Äänesi kuuluu vain äänestyskopista
|
|
- Anne-Mari Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 58 numero Jarmo Tapani Jarmo Tapani Nykäsen vaalijulkaisu 2011 Ja tapani opit tuntemaan! Äänesi kuuluu vain äänestyskopista Ikävintä on tulla hirtetyksi hiljaisuudessa, kenenkään tietämättä. Jotensakin tuohon tapaan sureksi omaa osaansa 1700-luvulla elänyt ranskalainen valistusfilosofi, kirjailija ja ikuinen irvileuka Voltaire. Aika hyvin tuo hänen ajatelmansa sopii myös tämän päivän maalaisten asemaan suomalaisessa vallankäytössä. Jos eivät maalaiset pidä puoliaan ja tuo esille tärkeinä pitämiään asioita eduskuntavaaleissa, niin kuka heidän puoliaan sitten pitää? Ei kukaan. Vai uskooko joku tosissaan, että Suomessa suhtaudutaan maalla asuviin yhtä suojelevasti kuin susiin, karhuihin ja muihin peto- ja metsäneläviin? Luonnonelävien puolesta ollaan kyllä hanakoita tekemään kanteluita Euroopan unionin päättäviin elimiin, mutta onko kukaan kuullut koskaan, että nämä samat kantelijat olisivat kantaneet yhtä suurta huolta kuolevien kylien ja niiden ihmisten puolesta. Maalla asuvan ei pitäisi herpaantua yleisen mielipiteen paineessa, vaan pidettävä kiinni täysimääräisesti niistä oikeuksista, jotka hänelle kansalaisina kuuluvat. Huolestusta herättävät gallupit, jotka kertovat äänestyshalukkuuden olevan koko maan alhaisinta juuri täällä Pohjois- Savossa. Vain 53 prosenttia sanoo mielipidekyselyssä käyttävänsä varmasti äänioikeuttaan. Jos näin käy, se on pohjanoteeraus maakunnan poliittisessa elämässä. 53 prosenttia on tietysti muodollisesti enemmän kuin puolet, joten eduskuntavaalien tulos vastaa nippa nappa maakunnan äänestysikäisen vähemmistön kantaa. Mutta nukkuvien puolueelle annetut 47 prosenttia ovat kuitenkin huikean paljon: yhtä paljon kuin sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisten yhteinen kannatus vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. On paljon hyviä syitä, minkä vuoksi ihmiset voivat jättää äänestämättä. Politiikka on mätää, poliitikot ajattelevat vain omaa etuaan, pienen ihmisen ääni ei kuulu, yksi ihminen ei voi vaikuttaa asioihin; siinä muutama selitys, joita kuulee toisten suusta ja joskus omastaankin. Äänestämättä jättäminenkin on poliittinen kannanotto. Kaikkein vähiten se palvelee kuitenkin äänestämättä jättävää itseään. Äänestysprosentista riippumatta eduskuntaan valitaan joka tapauksessa 200 edustajaa joittenkin ihmisten äänillä. Jos ei käytä ääntään, niin pudottaa itsensä pois kisasta jo ennen alkueriä. Äänikynnys on Pohjois-Savossa yli kymmenen prosentin korkuinen pienille puolueille. Yhden edustajan läpimenoon tarvitaan yli ääntä. Isojen ja keskisuurten puolueitten listoilta eduskuntapaikka heltiää yksittäiselle ehdokkaalle huomattavasti pienemmällä äänimäärällä, neljällä-viidellä tuhannella äänellä. Viime vaalit ovat näyttäneet, että tuollaisen äänipotin kokoaminen onnistuu myös Koillis- Savossa, vaikka seutukunnan väkimäärä on rajallinen verrattuna Kuopion, Iisalmen tai Varkauden seutukuntiin. Kysymys on vain siitä, löytyykö alueelta yhteistä tahtoa viedä oma edustaja lävitse ja löytyykö alueelta ylipäätään halua käydä vaaliuurnilla. Alueen oma kansanedustaja on aina oma kansanedustaja. Tämä pitäisi jokaisen muistaa ennen vaaleja eikä vasta niitten jälkeen, kun toiset ovat puhuneet ja tuli työnsä tehnyt. Jarmo Nykänen Ehdokas numero 58 Kettusen vaaliteesit: Lue luopuvan ehdokkaan mietteistä sivulla 6. *Koillis-Savo tarvitsee edustajan nyt kipeämmin kuin koskaan. Seutukunnan tulevaisuus ratkaistaan vuosikymmeniksi. * Nyt on erinomaiset mahdollisuudet saada yhteinen edustaja paikka. Näytetään koko maakunnalle, että täältä pesee! * Ainoa realistinen mahdollisuus edustajapaikan saamiseen on keskustapuolueen ehdokas Jarmo Nykäsellä. * Äänestämällä voit vaikuttaa, mutta muista, jos et äänestä tuet aina juuri niitä, jotka ovat eri mieltä kanssasi.
2 Koillis-Savo sai ensimmäiset kansanedustajansa tasan 100 vuotta sitten Kahdesti kolme edustajaa samoille valtiopäiville Koillis-Savo sai ensimmäiset edustajansa eduskuntaan tasan 100 vuotta sitten. Vuonna 1911 alkaneelle vaalikaudelle tuli valituksi kaksi kansanedustajaa: tuusniemeläinen maanviljelijä Olli Miettinen (sd) vaalisijalta 11 sekä nilsiäläisvarpaisjärveläinen maanviljelijä Nestori Väänänen (sd) kahdeksannelta vaalisijalta. Miettinen on seutukunnan ensimmäinen kansanedustaja, nimittäin hänen onnistui nousta edustajaksi varamiehenä ennen edellisen vaalikauden päättymistä vuoden 1910 puolella. Vuoden 1911 vaaleissa muuruveteläinen puuseppä Pekka Parviainen äänestettiin vielä varaedustajaksi. Miettisen ja Väänäsen jälkeen nousi vuonna 1917 kolmaskin autonomian ajan edustaja, Kaavilla syntynyt ja vaikuttanut räätäli Jussi Tirkkonen sd. Itsenäistymisen jälkeenkin Koillis-Savo pysyi hyvin poliittisella kartalla. Vuosien 1919 ja 1930 vaaleissa seutukunnan alueelta valittiin peräti kolme kansanedustajaa samoille valtiopäiville. Nyt on tyytyminen vähempään, ja yhdenkin saaminen edellyttää äänten antamista yli puolueja sukupuolirajojen. Heikkinen ja Rytkönen valtiopäiväkonkareita Sadan vuoden aikana on eduskunnassa istunut peräti 14 Koillis-Savon seutukunnan edustajaa. Tunnetuimpia heistä ovat Pekka Ville Heikkinen ja Hilja Väänänen Muuruvedeltä sekä Veikko J. Rytkönen Rautavaaralta ja Jorma Huuhtanen Nilsiästä. Heikkinen oli pitkäaikaisin edustaja. Hän istui 24 valtiopäivillä. Hänen kannoilla tulee rautavaaralainen SKDL:n Veikko. J. Rytkönen, takanaan 23 valtiopäivät eikä siitä kauaksi jää Murtolan emäntä Hilja Väänänenkään maalaisliitto, istumalla yhtäjaksoisesti 22 valtiopäivillä. Aikalaisistamme Jorma Huuhtanen kesk. istui 14 valtiopäivät ennen siirtymistään Kelan pääjohtajaksi. Huippuedustus vaalikaudella Itsenäistymisen jälkeen valittiin useampiakin edustajia Koillis-Savosta samoille valtiopäiville. Aprillipäivänä 1919 