Tietotekniikan läpimurto on täydessä vauhdissa SKOL

Transkriptio

1 Tammikuu 2001 SKOL VISIO Tietotekniikan läpimurto on täydessä vauhdissa Tässä numerossa mm.: SKOL-uutiset s. 2 Pääkirjoitus s. 3 Laivanrakennussuunnittelussa alkoi tietotekniikan vallankumous s. 4 Hi-tech-harppauksesta apua henkilöstöpulaan?s. 5 Suhdanteet s. 6 Suunnittelijan pätevyysvaatimukset tulossa s. 8 Konsulttitoimistojen kannattavuus s. 9 Toimialaesittely: tie- ja liikennesuunnittelu s. 10 Tielaitosuudistus puhuttaa suunnittelijoita s. 11 Kehittämishankkeet s SKOLVISIO on suunnittelu- ja konsulttiyritysten asiakkaille ja alalla toimiville tarkoitettu uutis- ja ajankohtaislehti.

2 SKOLVISIO Tammikuu UUTISET Suunnittelukustannukset nousseet kuusi prosenttia SKOLin ylläpitämän suunnittelukustannusten seurannan mukaan suunnittelukustannukset ovat nousseet tammikuusta 2000 lähtien 5,9 prosenttia, kun huomioon otetaan myös helmikuun 2001 palkankorotukset. Vastaava kustannusnousu edellisten, huhtikuun 2000 palkankorotusten jälkeen on 2,6 prosenttia. Kustannusmuutokset johtuvat palkankorotusten lisäksi pääomakustannusten ja muiden kustannusten noususta. Sosiaalikustannukset ovat hieman alentuneet. Suunnittelukustannusten seuranta löytyy SKOLin nettisivuilta osoitteesta ALAN JULKAISUT löydät SKOLista SKOL myy sekä jäsenilleen että muille kiinnostuneille suunnittelualan julkaisuja, kuten sopimusehtoja, tehtäväluetteloita ja alan työehtosopimuksia. SKOLilla on myös perusvarasto FIDICin yleisimmin kysyttyjä julkaisuja, kuten suunnittelu- ja urakkasopimusehtoja ja niitä täydentäviä oppaita. Julkaisuluettelon voi tilata SKOLista sähköpostiosoitteesta skolry@skolry.fi tai katsoa SKOLin nettisivulta Suunnitteluala mukana tupo-ratkaisussa Toimihenkilöille uusi palkkausjärjestelmä SKOL on tehnyt tulopoliittisen sopimuksen mukaiset työehtosopimukset toimihenkilöjärjestöjen kanssa. Kaksivuotiset sopimukset ovat voimassa tammikuun loppuun vuonna Ylempien toimihenkilöiden palkat nousevat helmikuussa keskimäärin 2,7 prosenttia ja konttori- ja teknisten toimihenkilöiden 2,2 prosenttia. Toimihenkilöille tulee lisäksi uusi palkkausjärjestelmä, joka määrittelee vähimmäispalkat. Vähimmäispalkkojen alapuolella olevia palkkoja korotetaan siten, että kustannusvaikutus on 0,9 prosenttia. Lisäksi koko alalla tehdään tilastotarkastelu suunnittelupalkoista verrattuna teollisuuden suunnittelutehtäviin. SNIL lisää yhteistyötä julkisen sektorin kanssa SKOLVISIO Tilastotarkastelun seurauksena syntynee järjestelyvara, joka jaetaan myöhemmin vuoden aikana. Julkisen sektorin uudelleenorganisointi tuo muutoksia myös suunnittelijakunnan toimintaympäristöön. Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry näkee puheenjohtaja Kaarlo Sellin mukaan liikelaitostuvat valtion virastot aikaisempaa merkittävämpänä yhteistyökohteena. SNIL pyrkii myös lisäämään yhteistyötä kuntien suunnittelijoiden kanssa, Sell sanoo. SNILin jäsenyys on samalla alan sisäinen auktorisointi. Se merkitsee myös sitä, että konsultti täyttää alan kansainvälisen järjestön FIDICin suunnittelijalle asettamat pätevyysvaatimukset. SNILin jäsenkuntaan kuuluu tällä hetkellä yli tuhat konsulttia ja suunnittelijaa, jotka ovat käytännössä toimineet päätoimisesti korkeakoulu- tai yliopistopohjalta 7 vuotta tai muutoin 10 vuotta edustamallaan erikoisalalla. Jäseneltä edellytetään myös toimimista riippumattoman konsultin tai niitä vastaavissa tehtävissä vähintään kahden viimeisen vuoden ajan Toimeksiantajan kannattaa muistaa, että SNILin jäsenluettelo on konsultin valinnan aktiivinen työkalu. Järjestö valvoo jäsentensä pätevyyttä ja suosittelee jäseniään vaativiin suunnittelu- ja konsulttitehtävin, Sell muistuttaa. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n tiedotejulkaisu ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimituksellinen toteutus Viestintä Martti Lohi Oy Kirjapaino Libris Oy Julkaisija: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

3 3 Tammikuu 2001 SKOLVISIO PÄÄKIRJOITUS TAMMIKUUSSA 2001: Konsulttialan näkymät ja visio Elämme pitkää noususuhdannetta. SKOLin tekemän suhdannetiedustelun mukaan tulevaisuudennäkymät säilyvät edelleenkin hyvinä. SKOLin jäsenyritysten kokonaishenkilökuntamäärän ennustetaan edelleenkin kasvavan henkilön raja saattaa rikkoutua vuonna Kokonaistilauskanta on korkealla tasolla ja kotimaan tilauskannan uskotaan edelleen nousevan. Viennin tilauskannassa odotetaan pientä laskua. Alalla menee siis hyvin vai meneekö? Tilinpäätöstilasto 1999 puhuu toista kieltä. Kari Lautso on SKOLin puheenjohtaja Tulokset ovat pysyneet samalla tasolla vuodesta 1996 lähtien eivätkä siis ole parantuneet edes korkeasuhdanteen huipulla. Alalla on muitakin ongelmia. Imagomme on kehittynyt, mutta ei riittävästi. Työvoiman saanti on muodostunut vaikeaksi ja opiskelijamäärät on joillakin aloilla todettu aivan liian pieniksi. Saavutettu tulostaso ei mahdollista riittävää panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Elleivät konsultit pysty säilyttämään ja osoittamaan tarpeellisuuttaan asiakkaidensa arvoketjuissa, alallemme syntyy uusia toimijoita ja toimintamuotoja, joissa konsultti laskeutuu tilaajaan nähden askelman alaspäin ja on vaarassa joutua luottomiehestä hyllytavaran toimittajaksi. Ongelmat ovat yhteisiä kaikille SKOL:n sektoreille. Tästä syystä hallitus päätti käynnistää strategiatyöskentelyn. Lähtökohdaksi on muodostettu seuraava visio: SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaiden arvoketjua. Vision taustalla on ajatus siitä, että SKOL-yritysten tulee tuottaa asiakkailleen olennaista arvonlisäystä sellaisilla tietointensiivisillä ratkaisuilla, joilla asiakkaiden ja alan yritysten kannattavuus, palvelujen laatu ja kilpailukyky jatkuvasti paranevat. Alan ongelmat ovat toisistaan riippuvaisia. Huono kannattavuus ei nosta imagoa, ei houkuttele asiantuntijoita alalle, ei tue kehitystoimintaa eikä nosta palvelun laatua ja asiakkaan saamaa lisäarvoa. Mutta prosessi voi toimia myös toisinpäin: parempi palvelu, enemmän lisäarvoa asiakkaille, parempi kannattavuus, parempi imago, helpompi työvoiman saanti, enemmän kehitystä, parempi palvelu jne. Visiossamme tuo prosessi on käynnistynyt ja toimii jatkuvasti asiakkaidemme ja alamme hyväksi. Kysymyksessä on alan yhteinen visio, jossa SKOLilla järjestönä on tärkeä rooli. Mutta visio ei toteudu ilman asiakkaidemme ja jäsenyritysten yhtäaikaista ja voimakasta sitoutumista vision hahmottamaan toimintatapaan. Tarvitaan kulttuurimuutos, joka lähtee asiakkaillemme tuotetusta arvonlisäyksestä ja koko alaa kannustavien toimintamuotojen kehittämisestä ja käyttöönotosta. Vision toteuttaminen jatkuu strategian muodostamisella ja konkretisoinnilla ja on yksi vuoden 2001 SKOLin toiminnan painopistealueita. Kari Lautso Tämä on SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOL ry:n tehtävänä on jäsenyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja edunvalvonta yrittäjä- ja työnantajakysymyksissä. Liitto on konsulttitoimistojen kansainvälisen liiton FIDIC:in jäsen. Liiton 260 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus on kuluvana vuonna noin 4 miljardia markkaa. Tästä vientilaskutuksen osuus on kolmannes. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmannesta riippumattoman teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee noin 9500 henkilöä. Päätoimilohkot ovat talonrakentamista, teollisuutta sekä yhdyskuntasektoria palveleva suunnittelu. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie 12 A, Espoo Puhelin Telefax etunimi.sukunimi@skolry.fi, skol@skolry.fi Yhteyshenkilöt Toimitusjohtaja Timo Myllys Apulaisjohtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen

4 SKOLVISIO Tammikuu Paluuta ei ole luvun ensimmäinen vuosikymmen tuo tullessaan täydet elinkaariominaisuudet sisältävän tuotemallin, Jukka Laiterä sanoo. Myymme nyt ratkaisuja emmekä työtunteja. Asiakaspiiri on laajentunut varustamojen ja toimittavan teollisuuden suuntaan, ja telakoille myydään lähinnä suunnittelun pakettiratkaisuja. Saimme ISO 9000 sertifioinnin ensimmäisenä suomalaisena suunnittelutoimistona. Asiakastyytyväisyyttä kuvannee se, että mukanaolomme on monesti asetettu laivatilauksen ehdoksi, Laiterä sanoo. Todellisuutta yksi yhteen Laivanrakennussuunnittelussa alkoi tietotekniikan vallankumous 3D-suunnittelu lienee laivanrakennussuunnittelussa pidemmällä kuin rakentamisessa. Silti uudet suuret harppaukset ovat tuoretta tavaraa. Siirtyminen 3D-mallinnukseen on lisännyt suunnittelun havainnollisuutta, joustavuutta ja tehokkuutta. Se parantaa laatukontrollia ja on lisäksi tehokas projektinjohtamisen apuväline. Uudet 3D-virtuaalimallinnus- ja tiedonhallintatekniikat mullistavat perinteiset käytännöt laivanrakennuksessa ja alusten operoinnissa, sanoo Deltamarin Oy:n toimitusjohtaja Jukka Laiterä. 3D-malli on erittäin tehokas koordinoinnin väline. Se helpottaa arkkitehtien, laivasuunnittelijoiden, komponenttitoimittajien, varustamojen ja käyttäjien yhteistyötä. 3D-suunnittelu on tuonut laivanrakennussuunnitteluun uusia, vahvoja työvälineitä. Se soveltuu sekä isojen kokonaisuuksien hahmottamiseen että pienipiirteiseenkin detaljisuunnitteluun. Saamme 3D-mallinnuksesta myös numeeriset tuotanto- ja kustannustiedot, ja sen visualisointi- ja simulointiominai- suuksilla on monipuolista käyttöarvoa. Parin vuoden sisällä arvioimme pystyvämme hallitsemaan myös laivan elinkaariominaisuudet, jolloin 3D-suunnittelu palvelee aluksen operointia ja kunnossapitoa. Siis koko käyttöjaksoa, Laiterä sanoo. Raisiolainen Deltamarin Oy kuuluu laivanrakennussuunnittelun kovimpaan kansainväliseen kärkeen. Tänä vuonna 170 miljoonan markan liikevaihtoon yltävä yhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva laivanrakennussuunnittelun täyden palvelun talo. Sen palvelut ulottuvat markkinatutkimuksista ja feasibility studyista itse suunnitteluun, projektinjohtoon, rakennusaikaiseen konsultointiin ja valvontaan ja tulevaisuudessa myös täyteen elinkaarimallinnukseen saakka. Deltamarinin asiakkaita ovat telakat, varustamot ja laivanrakennuskomponentteja toimittava teollisuus. Saksa on merkittävin markkina-alue runsaan kolmanneksen osuudella. Referenssilista on vahva. Siitä voi poimia Voyager of the Seas risteilyaluksen, lajissaan maailman suurimman. Tai maailman suurimman imuruoppaajan. Henkilöstöä on noin 330. Deltamarin-konserniin kuuluvat lisäksi tytäryhtiön USA:ssa ja Kroatiassa. Kärjessä pysyminen vaatii edistyneimmät työkalut. Uusi teknologia saadaan nyt palvelemaan vanhaa maailmaa. Ne, jotka pystyvät yhdistämään nämä kokonaisuudet, ovat tulevaisuuden voittajia, sanoo Jukka Laiterä. 3D-suunnittelu ei periaatteessa ole uusi asia laivanrakennussuunnittelussa. Sitä sovellettiin eräajotyyppisenä laivaterästen mallinnukseen jo 1960-luvulla. Nyt 3D-sovellukset ovat kuitenkin saaneet kokonaan toiset mittasuhteet. Kyseessä ei enää ole piirustus, vaan malli, joka pyrkii vastaamaan todellisuutta yksi yhteen. 3D-mallista saadaan kaikki halutut näkymät mukaan lukien numeerinen tuotantoinformaatio, Laiterä sanoo. Koko suunnitteluvaihe tapahtuu 3Dympäristössä. Tiedot tallentuvat yhteiseen tietokantaan, tuotemalliin. Tämä sisältää kaiken suunnitteluinformaation, johon kuuluvat yleisjärjestelyt, rakenteet, spesifikaatiot, järjestelmäkomponentit, pinta-alat ja tilavuudet sekä muut tarvittavat suunnittelutiedot. 3D-mallinnus mahdollistaa simuloinnin, ja visualisointi- ja simulointityökalut otetaan käyttöön jo projektisuunnitteluvaiheessa. Visualisointi ulottuu alusten projektisuunnitteluvaiheesta detaljisuunnitteluun sisustuksen yksityiskohtia myöten. Erilaisten logististen ratkaisujen toimivuutta muun muassa tärkeänä turvallisuutta koskevana erikoistapauksena laivan evakuointimallia - voidaan testata simuloinnin keinoin.

5 5 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Hi-tech-harppauksesta toivotaan apua myös suunnittelutoimistojen henkilöstöpulaan Talotekniikan suunnittelu on harppaamassa huussiteknologiasta suoraan hi-techiksi, sanoo Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n toimitusjohtaja Reijo Hänninen. Se voi hyvinkin lisätä myös opiskelijapulasta kärsivän alan houkuttelevuutta, Hänninen uskoo. Päätavoitteet ovat silti muualla. Välineet kehittyvät, mutta myös vaativa asiakaskunta on syntymässä. Rakennusten elinkaaritarkastelulle on nyt kysyntää, ja 3D-suunnittelu tarjoaa työkalut jopa rakennusten täysimittaiselle elinkaarimallinnukselle. Kyseessä on talotekniikkasuunnittelun sukupolviharppaus. 3D-suunnittelu on tällä hetkellä talotekniikkasuunnittelun kuumin hitti. Ensimmäiset aluevaltaukset on tehty. Uuden tekniikan lipunkantaja on kiistatta Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, joka on tehnyt joukon läpimurtoja. Yhdysvaltain energiaministeriö DoE on päättänyt ottaa tiedonsiirto-ohjelmaksi Granlundin kehittämä BSPro-ohjelman. Sitä käytetään linkkinä muiden taloteknisten ohjelmien, kuten energiasimulointi-, virtausmallinnus-, lvi-cad- ja ilmanvaihto-ohjelmien välillä. Kokonainen ohjelmistoperhe BSPro-ohjelmalla arkkitehdin tekemä rakennuksen malli voidaan siirtää IFCstandardin mukaisena suoraan simulointiohjelmiin. Linkkiohjelma on välttämätön, joten BSPro syntyi vähän pakostakin, Hänninen sanoo. Nyt se siis sai komean vastaanoton. Yhteistyö DoE:n kanssa oli alkanut jo aikaisemmin. Granlundin aikaisemmin tuottama energiasimulointiohjelma Riuska, joka lanseerataan kaupallisesti tänä vuonna, perustuu DoE:n laskentaohjelmaan. Ohjelmistoperheeseen kuuluu lisäksi SMOG, joka on talotekniikkasuunnittelun tilamallinnusohjelma. Kaiken summeeraa yhteen talotekniikan elinkaarimallinnusohjelma BSLCA, joka esi- teltiin äskettäin Maastrichtissa. Siitä on luvassa kaupallinen versio Suomen toimitila- ja rakennuttajaliiton RAKLIn elinkaariklinikassa. Pohjana on yhteinen standardi Nyt toden teolla käyntiin polkaistu talotekniikan 3D-suunnittelu on vaatinut joukon läpimurtoja. Lähtökohdista merkittävin on IFC-standardin (Industry Foundation Classes) syntyminen, josta on vastannut maailmanlaajuinen allianssi. Muun muassa talotekniikan teknologiaohjelma VERA rakentuu IFC:lle. Se on vailla kaupallisia sidonnaisuuksia toisin kuin esimerkiksi SaMBA-teknologiaohjelman pohjaksi otettu Lon- Works-kenttäväylä. Myös IFC kehittyy. Lokakuun lopulla siitä saatiin uusi versio. Muista perusedellytyksistä arkkitehtiohjelmien kehittyminen on samaa luokkaa IFC:n syntymisen kanssa. Arkkitehtisuunnittelun 3D-ohjelmistoja on markkinoilla useampiakin. Näistä Archi- CAD on valta-asemassa. Konsensus järjestelmän laajasta käyttöarvosta pitää kuitenkin saavuttaa, jotta orkesteri soittaisi yhteen. Soittajia ovat talotekniikkasuunnittelijoiden lisäksi arkkitehdit, tuotevalmistajat ja rakennuttajakunta. Oliopohjainen 3D-tarkastelu mahdollistaa suunnittelutietojen integroidun hyväksikäytön rakennuksen koko elinkaaren aikana. Tämä merkitsee jo vallankumousta sekä suunnittelijan että rakennuksen käyttäjän kannalta. Ennen tuotettiin kasa tasopiirustuksia. Nyt ajatellaan järjestelmäpohjaisesti ja aikajänne kattaa periaatteessa rakennuksen koko elinkaaren. Vahva panostus Olof Granlund Oy on Suomen suurin talotekniikan suunnittelutoimisto. Henkilöstön määrä on noin 250 ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna 85 miljoonaa markkaa. Päätoimialat ovat LVI- ja sähkösuunnittelu. Yhtiö on panostanut 3D-keihäänkärkiteknologian kehittämiseen vahvasti. Sen suunnitteluun on valjastettu 17 hengen organisaatio. Työtä on kuitenkin vielä paljon. Siltoja ei ole saatu rakennetuiksi kaikkien saarten välille Hänninen sanoo. Standardisoinnin pullonkaulat ovat ehkä pahimmat. Kaikille asioille ei suinkaan ole vielä standardimäärittelyjä. Suurin este lienee kuitenkin ihmisten omaksumiskyky. Kestää aikansa, ennenkuin tilaajaorganisaatiot oppivat näkemään saavutettavat hyödyt. Harppaus hitechiksi saattaa houkutella opiskelijapulasta kärsivälle alalle uutta väkeä. Tietotekniikka on yhä seksikästä, Reijo Hänninen sanoo.

