POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma PUUENERGIAN KÄYTTÖ JA PÄÄTÖSPERUSTEET KUNNALLISISSA ENERGIARATKAISUISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma PUUENERGIAN KÄYTTÖ JA PÄÄTÖSPERUSTEET KUNNALLISISSA ENERGIARATKAISUISSA"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Matti Ikäheimonen PUUENERGIAN KÄYTTÖ JA PÄÄTÖSPERUSTEET KUNNALLISISSA ENERGIARATKAISUISSA

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLTÖ JOHDANTO KUNTIEN TOIMINTAKENTTÄ Kunnat itsehallinnon toteuttajina ja palveluiden tuottajina Kunnallinen energiahuolto KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTOA OHJAAVIA TEKIJÖITÄ Kunnallisten energiaratkaisujen toteuttamisvaihtoehdot Yhteiskunnan tavoitteet Kuntien omat tavoitteet Energia- ja ilmastopolitiikka Lait ja säädökset PUUENERGIAN KÄYTTÖ Puun energiakäytön kehitys Suomessa Puuperäiset biopolttoaineet Puuenergian käytön positiiviset vaikutukset Puuenergian käytön uhkakuvia TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohdekunnat Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET

3 8.1. Päätösperusteet energiaratkaisuissa Eno Outokumpu Pyhäselkä Valtimo Kuntien tavoitteet lämpöenergiantuotannossa Kuntien keinot tavoitteiden toteuttamisessa Puuenergian käytön taustat ja tulevaisuus kunnissa TULOSTEN TARKASTELU Kuntien puuenergian käyttö ja päätöksien oikeudellisuus Kuntien tavoitteiden painopistealueet Puuenergian käytön tulevaisuus kuntien tavoitteissa POHDINTA Tulokset ja tutkimusmateriaali Tutkimuksen arviointi Oma oppiminen LÄHTEET...58 LIITTEET 1Kpl 3

4 1. JOHDANTO Puun arvostus energialähteenä on vaihdellut suuresti. Energiakriisin aikaan 1970-luvulla valtiovalta havahtui ja ryhtyi energiahuollon turvaamiseksi suosimaan vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja kuten puun ja turpeen polttoainekäyttöä (Hakkila 2004: 1-2). Puun asemaa energiantuotannossa ei onnistuttu kuitenkaan vakiinnuttamaan, sillä vastaan tuli ongelmia puupolttoaineen laadussa ja lämpölaitostekniikassa luvun lopulle tultaessa useat vuosikymmenen alussa perustetut hakelaitokset vaihtoivat polttoaineen raskaaseen polttoöljyyn. (Paikallinen näkökulma puuenergian käyttöön Sosio-ekonomisten vaikutusten tarkastelua ) Vaihtoehtoisten ympäristöystävällisten energiantuotantomuotojen käyttö sai uuden sysäyksen Rio de Janeirossa 1992 pidetyssä kansainvälisessä ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen lisäämiseen on asetettu tavoitteita kansainvälisten ja kansallisten sopimusten, kuten Kioton ilmastosopimuksen ja Suomen kauppaja teollisuusministeriön laatiman uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman, kautta. Suomen valtio jouduttaa vero- ja tukitoimenpiteitten avulla energiaa säästävän ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän teknologian kehittymistä ja kaupallistamista. (Hakkila 2004: 7.) Kyseiset ilmastopoliittiset tavoitteet, metsänhoidolliset seikat sekä öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu 1990-luvun alussa saivat puusta uudelleen kiinnostavan energianlähteen. Kunnat käyttävät vuosittain runsaasti erilaisia polttoaineita, kuten öljyä, turvetta ja puupolttoaineita, lämpöenergian tuotantoon. Energiantuotantohyödykkeiden hankinnoissa, kuten lähes kaikissa kuntien hankinnoissa, kuntien tärkeimpänä päätösperusteena on hankinnan toteuttaminen mahdollisimman edullisesti. Kunnan hankintayksikkö päättää, tehdäänkö hankinta halvimman hinnan vai kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. (Suomen kuntaliitto 2007.) 4

5 Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kohdekuntien puuenergian käytöstä ja kuntien energiantuotannolle asetetuista tavoitteista. Lisäksi selvitettiin, miten kunnat ovat toteuttaneet tavoitteitaan oikeudellisten normien sisällä. Kuntien lämpöenergiaratkaisuja tutkittiin Euroopan Unioniin liittymisvuodesta (1995) nykypäivään. Tutkimuksesta jätettiin pois kunnan pienkiinteistöjen puunpoltto. Kuntien päätösasiakirjojen avulla selvitettiin perusteita, jotka ovat vaikuttaneet puun energiakäytön muutoksiin. Haastatteluiden avulla saatiin tietoa kuntien tulevaisuuden tavoitteista puuenergian käytön suhteen. Tutkittavat kunnat olivat: Valtimo, Outokumpu, Eno ja Pyhäselkä. Kuntien valinta perustui kuntien tämänhetkisten energiantuotantoratkaisujen erilaisuuteen ja aktiivisuuteen puuenergiankäytön suhteen. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun bioenergiaprojekti. Tutkimus tehtiin Northern Wood Heat -hankkeen nimissä. Kyseisen hankkeen kohdemaita ovat Suomi, Skotlanti ja Islanti. Maihin sovelletaan suomalaista puuenergia-alan kokemusta ja osaamista koskien puuenergian korjuuta ja käyttöä. 2. KUNTIEN TOIMINTAKENTTÄ 2.1. Kunnat itsehallinnon toteuttajina ja palveluiden tuottajina Kunnat ovat tärkeimpiä itsehallinnon toteuttajia Suomessa. Itsehallinnolla tarkoitetaan sitä, että valtio antaa alaiselleen julkiselle yhdyskunnalle tai laitokselle oikeuden hoitaa itsenäisesti niille laissa säädetyt tai muuten kuuluvat tehtävät. Kunnallinen itsehallinto hajauttaa hallintoa ja poliittista päätöksentekoa, jolloin hallinto muuttuu joustavammaksi ja vähemmän muodolliseksi. Näin päästään lähemmäksi kansalaisia sekä heidän tarpeitaan. (Oulasvirta 2000: 7-8.) Kuntalain 1 mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema 5

6 valtuusto, joka toimii virassaan neljä kalenterivuotta kerrallaan. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat jaostoineen sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa kunnanhallituksen, joka vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja jollei johtosäännössä toisin määrätä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. (Kuntalaki 1995 / 365.) Valtuusto voi lisäksi asettaa: 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lautakuntia (esim. yhdyskuntapalveluita hoitava tekninen lautakunta) pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten sekä 2) johtokuntia liike- tai muun laitoksen taikka tehtävän hoitamista varten. (Esim. kunnan omistamaa lämpöliikelaitosta varten.) Kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten. (Kuntalaki 1995 / 365: 17.) Kuntalain (1995 / 365) 1 mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnan tärkein tehtävä onkin lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen tuottaminen ja järjestäminen asukkailleen. Palveluiden järjestäminen ei ole vain tekninen kysymys, sillä tuotettavat palvelut, niiden sijaintipaikat, rahoitustavat ja kohderyhmät pitää valita tarkkaan. Kuntien ja kuntayhtymien toiminta keskittyy sivistystoimen, sosiaalitoimen, terveydenhoidon ja teknisen sektorin sekä yhdyskuntapalveluiden tuottamiseen. Teknisen sektorin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi taajamarakenteisen kunnan tiestön, vesi-, jäte- ja energiahuollon suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotehtävät. (Oulasvirta 2001: 48.) Kuntien vastuulla on myös viranomaistehtäviä, joissa ne voivat käyttää julkista valtaansa. Kunta määrää esimerkiksi tuloveroprosentin ja myöntää 6