alkaneelle vaalikaudelle valittiin nilsiäläisopettaja Olli Ville Korhonen (sd), joka jo vuoden 1917 vaaleissa pääsi varaedustajaksi. Hänet valittiin viimeiseltä, eli 12.vaalisijalta. Samoilla valtiopäivillä istuivat myös maanviljelijä Heikki Taskinen Säyneisistä, ja jo aiemmin mainittu P.V.Heikkinen Muuruvedeltä. Heikkinen, joka oli ehdolla jo vuoden 1917 vaaleissa, kokosi lääni toiseksi suurimman äänipotin. Hän kuitenkin luopui paikastaan vuoden 1922 vaaleissa,vaikka olikin puolueensa puheenjohtaja. Kieltäytymistään hän perusteli yksityistaloudellisilla syillä. Pienenä lisämausteena voi mainita, että vaalikaudella kolmen edustajan lisäksi hallituksen sotaministeriksi nimitettiin entinen Juantehtaan isännöitsijä, kenraali, Bruno Jalander. Varaedustajiakin oli kaksi, Nilsiän kirkkoherra Juhani Hannuksela ja opettaja Matti Hakkarainen Muuruvedeltä. Veljesparikin kansanedustajina Muuruveteläiset veljekset Olli Pekka Zitting ja häntä nuorempi, Rautaharjuksi nimensä muuttanut Emil Fredrik Zitting istuivat molemmat kokoomuksen edustajina. O.P. Zitting yritti ensin maalaisliiton listoilla, mutta joutui kuningasmielisenä jättämään puolueen. Hän onnistui nousemaan helmikuussa 1926 varasijalta ja istui vaalikauden 1924 kolmannet valtiopäivät. Hänen, sittemmin Vehmersalmelle muuttanut veljensä Emil Rautaharju valittiin eduskuntaan lokakuussa1930 alkaneelle vaalikaudelle. Silloinkin, v. 1930, sai seutukunta läpi kolme ehdokasta. Kolmen väriä ei maalaisliitto onnistunut alueelta saamaan, Rautaharju oli nimittäin jo entinen maalaisliittolainen. P.V. Heikkinen jatkoi ja sai puoluetoverikseen Kaavilta eduskuntaan tiensä raivanneen maanviljelijä Olli Pekka Rissasen Hänen edustajakautensa päättyi yhteen kuten Rautaharjunkin. Kymmenen vuotta ilman omaa edustajaa Kun P. V. Heikkinen nimitettiin lokakuussa 1940 Kuopion läänin maaherraksi, menetti Koilis-Savo edustajansa yli kymmeneksi vuodeksi, vaalikaudet 1939 (osaksi), 1945 ja Hieman lohtua tuo se, että lievästi kaavilaistunut (Kaavin kirkkoherra ) Lennart Heljas (ent. Helenius) valittiin sotavuonna 1939 Kuopion maalaiskunnasta (Siilinjärveltä) eduskuntaan. Paitsio laukesi vasta vaaleissa 1951, kun emäntä Hilja Väänänen onnistui murtamaan äänivallin. Väänänen edusti seutukuntaa neljän vaalikauden ajan kevääseen 1966 saakka. Kaksi ensimmäistä kauttaan hän oli ainoa seutukunnalta. Vasta vuonna 1958 hän sai edustajatoverikseen, SKDL:n Veikko J. Rytkösen Rautavaaralta. Väänäsen jälkeen Koillis- Savo oli vuoteen 1983 Rytkösen varassa. Pieni katkos siinäkin tuli, kun Rytkönen putosi vuoden 1975 vaaleissa ja nousi takaisin seuraavissa vaaleissa. Toinen kausi paitsiossa Olli Miettinen Vuoden 1983 vaaleissa Koilliskulma jäi jälleen paitsioon. Vasta vuoden 1987 vaaleista lähtien seutukunnalla on ollut pysyvä, yhden miehen edustus eduskunnassa. Tuolloin seutukunta onnistui kohdentamaan voimansa nilsiäläisen Jorma Huuhtasen (kesk.) taakse. Huuhtasen manttelin peri kevään 2003 vaaleissa rehtori Rauno Kettunen (kesk.) Juankoskelta, ja edelleen vuoden 2007 juankoskelainen, joskin hiljan siilinjärveläistynyt, nykyisin Kiuruvedellä asuva Hannakaisa Heikkinen (kesk.). Viime vaalissa Kettunen jäi 120 äänen päähän tavoitteestaan, eikä asettunut enää ehdolle 2011 vaaleihin. Hannakaisa Heikkinen on perhesyihin vedoten päättänyt jättää nämä vaalit väliin. Koillis-Savo on parhaina aikoinaan nojannut kolmeen kansanedustajaan. Vuoden 1966 jälkeen se on joutunut tyytymään yhteen ja sekin on ollut usein vaakalaudalla. Ministereitäkin on Bruno Jalanderin lisäksi ollut. P.V.Heikkinen seitsemässä hallituksessa. Jorma Huuhtanen sosiaaliministerinä ja Leo Happonen Tuusniemeltä, maatalousministerinä Paasion hallituksessa v Kaavi ja Säyneinen kuuluivat 1960-luvulle saakka Kuopion itäiseen vaalipiiriin, kun muu osa Koillis-Savoa lukeutui Kuopion läänin läntiseen vaalipiiriin. Hilja Väänänen Veikko J. Rytkönen Jorma Huuhtanen Rauno Kettunen Nestori Väänänen Hannakaisa Heikkinen Jussi Tirkkonen Pekka Ville Heikkinen Heikki Taskinen Olli Ville Korhonen Olli Pekka Zitting Emil Rautaharju Olli Pekka Rissanen? Hannakaisa Heikkinen: Paikallistuntemusta ei voi ostaa, eikä ulkoistaa. Sen puolesta on äänestettävä itse. Seutukunta tarvitsee ikioman edustajan Näin neuvoo eduskunnan jättävä, koillissavolainen kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen entisen kotiseutunsa äänioikeutettuja. Hän pitää ensiarvoisen tärkeänä, että alueilla on seutukunnan olot ja arjen tarkoin tunteva edustaja eduskunnassa. Kiuruvedelle vaalikauden aikana avioitunut ja sinne muuttanut Heikkinen sai viime vaaleissa yli ääntä, huomattavan osan niistä entiseltä kotiseudultaan Juankoskelta ja sen naapurikunnista. Kenelle tämä äänikertymä nyt siirtyy, se jää nähtäväksi. Heikkinen toivoo, että tulevassakin eduskunnassa kuuluisi koillissavolaisen isännän tai emännän ääni kuten tähänkin saakka jo sadan vuoden ajan. Tavoitetta hän pitää realistisena varsinkin kun ottaa huomioon, että seudulla JarmoTapani Jarmo Nykäsen, ehdokas no 58:n vaalilehti 2011 Vastaava toimittaja: Jarmo Nykänen Toimitussihteeri/taitto: Rahoitus: Jarmo Nykäsen, vaalitukiryhmä Painos kpl Painopaikka: Lehtisepät Pieksämäki, 2011 on toinenkin huomattava äänikertymä vapaalla jalalla. Nimittäin Rauno Kettusen saamat ääntä ovat myös uusjaossa. Näilla äänillä voi saada paljonkin aikaan, jos seutukunnallista tahtotilaa löytyy. Heikkisen vaalimatematiikka ennakoi jopa yhtä paikaa jatkossakin. -Nyt on näytön paikka. Ei se sen ihmeellisempää ole, kysymys on vaan siitä, että pitää käydä äänestämässä, herättelee Heikkinen äänestäjiä. Edustaja vahva lobbari ja eheyttävä tekijä Kuopion läheisyys säteilee valoa koilliseen Savoonkin. Sata vuotta sitten vesi oli alueita yhdistävä tekijä, mutta erottava tekijä sen jälkeen kun maantieliikkenne kehittyi. Nyt sähkö ja tietoliikenne ovat yhdistäviä tekijöitä ja niiden myötä maaseutu on lähempänä kaupunkia kuin milloinkaan. Maaseutu on jälleen todellinen vaihtoehto asumiselle ja yrittämiselle. - Kuituyhteydet, joita pidetään jo syrjäisempien seutukuntien elinehtoina eivät synny itsestään, sekin vaatii edusmieheltä puuhakkuutta kaikilla tasoilla aina eduskuntaa myöten. Heikkinen vakuuttaa, että oma edustaja pystyy parhaiten vaikuttamaan seutukuntansa ja koko maakunnan tulevaisuuteen. Edustajalla tulee olla laaja ja monipuolinen kosketuspinta yhteiskunnan kaikki toimijoihin kaikilla tasoilla. - On ensiarvoisen tärkeää, että tältä seudulta on jatkossakin edustaja, jolla on syvää Hannakaisa Heikkinen pitää tärkeänä, että seutukunnalla on oma edustaja jatkossakin. tuntemusta peruselinkeinoihin ja aito kosketuspinta ruoan alkulähteille. Edustajasta itsestään on kiinni kuinka hän toimii alueensa ja maakuntatason linkkinä pääkaupunkiseudulla tapahtuvassa päätöksenteossa. - Näin raadollista se on, ei alueen etuja kukaan puolusta, jos omaa edustajaa ei ole, Heikkinen alleviivaa. Iloa ja pettymystä Hannakaisa Heikkinen profiloitui hoivaan ja terveydenhoitoon liittyvien asioiden ajajana. Hänen ansiokseen on pitkälti luettavissa mm. hammaslääketieteellisen koulutuksen uudelleen aloittamien Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. Hän teki avoimen keskustelualoitteen myös vakavaksi kansantaudiksi muodotuneen II tyypin diabeteksen ehkäisemiseksi ja hoidon järjestämiseksi sekä lainuudistamisen tupakkatuotteiden alaikäisille myymisen kriminalisoinnista mikä myös toteutui. -Tunnen vilpittömästi tehneeni hammaslääketieteen eteen paljon paitsi eduskunnassa myös sen ulkopuolella, ja siinä sinnikkyys palkittiin, mutta diabeteskysymyksessä tuli takkiin, vaikka 101 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteen Hannakaisa murehtii. Asiasta ei edes keskusteltu, vaikka kyseessä on yksi kansakunnan vakavimmista ja kalleimmista sairauksista. Terveydenhuolto kuluttaa noin puolet valtiontaloudesta. Eikö silloin pidä tutkia mistä ne kulut muodostuvat ja lähteä ehkäisemään ihmisten sairastumista. Halvin sairaus on aina ehkäisty sairaus, mikä pitää muistaa. Jarmo pitää tärkeänä että: * Kaikilla on lähellä tuotettua puhdasta ruokaa ja energiaa. * Kannattavaa maataloutta on kaikkialla Suomessa. * Suomesa pitää olla omavarainen elintarviketuotanto. * Kiinteistöveroa ei saa määrätä maa- ja metsätalousmaalle. * Yritysten edellytyksiä työllistää on tuettava ja kannustaen. * Verotulot on kerättävä maksukyvyn mukaan, ei tasaveroa. * Terveyspalvelut ovat lähelllä ja ne tuotetaan laadukkaasti. * Toimivat liikenneyhteydet, mm. Vaajasalon tielinjaus. * Nuorille taattava työ- ja opiskelupaikka. * Omaishoitoa vanhukselle kehitettävä laitoshoidon rinnalla. Hannakaisa Heikkinen jättää eduskuntatyön, toistaiseksi. Nyt on äitiyden vuoro eikä siinä ole vaihtoehtoja. Samaa mieltä on äidin syliin tukeutuva kahdeksan kuukauden ikäinen Nestori -poika. -On helppoa keskustella teknisistä asioita kuten aselain yhteydessä tehtiin, mutta itse asiassa kipein ja ihmisarkea koskettava keskustelu jää usein ohueksi ja pinnalliseksi. Poliitikot etääntyvät ja vieraantuvat kansalaisten arjesta liian helposti. Näkemiin eduskunta Heikkinen ei paisko eduskunnan ovia lähtiessään, vaan jättää ne harkiten raolleen. Paluu voi hyvinkin olla mahdollista kunhan lapset, Niilo 5 v ja Nestori 8 kk, ovat vahvemmin jaloillaan. -Nyt on äitiyden aika, sitä en voi enää lykätä eikä oma arvomaailmani salli sen ulkoistamista edes isovanhemmille. Sen sijaan eduskuntatyöhön voin palata myöhemminkin 36 -vuotias Heikkinen perustelee. Eduskuntatyö on arvokasta. Sinne tarvitaan ihmisiä, joilla on mahdollisimman laaja kosketuspinta ihmisen arkeen ja sellainen Koillis- Savosta nytkin löytyy. 2 JarmoTapani JarmoTapani 3 Jarmo Nykäsen vaalityöryhmä Kaavi: Mustonen Minna, Räsänen Erkki, Räsänen Jorma Juankoski: Heikkinen Matti, Katainen Riitta, Kettunen Rauno, Lösönen Jouko, Partanen Anna, Rissanen Pentti, Sirviö Janne, Suominen Erika Karttula: Oksman Jouni Keitele: Paananen Markku Nilsiä: Leskinen Jaakko, Leskinen Jari, Tolppanen Tapio Pielavesi: Kuhlman Elina, Partanen Juha Siilinjärvi: Tuusniemi: Koponen Piia, Kröger Taisto, Puurunen Ritva, Toivanen Jarkko, Smolander Hannu
3 Maamiehen tietolaariin on karttunut runsaasti monipuolista ammatillista ja yhteiskunnallista tietämystä Talonpoikainen arvomaailma kannattaa tuulessa, tuiskussa ja maailmanturuilla Juankosken Muuruvedeltä eduskuntaan ponnistavan 39-vuotiaan Jarmo Nykäsen lähtö vaaleihin ei ehkä sittenkään tullut yllätyksenä. Nykäset ovat olleet aina valmiita yhteisten asioiden hoitoon. Niinpä Jarmollekin asia on hyvin luontainen, verenperintöä. Luottamustehtävissä ovat olleet niin ukki ja isä kuin sisaruksetkin. Jarmo on itse ollut kunnallispolitiikassa mukana asuessaan Pielavedellä, nyt hän on maanviljelyn ohessa keskittynyt lähinnä tuottajajärjestö MTK:n toimintaan. Hänellä on vankka halu olla mukana viemässä asioita eteenpäin se antaa virtaa myös yritystoimintaan. Yhteisten asioiden hoitamisessa tarvitsee perheen tuen - ja koko suvunkin. -Kun on itse menossa, tar- 4 JarmoTapani vitaan tilalle varatyövoimaa. Toisaalta taas asioiden pohtiminen yhdessä sukulaisten kanssa on mittaamaton vahvuus, Jarmo pohtii. Monet asiat on yhdessä ratkaistu. Usein tehtäviin lähtö on tullut pyyntöjen kautta. On vaikea sanoa, olisiko tullut lähdettyä, jos itsellä olisi pitänyt olla pyrkyä. Talonpoikainen arvomaailma Maaseutu ja kotona annetut arvot ovat toimineet miehellä ohjenuorana. Perhe on asettanut tietyn karsinan. Ei pakottaen, vaan pikemminkin mahdollistaen. Elämänohje on ollut, että hankkikaa tietoa ja hakekaa koulutusta. Tehkää valintoja. Talonpoikainen ajattelutapa on antanut vankan arvopohjan käydä käsikisi tulevaisuuden haasteisiin. Valkolakkiagrologi Jarmon kouluttautuminen on ollut määrätietoista