PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys"

Transkriptio

1 PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys 1. Elämänkaaripsykologia 1.1. Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus 1.2. Kehityksen tutkiminen 1.3. Syntymää edeltävä kehitys 2. Vauvasta kouluikään sekä KEHITYSTEORIAT 2.1. Fyysinen ja motorinen kehitys 2.2. Kognitiivinen kehitys 2.3. Sosiaalinen kehitys 2.4. Minän muotoutuminen 3. Nuoruudesta vanhuuteen 3.1. Nuoruusikä 3.2. Aikuisuus ja vanhuus 1. ELÄMÄNKAARIPSYKOLOGIA 1.1 Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus Ihminen kehittyy läpi elämän (kohdusta viimeiseen henkäykseen) Ihmisen kehitys on holistista, kokonaisvaltaista - johon liittyy yhtäaikaa psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kehittyminen Kehityksen osa-alueet: - 1) fyysinen ja motorinen kehitys (fyysinen kasvu, vanheneminen, motoriset taidot) - 2) kognitiivinen kehitys (ajattelun ja kielen kehitys, oppiminen, muisti) - 3) sosioemotionaalinen kehitys (sosiaalinen kasvu, persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys) Kehityksen muutosvoimat: - KYPSYMINEN = perintötekijöiden ohjaama prosessi (geenien määräämää, esim.

2 valmius kävelemään oppimiselle) - OPPIMINEN = ympäristön virikkeistä, kokemusten pohjalta tapahtuva kognitiivinen ja sosiaalinen prosessi, joka muovaa käyttäytymistämme herkkyyskausi on kypsymisen kautta muodostunut kehitysvaihe, jolloin jonkin taidon oppimiskyky on nopeinta (perustuu hermosolujen välisten synapsien muodostumiseen ja vähenemiseen) kehityksen edellytys aikaisempi valmius, jolle uusi taito rakentuu Kaksi kehitystä ohjaavaa tekijää: 1. PERIMÄ eli GENOTYYPPI - määräytyy jo hedelmöityksessä, geenien säätelemä kokonaisuus 2. YMPÄRISTÖ - (a) lähiympäristö eli perhe, sukulaiset, koulu, leikkikaverit, (b) etäympäristö eli asuinpaikka, kulttuuri, media jne. => FENOTYYPPI, ilmiasu (perimän ja ympäristön yhteistulos) 3. IHMISEN OMA TOIMINTA - omat elämänvalinnat, kokemukset, motivaatio, kehittäminen jne. Ihminen syntyy aina sosiaalisiin kehyksiin, perheeseen. Ihmisen on vaikea tulla toimeen ilman toisia ihmisiä (vrt. susilapset, joita löydetty mm. Intiasta; ja erakot) 1.2 Kehityksen tutkiminen Kehityspsykologisessa tutkimuksessa käytetään yleisiä psykologisia tutkimus- ja tiedonhankintamenetelmiä - kyselyt, haastattelut, havainnointi, psykologiset testit jne. Pitkittäistutkimus - samoja koehenkilöitä tutkitaan eri-ikäisinä kaksi tai useampia kertoja - selvitetään yksilön elämässä tapahtuvia muutoksia pitemmällä aikavälillä (esim. puheen kehittyminen symbolifunktion heräämisestä nuoruuteen) - voidaan verrata kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri koehenkilöiden kasvuilmapiiri ja elämän muutokset/kokemukset huomioiden - koehenkilöiden määrä on tavallisesti rajallinen ja tutkimus kestää useampia vuosia - esim. Jyväskylän yliopiston prof. Lea Pulkkisen tutkimus, jossa seuratiin vuodesta 1968 (8-vuotiaina) yhteensä n. 350 tytön ja pojan elämää aina vuoteen 2001 asti (n. 42 vuotiaaksi). Poikittaistutkimus - kertatutkimus, johon osallistuu useita ryhmiä eri-ikäisiä ihmisiä (esim. 7-,10-,13-,15- ja 18-vuotiaita) - selvitetään ikäryhmien välisiä eroja 1.3 Syntymää edeltävä kehitys Syntymää edeltävät kehitysvaiheet: 1. Soluvaihe - kaksi ensimmäistä viikkoa hedelmöityksestä - munasolu kiinnittyy kohdun seinämään 2. Alkiovaihe - 3. viikosta 11. viikkoon

3 - sydän alkaa toimia, verenkiertoelimistö muodostuu, raajat muodostuvat jne. 3. Sikiövaihe viikosta syntymään - lapsi alkaa liikkua Syntymä on uuspsykoanalyytikkojen mukaan ihmisen traumaattisin kokemus Lapsi on altis fyysisiin epämuodostumiin ja kehityshäiriöihin erityisesti 3. raskausviikosta 3. kuukauteen (ns. prenataaliset häiriöt) Häiriöitä aiheuttavat: - äidin ravitsemustila, lääkitys, päihteet, stressi, ahdistuneisuus - sairaudet raskauden aikana, esim. vihurirokko - vaikeudet synnytyksen yhteydessä (hapenpuute) FAS = Fetal Alcoholic Syndrome johtuu äidin raskauden aikaisesta runsaasta alkoholin käytöstä, oireina mm. pään ja kasvojen poikkeavuus sekä pienipäisyys, ärtyisyys, ylivilkkaus, kehityksen jälkeenjääneisyys jne. AD/HD = Attention Deficit and Hyperactivity Disorder, joka ilmenee mm. tarkkaamattomuutena, yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena. Syynä mahdollisesti perintötekijät sekä aivojen hapen puute. CP = Cerebral Palsy (motorisia häiriöitä aiheuttanut aivovaurio) Mongoloidilapset ts. 21 trisomia eli Downin syndrooma = 21. kromosomi kolminkertaisena. 2. VAUVASTA KOULUIKÄÄN sekä KEHITYSTEORIAT 2.1 Fyysinen ja motorinen kehitys Lapsi oppii aluksi tottumalla ja ehdollistumalla ja myöhemmin myös matkimalla - tätä oppimista on tapahtunut jo sikiökaudella; esim lapsi on tottunut (habituaatio) erilaisiin ääniin (äidin sydämenlyönnit, jotka myöhemminkin rauhoittavat) Mielikuvia tutuista esineistä ja ihmisistä muodostuu AISTIT - 1. Tuntoaisti tärkein; lapsi kokeilee kaikkea suullaan, joka on herkkä kosketukselle - 2. Näköaisti: erottaa pimeän, valoisan ja värejä, hahmottaa kokonaisuuksia ja myöhemmin myös osat - 3. Kuuloaisti toimii jo sikiövaiheessa; lapsi reagoi rytmisiin ääniin (äidin sydänääni) ja puheen sävyyn - 4. makuaisti: vauva erottaa karvaan ja makean ja perusmaut parissa viikossa - 5. hajuaisti toimii heti, oppimistuloksena lapsi erottaa kulttuurinsa suosimat ja vieroksumat hajut REFLEKSIT eli heijasteet ovat tahattomia synnynnäisiä hermotoimintoja, useimmat suojaliikkeitä - lapsella aluksi ns. primaareja eli ensisijaisia heijasteita, joista useat häviävät ensimmäisen ikävuoden aikana keskushermoston (aivojen) kehittyessä - 1. imemisrefleksi laukeaa suuta kosketettaessa - 2. tarttumisrefleksi, käsissä ja jalkapohjissa - 3. kävelyrefleksi, tuettaessa vauvaa kainaloista jalkojen koskettaessa lattiaa, alkavat jalat liikkua