6 SKOLVISIO Tammikuu Henkilöstöpula ruuhkauttaa jo suunnittelutöitä SKOLin jäsenyritysten henkilöstö Suhdannenäkymät, kotimaa 100 % Heikkenevät 80 % 60 % Ennallaan 40 % 20 % Paranevat 0 % Tilauskanta, teollisuussuunnittelu Kokonaistilauskanta Vienti Tilauskanta, yhdyskuntasuunnittelu Kokonaistilauskanta Vienti Tilauskanta, talonrakennussuunnittelu Kokonaistilauskanta Vienti Suunnittelu- ja konsulttialan yritysten kotimainen tilauskanta kasvoi kesästä loppusyksyyn 2000 yhteensä 15 prosenttia. Tilausten kasvu on ollut nopeinta teollisuus- ja yhdyskuntasuunnittelussa, mutta myös talonrakentamiseen liittyvän suunnittelun tilauskanta on ollut korkealla tasolla. Suhdannetilanteen odotetaan pysyvän kevääseen 2001 saakka ennallaan. Samalla pula osaavasta henkilöstöstä on noussut merkittävimmäksi tuotantokapeikoksi. Henkilöstövajaus on pahin yhdyskuntasuunnittelua ja teollisuussuunnittelua harjoittavissa yrityksissä. Teollisuuden ja rakentamisen kotimaiset investoinnit näyttävät SKOLin suhdannetiedustelun mukaan säilyvän korkealla tasolla myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Suunnittelu- ja konsulttialan yritykset ovat kuluneen puolen vuoden jaksolla saaneet kotimaasta 15 prosenttia enemmän tilauksia kuin puoli vuotta aikaisemmin ja kotimainen tilauskanta on kasvanut saman verran. Viennin tilauskanta on sen sijaan supistunut yli 10 prosenttia. Osaajista on nyt pulaa Suunnitteluyritysten henkilöstö on kasvanut lähes 5 prosentin vuosivauhdilla. Osaavan henkilöstön huono saatavuus on kuitenkin muodostunut rajoitteeksi. Nyt kuluneen puolivuotisjakson aikana henkilöstön määrä kasvoi vain yhden prosentin eli selvästi yritysten kasvuodotuksia vähemmän. Suhdannetiedustelun mukaan alalla on keskimäärin 2,5 prosentin henkilöstövajaus. Tämä merkitsee sitä, että koko alalla on noin 250 avointa työpaikkaa. Yritysten arvioiden mukaan henkilöstön määrän koko alalla odotetaan kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana yli 3 prosenttia. Kasvu ei kuitenkaan toteutune ennakoidun suuruisena. Tämä johtuu siitä, ettei osaavaa suunnittelutyövoimaa ole saatavissa. Henkilöstön määrän lisäämispaine on voimakkain yhdyskunta- ja teollisuussuunnittelun lohkoilla. Nämä arvioivat henkilöstön lisäykseksi tulevan puolen vuoden aikana noin 4 prosenttia. Talonrakennussuunnittelua harjoittavat yritykset arvioivat vastaavasti henkilöstön määrän lisääntyvän 1,5 prosenttia. Kotimaan kasvu taittuu Tiedusteluun vastanneet yritykset arvioivat suunnittelualan markkinatilanteen pysyvän suunnilleen ennallaan. 83 prosenttia vastanneista ennustaa suhdannenäkymien säilyvän samanlaisina, 11 prosenttia uskoo kotimarkkinoiden heikkenemiseen ja 6 prosenttia uskoo niiden paranevan. Vientimarkkinoiden kehityksen osalta arviot ovat hieman myönteisempiä. 18 prosenttia yrityksistä uskoo viennin kehittyvän myönteisesti ja vain 6 prosenttia arvioi vientimarkkinoiden heikkenevän.

7 7 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Teollisuussuunnittelun suhdanteet normalisoituvat Teollisuussuunnittelun tilauskanta on palaamassa huipulta normaalitasolle. Teollisuussuunnitteluyritykset saivat kuluneen puolen vuoden aikana neljänneksen enemmän uusia tilauksia kuin edellisellä puolivuotisjaksolla. Vientitilausten määrä on sen sijaan supistunut aiemmista huippuluvuista ja on nyt normaalitasolla. Viennin osuus teollisuussuunnitteluyritysten koko tilauskannasta on nyt runsas kolmannes. Teollisuussektorin yritykset näkevät markkinatilanteen edelleen vakaana. Kysynnän kotimarkkinoilla uskotaan hieman heikkenevän, mutta vientimarkkinoiden jälleen kasvavan. Yhdyskuntasuunnittelu kasvaa kotimaassa Yhdyskuntasektorin pitkään tasaisena pysynyt tilauskanta kasvoi seurantajaksolla 10 prosenttia. Uusia tilauksia saatiin kotimaasta yli neljännes enemmän kuin edellisellä puolivuotisjaksolla ja kotimainen tilauskanta lisääntyi 18 prosenttia. Vientitöitä saatiin sen sijaan aikaisempaa vähemmän. Viennin osuus on teollisuussektorin tavoin runsas kolmannes. Yhdyskuntasuunnittelijat uskovat kotimarkkinoiden kasvavan edelleen, mutta viennin markkinatilanteen heikkenevän hieman. Talonrakennusala on jo lievästi pessimistinen Talonrakennusalan suunnittelijoiden kotimaisen tilauskannan kasvu jatkui edelleen, vaikka uusia tilauksia saatiin nyt hieman vähemmän kuin edellisellä suhdannejaksolla. Vientitilauksia on kertynyt huonosti ja viennin osuus koko tilauskannasta on vain 8 prosenttia. Kokonaistilauskanta on kuitenkin ennätyksellisen korkealla tasolla. Uusista töistä pääosa on uudisrakennuskohteita. Talonrakennusalan suunnitteluyritysten suhdanneodotukset ovat lievästi pessimistiset. Poikkeuksena ovat talotekniikkayritykset, jotka arvioivat markkinatilanteen säilyvän ennallaan. Talonrakennusalan vientiodotukset ovat selvästi myönteiset. Tuleeko talosuunnittelusta Uuden Talouden pullonkaula? Aulis Kohvakka on Valtion kiinteistölaitoksen pääjohtaja. Uusi Talous hyödyntää vaurauden kasvattamisessaan osaamista, innovaatioita ja verkottunutta palvelustruktuuria sekä asiakkuuksien hoidossa kumppanuusajattelua. Tietointensiivisyys ja innovaatiot lisäävät tuotteen ja palvelun hinnoitteluvoimaa. Ns. bulk-tuotteilla pärjää vain tiukalla hintakilpailulla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla. Tämän hetken suunnitteluala toimii bulkin ehdoin. Se on tappava strategia, mutta tuskin tietoinen valinta - toteutuuhan bulk-tuotannon menestysedellytyksistä vain alhaiset laskutushinnat. Toisaalta näin on oikein, jos innovaatiohakuinen osaaminen puuttuu. Tiedon ja innovaatioiden lisääminen suunnittelutuotteisiin edellyttää määrätietoista osaamispääoman kasvattamista ja myös erikoistumista. Nyt suunnitellaan kaikkea kaikille. Osaamisen generointi ja ylläpito edellyttävät kilpailukykyisyyttä palkkauksessa ja kehittynyttä työnantajakuvaa. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen ovatkin vaikein management - alue. Siitä on sanottu, että se on yhtä vaikeaa kuin yrittää saada paljain käsin, ilman pyydyksiä, hyvä kalansaalis. Tarvitaan riittävää kriittistä massaa, jotta osaamisympäristö kehittyisi. Tähän eivät suunnittelualan yrityskoko ja taloudelliset resurssit yllä ilman verkottumista ja kumppanuussopimuksia. Suunnittelupartnereiden voimavaroja yhdistämällä hyödynnetään molempien organisaatioiden yksilöosaamista sekä itse yrityksiin liittyvää rakenteellista erikoisosaamista, kuten T & K-panostuksia, asiantuntijajärjestelmiä, prosesseja jne. Miksi kunnolliset avaukset verkottuneiden kumppanuusratkaisujen suuntaan antavat odottaa itseään? On näköpiirissä, että monet tulevaisuuden suunnittelun ratkaisuaihioista ovat valmiina tuotteina verkossa. Niiden ylläpidosta vastaavat osin laite- ja järjestelmävalmistajat, mutta myös maailmanlaajuiseen levitykseen tähtäävät suunnitteluratkaisujen tuottajat. Tuo tilannekuva tekee perinteisiin kiinnijääneen suunnittelutoimistojen työn yhä tukalammaksi. Tarvitaan uudentyyppisiä työkaluja analysoimaan eri suunnittelu- ja laiteratkaisujen yhteensopivuutta ja elinkaariominaisuuksia, sekä luovuutta ja innovatiivisuutta omiin avauksiin. Hyötyjen mittaaminen web-pohjaisten palvelumahdollisuuksien nopeasta kehityksestä edellyttää samoin paljon puhuttua osaamista ja myös investointikykyä. Tässäkin suunnittelualan sisäinen yhteistyö ja työnjako olisivat nopeuttamassa ja helpottamassa pakollista muutosta. Kuten edellä totesin, sekä tulevan potentiaalin houkuttelu koulutusputkeen, että osaajien saaminen suunnitteluyrityksiin edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä ja imagon kehittymistä. Ja myös palkanmaksukykyä. Yleensä pätee sääntö, että toimiala ansaitsee sellaiset toimittajat ja palvelut, kuin mitä ovat tilaajat. Näin on ollut talosuunnittelussakin. Olemme kilpailuttaneet suunnittelutehtävät viimeisen päälle ja jopa vältelleet liikaa innovatiivisuutta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kasvava osa jatkuvista rakennuttajista haluaa hyödyntää e-tehokkuuden ja löytää innovaatioita toiminnallisuuden, elinkaariedullisuuden ja raportoivuuden aikaansaamiseksi. Tässä tilanteessa: kuka uskoo vakavissaan sellaisen liigajoukkueen valmentajaan, joka aikoo voittaa sarjan värväämällä halvimmat markkinoilta löytyvät pelaajat? P.S. Aulis Kohvakka Mahdollinen arkkitehtilukija saattaa ajatella, ettei yllä oleva kaikilta osin pidä paikkaansa heidän ammattikuntansa kyseessä ollen. Aivan oikein, ei pidäkään.

8 SKOLVISIO Suunnittelijan pätevyysvaatimukset lähtevät lausunnolle helmikuussa Uusi maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö on ollut voimassa vuoden päivät. Nyt myös uudistuneet suunnittelijan pätevyysvaatimukset ovat saamassa sisältöä. Pätevyysvaatimuksia koskevat rakentamismääräyskokoelman osiot lähtevät lausuntokierrokselle tämän vuoden helmikuussa, sanoo rakennusneuvos Risto Mäkinen ympäristöministeriöstä. Tammikuu Mäkisen mukaan uuden lainsäädännön henki on se, että suunnittelijan pätevyyden toteaminen tapahtuu järjestelmällisesti ja uskottavan menettelyn puitteissa. Ongelma-alueena on erityisesti talotekniikan suunnittelu, jossa järjestelmä vaatii pohdintaa ja hiomista. Kantavien rakenteiden suunnittelussa nykyinen teräs- ja betonirakenteiden suunnittelun lupajärjestelmä sitä vastoin muodostaa tukevan pohjan pätevyyden toteamiselle. Arkkitehtisuunnittelu onkin kokonaan asia erikseen, Mäkinen sanoo. Kolme osa-aluetta Uudistuneet pätevyysvaatimukset heijastuvat kolmeen rakentamismääräyskokoelman osaan. Näistä osa D6 koskee LVI-suunnittelijoita ja B11 vastaavasti kantavien rakenteiden suunnittelijoita. Kattosäännöksenä on osa A2, jossa määritellään rakennushankkeeseen ryhtymistä, suunnittelua ja piirustuksia koskevat yleiset vaatimukset. Osa A2 on lausuntovalmis helmikuussa. Sen tuntumassa lähtevät lausunnolle myös korjatut versiot osista D6 ja B11, Mäkinen sanoo. Määräyksiä laadittaessa tavoitteena on, ettei uutta rakennusasetusta tarvitsisi samassa yhteydessä tarkistaa. Tähän pyritään, muttei kuitenkaan väkisin. Toinen yleisperiaate on, että toiminnallisia vaatimuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan ohjeisiin, jotka kuvaavat hyväksyttäviä Talotekniikan suunnittelu on pätevyyden toteamisessa pulmallisin osa-alue. Kantavien rakenteiden suunnittelussa pätevyys on jo totuttamisesti osoitettu nykyjärjestelmän puitteissa, Risto Mäkinen sanoo. ratkaisuja, eikä itse rakentamismääräyksiin. Asiat muuttuvat rakennusvalvonnan kannalta sitä hankalammiksi, mitä enemmän sälää määräyksiin on sisällytetty, Mäkinen sanoo. Mikä on vaativa kohde Rakennuskohteiden vaativuusluokituksen kriteerit löytyvät Mäkisen mukaan uuden rakennuslain pykälistä. Yksi ohjenuora on mahdollisen rakennusvirheen vaikutus turvallisuuteen ja terveyteen. Muita ovat rakennuksen käyttötarkoitus, koko ja paloluokka. Tilojen vaativuusluokitusta täsmennetään rakentamismääräyskokoelman osassa A2. On lisäksi harkittava, sisällytetäänkö niitä myös osiin D6 ja B11. Se on lähinnä luettavuuskysymys, Mäkinen sanoo. Suunnittelijat pannaan kouluun ja tenttiin Pätevyyden toteaminen ei siis ole pelkkä läpihuutojuttu. Järjestelmää hiotaan, mutta pätevyys tulee kohtuullisen siirtymäajan kuluessa osoittaa myös näyttein. Keneltäkään ei ole tarkoitus viedä pätevyyttä, mutta joidenkin suunnittelijoiden pitäisi epäilemättä käydä kurs- seilla ja tenteissä pätevyyden säilyttämiseksi, Mäkinen sanoo. Tämä ei tarkoita niinkään teknisiä valmiuksia. Kyse on enemmänkin määräysten tuntemuksen ja muiden hallinnollisten valmiuksien toteamisesta. Uusi järjestelmä tuo muutoksia erityisesti talotekniikkasuunnittelijoiden elämään. Rakennesuunnittelun osalta tilanne on ongelmattomampi. Sekä teräs- että betonirakenteiden suunnittelun osalta pätevyys on jo totunnaisesti osoitettu nykyisen järjestelmän puitteissa. Nykyiset rekisterit eivät kelpaa Suomen Konsulttiyhdistyksellä SNIL ry:llä on oma suunnittelijarekisterinsä, johon liittyy myös pätevyyden valvonta. Mäkinen suhtautuu SNILin rekisterin hyväksymiseen lain tarkoittamana pätevyyden toteamisena varauksellisesti. Hän viittaa samalla Suomen LVI-liitto SuLVI:n jo pyörittämään, LVI-suunnittelijan pätevyyttä koskevaan koulutustoimintaan. Ehdotukseni on, että talotekniikan lohkolla SNIL ja Suomen LVI-liitto SuL- VI käynnistäisivät neuvottelut vakuuttavamman pätevyyden toteamismekanismin laatimiseksi, Mäkinen sanoo.