ja tavoitteellista. Ylioppilaaksi hän valmistui Juankosken lukiosta vuonna Muuruveden oppilaitoksen viljelijälinjan jälkeen opinnot jatkuivat Peltosalmen maaseutuopistossa, josta hän valmistui agrologiksi. - Tämä kaikki on ollut matkaa kohti haaveammattia, maaseutuyrittäjyyttä, Nykänen kertoo. EU-tukiviidakon niittomiehenä Pielavedellä Ty(t)öt veivät miehen Pielavedelle. Siellä hän teki kahdeksan vuotta työtä kehittämistyötä maaseudun yritystoiminnan parissa. Hän on siis ollut mukana EU:n tukiviidakossa asiantuntijana alusta lähtien. Pielavedeltä löytyi elämänkumppani Kirsi, jonka kanssa Jarmo avioitui vuonna Siellä syntyivät myös lapset Jenna ja Eemeli. Iida, nuorin lapsista, syntyi perheen ollessa jo kotitilalla Juankosken Akonpohjassa. Maanviljelijä Ammattia kysyttäessä Jarmo kertoo olevansa maanviljelijä. Hän ei kaipaile yksinkertaiselle asialle hienompaa nimitystä. Sitä työtä hän on tehnyt vuodesta 2003, kun kotitila siirtyi nykyisille omistajille. Maatalousyhtymänä toimivan tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Lypsäviä upouudessa automatisoidussa navetassa on runsaat 60 päätä, joiden nännejä robotti konemaisen tunteettomasti, mutta silti hyvin hellävaroen imuttelee. Maatalousyritäjyys kehittää pitkäjänteisyyttä Maatalousyrittäjyys on pitkäjänteistä puuhaa. Mikään ei tapahdu hetkessä. Jarmon on Maitoon on Nykästen tilalla investoitu niin paljon, ettei tuotantosuunnan muutaminen ole mahdollista isäntä Jarmo pohtii. oppinut, että erityistä malttia pitää olla talouden hoidossa, pienetkin investoinnit ovat helposti miljoonaluokkaa. - Velkasaldoa ei voi miettiä päivittäin, vaan pitää tehdä välitavoitteita vuosiksi eteenpäin ja yrittää askeltaa välitavoitteiden mukaan. Pitää itse miettiä, tekeekö oikeita asioita ja meneekö joku asia vikaan. Samaa ajattelutapaa Jarmo haluaa soveltaa yhteiskunnallisessa toiminnassa. - Runnomalla ei kannata yrittää eikä pikavoittoja tavoitella. Asiat ottavat aikansa ja sillä siisti, hän aprikoi. Jokaisen pitää itse miettiä asiat tykönänsä ja hakea kannalleen kannatusta. Nykänen tietää, että valtakunnan politiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja sosiaalisia taitoja, yhteistyökykyä. - Uskon sosiaalisen luonteenlaatuni puolesta tulevani toimeen kaikkien kanssa. Eihän politiikka voi olla jyrkkien kantojen jääräpäistä läpi vientiä. - Haluan viedä eduskuntaan oman asiantuntemukseni ammattialaltani ja seutukuntatuntemukseni kotiseudulta. Maataloutta pää- ja sivutoimena Nykästen maatalousyhtymällä on suurehko robottinavetta. Siinä sivussa Jarmo harjoittaa omaa pienimuotoista yritystoimintaa maatalouden neuvonta-, koulutus- ja tilitoimistopalveluiden parissa. Työn kautta muotoutuu ja säilyy kokonaiskuva alasta sen heikkouksista ja vahvuuksista. - Olen rehellisesti sitä mieltä, ettei suuruus ole mikään ihanne. Kaikenlaisia tiloja tarvitaan ja erilaisuudelle on tilaa, Nykänen korostaa. Nykäsen elämä on maataloutta päätyönä, sivutoimena ja luottamustehtävissä. Irtiotot vaativatkin lähtemistä kauemmas. Nykästen vapaa-aika kulkee perheen ja ennen kaikkea lasten ehdoilla. - Usein lähdetään Pielavedelle appivanhempien luokse tai lomalle kylpylään, irti kuitenkin arjesta. Kotona elämä on maataloutta aamusta iltaan. Lapset ovat vain hetken pieniä. Sen minkä ajastani heille annan, annan kokonaan. Ei siinä tarvita edes kauheasti tekemistä. Lomailu voi olla akkujen lataamista yhdessä. Pellervolainen henki sykkii voimakkaana Jarmon usko maatalouteen ja maaseutuun on vahva. Hän ei pidä maaseudun ja kaupungin etuja vastakkaisina. Hän näkee, että kaupunkeja tarvitaan kehittämisen vetureiksi. Vahvoissa keskuksissa voidaan tuottaa tehokkaasti palveluita lähialueille. Maaseutu tarjoaa puolestaan elintarviketuotannon pohjan ja toisaalta mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Elintarviketuotantokin taas tarvitsee erikokoisia tiloja ja moni-ilmeistä maaseutuyrittäjyyttä. Vaikka Jarmolla on kokemusta moneltakin elämän alueelta, haluaa hän keskittyä kampanjassaan maaseutuun ja maaseutuyrittämiseen. -Kyllä maaseutu on oman ehdokkaansa ansainnut. Tero Joutselainen Jenna, Iida ja Eemeli leikkivät Jarmo -isän kanssa aina silloin kun leikin hetki on. Jennan terhakka koira Pilkku on kaikkien lasten ehdoton silmäterä. Kuva yllä. Jarmo Nykäsen navetassa ammuu satakunta nautaa. Niistä lypsäviä on yli 60. Navetta on automatisoitu aina lehmien hemmotteluvälineitä, harjoja ja hieromalaitteita myöten. Emännän on hypättävä isännän housuihin Nykästen maatilayrityksessä on monenlaista vipinää pitkin päivää ja yötä, maitokin noudetaan tilalta aamuyön tunteina. Elämä maaseudullakin on jo niin hektistä, että vapaapäiville on usein lähdettävä mummolaan Pielavedelle tai sitten johonkin lomailukohteeseen. Lapset Iida 6 v ja Eemeli 9 v leikkivät legoilla pirtin lattialla. Jenna 11 v. on juuri ruokkinut lemmikkinsä kolme kania ja pikkuisen Pilkku-koiransa ja virittelee jo viuluaan kamarin puolella. Jonna käy uutterasti soittotunneilla Juankoskella. Lapset viihtyvät keskenään hyvin. Lähimmät leikkikaverit ovat tosin kauempana. Kuuden kilometrin säteeltä Eemeli löytää yhden kaverin, jos tyttöjä ei oteta. Iidalla on sentään kaksi. Ensi syksynä eskarissa enemmänkin, Iida leikinlomassa heittää. Nämä eivät ole Jarmo ja Kirsi Nykäsen perheen suurimpia ongelmia. Kouluasiat ovat kunnossa samoin sosiaali- ja terveyspalvelut, Kirsi-emäntä toteaa. Enemmän häntä huolettaa alati kasvava työmäärä ja jaksaminen. Kaupan kassalta suoraan maatilan emännäksi Kirsi- emäntä oli kaupan kassalla oppinut lypsämään rahaa, mutta miniäksi tultuaan hänen oli ensitöikseen opeteltava lypsämään maitoa. Oli paljon muutakin opeteltavaa ja sen opin hän sai suorittamalla maatalousyrittäjän tutkinnon maatalousoppilaitoksessa. - Olihan se suuri muutos, kauppaopistossa ei lypsämistä opetettu eikä kotitilalla ollut lypsykarjaa. Onneksi nyt lehmät lypsää robotti. Työvoiman suhteen perheessä on tehty monenlaisia suunnitelmia pahan päivän varalle. Viljelyllä on 100 hehtaaria ja ensi kesänä ainakin osa tuorerehutuotannosta on tarkoitus ulkoistaa. Samoin harkinnassa on ollut pehtoorin palkkaaminen joko osa tai kokopäiväiseksi. Entä jos tulee lähtö edustustehtäviin? -Ei sellaiseen ole varauduttu, mutta niinhän siinä kävisi, että Kirsi -emännän pitäisi hypätä isännän prässäämättömiin housuihin. Ei se sen ihmeellisempää ole, isäntä Jarmo leikkisästi pohtii. Tyynelän tilan nuori perhe. Vas Eemeli, Iida ja Jenna sekä Jarmo ja Kirsi. Omallai laillaan hauska oli vanhempien ensikohtaaminenkin Pielaveen Restentissä. - Tuo kun yritti ensin nakittaa minut tyttökaverilleen, mutta saikin pallon omaan nilkkaansa, Jarmo muistelee. JarmoTapani 5