7 rakennusluvan. Kuntien poliittinen tehtävä on kansanvaltaisuuden ylläpitäminen ja ristiriitojen sovittelu Kunnallinen energiahuolto Energiahuolto on osa kuntien teknistä sektoria ja yhdyskuntapalveluita. Energiahuollon tehtävänä on tuottaa energiaa asumiseen ja teollisuuden toimintoihin yhdyskunnissa (Oulasvirta 2001: 50). Kunnat tarvitsevat runsaasti lämpöenergiaa koko kiinteistömassansa lämmittämiseen. Kunnat ovat itse lämmön käyttäjiä ja osallistuvat usein myös lämmön tuotantoon. Alueelliseen lämmitysmuotoon perustuvalla lämmöntuotantotekniikalla kunta voi kattaa oman energiantuotantotarpeensa ja samalla tarjota lämpöä muillekin taajaman kiinteistöille. (Puhakka 2004: ) Monissa suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa käytetään kaukolämpöä. Kaukolämpö onkin Suomen yleisin alueellinen lämmitysmuoto. Noin 2,4 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Yli 90 prosenttia asuinkerrostaloista, noin puolet rivitaloista ja valtaosa maamme julkisista rakennuksista ja liikerakennuksista ovat kaukolämpötaloissa. (Energiateollisuus ry 2007.) Kaukolämmöllä on suotuinen vaikutus Suomen energiatalouteen ja energiantuotannosta aiheutuviin päästöihin. Lämmöntuotannon keskittäminen mahdollistaa paremman hyötysuhteen omaavien lämmöntuotantolaitosten ja edullisempien paikallisten polttoaineiden käytön. (Tarjanne 2006: 7-8.) Kaukolämmön tuotantotavat ja polttoaineet vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti. Energiantuotanto tapahtuu alueellisesti edullisimmilla polttoaineilla ja voimalaitoksilla. Maakaasuverkon alueella kaukolämmön pääpolttoaine on maakaasu. Suurimmissa rannikkokaupungeissa käytetään hiiltä ja suurilla turvealueilla pääasiassa turvetta. Puun osuus on suurempi niissä kunnissa, joissa on vahvaa metsäteollisuuden toimintaa ja lämpöyrittäjyyttä. (Tarjanne 2006: 6.) 7

8 Alla oleva kaavio osoittaa eri polttoaineiden osuuksia kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotannossa. Maakaasu ja kivihiili olivat selkeästi suosituimpia kaukolämmöntuotannossa käytettyjä polttoaineita Suomessa vuonna Puupolttoaineiden osuus oli hieman yli 11 prosenttia. Lähde: Energiateollisuus ry 8

9 Kuntien hallussa on myös runsaasti yksittäisiä isoja kiinteistöjä (esimerkiksi kyläkouluja), jotka eivät kuulu alueellisen lämmitysverkon piiriin. Kyseiset kiinteistöt vaativat vaihtoehtoisia lämmöntuotantoratkaisuja kuten esimerkiksi sähkö-, öljy-, puu- tai pellettilämmitysjärjestelmiä. Alla olevassa taulukossa on eritelty lämmitysmuotojen markkinaosuudet vuonna 2005 Suomessa. Taulukosta ilmenee hyvin kaukolämmityksen, vaihtoehtoisten lämmitystapojen ja polttoaineiden suosio. Lähde: Energiateollisuus ry 3. KUNTIEN LÄMMÖNTUOTANTOA OHJAAVIA TEKIJÖITÄ 3.1. Kunnallisten energiaratkaisujen toteuttamisvaihtoehdot Useat kunnat omistavat yksin tai osaomistajina energialaitoksia ja joutuvat siksi päättämään energian tuotannosta, jakelusta ja hinnoittelusta (Suomen kuntaliitto 1996). Kunnat voivat myös ostaa koko palvelun ulkopuoliselta yritykseltä tai esimerkiksi osuuskunnalta. Kuntien lämmöntuotannon toteutusmalleja: Kunta omistaa kokonaan tai merkittävissä määrin alueella toimivan energiayhtiön. 9

10 Lämpölaitos on suoraan kunnan omistuksessa, kunta hankkii itse raaka- aineen, tai joku ulkopuolinen yritys vastaa siitä sopimussuhteeseen perustuen. Kunta ulkoistaa toiminnan yritykselle, joka harjoittaa lämpöliiketoimintaa. Yritys investoi laitokseen ja ylläpitää sitä. Kunta vuokraa laitoksen ja kaukolämpöverkon ulkopuoliselle yritykselle. (Puhakka 2004: 20.) Lämmöntuotannon toteuttamistavoissa on varsin erilaisia vaikutuksia kuntiin. Kunnallisessa päätöksenteossa on syytä pohtia, sopivatko lämmöntuotantoratkaisut yhteen lämmöntuotannolle asetettujen tavoitteiden kannalta. Asiakaslähtöistä investointia ja kunnallista lämpöyhtiötä on pidetty kunnissa hyvänä lämmöntuotantoratkaisuna, koska päätösvalta pysyy kunnilla ja lämmön hinta alhaisena. Lämmöntuotannon, tai vain osan siitä, ulkoistaneet kunnat perustelevat valintaansa aluetaloudellisilla vaikutuksilla ja alaan erikoistuneiden yritysten erityisosaamisella. (Pietikäinen 2006: 52.) 3.2. Yhteiskunnan tavoitteet Kuntalain (1995 / 365) 8 mukaan Sisäasiainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Lämmöntuotanto on tärkeä osa kuntien toimintaa ja vaikuttaa vahvasti myös kuntien talouteen. Siksi yhteiskunnan sisällä vallitsevat energiapoliittiset tavoitteet ja linjaukset vaikuttavat kunnissa tehtäviin lämmöntuotantoratkaisuihin. 10

11 Suomen energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat: Suomen energiajärjestelmän monipuolisuus ja toimintavarmuus, ympäristötavoitteet (koskien kansainvälisiä ympäristösopimuksia), kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden tehokas käyttö, teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen ja uuden energiateknologian edistäminen ja käyttöönotto (Tarjanne 2006: 33) Kuntien omat tavoitteet Vaikka kuntien toimintaa ohjaavatkin monet lait ja velvoitteet, vaikuttavat myös kuntien omat poliittiset tavoitteet päätöksentekoon. Näitä tavoitteita kutsutaan kuntahyödyksi. Kuntien päätavoitteena lämmöntuotannon näkökulmasta on todennäköisesti energiahuollon turvaaminen kohtuullisin kustannuksin ja hyvällä huoltovarmuudella (Puhakka 2004: 13). Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavat sekä puolue- että intressiryhmät, joilla on omat aatteelliset tavoitteensa päätöksenteossa, esimerkiksi vihreät aatteet. Kuntien päätöksenteossa voidaan hakea myös yksilöhyötyä. Tällöin hyödyn saa määrätty henkilö, esimerkiksi paikallinen lämpöyrittäjä. (Pystynen 1972: ) Kunnat joutuvat tekemään strategisia linjavetoja, suunnitelmia ja päätöksiä esimerkiksi ympäristöpolitiikkaan ja lämmöntuotantoon nähden. Strategisessa suunnittelussa päätöksentekoa ohjaa näkemys kunnan tavoitteista, kehittymisestä, menestystekijöistä sekä tavasta toimia ja tuottaa palveluita (Jääskeläinen 1994: 79). Nykyisin tärkeäksi osaksi kunnan strategista suunnittelua ovat tulleet ympäristön laatu ja kestävän kehityksen tavoite (Oulasvirta 2001: 125). Hyvänä esimerkkinä kuntien strategisesta suunnitelmallisuudesta on Enon kunnan lanseeraama Uusiutuvien luonnonvarojen Eno. Kyseiseen osaan kunnan strategiasta kuului esimerkiksi puuenergian käytön lisääminen energiantuotannossa. Osa kuntien strategista johtamista on omien heikkouksien, vahvuuksien, uhkien ja tulevaisuuden 11