9 9 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Korkeasuhdanne ei vastoin odotuksia ole kohentanut suunnitteluyritysten kannattavuutta. Alan käyttökate jopa laski vuonna 1999 hieman. Omavaraisuusaste sen sijaan parani selvästi. Suunnitteluyritysten Tilinpäätöstilaston yhteenveto sisältää 83 SKOLin jäsenyrityksen yhdistetyt tilinpäätös- ja tasetiedot vuodelta Kyselyyn vastanneiden 83 jäsenyrityksen yhteinen liikevaihto oli 2,3 miljardia markkaa, kuten edellisenäkin vuonna. Otos vastaa kahta kolmannesta SKOLin jäsenten kokonaislaskutuksesta. Rakenteelliset muutokset edellisiin vuosiin ovat vähäiset. Vieraiden palvelujen (alihankinnan) osuus on kasvanut 2,5 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja on nyt 13,3 prosenttia. Käyttökate laski hieman Korkeasuhdanne ei jaksanut vetää konsulttien kannattavuutta nousuun Koko otannan käyttökate on pudonnut 13 prosenttiin pysyttyään jo neljä vuotta 14 prosentin tasolla. Osaamispalveluyrityksillä prosentin käyttökate on tyydyttävä ja tavoitteena tulisi olla yli 20 prosentin käyttökate. Nettotulos sen sijaan on edelleen hienoisessa kasvussa korkokulujen pienenemisen johdosta. Rahoitustuotot olivat keskimäärin jo yli kaksinkertaiset rahoituskuluihin verrattuna. Toimialoittaisessa kannattavuusvertailussa teollisuussektori on keskiarvon yläpuolella. Talonrakennussektori on lähellä keskiarvolukemia ja yhdyskuntasektori on alimpana. Yritysten omavaraisuusaste on selvästi parantunut. Omaa pääomaa on keskimäärin 43 prosenttia taseesta, teollisuussektorilla 53 prosenttia. Pitkäaikainen vieras pääoma on vastaavasti vähentynyt alle 7 prosenttiin taseen loppusummasta. Veloitukset noin 300 markkaa tunti SKOLin laskutustilaston mukaan yritysten keskimääräinen liikevaihto henkeä kohden on noin markkaa. Kun laskutettavia työtunteja tulee keskimäärin tuntia henkeä kohden vuodessa, keskimääräinen veloitus tehtyä tuntia kohden on markkaa. Veloitushinnat vaihtelevat hyvinkin voimakkaasti sekä toimialan että vaaditun asiantuntemuksen tason mukaan. Suunnittelutoimistojen asiakkaat ovat entistä tyytyväisempiä SKOL uudisti yhdessä PSYKOn kanssa toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen viime vuonna. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna Asiakastyytyväisyys on parantunut lähes kaikilla osa-alueilla. Eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut lähtötietojen ja asiakastarpeiden selvittämisessä ja yhteydenpidossa asiakkaisiin. Suunnitteluyritysten toi- minta nähdään joustavampana ja asiakaskeskeisempänä kuin ennen. Töiden ruuhkautuminen näkyy myös asiakastyytyväisyyden palautteessa siten, että tyytyväisyys aikataulujen pitävyyteen ja työn jäljen huolellisuuteen on hieman laskenut edellisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan asiakkaat edellyttävät suunnitteluyritykseltä yhteistyökumppanina, että sen tulee olla hyvä kokonaisuudessaan. Asiakkaat kiinnittävät eniten huomiota henkilöstön ammattitaitoon, suunnittelun laatutasoon, kykyyn selvittää lähtötietoja ja resurssien riittävyyteen. Erittäin tärkeinä pidetään myös henkilöstön yhteistyökykyä, huolellisuutta ja kykyä pitää kiinni aikatauluista.

10 SKOLVISIO Liikennesuunnittelun trendi on kotimaassa laskeva, viennissä uusia aluevaltauksia Tammikuu Kaksi trendiä on hallinnut 1990-luvulla liikennesuunnittelun kehitystä. Näistä kumpikaan ei ole suosinut alan suunnittelutoimistoja. Mmk % Tiensuunnittelun volyymi Konsultit Tielaitos Tielaitoksen osuus tiensuunnittelusta Tie- ja liikennealan suurimmat jäsenyritykset 1999 Laskutus miljoonaa markkaa (toimialat liikenne-, silta- sekä tie- ja katusuunnittelu) Kokonaislaskutus Kotimaa Vienti Viatek-konserni 57,3 49,4 7,9 Maa ja Vesi 32,8 31,2 1,6 Finnroad Oy 28,9 0 28,9 LT-Konsultit 26,2 20,5 5,6 SITO Oy 15,4 15,4 0 Suunnittelukeskus Oy 11,3 10,9 0,3 A-Insinöörit Oy yhtiöryhmä 11,0 10,7 0,3 Vesihydro Oy 7,9 7,9 0 YS-yhtiöt 7,5 6,8 0,7 Traficon Oy 6,8 5,2 1,5 Pontek Oy 6,5 6,5 0 SuunnitteluKORTES Oy 5,9 5,3 0,6 Finnmap Consulting Oy 5,7 5,7 0 Finnmap Infra Oy 3,6 3,1 0,5 Tie- ja liikennesuunnittelun kokonaisvolyymi on vähentynyt merkittävästi. Suuri selittäjä on tienrakentamisen vai pitäisikö sanoa tienrakennusmäärärahojen trendinomainen supistuminen. Tämän myötä suurimman työllistäjän eli tielaitoksen hankkeiden suunnittelutoiminnan volyymi on pudonnut 1990-luvulla puoleen. Eikä tässä kyllin. Tiesuunnittelijoiden markkinakakku on kaventunut myös tielaitoksen oman suunnittelupanoksen osuuden kasvun vuoksi. Konsulttityön osuus tielaitoksen hankkeiden suunnittelusta oli 1990-luvun alussa lähes tarkalleen puolet. Nyt se on supistunut 30 prosentin tasolle. SKOLin jäsentoimistojen liikennesuunnittelu teiden, katuverkon, siltojen ja liikenteenohjaus- sekä muun tekniikan suunnittelu - muodostaa kolmanneksen yhdyskuntatekniikan vajaan 800 miljoonan markan suunnittelupanoksesta. Vihdoin nousua Kotimaan korkeasuhdanne heijastui myös liikennesuunnittelutoimistoihin. Liikennesuunnittelun laskeva trendi katkesi vuonna SKOLin jäsenyritysten liikennesuunnittelun arvo oli tuolloin yhteensä 263 miljoonaa markkaa, 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kasvu kertyi tasaisesti kotimaasta sekä uusista vientiprojekteista. Neljä suunnittelutoimistoa ylitse muiden Neljän suurimman suunnittelutoimiston osuus SKOLin jäsenten koko liikennesuunnittelusta oli 55 prosenttia. Selkeästi suurin liikennesuunnittelija on Viatek-konserni. Viennissä hallitseva yritys on Finnroad Oy, joka keskittyy pelkästään ulkomaantoimintaan. Seitsemän suunnittelutoimiston liikennesuunnittelun laskutus vuonna 1999 ylitti 10 miljoonan markan rajan.

11 11 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Tielaitoksen uudistus puhuttaa liikennesuunnittelijoita Liikennesuunnittelijat peräänkuuluttavat pelisääntökeskustelua uudistuneen tiehallinnon roolista. Konsultit odottavat pääsevänsä tiesuunnittelutehtävissä tasavertaiseen asemaan uuden Tieliikelaitoksen kanssa. Vuodenvaihteessa toimintansa lopettanut Tielaitos on ollut liikennesuunnittelun suurin tilaaja. Niinpä ei ole ihme, että laitoksen suuri mullistus, jako yleisen tieverkon tilasta vastaavaan Tiehallintoon ja rakentamistehtävistä vastaavaan Tieliikelaitokseen herättää ajatuksia suunnittelijakunnassa. Uudistusta pidetään sinänsä hyvänä, mutta suureksi kysymykseksi nousee kilpailun aitous. Pelisääntökeskustelu on tarpeen, arvioivat suunnittelutoimistojen vetäjät. Liikennesuunnittelu ei ole ainoa toimiala, jolla roolikeskustelua käydään. Vertailukohta löytyy liikelaitostetusta Ilmailulaitoksesta, jonka kilpailupolitiikka koulutuskysymyksissä joutui äskettäin eduskunnan oikeusasiamiehen ja arvatenkin jatkossa myös kilpailuviranomaisten syyniin. Uudistus selkiinnyttää Viatek-konsernin toimitusjohtaja Jaakko Heikkilä katsoo, että Tielaitoksen uudistus merkitsee selkeän hallinto-organisaation syntymistä tienpitoon. Tiesuunnittelu ja tienrakentaminen avautuvat lisäksi kilpailulle neljän vuoden siirtymävaiheen jälkeen. Molemmat ovat tervetulleita asioita, Heikkilä sanoo. LT-Konsultit Oy:n varatoimitusjohtaja Kari Lautson mukaan on hyvä, että tielaitosuudistusta koskevat päätökset on nyt tehty ja toiminta uudessa muodossa voi alkaa. Uudistuksen myötä roolit selkiytyvät, mutta eivät suunnittelijoiden mukaan vielä kristallinkirkkaiksi asti. Aitoa kilpailua? Tiehallinto kylläkin tilaa neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen tienpidon kaikki palvelut avoimilta markkinoilta. Tieliikelaitos on silloin vain yksi mahdollisista palvelujen tuottajista, mutta sen toimialaan kuuluvat rakentamis- ja kunnossapitopalvelujen lisäksi myös suunnittelupalvelut. Miten aito kilpailuasetelma on? Valtion tehtävä omistajana on vaikea ja ristiriitainen, Kari Lautso sanoo. Valtion odotetaan huolehtivan oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten luomisesta, mutta valtion perustamilta liikelaitoksilta edellytetään myös kannattavuutta ja tehokasta toimintaa. Nähtäväksi jää, voivatko nuo tavoitteet toteutua yhtä aikaa. Oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten luomisesta ei mielestäni voi tinkiä. Tavoitteena tulisi olla Tieliikelaitoksen konsultoinnin mahdollisimman nopea yhtiöittäminen ja selvä irrottaminen laitoksen muusta tuotannosta. Tämä vastaa maailmalla vallitsevaa riippumattoman konsulttitoiminnan käytäntöä, joka turvaa hyvän suunnittelun, riittävän läpinäkyvyyden ja oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet, Lautso sanoo. Entä pitemmälle katsoen? SuunnitteluKORTES Oy:n toimitusjohtaja Esko Järvenpää korostaa, että uudistuksen todellinen vaikutus nähdään vasta siirtymäkauden jälkeen. Mitkä ovat visiot 2005 ja 2010?, Järvenpää kysyy. Kilpailun avaamisen nimiin ei mielestäni voida sälyttää ainakaan suunnittelun osalta paljoa. SKOLin jäsentoimistot tuntevat kilpailun. Yhdyskuntasuunnittelun kannattavuus ei ole kohdallaan. Samoin on laita suunnittelijoiden palkkatason, Järvenpää sanoo. Tiehallinto tekee politiikkaa, mikä heijastuu koko alan kehitykseen valtakunnassa. Herää epäilys, riittääkö meillä tavoitteeksi ilmoitettuja suuria kokonaisuuksia, jotta terve rakenne alalla olisi turvattu. Kilpailu edellyttää todellisia markkinoita. Palataanko sitten kuitenkin hienosäätöisempään pienten järkevien hankkeiden täsmäaseisiin? Suurten kokonaisuuksien suunnitteluttamisajatus askarruttaa erikoisuunnittelijoita. Teknisen erikoisosaamisen taso voi laskea ja varsinaiset asiantuntijat jäävät sivuun. Kannatettavaa olisi erikoisosaamista vaativien osa-alueiden teettäminen kokonaisuuksiin liitettynä osina, Järvenpää sanoo. Jaakko Heikkilä: Hallinnon selkiytyminen ja avautuminen kilpailulle ovat hyviä asioita. Kari Lautso odottaa Tieliikelaitokselta riippumattoman konsultin roolia. Mitkä ovat visiot 2005 ja 2010, Esko Järvenpää kysyy.

12 SKOLVISIO Rakennusalan suunnittelupalvelujen hankinnasta ohje SKOL toteuttaa parhaillaan TEKESin osittain rahoittamaa tutkimusta suunnittelupalvelujen hankinnan kehittämiseksi. SKOL julkaisee keväällä 2001 konsultti- ja suunnittelupalvelujen hankintaa käsittelevän ohjekirjan. Tutkimuksessa selvitetään rakennusalan konsultti- ja suunnittelupalvelujen hankintaprosessi sekä sen soveltaminen erilaisissa hankemuodoissa ja hankkeissa. Tavoitteena on kehittää ja selkeyttää prosessia niin, että se tukee laatuja elinkaariajattelua, prosessimuotoista työskentelytapaa ja edistää toiminnan jatkuvaa parantamista. Hankintaprosessi Yleinen hankintaprosessi konsultti- ja suunnittelupalvelujen hankkimiseksi. Kehitystyön tässä vaiheessa on kuvattu hankintaprosessi. Hankintaprosessi on luonteeltaan yleinen liiketoimintaprosessi, joka on siirrettävissä ja sovellettavissa erilaisissa tilaajaorganisaatioissa ja eri toimialoilla hyvin helposti. Hankinnan tavoitteiden asettaminen korostuu yhä enemmän rakentamisen uusissa hankemuodoissa ja toimintatavoissa. Tutkimuksen eräänä tavoitteena onkin selkeyttää hankinnan tavoitteiden asettamista. Tavoitteiden asettamisen yhteydessä voidaan arvioida myös ajatusta rakennusalan design managementista. Mitä se on ja miten se näkyy konsulttija suunnittelupalvelujen hankinnassa? Tutkimuksen tuloksena syntyvässä oppaassa esitetään keskeiset konsultti- ja suunnittelupalvelujen hankintamenettelyt Suomessa. Palvelujen tarjoajien ja tarjousten arviointimenetelmät liittyvät keskeisesti hankintamenettelyyn. Yhtenä tutkimuksen tavoitteena onkin kehittää hankintaprosessissa käytettäviä palveluntarjoajien ja tarjousten arviointimenetelmiä. Tarjousten ja palvelun tarjoajan arviointi tulisi suorittaa joko laatuun ja hintaan (Quality-Cost Based Selection, QCBS) tai yksin laatuun (Quality Based Selection, QBS) perustuvien kriteerien perusteella. Suunnittelupalvelujen hankinnassa pelkästään hintaan perustuvaa tarjousten arviointia tulisi välttää. Arviointimenetelmien kehittämisen perusedellytyksenä on palvelun tarjoajien ja tarjousten arviointiin soveltuvien kriteerien kehittäminen mittareineen ja arviointiasteikkoineen. Kriteereillä mitataan palvelun tarjoajan asiantuntemusta, osaamista, resursse- Tammikuu ja ja yhteistyökykyä. Tarjouspyyntö liiteasiakirjoineen on tähän saakka ollut konsultti- ja suunnittelupalvelun tarjoajan keskeisin tiedon lähde tarjouksen tekoa varten. Informaatioteknologian hyödyntäminen tarjoaa jo tällä hetkellä mahdollisuuden paperidokumentteihin perustuvan tarjouspyyntömenettelyn korvaamiseen joustavammilla menettelyillä. Tutkimusprojektin yhtenä tavoitteena on visioida ja luoda menettelytapoja virtuaalista tarjouspyyntö-, tarjous- ja sopimushallintamenettelyä varten. Hiljainen tieto saadaan hyötykäyttöön Palaute tarjouspyyntöjen arvioinnista, suunnitteluvaiheen ohjauksesta ja arvioinnista sekä hankinnan tavoitteiden toteutumisen arvioinnista on tärkeää. Arvioinnin ja ohjauksen kautta saatu tieto on pääosin hiljaista tietoa, joka saadaan hyödynnetyksi ainoastaan analysoimalla tapahtumia jälkeenpäin. Menettelyt hiljaisen tiedon hyödyntämiseksi hankintaprosessissa ja rakennushankkeissa ovat vielä pääosin kehittämättä. Ota yhteys Konsultti- ja suunnittelupalvelujen hankintaan liittyviä kommentteja ja kehitysehdotuksia voi lähettää SKOLiin projektipäällikkö Matti Tauriaiselle sähköpostiosoitteella 6 ARVIOINTI JA VALINTA 2 HANKINNAN TAVOITTEI- DEN ASET- TAMINEN 3 HANKINTA- MENETTE- LYN VALINTA 5 TARJOUS- PYYNTÖJEN JA TARJOUS- TEN HALLINTA 7 HANKINTA- SOPIMUSTEN HALLINTA 8 HANKINNAN TAVOITTEI- DEN TOTEU- TUMISEN ARVIOINTI 1 HANKKEEN TAVOIT- TEIDEN ASETTAMI- NEN 9 HANKKEEN TAVOITTEI- DEN TOTEU- MISEN ARVIOINTI 4 TIEDOTUS & VIESTINTÄ

13 13 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Laaja suunnittelijaryhmä voitti SuPro-aatekilpailun Suunnitteluprosessin kehittämishanke SuPro:n ensimmäiseen vaiheeseen liittyvä aatekilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta on päättänyt yksimielisesti esittää kilpailun voittajaksi ja jatkotyöskentelyn pohjaksi ehdotusta MMM. Palkintosumma on FIM. Voittaneen ehdotuksen ovat laatineet Pekka Heikkilä AIR-IX Talotekniikka Oy, Antti Katajamäki AR-TSTO Oy, Esko Koivisto Valtion kiinteistölaitos, Esko Rautakorpi Teräselementti Oy, Kari Salonen TTKK, Mauno Sievänen Projektikonsultit Oy, Martti Sinkkonen Tulosavain Oy ja Kari Siren Sähkötekniikka Oy Kari Siren. Prosessijohtamisen periaatesovellus Voittanut ehdotus tarjoaa palkintolautakunnan mukaan erinomaisen lähtökohdan koota kilpailun tuottamia lukuisia hyviä ajatuksia. Se tarjoaa varmaotteisen perusajatuksensa lisäksi rohkeasti uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Ehdotus kattaa koko rakennushank- keen ja tilatarpeen palveluketjun suunnittelualueesta riippumattomalla prosessijohtamisen periaatteella. Muut palkinnot jakautuivat seuraavasti: I lunastus: Seppo Pyyskänen, Duocon Oy ja Matti Pöyry, Suunnittelutoimisto Pöyry & Pöyry Ky FIM. II lunastus:tage Eriksson, Gunnar Åström Finnmap Consulting Oy ja Harri Mäkelä Innogeo Oy FIM. III lunastus: Jaakko Ylinen, Kaupunkisuunnittelu Oy FIM Palkintolautakunnassa ovat edustettuina kattavasti rakennusalan keskeiset vaikuttajatahot. Lisäksi ehdotusten arviointiin osallistui ulkopuolisia asiantuntijoita. Tavoitteena on uusi palvelukulttuuri Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin ja Arkkitehtitoimistojen Liiton ATL:n suunnitteluprosessin kehittämishankkeen SuPron tavoitteena on vauhdittaa suunnitteluyritysten uuden toiminta- ja palvelukulttuurin kehittymistä sekä informaatioteknologian hyödyntämistä. Hanke on osa TEKESin ProBuild-ohjelmaa. SuPro -hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvan aatekilpailun tavoite on luoda kansallisesti ja kansain- välisesti edistyksellinen rakennushankkeen käynnistyksen ja suunnittelun ohjauskehys, joka edistää suunnitteluprosessin ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden yhteistoimintaa. Kilpailuehdotusten pohjalta on tavoitteena kehittää uusi, rakennushankkeeseen ryhtymistä ja suunnittelua palveleva kehitysalusta alan yrityksille. Kilpailua ratkaistaessa palkintolautakunta arvioi ehdotuksia kokonaisuuksina niiden jatkokehitysmahdollisuuksien pohjalta. Palkintolautakunta päätti suositella kaikkien ehdotusten hyödyntämistä SuPro-hankkeen jatkovaiheissa. Pekka Heikkilä vastaanottaa palkintoa palkintolautakunnan puheenjohtajalta Erkki Aallolta (oikealla). Kuntaliitto laatii oppaan konsultin käytöstä kaavoituksessa Kuntaliitto on teettämässä opasta Konsultin käyttö kaavoituksessa. Opas valmistuu keväällä Oppaan kohderyhmiä ovat ensisijaisesti kuntien virkamiehet, asiantuntijat ja luottamushenkilöt sekä maankäytön suunnittelijakonsultit. Kuntaliitossa työtä ohjaa yliarkkitehti Ritva Laine, ja oppaan laatii arkkitehti Raija Seppänen /Arkkitehtitoimisto MARS. Työtä seuraa kaavoituksen ammattilaisista kutsuttu työryhmä. Opas käsittelee kuntaorganisaatiossa huomioon otettavia seikkoja konsulttivalinnassa, ensisijaisesti yleiskaavasuunnittelussa. Oppaan tärkeitä tavoitteita ovat tietämyksen lisääminen suunnittelutehtävän ostopalveluista sekä laadukkaan suunnittelun markkinointi. Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa kuntarakenteen kustannuksiin ja monin muin tavoin kunnan tulevaisuuteen. Oppaassa käsitellään muun muassa hankkeen suunnittelutarpeen ja resurssien arviointia, ohjelmointia, tarjouspyyntömenettelyä, tarjousten arviointiperusteita ja suunnittelijavalintaa sekä sopimusmenettelyä. Työn valvonta, konsulttiohjaus, tilatun työn arviointi sekä tulosten seuranta ovat tärkeitä sekä tilaajalle että konsultille onnistuneen lopputuloksen kannalta. Oppaassa annetaan myös perustietoa maankäytön suunnittelujärjestelmästä ja eri kaavatasojen tehtävistä.

14 SKOLVISIO Tammikuu Suomen konsulttiala on Pohjoismaiden vientivoittoisin Kehitysyhteistyösuunnittelun reunaehdot mietitään uudelleen Kehitysyhteistyöhön liittyvän konsultoinnin pelisääntöjä ryhdytään täsmentämään. Kehitysyhteistyötä koskevan sopimuskäytännön selkiyttämistä käsittelevän työryhmän perustamisesta löytyi yksimielisyys ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston ja SKOLin välillä lokakuussa pidetyssä seminaaritilaisuudessa. Alivaltiosihteeri Pertti Majanen ehdotti vuoropuhelun jatkamista muiden muassa globalisaation sekä kehitysmaiden yksityisen sektorin merkityksen kasvun vaikutuksista. Majanen arvioi suomalaisen tietotaidon olevan jatkossakin hyvä ponnistuspohja kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön. Kyseessä oli järjestyksessä 13. kehitysyhteistyöosaston ja SKOLin välinen yhteistyötapaaminen. Pelisääntöjä tarkennettava SKOL piti tärkeänä työryhmän perustamista tai muuta aktiivista vuoropuhelua sopimuksiin ja projektihallintaan liittyvien kysymysten selvittämiseksi. Kehitysyhteistyöhankkeiden luonne on muuttunut. Uusissa hank- keissa on tätä nykyä lähes aina aktiivisena osapuolena myös vastaanottaja, joka ei kuitenkaan välttämättä sitoudu hankkeeseen riittävästi tai jopa ohjaa sitä eri suuntaan kuin ministeriö. Tämä edellyttää pelisääntöjen tarkentamista. SKOL katsoo, että uudessa tilanteessa tulisi laatia nykyistä selkeämmät kehitysyhteistyötä koskevat sopimukset, joissa vastuunjako, tehtävät ja roolit eri osapuolten kesken määritellään nykyistä selkeämmin ja sitovammin. Myös täsmennetyt projektinhallintamenettelyt, jotka tukevat uudentyyppisiä sopimuksia, tulisi luoda. Tilaisuudessa sovittiin, että SKOL tekee asiasta esityksen kehitysyhteistyöosastolle. Kehitysyhteistyön peruslinjaukset selkiinnytetään Pertti Majasen mukaan kehitysyhteistyöpoliittiset linjaukset ovat parhaillaan valinkauhassa. Kehitysyhteistyöministeri Satu Hassin toimeksiannosta tehtävät analyysit koskevat sekä kahdenvälistä ja monenkeskistä apua että kansalaisjärjestötoimintaa. Työn tavoitteena on luoda uusi ohjausinstrumenttien hierarkia, ja valtioneuvostolta on lähiaikoina odotettavissa kehitysyhteistyön maa- ja järjestöpoliittista linjausta koskeva erillispäätös. Ulkomaantoiminnan osuus suomalaisten suunnitteluyritysten kokonaislaskutuksesta vuonna 1999 oli 40 prosenttia. Osuus on selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Lähimmäksi Suomea pääsi Tanska, jossa ulkomaisen laskutuksen osuus oli 28 prosenttia. Ruotsin ja Norjan konsulttiyritykset toimivat selvästi kotimarkkinapainotteisemmin. Norjassa ulkomaantoiminta vastasi 17 prosenttia kokonaislaskutuksesta, mutta Ruotsissa osuus oli vain 10 prosenttia. Tasavahvat alat Konsulttiala on tilastojen mukaan hyvinkin tasavahva kaikissa Pohjoismaissa. Järjestäytyneiden suunnittelu- ja konsulttiyritysten yhteenlaskettu laskutus oli Suomessa 605 miljoonaa euroa eli noin 1,8 miljardia markkaa, millä jo heltiääkin ykkössija Pohjolassa. Toisella sijalla on Tanska 585 miljoonan euron kokonaislaskutuksella. Norjassa järjestäytyneiden konsulttiyritysten kokonaislaskutus oli 530 ja Ruotsissa 504 miljoonaa euroa. Vertailu ei kuitenkaan ole täysin tasapuolinen. Se suosii Suomea sikäli, että kolmannes kokonaislaskutuksesta tulee teollisuuden suunnittelusta ja muilta rakentamisen ulkopuolisilta toimialoilta. Muiden Pohjoismaiden järjestöt edustavat pääasiassa rakennusalan suunnitteluyrityksiä. Kasvuodotukset yksi yhteen Suomen konsulttiala on suurin myös henkilöstön määrällä mitaten. Suomi kipusi vuonna 1999 ohi Tanskan, kiitos vahvana jatkuneen kasvun. Suomessa alan yritysten henkilöstön yhteismäärä vuoden 2000 alussa oli 9200 henkilöä, Tanskassa 8750, Ruotsissa 5800 ja Norjassa Henkilöstön määrä kasvoi Suomessa vuoden 1999 aikana 5 prosentilla. Norjassa kasvu oli 2 prosenttia, mutta sekä Ruotsissa että Tanskassa henkilöstön määrä väheni. Odotukset ovat kuitenkin nyt hyvinkin yhdensuuntaiset. Kaikissa Pohjoismaissa ennustettiin henkilöstön määrän lisääntyvän vuonna 2000 yhdestä kahteen prosenttia.

15 15 Tammikuu 2001 SKOLVISIO Pelisäännöt Tinkimiskierroksista on päästävä eroon Kilpailuttamisvirheet kuntien hankkeissa eivät onneksi ole kovinkaan yleisiä. Valitettavasti poikkeuksiakin on. Muun muassa lain vastaisia tinkimiskierroksia esiintyy aika ajoin. Kuntasektori on konsulttialan merkittävä asiakassegmentti. Sen osuus SKOLin jäsenten kokonaislaskutuksesta on suunnilleen seitsemäsosa. Niinpä kuntien hyvällä kilpailuttamiskulttuurilla on alalle huomattava merkitys. Eniten puhuttavat juuri tinkimiskierrokset, jotka ovat myös julkisista hankinnoista annetun lain vastaisia. Tinkimiskierrokset naamioidaan tyypillisesti uusiksi tarjouspyynnöiksi, vaikka muutokset ensimmäiseen toimeksiantoon ovat lähinnä kosmeettisia. Ajankohtaisista tapauksista voi poimia erään kunnan tarjouspyynnön rantayleiskaavan laatimisesta. Yksi tarjoajista on valittanut asiasta kilpailuneuvostolle. SKOL toimii hakijan asiamiehenä. Kuinka kaikki kävi? Tarjouksia pyydettiin neljältä yritykseltä elokuussa Kunnan tekninen osasto pyysi syyskuussa 1999 sekä helmikuussa 2000 tarkennuksia tehtyihin tarjouksiin. Tässä vaiheessa kunkin tarjoajan hinnat olivat selvillä. Tekninen lautakunta pyysi edelleen kesäkuussa 2000 tarkistettua urakkatarjousta. Yritys, jonka alkuperäinen tarjous oli selvästi halvin, katsoi muutokset niin vähäisiksi, että tietoon tulleet alan palkkakustannusten nousut huomioon ottaen tarjoushinnan pitäminen paikallaan oli perusteltua. Uuden voittajan tarjous halpeni lähes puolella Kaavoittajaksi valittiin viimeisen tarjouskierroksen perusteella alun perin kolmanneksi halvin tarjoaja, jonka viimeisin tarjous oli peräti 48 prosenttia eli markkaa alkuperäistä tarjousta halvempi. Valituksen tekijä katsoo, että aikaisempien tarjoushintojen tultua kaikkien tietoon tarjousasetelma on uudella kierroksella saanut aivan uuden luonteen, koska muutoksia voidaan pitää lähinnä näennäisinä. Asetelmasta voidaan päätellä, että kysymyksessä saattaa olla pyrkimys tinkiä uuden tarjouskierroksen avulla ensimmäisen kierroksen hinnoista, mikä on laitonta. Julkisista hankinnoista annetun lain 1 :n mukaan hankintayksikön tässä tapauksessa siis kunnan - on meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi. Lain 7 :n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen hyväksyminen ensisijaisesti on pääasiassa oikea valintaperuste. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole vedottu tähän perusteeseen. Toinen lain mukainen kilpailuttamisen päämuoto on hintaan perustuva tarjouskilpailu, jossa tarjoajat toisistaan ja toistensa tarjouksista tietämättä esittävät tarjouksensa. Tämäkään tavoite ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla. Tarjousten tekijöiden ja hankintayksikön on voitava pitää lähtökohtana tarjousten lopullisuutta. Uusimismahdollisuus aiheuttaa epätervettä hintaspekulaatiota. Nyt siis odotellaan kilpailuneuvoston päätöstä. Kokonaistaloudellisuus on hyvä valintaperuste Kokonaan toinen asia on fiksujen valintaperusteiden käyttäminen. Onneksi kunnat ja julkinen sektori yleensäkin voivat laillisesti käyttää kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Tätä valintatapaa ovat suositelleet yhdessä myös RAKLI, SKOL ja ATL. Kunnat voivat nimenomaan käyttää haluamiaan valintaperusteita, kun ilmoittavat ne tarjouspyynnöissä. Valintaperusteena ei siis välttämättä tarvitse suoraviivaisesti käyttää hintaa. Muistutan samalla, että SKOL valvoo tarvittaessa jäsenten etuja kilpailuttamisessa. Pertti Kinni, SKOL

16 Ympäristötietoinen suunnittelu on puheenaihe. Myös Kontakti 2001-tapahtumassa. SKOLin hallintoon lisää alueellista edustavuutta SKOLin perinteinen kontaktitapahtuma järjestetään tänä vuonna ympäristöaiheisena Espoon Hanasaaressa keskiviikkona klo 14 alkaen. Tapahtumaan kutsutaan aiheeseen liittyvien sidosryhmien edustajia. Jos haluat varmistaa kutsun tapahtumaan, ilmoita yhteystietosi esim sähköpostilla SKOLin syyskokous 2000 on valinnut liitolle uuden hallituksen. Painopiste siirtyi nyt Sisä-Suomen suuntaan. Syyskokous hyväksyi SKOLin uuden vision. Samalla päätettiin siirtymisestä euron käyttöön. Puheenjohtajana vuonna 2001 jatkaa Kari Lautso, LT-Konsultit Oy. Varapuheenjohtajat ovat Jukka Laiterä, Deltamarin Oy ja Juha Posti, Parviainen Arkkitehdit Oy. Hallituksen jäseninä toimivat Martti Ala-Vainio, Insinööritoimisto Enmac Oy, Kristian Appel, Traficon Oy, Timo Juvonen, CTS Engineering Oy, Markku Kaskimies, JP-Talotekniikka Oy, Martti Marjamäki, Avecon Oy, Toimi Tarkiainen, A-Insinöörit Oy ja Vesa Viitamäki, Finnconsult Oy. Ympäristötietoinen suunnittelu-toimintaohjetta saa vielä! SKOLin Ympäristötietoinen suunnittelu -toimintaohje, joka ilmestyi marraskuussa 1999, on saavuttanut suosiota sekä asiakkaiden että konsulttiyritysten piirissä. Toimintaohje * auttaa konsulttiyritystä sisällyttämään asiakkaan asettamat ympäristövaatimukset suunnittelutyöhön * tarjoaa innovatiivisen näkökulman ympäristöasioiden käsittelyyn. Ohjekansio sisältää n. 130 sivun laajuisen käyttökelpoisen aineiston paperilla ja sähköisessä muodossa sekä kalvosarjan. Kansiota on saatavissa SKOLin julkaisumyynnistä edelleen sidosryhmähintaan 2000,- / kpl (sis. ALV). Tilaukset sähköpostitse skol@skolry.fi, puhelimitse (09)