4 Rehtori Rauno Kettusen viesti koillissavolaisille: Äänestäkää, äänestäkää, äänestäkää! Vain oma edustaja pystyy pitämään puoliamme ja ymmärtää alueemme tarpeet. Muistakaa, että äänestämättä jättäminen tukee niitä, jotka ovat eri mieltä kanssamme, siis vastustajiamme. Valtamurros: Koilli-Savolla on nyt viimeinen mahdollisuus osoittaa voimansa ja olemassaolonsa. Vaalit näyttävät, onko alueella enää tulevaisuutta. Yhteinen edustaja tarvitaan Juankosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja linnasta ja seudun tahtotilas- alue aikoo hoitaa edunvalopistokaupungin rajapintaan - Kysymys yhteisestä va- lähdetä hakemaan, niin miten kahden maakunnan ja yli- ja entisen kansanedustaja, rehtori Rauno Kettusen vai maakuntakeskuksen peri- lobbaamisen, kun sen tulevai- -Eikö tämä ole vuosisadan ta: elinvoimainen seutukunta vontansa, seutukunnallisen vetovoimatekijäksi. mielestä Koillis-Savon henkinen pirstaloituminen ja seukessa karuudessaan. peränurkkaan. koista. Toteutuessaan tämä feria. Siinä vaihtoehdot kaisuus on ajautunut maakunnan juttu, kyse on sadoista työpaitukunnan hyvinvoinnin oheneminen ovat surullisia asioita. sen mielestä jopa niin merkitvissaan, että joku muu ajaisi vuosikymmeniksi eteenpäin. Tulevat vaalit ovat Kettu- - Uskooko kukaan vaka- tuottaa alueelle hyvinvointia Koko seutukuntaa vaivaavan uniapnean kanssa ei ole koko seutukunnan tulevai- jokaisella on omien alueidentenkin herkkää, suuret hanktävät, että niissä ratkaistaan alueellista etuamme? Ei, sillä Käynnistymisvaihe on kui- enää leikkiminen, korjausliikeitä on tehtävä rivakasti, jos Edustajapaikan saamisee- Heiltä saa korkeintaan himp- tukea ja kiinteätä yhteistyötä suus vuosikymmeniksi. sa edunvalvonta etusijalla. keet kaipaavat yhteiskunnan alue aiotaan pitää asuttuna ja non suorastaan historiallisen pun kevytlevitettä, hän tietää. ja luontaista kosketuspintaa kilpailukykyisenä. hyvät mahdollisuudet. Ongelma on, miten ihmiset si- Valoa ikkunassa män suuntiin. valtiovallan ja elinkeinoelä- - Olisi kaikkien etu, jos vaaleissa seutukunta saisi yhteisen kansanedustajan, jon- ja aidosti äänestäisivät. Kaupunginvaltuuston pumieheksi omaa kansanedussästäisivät asian vakavuuden - Juuri tämän kaiken takuukun näistä alueen ehdokkaista heenjohtajana Kettunen hyvin tajaa nyt kipeästi tarvitaan. hän vilpittömästi toivoo. Yhteinen edustaja tietää pienten kuntien ahdingon yhteiskunnan asettamien sää seutukunnan asuk- Vakauttaminen li- Hän ei puhu sen enempää on realistinen tavoite juankoskelaisten kuin kaavilaistenkaan, ei vasemmiston rustoimeentulon turvaajana. alueen elinvoimaisuutta ja velvoitteiden täyttäjänä ja pekaitten turvallisuutta, sen enempää kuin oikeistonkaan puolesta, vaan yhteisen on piukealla kuntarajojen sie- tähdentää. Taloudellinen liikkumavara vetovoimaisuutta,kettunen hyvinvoinnin ja kylien elinvoimaisuuden puolesta. - Raja-aitoja on höllättävä, tämättömässä puristuksessa. Alueella on montakin tosi hyvää Jos alueella ei herääviin ja se voisi onnistuakin P.V. ehdokasta, mutta vain Jarmo työllistäviin signaaleihin yhdessä tuumin reagoida, voi kuntapatruunalta, siis omal- mahdollisuus läpimenoon, Heikkisen kaltaiselta seutu- Nykäsellä (kuva) on realistinen vat nekin mahdollisuudet ta kansanedustajalta. rehtori Kettunen laskee. mennä vielä sivu suun. Uuden kynnyksellä Vaalit vaikuttavat vuosikymmeniksi eteen päin Kettunen odottaa vaaleista sellaista kokoavaa voimaa, joka viimeinkin synnyttäisi laajaa poliittista yhteisymmärrystä ja tahotoa seutukunnan kehittämiseen. Seutukunta tarvitsee eheyttäjää ja yksituumaisuuden rakentajaa, sen hän uskoo parhaiten löytyvän eduskuntavaalien kautta. 6 Jarmo Tapani Oman ehdokkaan läpimeno ei ole saavuttamaton unelma. Siihen on erinomaiset mahdollisuudet. Kettunen muistuttaa, että viime vaalien jäljiltä alueella on pelkästään hänen ja Hannakaissa Heikkisen runsaat viisituhatta keskustalaista ääntä vapaana. - Jo sillä takuuvarma paikka jo irtoaa, hän vakuuttaa. Kettusta huolestuttaa uskomattoman suuri nukkuvien määrä. Viime vaaleissa heitä oli niin paljon, että he olisivat saaneet oman unikekonsa eduskunnan mallitorkkujaksi. - Ei tämä sen ihmeellisempää ole. Jos keskusta, jolla totta puhuen on ainoa realistinen mahdollisuus saada ehdokaasa läpi, saisi nukkuvilta pienenkin sivustatuen, se varmistaisi läpimenon. Jos paikkaa ei vakavissaan Koillis-Savo on nyt uuden ajan taitekohdassa. Kaavilla ja Luikonlahdessa viritellään timanttien ja malmien rikastusta, Juankoskella biovoimalaa ajetaan ylös ja kartonkitehtaassa nostetaan jo höyryä. Nilsiässä ja Rautavaaralla matkailun ja erityisesti Tahkon lähes rajattomat kasvun mahdollisuudet odottavat toteuttamistaan ja Tuusniemi nousee vipuvoimaksi 58 Nyt yhdellä numerolla voi saada lottovoiton On lottovoitto syntyä Suomessa. Näin sanotaan. Mutta lottoamatta ei voi voittaa sen enempää kuin saada ääntään kuuluville jos ei äänestä. Tällä vaalikierroksella voiton voi saada yhdellä oikealla. Piirtämällä äänestyskuponkiin numeron 58, eikä muuta. Ja sieltä se tulee! Kunnon jättipotti Koillis-Savoon. Siis vaaliuurnille jokainen kynnelle kykenevä ja voitonhaluinen. Arvonta on poikkeuksellisesti sunnuntaina 17. huhtikuuta klo Tarkistus Numerosarjassa vain yksi voittaa Koillissavolaisten ehdokkaiden numerosarjassa vain yksi voi voittaa, tuottaa tuon täysosuman. Harjoituskierroksella vaalipiirin mylly pyöräytti tuon oikean numeron, viiskasin, juankoskelaiselle Jarmo Nykäselle, miehelle, jonka sukujuuret ovat myös syvällä kaavilaisessa maaperässä. Nykänen on tuottajamiehiä, maidonlaskija, maalainen, ei kuitenkaan häiriköksi asti ja kaikin puolin kykevevä aloittamaan istuntokauden. Kevät tuokoon iloa ja valoa Äänestyskoppien verhot raottuvat jo muutaman viikon kuluttua. Vaalihuoneiston viileää ilmapiiriä ei kannata kavahtaa, vaikka vaalivirkailijoiden ilmeet ovatkin peruslukemilla, kuin loton virallisilla arpojilla. Toivotaan, että vaalien siirtäminen kuukaudella tuo vaalihuoneistoihin tuulahduksen keväästä valosta ja ilosta. Peukut vaan pystyyn, ja jännätään seutukunnan 15. kansanedustajan valintaa, lottovoittoa, jossa rittää jaettavaa koko seutukunnalle neläjäksi vuodeksi. J.A. Nyholm Miksi äänestän, ja miksi nuorten kannattaa äänestää Helsingin Sanomissa kerrottiin, eduskuntavaaleissa odotetaan aiempia vuosia korkeampaa äänestysaktiivisuutta siksi, että vaaleja on siirretty kuukaudella eteenpäin. Nyt ei tarvitse raahautua äänestämään räntäsateessa (HS ). Eläkeläisetkin meitä nuoria aktiivisempia Monilla nuorilla aikuisilla vaikuttaa huonon sään lisäksi olevan monta muuta yhtä ontuvaa syytä jättää äänestämättä. Nuorten aikuisten soisi olevan se aktiivisin äänestäjäryhmä, mutta tutkimusten valossa eläkeläisetkin äänestävät huomattavasti meitä innokkaammin. Kyse lienee osin silkasta välinpitämättömyydestä, mutta toisaalta monet kokevat olevansa liian etäällä päätöksenteon ytimestä pystyäkseen omalla äänellään vaikuttamaan asioihin. Jotkut kokevat politiikan olevan retorista keskustelua asioista, jotka eivät liity tavallisen ihmisen arkeen. Näin luultavasti ajatellaan etenkin ruuhkasuomen ulkopuolella, esimerkiksi Pohjois-Savon maaseudulla, josta matka Helsinki-Vantaalle kestää kaksi kertaa niin kauan kuin helsinkiläisen lento Brysseliin, eikä Eurooppakaan tunnu alkavan kotiportailta. Nuoria koskettavia asioita pilven pimein Vaikka ulkopoliittinen keskustelu ei tuntuisi omalta, tai vaikka ei olisikaan kiinnostunut kansantalouden tilasta, tai terveydenhuollosta, tai perusturvan kehittämisestä, ja vaikka ei olisikaan muodostanut mielipidettä Natosta tai eläkeiän korottamisesta, on jokaisella silti jokin asia, mikä on itselle ajankohtainen ja tärkeä. Meidän nuorten kohdalla noita asioita luulisi olevan pilvin pimein, koska meillä on edessämme vielä koko kirjo elämänvaiheita, joihin poliittisessa päätöksenteossa vaikutetaan. Sellaisia ovat mm. opiskelu, työura ja ehkäpä työttömyys, monet talouden nousukaudet ja laskukaudet, perheen Vaikuta äänestämällä mm. lapsiperheiden asemaan ja siihen, että nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on yhtä luontevaa ja turvallista kuin kuvan äidillä ja vauvalla. perustaminen, omista ikääntyvistä vanhemmista huolehtiminen ja ennen pitkää oma eläkeikä. Jollekin meistä ajankohtaista on opintorahan korotus, jollekin äitiyspäivärahan korotus. Jollekin maatalouden tuet, jollekin sosiaalituet. Jollekin se, että omaa kotikuntaa maaseudulla ylläpidetään ja kehitetään aktiivisesti, ja jollekin se, että sieltä pääsee pois mahdollisimman nopeasti hyvää junarataa tai moottoritietä pitkin. Eduskuntavaaliehdokkaiden joukosta löytyy takuulla joku, joka on jostakin näistä asioista samaa mieltä, ja vaikka hän olisikin jotain mieltä myös itselle epäajankohtaisista asioista, se ei ole syy jättää äänestämättä. Äänestämättä jättäminen ei pelkästään jätä hyödyttämättä oman mielipiteen jakavaa ehdokasta, vaan se myös hyödyttää heitä, ketkä ovat täysin päinvastaista mieltä. Suomen Kuvalehti kertoo, että Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on julistanut kilpailun, mikä puolue saa nostettua eduskuntaan eniten nuoria ehdokkaita (SK 3/2011). Samaisessa lehdessä kerrotaan, että joidenkin puolueiden kannattajaprofiili on huolestuttava, toisin sanoen liian iäkäs, kun taas jotkut puolueet ovat saaneet houkuteltua niin jäsenistöönsä kuin johtoonsakin nuorta väkeä. Puolueen vetovoima ja menestys punnitaan siis nuorten äänillä. Ei voi olla sattumaa, että niin moni puolue on viime aikoina halunnut johtoonsa nuoremman sukupolven edustajia heillä kun on erilainen, henkilökohtainen ymmärrys ja kokemus vallitsevasta maailmasta, joka on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana. Meidän nuorten elämään kuuluu itsestään selvinä osina kansainvälisyys, internet, sosiaaliset mediat, kielitaito, suvaitsevaisuus, avoimuus, rauha ja sen ylläpitäminen diplomatian avulla sekä tietenkin luontoon ja ympäristöön suhtautuminen siten, että ne säästyvät myös tuleville sukupolville. On aivan eri asia opetella tämä arvomaailma kuin kasvaa siihen. Siksi meidän nuorten äänet ovat arvokkaita, ja meidän kuuluu käyttää niitä. Me ansaitsemme itsemme kaltaiset edustajat Arkadianmäelle, Suomeen ja Eurooppaan, koska se alkaa kotioveltamme. Maiju Tervajoki Kirjoittaja on koillissavolainen korkeakouluopiskelja Neliapila maistuu hevosyrittäjälle, mutta ei hevosille Politiikan kuohuntavaihe pistää ääniä ja voimia nyt uusjakoon. Koillissavolainen teollisuustoimihenkilö ja hevosvalmentaja/-yrittäjä Lea Laitinen puolustaa nyt entistä tanakammin alueellisesta näkökulmaa. Eniten häntä pelottaan vallan täydellinen luisuminen maaseutua vierastaneiden urbaanikkojen käsiin. - Siitä ei hyvä hyyrää, ja siksi pidän näiden vaalien tärkeimpänä johtotähtenä alueellisuutta, Laitinen päättäväisesti sanoo. Ehdokkaan sukupuolella ei Laitiselle ole koskaan ollut sellaista substanssiarvoa, että se ohjaisi hänen viivanvetoaan. -Paljon tärkeämpänä pidän ehdokkaan, miehen tai naisen arvoperustaa sekä hänen kyvykkyyttään ja tunnollisuuttaan tarttua yhteisiin tehtäviin, hän lisää. Laitinen myöntää, että hä- Yritykset nousun avain Koillis-Savo on tyypillinen esimerkki alueesta, jonka mahdollisuudet nojaavat yritystoimintaan. Vahva maatalous on nykymuodossaan mitä suurimmassa määrin yritystoimintaa, jossa investoinnit ovat isot ja yrittäjän osaaminen laajaalaista. Teollisuus ja matkailu täydentävät alueella tätä yritysten kirjoa. Teollisuus on kokenut vuosisatojen kuluessa nousu- ja laskukausia, mutta aina, vaikeinakin aikoina on löytynyt alku uudelle nousulle. Nyt Juankoskella valoa on näkyvissä parin vaikean vuoden jälkeen. Matkailu alkoi voimallisesti Nilsiässä runsaat 40 vuotta sitten, jolloin kunnallinen yhtiö, Nilsiän Matkailu Oy perustettiin. Kukaan ei tuolloin osannut kuvitellakaan, miten laajaksi toiminta paisuu muutamassa vuosikymmenessä. Matkailu tarjoaa työtä ja toimeentuloa Koillis-Savossa. Yritysten kehittäminen edellyttää yhteistyötä. Yrittäjä ei toimi, eikä voi toimia yksin. Eikä häntä saa jättää yksin. Kuopion kauppakamari on tukenut savolaista yritystoimintaa yli 90 vuotta. Kauppakamarin jäseninä ovat yritysten lisäksi mm. kunnat, oppilaitokset ja monet yhteisöt. Käytännössä yritykset varsinkin kansainväliset yri- Hevosyrittäjä Lea Laitinen äänestää seutukunnan hyväksi. nen keskustalaisuutensa on kuluneella vaalikaudella ollut vähän koetuksella. -Oman maan asiat olisi hyvä pistää aluepoliittiseen tasapainoon ja mättää vasta sitten liikenevät varat vieraiden kansojen kerskakulutuksen rahoittamiseen. JAN tykset sijoittuvat alueelle, jossa on noin tunnin ajomatkan sisällä hyvä lentokenttä, yliopisto, laaja-alainen ammattikorkeakoulu ja toisen asteen ammatillinen koulutus. Toimialasta riippuen tietysti tarvitaan sitten raaka-ainetta, kuten esimerkiksi puuta taikka luonnon edellytyksiä, kuten matkailussa esimerkiksi riittävän korkeaa mäkeä lasketteluun. Tämä lista osoittaa, että Koillis-Savolla on hyvät mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa. Edellytyksiä voidaan aina parantaa ja niitä tulee parantaa. Esimerkiksi liikenneyhteyksissä on vielä paljon tekemistä. Yhteiskunnan ja EU:n rakennerahastojen varoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kauppakamari tekee työtä sen puolesta, että Koillis-Savo saa näitä varjoa oman kohtuullisen osuutensa. Eduskunta sitten päättää, miten rahoitus maassa jakaantuu. Matti Niiranen Toimitusjohtaja Kuopion kauppakamari (paljasjalkainen nilsiäläinen) JarmoTapani 7
5 Äänestä viiskasi Jarmo Tapani Nykänen 58...niin tapani opit tuntemaan Vaalit ratkaistaan aina suhteilla Suhteellisuus: Kun äänestät lähintä alue-ehdokasta kannatat myös puolueen kärkiehdokkaita Monia askarruttaa, miksi joku ehdokas voi päästä tuhansia ääniä pienemmällä äänimäärällä kuin toinen? Se johtuu suhteellisesta vaalitavasta, se kun painottaa puolueen tai vaalilistan saamaa äänimäärää. Meillä vaalimatematiikka perustuu belgialaisen d Hondt in kehittämään menetelmään. Siinä laskenta ja äänten suhteuttaminen tapahtuvat vaalipiireittäin. Nelivaiheinen prosessi Ensin lasketaan puolueen/vaaliliiton saama kokonaisäänimäärää. Se on paikkojen jaossa ratkaisevin. Toisessa vaiheessa asetetaan puolueen tai vaalilistan ehdokkaat henkilökohtaisten äänimäärien mukaiseen järjestykseen. Tämän jälkeen henkilökohtaisilla äänimäärillä ei ole merkitystä. Mutta sitten, laskennan kolmannessa vaiheessa herra d Hondt astuu mukaan ja pistää äänipakan uusiksi. Nyt ehdokkaiden saamat äänimäärät politisoidaan eli suhteutetaan puolueen tai ryhmittymän saaman 8 JarmoTapani kannatukseen. Näin ehdokkaille lasketaan ns. suhteellinen äänimäärä eli vertausluku. Se määräytyy siten, että puolueessa/vaaliliitossa eniten ääniä saanut saa vertausluvukseen koko puolueen tai liiton saaman äänimäärän. Toiseksi eniten saaneen vertailuluku määräytyy jakamalla kokonaisäänimäärä kahdella, kolmannen jakamalla kokonaismäärä kolmella jne. Neljännessä vaiheessa vaalipiirin kaikkien listojen ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen ja siitä tehdään lopullinen edustajavalinta paremmuusjärjestyksen mukaan. Voiko äänestäjä huoimioida tai hyödyntää herra d Hondt ia? Ei välttämättä, ellei halua äänelleen seutukunnallista lisäarvoa. Alueellisesta näkökulmasta katsoen d Hondt n menetelmä ikään kuin palkitsee äänestäjän, joka antaa äänensä oman alueensa ehdokkaalle. Otetaanpa esimerkki keskustasta. Oletetaan, että vaalipiirin ehdokkaat X ja Y ja ovat puolueen eniten ääniä saavia ehdokkaita ja tässä järjestyksessä. He molemmat ovat kaukaa Koillis-Savon ulkopuolelta. Kun koillissavolainen äänestää edustaja X:ää tai Y:tä mennee annettu ääni kartuttamaan edustaja X:n vertauslukua. Lisäksi se kartuttaa puolikkaalla äänellä vielä edustaja Y:nkin vertauslukua. Siis nämä äänet menevät kauas seutukunnan ulkopuolelle että napsahtaa. Jos koillissavolainen äänestäkin seutukuntansa omaa ehdokasta, Jarmo Nykästä, siis piirtää äänestyslippuun Jarmon numeron 58, ohjautuu tämäkin ääni ehdokas X:n suhteelliseen äänikassaan ja pääseepä ehdokas Y:kin vielä osille. Mutta tässäpä tapahtuu muutakin, ja siitä on kiittäminen d Hondt ia, hän kun pitää maaseudun ja pienten puolta. Siitä huolimatta, että Jarmolle annetut äänet luetaan myös ehdokkaiden X ja Y hyväksi, Nykäsen äänet kirjataan myös omalle seutukunnalliselle äänitilille, hänen saama äänimäärä ikään kuin kahdentuu. Tällä äänitilillä on tässä tapauksessa erittäin suuri alueellinenkin merkitys, nimittäin näillä äänillä ratkaistaan vielä se, kenelle annetaan puolueen kolmas, neljäs ja viideskin vertausluku. Niillä saanee vielä edustajapaikan! Juuri tässä on nyt koillissavolaisilla tuhannen taalan paikka, realistinen mahdollisuus oman ehdokkaan läpimenoon. Pienimmät kärsivät Edellä kuvattu äänestysmalli pätee kaikilla puolueilla ja vaalilistoilla. Siis aina kannattaa äänestää oman alueen ehdokasta. Pienille, jopa yhden ehdokkaan listalle, jolla ei ole vaaliliittoa eli vetoapua, tilanne on kiusallinen. Yhden ehdokkaan pitäisi Pohjois- Savossa saada liki ääntä päästäkseen paikkajaolle. J. A. Nykänen
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotPIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011
PIRAATTIPUOLUE VAALITULOS 2011 19.5.2011 SISÄLTÖ Lähtökohta vaaleihin Mitä tehtiin Vaalitulos Vaikutukset Muut puolueet Onnistumiset Kehittämistarpeet Toimenpiteitä LÄHTÖKOHTA VAALEIHIN Tavoitteena x ehdokasta
LisätiedotU N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti
ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
LisätiedotTasavallan presidentin vaali
Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotKansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa
Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotJorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja
Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten
LisätiedotMAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen
MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotSeurakuntavaalit 2018
Seurakuntavaalit 2018 Esittäjän nimi Paikka & päiväys Seurakuntavaalit 2018 Valitaan kirkon luottamushenkilöt Paikalliset vaalit Itsenäinen seurakunta: Kirkkovaltuusto Seurakuntayhtymä Seurakuntaneuvosto
LisätiedotAlasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet
Niedersächsischer Landeswahlleiter Finnisch Alasaksin osavaltion vaalijohtajan tiedotuksia Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet 2 Alasaksin kunnallisvaalijärjestelmän pääpiirteet Alasaksissa
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotÄänestystutkimus. Syksy 2006
Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotMISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?
MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa? MAAKUNNAT YHTEISKUNTA ENNEN JA NYT Ennen ELÄMÄ SAMASSA PAIKASSA turvallisuus, varmuus identiteetti ja mahdollisuudet määrätty auktoriteettien
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotEntten tentten ja pelistä pois? 2016
Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotKansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu
Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu Kansalaisten mielestä tärkein puoluevalintaan vaikuttava tekijä on puolueen aatteellinen linja.
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotKuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017
Liite 3 Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja
LisätiedotKuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna Riitta Myllymäki
Kuntaliiton valtuuskunnan valinta vuonna 2017 2.6.2017 Riitta Myllymäki Kuntaliiton valtuuskunta Yhdistyksen ylin toimielin 76 jäsentä ja 76 varajäsentä, joiden tulee olla kuntalaissa tarkoitettuja valtuutettuja
LisätiedotSosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja
Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotNuorten erofoorumi Sopukka
1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTaivassalo 2020 Paremppa arkki!
Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,
LisätiedotTIETOISKU 7/
TIETOISKU 7/2003 30.7.2003 EDUSKUNTAVAALIT ESPOOSSA 2003 Kok. 28,5 34,1 35,4 SDP 17,6 19,5 23,1 Vihr. 9,9 12,6 12,8 Kesk. 4,4 7,1 11,0 RKP 8,6 10,2 12,1 Vas. 6,7 6,9 7,3 KD PS Lib. 3,3 2,5 1,6 1,5 0,2
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotGepa Käpälä Jännittävä valinta
Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.
LisätiedotKUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA
KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/
JUANKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 17/2012 66 Keskusvaalilautakunta Aika 31.10.2012 klo 18:00-18:45 Paikka Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 81 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 68 82 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotMaakuntavaalit HE 15/2017 vp maakuntalakiesitys
Maakuntavaalit 28.10.2018 HE 15/2017 vp maakuntalakiesitys Maakuntavaltuuston kokoonpano Hallituksen esityksen mukaan maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttäisi maakuntavaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet
LisätiedotEduskuntavaalit 2011
2011 Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit Eduskuntavaalit pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan 200 kansanedustajaa päättämään yhteisistä asioistamme. Vuoden 2011 eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina
LisätiedotMikä tekee sinut onnelliseksi?
Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Kuntayhtymän hallitus
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 3/2017 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 131 11.9.2017 Kuntayhtymän hallitus 9 13.11.2017 22 334/00.00.01.00.00/2017 Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon
LisätiedotTutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA
2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b
QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotSelkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI
Selkoesite TASAVALLAN PRESIDENTIN VAALI 2018 Presidentinvaali Suomen kansalaiset valitsevat presidentin vaalissa kuuden vuoden välein. Ensimmäinen vaali: Vaalipäivä on sunnuntai 28.1.2018 Ennakkoäänestys
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotSeurakuntavaalit 2014
Seurakuntavaalit 2014 Kirkossa on vaalivuosi. Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa 2014. Seurakuntavaalit ovat paikalliset vaalit, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Vuoden 2014 seurakuntavaalit
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
Lisätiedot16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
Lisätiedot