4 - 4. Babinskin refleksi, jalkapohjaa kutitettaessa varpaat nousevat ulos- ja ylöspäin - 5. mororefleksi eli ns. säikähdysrefleksi. Jos vuodetta lyödään nyrkillä tai lapsen tuetun pään annetaan pudota > vauva levittää kätensä ja sormensa haralleen Kehitys on kefalokaudaalista eli päästä jalkoihin tapahtuvaa sekä proksimodistaalista eli kehon keskeltä sivuille tapahtuvaa - kefalokaudaalinen: lapsi kykenee ensin kohottamaan päätään, sitten hallitsee selän lihakset, istuu ja vasta lopuksi kykenee seisomaan ja kävelemään (jalan motoriikka) - proksimodistaalinen: ensin lapsi hallitsee käsivarren liikkeet, sitten ranteen ja käden, lopulta sormien hienomotoriikan Kosketuskontaktit ovat tärkeitä vauvalle oman kehon hahmottamisessa 2.2 Kognitiivinen kehitys Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottamiseen (havaitsemiseen), tiedon käsittelyyn ja muokkaamiseen (ajatteluun ja kieleen) sekä tiedon varastointiin (muistiin) liittyviä toimintoja. Lev Vygotskyn sosiokulttuurinen näkökulma ajattelun kehitykseen: - ympäristön tuki edistää lapsen kehitystä (kehitys tapahtuu "ulkoa sisälle") - kehitys aluksi interpsyykkisellä tasolla ts. sosiaalisella tasolla vuorovaikutussuhteissa - myöhemmin kehitys tapahtuu intrapsyykkisellä tasolla ts. lapsen omana ajatteluna - ns. lähikehityksen vyöhyke: lapsen nykyisen kehitystason (itsenäinen suoriutuminen) ja potentiaalisen kehitystason (toisen ihmisen avulla suoriutuminen)välinen alue Jean Piaget ( ) sveits. lapsipsykologi loi teorian ajattelun kehittymisestä Ajattelun perusmekanismit: 1) assimilaatio eli sulauttaminen, uusi tieto tai kokemus sulautetaan entisiin malleihin eli skeemoihin, jotka tarkentuvat (esim. lapsi assimiloi eli yhdistää ensikertaa näkemänsä villakoiran jo aiemmin omaksumaansa koiran käsitteeseen) 2) akkommodaatio eli mukauttaminen, olemassa olevia malleja muunnellaan uusien ongelmien ratkaisemiseksi, jolloin syntyy uusi skeema (esim. lapsi muuttaa vanhan käsityksensä nelijalkaisista karvaisista eläimistä siten, että ne eivät ole kaikki koiria, vaan on myös kissoja) PIAGET'N TEORIA - ajattelun kehitys etenee vaiheittain 1. Sensomotorinen kausi (0-2v) - lapsi yhdistää aisti- ja liiketoiminnot toisiinsa - syntyy skeemoja eli toimintakaavioita (avaamis-, kierittämis-skeemat) - mielikuvien kehitys alkaa: kuvan tajuaminen kuvaksi, kaikkivoipaisuus ajattelu, käsitteet kohteesta, tilasta, ajasta "tässä ja nyt" 2. Esioperationaalinen kausi (2-6/7v) - lapsen ajattelutoiminnot (operaatiot) eivät ole vielä johdonmukaisia - oppii ymmärtämään ja käyttämään symboleja a) esikäsitteellinen (2-4v) - yleiskäsitteet vaillinaisia tai virheellisiä - kuvitteellisuus kehittyy (lapsi piirtää, kertoo, esittää jne.) - virheellisiä analogioita (eli yhdenmukaistuksia) - egosentrisyys, maagisuus, joissa tarpeet ja toiveet ohjaavat ajattelua

5 b) intuitiivinen (4-7v) - lapsi ajattelee, mutta ei tiedosta ajattelutoimenpiteitään - välittömät havainnot ohjaavat ajattelua (vesilasikoe) - egosentrisyys ja analogiat vähenevät 3. Konkreettisten operaatioiden kausi (6/7-11/12v) - ajattelu sidottu konkreettisiin kokemuksiin - induktiivinen ja deduktiivinen päättely alkavat kehittyä (induktiivinen = yksityisestä tapauksesta yleiseen sääntöön tai olettamukseen etenevä päättelyn muoto, deduktiivinen päättely, jossa johdetaan yleisestä säännöstä yksittäinen tapaus) 4. Formaalisten operaatioiden kausi (11/12v-) - looginen päättely onnistuu myös abstraktilla tasolla - maailmankatsomuksen pohdinta (uskonto, filosofia) Kielen ja puheen kehittyminen - pohjana biologinen kypsyminen ja ympäristön mallien omaksuminen (oppii jäljittelyn, mallioppimisen, ehdollistumisen ja harjaantumisen kautta) - edellytyksenä aivojen riittävä kypsyystaso ja puhe-elinten normaali kehittyminen - Vygotskyn puheen kehityksen vaiheet: 1) sosiaalinen puhe (vaikutetaan läheisiin ihmisiin), 2) egosentrinen puhe (mm. ääneen komennetaan itseään) ja 3) sisäinen puhe (äänetöntä ajattelua) - KEHITYSVAIHEITA: - syntymä: symptomit eli ääntely - n. 2kk: signaalit (hihkumista, kiljuntaa, vaatimushuutoja) - n. 4kk: jokeltelu (signaalivaihetta) kk: jokeltelu jatkuvia tavusarjoja - 1v loppu-1,5v: symbolifunktio herää (sanoja käytetään esittävinä merkkeinä) - 1,5-3v: ensimmäinen kyselykausi: Mikä? - 3-6v: toinen kyselykausi: Miksi? myös lauserakenne ja peruskielioppi kehittyy - 6-vuotiaana lapsi käyttää jo n sanaa - PUHEENKEHITYKSEN HÄIRIÖITÄ - änkytys (1) lapsen opetellessa puhumaan, (2) kouluun mennessä, (3) murrosiässä - afasia on aivotoiminnan häiriöstä aiheutuva puhehäiriö; motorinen ja sensorinen afasia 2.3 Sosiaalinen kehitys Harry Harlowin emodeprivaatiokokeet apinoilla 1950 ja 60-luvuilla: apinavauva erotettiin heti syntymän jälkeen emosta ja tilalle tarjottiin esim. rautalankaemo tai turkisemo. - emonsa menettäneistä apinoista tuli esim. apaattisia, syrjäänvetäytyviä, kykenemättömiä sosiaaliseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen, kykenemättömiä hoivaamaan omia poikasiaan jne. - kokeet osoittivat, miten tärkeää emon läheisyys oli apinoille Uuspsykoanalyytikko Erik H. Eriksonin ( ) sosialisaation teoria - sosiaalisella kehityksellä tarkoitetaan yksilön kehittymistä sosiaalisen yhteisön jäseneksi (sosiaalistuminen, sosialisaatio) Ehjä persoonallisuus on tulos onnistuneesta kriisivaiheiden läpäisystä ERIKSONIN PSYKOSOSIAALISEN KEHITYKSEN KRIISIT:

6 1. Perusluottamus - epäluottamus (1.v) - lapsi oppii tuntemaan itsensä, aistimuksensa, kehonsa - erottaa äidin vieraista ihmisistä, syntyy kestävä tunnesuhde läheisiin ihmisiin - alle puolivuotias ei erota itseään erilliseksi äidistään - kokee kodin ja maailman turvallisena ja oppii luottamaan myös itseensä (tai sitten päinvastoin) 2. Itsenäisyys - häpeily (2.v) - siisteyskasvatuksen ja uhmaiän vaihe - tässä vaiheessa lapsi ymmärtää, että hän voi itse päättää toiminnastaan. Hän tahtoo tavaroita pelkän tahtomisen vuoksi. Lapsen moraalitaju: käsitys oikeasta ja väärästä sisäistyy kasvatuksen myötä. - lapsi touhuaa paljon - palaute onnistuneesta toiminnasta vaikuttaa lapsen minäkäsitykseen; epäonnistuminen johtaa häpeilyyn ja riittämättömyyteen 3. Aloitteellisuus - syyllisyys (leikki-ikä: 3.-6.v) - lapsi on oppimishaluinen ja kokeilee toimintansa rajoja - ankarat kiellot ja rangaistukset vaikuttavat lapsen itsekontrolliin (> tiukka superego saa lapsen tuntemaan syyllisyyttä) - itsehillintä kehittyy - oppii normikäyttäytymistä; siksi oikea syyllisyys on hyvä ympäristöön sopeutumisen kannalta 4. Ahkeruus - alemmuus (kouluikä: v) - lapsi oma-aloitteinen ja kiinnostunut uusista virikkeistä (ympäristö on haaste) - alkaa itsenäistyminen perheestä (joka luo myös turvattomuutta) - ahkeruutta tulisi kannustaa, jotta lapsesta ei tule alemmuudentuntoinen ja passiivinen - opettaja ja koulutoverit tuovat uusia malleja (rooleja) - lapsi omaksuu erilaisia rooleja ja pyrkii samastumaan kavereihin - n. 12 v. ns. paras kaveri -kausi - hyvin arka itseensä kohdistuvasta kiusoittelusta 5. Identiteetti - roolien hajaannus (nuoruus) - voimakkaat fyysiset ja psyykkiset muutokset: Kuka minä olen? - etsitään tarkoitusta, paikkaa maailmassa, ihmisenä, työssä jne. - subjektiivisen ja objektiivisen identiteetin tasapainottelu: Mitä olen omasta mielestäni? Mitä muut minusta ajattelevat? - halu itsenäistyä, mutta samalla riippuvuus kodista - vastauksia haetaan: ikätovereilta, jengistä, idoleista, seurustelusuhteista 6. Läheisyys - eristäytyminen (varhaisaikuisuus) - intiimit ystävyyssuhteet kiintymyksen ja rakkauden tarpeiden toteuttamiseksi (avioliitto) - identiteettikriisin vaikeudet saattavat näkyä pelkona antautua läheiseen ihmissuhteeseen (minän menettämisen pelko) 7. Luomiskyky - lamautuminen (aikuisuus) - luomiskyvyn toteuttaminen työssä, perheessä, harrastuksissa jne. luo tyytyväisyyttä 8. Minän eheys - epätoivo (vanhuus) - järjestyksen ja tarkoituksen löytäminen - realistinen suhtautuminen menneeseen elämään ja tulevaan kuolemaan

7 - elämäntyytyväisyys vs. kuoleman pelko Leikin vaikutus sosiaalistumisessa - aluksi leluja käsitellään mielivaltaisesti - kuvitteelliset leikit saavat sijaa iän myötä (4-vuotiaana 75%:sti) Leikin muodot: 1. yksinleikki (2 v.) 2. rinnakkainleikki (3 v.) - lapsi leikkii omaa leikkiään, toisen lapsen läsnäolo tajutaan, mutta yhteyttä ei ole 3. sivuava leikki (4 v.) - lapsi lainaa tavaroitaan ja välineet jaetaan toisen kanssa. 4. yhteis- ja ryhmäleikit (5 v. -) - kouluiän myötä - ala-asteelta lähtien tytöt ja pojat leikkivät omissa ryhmissään Mallista oppiminen keskeistä Leikin myötä lapsi purkaa tunteita, oppii itsehillintää, sosiaalistuu, harjoittelee: esim. lorut, esineiden heiluttelu 2.4 Minän muotoutuminen Ydinminästä kiintymyssuhdemalliin - YDINMINÄ eli perustunne omasta itsestä muotoutuu 0-3 kk:n aikana ja siihen sisältyy mm. - 1) kehonkaava, jolloin vauva tunnistaa kehonsa rajat - 2) kokemukset omista tunteista (ilo, inho, hämmennys, kiinnostuneisuus, paha olo jne.) - 3) käsitys toisesta ihmisestä (tunnistaa läheiset ihmiset, kasvojen piirteet, äänen jne.) - VUOROVAIKUTUKSELLINEN MINÄ syntyy 3-6 kk:n iässä. - vauvan tarkkaavaisuus suuntautuu ihmisiin - Daniel Sternin mukaan on tärkeää, että vanhemmat kykenevät lukemaan vauvan sanattomia viestejä ja vastaamaan niihin oikealla tavalla > ns. tunteiden säätelyä - vastaavuuden periaate: vanhempi ymmärtää, mitä vauva eleillään ja ääntelyillään viestii - sosiaalinen mallintaminen: vauva mallintaa aikuisen viestimää tunnetilaa ja palautteen perusteella tulkitsee omia sisäisiä kokemuksiaan - ITSEN EROTTUMINEN MUISTA (6-8 kk) - lapsi haluaa jakaa huomion esim. innostuessaan jostakin lelusta > näin hän osaa erottaa oman sisäisen kokemuksensa muiden kokemuksista - vierastaminen osoittaa, että lapsi erottaa tutut vieraista - KIINTYMYSSUHDEMALLIT (8-12 kk), Engl. psykiatri John Bowlby ( ): vuorovaikutussuhteista muodostunut sisäinen malli - 1) turvallisesti kiintyneet: ilmaisee todelliset kokemuksensa ja luottaa saavansa huomiota - 2) välttelevästi kiintyneet: välttää negatiivisten tunteiden ilmaisua ja käyttäytyy kiltisti - 3) ristiriitaisesti kiintyneet: ei luota saako huolenpitoa vai ei ja ilmaisee itseään erittäin voimakkaasti Margaret Mahlerin ( ) lapsen eriytymis-yksilöitymisprosessi - symbioosi = lapsen ja äidin psyykkinen sulautuminen - separaatio = irtautuminen, symbioosin purkautumiseen johtava sisäinen kasvuprosessi

8 - yksilöityminen = yksilöllisten piirteiden löytäminen, minäkuvan muodostaminen Esivaiheet -Normaali autismi (0-2 kk): psyykkisen toiminnan aktiivinen ylläpito vähäistä -Symbioosivaihe (2-5 kk): lapsi kokee olevansa yhtä hoitajan kanssa Separaatio-individuaatio -prosessi (5-36 kk) 1. eriytymisvaihe (5-8/10 kk) - asteittainen irtautuminen symbioosista alkaa - kehonkaava muodostuu - äidin menettämisen pelko 2. harjoitteluvaihe (8/10-15 kk) - ulkoinen käyttäytyminen: lapsi aurinkoisimmillaan, liikkuu ympäristössä tarvitsematta äitiä vierellään - lapsi palaa ajoittain äidin luo "tankkaamaan turvallisuutta" - lapsen tulisi saada riittävästi ihailua osakseen - lapsi harjoittelee minätoimintoja - muistaa hetken aikaa asioita - kaikkivoipaisuuskuvitelmia 3. uudelleen lähentymisen vaihe (15-24 kk) - ns. sisäsyntyisen eroahdistuksen vaihe - ulkoinen käyttäytyminen: äidin varjostaminen, äitiä pakottavat leikit, lisääntynyttä ahdistuneisuutta ja turhauma- alttiutta - lapsi menettää aiemman turvallisuuden vaikutelman huomatessaan että äiti ja äidin mielikuva (ajatus) eivät ole sama asia. Ajatuksena äiti ei olekaan läsnä. - tärkein persoonallisuutta muokkaava kehitystapahtuma: lapsi ymmärtää erillisyytensä äitiinsä nähden - ns. erillisyyden tiedostamisen kriisi - lapsi palaa takaisin "äidin helmaan" - uhmaikä 4. yksilöitymisvaihe (3. vuosi) - ulkoinen käyttäytyminen: uhmakohtauksia, vanhempien poissaollessa kiukuttelua, vanhempien palatessa voimakasta protestointia - lapsen on ymmärrettävä, että lohdutusta ja turvaa tuottava äiti saattaa tuottaa myös pettymyksiä. Nämä on sulautettava yhtenäiseksi mielikuvajärjestelmäksi. Lapsen opittava tekemään kompromisseja - patologia: maailma jaetaan yksinomaan hyviin tai pahoihin ihmisiin tai koetaan sama kohde eri aikoina pelkästään pahana tai hyvänä, ns. rajatilapsykoosit - tunteiden ja toimintojen sääteleminen - minäkuvan sisäistäminen LISÄYS: Sigmund Freud (itävalt ): psykoseksuaalisuuden kehitys Oraalinen vaihe (0-1 vuotiaana) - erityinen nautinto suun kautta imetyksen yhteydessä Anaalinen vaihe (1-3 vuotiaana) - ulostaminen tuottaa nautintoa, itsenäisyys lisääntyy ja suolen hallinta onnistuu Fallinen vaihe (3-5 vuotiaana) - sukupuolielinten koskettelu tuottaa nautintoa, lapsi oppii sukupuolten väliset erot

9 - oidipaalivaihe (3-6 vuotiaana), jolloin lapsi on kiinnostunut vastakkaista sukupuolta olevasta vanhemmasta (vrt. tarina Oidipuksesta) Latenssivaihe (6-10 vuotiaana) - psykoseksuaalisen kehityksen lepotila ennen murrosiän kriisiä - tässä vaiheessa alkaa irtaantuminen perheestä Genitaalivaihe (murrosikä) - seksuaaliset halut heräävät ja tämä vaihe kestää loppuelämän 3. NUORUUDESTA VANHUUTEEN 3.1 Nuoruusikä Transitio- eli siirtymävaihe lapsesta aikuiseksi Perinteiset nuoruusiän vaiheet: 1. Varhaisnuoruus ( ikävuoteen) - murrosikä eli puberteetti alkaa - kuohuntavaihe - fyysinen kypsyminen aikuisuuteen alkaa - emotionaalinen irrottautuminen vanhemmista - uudet kaikkivoipaisuuskuvitelmat - tukena ystävät ja nuorisokulttuuri - uusi uhma (näkyy mm. tunteiden projisoimisessa vanhempiin, opettajiin jne.) 2. Nuoruusiän keskivaihe ( v) - oman identiteetin etsintä - nuoruuden kriisit: ihmissuhteet, uranvalinta - tovereiden sosiaalinen normipaine - tavoitteena identiteetin löytäminen sukupuolisuudessa, ammatissa, kulttuurissa - nuori ei ole enää holhottava, vaan aktiivinen osallistuja 3. Myöhäisnuoruus ( v) - identiteetti vakiintuu - tunne-elämä tasoittuu - tulevaisuus tärkeää uusi irtautumisen vaihe Protestivaiheessa (1) nuori kapinoi eron ahdistuksen ja toisaalta erohalun vuoksi Hajoamisen vaiheessa (2) lapsuuden ihmissuhteiden tilalle tarvitaan uusia ihmisiä Uudelleenmuokkautumisen vaiheessa (3) yksilöidytään, löydetään uudet ihmiset ja turvallisuus Oman käsityksen itsestä tulisi olla tasapainossa muiden käsityksen kanssa - ts. subjektiivinen ja objektiivinen identiteetti - narsismin käsite = itserakkaus (kreikkalainen taru: kertomus Narkissos-nuorukaisesta, joka eläisi vanhaksi, ellei koskaan näkisi itseään. Hänestä kasvaa nuori komea mies, johon kaikki naiset rakastuvat. Mm. Echo niminen nymfi, Narkissos ei näe häntä. Echo suuteli Narkissosta, mutta tämä pakeni huutaen, ettei voi sietää häntä suutelevia naisia. Rakkauden jumalatar Afrodite rankaisi N:a sallimalla hänen nähdä oma kuvansa veden pinnasta, N rakastui omaan kuvaansa ja ei voinut enää poistua kuvansa luota vaan turhautuneena tappoi itsensä. Apollo jumala muutti kuolleen Narkissoksen narsissiksi).

10 Lawrence Kohlbergin moraalisen kehityksen teoria (ks. FI2 muistiinpanot) 3.2 Aikuisuus ja vanhuus Vähän yli 20-vuotiaana ihminen on fyysisen kehityksensä huipulla Biologisesti paras aika lasten hankkimiseen on n. 20-vuotiaana Pysyvä parisuhde - seurustelun ja avioliiton perusta luodaan jo varhaislapsuudessa (perusturvallisuus) - rakastumisen regressio: paluu vauvaiän kaltaiseen symbioosiin suhteessa rakastettuun - seksuaalisuuden muovautuminen osaksi persoonallisuutta tapahtuu parhaiten turvallisessa, läheisessä ja pysyvässä parisuhteessa Erilaisia kriisejä - avioero (Suomessa vuosittain n ) - lapset lähtevät kotoa, omat vanhemmat kuolevat - elimistössä muutoksia, voimat heikkenevät, naisilla vaihdevuodet n. 50-vuotiaana - eläkeikä: toverisuhteet muuttuvat, harrastusten löytäminen vaikeaa, puolison kuolema - elämän rajallisuuden tiedostaminen Vanhuuden vaiheita: 1. Nuoret vanhukset (65-74 vuotiaat) 2. Varsinaiset vanhukset (75-84) 3. Vanhat vanhukset (85-) Vanheneminen: - keskushermosto rappeutuu - vanhuuden dementia (osalla) - ruumin rakenne muuttuu - sairaudet lisääntyvät - vastustuskyky heikkenee - osalla masentuneisuutta - luonteenpiirteet korostuvat Vanhuuden yleisimpiä sairauksia: - sydän- ja verisuonisairaudet - tuki- ja liikuntaelinsairaudet (reuma, osteoporoosi) - syöpä - diabetes Sosiaalisia ja psykologisia muutoksia: - puolison ja läheisten kuolema - muistin heikkeneminen - lastenlapset riemuna - eläkkeellä aikaa harrastuksiin Postformaalinen ajattelu, jossa aikuinen ihminen ymmärtää ajattelunsa rajoittuneisuuden ja tietonsa ja päätelmiensä epätäydellisyyden

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Minäkäsityksen synty

Minäkäsityksen synty Minäkäsityksen synty Minäkokemuksen pohja luodaan 0-3 v. Peilisuhde ½ vuotiaana; lapsi reagoi aikuisen katsekontaktiin ympäristön palaute muokkaa minäkäsitystä myönteinen/kielteinen palaute alkaa suhtautua

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke 2009-2014 Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä hanke 2009-2014 Tuon lapsen kanssa on sitten kummallista olla. Toisaalta tuntuu, että syli kuin syli kelpaa, mutta sitten kun tosipaikan tullen yritän ottaa syliin

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s ) 11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot