisto-opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus ja työajan kohdistamisen sallittavuus. Työajan kohdistamisvelvollisuus kustannuslaskennassa ei kuulu virkaehtosopimuksen alaan eikä siten ole vastoin solmittua yliopisto-opettajien työaikaa koskevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta. Työajan kohdistamistietoja ei saa miltään osin käyttää työsuoritusten arviointiin tai työajan valvontaan.

20 18 Luku 6: Kokonaiskustannusten laskemisen vähimmäistaso Luku 6.1: Laskentapuitteiston muodostaminen ja laskentakohteet Ministeriöiden kustannuslaskennan kehittämistä pohtineen työryhmän (VM 1/2006) suositukset laskentapuitteiston muodostamisperiaatteista otetaan lähtökohdaksi myös valtion muiden virastojen ja laitosten kustannuslaskennan kehittämisessä. Laskentapuitteet suositellaan muodostettaviksi lakiin pohjautuvien toimialojen ja tulosalueiden perusteella. Laskentapuitteisto tulee rakentaa siten, että se tukee mahdollisimman hyvin eri toimintaprosesseista aiheutuneiden kustannusten seuraamista. Tämä on mahdollista toteuttaa joko toimintolaskentaa tai perinteistä lisäyslaskentaa soveltamalla. Luku 6.2: Kustannuserien käsittely välittömänä tai välillisenä kustannuksena Välillisinä kustannuksina eli yleiskustannuksina käsitellään yhteiskustannukset sekä ne erilliskustannukset, jotka tarkoituksenmukaisuusharkinnan nojalla on perusteltua käsitellä yleiskustannuksina. Muut kustannukset käsitellään välittöminä kustannuksina Palkkakustannukset Välittömät palkkakustannukset kohdistetaan lopullisille laskentakohteille jälkikäteen toteutuneen työajan kohdistamistietojen perusteella. Välilliset palkkakustannukset kohdistetaan laskentakohteille osittain yleiskustannuksina ja osittain henkilösivukustannuksina. Jaossa välittömiin ja välillisiin palkkakustannuksiin tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta Toimitilakustannukset Toimitilakustannukset kuten vuokrat, sähkö, lämmitys ja vesi sekä ulkopuolelta ostetut korjaus- ja kunnossapitopalvelut, siivous, vartiointi, ympäristöhuolto sekä muut ulkopuoliset palvelut voidaan käsitellä yleiskustannuksena. Kalliiden erityistilojen kuten puhdastilojen käyttökustannukset sekä vain tiettyä tarkoitusta varten vuokrattujen tilojen kustannukset käsitellään lopullisen laskentakohteen välittömänä kustannuksena Kone- ja laitekustannukset Tavanomaiset kone- ja laitekustannukset kuten mikrotietokoneet, puhelimet ja yleiset toimistolaitteet käsitellään yleiskustannuksena. Kalliiden erityiskoneiden ja laitteiden kustannukset käsitellään lopullisen laskentakohteen välittöminä kustannuksina.

21 Muut kustannukset Muita kustannuksia käsitellään joko laskentakohteen välittöminä kustannuksina tai ne kohdistetaan laskentakohteille yleiskustannuksina riippuen siitä, aiheutuuko kustannus suoraan ko. laskentakohteesta vai onko se useamman laskentakohteen yhdessä aiheuttama. Jaossa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta. Luku 6.3: Yleiskustannusten kohdistamisperusteet Yleiskustannukset voidaan kohdistaa lopullisille laskentakohteille aiheuttamisperiaatetta noudattavan yleiskustannuskertoimen avulla. Jos organisaation eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusrakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan, on eri tehtäväkokonaisuuksille laskettava omat yleiskustannuskertoimensa. Yleiskustannuskertoimet voidaan laskea esimerkiksi edellisen vuoden kirjanpito- ja laskentatietojen perusteella. Luku 6.5: Eräitä erityiskysymyksiä Julkista tukea saaneen käyttöomaisuuden kustannukset Jos käyttöomaisuuden poistokustannukset ovat yhteisrahoitusta koskevien ylikansallisten sääntöjen kuten rakennerahastokauden ESR-asetuksen 11.3 artiklan c alakohdan mukaan joltakin osin tukikelvottomia, tällaisia säännöksiä on luonnollisesti voitava noudattaa. Poistokustannusten osittainen tukikelvottomuus voi johtua siitä, että niiden käyttöomaisuushyödykkeiden, jotka ovat saaneet julkista tukea, poistokustannukset ovat tukikelvottomia kokonaan tai vain tukea saaneelta osin. Kummassakin tapauksessa hankkeeseen kohdistettavista poistokustannuksista erotetaan ja vähennetään tukikelvoton osuus ja tukikelpoinen osuus käsitellään hankkeen kustannuksena edellä tässä luvussa käsiteltyjen periaatteiden mukaan. Jos tukikelvottomien poistokustannusten erottaminen kuitenkin esimerkiksi tukea saaneiden käyttöomaisuushyödykkeiden suuren lukumäärän vuoksi olisi hallinnollisesti kohtuuttoman työlästä, voidaan hankkeiden kokonaiskustannukset laskea kokonaan ilman poistokustannuksia Yhteisrahoitushankkeiden valmistelun kustannukset Hankkeiden valmistelukustannukset eivät ole tukikelpoisia hankkeen välittöminä kustannuksina.

22 20 Luku 7: Yhteisrahoitushankkeen raportointi rahoittajalle Luku 7.1: Projektikirjanpito Yhteisrahoitteisista hankkeista on pidettävä projektikirjanpitoa, jolla seurataan hankkeen kokonaiskustannuksia. Projektikirjanpito saa tietonsa osin organisaation virallisesta kirjanpidosta ja osin kustannuslaskennasta. Palkkakustannuksia ja yleiskustannuksia ei voida kohdistaa tietylle nimenomaiselle projektille vielä organisaation virallisessa kirjanpidossa (pääkirja), vaan vasta kustannuslaskennan avulla. Tämän vuoksi rahoittajaviranomaisten ei tule vaatia projektien toteuttajilta, että palkkakustannukset ja yleiskustannukset olisi kohdistettu projektille jo organisaation virallisessa kirjanpidossa. Luku 7.2: Kustannustilityksen kustannusjaottelu Muissa kuin hankintamenojen rahoitusta koskevissa investointihankkeissa hankkeen hakemuksessa ja maksatushakemuksessa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kustannusjaottelua: + Palkat + Henkilösivukustannukset + Yleiskustannukset + Aineet, tarvikkeet ja tavarat + Palvelujen ostot (sisältää mm. vuokrat, jotka on käsitelty välittöminä kustannuksina) + Matkakustannukset (voidaan sisällyttää muihin kustannuksiin, ellei ole tarvetta eritellä) + Muut kustannukset (esim. erityistilojen ja -laitteiden tuntihintaveloitukset ja muut erittelemättömät välittömät kustannukset) + Arvonlisävero (jos tukikelpoinen) Projektin bruttokustannukset - Projektista saadut tulot (jos tulevat vähennettäviksi kuten esim. rakennerahastohankkeissa) Projektin nettokustannukset Hankintamenojen rahoittamista koskevissa investointihankkeissa edellä mainittua jaottelua voidaan käyttää soveltuvin osin.

23 21 Luku 7.3: Kustannusten tukikelpoisuuden toteamisen edellyttämä kustannustilityksen liiteaineisto 1. Hankinnat. Muiden kuin vähäisten välittömien ostomenojen osalta rahoittajaviranomaisen on varmistuttava hankintalainsäädännön noudattamisesta. Rahoittaja vastaa asiasta, mutta se voi tukeutua omien toimenpiteidensä lisäksi esimerkiksi hankkeen viimeiseen maksatushakemukseen liitettävään tilintarkastajan asiantuntijalausuntoon. Rakennerahastohankkeissa hankinta-asiakirjojen tarkastus voidaan sisällyttää paikan päällä tehtäviin varmennuskäynteihin. Vähäisten välittömien ostomenojen osalta riittää, että rahoittajalle toimitetaan esimerkiksi oikeaksi varmennettu pääkirjan ote projektille kirjatuista ostomenoista. Edellytyksenä on, että kirjanpidon vientiselitteestä ilmenee riittävän selkeästi, mitä projektille on hankittu ja miten hankinta liittyy projektiin. Hankintojen tukikelpoisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 8.1 :n 6-kohdan mukaan lakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. 2. Välittömät palkkamenot. Välittömistä palkkamenoista rahoittajalle toimitetaan kustannuslaskennan raportti, josta ilmenee projektille välitöntä työtä tehneet henkilöt, tehtävä projektissa, henkilön kuukausipalkka, projektille tehty välittömän työajan osuus prosentteina tai tunteina luvussa 5 käsitellystä raportointijakson kokonaistyöajasta sekä projektille tämän perusteella laskettu osuus palkkasummasta. 3. Yleiskustannukset. Yleiskustannusten tukikelpoisuutta koskevat ongelmat on lukuisia saman rahoituslähteen hankkeita toteuttavien tilivirastojen osalta tarkoituksenmukaista pyrkiä ratkaisemaan jo ennen hankkeen varsinaista aloittamista varmistumalla siitä, että tuensaajan kustannuslaskentajärjestelmä on asianmukainen. Paras vaihtoehto tähän on luvussa 8.2 käsitellyn kustannuslaskentajärjestelmän sertifioinnin käyttöönotto. 4. Kansallisia hankkeita koskeva poikkeusmahdollisuus. Kansallisin varoin toteuttavissa yhteisrahoitushankkeissa rahoittajaviranomainen voi tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella jättää vaatimatta osan edellä mainituista selvityksistä, mikäli kansallisessa erityislainsäädännössä ei toisin säädetä.

24 22 Luku 8: Muita kysymyksiä Luku 8.1: Eräät budjetointi ja -kirjanpitokäytännöt Talousarviotalouden sisäisen yhteisrahoituksen budjetointi- ja kirjanpitotavat Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot nettobudjetoidaan toteuttajatiliviraston toimintamenomomentille. Kirjausoikeuden käytöstä ja talousarviokirjanpidon aputilin 630 (Toiselle tilivirastolle siirrettävät talousarviomenot) käytöstä luovutaan kokonaiskustannuksiin perustuvassa rahoituksessa Rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden budjetointi Perustuslain edellyttämä talousarvion täydellisyysperiaate ja hyvä budjetointitapa edellyttävät, että valtiolle todellisuudessa suoriteperusteisesti syntyvät menot otetaan talousarvioon (ja sitä seuraavaan talousarviokirjanpitoon) suoriteperusteisesti. Tämä ei nykyisin toteudu valtion itsensä toteuttamissa rakennerahastohankkeissa, koska rakennerahastomomentit on budjetoitu maksuperusteisesti johtuen siitä, että rakennerahastovarojen käytöstä komissiolle tehtävä menoilmoitus tehdään talousarviokirjanpidon tietojen perusteella. Komissiolle tehtävän menoilmoituksen oikeellisuus ja toisaalta hyvän budjetointitavan edellyttämien kohdentamisperusteiden noudattaminen talousarviokirjanpidossa edellyttävät, että menoilmoitus tehdään talousarviokirjanpidon sijasta liikekirjanpidon tietojen perusteella. Ellei edellä mainittua ehdotusta toteuteta, toteuttajatiliviraston tulee tilinpäätöksessä noudattaa tulo-menon-kohdalle -periaatetta ja laskuttaa rahoittajatilivirastoa, joka kirjaa laskutetut menot talousarviokirjanpidon aputilille 620 Talousarvioon kirjaamista odottavat menot siihen asti kunnes menot on maksettu toteuttajatilivirastolle. Luku 8.2: Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointi ja muu etukäteishyväksyminen 1. Hankehallinnon tehokkuus, oikeusvarmuus, tasapuolisuus ja rahoittajaviranomaisen tarve varmistautua kustannusten tukikelpoisuudesta puoltavat varsinkin rakennerahastohankkeissa sitä, että toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä ja erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteet voidaan jo etukäteen todeta asianmukaisiksi. Tämä koskee erityisesti niitä tuensaajia, joilla on lukuisia rakennerahastohankkeita.

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle

Kokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle OKM / AMK -taloushallinnon seminaari 8.5.2015 Marita Virtanen, Tekes Kokonaiskustannusmalli Miksi kokonaiskustannukset?

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA...

LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... Sisällysluettelo: 7 LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 1 7.1 Käsite ja luonne...1 7.2 Budjetointi...2 7.3 Tulojen kohdentaminen...3 7.3.1 Talousarviotalouden ulkopuolinen yhteisrahoitus...3 7.3.2 Talousarviotalouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)

Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa

Kokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa

Lisätiedot

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle

Lisätiedot

YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003

YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ BUDJETTIOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09)

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010

Kokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokemuksia kokonaiskustannusmallista OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokonaiskustannusmallin käyttö Vuonna 2006-2007 pilotointi Tekesin kanssa yhden TKK:n osaston (automaatio- ja systeemitekniikka) voimin. Työajan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012

Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous

Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Hankevalmistelukoulutus 26.3.2013 1/16 Copyright Tekes Esityksen sisältö Mitä huomioita hakemusvaiheessa Rahoituspäätös ja rahoituksen

Lisätiedot

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010

Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA

muutokset on saatettava PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA 1 PROJEKTIOHJEET 1. SOVELTAMISALA Projektiohjeita sovelletaan kaikkiin sellaisiin kehittämishankkeisiin ja projekteihin, joiden toteuttamisesta vastaa sitä varten erikseen perustettu organisaatio ja joille

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 Opetusministeriö Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin

Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin Yhtenäiseen kokonaiskustannusmalliin Työryhmän työ ja loppuraportin suositukset Seminaari 14.4.2011 Suomen Akatemia Kokonaiskustannusmallityöryhmä STREAM Esa Ahonen, työryhmän pj Tausta Kokonaiskustannusmallin

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Mitä kustannuksia julkisten toimijoiden kehittämisprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia julkisten toimijoiden kehittämisprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia julkisten toimijoiden kehittämisprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? 2-2015 1/27 Copyright Tekes Tilitysohjeen sisältö Mitä asioita otettava huomioon

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajavirasto KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta

Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Näkökulmia kokonaiskustannusmalliin: Tutkimuslaitoksen tutkijan kannalta Pyyntö: Tutkimuslaitosten ja tutkimuslaitoksissa työskentelevien tutkijoiden kannalta Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla

Lisätiedot

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto

Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä. Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto Projektien budjetointi Tatujärjestelmässä Hanna Honkamäkilä Projektipalvelupäällikkö Oulun yliopisto 29.8.2012 Miksi järjestelmää lähdettiin kehittämään? Yliopiston budjetointimalleja ei tunnettu: mihin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Huippuyksiköiden kustannusraportointi

Huippuyksiköiden kustannusraportointi Huippuyksiköiden kustannusraportointi 12.11.2013 Sirpa Nummila 1 Suomen Akatemia soveltaa kokonaiskustannusmallia hakemusten laatimisessa, rahoituspäätösten valmistelussa, rahoituspäätöksissä ja niiden

Lisätiedot

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI Budjetti laaditaan hankkeen koko toteutusajalle (1-3 vuotta) Ainoastaan hankkeen toteutusajalla syntyneet kustannukset ovat kelpoisia. Hankkeen valmistelusta aiheutuneita kuluja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 1 (5) 133/31/2014 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 8.4.2014 Lausuntopyyntö 24.3.2014 (TEM/563/03.01.02/2014) VALTIONEUVOSTON ASETUS ALUEIDEN KEHITTÄMISESTÄ JA RAKENNERAHASTO- TOIMINNAN

Lisätiedot

EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020

EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020 EAKR-projektin hallinnointi ja raportointi rakennerahastokaudella 2014-2020 Sari Kakkola, Auli Uuttu Helsinki 9.11.2015 Rovaniemi 10.11.2015 Seinäjoki 24.11.2015 Joensuu 8.12.2015 Projektin hallinnosta

Lisätiedot

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje

hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje hallintoviranomaisen ohje X maksuviranomaisen ohje c Päiv ämäärä cohjeen numero cdiaarinumero Euroopan sosiaalirahasto 7.8.2003 ESR 17 O/2/2003 TM KOHDERYHMÄT Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR

RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3. 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR 27.2.2009 RAKENNERAHASTOJA KOSKEVAT HALLINTOVIRANOMAISEN OHJEET Liite 3 3. Tukikelpoisuus 3.1. Esimerkkiluettelo tukikelpoisista kustannuksista / ESR Lähtökohtana kustannusten tukikelpoisuutta tulkittaessa

Lisätiedot

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014

FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät. Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro -hankkeen projektinhallintahyvät käytännöt Hanna Rantala FiDiPro info 17.12. 2014 FiDiPro hankkeen käynnistäminen FiDiPro hankkeissa noudatetaan kaikilta osin Tekesin normaaleita julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto

Toimintokohtainen tuloslaskelma. 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto Toimintokohtainen tuloslaskelma 5.11.2012 Talousjohtaja Päivi Seppä, Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Toiminnan tuotot n. 217 miljoonaa euroa Henkilöstökulut n. 131 miljoonaa euroa (60 %) Tase

Lisätiedot

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET

TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET LIITE 2 Maakunnan kehittämisraha 1.4.2010 TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Keski-Suomen liiton rahoituspäätös perustuu lakiin eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Mitä kustannuksia yrityksen tutkimus- ja kehitysprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?

Mitä kustannuksia yrityksen tutkimus- ja kehitysprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Mitä kustannuksia yrityksen tutkimus- ja kehitysprojektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? 2-2015 1/22 Copyright Tekes Tilitysohjeen sisältö Mitä asioita otettava huomioon heti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Liikenneviraston maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012

Liikenneviraston maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012 OHJE LUONNOS 1 (12) n maksullinen ja yhteisrahoitteinen toiminta sekä rata- ja väylämaksun alaisen toiminnan seuranta 2012 OHJE LUONNOS 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperiaatteet... 3 1.1. Maksullinen

Lisätiedot

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat

1. Rahoitustaulukot ESR- ja EAKR-ohjelmissa. Etelä-, Länsi-, Pohjois- ja Itä-Suomen EAKR-ohjelmat 8.7.2008 Liite 13 KUNTA-, MUU JULKINEN JA YKSITYINEN RAHOITUS Jäsenvaltioiden laatimissa ja komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa määritellään kansallisen rahoituksen suuruus. 1. Rahoitustaulukot

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot