Kokonaiskustannusten. laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus 9/2007
|
|
- Anneli Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävän hankkeen loppuraportti 9/2007 Työryhmämuistioita
2
3 Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa selvittävän hankkeen loppuraportti
4 Taitto: Taina Ståhl ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Painopaikka Edita Prima Oy Helsinki 2007
5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, marraskuu 2007 Tekijät Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannusmalli -työryhmä Tuomas Pöysti, puheenjohtaja Jan Holmberg, puheenjohtaja Soili Vasikainen, puheenjohtaja Niko Ijäs, sihteeri Julkaisun nimi Kokonaiskustannusten laskenta ja niihin perustuva yhteisrahoitus Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat Valtion taloudenhoito, talousarvio, konserniohjaus, budjetointi, taloushallinto, laskentatoimi, kustannuslaskenta, yhteisrahoitteinen toiminta, maksullinen toiminta, tutkimus- ja kehitysrahoitus, rakennerahastot, yliopistot, tutkimuslaitokset Julkaisusarjan nimi ja numero TYÖRYHMÄMUISTIOITA 9/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, valtiovarain controller -toiminto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sivuja 164 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Valtiovarainministeriön johdolla toiminut työryhmä esittää raportissaan arviointinsa yhteisrahoitteisen toiminnan menettelyiden ja erityisesti kustannuslaskennan kehittämisestä. Työryhmä ehdottaa, että yhteisrahoitteisessa toiminnassa päätettäisiin siirtyä kaikissa valtion talousarviosta rahoitusta myöntävissä tai talousarvion kautta rahoitusta välittävissä viranomaisissa sekä yhteisrahoitteiseen toimintaan tai hankkeisiin osallistuvissa valtion toimintayksiköissä kokonaiskustannusmalliin. Raportissa esitetään kokonaiskustannusmalliin siirtymisen perustelut sekä kokonaiskustannusmallin pääpiirteet ja sen asettamat vaatimukset rahoituksen vastaanottajana olevan toimintayksikön kustannuslaskennalle. Lisäksi raportissa käsitellään useita yhteisrahoitteisen toiminnan budjetointiin, kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä erilliskysymyksiä.
6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, november 2007 Författare Arbetsgruppen för totalkostandsmodellen i samfinansierad verksamhet Tuomas Pöysti, ordförande Jan Holmberg, ordförande Soili Vasikainen, ordförande Niko Ijäs, sekreterare Publikationens titel Beräkning av totalkostnader samt samfinansiering som baserar sig på totalkostnader Publikationens andra versioner Publikationen finns tillgänglig på Internet, på webbsidan Nyckelord Statens ekonomiförvaltning, statsbudget, koncernstyrning, budgetering, ekonomiförvaltning, redovisning, kostnadsredovisning, samfinansierad verksamhet, avgiftsbelagd verksamhet, finansiering av forskning och utveckling, strukturfonder, universitet, forskningsinstitut Publikationsserie och nummer Arbetsgruppspromemorior, 9/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, finanscontrollerfunktionen, tfn (0) Tryckeri/tryckningsort och -år Edita Prima Oy, Helsingfors 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Sidor 164 Pris Språk Finska Sammandrag Arbetsgruppen som arbetat under ledning av finansministeriet presenterar i rapporten allmänna riktlinjer för hur metoder och speciellt kostandsredovisningen för samfinansierad verksamhet borde utvecklas. Arbetsgruppen föreslår att alla statliga organ som beviljar, förmedlar eller använder budgetmedel för samfinansierad verksamhet övergår till användning av totalkostnadsmodellen. I rapporten presenteras motiveringar för totalkostnadsmodellen samt dess huvudprinciper och kraven som ställs på kostnadsredovisningen hos organisationen som mottar samfinansiering. I rapporten behandlas dessutom ett flertal specialfrågor, som hänför sig till budgetering, redovisning och rapportering av samfinansierad verksamhet.
7 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, November 2007 Author(s) Working group on total cost model for jointly financed activities Tuomas Pöysti, Chairman Jan Holmberg, Chairman Soili Vasikainen, Chairman Niko Ijäs, Secretary Title of publication Accounting of total costs and financing jointly financed activities based on total costs Parts of publication/other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords Government financial management, state budget, group steering, budgeting, financial management, accounting, cost accounting, jointly financed activities, chargeable activities, financing of research and development, structural funds, university, research institute Publications series and number Working papers, 9/2007 Sales distribution Ministry of Finance, Government Financial Controller s Function, telephone Printing place and year Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Pages 164 Price Language Finnish Abstract The working group led by the Ministry of Finance presents in the report general guidelines for methods and cost accounting of jointly financed activities should be developed. The working group suggests that all government organizations that grant, intermediate or use budget funds for jointly financed activities should use the total cost model. The report presents reasons for using the total cost model as well as general principles and requirements applied to total cost accounting in organizations using joint financing. The report also presents several special cases regarding budgeting, accounting and reporting of jointly financed activities.
8
9 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Valtiovarainministeriö asetti hankkeen selvittämään kokonaiskustannusmallia yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa (VM038:00/2006). Työryhmän tehtäväksi määriteltiin kartoittaa keskeiset yhteisrahoitteista toimintaa koskevat periaatteet ja menettelytavat, tehdä selvitystensä perusteella ehdotukset yhteisrahoitteisessa toiminnassa noudatettaviksi menettelytapaohjeiksi ja -malleiksi, koskien määrärahojen budjetointia, määrärahojen jakoa ja osoittamista käyttäjille sekä kirjanpitoa ja raportointia, tehdä ehdotukset erityisesti työajan ja siihen liittyvien kustannusten sekä välillisten kustannusten kohdentamisesta hankkeille tehdä ehdotukset arvonlisäveron käsittelystä yhteisrahoitteisissa hankkeissa. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon yhteisrahoitustyöryhmän kannanotot ja toimenpide-ehdotukset sekä kuulla asiantuntijoina yhteisrahoitteista toimintaa harjoittavien ja rahoitusta myöntävien virastojen ja laitosten edustajia. Työryhmän työn tavoitteena oli selkeyttää yhteisrahoitteista toimintaa koskevia periaatteita ja yhtenäistää menettelyjä ja käytäntöjä, jotka koskevat määrärahojen budjetointia ja niiden osoittamista käyttäjille, kirjanpitoa sekä raportointia. Yhteisrahoitteisten hankkeiden budjetoinnissa ja seurannassa tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä noudattamaan yhtenäisiä periaatteita rahoittajasta riippumatta (mm. Tekes, Suomen Akatemia, EU-puiteohjelmahankkeet, EU-rakennerahastohankkeet). Yhteisrahoitteista toimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten kustannuslaskennassa noudatettavien periaatteiden kehittäminen on olennainen osa työryhmän työtä. Työryhmän työn taustana ja lähtökohtana on ollut valtiovarainministeriön asettaman yhteisrahoitustyöryhmän selvitykset, jotka koskevat yhteisrahoitteisen toiminnan käsitettä, luonnetta ja tunnusmerkkejä sekä yhteisrahoitettavien erien budjetointia ja kirjanpitoa. Yhteisrahoitustyöryhmä jätti muistionsa toukokuussa 2003 (valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 19/2003). Yhteisrahoitustyöryhmä teki useita merkittäviä aloitteita, jotka eivät
10 kaikilta osin ole vielä toteutuneet. Näiden esitysten päivittäminen ja käytäntöön saattamisen merkitys on edelleen korostunut, kun talous- ja henkilöstöhallinnon perustehtäviä siirretään palvelukeskusten hoidettavaksi. Yhteisrahoitteisen toiminnan ongelmat ja valtion sisäisesti noudatettavat epäyhtenäiset toimintatavat aiheuttavat käytännössä ongelmia ja tehottomuutta. Valtion taloushallinnon tuottavuuden parantamisessa yhteisrahoitteisen toiminnan menettelyjen kehittäminen ja yhtenäistäminen on siten keskeisellä sijalla. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin valtioneuvoston controller Tuomas Pöysti. Hänen siirryttyään lukien Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajaksi nimettiin työryhmän puheenjohtajaksi finanssineuvos Jan Holmberg valtiovarainministeriöstä lukien työryhmän puheenjohtajana on toiminut valtioneuvoston controller Soili Vasikainen. Finanssineuvos Jan Holmberg on toiminut samasta ajankohdasta lukien työryhmän pysyvänä asiantuntijana. Työryhmän jäseninä ovat toimineet yksikön johtaja Jaana Aalto Suomen Akatemiasta, laskentatoimen professori (ma) Seppo Ikäheimo Helsingin kauppakorkeakoulusta, ylijohtaja Marjatta Kimmonen Valtiontalouden tarkastusvirastosta, talousjohtaja Olli Muukkonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, hallitusneuvos Eerikki Nurmi opetusministeriöstä, talousjohtaja Matti Paavonsalo Kuopion yliopistosta, Valtiokonttorista apulaisjohtaja Marita Sipola ja sittemmin erikoistutkija Markku Huuki, lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä tutkimus- ja kehittämisjohtaja Timo A. Tanninen ja lukien apulaisosastopäällikkö Mikko Staff, aluekehitysjohtaja Tiina Tikka sisäasiainministeriöstä, työministeriöstä ylitarkastaja Riitta Vartia , ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia ja erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen lukien sekä johtava asiantuntija Marita Virtanen Tekesistä. Työryhmän sihteerinä on toiminut erityisasiantuntija Niko Ijäs Tekesistä, lukien valtiovarainministeriöstä. Työryhmä on kuullut yliopistojen talousjohdon edustajia talousjohdon työpajaseminaarissa. Työryhmä laati tammikuussa 2007 väliraportin (VM 2/2007) *. Raportissa esitettiin työryhmän alustavat ehdotukset mm. kokonaiskustannuksiin perustuvaan yhteisrahoitukseen siirtymisestä, tämän laskentatoimelta edellyttämästä vähimmäistasosta sekä työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskennasta. Ehdotukset koskivat myös EU:ssa vuoden 2007 alusta alkanutta uutta rakennerahasto- ja puiteohjelmakautta. Väliraportista pyydettiin lausunnot kaikilta ministeriöiltä sekä Valtiontalouden tarkastusvirastolta ja Valtiokonttorilta. Lausunnoissa kannatettiin työryhmän ehdotuksia laajalti. Muilta osin lausunnot on otettu huomioon loppuraportin valmistelussa soveltuvin osin. * Väliraportti on saatavissa vain internetistä:
11 Loppuraportissa on tarkennettu väliraportin ehdotuksia. Lisäksi loppuraportissa käsitellään useita yhteisrahoitteisen toiminnan budjetointiin, kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä erilliskysymyksiä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa loppuraporttinsa valtiovarainministeriölle. Helsingissä 5. päivänä marraskuuta 2007 Soili Vasikainen Jaana Aalto Seppo Ikäheimo Päivi Laatikainen Eerikki Nurmi Mikko Staff Tiina Tikka Markku Huuki Marjatta Kimmonen Olli Muukkonen Matti Paavonsalo Hannu Taipale Marita Virtanen Niko Ijäs
12 10
13 11 Sisällysluettelo Yhteenveto työryhmän ehdotuksista 15 Työryhmän ehdotusten toimeenpano 25 Johdanto 27 I Nykytilan keskeiset ongelmat ja niiden seuraukset 1 Nykytilan keskeiset ongelmat Kustannuslaskennan puutteet Yhteisrahoitettavien kustannusten rahoittajakohtaisuus ja tulkinnallisuus Tilitys- ja raportointikäytäntöjen moninaisuus Eräät budjetointi- ja kirjanpitokäytännöt Muita ongelmakohtia 33 2 Ongelmien seurauksia Johtamisnäkökulma: puutteellinen kustannustietoisuus Taloudellisuusnäkökulma: yhteisten resurssien käytön tehottomuus Henkilöstönäkökulma: kannustin määräaikaisiin palvelussuhteisiin Rahoitusnäkökulma: saamatta jäävä rahoitus? Hallinnollinen näkökulma: moninkertainen työ ja tarve parantaa hallinnon tuottavuutta Laillisuusnäkökulma: tilivelvollisuuden ja hinnoittelun puutteet Valtiontukinäkökulma: mahdollinen kielletty valtiontuki 37 II ongelmien arviointi ja työryhmän ehdotukset 3 Arvioinnin lähtökohdat Budjetoinnin, ohjauksen ja johtamisen sekä tilivelvollisuuden periaatteet Kustannuslaskennan yleiset periaatteet 45
14 12 4 Yhteisrahoitettavat kustannukset Talousarviotalouden sisäinen yhteisrahoitus Rakennerahastokausi Rakennerahastokausi EU:n tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelma Työryhmän ehdotukset yhteisrahoitettavista kustannuksista ja niiden hyväksymisestä 71 5 Työajan kohdistaminen ja palkkakustannusten laskenta Työajan kohdistamisen merkitys Työajan kohdistamistavat ja niiden vaikutus palkkakustannusten laskentaan Todellisen työajan käyttö Standardin mukaisen työajan käyttö Laskentatapojen arviointi Päätelmät Työajan kohdistamisen ajallinen tarkkuustaso ja kohdistamisen aikaväli Yliopisto-opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus ja kohdistamisen sallittavuus Työryhmän ehdotukset työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskemisesta 87 6 Kokonaiskustannusten laskemisen vähimmäistaso Laskentapuitteiston muodostaminen ja laskentakohteet Kustannuserien käsittely välittömänä tai välillisenä kustannuksena Palkkakustannukset Henkilösivukustannukset Toimitilakustannukset Kone- ja laitekustannukset Muut kustannukset Yleiskustannusten kohdistamisperusteet Esimerkki vähimmäistasoisesta kokonaiskustannusten laskentamallista Eräitä erityiskysymyksiä Julkista tukea saaneen käyttöomaisuuden poistokustannukset Yhteisrahoitushankkeiden valmistelun kustannukset 103
15 13 7 Yhteisrahoitushankkeen raportointi rahoittajalle Projektikirjanpito Kustannustilityksen kustannusjaottelu Kustannusten tukikelpoisuuden toteamisen edellyttämä kustannustilityksen liiteaineisto Muita kysymyksiä Eräät budjetointi- ja kirjanpitokäytännöt Talousarviotalouden sisäisen yhteisrahoituksen budjetointi- ja kirjanpitotavat Rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden budjetointi Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointi ja muu etukäteishyväksyminen Yhteisrahoitteisen toiminnan määritelmän täsmennystarpeet 126 lähteet Lähteet 131 Liitteet Liite 1. Keskeiset kustannus- ja muut käsitteet sekä niiden väliset suhteet 133 Liite 2. Lisäys- ja toimintolaskennan vertailu 139 Liite 3. Esimerkkejä yliopiston toimintojaottelusta työajan kohdistamista varten 149 Liite 4. Valtion budjettitalouden henkilöstön työvoimakustannusten sisältö (VM 3/2006) 155 Liite 5. Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointitarkastuksen sisältö EU:n 7. puiteohjelmassa 156 Liite 6. Valtiontalouden tarkastusvirasto ja kustannuslaskentajärjestelmien sertifiointi, VTV:n kirje työryhmälle
16 14
17 15 YHTEENVETO TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Luku 4: Yhteisrahoitettavat kustannukset Luku 4.5: Työryhmän ehdotukset yhteisrahoitettavista kustannuksista ja niiden hyväksymisestä 1. Kokonaiskustannuksiin perustuva rahoitus. Yhteisrahoitettavassa toiminnassa on perusteltua siirtyä lisäkustannusten tai lisämenojen rahoittamisesta kokonaiskustannusten pohjalta tapahtuvaan rahoittamiseen. 2. Rahoitusehtojen yhdenmukaistaminen. Yhteisrahoitettavia kokonaiskustannuksia koskevat kansalliset rahoitusehdot tulisi yhdenmukaistaa. Rahoitusta koskevissa kansallisissa säännöissä ja määräyksissä sekä ohjeissa tulisi poiketa yhtenäisin perustein laaditusta kokonaiskustannusmallista ainoastaan välttämättömistä ja perustelluista syistä. Edellä mainittu yhdenmukaistaminen koskee myös rakennerahastohankkeita siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen rakennerahastoasetuksista ei nimenomaisesti muuta johdu. Rakennerahastorahoituksessa ja muussa EU-rahoituksessa olisi käytettävä täysimääräisesti kansallinen tulkintamarginaali. Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan nimenomaisesti tukikelvottomat erät eivät kuitenkaan koskaan voi olla osittainkaan tukikelpoisia. 3. Kustannusten laskentaperiaatteet. Rahoitettavan kustannuspohjan laskentatavan tulee perustua kustannuslaskennassa yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin. Tällöin kustannuslaskentajärjestelmässä tulee otetuksi huomioon luvussa 3.2 käsitellyt hyvän kustannuslaskentajärjestelmän periaatteet. Luvussa 6 on esitetty yksi mahdollisuus vähimmäisvaatimukset täyttäväksi kokonaiskustannusten laskentamalliksi.
18 16 4. Kustannusten hyväksyminen. Rahoittajalla on velvollisuus varmistua rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta. Kun kustannusten laskenta perustuu yleisesti hyväksyttyihin laskentamenetelmiin ja kun rahoitettava kustannuspohja lasketaan näiden samojen periaatteiden mukaan, rahoittajaviranomaisten tulee hyväksyä näiden periaatteiden mukaisesti lasketut kustannukset. Tällöinkään hyväksyttäviin kustannuksiin ei saa kuitenkaan sisältyä nimenomaisesti tukikelvottomiksi säädettyjä kustannuksia. 5. Yleiskustannusten rahoitusprosentti. Rahoitusprosentti sinällään on rahoittajan harkinnassa oleva asia. Rahoittajien tulisi kuitenkin rahoittaa sekä välittömiä kustannuksia että yleiskustannuksia samalla rahoitusprosentilla. Alemman rahoitusprosentin käyttäminen yleiskustannuksiin kannustaa kohdistamaan välittöminä kustannuksina myös niitä erilliskustannuksia, jotka olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista kohdistaa yleiskustannuksina. Tämä aiheuttaa tarpeetonta työtä ja päällekkäisiä rahoittajakohtaisia laskentajärjestelmiä. 6. Toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmän erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteiden etukäteishyväksyminen. Hankehallinnon tehokkuus, oikeusvarmuus, tasapuolisuus ja rahoittajaviranomaisen tarve varmistautua kustannusten tukikelpoisuudesta puoltavat sitä, että toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä voidaan jo etukäteen todeta asianmukaiseksi. Tämä voidaan monissa tapauksissa toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ottamalla käyttöön luvussa 8.2 käsitelty kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointimenettely.
19 17 Luku 5: Työajan kohdistaminen ja palkkakustannusten laskenta Luku 5.5 Työryhmän ehdotukset työajan kohdistamisesta ja palkkakustannusten laskemisesta 1. Työajan kohdistamistapa. Kunkin laskentakohteen osuus palkkakustannuksista lasketaan osuutena henkilön toteutuneesta työajasta. Tämä edellyttää kattavaa ja luotettavaa toteutuneen työajan kohdistamista. Toteutuneena työaikana voidaan palkkakustannusta laskettaessa käyttää joko henkilön työhön kyseisellä laskenta-ajanjaksolla todellisuudessa käyttämää aikaa tai laskenta-ajanjaksolle kuuluvaa osuutta henkilön normaalitoiminta-asteen mukaisesta työajasta. Normaalitoimintaastetta käytettäessä on huolehdittava, ettei rahoittajilta laskuteta toteuttajan kirjanpitoon perustumattomia hypoteettisia kustannuksia. Tämä toteutuu noudattamalla sääntöä, ettei laskentakohteille kohdisteta laskentajaksolla palkkakustannuksia henkilön bruttopalkkaa enempää. 2. Toteutuneen työajan kohdistamisen tarkkuustaso ja kohdentamisen aikaväli. Täydentävän rahoituksen projekteissa välittömän työajan kohdistamisen aikaväli on kalenterikuukausi. Välitön työaika kohdistetaan tunnin tarkkuudella niille päiville, joina työ on tehty. Maksullisessa toiminnassa välitön työaika on kuitenkin kohdistettava tarvittaessa tarkemmalla kuin tuntitasolla. Muu toteutunut työaika kuin täydentävän rahoituksen hankkeiden välitön työaika voidaan kohdistaa ilman päivätasoista erittelyä. Jos muun työajan kohdistamista ei tehdä kalenterikuukausittain, on kuitenkin huolehdittava siitä, että kultakin raportointijaksolta saadaan luotettava tieto kyseisen raportointijakson kaikesta työajasta, jotta täydentävän rahoituksen välitön työaika voidaan suhteuttaa palkkakustannusten laskemista varten raportointijakson kaikkeen työaikaan. Jos organisaatiossa on käytettävissä työajankohdistamisjärjestelmä, on tarkoituksenmukaista, että myös muu työaika kuin täydentävän rahoituksen työaika kohdistetaan kalenterikuukausittain. 3. Yliopisto-opettajien työaikaa koskeva virkaehtosopimus ja työajan kohdistamisen sallittavuus. Työajan kohdistamisvelvollisuus kustannuslaskennassa ei kuulu virkaehtosopimuksen alaan eikä siten ole vastoin solmittua yliopisto-opettajien työaikaa koskevaa tarkentavaa virkaehtosopimusta. Työajan kohdistamistietoja ei saa miltään osin käyttää työsuoritusten arviointiin tai työajan valvontaan.
20 18 Luku 6: Kokonaiskustannusten laskemisen vähimmäistaso Luku 6.1: Laskentapuitteiston muodostaminen ja laskentakohteet Ministeriöiden kustannuslaskennan kehittämistä pohtineen työryhmän (VM 1/2006) suositukset laskentapuitteiston muodostamisperiaatteista otetaan lähtökohdaksi myös valtion muiden virastojen ja laitosten kustannuslaskennan kehittämisessä. Laskentapuitteet suositellaan muodostettaviksi lakiin pohjautuvien toimialojen ja tulosalueiden perusteella. Laskentapuitteisto tulee rakentaa siten, että se tukee mahdollisimman hyvin eri toimintaprosesseista aiheutuneiden kustannusten seuraamista. Tämä on mahdollista toteuttaa joko toimintolaskentaa tai perinteistä lisäyslaskentaa soveltamalla. Luku 6.2: Kustannuserien käsittely välittömänä tai välillisenä kustannuksena Välillisinä kustannuksina eli yleiskustannuksina käsitellään yhteiskustannukset sekä ne erilliskustannukset, jotka tarkoituksenmukaisuusharkinnan nojalla on perusteltua käsitellä yleiskustannuksina. Muut kustannukset käsitellään välittöminä kustannuksina Palkkakustannukset Välittömät palkkakustannukset kohdistetaan lopullisille laskentakohteille jälkikäteen toteutuneen työajan kohdistamistietojen perusteella. Välilliset palkkakustannukset kohdistetaan laskentakohteille osittain yleiskustannuksina ja osittain henkilösivukustannuksina. Jaossa välittömiin ja välillisiin palkkakustannuksiin tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta Toimitilakustannukset Toimitilakustannukset kuten vuokrat, sähkö, lämmitys ja vesi sekä ulkopuolelta ostetut korjaus- ja kunnossapitopalvelut, siivous, vartiointi, ympäristöhuolto sekä muut ulkopuoliset palvelut voidaan käsitellä yleiskustannuksena. Kalliiden erityistilojen kuten puhdastilojen käyttökustannukset sekä vain tiettyä tarkoitusta varten vuokrattujen tilojen kustannukset käsitellään lopullisen laskentakohteen välittömänä kustannuksena Kone- ja laitekustannukset Tavanomaiset kone- ja laitekustannukset kuten mikrotietokoneet, puhelimet ja yleiset toimistolaitteet käsitellään yleiskustannuksena. Kalliiden erityiskoneiden ja laitteiden kustannukset käsitellään lopullisen laskentakohteen välittöminä kustannuksina.
21 Muut kustannukset Muita kustannuksia käsitellään joko laskentakohteen välittöminä kustannuksina tai ne kohdistetaan laskentakohteille yleiskustannuksina riippuen siitä, aiheutuuko kustannus suoraan ko. laskentakohteesta vai onko se useamman laskentakohteen yhdessä aiheuttama. Jaossa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta. Luku 6.3: Yleiskustannusten kohdistamisperusteet Yleiskustannukset voidaan kohdistaa lopullisille laskentakohteille aiheuttamisperiaatetta noudattavan yleiskustannuskertoimen avulla. Jos organisaation eri tehtäväkokonaisuuksien kustannusrakenteet poikkeavat olennaisesti toisistaan, on eri tehtäväkokonaisuuksille laskettava omat yleiskustannuskertoimensa. Yleiskustannuskertoimet voidaan laskea esimerkiksi edellisen vuoden kirjanpito- ja laskentatietojen perusteella. Luku 6.5: Eräitä erityiskysymyksiä Julkista tukea saaneen käyttöomaisuuden kustannukset Jos käyttöomaisuuden poistokustannukset ovat yhteisrahoitusta koskevien ylikansallisten sääntöjen kuten rakennerahastokauden ESR-asetuksen 11.3 artiklan c alakohdan mukaan joltakin osin tukikelvottomia, tällaisia säännöksiä on luonnollisesti voitava noudattaa. Poistokustannusten osittainen tukikelvottomuus voi johtua siitä, että niiden käyttöomaisuushyödykkeiden, jotka ovat saaneet julkista tukea, poistokustannukset ovat tukikelvottomia kokonaan tai vain tukea saaneelta osin. Kummassakin tapauksessa hankkeeseen kohdistettavista poistokustannuksista erotetaan ja vähennetään tukikelvoton osuus ja tukikelpoinen osuus käsitellään hankkeen kustannuksena edellä tässä luvussa käsiteltyjen periaatteiden mukaan. Jos tukikelvottomien poistokustannusten erottaminen kuitenkin esimerkiksi tukea saaneiden käyttöomaisuushyödykkeiden suuren lukumäärän vuoksi olisi hallinnollisesti kohtuuttoman työlästä, voidaan hankkeiden kokonaiskustannukset laskea kokonaan ilman poistokustannuksia Yhteisrahoitushankkeiden valmistelun kustannukset Hankkeiden valmistelukustannukset eivät ole tukikelpoisia hankkeen välittöminä kustannuksina.
22 20 Luku 7: Yhteisrahoitushankkeen raportointi rahoittajalle Luku 7.1: Projektikirjanpito Yhteisrahoitteisista hankkeista on pidettävä projektikirjanpitoa, jolla seurataan hankkeen kokonaiskustannuksia. Projektikirjanpito saa tietonsa osin organisaation virallisesta kirjanpidosta ja osin kustannuslaskennasta. Palkkakustannuksia ja yleiskustannuksia ei voida kohdistaa tietylle nimenomaiselle projektille vielä organisaation virallisessa kirjanpidossa (pääkirja), vaan vasta kustannuslaskennan avulla. Tämän vuoksi rahoittajaviranomaisten ei tule vaatia projektien toteuttajilta, että palkkakustannukset ja yleiskustannukset olisi kohdistettu projektille jo organisaation virallisessa kirjanpidossa. Luku 7.2: Kustannustilityksen kustannusjaottelu Muissa kuin hankintamenojen rahoitusta koskevissa investointihankkeissa hankkeen hakemuksessa ja maksatushakemuksessa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaista kustannusjaottelua: + Palkat + Henkilösivukustannukset + Yleiskustannukset + Aineet, tarvikkeet ja tavarat + Palvelujen ostot (sisältää mm. vuokrat, jotka on käsitelty välittöminä kustannuksina) + Matkakustannukset (voidaan sisällyttää muihin kustannuksiin, ellei ole tarvetta eritellä) + Muut kustannukset (esim. erityistilojen ja -laitteiden tuntihintaveloitukset ja muut erittelemättömät välittömät kustannukset) + Arvonlisävero (jos tukikelpoinen) Projektin bruttokustannukset - Projektista saadut tulot (jos tulevat vähennettäviksi kuten esim. rakennerahastohankkeissa) Projektin nettokustannukset Hankintamenojen rahoittamista koskevissa investointihankkeissa edellä mainittua jaottelua voidaan käyttää soveltuvin osin.
23 21 Luku 7.3: Kustannusten tukikelpoisuuden toteamisen edellyttämä kustannustilityksen liiteaineisto 1. Hankinnat. Muiden kuin vähäisten välittömien ostomenojen osalta rahoittajaviranomaisen on varmistuttava hankintalainsäädännön noudattamisesta. Rahoittaja vastaa asiasta, mutta se voi tukeutua omien toimenpiteidensä lisäksi esimerkiksi hankkeen viimeiseen maksatushakemukseen liitettävään tilintarkastajan asiantuntijalausuntoon. Rakennerahastohankkeissa hankinta-asiakirjojen tarkastus voidaan sisällyttää paikan päällä tehtäviin varmennuskäynteihin. Vähäisten välittömien ostomenojen osalta riittää, että rahoittajalle toimitetaan esimerkiksi oikeaksi varmennettu pääkirjan ote projektille kirjatuista ostomenoista. Edellytyksenä on, että kirjanpidon vientiselitteestä ilmenee riittävän selkeästi, mitä projektille on hankittu ja miten hankinta liittyy projektiin. Hankintojen tukikelpoisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 8.1 :n 6-kohdan mukaan lakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. 2. Välittömät palkkamenot. Välittömistä palkkamenoista rahoittajalle toimitetaan kustannuslaskennan raportti, josta ilmenee projektille välitöntä työtä tehneet henkilöt, tehtävä projektissa, henkilön kuukausipalkka, projektille tehty välittömän työajan osuus prosentteina tai tunteina luvussa 5 käsitellystä raportointijakson kokonaistyöajasta sekä projektille tämän perusteella laskettu osuus palkkasummasta. 3. Yleiskustannukset. Yleiskustannusten tukikelpoisuutta koskevat ongelmat on lukuisia saman rahoituslähteen hankkeita toteuttavien tilivirastojen osalta tarkoituksenmukaista pyrkiä ratkaisemaan jo ennen hankkeen varsinaista aloittamista varmistumalla siitä, että tuensaajan kustannuslaskentajärjestelmä on asianmukainen. Paras vaihtoehto tähän on luvussa 8.2 käsitellyn kustannuslaskentajärjestelmän sertifioinnin käyttöönotto. 4. Kansallisia hankkeita koskeva poikkeusmahdollisuus. Kansallisin varoin toteuttavissa yhteisrahoitushankkeissa rahoittajaviranomainen voi tarkoituksenmukaisuusharkinnan perusteella jättää vaatimatta osan edellä mainituista selvityksistä, mikäli kansallisessa erityislainsäädännössä ei toisin säädetä.
24 22 Luku 8: Muita kysymyksiä Luku 8.1: Eräät budjetointi ja -kirjanpitokäytännöt Talousarviotalouden sisäisen yhteisrahoituksen budjetointi- ja kirjanpitotavat Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot nettobudjetoidaan toteuttajatiliviraston toimintamenomomentille. Kirjausoikeuden käytöstä ja talousarviokirjanpidon aputilin 630 (Toiselle tilivirastolle siirrettävät talousarviomenot) käytöstä luovutaan kokonaiskustannuksiin perustuvassa rahoituksessa Rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden budjetointi Perustuslain edellyttämä talousarvion täydellisyysperiaate ja hyvä budjetointitapa edellyttävät, että valtiolle todellisuudessa suoriteperusteisesti syntyvät menot otetaan talousarvioon (ja sitä seuraavaan talousarviokirjanpitoon) suoriteperusteisesti. Tämä ei nykyisin toteudu valtion itsensä toteuttamissa rakennerahastohankkeissa, koska rakennerahastomomentit on budjetoitu maksuperusteisesti johtuen siitä, että rakennerahastovarojen käytöstä komissiolle tehtävä menoilmoitus tehdään talousarviokirjanpidon tietojen perusteella. Komissiolle tehtävän menoilmoituksen oikeellisuus ja toisaalta hyvän budjetointitavan edellyttämien kohdentamisperusteiden noudattaminen talousarviokirjanpidossa edellyttävät, että menoilmoitus tehdään talousarviokirjanpidon sijasta liikekirjanpidon tietojen perusteella. Ellei edellä mainittua ehdotusta toteuteta, toteuttajatiliviraston tulee tilinpäätöksessä noudattaa tulo-menon-kohdalle -periaatetta ja laskuttaa rahoittajatilivirastoa, joka kirjaa laskutetut menot talousarviokirjanpidon aputilille 620 Talousarvioon kirjaamista odottavat menot siihen asti kunnes menot on maksettu toteuttajatilivirastolle. Luku 8.2: Kustannuslaskentajärjestelmän sertifiointi ja muu etukäteishyväksyminen 1. Hankehallinnon tehokkuus, oikeusvarmuus, tasapuolisuus ja rahoittajaviranomaisen tarve varmistautua kustannusten tukikelpoisuudesta puoltavat varsinkin rakennerahastohankkeissa sitä, että toteuttajan kustannuslaskentajärjestelmä ja erityisesti yleiskustannusten laskentaperiaatteet voidaan jo etukäteen todeta asianmukaisiksi. Tämä koskee erityisesti niitä tuensaajia, joilla on lukuisia rakennerahastohankkeita.
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotFIRI 2018 määrähahaun hakuinfo INFRASTRUKTUURIEN KUSTANNUSRAPORTOINTI
FIRI 2018 määrähahaun hakuinfo 16.3.2018 INFRASTRUKTUURIEN KUSTANNUSRAPORTOINTI Jaana Aalto 1 Infrastruktuurien kustannusraportointi - rahoitusehdot Tutkimusorganisaatio ja hankkeen vastuullinen johtaja
LisätiedotKokonaiskustannusmalli. Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle
Kokonaiskustannusmallin soveltaminen tutkimusrahoituksessa - vaatimukset kustannuslaskennalle OKM / AMK -taloushallinnon seminaari 8.5.2015 Marita Virtanen, Tekes Kokonaiskustannusmalli Miksi kokonaiskustannukset?
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotTUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN
TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotRahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin
Rahoittajan näkökulma yliopistojen kokonaiskustannusmallikäytäntöihin Marita Virtanen 4.5.2010 663157 05-2010 Tutkimusorganisaatiot ja kokonaiskustannusmalli Tekes rahoittaa tutkimusorganisaatioille kokonaiskustannusmallin
LisätiedotTYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006
211/53/06 Työministeriö 24.5.2007 TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa työministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän tilintarkastuskertomuksen.
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006
147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän
LisätiedotLUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA...
Sisällysluettelo: 7 LUKU: YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA... 1 7.1 Käsite ja luonne...1 7.2 Budjetointi...2 7.3 Tulojen kohdentaminen...3 7.3.1 Talousarviotalouden ulkopuolinen yhteisrahoitus...3 7.3.2 Talousarviotalouden
LisätiedotJulkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala
Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
Lisätiedot5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET... 2
Sisällysluettelo: 5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET... 2 5.1 Toisen tiliviraston määrärahan käyttö omaan toimintaan...2 5.2 Menojen kirjaaminen suoraan
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotTEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot
TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
139/53/06 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 16.5.2007 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotMAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN
1(10) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 364/03/2005 Tilivirastot MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN Valtion talousarviosta annetun asetuksen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/03 10.5.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003 Valtiontalouden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
229/53/05 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 5.5.2006 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta
LisätiedotFiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset
FiDiPro-ohjelma Projektin hyväksyttävät kustannukset FiDiPro-kustannukset puhututtavat Paljonkohan voi tarjota palkkaa? Onko puhelinetu ok? Paljonko muuttokuluja saa syntyä? Perhe mukaan? Maksaako Tekes
LisätiedotTäydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus)
Täydentävästä rahoituksesta perittävissä yleiskustannuksissa noudatettavat periaatteet 1.1.2010 alkaen (tiedekunnan tutkimustoimikunnan ehdotus) Teol. tdk. 14.12.2009 C1, liite Kvestuuri on 2.11.2009 antamallaan
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun
LisätiedotMUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
227/53/04 Opetusministeriö Museovirasto 16.5.2005 MUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Museoviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotKokonaiskustannusmalli Päivi Mäntysaari, 4.5.2010. Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa
1 Kokonaiskustannusmallin toteutus Tampereen yliopistossa 2 Tavoitteet Kustannuslaskennan johdonmukainen liittäminen osaksi talousohjausta Kokonaiskustannusmallia ei toteuteta pelkästään yhteisrahoitteisessa
LisätiedotKustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet
Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet. 28.10.2013. Heikki Mannila 2 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?
Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä
LisätiedotRahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä
Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten
LisätiedotPEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015
1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta
LisätiedotKUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN
VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(6) 21.10.2003 Dnro 278/03/v447/531/2003 Tilivirastot KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAN LAATIMINEN Valtion virastojen ja laitosten maksullisesta toiminnasta on säädetty valtion maksuperustelaissa
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
318/53/05 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 10.5.2006 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotAlueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)
Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004
202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotYHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003
YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 YHTEISRAHOITUSTYÖRYHMÄ 19/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ BUDJETTIOSASTO TYÖRYHMÄ- MUISTIOITA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09)
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
184/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 19.4.2007 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 108/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 108/53/02 7.5.2002 Opetusministeriö Lapin yliopisto LAPIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Lapin
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotOHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.
OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen
LisätiedotHanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020
Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen
LisätiedotMiksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?
Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/2002 22.5.2002 Opetusministeriö Oulun yliopisto OULUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-
LisätiedotJulkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta
Julkisen tutkimuksen projektit Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Julkisen tutkimuksen rahoitus 5.5.2017 DM 1821297 v.1 Copyright Tekes Mitä asioita otettava huomioon heti projektin
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (6) VK/1134/ /2017
Valtiokonttori Määräys 1 (6) 20.12.2017 VK/1134/04.00.00/2017 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) VK/999/ /2016
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 10.11.2016 VK/999/00.00.00.01/2016 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 185/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 185/53/02 11.6.2002 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION KESKUSKIRJANPIDON JA VALTION TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2001
LisätiedotEuroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2014 Tilintarkastuspäällikkö Jari Sanaskoski, 03.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston EUvaroja koskevat tarkastushavainnot
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/03 01.06.2004 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 497/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 497/53/03 4.6.2004 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010
121/53/10 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 11.5.2011 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai
LisätiedotVALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 12.12.2007 Dnro 435/03/2007 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 42 b :n 4 momentin
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON 32.20.06 Innovaatiorahoitukeskus Tekesin toimintamenot
LisätiedotYmpäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA
LisätiedotValtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 5.5.2015 Dnro VK/391/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotTÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET
TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä
LisätiedotYmpäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008
Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön
LisätiedotYliopistouudistus ja kirjastojen talous
1 Yliopistouudistus ja kirjastojen talous 25.11.2010 Päivi Mäntysaari 2 Yliopistouudistuksen vaikutuksia Yliopistojen strategian muutos Ympäristön muutos, epävarmuus, kilpailu Todennäköiset muutokset rahoitukseen
LisätiedotEtelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus
111/53/2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.5.2013 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys Kumottu 20.11.2014 1 (7) määräyksellä VK/1078/00.01/2014 11.1.2011 Dnro VK 529/03/2010 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta
LisätiedotYliopistojen valtionrahoitustarkastuksen havaintoja
Yliopistojen valtionrahoitustarkastuksen havaintoja Tilintarkastuspäällikkö, JHT Jaakko Eskola ja johtava tilintarkastaja, JHTT Harri Myllyoja 4.6.2018 Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtion taloudenhoidon
LisätiedotMerkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV
Merkittävä merkillinen kysymys Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV 6.5.2015 Valtion taloudenhoidossa aina kyse myös valtion taloudenhoidon laillisuudesta ja talousarvion noudattamisesta oikeiden ja riittävien
LisätiedotVastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen
Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012
106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä
LisätiedotValtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon
Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon tilit (Valtiokonttorin määräys Kirjanpidon tilit) 1. Talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tilit.. 3 600
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
LisätiedotKokemuksia kokonaiskustannusmallista. OPM:n työpaja 4.5.2010
Kokemuksia kokonaiskustannusmallista OPM:n työpaja 4.5.2010 Kokonaiskustannusmallin käyttö Vuonna 2006-2007 pilotointi Tekesin kanssa yhden TKK:n osaston (automaatio- ja systeemitekniikka) voimin. Työajan
LisätiedotLakikoulutuspäivä Tuula Manelius
Lakikoulutuspäivä Rahoituslaki, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus, valtionavustuslaki Rahoituslain soveltamisala rakennerahastoasioissa jakautuu kahteen eri malliin. 1) Osa rakennerahastotoimijoista
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) Dnro VK/1059/00.01/2015
Valtiokonttori Määräys 1 (5) Kumottu 10.11.2016 määräyksellä VK/999/00.00.00.01/2016 27.11.2015 Dnro VK/1059/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon
LisätiedotMaksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.
LisätiedotMitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?
Mitä kustannuksia voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? Hankevalmistelukoulutus 26.3.2013 1/16 Copyright Tekes Esityksen sisältö Mitä huomioita hakemusvaiheessa Rahoituspäätös ja rahoituksen
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotHankehallinnointikoulutus
Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 124/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 124/53/03 6.6.2003 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotKokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely. Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010
Kokonaiskustannusmalli ja laskutusmenettely Ylijohtaja Ossi Malmberg 28.9.2010 1 11.10.2010 Lähtökohta ja eteneminen Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos 1.1.20101 Akatemian myöntämä, yliopistoissa
LisätiedotKirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa
LisätiedotKiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat
Kiekun kustannuslaskennan ratkaisu - jakopalkat Nykytilanne ja jatkosuunnitelmat Juho Ajo Kiekun kustannuslaskennan ratkaisun sisältö: tilanne 2.9.2013 Meno- ja tulokirjaukset siirretään esijärjestelmistä
LisätiedotMitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä?
Mitä kustannuksia julkisen tutkimuksen projektille voidaan hyväksyä? Miten projektiseuranta on järjestettävä? 7-2016 1/22 Copyright Tekes Tilitysohjeen sisältö Mitä asioita otettava huomioon heti projektin
Lisätiedot