12 mahdollisuuksien arvioiminen. Enon tapauksessa kunnassa nähtiin mahdollisuutena puualan olemassa oleva asiantuntemus Energia- ja ilmastopolitiikka Vuonna 1992 Rio de Janeirossa järjestettiin kansainvälinen ympäristö- ja kehityskonferenssi. Siellä allekirjoitettiin YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus, joka astui voimaan Sopimuksen tavoitteena oli kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Alkuperäinen ilmastosopimus ei sisältänyt mitään sitovia velvoitteita päästöjen vakiinnuttamisesta ja vähentämisestä. Sopimuksen osapuolikokouksessa Kiotossa vuonna 1997 teollisuusmaat sitoutuivat laskemaan vähintään viisi prosenttia kasvihuonepäästöjen määrästä vuoteen 1990 nähden. Päästöjen vähennyksen tulisi tapahtua vuosina (Portin 2002: 53.) EU:n komissio asetti kasvihuonepäästöille 8 prosentin vähennystavoitteen. Kyseisen päämäärän takia päätettiin kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden käyttö 12 prosenttiin. EU on säätänyt joukon direktiivejä, joilla pyritään torjumaan haitallisia ympäristövaikutuksia energiantuotannosta, saavuttamaan Kioton sopimuksen asettamat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ja edesauttamaan energiahuollon omavaraisuutta. EU on määrittänyt Suomen osuudeksi päästöjen pitämisen vuoden 1990 tasolla. Suomen ilmastopolitiikan keskustelu on kulkenut käsi kädessä kansainvälisen ilmastopoliittisen keskustelun kanssa. Poliittiset tavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjuntakeinot ovat kansainvälisten sopimusten ja keskustelujen tuloksia. (Puhakka 2004: 32.) Suomen energiastrategian tavoitteena on turvata energian saatavuus kilpailukykyiseen hintaan ja rajoittaa kasvihuonekaasujen sekä muiden päästöjen määrä kansainvälisten sitoumuksien tasolle. Kauppa- ja teollisuusministeriön Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma on osa Suomen kansallista ilmastostrategiaa ja sen toimeenpanoa. Ohjelmaa arvioitiin ja täsmennettiin 12

13 vuonna 2002 kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman työryhmän toimesta. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian käyttöä. Noin 90 prosentin osuus lisäyksestä arvioitiin saavutettavan biopolttoaineiden, ensisijaisesti puupolttoaineiden avulla. (Hakkila 2004: 5 8.) Kunnat ovat merkittäviä energiapoliittisia toimijoita. Kunnat pystyvät, ja myös joutuvat, tekemään päätöksiä energiasektorilla huomioiden ilmastopoliittiset tavoitteet (Puhakka 2004: 18). Erityisesti energia- ja ilmastosopimuksiin sitoutuneet kunnat ovat kiinnostuneita hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalista puupolttoaineesta. (Tuomi 2005: 8 9) Lait ja säädökset Monet kunnalliset peruspalvelut, kuten vesi- ja viemäriverkostot sekä kaukolämpöverkosto, ovat teknis-verkostollisia monopoleja. Keskeinen syy tähän monopoliasemaan on verkostojen luomisen kalleus. Kuntien velvollisuutena on ollut infrastruktuuripalveluiden hoitaminen ja esimerkiksi kaukolämpöverkoston rakentaminen. Verkoston luominen vie kuntien taloudesta ison siivun. (Jääskeläinen 1994: 49.) Kunta omaa määräävän markkina-aseman kyseisille verkostoille. Kilpailunrajoituslakia sovelletaan kuntien harjoittamaan elinkeinotoimintaan esimerkiksi lämmönmyynnissä. Lain avulla estetään kuntaa ylihinnoittelemasta sähkö- tai energiamaksuja. Lisäksi kilpailunrajoituslain 4 mukaan pyritään poistamaan sellaiset menettelytavat, jotka estävät, rajoittavat tai vääristävät kilpailua. (Puhakka 2004: 21 22, 46.) Kunnan julkisia hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista (1992 / 1505). Kuntien toimintaa ohjaavista lainsäädännöistä huolimatta pyritään sekä kunnallisten yksiköiden että yksityisten yritysten toiminnoissa mahdollisimman hyvään lopputulokseen (Kuntaliitto 2006). Hankintalain (1992 / 1505) ensimmäisen luvun 1 mukaan valtion ja kuntien viranomaisten, sekä muiden tässä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden, on kilpailun aikaansaamiseksi 13

14 sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi noudatettava hankinnassaan lainsäädäntöjä. Tarjoajaa, joka tulee omasta maasta tai omasta kunnasta, ei saa suosia hankintoja tehdessä. Oman kunnan verotulojen tai oman kunnan työllisyyden edistäminen ovat myös kiellettyjä valintaperusteita. Myöskään aikaisempaa toimittajaa ei saa suosia. (Kuntaliitto 2006.) Hankintalain 7 mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin ( / 1247). Hankinta-asetuksen 29 mukaan kokonaistaloudellisesti hyväksyttäviä arviointiperusteita hankintoja tehdessä voi olla esimerkiksi hinta, toimitusaika, tekninen tuki, käyttökustannukset ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset (HankA 381 / 1998). Lakiin julkisista hankinnoista on tulossa muutoksia. Valtioneuvosto hyväksyi esitykset hankintalaista ja erityisalojen hankintalaista. Lakiesitysten sisältö vastaa pääosin jo voimassaolevaa hankintalainsäädäntöä. Uutena lakiin tulevat kotimaiset kynnysarvot, jotka ovat kilpailuttamisvelvoitteen euromääräisiä alarajoja. Vähintään euron arvoiset tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Rakennusurakoilla on euron kynnysarvo. Kotimaisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat voidaan tehdä ostajan omien hankintaohjeiden mukaisesti, kunhan ne tehdään avoimesti ja syrjimättömästi. Ostaminen on siis joustavampaa kuin hankintalaissa. (Kuntaliitto 2007.) Tarjousten pyytäminen suoraan ilman julkista ilmoitusta ei ole enää sallittua. Näin yritykset saavat entistä enemmän tietoa ajankohtaisista tarjouskilpailuista ja ostajat markkinoilla toimivista tarjoajista. Tarjouspyyntöihin, hankinnan määrittelyyn ja tarjousten valintaperusteisiin vaaditaan jatkossa selkeyttä ja paneutumista. Tarkoituksena on saada riittävän tarkoin suunniteltuja tarjouspyyntöjä, jotka tuottavat keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. (Kuntaliitto 2007.) 14

15 4. PUUENERGIAN KÄYTTÖ 4.1. Puun energiakäytön kehitys Suomessa Puun energiakäyttö Suomessa on nelinkertaistunut 1990-luvun alusta vuoden 2004 loppuun. Puuta on käytetty jo pitkään lämmön lähteenä pienessä mittakaavassa. Metsäpolttoaineen laajaa käyttöä on alettu kehittää ja hyödyntää vasta 1990-luvun alun puuenergiabuumin aikaan. Aluksi pelättiin, että puun energiakäyttö aiheuttaisi metsäteollisuudelle raaka-ainepulaa. Metsänhoidolliset tarpeet, ilmastopoliittiset tavoitteet ja öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu vauhdittivat 1990-luvun alussa puun uudelleen kiinnostavaksi energianlähteeksi luvun alkupuoliskolla Suomessa ei ollut monta puun polttoon soveltuvaa lämpö- tai voimalaitosta saati polttoaineen hankintaketjuja. Puun energiakäyttöä koskevaa asiantuntemusta ei ollut energiantuotannon eikä metsäalan ammattilaisten piirissä. Tähän nähden puun energiakäytön kasvu 1990-luvun aikana on ollut erittäin nopeaa. Kuntatasolla puuenergian käyttöönottoa jarruttivat kuntien teknisen puolen henkilöstön huonot kokemukset 1980-luvun puuenergialaitoksista. Tilannetta on helpottanut kuntien henkilöstön vaihtuminen ja se, että uudet laitokset ovat osoittaneet nykyteknologian luotettavuuden. (Paikallinen näkökulma puuenergian käyttöön Sosio-ekonomisten vaikutusten tarkastelua ) 4.2. Puuperäiset biopolttoaineet Sahateollisuuden tähteistä polttoainekäyttöön kulkeutuvat kuorintatähde, osa sahanpurusta ja sahauspinnoista tehdyn kuituhakkeen seulontatähde. Vaneriteollisuuden ylijäämästä energiakäyttöön menevät kuorinta- ja seulontatähde, vanerin reunasahaustähde, puru ja hiontapöly. Mekaanisen puumassateollisuuden kuorinta- ja seulontatähteet hyödynnetään energiaksi. 15

16 Kemiallisessa puumassateollisuudessa energiaosite muodostuu kuorinta- ja seulontatähteestä sekä erityisesti mustalipeästä. Metsähakkeen osuus energiantuotannossa on vielä vaatimaton: tosin metsähakkeen osuus markkinoilla tulevista puupolttoaineista on kovassa kasvussa. (Hakkila 2004: 3 4.) Lisäksi markkinoilla on puupolttoainejalosteita kuten pellettiä, brikettiä ja puuhiiltä. Nykyään myös puukaasun ja nestemäisen puun käyttöä kehitellään. Maamme energiakulutuksesta tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla 20 %. Energiana kyseinen määrä tarkoittaa 80 terawattituntia. Puumääräksi muutettuna 80 terawattituntia tarkoittaa 40 miljoonaa kiintokuutiometriä. Tästä määrästä runsas puolet on teollisuuden puulientä ja loput kiinteitä puupolttoaineita. Metsähakkeen käyttö ylitti vuonna 2003 kahden miljoonaan kiintokuutiometrin rajan (3.milj kuutiota vuonna 2005). Tavoitteena on nostaa hakkeen tuoton ja käytön määrä 5 miljoonaan kiintokuutiometriin vuonna Valtion tuet mahdollistavat sen, että puun käyttöä voidaan lisätä energiantuotannossa, vaikka se olisikin kalliimpaa. Esimerkiksi energiapuun korjuu etenkin nuorista metsistä olisi kannattamatonta ilman valtion tukia (kestävän metsätalouden rahoitus jne.). Kaukolämmityksessä käytettävän puun määrä on lisääntynyt tasaisesti. (Kuitti 2004:.)Alla olevan kaavion oranssi viiva osoittaa, että puuenergian osuus lämmön erillistuotannossa on kasvanut EU:hun liittymisen jälkeen lähes puolella. (Energiateollisuus ry.) 16

17 4.3. Puuenergian käytön positiiviset vaikutukset Puuenergian tuotanto ja käyttö tuovat lisäansioita ja mahdollisuuksia yrittämiseen laajalle yrittäjäkunnalle: metsissä, maataloudessa, kunnissa ja energialaitoksissa. Puu on melkein rikitöntä, hiilidioksidineutraalia ja hyvin ympäristöystävällistä. Puu on myös kotimainen energianlähde ja sitä on runsaasti saatavilla. Puun käyttö tuo energiahuoltoon joustavuutta ja monipuolisuutta ja parantaa energianomavaraisuutta. (Knuuttila 2003: ) Puuenergian hyödyntämisen kautta saadaan kansantaloudellisia, aluetaloudellisia ja yritystaloudellisia etuja. Puuenergiankäytön kansantaloudellisia etuja ovat alueellisten luonnonvarojen käytön ja polttoaineen tuotantoketjun tuoton jääminen kansantalouden rajojen sisälle. Aluetaloudellisia etuja ovat esimerkiksi, polttoaineen saaminen oman kunnan alueelta, metsätalouden tuottavuuden parantaminen ja energiapuun korjuun työllisyyttä lisäävä vaikutus. Lisäksi polttoaine-eurot ja verotulot jäävät omaan kuntaan. Yritystalous paranee puuenergian hyödyntämisen myötä niillä alueilla, joilla energiapuun tuotantoketjut toimivat. Metsähakkeen käyttö lämpölaitoksissa ja kotitalouksissa edistää myös kiinteiden polttoaineiden teknologian käytön kehittymistä ja sitä mukaa laitteiden kehittymistä sekä uusien laitevalmistajien tuloa markkinoille. (Kiukkaanniemi 2003: ) Metsähakkeen käyttö on luonut Suomeen uuden yrittäjäkunnan: lämpöyrittäjät. Lämpöyrittäjiä oli vuonna 2004 vajaat 200. Kunnat ja yhteisöt ovat pyrkineet siirtämään energiahuoltoaan yksityisille yrityksille. Tämä on avannut mahdollisuuksia lämpöyrittämiseen. Lämpöyrittäjä hoitaa osittain tai kokonaan lämmityksen ja polttoainehuollon asiakkaalle. Kunnat maksavat tällöin tuotetusta lämmöstä ja voivat keskittää voimavaransa ydintoimintaan. Kuntien ja muiden julkisten yhteisöjen kaukolämpöverkon ulkopuoliset rakennukset tarjoavat hyvät mahdollisuudet lämpöyrittäjille. (Tuomi 2005: 7 8.) Energiapuun korjuu edistää myös metsänhoitoa. Se kannustaa taimikon hoitoon, harvennushakkuisiin ja varmistaa tulevaisuudessa saatavan 17

18 ainespuun laadun ja määrän (Kuitto 2004: 122). Hakkutähteen korjuu alentaa myös metsänviljelyn kustannuksia tehostaen metsän uudistamista. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Sen lisäpitoisuudet ilmakehässä johtuvat etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla on tärkeimpiä keinoja rajoittaa päästöjä. (Savolainen 2003: ) Puun polttaminen ei lisää nettohiilidioksidipäästöjä, sillä puun polttamisessa vapautuu sama määrä hiilidioksidia kuin puun lahoamisessa (Siponen 2001: 9). Puuenergian käyttö onkin tärkeää hiilidioksidipäästöjen pitämisessä 1990-luvun tasolla. Suomessa tehtyjen puupolttoaineiden käytön lisäystavoitteiden taustalla on Euroopan Unionin päätös kaksinkertaistaa uusiutuvien energialähteiden vuosikäyttö, kolminkertaistaa bioenergian käyttö ja kymmenkertaistaa biosähkön käyttö vuoteen 2010 mennessä verrattuna vuoteen Puuenergian käytön uhkakuvia Uusiutuvien energialähteiden lisähyödyntämiselle on hyvät edellytykset. Kuitenkin sen kehittämiseen ja käytännön toteuttamiseen vaikuttavat sekä Suomen sisäiset että EU:n päättämät energia- ja ympäristöpoliittiset päätökset. Polttoaineiden painotuksiin ja investointikohteisiin vaikuttavat erityisesti EU:n sisäisen päästökaupan toteuttamistavat. Ne vaikuttavat suuresti myös puuenergian käytön tulevaisuuteen. Vuosina päästökauppaa käydään ainoastaan hiilidioksidipäästöillä ja vain EU:n sisällä. Vuonna 2008 kauppa voi laajeta koskemaan myös muita kasvihuonepäästöjä. Päästökaupasta voi tulla jatkossa myös uhka uusiutuvien energioiden käytölle Suomessa. Uusiutuvien energialähteiden asemaan vaikuttavat kansainväliset poliittiset päätökset ja niiden toteuttaminen. (Kuitto 2003: 59.) Puupohjaisten polttoaineiden käyttöön ja niiden lisäämiseen tai vähentämiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: 1) polttoaineen saatavuus, 2) laitteiden ja toiminnan luotettavuus, 3) laatu (esim. hakkeen koko, kosteuspitoisuus ja 18

