Vuoden 2013 tilinpäätös

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vuoden 2013 tilinpäätös 97/ /2014 Khall Valmistelija hallintojohtaja Marjatta Laukkanen, puh , s-posti mar jat Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on kunta lais sa säädetyn lisäksi soveltuvin osin voimassa kirjanpitolain säädökset. Kir jan pi to lau ta kun nan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten so vel ta mi sesta (KuntaL 67 ). Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava ti li kaudel ta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun men nes sä ja annettava se tilintarkastajien tarkasteltavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilin pää tök sen kuuluu tase, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot se kä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen alle kir joit ta vat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja (KuntaL 68 ). Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja si säl lyt tää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös (KuntaL 68 a ) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuustokauden asettamien toi min nal lis ten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kunta kon ser nis sa. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esi tys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 69 ). Tiedoksi: Tilinpäätösasiakirja, joka sisältää toimintakertomuksen, tu los laskel man, rahoituslaskelman, taseen, konsernitilinpäätöksen ja liitetiedot se kä henkilöstökertomuksen. Käyttötalousosa Vuoden 2013 talousarvio toteutui käyttötalouden osalta huomattavasti suun ni tel tua paremmin, joka johtui osaltaan ammattikorkeakoulun omis tusjär jes te lyis tä tehdyistä kirjanpidollisista kirjauksista, mutta muutoinkin onnis tut tiin ylittämään talousarvio positiivisesti. Kertaluonteisena, budjetoimattomana tuloeränä oli Etelä-Karjalan kou lu tuskun ta yh ty män perussopimuksen muutoksesta ja Saimia Osakeyhtiön perus ta mi ses ta johtuvat osuuden myynnit ja osakehankinnat n euroa käyttötalouspuolelle tulona ja vastaavasti investointiosaan menona reilut euroa. Muita merkittäviä kertaluonteisia tuloja ja menoja ei kerto mus vuon na ollut.

2 Käyttötalouden toimintatuotot olivat 12,7 milj. euroa, joka on samaa suuruus luok kaa kuin edellisvuonna, sitä vastoin toimintakulut laskivat 0,5 % eli n euroa ollen 42,9 milj.euroa. Toi min ta kat teen toteutuma oli 100,8 %, toimintatuottojen 100,1 %, ja menojen 100,6 %. Tulosalueiden (= käyttötalouden sitovuustaso) menojen ylitykset: Tulosalue TA+muutos Käyttö Ylitys / tot. % Vaalit / 397,3 Tarkastustoimi / 123,9 Yleinen hallinto / 119,6 Elinkein. kehitt / 108,8 Sos.- ja terv.palv / 100,4 Kansalaisopisto / 103,0 Varhaiskasvatus / 103,7 Tekn.hall ja kaav / 111,8 Kiinteistötoimi / 114,4 Ruokapalvelu / 103,5 Vesihuoltolaitos / 100,7 Joukkoliikenne / 105,5 Ympäristötoimi / 100,1 Rakennusltk / 102,9 Kaukolämmön osalta on nettobudjetointi, toteutuma - 156,0 %. Henkilöstökulut alenivat edellisvuodesta reilut 0,5 milj.euroa eli 4,7 %, johtuen lähinnä lomittajien osalta ostopalveluiden käytöstä sekä osittain tehdyis tä rakenteellisista muutoksista. Henkilöstökulut olivat yhteensä 11,5 milj.euroa ja toteutuivat 95,3 %:sti. Verotulot kasvoivat 11,1 % edellisestä vuodesta eli reilut 1,5 milj.euroa, mikä johtuu veroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksesta ja kunnille ti litet tä vän jako-osuuden muutoksesta. Lisäksi joulukuussa oli tilitetty joitakin ai em min tammikuussa tilitettyjä eriä. Verotulot olivat yhteensä 15,7 milj.euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,3 % eli n euroa ollen 16,3 milj.euroa. Verotulot ja val tion osuu det toteutuvat yhteensä n. 0,5 milj.euroa bud je toitua paremmin. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 32 milj.euroa kat taa kunnan kai kis ta menoista 75 % ja on euroa / asukas Rahoitustuottojen ja -kulujen suhde korjattuna keskitetyn kiinteistöhallinnon si joi te tun pääoman tuotolla on samalla tasolla kuin edellisenäkin vuon na. Pit kä ai kai sia lainoja on lyhennetty n. 0,3 milj.euroa ja uutta lainaa nos tet tu 2,0 milj.euroa päiväkodin rakentamiseen. Vuoden lopussa lainakanta oli 3,5 milj. euroa eli 630 euroa /asukas. Kassan riittävyys aleni edellisvuoden 9 päivästä 7 päivään, mikä on edelleen tyydyttävä.

3 Vuosikate oli 2,1 milj.euroa ja reilut euroa budjetoitua enemmän. Talous on tasapainossa, koska vuosikate kattaa poistot, mikä on terveen talouden tunnusmerkki. Tilikauden tulos oli n. 0,7 milj.euroa ylijäämäinen Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin lähes 1,4 milj. euroa ja poistoeron muu tos ta reilu euroa. Net to in ves toin nit ylit tä vät poistot. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Papinniemen vuok ra so pi muksen edellyttämät kehittämistoimenpiteet eivät käynnistyneet, kau ko läm pö laitok sen kannattavuus- ja toimintavarmuustavoitteisiin ei päästy. IInvestointien menot olivat 4,3 milj. euroa, johon ulkopuolista ra hoi tus osuuksia, tukia ja avustuksia on saatu n. 0,5 milj. euroa ja omaisuuden myyn ti tulo ja lähes 0,5 milj. eroa. Nettoinvestoinnit olivat 3,3 milj.euroa. Suu rin yksittäinen investointi oli päiväkodin rakentaminen, johon ker to mus vuon na käytettiin vajaat 1,8 milj. euroa, yhteensä talonrakennukseen käy tet tiin 2,2 milj.euroa. Hankeryhmien (=investointin sitovuustaso) yliltykset: Hankeryhmä TA+muutos Käyttö Ylitys / tot. % Talonrakennus / 103,1 Kaukolämpölait / 119,3 Vesilaitos / 112,0 Kaikkiaan investointimenojen toteutuma oli 95,9 % ja - tulojen 125,0 %. Ulkoisessa rahoituslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta on 1,3 milj. euroa negatiivinen. Kassavarojen muutos oli euroa nega tii vinen. Kunnan tase on vahva. Taseen loppusumma on 34,7 milj. euroa, joka on 1,4 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Tase sisältää edellisien kausien ylijää mää n. 9,9 milj. euroa ja tilikauden ylijäämää 0,7 milj. euroa eli yh teen sä n.10,6 milj.euroa. Omavaraisuus oli 76,4 %, edellisvuonna 78,0 %. Suh teelli nen velkautuneisuus nousi hieman ollen 18,3 pro sent tia, edel li nen 17,0 %. Konsernitaseen loppusumma on 38,7 milj. euroa, joka on noin 1,0 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Konsernin omavaraisuusaste on 68 % ja lainakanta noin 6,9 milj. euroa (4,8 / 2012) Konsernin lainat asukasta koh ti ovat euroa (864 / 2012). Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kun nan val tuustol le, että 1) valtuusto hyväksyy vuoden 2013 tilinpäätöksen, jossa on tuloslaskelma ,20 euroa ylijäämäinen, rahoituslaskelman rahavarojen muutos ,05 euroa käyttötalousosan menot ,02 euroa, investointiosan menot ,82 euroa ja

4 taseen loppusumma ,56 euroa. 2) valtuusto hyväksyy edellä olevat käyttötalouden tulosalueiden meno jen yliltykset ja investointiosan hankeryhmien ylitykset, koko kunnan ta sol la käyttötalousmenojen yli tyk siä on ,02 euroa, in ves tointosan menot jäivälle alle budjetoidun. 3) valtuusto hyväksyy tilinpäätökseen kuuluvan tilivuoden 2013 toi minta ker to muk sen ja henkilöstökertomuksen. Kuntalain 69 :n tarkoittamana esityksenä tilikauden tuloksen, joka on ,20 euroa ylijäämäinen, käsittelystä kunnanhallitus päättää esittää kunnan val tuus tol le, että - investointivarauksista muodostettua poistoeroa vähennetään koh tei den suun ni tel man mukaisten poistojen määrä eli ,43 eu roa, - Artturi ja Aina Heleniuksen lahjoitusrahastoon siirretään säännön mu kainen osuus Pylkkälä -tilan laskennallisesta metsäntuotosta ,47 euroa, jos ta vuoden 2013 käyttö ,77 euroa on kirjattu kuluksi, jolloin ra haston muutokseksi tuloslaskelmaan jää 1 802,30 euroa ja - edellä mainittujen erien jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä ,33 eu roa kirjataan taseeseen oman pääoman eränä Ti li kau den yli- / alijäämän ti lil le. Tilikauden tuloksen johdosta ei tarvita kannanottoa talouden ta sa pai not tamis toi men pi teis tä. Kunnanhallitus allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja jättää sen ti lin tarkas ta jal le tarkastettavaksi sekä saattaa tarkastuslautakunnan val mis te lun jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin. Merkintä: Kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kari Niiranen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Kvalt 30 Tiedoksi: Tilinpäätös 2013 Päätös: Puheenjohtaja avasi keskustelun. Kunnanhallituksen pu heen joh taja analysoi kulunutta vuotta ja tilinpäätöstä Valtuutettu Pekka Koiso-Kanttila käytti Uus-Parikkalan Sitoutumattomien ja Pe rus suo ma lais ten ryhmäpuheenvuoron, jossa toi esille, että Eksoten mak su osuus tulee määräytyä perussopimuksen mukaisesti todellisen käytön mukaan, Muilta osin valtuustoryhmät olivat valmiit hyväksymään ti linpää tök sen sellaisenaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämät tulosalueiden yli tykset ja tilipäätöksen tulokseen vaikuttavat siirrot sekä merkitsi ti lin pää tösasia kir jan tietoonsasaatetuksi. Merkintä: Valtuutettu Harri Hernesmaa käytti asiasta puheenvuoron.

5 Tillinpäätös säilytetään kunnan tilinpäätösasiakirjojen -sarjassa.