Uudenmaanmaakuntakaavan kaupanratkaisut EDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaanmaakuntakaavan kaupanratkaisut EDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Uudenmaanmaakuntakaavan kaupanratkaisut EDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TUOMASSANTASALOKy Nervanderinkatu5D38,00100 Helsinki puh ,fax UUDENMAANLIITTO Aleksanterinkatu 48A,00100 Helsinki puh fax

2 Esipuhe Uudenmaan liitto teki maakuntakaavatyön laatimistyön yhteydessä Uudenmaan ja osin Itä-Uudenmaan alueelta palveluverkkoselvityksen kahdessa osassa. Niissä tarkasteltiin vähittäiskaupan sijaintia maakunnan alueella ja sitä, miltä osin maakuntakaavassa tulee varautua nykyisen verkon sekä tulevien hankkeiden sijainnin ohjaukseen. Tehtyjen selvitysten pohjalta todettiin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuvan pääosin maakuntakaavan keskuksiin, joten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaustarpeet jäävät maakuntakaavassa vähäisiksi. Selvitykset myös osoittivat sen, että vähittäiskaupan tilantarve kohdistuu merkittävimmin erikoiskauppaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta maakunnalliset keskukset näyttävät hyvin vastaavan kaupan sijoitustarpeita. Merkitykseltään seudullisten päivittäistavarakaupan suuryksiköiden osalta merkintöjen tarve jää vähäiseksi. Sen sijaan katsottiin aiheelliseksi ohjata erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumista keskustojen ulkopuolelle. Erikoiskaupan suuryksiköiden osalta katsottiin aiheelliseksi löytää riittävä määrä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksien ja toimivan kaupan palveluverkon turvaamiseksi. Erikoiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaamiseksi tehtiin vaikutustarkastelu, jossa selvitettiin 16 sijoituspaikkaa maakuntakaavan alueella. Selvityksessä tarkastellaan eri sijoituspaikkojen toimivuutta ja vaikutuksia seudullisesti. Vaikutusarvion on tehnyt Tuomas Santasalo Ky ja LT-Konsultit Oy. Työstä ovat vastanneet KTM Tuomas Santasalo, FM Heli Heusala ja KTM Katja Koskela. Liikenteellisiä vaikutuksia on selvittänyt DI Timo Kärkinen. Tutkimustyötä on tarkasteltu työryhmässä, jonka vetäjänä on toiminut johtaja Seija Vanhanen ja muut jäsenet olivat Olavi Veltheim, Lauri Hakala, Lasse Rekola ja Pia Tynys-Saarhelo. Lisäksi työn aikana on saatu kommentteja kuntien ja kauppakamarin edustajilta. Helsingissä TUOMAS SANTASALO Ky LT-KONSULTIT Oy

3 1 UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN KAUPAN RATKAISUT EDELLYTYSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Sisällysluettelo 1 1 Vähittäiskauppa maakuntakaavassa Merkitykseltään seudulliset erikoiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat tekijät ja väestöpohjavaatimus Tutkimuksen tavoitteet 3 2 Merkitykseltään seudullisen suuryksikön määrittely Suuryksikön vaatima asiakaspohja ja sen alueellinen jakauma Paikallinen väestöpohja keskuksiin ja taajamarakenteeseen kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin Nykyinen kaupallinen tarjonta alueella Liikenteellinen sijainti 10 3 Palveluverkon periaatteet ja arvioinnin yhteydessä tarkastellut kohteet Espoo Lommila Espoo Nihtisilta Hyvinkää Sveitsinportaali Järvenpää Moottoritien eteläinen liittymä Kerava Keravanportti Kirkkonummi Kehä III:n ja kantatie 51 liittymäalue Kirkkonummi Veikkola Lohja Lempola Lohja Tynninharju Lohja-Vihti Nummenkylä Nurmijärvi Ilvesvuori Tuusula Kehä IV ja Tuusulanväylän risteysalue Vantaa Petas Vantaa Petikko-Varisto Vantaa Porttipuisto Vantaa Tammisto-Pakkala 58 4 Yhteenveto Alueet, joille ehdotetaan km-merkintää Alueet, joille ei ehdoteta km-merkintää Maakuntakaavan mahdollistama kaupallinen palveluverkko 64 Liite 1 Lähde- ja julkaisuluettelo Liite 2 Kuntien yhteyshenkilöt Liite 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki, otteita Liite 4 Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa, otteita Liite 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, otteita Liite 6 Ympäristöministeriön suositus tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta

4 2 1 VÄHITTÄISKAUPPA MAAKUNTAKAAVASSA Vähittäiskaupan palveluverkolla ja sen muutoksilla sekä erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisella on merkittäviä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. Tästä syystä vuoden 2000 alusta voimaantulleessa Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekä valtioneuvoston päätöksen mukaisissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on annettu vähittäiskaupan palveluverkkoa, etenkin vähittäiskaupan suuryksiköitä kaavoituksessa koskevia säädöksiä. Aihepiiriä on käsitelty myös ympäristöministeriön maakuntakaavan sisältöä ja esitystapaa koskevassa oppaassa. Lisätietoa säädöksistä ja kauppaa koskevista käsitteistä on tämän selvityksen liitteissä 3-6. Uudenmaan liiton maakuntakaavan laatimistyön yhteydessä tehtiin kahdessa osassa palveluverkkoselvitys kauppapalveluista. Selvityksen ensimmäisessä osassa selvitettiin vähittäiskaupan sijaintia maakunnan alueella ja kartoitettiin tulevia, kaupan toiminnoille kaavailtuja alueita. Toisessa osassa tutkittiin kaupan kehitysmahdollisuuksia sekä sitä, miltä osin maakuntakaavassa tulee varautua nykyisen verkon sekä tulevien hankkeiden sijainnin ohjaukseen. Selvityksen mukaan ajanjaksolla ostovoiman kasvun aiheuttama vähittäiskaupan liiketilatarve Uudellamaalla on vähintään (nettolaskelma) ja enintään k-m 2 (bruttolaskelma). Liiketilantarve kohdistuu merkittävimmin erikoiskauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ja muun erikoiskaupan osuus kokonaistarpeesta on yhteensä noin 85 %. Kilpailun edistämiseksi niin kaupan kuin liiketilatarjonnan kannalta edellytetään liikepaikoista hienoista ylitarjontaa. Tehtyjen selvitysten pohjalta todettiin päivittäistavaraa myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuvan tältä osin maakuntakaavan keskuksiin, joten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaustarpeet jäävät maakuntakaavassa vähäisiksi. Myös erikoiskaupasta valtaosa sijoittuu kuntakeskuksiin, jotka yleis- ja maakuntakaavoissa on merkitty keskustatoimintojen alueeksi Selvitystarve ilmeni keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien erikoiskaupan suuryksiköiden osalta. Osa erikoiskaupoista sijoittuu keskustojen ulkopuolelle, jossa ne muodostavat yleensä saman alan toimijoiden kanssa kauppakeskittymiä. Tällaisia on syntynyt kehäteiden ja säteittäisten teiden varsiin ja risteysalueille palvelemaan laajemmalta alueelta tulevia asiakkaita. Erikoiskaupan suuryksiköiden kannalta katsottiin aiheelliseksi esittää kaavoituksessa riittävä määrä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja erikoiskaupan kehitysmahdollisuuksien ja toimivan kaupan palveluverkon turvaamiseksi. 1.1 Merkitykseltään seudulliset erikoiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee vähittäiskaupan suuryksiköksi yli 2000 k-m 2 suuruisen vähittäiskaupan myymälän. Lain mukaan maakuntakaavaan tulee kuitenkin merkitä vain merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka sijoittuvat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Pääosa erikoiskaupan toimipaikoista on pieniä, ja vain harva myymälä ylittää maankäyttö- ja rakennuslaissa vähittäiskaupan suuryksiköksi määritellyn k-m 2 koon. Koska tilaa vaativan

5 3 erikoiskaupan yksiköt on jätetty laissa tarkastelun ulkopuolelle, erikoiskaupan suuryksiköitä ovat lähinnä tavaratalotyyppiset erikoiskaupat. Näitä Suomesta löytyy muutamia, ja ne ovat joko alennustavarataloja tai sisustustavarataloja. Jotta erikoiskaupan suuryksiköllä olisi merkitykseltään seudullinen, sen pitää olla kooltaan riittävän suuri ympärillä olevaan väestöön nähden. Suurikin yksikkö tarvitsee tukevan väestöpohjan lähialueelta, jotta sen toiminta on ylipäätään mahdollista ja yhdyskuntarakenteen kannalta järkevää. Mm. näillä kriteereillä on arvioitu merkitykseltään seudullisten erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumispaikkoja Uudellamaalla. 1.2 Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat tekijät ja väestöpohjavaatimus Vähittäiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat lähinnä kaksi tekijää, joista ensimmäinen on toimiala ja siihen liittyen toiminnan laatu. Päivittäistavarakaupassa myymäläkoko on selvästi kasvanut, ja uudet myymälät ovat suurempia kuin aiemmin rakennetut. Erikoiskaupassa myymälät ovat pääosin pieniä, lukuun ottamatta osaa tilaa vaativista erikoiskaupoista. Tavaratalokauppa on tyypillisesti toimintamuoto, joka käyttää suuria myymälöitä. Toinen merkittävä tekijä, joka vaikuttaa myymälän kokoon on markkina-alueen suuruus. Karkeasti suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen ja vastaavasti pieni tulee toimeen pienemmällä markkina-alueella. Tässä myös myymälätyypillä on merkitystä. Päivittäistavarakauppa on tyypillistä lähipalvelua, jossa lähialueen väestöpohja olennaisesti ratkaisee myymälän tilantarpeen. Alueella, jolla väkiluku on suuri, suurmyymälä palvelee maantieteellisesti hyvin pientä aluetta, mutta se tarvitsee suuren myymälätilan pystyäkseen tarjoamaan asiakkailleen riittävän tarjonnan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suuretkaan myymälät eivät ole merkitykseltään seudullisia, koska lähialueella asuvan väestön määrä on suuri ja toiminnan laajuuden kannalta myymälätilan tarve on suuri. Koska tässä selvityksessä tarkastellaan pääosin erikoiskaupan suuryksiköitä, myymälöiden väestöpohjavaatimukset jäävät selvästi pienemmäksi kuin päivittäistavarakauppaa tarkasteltaessa. Erikoistavaroiden ostotiheys on alhainen ja tavaran kierto hitaampaa. Tästä johtuen myymälöiden myynti vuositasolla ei myöskään nouse korkeaksi, mutta kannattavuus saavutetaan jo alhaisemmalla vuosimyynnillä. Liikepaikan sijainnilla tulee kuitenkin saavuttaa kannattavan liiketoiminnan taso, joka on laskelmissa määritelty toimialan keskimääräisen myyntitehokkuuden mukaan. Vaikka erikoiskaupan suuryksiköt toimivat seudullisesti, niiden kannattava toiminta tulee varmistaa riittävän suuren lähellä sijaitsevan väestöpohjan avulla. Riittävän myynnin saavuttaakseen erikoiskaupan suuryksikön tulee pystyä tavoittamaan lähialueeltaan vähintään % asiakkaistaan. Tämä perusasiakaspohja on otettu tarkastelun pohjaksi, jotta myymälän kannattavuusriski pienenee. Etäisyyden kasvaessa asiakkaiden saavutettavuus vaikeutuu, jolloin myös toiminnan turvaaminen vaarantuu. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Maakuntakaavan valmistelutyössä on tarkasteltu kuuttatoista kuntien edustajien kanssa yhteistyössä valittua mahdollista sijaintikohdetta erikoiskaupan suuryksiköille. Kuusi tutkituista alueista sijaitsee pääkaupunkiseudulla, kaksi näistä Espoossa (Lommila, Nihtisilta) ja neljä

6 4 Vantaalla (Petas, Petikko-Varisto, Porttipuisto, Tammisto). Lohjalla merkintöjä on esitetty kolmea (Lempola, Nummenkylä, Tynninharju), ja näistä yksi merkintä (Nummenkylä) on yhteinen Vihdin kunnan kanssa. Kirkkonummella on esitetty kahta merkintää (Jorvas, Veikkola), Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä Tuusulassa kussakin yhtä. Arviointityössä tutkitut sijaintipaikat erikoiskaupan suuryksikölle (km-merkintä) Tässä selvityksessä tarkastellaan sitä, kuinka suuri myymälä on merkitykseltään seudullinen Uudenmaan kunnissa. Mainituilla 16 alueella tarkastellaan km-merkinnän tarvetta sekä sen vaikutusten laajuutta. Toisaalta tarkastellaan sitä, millaiset edellytykset esimerkiksi paikallinen väestöpohja tarjoaa merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittamiselle, ja toisaalta sitä, miten nämä edellytykset heijastuvat yksikön aiheuttamiin vaikutuksiin. Vähäinen paikallinen väestöpohja tarkoittaa, että myymälän asiakaskunta jouduttaisiin hakemaan laajalta alueelta. Näin ollen yksikön vaikutukset olisivat seudullisia. Km-merkinnän osoittaminen tällaiselle alueelle ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenteen minimoimisen kannalta. Liiketaloudellisesti paikka sisältää selvästi suuremman riskin. Kaupallisten toimintojen kehittäminen keskustojen ulkopuolella on mahdollista ilman km-merkintääkin, kun kaupan rakentaminen toteutuu asetettua enimmäiskerrosalaa pienemmillä myymälöillä.

7 5 2 MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLISEN SUURYKSIKÖN MÄÄRITTELY Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee vähittäiskaupan suuryksiköksi yli 2000 k-m 2 suuruisen vähittäiskaupan myymälän. Kaupan toiminnan ja toimialan mukaan kaupan yksikkökokojen merkitys vaihtelee suuresti. Pääosa vähittäiskaupan myymälöistä on suuryksikkömääritelmää pienempiä, joten säädöksillä ei ole ohjausvaikutusta niihin. Maakuntakaavaan merkitään vain merkitykseltään seudulliset kaupan suuryksiköt kmmerkinnällä. Tällöin merkinnän perusteena tulee määritellä mikä on merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Merkitykseltään seudullisen suuryksikön piirteenä tulee olla, että sen toiminta vaikuttaa selvästi laajemmalle alueelle, joten sen vaikutukset kertaantuvat lähialueella. Kunnallisesti merkittävä yksiköllä ei ole seudullista merkitystä. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu suuryksikön vaikutuksia myymälän vaatiman asiakaspohjan alueellisen jakauman sekä sijainnillisten tekijöiden näkökulmista. Kultakin sijoitusalueelta on analysoitu sen sijaintia keskuksiin ja taajamarakenteeseen, kaupallisiin keskittymiin, paikalliseen väestöpohjaan sekä liikenteellistä sijaintia. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, kuinka laajalle suuryksikön vaikutukset ulottuvat. SIJAINTI SUHTEESSA KESKUKSIIN Maakuntakaavan keskukset Paikallinen keskusverkko SIJAINTI SUHTEESSA KILPAILEVIIN KAUPALLISIIN KESKITTYMIIN Nykyiset kilpailevatkeskittymät Kilpailevat aluevaraukset SIJAINTI SUHTEESSA TAAJAMARAKENTEESEEN LIIKENTEELLINEN SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS VAIKUTUSTEN LAAJUUS SUURYKSIKÖN VAATIMA ASIAKASPOHJA JA SEN ALUEELLINEN JAKAUMA PAIKALLINEN VÄESTÖPOHJA NYKYINEN KAUPALLINEN TARJONTA ALUEELLA MYYMÄLÄN KONSEPTI MYYMÄLÄN KOKO Suuryksikön vaikutusten laajuuden määritteleminen Kaaviossa on kuvattu vaaleammalla sävyllä tekijät, jotka olennaisesti vaikuttavat yksikön aiheuttamien vaikutusten merkittävyyteen, mutta joiden suhteen tässä arvioinnissa on tehty perusolettamuksia. Yksikön koon kasvaessa myös sen vaikutukset ympäristöönsä kasvavat. Koska tarkastelun kohteena on aluevaraus, jonka käyttöajankohdasta ja laajuudesta ei ole vielä tietoa, vaikutustarkastelu on tehty siten, että pääkaupunkiseudulla on tutkittu k-m 2 ja muissa kunnissa k-m 2, kokoisen erikoiskaupan suuryksikön sijoittumista alueelle. Näihin rajoihin on päädytty kuntien väestöpohjaeroista johtuen. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella k-m 2 :n raja erikoiskaupan suuryksikölle olisi liian korkea alueen ostovoimaan ja väestöpohjaan nähden, pääkaupunkiseudulla suurikin erikoiskaupan suuryksikkö saattaa jäädä paikalliseksi laajasta väestöpohjasta johtuen. Lisää perusteita näiden rajojen käyttämiselle on

8 6 kuvattu seuraavassa kappaleessa. Alueelle sijoittuvien yksiköiden määrään tai kokonaislaajuuteen ei ole otettu kantaa. Vaikutukset ovat aina esitettyä suuremmat, jos rakennettavat yksiköt ovat kooltaan alarajaa suurempia. Olennainen yksittäisen myymälän vaikutusten merkittävyyteen vaikuttava tekijä on myös myymälän konsepti. Tässä tarkasteltavilla alueilla arviointi perustuu oletukseen, että myymälätyyppinä on sisustustavaratalo. Sisustustavaratalo on alennustavaratalon ohella ainoa erikoiskaupan suuryksikkökonsepti Suomessa. Myymälätyyppi vaikuttaa asiointimatkoihin ja tarvittavaan asiakaspohjaan sekä siihen, miten suuryksikkö kilpailee keskusta-alueiden kaupallisten toimintojen kanssa. 2.1 Suuryksikön vaatima asiakaspohja ja sen alueellinen jakauma Vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka hakeutuvat keskustarakenteen ulkopuolelle itsenäisinä myymälöinä, ovat viime vuosina olleet lähinnä sisustustavarataloja. Siksi arviot myymälöiden asiakaspohjalaskelmista on tehty sisustustavarakaupan luvuilla. Lineaarisella asteikolla on tarkastelu väestöpohjatarvetta myymälän koon kasvaessa. Asteikolta on valittu eri kokoisten myymälöiden edellyttämä väestöpohja siten, että lähialueelta on edellytetty löytyvän 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Jäljelle jäävä 30 % asiakkaista on etäämmältä tulevia asiakkaita, joiden puuttuminen tai osuuden suuret vajaukset eivät kuitenkaan vaaranna yrityksen toimintaa. Myymälöiden seudullista merkitystä on tarkasteltu kartoilla vertailemalla, miten suuria markkina-alueita syntyy tarkasteltavien alueiden ympärille pääkaupunkiseudulla k-m 2 :n ja muissa kunnissa k-m 2 :n asiakaspohjavaatimuksilla. Tavoitteena on, että myymälät muodostavat riittävän kattavan verkon, mutta etteivät myymälöiden markkina-alueet ole liian päällekkäiset. Asiakaspohja on laskettu neliöruuduittain väestömäärän mukaan siten, että kukin väestöruutu on päivitetty vuoden 2015 tasolle kunnan kokonaisväestömuutoksen mukaisesti. Väestökeskittymien kohdalla tarvittava asiakaspohja saavutetaan selvästi säteeltään pienemmällä vaikutusalueella. Tarkastelu osoittaa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella sisustustavaratalon suuryksikkö ulottaa vaikutusalueensa useamman kunnan alueelle jo k-m 2 myymälässä, ja vaikutusalueen säde kasvaa hieman kaksinkertaistettaessa vaadittava väestöpohja. Pääkaupunkiseudun kunnissa ympyrän säteet jäävät varsin pieniksi, vaikka tarkastelun pohjana on käytetty k-m 2 myymälää. Pääkaupunkiseudulla myymälöiden vaikutukset ovat näin ollen lähtökohdaltaan hyvin paikallisia, ja usein vasta lukuisten myymälöiden keskittymää voidaan luonnehtia merkitykseltään seudulliseksi. Teoreettinen vaikutusalue kuvaa myös myymälän toteutumisedellytyksiä ja sitä, miltä etäisyydeltä perusasiakasvirrat myymälään suuntautuvat. Etäisyyden kasvu luo epävarmuutta kauppapaikan kannattavuudelle. Suuret vaikutusalueet kasvattavat riskiä asiakkaiden tavoitettavuudessa.

9 7 Kuva Tutkitut suuryksiköt ja niiden laskennalliset vähimmäisvaikutusalueet Uudenmaan maakuntakaava, kaupan merkinnät Teoreettinen vaikutusalue sisustusmyymälälle v k-m k-m2 RIIHIMÄKI Ehdotus vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnäksi maakuntakaavassa Santasalo Ky 2.2 Paikallinen väestöpohja Tarkasteltavan alueen paikallinen väestöpohja 5 ja 10 kilometrin säteellä on arvioitu ruututietojen pohjalta vuodelle 2015 käyttäen kunnittaista kokonaisväestönmuutoskerrointa kunkin ruudun tietojen päivittämiseen. Paikallisen väestöpohjan tulee olla riittävän suuri, jotta suuryksikön rakentaminen on perusteltua ja sen kannattavuus turvataan. Kunnittainen kokonaisväestönmuutoskerroin ei tuota riittävän suurta asukasmäärää uusien keskusten kuten Marja-Vantaan alueelle, vaan arvioitu asukasmäärä jää liian alhaiseksi tulevaan asukasmäärään nähden. Paikallinen väestöpohja muodostuu kuitenkin suuryksikön tarpeisiin nähden riittävän laajaksi jo käytetyllä menetelmälläkin, mistä johtuen väestönmuutoskertoimia ei ole aluekohtaisesti korotettu. Paikallisen väestöpohjan määrässä on suuria eroja tarkasteltavien alueiden välillä, pääkaupunkiseudun kohteiden erottuessa luonnollisesti muista alueista. Keskisellä Uudellamaalla lähekkäin sijaitsevat väestökeskittymät takaavat suhteellisen suuren perusväestön, kun taas läntisen Uudenmaan kohteissa paikallinen väestöpohja jää pienimmäksi. Pienimmäksi paikallinen väestöpohja jää Nurmijärvellä, Veikkolassa sekä Lempolassa, Nummenkylässä ja Tynninharjussa.

10 8 2.3 keskuksiin ja taajamarakenteeseen Alueiden sijaintia keskusverkkoon tutkittiin maakuntatasolla ja kuntatasolla. Alueiden sijaintia tarkasteltiin myös maakuntakaavaehdotuksen mukaiseen taajamarakenteeseen. Maakuntatasolla tarkasteltiin alueen sijaintia maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin. Vertailutaulukossa asiaa on tarkasteltu seuraavasti: + kuvaa lyhyttä etäisyyttä maakuntakaavan keskuksiin - kuvaa pitkää etäisyyttä maakuntakaavan keskuksiin Fyysisen etäisyyden lisäksi arviointiperusteena oli keskuksen vahvuus. Koetun etäisyyden eli tunne-etäisyyden merkitys on pienimmissä keskuksessa suurempi, jolloin lyhyt matka koetaan pidemmäksi kuin suurissa keskuksissa. Esimerkiksi Jorvaksen etäisyys Masalan keskukseen nähden katsottiin niin suureksi, ettei sen vaikutuksia voida pitää positiivisina Masalan kannalta. Masalan koetaan olevan kaukana Jorvaksesta.. tarkasteluissa otettiin huomioon tulevat uudet keskukset. Vaikka esimerkiksi Petaksen alue ei nykyisellään ole keskusten läheisyydessä, tilanne muuttuu Marja- Vantaan keskuksen rakentamisen myötä, kun km-merkinnällä osoitettu alue sijaitsee keskuksen läheisyydessä. Tämänkaltainen suhteellisen sijainnin muuttuminen on kuvattu sijaintitarkastelussa sulkumerkillä (+), kuitenkin vain niissä tapauksissa, joissa kasvu on todennäköistä ja väestönlisäys merkittävä. Kuntatasolla tarkasteltiin sijaintia paikalliseen keskusverkkoon, jolloin fyysisen sijainnin lisäksi otettiin huomioon myös koettu etäisyys. Vertailutaulukossa asiaa on tarkasteltu seuraavasti: + kuvaa lyhyttä etäisyyttä kuntatason keskuksiin - kuvaa pitkää etäisyyttä kuntatason keskuksiin Näiden lisäksi tarkasteltiin sijaintia maakuntakaavan mukaiseen tulevaan yhdyskuntarakenteeseen tutkimalla kaavan taajamatoimintoalueita. Periaatteena on, että täysin tulevan taajamarakenteen ulkopuolella sijaitsevalla yksiköllä on rakennetta hajottavia vaikutuksia ja yksikön vaikutukset ovat näin ollen negatiivisia. Yksiköiden tulisi olla osa tulevaa taajamarakennetta eli sijaita joko sen reunalla tai keskellä. taajamarakenteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tarkasteltavan alueen sijainnin, taajamarakenteen tiiviyden, kunnan koon ja lähialueiden maankäyttösuunnitelmat. Yhdeksän tarkastelluista alueista sijoittuu sekä maakuntakaavaan merkittyjen keskusten että paikallisten keskusten läheisyyteen. Selvästi irrallaan keskuksista sekä maakunta- että kuntatasolla ovat Petikko-Varisto, Masala, Kehä IV:n ja Tuusulanväylän risteysalue sekä Nummenkylän alue. Tynninharju ja Lempola sijaitsevat etäällä maakuntakaavan keskuksista, mutta ovat molemmat osa paikallista keskusverkkoa. Nihtisillan merkintä Espoossa on puolestaan sivussa paikallisessa keskusverkosta, mutta maakuntakaavaan merkityn Kauniaisten keskuksen lähellä.

11 9 Petikko-Varisto ja Tynninharjun alue ovat nykyisellään vahvoja kaupallisia keskittymiä. Lempolan, Nummenkylän ja Tuusulan aluevaraukset nojautuvat tulevien liikenneväylien rakentamiseen. Mikään tarkastelluista kohteista ei sijaitse täysin irrallaan tulevan maakuntakaavan mukaisista taajamatoimintojen alueista. Tulevan taajamarakenteen sisällä voidaan sanoa sijaitsevan Nihtisillan, Pakkala-Tammiston, Petikko-Variston, Porttipuiston ja Tynninharjun. Muut yksitoista aluetta sijaitsevat taajamarakenteen reunalla. Esimerkiksi Hyvinkäällä ja Masalassa tiivis taajamarakenne käsittää käytännössä vain toisen puolen tarkasteltavasta risteysalueesta, mistä johtuen niiden on todettu olevan rakenteen reunalla. 2.4 kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin Päivittäistavarakaupassa toiminnan sijoittumista tarkastellaan palveluverkkona. Sen sijaan erikoiskaupan sijainnin analyysiin palveluverkkotarkastelu ei sovellu yhtä hyvin, koska erikoiskaupan myymälät eivät korvaa toisiaan. Ne ovat palvelultaan sekä sisällöltään erilaisia, ja siksi erikoiskaupan sijoittumista tarkastellaan toimialakeskittyminä. Tärkeimmät kunkin tarkastelualueen kanssa sijainnillisesti kilpailevat erikoiskaupan keskit tymät koottiin taulukkoon, joka toimi pohjana arvioinnille. Lähtökohtana tarkastelussa on se, että maakuntakaavan mahdollistama erikoiskaupan suuryksikkö ei tarjonnallaan kilpailisi maakuntakeskusten tarjonnan kanssa, jolloin keskus ja suuryksikkö eivät lähekkäin sijaitessaan kilpaile keskenään vaan enemmänkin tukevat toisiaan. Kilpailuvaikutukset ovat vähäiset, jos alueen painopiste on tilaa vaativassa kaupassa ja suurmyymälöissä. Myös maakuntakaavaan esitettävät muut kilpailevat km-aluevaraukset sisällytettiin aluekohtaisiin kuvauksiin silloin, kun ne etäisyydestä tai helposta saavutettavuudesta johtuen muodostavat selkeän vaihtoehdon tai kilpailijan tarkasteltavalle km-alueelle. Kilpailuasetelma korostuu nykyisten ja tulevien pääväylien varrella toisiaan lähekkäin sijaitsevien km-alueiden välillä. Esimerkiksi Lommilan toteuttaminen vaikuttaa olennaisesti Veikkolan, Lohjan ja Vihdin hankkeiden toteuttamiseen, kun taas Porttipuiston toteuttaminen heijastaa vaikutuksensa aluevarauksiin pohjoisempana Lahden moottoritien varressa (Järvenpää, Kerava). Kummankin alueen kilpailuvaikutukset suuntautuvat myös Tammiston suuntaan, mutta sen nykyisestä kaupallisesta vahvuudesta johtuen kilpailuvaikutukset Tammiston kannalta jäävät vähäisiksi. Olennaista, mutta vaikeasti ennustettavaa kilpailuvaikutusten kuvauksessa on alueiden toteutumisjärjestys ja toteutuva mitoitus. Ensimmäisenä rakentuvalla yksiköllä on aina kilpailuetu, mikä vaikuttaa kilpailevien km-alueiden toteutusaikaan ja laajuuteen. 2.5 Nykyinen kaupallinen tarjonta alueella Vaikka vaikutusten arviointi kohdistuu tässä tarkastelussa uusiin yksittäisiin k-m 2 ja k-m 2 suuruisiin erikoiskaupan suuryksiköihin, otetaan tarkastelussa huomioon myös merkittävät nykyiset kaupalliset keskittymät ehdotettujen km-alueiden läheisyydessä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lommila, Tammisto sekä Petikko-Varisto. Ympärillä olevat kaupalliset toiminnot heijastuvat suoraan uuden yksikön toimintaan sekä asiakaskuntaan. Vahvojen kaupallisten keskittymien kuten Lommilan, Tammiston sekä Petikko-

12 10 Variston vaikutusalue on jo nykyiselläänkin hyvin laaja, ja asiakkaat tulevat monen kunnan alueelta. Tämä heijastuisi myös uuteen yksikköön, vaikka teoreettisesti tarkasteltuna paikallinen väestö riittäisikin k-m 2 yksikölle. 2.6 Liikenteellinen sijainti Suuryksikön liikenteellinen tarkastelu jakautuu kahteen osaan: suuryksikön kytkentä liikenneverkkoon sekä kohteen synnyttämän liikenteen vaikutukset. Tarkastelut on tehty käytettävissä olevien tietojen pohjalta, mikä on useissa kohteissa johtanut varsin yleispiirteiseen tarkasteluun. Tarkasteltavat kohteet ovat maakunnallisesti merkittäviä, minkä vuoksi liikenne niille saapuu laajalta alueelta ja jakautuu eri suunnille. liikenneverkkoon nähden on siksi sitä parempi, mitä useammalle korkealuokkaiselle väylälle liikenne pääsee jakautumaan mahdollisimman lähellä kohdetta. Useissa kohteissa yksikön sijainnista ei ole tarkkaa päätöstä. Sijainnilla voi olla suurikin vaikutus liikenneverkkoon kytkeytymisessä paikoissa, joissa on useita liikenteen toimivuuden kannalta erilaisia vaihtoehtoja. Jotkin kohteet nojautuvat tulevaisuudessa toteutettaviin liikennehankkeisiin, ja yksikön kytkeytymistä liikenneverkkoon ei ole vielä suunniteltu. Toiminnan laatu on sama kaikissa kohteissa, joten liikennetuotos vaihtelee vain kerrosalan mukaan. Tarkasteluissa lähtökohtana on ollut, että kohteen koko on pääkaupunkiseudulla k-m 2 ja muualla Uudellamaalla k-m 2. Jos kohteen liikekiinteistön pinta-ala poikkeaa tästä merkittävästi, muuttuu sen synnyttämän liikenteen määrää vastaavasti. Tarkastelujen pohjana oleva arvio yksikköjen liikennetuotoksista perustuu Santasalo Ky:n laskelmaan, jossa k-m 2 :n sisustuskauppa tarvitsee toimiakseen vuosittain noin asiakaskäyntiä. Sen perusteella voidaan arvioida, että yksikkö synnyttää arki-iltahuipputuntina 400 ajoneuvomatkaa (molemmat suunnat yhteensä). Jos yksikön koko on k-m 2, on syntyvä liikennemäärä 200 ajoneuvomatkaa tunnissa. Liikennemäärät ovat esimerkiksi samansuuruisiin päivittäiskaupan yksikköihin verrattuina varsin pieniä. Erikoiskaupan liikenteellinen tunnuspiirre on lisäksi se, että liikenteellisesti vilkkain ajankohta on lauantaina päivällä. Tällöin muun liikenteen vähäisemmän määrän vuoksi mahdollisesti syntyvät toiminnalliset ongelmat rajautuvat vain kohteen lähimpiin liittymiin. Liikenteellisten vaikutusten arviointi on tehty nykytilanteen liikennemäärätietojen pohjalta, koska kattavaa liikenne-ennustetta ei ole käytettävissä. Tarkastelu tuo esiin ne kohteet, joissa uusi yksikkö aiheuttaisi ongelmia liikenteen toimivuudelle jo nykytilanteessa. Kohdekohtaisesti on myös tarkastelu nykytilanteen mahdollisten liikenneongelmien ratkaisemiseksi laadittuja suunnitelmia sekä niiden toteuttamisaikatauluja. Vertailutaulukossa on yksikön liikenteellisestä sijainnista käytetty seuraavia merkintöjä: + sijainti on liikenneverkon ja sen toimivuuden kannalta hyvä (+) sijainti on liikenneverkon kannalta hyvä, mutta verkon liikenteellisen toimivuuden kannalta huono -(+) nykyisen liikenneverkon kannalta sijainti on huono, mutta suunniteltujen väylien toteuduttua hyvä - sijainti on liikenneverkon ja sen toimivuuden kannalta huono

13 11 Erikoiskaupan asiakkaiden pääasiallinen kulkutapa on henkilöauto, mihin vaikutta laajan vaikutusalueen lisäksi myös kauppojen tavaravalikoima.. Erikoiskauppa poikkeaa tässä päivittäistavarakaupasta, jossa kauppa on usein lähellä asiakaskuntaa ja merkittävä osa asiakkaista saapuu sinne kävellen tai pyöräillen. Yksikköjen sijainti yhdyskuntarakenteessa ratkaisee sen, kuinka hyvin ne ovat saavutettavissa kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen kannalta. Koska kevyen liikenteen matkat ovat pääosin lyhyitä, on yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevan yksikön saavutettavuus kävellen tai pyöräillen huono. Kevyen liikenteen saavutettavuuden kannalta huonoja ovat myös ne yksiköt, joiden vaikutusalueet ovat laajoja. Tällöin asiointietäisyys kasvaa niin pitkäksi, että mahdollisuus tehdä asiointimatka kevyen liikenteen välineillä on vain pienellä osalla asiakkaista. Tarkasteltavien yksiköitten saavutettavuutta kevyellä liikenteellä on arvioitu yksikköjen sijainnin perusteella ja saavutettavuutta joukkoliikenteellä kohteiden nykyisten ja suunnitelmissa olevien joukkoliikennepalvelujen perusteella.

14 12 3 PALVELUVERKON PERIAATTEET JA ARVIOINNIN YHTEYDESSÄ TARKASTELLUT KOHTEET Maakuntakaavassa kaupan sijoitteluperiaatteet ovat keskustahakuisia. Pääosa päivittäistavaraja erikoiskaupoista on sijoittunut maakunta- ja pienempiin keskuksiin. Tämä suuntaus on myös vallitseva maakuntakaavan suunnitteluajanjaksolla etenkin päivittäistavarakaupan suuryksiköiden osalta. Sen sijaan erikoiskaupan suuryksiköiden kohdalla on ilmennyt tarvetta niille soveltuvien alueiden osoittamiseen keskusta-alueiden ulkopuolelta, jonne kunnat kehittä vät tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymiä. Näiden osa-alueiden kehittämiseksi sisältyy oletuksia sijoittaa niihin myös erikoiskaupan suuryksiköitä, joita varten maakuntakaavaan edellytetään km-merkintää. Maakuntakaavassa tietynlaiset, keskustojen ulkopuoliset erikoiskaupan suuryksiköt osoitetaan pääkaupunkiseudun kehävyöhykkeelle sekä neljälle alueelta säteittäisesti etääntyvälle vyöhykkeelle oheisen kuvan mukaisesti. Näillä vyöhykkeillä sijoittelun tulee tukea tiivistä taajamarakennetta eikä irrottaa kaupan yksiköitä muusta yhdyskuntarakenteesta. c Maanmittauslaitos 1998 Santasalo Ky

15 ESPOO / LOMMILA Alueen kuvaus Lommilan aluetta Kehä III:n ja Turunväylän risteysalueella, vajaa kaksi kilometriä Espoon keskuksen pohjoispuolella, tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaan alueelle ei tulisi sallia päivittäistavarakaupan sijoittumista. Espoon KH päätti ( ) tutkia alueelle ehdotetun päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen tekemällä tarvittavat vaikutusselvitykset. Kaupunkisuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteena on, että Espoon keskuksen c-alue laajenee pohjoiseen, jolloin Lommila muodostuisi osaksi laajenevaa Espoon keskusta. Alue on osoitettu vahvistetussa yleiskaavassa palveluiden ja hallinnon alueeksi PK-merkinnällä. Tällä hetkellä alueella sijaitsee sisustustavaratalo Ikea sekä tilaa vaativaa kauppaa. Suunnitelmissa alueelle on tarkoitus rakentaa tilaa vaativaa kauppaa ja mahdollisesti vähittäiskaupan suuryksikkö/suuryksiköitä, jossa myydään myös päivittäistavaraa. Mikäli keskusta-alueen ulkopuolinen merkitykseltään seudullinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö aiotaan pääkaupunkiseudulle sijoittaa, ei Lommila ole palveluverkon näkökulmasta huono vaihtoehto. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää Espoon keskuksen ja Lommilan välisen alueen täydentämistä sekä taajamarakenteen tiivistämistä Espoon keskuksen alueella. Tämä tarkastelu keskittyy erikoiskaupan suuryksikön vaikutusten arviointiin alueella. Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

16 14 keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon Espoon aluekeskuksia ovat Espoon keskus, Tapiola, Leppävaara, Matinkylä ja Espoonlahti. Kahden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Espoon keskus on tarkasteltavaa aluetta lähinnä oleva maakuntakaavaan merkitty keskus. Tilaa vaativa kauppa on keskittynyt Lommilan lisäksi Suomenojalle, Kehä III:n varrelle sekä Olarinluomaan. Keskustojen ulkopuolisia suuryksiköitä on Lommilan ohella Mankkaalla, Friisilässä sekä Suomenojalla. liikenneverkkoon Alue sijaitsee kahden merkittävän tien, päätien ja moottoritien liittymän läheisyydessä. Alueelta on nykyisin yhteydet alemman tieverkon kautta Espoon keskukseen sekä Leppävaaran suuntaan. Espoontien kautta on yhteys sekä Kehä III:lle (E18-tie) että Turunväylälle. Liikenneverkon kannalta kohteen sijainti on hyvä. Alueen liikenneverkko on nykyisin melko kuormittunut. Espoontien varrella olevat liikkeet, mm. IKEA, aiheuttavat ajoittain tieverkon ruuhkautumisen. Lähialueen asukasmäärä yksikön asiakasmäärään on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Espoon sisäisten linjojen lisäksi Turunväylää kulkevat pitkämatkaiset linjat. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä. Markkinatilanne ja väestöpohja Lommilan alueella on nykyisin tilaa vievää erikoiskauppaa, alueella sijaitsee myös yksi erikoiskaupan suuryksikkö. Alueelle on rakenteilla lisää erikoiskaupan palveluita ja lisäksi on suunnitelmia laajamittaisesta erikoiskaupan keskittymän rakentamisesta. Espoon keskus on lähin maakuntakaavaan merkitty keskus, jossa on erikoiskauppaa. Espoon keskuksen kaupallisten palveluiden painopiste on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa. Erikoiskaupan palveluille on kasvuedellytyksiä sekä Espoon keskuksen että Lommilan alueella. Lommilan liittymän lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä eli noin 14 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 213 milj. euroa vuonna Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 125 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on reilu 32 milj.euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Espoo houkuttelee ostovoimaa vajaan kolmanneksen enemmän kaupungin omaan ostovoimaan nähden, mutta muussa erikoiskaupassa vastaava osa myynnistä toteutuu kaupungin ulkopuolella. Nykyisin taajamarakenne on Espoon keskuksen alueella tiivis, mutta Lommila on sen reunalla. Taajamarakenteen alue on kuitenkin laajenemassa lähivuosikymmeninä. Väestöpohjaa lähialueella on viiden kilometrin säteellä arviolta ja kymmenen kilometrin säteellä vuonna Tämän väestöpohjan varaan voidaan jo rakentaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta johtuen tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima riittää Espoon keskuksen alueella suuryksikön vaatimiin tarpeisiin nähden. Vaikka teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että paikallinen väestöpohja riittäisi erikoiskaupan suuryksikölle, on alue mm. sisustustavaratalon konseptista johtuen, jo nykyisellään niin vahva kaupallinen keskitty- Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

17 15 mä, että se kerää asiakkaita kaupungin ulkopuolelta. Tämä heijastuisi myös uuden yksikön asiakaskunnassa. Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon Toteutuessaan k-m 2 :n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue eivät vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, vaan tukisivat Espoon keskusta maakunnallisesti. Nykyisellään Vantaan Petikko-Variston keskittymä on selvä kilpailija Lommilalle. Tässä selvityksessä tutkittavista mahdollisista km-alueista Espoon Nihtisilta sekä Veikkolan ja Jorvaksen alueet Kirkkonummella ovat kilpailijoita Lommilalle. Espoon keskiosien väestömäärä on kuitenkin niin suuri ja Lommilan asema jo nykyisellään niin vahva, ettei yksi suuryksikkö vielä aiheuta merkittäviä vaikutuksia palveluverkossa. Lommilan toteutuksella sitä vastoin on vaikutusta Jorvaksen, Veikkolan ja Nihtisillan alueiden toteutukseen. maakuntakaavan keskuksiin + / - (maakuntataso) paikalliseen keskusverkkoon + / - (kuntataso) Espoo/Lommila* + + Rakenteen reunalla *Lommilan pt-tarkastelu tehty erikseen merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin (oletuksena, että tuleva yksikkö sisustuskaupan suurmyymälä) Alueella suuri vaikutusalue jo nyt myymälän konseptista johtuen Alueen väestöpohja km säteellä 10 km säteellä taajamarakenteeseen liikenneverkkoon (+) Yhteenveto kohteen tarkastelusta Lommilan erikoiskaupan suuryksikön alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Espoon keskuksen tuntumassa. Lommilan markkinat eivät kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, ja se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen tarjonnan kanssa. Erikoiskaupan markkinoilla kilpailun kannalta merkittävät toimijat sijaitsevat jo Lommilassa tai sen tuntumassa. Lommilaan tulevat yksiköt lähinnä vahvistavat jo nykyistä keskittymää ja tukevat maakunnallisesti Espoon keskusta. Alueella on mahdollista varata lisää tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu niin paljon asukkaita vuonna 2015, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa uusi/uusia merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö/suuryksiköitä. Yksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, mutta paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu tulevaisuudessa jo nykyisen maankäytön synnyttämän liikenteen vuoksi. Matkat alueelle eivät muodostu pitkiksi, koska lähialueiden asukaspohja on yksikön toiminnan kannalta riittävän suuri. Vaikutukset liikenteen synnyttämiin päästöihin jäävät siten vähäisiksi. Santasalo Ky/LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

18 ESPOO / NIHTISILTA Alueen kuvaus Nihtisillan aluetta Kehä II:n ja Turunväylän itäpuolella tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Kaupunki haluaa mahdollistaa erikoiskaupan suuryksikön, mutta myös mahdollisesti päivittäistavarakaupan suuryksikön toteuttamisen alueelle. Laajasta väestöpohjasta johtuen päivittäistavarakaupan suuryksikkö palvelee vain paikallisesti. Tämä tarkastelu keskittyy erikoiskaupan suuryksikön vaikutuksiin. Tällä hetkellä alue on yleiskaavassa suunnittelematon alue, mutta kaupunki tutkii liittymän ympäristön aluetta kaavoitettavaksi työpaikka- (TP) sekä liikennetoiminnoille (L). Alue on pääosin asemakaavoitettu liike- ja toimistorakentamiseen, mutta alueen koillisosa on kaavoittamatta. Asemakaava ei mahdollista vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueella ei tällä hetkellä ole varsinaista hanketta. Aikaisemmin alueen koillisosaan on kaavailtu Prismaa, mutta kaupunki on kumonnut hankkeen vaikutusselvitysten todettua vaikutukset negatiiviseksi. Reilun puolen kilometrin päässä risteyksestä sijaitsee keskustan ulkopuolinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö, K-Supermarket Mankkaa. Suuryksikön viereen on rakenteilla lisää erikoiskaupan palveluita ja lisäksi sinne on sijoittumassa alennustavaratalo. Noin kilometrin päässä tutkittavasta alueesta on lisäksi Lidlin päivittäistavarakauppa, jolle on kaavassa mahdollisuus kasvaa suuryksiköksi. Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

19 17 keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon Espoon aluekeskuksia ovat Espoon keskus, Tapiola, Leppävaara, Matinkylä ja Espoonlahti. Tarkasteltava alue ei sijaitse aluekeskusten välittömässä läheisyydessä, etäisyys Kauniaisten keskukseen on sen sijaan lyhyempi. Tilaa vaativa kauppa on keskittynyt Suomenojalle, Espoon keskuksen tuntumaan, Kehä III:n varrelle sekä Olarinluomaan. Keskustojen ulkopuolisia suuryksiköitä on tarkasteltavan alueen läheisyydessä Mankkaalla sekä Friisilässä, Suomenojalla ja Lommilassa. liikenneverkkoon Alue sijaitsee Turunväylän (valtatie 1) ja Kehä II:n (maantie 102) välisen Sepänsolmun eritasoliittymän läheisyydessä. Se kytkeytyisi mahdollisesti Klovinpellontiehen, jota kautta on yhteys Kauniaisiin ja Mankkaalle sekä Nihtisillan kautta myös Turunväylälle ja Kehä II:lle. Liikenneverkon kannalta alueen sijainti on hyvä. Alueen liikenneverkko ruuhkautuu nykyisin päivittäin. Kehä I:n parantaminen ja Kehä II:n jatkaminen helpottanevat alueen liikenteen sujuvuutta. Kehä I:n parantaminen on suunnitelmien puolesta valmis aloitettavaksi vuonna 2005, Kehä II:n jatke on ajankohtainen aikaisintaan 2010-luvulla. Lähialueen asukasmäärä on suuri, eli kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat Espoon sisäisten ja seutulinjojen lisäksi Turunväylää kulkevat pitkämatkan linjat. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on hyvä. Markkinatilanne ja väestöpohja Nihtisillan tuntumassa, Sinimäen työpaikka-alueella on nykyisin jonkin verran erikoiskauppaa ja päivittäistavarakaupan suuryksikkö. Suuryksikön viereen on rakenteilla lisää erikoiskaupan palveluita ja lisäksi sinne on sijoittumassa alennustavaratalo. Lähin maakuntakaavaan merkitty keskus on Kauniaisten keskus, jossa päivittäistavarakaupan lisäksi on erikoiskauppaa. Espoon Leppävaaraan ja Tapiolaan on hieman pidempi etäisyys. Erikoiskaupan palveluille Leppävaarassa ja Tapiolassa on kasvuedellytyksiä. Nihtisillan alueen lähiympäristössä asukkaita on tällä hetkellä eli vajaa neljännes koko kaupungin väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on alueella noin 366 milj. euroa vuonna Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on 215 milj. euroa vuonna 2005, mistä tilaa vaativan erikoiskaupan osuus on reilu 55 milj. euroa. Tilaa vaativassa kaupassa Espoo houkuttelee ostovoimaa kolmanneksen enemmän, kuin mitä kaupungin oma ostovoima on, mutta muussa erikoiskaupassa vastaava osa myynnistä toteutuu kaupungin ulkopuolella. Nihtisilta sijaitsee keskellä tiivistyvää kaupunkirakennetta. Vuonna 2015 väestöpohjaa alueella arvioidaan olevan vuonna 2015 viiden kilometrin säteellä noin ja kymmenen kilometrin säteellä noin Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että paikallinen väestöpohja riittäisi erikoiskaupan suuryksikölle. Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

20 18 Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon Toteutuessaan k-m 2 :n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vielä vaikuttaisi maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile keskustatoimintojen kanssa. Maakuntatasolla tarkasteltuna Nihtisilta ei tue paikallista keskusverkkoa, sillä lähimpänä olevaan Kauniaisten keskukseen matkaa on kilometri, mikä keskuksen koko huomioon ottaen koetaan melko pitkäksi. Nykyisistä kaupallisista keskittymistä Lommila ja Suomenoja ovat Nihtisillan kilpailijoita. Ne sijaitsevat kuitenkin melko etäällä, ja Espoon keskiosien väestömäärä huomioon ottaen yksi suuryksikkö ei vielä aiheuta merkittäviä vaikutuksia palveluverkossa. Nihtisillan toteutuksella voi olla lähinnä vaikutusta Lommilan alueen laajentumiseen. maakuntakaavan keskuksiin + / - (maakuntataso) paikalliseen keskusverkkoon + / - (kuntataso) Espoo/Nihtisilta + - Rakenteen sisällä merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin (oletuksena, että tuleva yksikkö sisustuskaupan suurmyymälä) Lommilan ja Suomenojan kilpailevat keskittymät Alueen väestöpohja km säteellä 10 km säteellä taajamarakenteeseen liikenneverkkoon (+) Yhteenveto kohteen tarkastelusta Nihtisillan alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Kauniaisten keskuksen tuntumassa. Seuraavaksi lähimpänä sijaitseva Leppävaaran keskus on noin neljän kilometrin päässä alueesta. Alue ei vaikuta maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin negatiivisesti, mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile Kauniaisten keskustatoimintojen kanssa. Toisaalta Nihtisilta ei myöskään tue Espoon keskusverkkoa sijaitessaan etäällä aluekeskuksista. Erikoiskaupan markkinoilla kilpailun kannalta merkittävät toimijat sijaitsevat Lommilassa ja Suomenojalla. Keskittymiin on kuitenkin matkaa, ja alueiden väestöpohja on laaja. Keskeistä Nihtisillan osalta on sen sijainti keskellä tiivistyvää kaupunkirakennetta. Tämän vuoksi aluetta ei ole luontevaa varata merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Pitkällä tähtäimellä sijainti kaupunkirakenteen reunoilla ja ulompien kehäteiden varrella palvelee paremmin tämänkaltaista myymälää. Lähialueella asuu niin paljon asukkaita vuonna 2015, että alueen käyttö merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle ei ole maankäytön kannalta järkevää. Vaikka suuryksikön synnyttämät liikennemäärät ovat varsin pieniä, ne ovat paikallisen liikenneverkon korkean kuormituksen vuoksi merkittäviä. Alueen liikenneverkkoa on tarpeen kehittää, koska sen välityskyky loppuu tulevaisuudessa jo nykyisen maankäytön synnyttämän ja alueen läpi kulkevan liikenteen vuoksi. Laajojen ja kalliiden päätieverkon kehittämistoimien toteuttaminen on nykyisten suunnitelmien mukaan kuitenkin vielä kaukana. Santasalo Ky/ LT-Konsultit Oy Uudenmaan liitto /

21 HYVINKÄÄ/ SVEITSINPORTAALI Alueen kuvaus Hyvinkään liittymän aluetta 3-tien länsipuolella, reilun kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta, tarkastellaan yhtenä mahdollisena maakuntakaavan km-alueena. Alue tulee kehittymään pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueena valtatie 3 varrella molemmilla puolin Läyliäisten tietä. Jossain vaiheessa alueelle on mietitty myös factory outlet-tyylistä kokonaisuutta. Päivittäistavarakaupan suuryksikköä kaupunki ei halua alueelle sijoittaa. Yleiskaavassa alue on merkitty tilaa vaativan kaupan alueeksi, jonne ei tule sijoittaa elintarvikkeiden päivittäismyymälöitä (PK-1). Rakennusoikeutta alueella on tällä hetkellä k-m 2. Juuri lainvoiman saaneessa asemakaavamuutoksessa Sveitsinportaalin alue on merkitty tilaa vaativan kaupan alueeksi, jonne voidaan sijoittaa myös urheilukaupan ja kodinsisustuskaupan myymälätiloja sekä enintään yksi alle 2000 k-m 2 :n päivittäistavaramyymälä. keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon Pääosa Hyvinkään kaupallisista palveluista sekä kaikki vähittäiskaupan suuryksiköt ovat keskittyneet keskustaan. Lisäksi viidessä alakeskuksessa on lähipalveluita. Alakeskuksia ovat Hakala, Kirjavatolppa, Munckinkatu, Paavola ja Vehkoja. Tarkasteltava alue ei sijaitse keskusten välittömässä läheisyydessä lähimmät alakeskukset sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä tutkittavasta alueesta. Tilaa

22 20 vaativa erikoiskauppa on sijoittunut keskustan tuntumaan sekä Nummenkärkeen ja Veikkariin lähelle kolmostietä. Hyvinkäällä palveluverkkotavoitteena on keskusten kehittäminen sekä tilaa vaativan kaupan alueiden sijoittaminen Sveitsinristeykseen sekä Kalevankadun ja Hangonväylän risteykseen. Tarkasteltavan Sveitsinportaalin kehittäminen tilaa vaativan kaupan alueena on kaupungin palveluverkkotavoitteiden mukaista. Myös vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen Sveitsinportaaliin on kaupungin tavoitteiden mukaista, mikäli yksikkö ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikkö tai mikäli se ei tarjonnallaan kilpaile merkittävästi keskustatoimintojen kanssa. liikenneverkkoon Alue sijaitsee Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) länsipuolella lähellä Hyvinkään liittymää, jonka kautta alue on mahdollista kytkeä päätieverkkoon. Yhteys Hyvinkään keskustaan Läntisen yhdystien kautta on sujuva. Kohteesta pääsee hyvin myös vanhalle valtatielle 3 (maantie 130). Kohteen sijainti liikenneverkon kannalta on hyvä. Alueen liikenneverkossa ei ole nykyisin toimivuusongelmia. Lähialueen asukasmäärä yksikön asiakasmäärään on melko suuri. Kevyen liikenteen osuus yksikön synnyttämistä matkoista voi olla merkittävä. Joukkoliikenteessä aluetta palvelevat tällä hetkellä Hyvinkään sisäiset linjat, jotka tosin jäävät varsin kauas. Sen lisäksi alueelle pääsee joukkoliikenteellä Hämeenlinnanväylällä kulkevilla kaukoliikenteen vuoroilla. Joukkoliikenteen palvelutaso alueelle on nyt yksikön seudullinen vaikutusalue huomioon ottaen huono. Markkinatilanne ja väestöpohja Erikoiskaupan palvelut sijoittuvat Hyvinkäällä pääosin keskustaan, joka on noin kolmen kilometrin päässä Sveitsin risteyksestä. Tutkittavan alueen läheisyydessä asuu tällä hetkellä noin henkeä, mikä on yli 90 % koko kunnan väkiluvusta. Vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on tutkittavan alueen lähiympäristössä noin 214 miljoonaa euroa vuonna 2005.Tästä erikoiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa on yli 115 miljoonaa euroa, josta tilaa vaativan kaupan osuus on noin 36 miljoonaa euroa. Tilaa vaativassa erikoiskaupassa Hyvinkään palvelut tavoittavat kaupungin oman ostovoiman, muussa erikoiskaupassa ostovoimaa valuu hieman seudun muihin keskuksiin. Ostovoiman ja väkiluvun kasvusta huolimatta kunnan oma tilaa vaativaan erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima ei riitä m 2 :n suuruisen erikoiskaupan suuryksikön tarpeisiin. Teoreettinen vaikutusaluetarkastelu osoittaa sen, että tämän kokoinen yksikkö Hyvinkäällä hakisi väistämättä asiakaskuntansa useamman kunnan alueelta ja olisi näin ollen väistämättä merkitykseltään seudullinen. Vaihtoehdot ja vaikutukset seudulliseen verkkoon Toteutuessaan k-m 2 :n suuruisena erikoiskaupan suuryksikkönä alue ei vaikuttaisi negatiivisesti maakuntakaavaan merkittyihin keskuksiin, joista lähimpänä on Hyvinkään keskusta. Alue ei kilpaile tarjonnallaan merkittävästi Hyvinkään keskustan kanssa, mikäli alueen kaupan painopiste on selvästi tilaa vaativassa erikoiskaupassa. 3-tien toisella puolella sijaitseva tilaa vaativan kaupan alue on

23 21 painottunut autokauppaan eikä näin ollen kilpaile tarjonnallaan Sveitsinportaalin kanssa, vaan alueet enemmänkin täydentävät toisiaan. Tässä selvityksessä tutkittavista muista mahdollisista km-alueista Sveitsinportaalin kanssa kilpailevia alueita ovat Nurmijärven Ilvesvuori 3-tien varressa ja Vantaan Petas. Lisäksi Riihimäellä on suunnitelmia tilaa vaativan kaupan kehittämisestä 3-tien risteysalueella. Petaksen alueen vahvuus Hyvinkääseen ja Nurmijärveen on tulevan Marja-Vantaan keskuksen laaja väestöpohja sekä suunniteltujen kaupallisten toimintojen laajuus. Sveitsinportaalin rakentamisen alkaessa syksyllä, sitä voidaan pitää Nurmijärveä ja Riihimäkeä todennäköisempänä merkitykseltään seudullisen erikoiskaupan yksikön sijaintipaikkana. Hyvinkää/ Sveitsinportaali** maakuntakaavan keskuksiin + / - (maakuntataso) paikalliseen keskusverkkoon + / - (kuntataso) + + Rakenteen reunalla merkittäviin kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin (oletuksena, että tuleva yksikkö sisustuskaupan suurmyymälä) Kilpaileva aluevaraus Nurmijärvellä, Petaksessa (ja Riihimäellä). Alueen väestöpohja km säteellä 10 km säteellä taajamarakenteeseen liikenneverkkoon ** Ei sisällä Riihimäen väestöä, mistä johtuen 10 km etäisyydellä oleva väestöpohja ilmoitettua suurempi Yhteenveto kohteen tarkastelusta Tarkasteltava Sveitsinportaalin alue sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Hyvinkään keskustan tuntumassa. Mikäli tarkasteltavan alueen kaupallinen painopiste on tilaa vaativassa kaupassa, ei se merkittävästi kilpaile Hyvinkään keskustan kanssa. Lähin alueen kanssa erikoiskaupan markkinoilla kilpaileva keskittymä on Riihimäen liittymäalue ja Nurmijärven mahdollinen keskittymä. Petaksen kilpailuvaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen edellä mainittuja vähäisemmäksi, ja alue vaikuttaa pääasiassa Nurmijärven alueen toteutumiseen. Alueella on mahdollista tarvetta varata tilaa merkitykseltään seudulliselle erikoiskaupan suuryksikölle. Lähialueella asuu siinä määrin asukkaita vuonna 2015, että alueelle syntyy mahdollisuuksia toteuttaa merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Liikenteellisesti alueelle voidaan sijoittaa esitetyn kaltainen yksikkö. Sen synnyttämä liikennemäärä on pieni alueen muihin liikennevirtoihin ja verkon kapasiteettiin nähden, eikä se siten heikennä alueen liikenneverkon toimivuutta. Tarkasteltava yksikkö on merkitykseltään seudullinen, jonka vuoksi matkat sinne ovat varsin pitkiä. Tämä lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä verrattuna tilanteeseen, jossa yksikkö sijaitsee lähempänä asiakaskuntaa.

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta Lausunto UUDELY/12124/2017 24.1.2018 Julkinen Lohjan kaupunki PL 71 08101 LOHJA kaavapalaute@lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 27.11.2017 Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT

FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT FOCUS-ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Lähtökohdat ja oletukset Liikenteellinen toimivuustarkastelu on laadittu Paramics-mikrosimulointiohjelmalla. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Toimivuustarkasteluissa

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa

Jämijärven kunta 8-1. Kauppa 7. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaiheen 1 aineisto (MH 22.1.2018) lausunnoilla 29.3.2018 asti KAUPPA / lausuntojen lyhennelmät ja laaditut vastineet Lyhenne lausunnon aiheesta 8 8-1 Jämijärven

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

Kehä IV. Edunvalvontakortti

Kehä IV. Edunvalvontakortti Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on

Lisätiedot

Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne

Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne Erityiskohteen liikenteellinen tarkastelu osana liikenneselvitystä Sito Parhaan ympäristön tekijät 33 [Esityksen nimi] Kirstula Mäkelä Tiiriö alueen liikenne Alueen

Lisätiedot

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie

Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Kaupunkimaisten sisääntuloväylien suunnittelua yhteistyössä case Vihdintie Valtion näkökulma Liikenne ja maankäyttö 9.10.2019, johtava asiantuntija/ Helsingin seutu Esityksen sisältö o Vihdintien (seututie

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/1654/2014 VP 44/30.9.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MUSAN 23. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 36 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1652 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta ESPOON KAUPUNKI Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33964 Loppuraportti

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt. 3.12.2008 Kestävä yhdyskunta -seminaari Ongelmanratkaisu Kaupan suuryksiköt Ryhmä Oulun luonnonsuojeluyhdistys On koonnut taustamateriaalin On laatinut ongelmanratkaisun kysymykset Ryhmä Oulun seudun kunnallispoliitikkoja On laatinut vastaukset

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUVERKON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Uudenmaan liiton julkaisuja E

VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUVERKON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI. Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liiton julkaisuja E 209-2018 VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUVERKON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julkaisuja E 209-2018 ISBN 978-952-448-503-6 ISSN 2341-8885 Julkaisija: Uudenmaan liitto Tekijät:

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

22 LAUSUNTO SUMMAN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA

22 LAUSUNTO SUMMAN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA Jussi Jääoja, Tuomo Sirkiä KÄSITTELYVERSIO 10042012 18 (33) LAUSUNNOT 1. Rakennuslautakunta 16.3.2012 Dnro HAMINA: 393 /2011 22 LAUSUNTO SUMMAN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA Kaupunkisuunnittelu

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Autokeitaan alueen mitoitus 19.6.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Kaupan kehittäminen Forssassa... 7 3.1. Autokeitaan

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman

Lisätiedot

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne

Kankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne Lausunto VARELY/1968/2018 13.11.2018 Julkinen Kankaanpään kaupunki kirjaamo@kankaanpaa.fi Viite: lausuntopyyntönne 2.10.2018 Kankaanpään kaupungin 2. kaupunginosan (Käpylä) Meijerin alueen asemakaava ja

Lisätiedot

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNERYHMÄ

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNERYHMÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNERYHMÄ 26.4.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Jo tehtyä Maakuntasuunnitelma 7.12.2009 Maakuntakaavan 4/2010 ajantasaisuus Käynnistyspäätös

Lisätiedot

UUDENMAAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -SELVITYSTYÖN HERKKYYSTARKASTELU

UUDENMAAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -SELVITYSTYÖN HERKKYYSTARKASTELU UUDENMAAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -SELVITYSTYÖN HERKKYYSTARKASTELU Uudenmaan liiton julkaisuja E 208-2018 Uudenmaan liiton julkaisuja E 208-2018 ISBN 978-952-448-502-9 ISSN

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

Teollisuusalueen asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-

Lisätiedot