19 polttoaineen puhtausaste), 4) suuret määrät (puupohjaisten polttoaineiden suurimittainen teollisuustuotanto), 5) riittävä polttoainevaranto (esim. huonon sään ja maasto-olojen varalta), 6) hinta ja hinnan kilpailukyky päätekäyttöpaikalla ja 7) fossiilisten polttoaineiden verotus ja uusiutuvien energialähteiden valtiontuki sekä panostus käyttöteknologiaan. (Pesola & Alahuhta 2002.) 6. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten puuenergian käyttö lämpöenergiantuotannossa on kehittynyt neljän Pohjois-Karjalan kunnan alueella EU:hun liittymisen (1995) jälkeen. Tutkimuksesta jätettiin pois kuntien pienkiinteistöjen puunpoltto. Tutkimuksessa tuotettiin tietoa kohdekuntien puuenergian käytöstä lämpöenergiantuotannossa ja käytön päätösperusteista. Lisäksi tarkasteltiin, löytyykö kyseisistä energiantuotantopäätöksistä epäkohtia kilpailulainsäädäntöön nähden. Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien puuenergian käytölle asettamia tulevaisuuden tavoitteita. Tutkimuksessa haettiin kuntien toimielinten päätösasiakirjojen avulla perusteita puuenergian polttoainekäytön muutoksiin ja niiden laillisuuteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin kunnanvaltuuston, -hallituksen, kunnan teknisen lautakunnan ja mahdollisen rakennuslautakunnan päätösasiakirjoja. Energiapäätöksiä käsiteltiin kyseisien toimielinten pöytäkirjoissa. Haastatteluiden avulla saatiin tietoa kuntien lämpöenergiantuotannon tulevaisuudentavoitteista puuenergiankäytön suhteen. Tutkimustehtävät: 1. Miten kuntien puuenergiankäyttö lämmöntuotannossa on kehittynyt? 2. Mitkä ovat olleet kuntien päätösperusteet puuenergiankäytölle lämmöntuotannossa? 19

20 3. Onko kuntien energiaratkaisuissa epäkohtia kilpailulainsäädäntöön nähden? 4. Mitkä ovat kuntien lämpöenergiantuotannon tavoitteet ja miten puuenergian käyttö näkyy niissä? 7. AINEISTO JA MENETELMÄT 7.1 Tutkimuksen kohdekunnat Tutkittavat Pohjois-Karjalan kunnat olivat Eno, Outokumpu, Pyhäselkä ja Valtimo. Halusin tarkastella työssäni mahdollisimman erilaisissa lähtökohdissa olevia kuntia. Kaikilla kunnilla oli omat erityispiirteensä lämmöntuotannon suhteen. Myös puuenergian asema oli varsin erilainen jokaisessa kunnassa. Enon kunta sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Enossa on kaksi erillistä taajama-aluetta: kirkonkylä ja Uimaharju. Molemmissa on kunnan palveluja, kirkonkylässä myös valtion virastoja. Uimaharju puolestaan on teollisuusalueen ympärille syntynyt taajama. Kirkonkylä jakautuu Ylä- ja Alakylään. Tämän takia kunnassa on kolme lämpökeskusta. Enon kunnassa on yhteensä noin 7000 asukasta ja Enon pinta-ala on 1100 km 2. (Enon kunta 2006.) Enon kunta päätti vaihtaa 1990-luvun lopussa kiinteistöjensä lämmityksessä käytettävän raaka-aineen öljystä hakkeeseen. Enon kunnanvaltuusto teki 1997 strategisen päätöksen kestävien luonnonvarojen Enosta. Kyseinen päätös sisälsi yhtenä kohtana puuenergian hyödyntämisen lämmöntuotannossa. Strategia on toteutettu, ja se on johtanut kolmen hakkeella toimivan lämpökeskuksen rakentamiseen. Laitosten toiminnasta huolehtii Enon energiaosuuskunta. Energiaosuuskunta omistaa Uimaharjun ja Alakylän lämpölaitokset ja hoitaa kunnan omistamaa Yläkylän lämpökeskusta. (Enon kunta 2007.) Eno on ollut jo pitkään edelläkävijä puuenergian 20

21 hyödyntämisessä. Enon kunnassa lämpöyrittäjät ovat vahvassa roolissa. Energiaosuuskunta omistaa kolme laitosta ja kaksi aluelämpöverkkoa. (Kirjallinen tiedonanto: Asko Puhakka suunnitelmaseminaari.) Outokummun kaupunki sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Outokummussa asuu lähes 8000 ihmistä ja sen pinta-ala on 584 km². Nykyisin kaivosalue on museona. Outokummusta tuli kaupunki vuonna (Outokummun kaupunki 2007.) Kaukolämpötoiminnalla on Outokummussa pitkät perinteet jo 1950-luvulla liitettiin ensimmäiset kiinteistöt kaukolämmön piiriin. Kaukolämmöntuotanto tapahtuu kokonaan lämpökeskus Miilussa, joka sijaitsee Kehkolassa. Laitos on rakennettu kahdessa vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin öljykattilalaitos, joka valmistui vuonna Toisessa vaiheessa laitoksesta tehtiin kiinteän polttoaineen laitos vuonna Polttoaineena toimii pääasiassa hake (80 %). Loput kaukolämmöstä tuotetaan raskaalla öljyllä. (Outokummun energia 2006.) Outokummussa kunnan energiayhtiö omistaa laitoksen ja verkon. Raaka-aine toimitetaan usean yrityksen yhteistyönä. (Kirjallinen tiedonanto: Asko Puhakka.) Pyhäselkä on Pohjois-Karjalan maakunnassa sijaitseva Joensuun seutukuntiin kuuluva kunta. Kunnassa on kaksi taajamaa: Reijola ja kuntakeskus Hammaslahti. (Pyhäselän kunta 2007.) Pyhäselän kunta on ollut aktiivinen puuenergian käytön edistäjä. Kunnan omistuksessa onkin yhteensä viisi pellettilaitosta ja yksi hakelämpölaitos. Näistä Reijolan lämpölaitos on Pyhäselän uusin puuenergialaitos. (Pyhäselän kunta 2006). Pyhäselässä on useita puupolttoainetta käyttäviä lämpölaitoksia ja suuryritys E on toiminnassa mukana. (Kirjallinen tiedonanto: Asko Puhakka) Valtimo on Pohjois-Karjalan pohjoisin kunta. Valtimolla on asukkaita noin Valtimon kunnan kokonaispinta-ala on 838 km 2. Maa- ja metsätalous on 21

22 Valtimon kunnan tärkein elinkeino ja se työllistääkin yli 28 % Valtimon asukkaista. (Valtimon kunta 2007.) Kunnassa on täysin automatisoitu hakkeella ja / tai kevyellä polttoöljyllä toimiva aluelämpölaitos. Laitoksen saneeraus tehtiin vuonna (Valtimon kunta 2006). Valtimon kunta omistaa lämpölaitoksen ja verkon. Valtimolla pohdittiin luopumista puuhakkeen käytöstä lämmöntuotannossa ja vaihtamista turpeeseen vuonna (Kirjallinen tiedonanto: Asko Puhakka.) 7.2. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa luonnehditaan tai kuvaillaan ilmiötä. Tavoitteena oli laatujen sekä ilmiössä piilevien ominaisuuksien kuvaaminen. Tutkija työskentelee laadullisen tutkimusmateriaalin kanssa, jota tulee määritellä, tarkentaa, järkiperäistää ja raportoida niin, että muutkin kykenevät käsittämään tutkimuksen tarkoituksen. Tutkimuksen kohteena on merkityksellinen aineisto, josta tutkija ottaa tarkasteltavaksi rajaamansa ongelman. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto on yleensä sanalliseen tai muuten tulkittavaan muotoon saatettavaa aineistoa. (Anttila 2000: ) Laadullinen aineistonkäsittely koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa havainnot pelkistetään vastaamaan tutkimuksen tarpeita. Aineistosta erotellaan olennaiset asiat kysymyksenasettelun ja teoreettisen viitekehyksen kannalta. Pelkistämisessä aineistoon tehdään raakahavaintoja. Havaintoja karsitaan yhdistäen niitä samojen piirteiden, saman nimittäjän tai sääntöjen muotoilun kautta. Laadullisen tutkimuksen toinen vaihe on arvoituksen ratkaiseminen eli tulosten tulkinta. Tämä tarkoittaa merkitystulkinnan tekemistä tutkittavasta ilmiöstä havaintojen ja käytettävissä olevan teorian avulla. (Alasuutari 1994: ) 22

23 Tutkimus rajattiin neljään tutkimuksen kannalta eri lähtökohdissa olevaan ja omia erityispiirteitä sisältävään Pohjois-Karjalan kuntaan. Kuntarajaus tukee kvalitatiivisen tutkimustavan valintaa. Laadullisessa tutkimuksessa kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, ei satunnaisotoksen menetelmää käyttäen. Laadullisessa tutkimuksessa suositaan metodeja, joissa tutkittavien ääni pääsee esiin. Tällaisia metodeja ovat mm. teemahaastattelu ja erilaisten dokumenttien ja tekstien erittelevät analyysit. Tutkimusmateriaalina käytettiin teemahaastatteluja ja kuntien päätösasiakirjoja. Molemmat edellä mainituista metodeista tukevat tutkimusmenetelmän valintaa. Jokaisella kunnalla oli vahvoja mielipiteitä ja toimintatapoja, jotka olisivat jääneet kvantitatiivisessa tutkimuksessa huomiotta. Kvalitatiivinen tutkimus ottaa huomioon tutkittavien erityispiirteet ja on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, joissa aineisto kootaan todellisissa tilanteissa. (Hirsjärvi 2000: 155.) 7.3. Aineiston keruu Kesän 2006 aikana hankittiin tutkimuksen kohdekuntien päätösasiakirjat, joissa käsiteltiin energiaratkaisuja puuenergian osalta. Päätösasiakirjojen hankkiminen oli osa kesän aikana tehtyä työtä, jossa toimitettiin kuntien asiakirjamateriaalia Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hankeen käyttöön. Samaa materiaalia käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Kuntien asiakirjat ovat vapaasti kaikkien nähtävissä ja selailtavissa kuntien verkkosivuilla ja kuntien kanslioissa. Tutkimusluvat päätösasiakirjojen selailuun ja kopiointiin saatiin kuntien arkistonhoitajilta. Kuntien sääntöjä sitouduttiin noudattamaan asiakirjojen käsittelyssä allekirjoittamalla tutkimussopimus, jossa painotettiin eettisiä asioita. Tutkimusta tehdessä oli mahdollista löytää asiakirjoista yleiseen näyttöön sopimatonta liitemateriaalia, (esimerkiksi rahallisia sopimuksia ym.) joten luvan pyytäminen materiaalin käsittelyyn oli hyvin perusteltua. Samassa yhteydessä kunnille esiteltiin opinnäytetyön aihe ja tutkimuksen tarkoitus. Tutkittavien kuntien oli hyvä tietää, että tällaista tutkimusta ja vertailua tehdään kuntien välillä. 23

24 Haastattelu suunnattiin kunnanjohtajille (Valtimo, Eno) tai kunnan teknisille johtajille (Pyhäselkä, Outokumpu). Kyseiset henkilöt ovat olleet valmistelemassa kuntien energiapäätöksiä ja ovat selvillä myös tulevaisuuden visioista. Haastatteluiden avulla selvitettiin kuntien tavoitteita lämmöntuotannon suhteen ja puuenergian osuuteen jatkossa. Haastattelun teema kerrottiin haastateltaville etukäteen sähköpostitse. Haastattelun runko oli kaikille sama, mutta tarkennuskysymykset vaihtelivat kunnittain. Tarkennukset johtuivat siitä, että haastatteluiden haluttiin olevan johdonmukaisia toisiinsa nähden. Osalle tutkimuksen kohdekunnista esitettiin päätösasiakirjoihin liittyviä tarkentavia kysymyksiä. Haastattelu tehtiin kasvotusten, jolloin oli helpompi saada tarvittavaa tietoa tutkimusta varten. Kirjekyselyiden ongelmana on se, ettei kysymyksiä välttämättä ymmärretä oikein. Jokainen haastattelu tallennettiin nauhurille ja litteroitiin syksyllä Haastattelun pituudet vaihtelivat minuutin välillä. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Haastattelun teemoina olivat puuenergia ja poliittiset päätösperusteet hankintoja tehdessä. Tutkimuksen luotettavuus perustuu siihen, onko tutkimus pätevä, yleistettävä, luotettava ja onko tieto objektiivista (Kantelinen 2001: 48). Käytettävä tutkimusmateriaali oli luotettavaa (dokumentoidut kuntien päätöskirjat ja henkilökohtainen asianosaisten haastattelu). Tutkimuksen lopullinen luotettavuus syntyy kuitenkin aineiston tulkinnasta. Hirsjärven (200: 176) mukaan kaikkiin valmiisiin aineistoihin on suhtauduttava kriittisesti ja niiden luotettavuutta on punnittava tarkkaan 7.4. Aineiston käsittely ja analyysi Laadullisen analyysin perusperiaate on havaintojen absoluuttisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten havaintojen pohjalta muotoillaan sääntöjä, jotka pätevät poikkeuksetta aineistoon. (Alasuutari 1994:161.) 24

25 Teemoittelu on yksi tapa analysoida tutkimuksen aineistoa. Hirsjärven & Hurmeen (2000: 173) mukaan teemoittelussa tarkastellaan sellaisia aineistosta esiin tulevia piirteitä, jotka ovat yhteisiä usealle haastateltavalle. Piirteet pohjautuvat tutkimuksen lähtökohtateemoihin. Haluttujen teemojen ympärillä voi esiintyä tutkittavien yksilöllisiä perusteluja, jotka tuovat tutkimukseen lisää mielenkiintoa ja joiden avulla voi havaita eroavaisuuksia tutkittavien välillä. Esimerkiksi kyllä meillä on puuenergiaa käyttäviä lämpölaitoksia, mehän jopa panostamme siihen, että vain puuenergiaa käytetään kunnassamme. Tässä tutkimuksessa aineistoa analysoitiin tutkittavien teemojen mukaan tehdyllä analyysirungolla. Jokainen haastattelu ja kunnan pöytäkirja analysoitiin erikseen ja siitä luokiteltiin tietoa analyysirungon sisälle. Tuloksia verrattiin teoreettisesta viitekehyksestä saatuihin tuloksiin. Vertailun avulla nähtiin, vastasiko teoria käytäntöä esimerkiksi puuenergian käytön hyödyistä kunnissa. Laadullisen tutkimuksen ideana on tulkita ja luoda selitysmalli tutkittavalle ilmiölle. Tätä varten on tehtävä käsitteellinen kehikko, jonka avulla ilmiötä tarkastellaan. Tutkimuksessa perehdyttiin päätösasiakirjojen sisältöön tarkasti. Päätösasiakirjoista etsittiin yhteyksiä tutkimuksen teemoihin. Asiakirjoille kohdistettiin kysymyksiä, joihin haluttiin tutkimuksessa vastauksia. Teemahaastattelussa kysymykset liittyivät tutkimuksen teemoihin. Haastattelu eteni haluttujen teemojen sisällä sallien kuitenkin haastateltavien omat tulkinnat asioista. Tutkimusmateriaalista tuotettiin synteesejä eli kokonaiskäsityksiä, joiden avulla vastattiin tutkimustehtäviin. Laadullisessa tutkimuksessa on sovitettava selitys kuvaukseen, eli pohdittava, onko selitys luotettava. Tutkimuksen luotettavuutta parantaa tutkijan tarkka selostus tutkimuksen toteuttamisesta. Aineiston tuottamisen olosuhteet on kerrottava selvästi ja totuudenmukaisesti. Samoin kerrotaan mahdolliset häiriötekijät ja virhearvioinnit. Myös tutkijan oma arviointi on hyvä liittää mukaan. Laadullisessa tutkimuksessa on kerrottava, mihin tulkinnat ja päätelmät perustetaan. Otteet haastatteluista ja dokumenteista rikastuttavat päätelmiä. Näköhavaintomme ja tulkintamme riippuvat paljolti siitä, miten ja mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen 25

26 toistettavuus on hankalaa, koska kaikki tutkimustilanteet ovat ainutlaatuisia. (Hirsjärvi 2000: ) 8. TULOKSET 8.1. Päätösperusteet energiaratkaisuissa Eno Enon kunnanhallitus päätti kaukolämmön tuottosopimuksen tekemisestä Enon energiaosuuskunnan kanssa. Taustalla oli sopijaosapuolten neuvottelut kotimaisen polttoaineen käytön lisäämisestä kunnan lämpöenergian tuotannossa. Tavoitteena oli energiapuun käytön lisääminen metsien tuottoa lisäävänä ja kuntalaisia työllistävänä toimintana. Tuottosopimuksessa kunta rakensi 950 kw:n hakelämpölaitoksen ja omisti sen kaikkine laitteineen. Lämpölaitoksella arvioitiin tuotettavan 85 % Enon kunnan vuotuisesta kaukolämpötarpeesta. Loppu lämmöntarve tuotettiin olemassa olevilla kevytöljykattiloilla. Laitoksen ylläpidosta, käytöstä ja polttoaineen toimittamisesta vastasi osuuskunta. Enon kunta julkisti oman strategiasuunnitelmansa. Strategian toisessa kohdassa esiteltiin käsite uusiutuvien luonnonvarojen Eno. Yhtenä strategian painopisteenä oli puuenergian lisääminen. Tämä tarkoitti hakkeen ja muiden puupohjaisten lämmitysmuotojen lisäämistä uudisrakennuskohteissa ja lämmitysjärjestelmiä uudistettaessa. Kunnan näkökulmasta uudistuvien luonnonvarojen tuotannolla olisi siis laajenevaa kysyntää markkinoilla. Enon energiaosuuskunnan ja kunnan välinen yhteistyö laajeni entisestään. Enon energiaosuuskunta ilmoitti Enon kunnalle halukkuutensa rakentaa hakelämpölaitoksen ja siihen liittyvät kanaalit Uimaharjuun. 800 kw:n lämpölaitoksen piiriin kuuluisi tällöin useampi kunnan kiinteistö, joista 26

27 esimerkkinä Uimaharjun ala- ja yläaste. Osuuskunta pyysi kunnalta kannanottoa lämmönostohalukkuuteen. Kunnanhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan , jolloin se ilmaisi halukkuutensa lämmönostoon, jos hinta olisi kilpailukykyinen verrattuna nykyisiin lämmitysjärjestelmiin. Tavoitteena oli lisätä kotimaisen polttoaineen osaa kunnan lämpöenergiantuotannossa ja parantaa samalla sekä kuntalaisten työllisyyttä että metsien tuottoa. Kunnanhallituksen kokouksessa kunta hyväksyi Enon energiaosuuskunnan kanssa tehdyn kaukolämmön tuottosopimuksen Outokumpu Outokummun kaupungin teknisen johtajan, Unto Lavikaisen, mukaan kunnan kiinteistöt lämmitetään pääasiassa kaukolämmöllä. Kaukolämpö tuotetaan yhdellä lämpökeskuksella. Inventoinnit lämpöverkkoon ja -laitokseen on tehnyt kunnan omistama Outokummun Energia Oy, joka hoitaa lämmöntuotannon ja lämpökeskuksen laitteiden kunnossapidon. Outokummun kaupungin kaukolämmöntuotantoa koskevat ratkaisut on käsitelty Outokummun Energia Oy:n johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan kokousten asiakirjat eivät ole samalla tavalla julkisia, eivätkä ne kuuluneet tutkimusaineistoon. Siksi puuenergian käytön muutoksia lämmöntuotannossa ei voida Outokummun osalta esittää kattavasti. Haastattelussa otettiin selvää myös kaukolämmöntuotannon vaiheista. Kaukolämmöntuotannon polttoainemuutoksia koskeva tieto on saatu sitä kautta. Lavikaisen mukaan vuonna 1997 Outokumpuun rakennettiin raskaan polttoöljyn kaukolämpökeskus. Laitokseen investointiin 2,5 miljoona euroa, joka oli laitoksen käyttöikään nähden turha sijoitus. Outokummun kaupunginhallituksen kokouksessa sovittiin Outokummun Sähkö Oy:n ja Outokummun Lämpö Oy:n fuusioinnin toteutuksesta. Fuusioinnin taustalla olivat esimerkiksi paikkakunnan energiaasioiden kokonaisvaltaisen suunnittelun tehostaminen ja suuremman yrityksen 27

28 tuomat kilpailuedut. Uusi yhtiö olisi edelleen osa kaupunkikonsernia. Tällöin kaupunginvaltuusto toimii energiahuollon strategisten ratkaisujen linjaajana ja valvojana. Kaupunginhallitus ja valtuusto hyväksyivät fuusioinnin ja uuden Outokummun Energia Oy:n toiminta alkoi Öljyn hinnan nousu johti Lavikaisen mukaan siihen, että raskaan polttoöljyn kattilan tilalle rakennettiin pääosin kiinteällä polttoaineella, tässä tapauksessa hakkeella, toimiva KPA-kattila. Laitoksen toiminta alkoi syksyllä Outokummun energia Oy:n johtokunta lähetti kunnanvaltuustolle tiedotteen öljyn hinnan rajusta noususta ja sen vaikutuksista kaukolämmön hintaan. Tiedote sai kunnanvaltuustossa aikaan keskusteluja öljyn korvaamisesta vaihtoehtoisella polttoaineella. Puuenergian asema Outokummussa vahvistui selkeästi uuden laitoksen myötä ja kiinnostus puuenergiahankkeisiin lisääntyi. Itä-Suomen energiatoimisto teetti selvityksen energiapuun käytöstä Itä-Suomen alueella. Selvitys käytti nimeä Itä-Suomen puuvoimaohjelma vuoteen Ohjelman toteutuminen toisi Itä- Suomeen runsaasti rahallisia investointeja ja työpaikkoja. Myös hiilidioksidipäästöt alenisivat puolella. Outokummun teknisen lautakunnan kokouksessa keskusteltiin kyseisestä ohjelmasta. Outokummun alueella puun energiakäyttö oli vähäistä. Uusi kiinteän polttoaineen laitos parantaisi puun asemaa energiakäytössä. Outokummussa nähtiin kotimaisen polttoaineen haketuotannon ja pienpuun talteenoton tuovan paikkakunnille työtä ja hyvinvointia. Outokumpu suhtautuikin myönteisesti puuvoimaohjelman esitykseen lisätä energiaomavaraisuutta Itä-Suomessa. Tekninen lautakunta antoi kaupunginhallitukselle edellä esitetyn lausunnon Itä-Suomen puuvoimaohjelmasta vuoteen 2010, jonka kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti tukien samalla ohjelman toteutusta Pyhäselkä Pyhäselän kunta on ollut Enon kunnan tavoin hyvin aktiivinen puuenergian käyttäjä omassa lämpöenergiantuotannossaan. Pyhäselän kunta teetti 28

29 oululaisella Planora Oy:llä kaukolämpöselvityksen vuonna Siinä selvitettiin silloin vireillä olleeseen puuteollistamishankkeeseen liittyen KPAlämpökeskuksen koko, kannattavuus, sijainti ja verkon laajuus. Pyhäselän teknisen lautakunnan kokouksessa otettiin asia uudelleen esille, koska vanha lämpölaitos aiheutti liikaa päästöjä ja naapurusto oli tehnyt asiasta valituksia. Vanha laitos oli käytännössä aikansa elänyt. Lisäksi aikeissa oli lämmittää kunnanvirasto ja koko taajama-alue joko yhden tai kahden KPAlämpölaitoksen voimin. Tekninen lautakunta päätti tilata Planora Oy:ltä päivitetyn kaukolämpöselvityksen nykyhinnoin ja valtion avustuksin. Selvityksessä ilmeni, että vain yhden KPA-laitoksen rakentaminen olisi kannattavaa. Kahden laitoksen rakentamisesta siis luovuttiin. Laitoksen kannattava toiminta riippuu energiahakkeen hinnan edullisuudesta (alle 55 mk / MWh). Vaikutukset metsänhoitoon ja työllisyyteen tuovat vielä lisäetuja kunnalle laitoksen valmistuessa. Planoran teettämän selvityksen pohjalta tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle ryhtymistä KPA-lämpökeskuksen hankinnan valmistelemiseen. Kunnanhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan esityksen kokouksessaan Öljyn hinnan voimakas nousu ja toisaalta maakunnan edulliset polttohakkeen toimitussopimukset paransivat oleellisesti KPA-polttolaitosten kannattavuutta. Tekninen lautakunta päättikin kokouksessaan esittää KPA- ja verkostoinvestoinnin vuoden talousarvioon. Teknisen lautakunnan kokouksessa esitys pyörrettiin ja KPA-lämpökeskuksen hankintaa siirrettiin toistaiseksi tärkeämpien investointien edeltä. KPA-laitosinvestointi tuli Pyhäselän kunnassa uudelleen esille teknisen lautakunnan kokouksessa Syynä oli kaukolämmön kulutusmaksujen nousu (43,2 %:lla loppuvuoden 1999 aikana) öljyn markkinahintojen takia. Kokouksessa päätettiin siirtyä kaukolämmöntuotannossa hakkeen polttoon, kun öljyn hinta asettuu nykyiselleen. KPA-investointi liitettiin kunnan taloussuunnitelmaan vuodelle Pyhäselän kunnan alueelle Niittylahdenrantaan rakennettiin rivitalokortteli, johon tuli 30 vuokra-asuntoa. Hanke aloitettiin lokakuussa Teknisen 29

30 lautakunnan kokouksessa ehdotettiin, että kyseinen kortteli lämmitettäisiin puupelleteillä. Pellettilämpökeskus sopisi hyvin alueen luonteeseen ja olisi käyttökustannuksiltaan edullisin kyseisessä kokoluokassa. Tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle, että se sisällyttäisi vuoden 2001 talousarvioon lämpökeskushankintaan tarvittavan määrärahan. Lämpökeskushankinta kilpailutettiin ja urakkakilpailun voitti paikallinen JPKtuote Oy. Kunnanhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan esityksen Pyhäselän kunnassa jouduttiin kiirehtimään laitosratkaisuissa. Oikeusministeriön vankeinhoito-osasto lähetti Pyhäselän kunnalle kirjeen, jossa se pyysi kunnalta tarjousta hakkeella tuotetun kaukolämmön hinnasta. Pyynnön taustalla oli öljyllä tuotetun lämpöenergian hinnan nousu, joka ylitti Pohjois-Karjalan lääninvankilan lämpöhuoltoon lasketun rahoitustarpeen. Vankeinhoito-osasto oli pyytänytkin Vapo-Energia Oy:ltä tarjouksen energiantuotannon aloittamisesta puupellettikattilalaitoksella, joka laskisi energiahintaa silloisesta tasosta huomattavasti. Kunnan tasolta kirjeeseen suhtauduttiin erityisen vakavasti, sillä vankila edusti kolmasosaa kaukolämmön kulutuksesta. Vankilan mahdollinen poisjäänti olisi romuttanut koko hakelämpöhankkeen: pieniä hakelaitoksia ei olisi kannattanut rakentaa. Teknisen lautakunnan kokouksessa todettiin Planoran selvityksen pohjalta, että laitoksen kiinteät kulut katetaan vankilakiinteistön perusmaksujen kautta ja muuttuvat kustannukset tulisi kattaa kulutusmaksuin. Kulutusmaksun hinnaksi muodostui 140 mk / MWh. Vankeinhoitolaitokselle jätettävässä tarjouksessa haluttiin vielä korostaa hakevaihtoehdon kansantaloudellisia etuja ja vankilan jätehuoltoon liittyviä etuja. Tarjouksen mukaan hakkeella tuotettuun kaukolämmöntuotantoon siirrytään jo vuonna Kunnanjohtaja hyväksyi teknisen lautakunnan esityksen, jota myös kunnanhallitus puolsi kokouksessaan Oikeusministeriön vankeinhoito-osastolta pyydettiin vielä kuntaa harkitsemaan kaukolämmön kulutusmaksun alentamista jo ennen hakkeeseen siirtymistä. Tähän kunta ei kuitenkaan suostunut, sillä lämmityskausi oli jo lopullaan ja uusi lämmityskausi alkaisi jo hakkeella. 30

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49

Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Lämpöliiketoiminnan sopimusmallien ja liiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden tutkimus ja kehittäminen PUUT49 Asko Puhakka Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu asko.puhakka@pkamk.fi Puupolttoaineiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km.

Kaukolämmön piirissä on tällä hetkellä n. 70 kiinteistöä ja vuoden 2014 arvioitu kulutus on n. 8.000 MWh. Kaukolämpöverkoston pituus on noin 6,9 km. 1(5) KINNULAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Tekninen toimisto PL 1 01.04.2014 43900 KINNULA KIINTEÄN POLTTOAINEEN TOIMITTAMINEN Kinnulan kunta pyytää tarjousta kiinteän polttoaineen (hake) toimittamisesta Kinnulan

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Taksan määräytymisen perusteet

Taksan määräytymisen perusteet Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1. 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1. 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1 3921/02.08.00/2012 Tarkastuslautakunta 9 21.3.2013 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho,

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot