Antti Kivirinta. Rehuvalkuaistehtaan sähkökäyttöjen kehittäminen
|
|
- Riitta Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Kivirinta Rehuvalkuaistehtaan sähkökäyttöjen kehittäminen Opinnäytetyö KESKI- POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008
2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1. JOHDANTO 1 2. ATRIA YHTYMÄN NURMON TUOTANTOLAITOS 2 3. REHUVALKUAISTEHDAS 4 4. REHUVALKUAISTEHTAAN SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT Yleistä Sähkömoottorikäytöistä Sähkömoottorikäyttö Suorituskykyvaatimukset Sähkönsyöttö rehuvalkuaistehtaaseen Sähkökäytöt rehuvalkuaistehtaassa 8 5. SÄHKÖMOOTTORIKÄYTTÖJEN NYKYISET ONGELMAT Käytettävyys Kunnossapito SÄHKÖKÄYTTÖIHIN TEHTYJÄ MUUTOKSIA Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttaja pohjakuljettimelle MUUTOSEHDOTUKSIA Ohjelmoitavan logiikan käyttöönotto Logiikkaohjelma Hätäkatkaisupiiri Sähkömekaanisten osien kestävyys POHDINTAA 21 LÄHTEET LIITTEET
3 TIIVISTELMÄ Aika Yksikkö Ylivieskan toimipiste Koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Työn nimi Rehuvalkuaistehtaan sähkökäyttöjen kehittäminen Työn ohjaaja Jari Halme Tekijä/tekijät Antti Kivirinta Sivumäärä Työelämäohjaaja Huoltoinsinööri Markku Ulvinen Tämä opinnäytetyö käsittelee Atria Suomen Nurmon tehtaiden rehuvalkuaistehtaan tuotantoon liittyviä sähkökäyttöjä. Työssä on esitelty minkinrehun tuotantoprosessi Atrian elintarviketehtaan sivutuotteena. Nykyisen tuotantoprosessin sähkökäyttöihin liittyviin ongelmiin ja puutteisiin sekä tuotannon ja kunnossapidon tehostamiseen on perehdytty sekä tuotannon kokemusten että havaittujen puutteiden pohjalta. Osaan ongelmista on työn kuluessa tehty muutoksia ja osaan ongelmista esitellään parannusehdotuksia tässä työssä. Työssä esitellään jo tehtyjä muutoksia sekä tuotantoprosessin ja kunnossapidon tehostamisen ja puutteiden kannalta esiin tulleita muutos- ja kehitysehdotuksia. Työn tuloksena on tehty rehun raaka- aineen vastaanottosiilon kierukkakuljettimen mottoriohjauksen muutostyö sekä annettu muutamia prosessiin ja kunnossapitoon liittyviä parannusehdotuksia. Asiasanat Taajuusmuuttaja, sähkökäytöt, ohjelmoitavat logiikat, sähkömoottorit
4 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date Degree programme Electrical engineering Name of thesis Development of electric motor drives used in a fodder factory Instructor Jari Halme Author Antti Kivirinta Pages Supervisor service engineer Markku Ulvinen This dissertation is about electric motor drives used in fodder factory of Atria Finlands factories in Nurmo. The poduction of mink fodder as Atrias groserie factorys secondary product is presentated in this dissertation. Problems concerning electric motor drives in the manufacturing process are orientated from the production point of view and from electrical maintenance poit of view. Some of the detected problems are solved durin this dessertation. Also development ideas are presentated for other problems detected. Changes concerning manufacturing process and electrical maintenance already made and developement ideas are presentated in this dessertation. As a result of this dessertation change in fodder factory material receiving silo conveyor electric motor drive is made. And as a result of this dissertation some developement ideas are given. Key words AC drive, electric motor drive, frequency transformer, PLC drive
5 ESIPUHE Tämä opinnäytetyö on tehty Atria-Tekniikka Oy:n tilauksesta Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikköön. Ajatus tämän opinnäytetyön tekemiseen lähti huoltoinsinööri Markku Ulvisen toimesta ollessani kesäharjoittelijana Atria-Tekniikka Oy:n palveluksessa. Työn tarkempi suunnittelu sekä rajaus suoritettiin yhdessä Markku Ulvisen kanssa. Häntä haluankin kiittää kesäharjoittelupaikasta sekä siitä, että olen saanut olla töissä myös kesää seuranneina aikoina ja tehdä tämän opinnäytetyön muun työn ohella. Haluan kiittää myös Atria-Tekniikka Oy:n sikalinjan sähkömiehiä asennusavusta, asiantuntevista neuvoista ja opastamisesta joita ilman olisi monen asian tekemiseen ja selvittämiseen mennyt moninkertainen aika. Toivon, että tästä työstä olisi mahdollisimman paljon hyötyä sekä yritykselle, että muille lukijoille tulevaisuudessa. Lapualla 25. toukokuuta 2008 Antti Kivirinta
6 1 1. JOHDANTO Opinnäytetyö tehtiin Atria-Tekniikka Oy:lle tarkoituksena helpottaa Atrian Nurmon tehdasalueella sijaitsevan rehuvalkuaistehtaan sähkömoottorikäyttöjen kunnossapitoa sekä käytettävyyttä. Tämä työ keskittyy rehun valmistuslinjan toimintavarmuuden ja käyttäjäystävällisyyden kehittämiseen sähkömoottorikäyttöjen osalta. Työssä on esitetty jo tehtyjä muutoksia sekä pohdinnan ja selvitystyön aikana syntyneitä muutos ehdotuksia, mitkä voisivat toteutuessaan helpottaa rehutehtaan tuotannon työntekijöiden sekä kunnossapidon laitosmiesten työtä. Rehuvalkuaistehtaalla vallitsevat olosuhteet ovat sähköisten osien kannalta erittäin haasteelliset, tilojen ilma on erittäin kosteaa ja ilman laatu on muutoinkin epänormaali rehutehtaan yhteydessä toimivasta jäteveden esikäsittelylaitoksesta johtuen. Esimerkiksi kuparijohtimissa ja liittimissä tapahtuva ruostuminen on erittäin nopeaa. Myös ajan myötä tehdyt muutokset sähkökäyttöihin ovat omalta osaltaan vaikuttaneet nykyisen hieman sekavan sähkökäyttöjen toteutuksen syntyyn. Työhön on kysytty kokemuksia ja toiveita tuotannon työntekijöiltä. Kunnossapitoon liittyvät näkökohdat ovat sellaisia, että yksinkertainen toimintavarma ratkaisu on yleensä paras.
7 2 2. ATRIA YHTYMÄN NURMON TUOTANTOLAITOS Atria Yhtymä Oyj on kansainvälinen elintarvikealan yritys, jolla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Tanskassa (Kuvio 1.). Atria- konsernin liikevaihto oli vuonna 2007 noin 1,3 miljardia euroa. Atria-konsernin palveluksessa on noin 5900 työntekijää. (Atria- konsernin perustiedot ) KUVIO 1. Atria-konsernin tuotantolaitokset. Lähde: Atria- konsernin yleisesittely Atria Suomi Oy on Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa konsernin suomen toiminnoista. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi lihaa, lihapohjaisia valmisteita ja ruokia sekä niihin liittyviä palveluita suomalaiseen lihatuotantoon pohjautuen. Atria Suomi Oy:n asiakkaita ovat vähittäiskauppa, suurkeittiöt, teollisuus ja vienti. Atria Suomi Oy:n suurin tuotantolaitos sijaitsee Nurmossa. Sen ilmakuva on esitetty kuviossa 2. Muut tuotantolaitokset sijaitsevat Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa ja Karkkilassa. (Atria Suomi Oy 2008.) Atria-Tekniikka Oy on Atria Yhtymä Oyj:n tytäryhtiö, joka vastaa Atrian tuotantolaitosten teknisistä toiminnoista.
8 3 Atria Suomi Oy:n Nurmon tehtaiden pohjapinta-ala on noin 13 ha, josta noin puolet on tuotantotilaa. Tehtaan sähkönsyöttö on toteutettu 15 muuntajan kautta 48 pääkeskukselle, josta eteenpäin noin 500 ryhmäkeskuksen kautta kulutuspisteisiin. Sähkön huippukulutus päivässä on noin 400 MWh. Keskimääräinen vuosikulutus on noin MWh. KUVIO 2. Atria Suomi Oy:n Nurmon tuotantolaitos Lähde: Atria-konsernin yleisesittely Atria Suomi Oy:n kaikkien tuotantolaitosten tilat ovat olosuhteiltaan hyvin samantyyppisiä. Tuotantotilasta suurin osa on jäähdytettyä tilaa, jossa käsitellään lihaa, sekä jalostuksen eri vaiheissa olevaa elintarvikemateriaalia. Rehuvalkuaistehtaassa vallitsevat olosuhteet ovat puolestaan kuumia ja kosteita, mikä edesauttaa kaikenlaisten metallien korroosion muodostumista.
9 4 3. REHUVALKUAISTEHDAS Rehuvalkuaistehtaalla tuotetaan yhtä Atria Suomi Oy: n Nurmon tehtaiden monista sivutuotteista. Rehuvalkuaistehdas tuottaa sinne siirrettävästä ihmisravinnoksi kelpaamattomasta teurasjätteestä minkinrehua. Rehun valmistukseen käytettäviä raaka-aineita: - suolet, jotka eivät kelpaa hyödynnettäväksi muulla tavalla - jäteveri - joitain sian sisäelimiä, kuten keuhkoja, maksoja ym. - luita - nahkaa - sorkkia - korvankantoja - hännänkantoja Rehun valmistuksessa käytettävät raaka-aineet siirretään koneellisesti vastaanottotilaan, mistä ne sitten annostellaan tuotantoprosessin eri vaiheisiin. Kiinteä aine ajetaan vastaanottotilassa olevaan vastaanottosiiloon (KUVIO 3), joka sijaitsee rakennuksen keskikerroksessa. Vastaanottosiilosta raaka-aine siirretään siilon pohjalla olevalla ruuvikuljettimella kellarikerroksessa sijaitsevaan myllyyn (KUVIO 4), mikä jauhaa raaka-aineen hienoksi. Myllyltä jauhettu raaka-aine siirretään lyhyen ruuvikuljettimen ja monopumpun avulla keskikerroksessa olevaan sekoittimeen, missä varsinainen tuote valmistetaan. Sekoittimeen syötetään kiintoaineen lisäksi verta, muurahaishapon sekä maitohapon seosta ja natriumbenzonaattia, joista sekoitetaan minkin ravinnoksi valmista rehua. Muurahaishapon ja maitohapon seos sekä natriumbenzonaatti ovat rehun säilöntäaineita. Valmis rehu siirretään monopumpulla ulkona oleviin varastosiiloihin, mistä se kuljetetaan edelleen rekoilla minkkitarhoille. Tuotannon työntekijä ohjaa prosessia kolmesta eri pisteestä, jotka sijaitsevat rakennuksen kolmessa eri kerroksessa, kameroiden välittämän reaaliaikaisen kuvan avulla. Kaikkia toimintoja ei kuitenkaan pystytä käyttämään jokaisesta käyttöpaikasta, mikä on tällä hetkellä yksi prosessin sähkökäyttöihin liittyvistä ongelmista.
10 5 KUVIO 3. Raaka- aineen vastaanottosiilo KUVIO 4. Rehumylly oheislaitteineen kellarikerroksessa
11 6 4. REHUVALKUAISTEHTAAN SÄHKÖMOOTTORIKÄYTÖT 4.1 Yleistä sähkömoottorikäytöistä Sähkömoottorikäyttö Moottorin sähkökäytön mitoitus ja valinta on aina teknillis-taloudellinen tehtävä ja siten varsin monimutkainen tehtävä. Ei riitä, että valitaan halvin ratkaisu, vaan myös käyttökustannukset on huomioitava. Sähköalan talouslaskennassa esitetään menetelmiä, joilla vaihtoehtoisille sähkökäytöille lasketaan niin sanottu hankintahetkeen kapitalisoidut hankintahinnat, joissa käyttökustannukset otetaan huomioon. (Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK. 2002) Hyvin suunniteltu ja toteutettu sähkökäyttö antaa mahdollisuuksia parantaa sen käyttämän prosessin omaisuuksia ja tästä tulevat taloudelliset hyödyt voivat olla hankintahintaan verrattuna moninkertaiset. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita putkiston virtauksen säätö säätämällä pumpun pyörimisnopeutta eikä virtaamaa putkistoon liitettävän kuristusventtiilin avulla. (Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK. 2002)
12 7 KUVIO 9. Sähkömoottorikäytön periaate Lähde: Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK Sähkömoottorikäyttöön kuuluvat: - sähkömoottori ja mahdollinen vaihde - tehonsäätöjärjestelmä (TEHOASETTELU) - säätöjärjestelmä (SÄÄTÖ) - ohjausjärjestelmä (OHJAUS) - suojaus- ja merkinantojärjestelmä (SUOJAUS) - verkko eli energialähde (VERKKO). Käytön tarkoituksena on tuottaa työkoneen tarvitsema mekaaninen energia työkoneen kantilta parhaalla mahdollisella tavalla. Työkone täytyy ymmärtää laajasti. Yleensä siinä on konetekninen laite ja siihen liittyvä mekaaninen järjestelmä. (Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK. 2002) Suorituskykyvaatimukset On huomattava, että laitteistoa käynnistettäessä saatetaan vaatia melkoinen irrotusmomentti, sillä monien järjestelmien lepokitka on paljon liikekitkaa suurempi. Hyvänä esimerkkinä on rehutehtaan vastaanottosiilon ruuvikuljetin. Moottoria ja tehonsäätöjärjestelmää mitoitettaessa selvitetään usein suurin mahdollinen kuormitusmomentti eri pyörimisnopeuksilla. Moottorin ja tehonsäätöjärjestelmän valinnat tehdään sen perusteella. Monissa tapauksissa tämä voi aiheuttaa ylimitoituksen ja siten hankintahinnaltaan kalliimman sähkökäytön. (Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK. 2002)
13 8 Siksi onkin selvitettävä miten pitkissä jaksoissa kuormitus vaihtelee. Jos suurimmat kuormitusmomentit esiintyvät vai hetkellisesti, niin saattaa olla mahdollista valita pienempi sähkömoottori. Sähkömoottoria voidaan kuormittaa lyhytaikaisesti jopa kaksinkertaisella nimellismomentilla Sähkönsyöttö rehuvalkuaistehtaaseen Sähkönsyöttö rehutehtaaseen tulee Vattenfallin verkosta kahdella 20 kv maakaapelilla Atrian päärakennuksessa sijaitsevaan muuntamo ykköseen. Muuntamo ykköseltä lähtee syöttö katkaisijan sekä kuormanerottimen kautta muuntamo kakkoseen edelleen 20 kv maakaapelia pitkin. Muuntamo kakkosesta syöttö jatkaa kuormanerottimen kautta edelleen 20 kv maakaapelia pitkin puistomuuntamo kolmoseen, missä 20 kv keskijännite muutetaan 400 V pienjännitteeksi. Puistomuuntamo kolmoselta lähtee kaksi 240 neliömillimetristä syöttökaapelia Rehuvalkuaistehtaan pääkeskukseen Sähkökäytöt rehuvalkuaistehtaassa Rehuvalkuaistehtaan sähkökäytöt on toteutettu tällä hetkellä kontaktoreilla, joita ohjataan paino- sekä kierto kytkimin. Kellarikerroksessa sijaitsevia laitteita, jotka ovat: mylly, pohjakuljetin, siirtoruuvi, sulkuventtiili ja monopumppu voidaan käyttää kellarikerroksen lisäksi keskikerroksesta, yläkerran valvomossa on sulkuventtiilin ohjaus sekä myllyn ja pohjakuljettimen pysäytys. Keskikerroksesta käytetään lisäksi Palmia-sekoitinta ja siihen liittyviä laitteita, joita on: muurahaishappo maitohappo seoksen annostelupumppu ja veripumppu sekä rehun varastosiiloon kuljettava monopumppu. Liitteessä yksi on esitetty kaikki olemassa olevat rehun valmistus laitteisiin liittyvä sähkökuvat. Kuvioissa viisi ja kuusi on esitetty kaksi esimerkkikuvaa nykyisiin sähkömoottorikäyttöjen ohjauksiin liittyen.
14 9 KUVIO 6. Rehulinjan ohjauskojeita KUVIO 7. Rehulinjan ohjauskojeita
15 10 5. SÄHKÖMOOTTORIKÄYTTÖJEN NYKYISET ONGELMAT 5.1 Käytettävyys Rehun tuotantolinjaa ajaa kerrallaan vain yksi työntekijä, linjan ohjaukset tulisi siten olla rakennettu niin, että laitteita pystyisi ohjaamaan jokaiselta käyttöpaikalta. Käyttöpaikkoja on kolme yksi jokaisessa kerroksessa. Käyttökytkimien lisääminen tämän hetkiseen ohjauspiiriin ei ole vaikeaa, mutta koska laitteet sijaitsevat eri kerroksissa ei niitä saa turvallisuus syistä pystyä laittamaan päälle ilman asian mukaista varoautomaatiota tai kameravalvontaa. Nykyiset kameravalvonnat eivät riitä varmistamaan laitteen turvallista kaukokäynnistystä. Tästä syystä muualta kuin samasta tilasta tehtävät käynnistykset on toteutettava siten, että aina kaukokäynnistyksen yhteydessä ennen laitteen käynnistymistä kyseisen laitteen tilassa kuuluisi äänimerkki ja, että laitteella olisi riittävä käynnistysviive. Lisäksi myllylle raaka-ainetta syöttävä vastaanottosiilon pohjakuljetin on ollut jonkin aikaa ilman nopeuden säätöä. Kuljettimen sähkömoottorin ja kierukan välissä on ennen ollut mekaaninen variaattori nopeuden säätöä varten. Se on kuitenkin rikkoutunut noin vuosi sitten ja korvattu tavallisella nopeutta pienentävällä vaihteella. Mahdollisuus säätää pohjakierukan nopeutta on tärkeä, koska raaka-aineen koostumus vaihtelee lievemmästä kankeampaan. Kuljettimen nopeutta säätämällä pystytään vähentämään kuljettimen käynnistyksiä ja täten pidentämään mekaanisten osien käyttöikää. 5.2 Kunnossapito Kunnossapidon kannalta suurimmat ongelmat ovat puutteelliset dokumentit sekä olosuhteiden aiheuttama sähkölaitteen ennenaikainen rikkoutuminen. Syy puutteellisiin dokumentteihin on yksinkertaisesti ajan puute. Kun on suoritettu jonkin sähkökäytön pikainen muutostyö, että on saatu linja nopeasti takaisin käyttöön jää usein tehty muutos kirjaamatta. Tämä johtuu siitä, että kun työ on valmis pitää tekijän jo kiiruhtaa seuraavaan kohteeseen.
16 11 Olosuhteet rehutehtaassa ovat erittäin lämpimät ja kosteat etenkin kellarikerroksessa. Kosteus, hapettava ilma, lämpötila ja kuormitus aiheuttavat kuparin nopean syöpymisen. Kuparin normaali syöpymisnopeus on 1-2 mikrometriä/ vuosi. Mutta kosteassa ja happamassa ilmassa voi syöpyminen olla jopa yli 10 mikrometriä vuodessa (Metalliteollisuuden Keskusliitto 2001, ). Kuvion seitsemän ryhmäkeskus on noin 10 vuotta vanha ja kuparin korroosio alkaa olla melko runsasta, keskus sijaitsee toisessa kerroksessa ja on erotettu jäteveden esikäsittelylaitoksen flotaatioallas tilasta yhdellä tavallisella ovella. Korroosio ei ole suinkaan ongelma jokaisessa tilassa missä on sähkölaitteita. KUVIO 8. Esimerkki kuparin korroosiosta ryhmäkeskuksessa
17 12 6. SÄHKÖKÄYTTÖIHIN TEHTYJÄ MUUTOKSIA 6.1. Taajuusmuuttaja Epätahtimoottorin pyörintänopeus riippuu taajuudesta, jättämästä ja napapariluvusta, ovat nämä kolme muuttuja käytettävissä moottorin pyörintänopeuden säätöön. Epätahtimoottorin napaluku on yleensä vakio, tästä johtuen yleisin tapa muuttaa moottorin pyörintänopeutta on vaihtovirran taajuuden muuttaminen. Nykyaikaiset taajuusmuuttajat ovat kooltaan pieniä, älykkäitä yksiköitä, joilla on monia toimintoja sekä hienouksia. Taajuusmuuntimia on olemassa noin 100 W tehosta noin 500 kw tehoon asti. yleensä taajuusmuuttajassa on ohjauspaneeli ja näyttö, mistä voi helposti muuttaa taajuusmuuttajan parametreja sekä lukea niiden arvoja. Taajuusmuuttajalla saadaan aikaan myös moottorin pehmokäynnistys ja jarrutus. (Kördel L, Johnsson J ) 6.2. Pohjakuljettimen taajuusmuuttaja Myllylle raaka-ainetta syöttävä vastaanottosiilon pohjakuljetin on ollut jonkin aikaa ilman nopeuden säätöä. Mahdollisuus säätää pohjakierukan nopeutta on tärkeä, koska raaka-aineen koostumus vaihtelee lievemmästä kankeampaan. Kuljettimen nopeutta säätämällä pystytään vähentämään kuljettimen käynnistyksiä ja täten pidentämään mekaanisten osien käyttöikää. Tämän ongelman ratkaisuksi on pohjakuljettimen sähkömoottoria käyttämään asennettu Vacon NXS A2H1 taajuusmuuttaja. Kyseinen taajuusmuuttaja on sopiva kierukkaa käyttävälle 3,9 kw:n sähkömoottorille.
18 13 KUVIO 12. Vacon NXS taajuusmuuttaja Lähde: Vacon 2008 Taajuusmuuttajaa ohjaamaan suunnittelin yksinkertaisen kontaktoriohjauksen. Kytkennässä on kontaktori ohjaamassa moottorilähtöä sekä turvarele, joka ohjaa erillistä kontaktoria, mikä katkaisee virran kokonaan taajuusmuuttajalta. Nopeuden säätö on toteutettu trimmeripotentiometrillä eli säätövastuksella. Taajusmuuttajassa on kyllä muitakin mahdollisuuksia nopeuden säätämiseen mutta tässä tapauksessa päädyin käyttämään potentiometriä. potentiometri kytketään taajuusmuuttajan OPT-A1 kortin yksi, kaksi ja kolme riviliittimiin (KUVIO 12). Moottorilähtöä ohjaava kontaktori kytketään riviliittimien kuusi ja kahdeksan väliin (KUVIO 12). Kontaktoreiden ohjaus ovat yksinkertainen pitovirtapiiriä hyväksi käyttävä kokonaisuus.
19 14 KUVIO 13. Pohjakuljettimen taajuusmuuttajakäyttö KUVIO 14. Vacon taajuusmuuttajan OPT-A1 kortin oletusasetukset Lähde: Vacon 2008
20 15 7. MUUTOSEHDOTUKSIA 7.1. Ohjelmoitavan logiikan käyttöönotto Ohjelmoitava logiikka on eräänlainen ohjelmoitava ohjausjärjestelmä, joka on käytössä hyvin laajalti. Ohjelmoitavasta logiikasta käytetään myös nimitystä PLCohjaus, missä kirjainlyhenne PLC tulee englanninkielen sanoista Programmable Logic Controller. Sen toiminta perustuu mikroprosessoriin, jossa on ohjelmoitava muisti. Muistia käytetään ohjaukseen tarvittavien komentojen tallentamiseen. Ohjelmoitava logiikka sisältää sekä tuloja, että lähtöjä. Moottorinohjauksessa logiikka ottaa vastaan viestejä eri kytkimistä sekä antureista ja käsittelee niitä ohjelmoinnin mukaisesti. Logiikka ohjaa sitten moottoreita kontaktoreiden avulla. Ohjelmoitavaa logiikkaa voi pitää pienenä teollisuustietokoneena. Logiikka voidaan ohjelmoida uudelleen nopeasti paikan päällä kannettavalla tietokoneella. Ohjelmoitava logiikka asennetaan yleensä laitekaappiin, johon on sijoitettu kaikki ohjauslaitteet. Näin asennus on yleensä halvempaa, virhelähteet vähenevät sekä käyttövarmuus paranee. Normaalisti logiikka ohjaa kontaktoria, joka ohjaa moottoria. (Kördel L, Johnsson J ) KUVIO 10. Esimerkki ohjelmoitavasta logiikasta Siemens Simatic S7 200 Lähde: Siemens Automation. 2008
21 Logiikkaohjelma Kyseinen logiikkaohjelma tehtiin Siemens Simatic Managerilla. Rehunvalmistuslinjan ohjauksen toteuttamiseen riittäisi toimilaitteeksi Siemensin Simatic S7 sarjan pienimmät vaihtoehdot, kuten ohjelmoitava rele LOGO lisäosilla tai Simatic S7 200 sarjan ohjelmoitava logiikka. Siemensin logiikoiden käyttö on muutoksen toteutuessa todennäköisintä, koska kyseiset logiikat ovat Atrialla hyvin yleisiä. Logiikkaohjelmassa on käynnistystä ja pysäytystä ohjaamaan käytetty RS kiikkuja, joissa start painike aktivoi lähdön Q ja stop sekä hätäseispainike resetoi kyseisen lähdön. Kiikkuja on yksi jokaista moottorilähtöä kohden. KUVIO 15. Logiikkaohjelma lohkokaavio, painikkeet
22 17 Ohjelmaan on ohjelmoitu äänihälytys ensimmäistä moottorilähtöä kytkettäessä. Kun kaikki moottorilähdöt ovat pois päältä ja jokin neljästä lähdöstä kytketään aiheuttaa se äänihälytyksen. Kun taas jos jokin moottorilähdöistä on aktivoitu ennemmin ei hälytystä tapahdu. Äänimerkin toiminta-aika on kolme sekuntia käyntikäskyn saamisesta, mikä on toteutettu päästöhidastuksella. KUVIO 16. Logiikkaohjelma lohkokaavio, summerin päästöhidastus Jokaisella moottorilähdöllä on kuuden sekunnin vetohidastus jos kyseinen moottorilähtö on ensimmäinen kytkettävä ja muut moottorilähdöt ovat pois päältä. KUVIO 17. Logiikkaohjelma lohkokaavio, vetohidastus moottoreille
23 18 Moottorilähdöt ovat toteutettu niin sanotulla ja piirillä, eli kun kaikki ehdot on toteutettu lähtee kyseinen moottorilähtö päälle. KUVIO 18. Logiikkaohjelma lohkokaavio, lähdöt
24 19 Logiikka ohjelmaan laitettiin kaukokäynnistysviive sekä äänimerkki siitä syystä, että vaikka laitetiloissa onkin kameravalvonta, joka mahdollisesti riittää täyttämään lakipykälät, niin se ei ole tarpeeksi kattava osoittamaan ettei laitteen vaara-alueella ole muita henkilöitä. Käynnistyksen varoautomatiikkaa ei kuitenkaan ole mielestäni tarpeellista käyttää aina jokaista laitetta käynnistettäessä, koska kyseisiä laitteita käynnistetään ja sammutetaan melko tiheästi tuotannon toimiessa täydellä teholla toisistaan riippumatta. Tästä syystä mielestäni vain mylläystä aloitettaessa ensimmäisen laitteen käynnistys riippumatta siitä mikä, on oltava varoautomatiikka. Jokaisella Sähkömoottorikäytöllä on asianmukaiset turvakytkimet, mutta laitteet ovat lähellä toisiaan, mistä syystä mielestäni käynnistyksen yhteydessä tapahtuva varoautomaatio on hyvä olla. Rehunvalmistuslinjan päälaitteet ovat melkoisen suurta koko luokkaa, tästä syystä varotoimenpiteitä ei ole syytä vähätellä, esimerkiksi rehumylly ottaa käyttövoimansa 55 kw: n sähkömoottorista ja rehunsekoitin 22 kw: n sähkömoottorista. Liitteessä kaksi on esitetty logiikkaohjelma tikapuukaaviona. Mielestäni koko rehunvalmistuslinjan sähkökäyttöjen ohjaus olisi hyvä toteuttaa ohjelmoitavan logiikan avulla. Suunnittelin kahden kokeneemman sähköasentajan avustuksella logiikkaohjelman jolla rehulinjan myllyn käyttöön liittyvän ohjauksen voisi toteuttaa. Ohjelmoitavan logiikan käyttö mahdollistaisi sähkömekaanisten eli rikkoontuvien osien vähentämisen, mikä rehutehtaalla vallitsevissa olosuhteissa olisi hyvä asia. Myös mahdollisten muutosten tekeminen rehulinjan ohjausjärjestelyihin olisi helpompaa, kun sen voisi suorittaa tietokoneella ohjelmaa muuttamalla.
25 Hätäkatkaisupiiri Nykyaikaisten sähköalan standardien mukainen hätäkatkaisupiiri sisältää kaksi toisistaan riippumatonta hätäkatkaisupiiriä. Tällaisia hätäkatkaisupiirejä varten on olemassa turvareleitä, joilla määräysten mukainen hätäkatkaisupiiri on toteutettavissa. KUVIO 11. Pilz turvarele Lähde: Pilz turvareleet Sähkömekaanisten osien kestävyys Rehuvalkuaistehtaan kaikki tilat eivät suinkaan ole kuumia ja kosteita, tehdasrakennuksesta löytyy myös muutamia tiloja, joiden ilmanvaihto on riittävällä tasolla ehkäistäkseen sähkölaitteiden metalliosien nopean ruostumisen. Sähkökäyttöjen kannalta tuotantolaitteiden yhteydessä ei tarvita kuin käyttökytkimet, turvakytkimet ja monitorit. Kaikki muut sähkömekaaniset laitteet olisi hyvä sijoittaa näihin normaalin huoneilman omaaviin tiloihin. Sähkömekaanisten laitteiden asennuksessa olisi rehutehtaan tapauksessa syytä käyttää metallipintojen suojaamiseen siihen tarkoitettuja vaseliineja sekä lakkoja. Vaseliineja ja lakkoja löytyy juuri tähän tarkoitukseen tehtyjä seoksia, jotka on suunniteltu sulkemaan kosteuden metallipinnoilta ja näin estämään niiden korroosiota. Myös sähkökoteloiden sekä keskusten ilmastointia voitaisiin käyttää pitämään keskusten ja koteloiden sisällä olevat laitteet erotettuna muusta huoneilmaista. Käytännössä koteloja ilmastoitaessa niihin lisätään ainoastaan putki tuloilmakanavasta, joka aiheuttaa kotelon sisälle pienen ylipaineen mikä riittää pitämään kostean ulkoilman loitolla.
26 21 8. POHDINTAA Tämän työn tärkeimpänä tuloksena voi pitää vastaanottosiilon pohjakuljettimen sähkömoottorikäytön muutostyötä. Taajuusmuuttajalla toteutettu ohjaus helpottaa tuotantoa erittäin paljon verraten entiseen käy tai ei käy typpiseen ohjaukseen. Rehuvalkuaistehtaan sähkömoottorikäyttöjen kehitystyö on odottanut tekijää jo pidemmän aikaa. Tämä opinnäytetyö auttaa hahmottamaan, mistä näissä ongelmissa on kyse. Toivottavasti tämän työn muutosehdotukset antavat edes jonkinlaisen kuvan siitä miten osa kyseisistä ongelmista voisi olla korjattavissa. Rehuvalkuaistehtaan sähkökäytöt eivät suinkaan ole mahdottoman huonolla tolalla, valmistetaanhan siellä päivittäin monta rekkakuormallista laadukasta minkinrehua. Työssä esitetyt kehitysehdotukset ovat suurimmalta osin tekijän omia, jotka ovat tarkoitettu kehittämään rehunvalmistusta sähkökäyttöjen näkökulmasta. Kyseisten muutosehdotusten toteutus vaatii melko suuria investointeja, mutta todennäköisesti muutokset maksaisivat itsensä takaisin ennemmin tai myöhemmin.
27 22 LÄHTEET Atria- konsernin perustiedot Www-dokumentti. saatavissa: S=0&C=20748 Atria Suomi Oy Www-dokumentti. saatavissa: S=0&C=20758 Atria- konsernin yleisesittely PowerPoint esitys Atrian intranetistä. Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET Kuparimetallit 2.painos. Helsinki: Metalliteollisuuden Kustannus Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu/ Sähkölaboratorio/ YK Www- dokumentti. saatavissa: Kördel L, Johnsson J Moottoriohjaus. Iisalmi: IS- VET Siemens Automation Www-dokumentti. saatavissa: m Pilz turvareleet Www-dokumentti. saatavissa: 259/index.fi.jsp?itemId= Vacon Www-dokumentti. saatavissa:
28 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 1
29 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 2
30 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 3
31 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 4
32 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 5
33 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 6
34 Rehun hapotuslinjan (sekoitin) piirikaaviot LIITE 7
35 Siirtoruuvin suunnanvaihdon ohjauspiirikaavio LIITE 8
36 Myllyn sulkuventtiilin ohjauspiirikaavio LIITE 9
37 Muurahaishapon annostus ja veripumpun ohjauspiirikaavio LIITE 10
38 Muurahaishappopumpun ohjauspiirikaavio LIITE 11
39 Logiikka ohjelma LIITE 12
40 Logiikka ohjelma LIITE 13
41 Logiikka ohjelma LIITE 14
42 Logiikka ohjelma LIITE 15
43 Logiikka ohjelma LIITE 16
44 Logiikka ohjelma LIITE 17
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotTrioliet Solomix Seosrehuvaunun ja Rollax-hihnaruokkijan Asennusohje
Liite 1: Trioliet-Rollax -sähköasennusohjekirja 1(12) Trioliet Solomix Seosrehuvaunun ja Rollax-hihnaruokkijan Asennusohje HANKKIJA OY 2017 2(12) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 1 ROLLAX TRIOLIET KYTKENTÄ... 3 1.1
LisätiedotTKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden
kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman
LisätiedotAUTOMAATIOASENTAJAN AT 2013 AINEISTOLUETTELO
AUTOMAATIOASENTAJAN AT 2013 AINEISTOLUETTELO Aineistokoodi Aineistotyyppi Tavoiteaika /tuntia Kuvaus työtehtävästä PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 3.2 Automaation perusteet AutomAsAt 0114 1 16 tuntia Logiikkaohjatun
LisätiedotPROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5
PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM
LisätiedotTEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ
TEKNIIKAN YKSIKKÖ AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUT4SN TL7341 PROJEKTITYÖ OSA1 LEIPÄJUUSTON VALMISTUSLINJAN LOPPUPÄÄ Ryhmä: Iiro Kettunen Heikki Föhr Esa Eronen Pvm: 10.9.2007 SISÄLTÖ 1 Lähtöaineisto...3
LisätiedotJoka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.
Taitaja 2011 kilpailutehtävän kuvaus. 26.4.2011 Viitetarina Prosessilaitokseen tulee uusi pullotusjärjestelmä tuotteen näytteistykseen. Pullotusyksikkö tulee ottamaan näytteitä prosessin säiliön 1 nesteestä.
LisätiedotVLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle
HVAC Drive - Pikaohjeita VLT HVAC Drive FC-102 Pikaohje ulkopuoliselle ohjaukselle 1 HVAC Drive ohjaus ulkopuolisella säätimellä... 2 1.1 Parametrit Quick Menun alta (02 quick set-up)... 3 1.2 Parametrit
LisätiedotSafety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation
Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet
LisätiedotProjektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto
Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka
LisätiedotYleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas
Yleishimmentimellä varustetun, uppoasennettavan WMR-252-vastaanottimen käyttöopas Ainutlaatuinen, himmennystoiminnolla varustettu langaton yleisvastaanotin esimerkiksi himmennettävien 230 voltin LEDvalojen,
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360
ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje
LisätiedotPROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite
PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 3/5/03 sivu 1/6 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM
LisätiedotLisäsuojan asennus ja kytkentä. versio 1.0.0
Lisäsuojan asennus ja kytkentä versio 1.0.0 2 Sisältö Suojan tarkoitus 3 Turvallisuus 3 Takuuehdot 4 Uudet koneet ja koneet joiden ohjelmaversiot ovat 5 >= I/O v2.6.0 ja Dsp.v2.4.0 Vanhemmat koneet ja
LisätiedotVaravoiman asiantuntija. Marko Nurmi
Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta
LisätiedotSTONEPLAN Tero Kotikivi
STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden
LisätiedotTasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja
Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotI-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM. Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5
I-Vinssi LM.60i 24V / I/O-net / 60NM A5332020 Sisältö Sovellukset 1 Ominaisuudet 1 Mitoitus 3 Varavirtalähde 3 Varusteet 4 Johdotus 5 Tekninen erittely 5 Sovellukset Käyttölaite ohjaa ilman sisääntuloluukkuja.
LisätiedotVLT HVAC Drive. VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita
VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita VLT HVAC Drive 102 pikaohjeita s. 1-4 1. VLT HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä s. 5 4. Huomioitavaa asennuksessa 1. HVAC Drive 102 ohjaus ulkopuolisella säätimellä
LisätiedotSiemens Building Technologies Landis & Staefa Division
2 360 Käyttöveden säädin RVD139/109 Lämmönjakokeskuksia ja -laitoksia varten tarkoitettu säädin. Suora lämpimän käyttöveden valmistus tai käyttöveden valmistus käyttövesivaraajalla. Käyttöjännite 230 VAC,
LisätiedotPienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.
SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,
LisätiedotTiiMi Talotekniikka. LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL. v. 1.0
TiiMi Talotekniikka LATTIALÄMMITYS- TERMOSTAATTI TiiMi 7250TL v. 1.0 TiiMi Lattialämmitys on monipuolinen vesikiertoisen lattialämmityksen säätöjärjestelmä jota voidaan soveltaa myös sähköiseen lattialämmitykseen.
LisätiedotSIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA
SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin
LisätiedotPehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801
Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 10
Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotFC1008, FC1012 Paloilmoituskeskukset
FC1008, FC1012 Paloilmoituskeskukset Kahdeksan tai 12 ryhmää yhteensopiva kaikkien Siemensin kollektiivisten paloilmaisimien kanssa kattava yhteensopivuus kahdella valittavissa olevalla ilmaisinlinja-asetuksella
LisätiedotPikaopas. Powerline 1000 Malli PL1000v2
Pikaopas Powerline 1000 Malli PL1000v2 Pakkauksen sisältö Joillain alueilla ohje-cd-levy toimitetaan tuotteen mukana. 2 Aloittaminen Powerline-sovittimet ovat vaihtoehtoinen tapa laajentaa verkkoa käyttämällä
LisätiedotEtälukija PR 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. PR1000v.2
Etälukija PR 1000 Käyttäjäopas PR1000v.2 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 PR 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security Solutions
LisätiedotBasic, comfort, superior
Basic, comfort, superior Basic ja Comfort Onnline-säätimet Onnline-oviverhokojeita ohjataan moderneilla AirGENIO-säätimillä, joilla ilmaverhon suorituskyky saadaan sovitettua kaikkiin käyttötarkoituksiin.
LisätiedotSähköautoasiaa. Ajonhallintalaite ehdotus #1
Sähköautoasiaa Ajonhallintalaite ehdotus #1 Pekka Ritamäki 17.10.2009 probyte@probyte.fi Kokous Mikroteamissa 13.10.2009 17:00-22:00 Osallistujat: Aulis Eskola Tapio Vihuri Juha Pulkkila Pekka Ritamäki
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotEC-KAKSINOPEUSMUUNNIN
Malli 99 Dokumentti D Voimassa alkaen..0 Päivitetty..07 OHJE EC-KAKSIOPEUSMUUI Ohje EC-kaksinopeusmuunnin Vallox EC-imureiden ohjaukseen TOIMITA TOIMITA EC-kaksinopeusmuuntimen avulla voidaan -pyörimisnopeuksinen,
LisätiedotTelecrane F24 Käyttö-ohje
1 Telecrane F24 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F24 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käyttöönotto / paristot / vastaanottimen virtalähde 4 - Tunnistuskoodin vaihto 6 - Vastaanottimen virtalähteen jännitteen
LisätiedotSUUNNITTELIJAN OPAS. Ratkaisuja esivalmisteltuun asentamiseen
SUUNNITTELIJAN OPAS Ratkaisuja esivalmisteltuun asentamiseen 3 Esivalmisteltu asennusjärjestelmä Asennusjärjestelmä on kehitetty helpottamaan asennustyötä ja vastaamaan nykyaikaisen rakentamisen vaatimuksia.
LisätiedotSisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.
2 Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa laitteesta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Piirtopöydän esittely 2.1. Laitteen osat 4.
LisätiedotTyöhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä.
TYÖSELOSTUS Kohde Taitaja 2015 sähköasennus, semifinaali. Laajuus ja työskentelytavat Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella
LisätiedotPIKAOHJE SCG-PUMPUN VAK-OHJAUKSEN MUUTTAMINEN KÄSISÄÄDÖLLE SCA-PUMPUKSI JA TAKAISIN
SCG-PUMPUN VAK-OHJAUKSEN MUUTTAMINEN KÄSISÄÄDÖLLE SCA-PUMPUKSI JA TAKAISIN -Hz valo palaa näytöllä näkyy taajuus. -A valo palaa näytöllä näkyy moottorivirta-arvo RUN valo palaa Pumppu pyörii Näyttö 4-digit
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotUUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia
UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto
LisätiedotNäppäimistö CT 1000. Käyttäjäopas. Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi. CT1000v.5
Näppäimistö CT 1000 Käyttäjäopas CT1000v.5 Global Safety & Security Solutions Oy E-mail: info@globalsafety.fi Sivu 2 CT 1000 Rajoitukset Kaikki oikeudet tähän ohjekirjaan ovat Global Safety & Security
LisätiedotTaitaja 2013, Mekatroniikka Turvalaitteet
Taitaja 2013, Mekatroniikka Turvalaitteet Versio Tekijä Tarkastaja 1.0 PR 30.01.2013 1.1 AK 4.2.2013 1.2 PR 28.2.2013 1.3 AK 1.3.2013 Tulostettu: 2.5.2013 22:28 1(7) SÄLLYSLUETTELO 1. Perustiedot 3 1.1.
LisätiedotULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ULTRAÄÄNIVIRTAUSMITTARI SHARKY 474 Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16 29200 Harjavalta Finland Tel. +358 (0) 207 424 600 Fax +358 (0) 207 424 601 www.sgps.fi Nuijamiestentie 3 A 00400 Helsinki
LisätiedotSustainable steel construction seminaari
Sustainable steel construction seminaari 17.-18.1.2017 Automatisoinnin mahdollisuudet, Timo Väisänen, Lehtori Hämeen ammattikorkeakoulu, Sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeakoski Sähkö-automaatioopetus
LisätiedotVLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)
VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2
LisätiedotPumppujen käynnistys- virran rajoittaminen
Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan
LisätiedotASENNUSOHJE. Sulanapidon ohjauskeskus ETR2-1550
ASENNUSOHJE Sulanapidon ohjauskeskus ETR2-1550 KÄYTTÖKOHTEET Sulanapidon ohjaus Ohjauskeskusten toiminta perustuu sekä lämpötilan mittaukseen että kohteeseen kertyvän lumen tai jään samanaikaiseen havaitsemiseen.
Lisätiedot1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille
1-vaiheinen kaksoismuunnostekniikan online UPS laite PowerValue 11 RT 1 10 kva kriittisille kuormille Sähkönsyötön varmentaminen ei koskaan ole ollut helpompaa. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tiedon
LisätiedotLämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu. Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200
Lämpöässä Maaenergiakeskus Käyttövalmis ratkaisu Maaenergiakeskus L 40 80 Maaenergiakeskus XL 120 200 Lämpöässä Maaenergiakeskus Uusi tuotesarja kiinteistöluokkaan Lämpöässä Maaenergiakeskus on tehtaalla
Lisätiedot1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.
1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.
LisätiedotStandalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille
Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Tutkinnonosan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisia työtehtäviä työkohteissa. Työtä
LisätiedotInfrastruktuurirakentaminen ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA
Infrastruktuurirakentaminen ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA SISÄLLYS 1. ASFALTIN LISÄAINETTA KIERRÄTETYSTÄ SELLUKUIDUSTA Asfaltin lisäaineen valmistaminen kierrätetystä sellukuidusta...3
LisätiedotNIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500
NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 Tämä opas ei ole täydellinen opas asennukseen ja käyttöön. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden
LisätiedotEC-KASETTIPATTERI PMFC
EC-KASETTIPATTERI PMFC Laadukkaat, vesikiertoiset kasettipatterit jäähdytykseen ja / tai lämmitykseen. PMFC-kasettipatterit ovat saatavissa nykyaikaisilla energiatehokkailla ECpuhaltimilla. Kasettipattereiden
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma. M-koodit Omron servojen ohjauksessa. Luovutettu. Hyväksytty
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma M-koodit Omron servojen ohjauksessa Tekijän nimi Ryhmätunnus Syventävä työ Jouni Lamminen EE01POS 4. vuosikurssin syventävä Luovutettu Hyväksytty
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla
LisätiedotProsessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset
UPM KOFF Kokonaiskunnossapito Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset Kenttähuolto ja Projektit Sähkö- ja automaatio kunnossapitopalvelut Mekaaninen kunnossapito, modernisoinnit, prosessimuutokset
LisätiedotVitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle
Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:
LisätiedotASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Lisäwatti sähkökattila. Kaukora Oy
ASENTAJAN KÄSIKIRJA Jäspi Lisäwatti sähkökattila Kaukora Oy 1 Sisällys Turvallisuustiedot... 3 1. Toimitus... 4 Toimitussisältö... 4 2. Toimintaselostus... 5 Kytkentäkuva... 5 3. Mittakuvat... 6 4. Seinäasennus...
LisätiedotAuroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas
Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas Nesteen tuotantolaitokset Porvoossa, Kilpilahden teollisuusalueella
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPIKAOHJE SCC VAK-PUMPUN OHJAUS KÄSISÄÄDÖLLE SCA-PUMPUKSI JA TAKAISIN PUTKISTOSSA VAKIOPAINE-ERO VAK:N SÄÄTÄJÄLLÄ
SCC VAK-PUMPUN OHJAUS KÄSISÄÄDÖLLE SCA-PUMPUKSI JA TAKAISIN PUTKISTOSSA VAKIOPAINE-ERO VAK:N SÄÄTÄJÄLLÄ -Hz valo palaa näytöllä näkyy taajuus. -A valo palaa näytöllä näkyy moottorivirta-arvo RUN valo palaa
LisätiedotLämpöputkilämmönsiirtimet HPHE
Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
LisätiedotMINICODE ACL-153 2. OHJELMOINTIKOODIN JA TUNNISTEEN OHJELMOINTI
Asentaja/ Käyttäjän käsikirja MINICODE CL-153 1. JOHDANTO MINICODE ACL-153 ACL-153 on varustettu yhdellä releellä jossa on yksi potentiaalivapaa vaihtokärki. Irroitettavassa liitinrimassa on nastat avauspainikkeelle,
LisätiedotCITATION SUB KÄYTTÖOHJE
CITATION SUB KÄYTTÖOHJE / TÄRKEITÄ TURVALLI- SUUSTIETOJA Tarkista verkkojännite ennen käyttöä Citation-subwoofer on suunniteltu käytettäväksi 100 240 V:n, 50/60 Hz:n vaihtovirralla. Tuotteen liittäminen
LisätiedotTEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT
TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET
LisätiedotMILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT
Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien
LisätiedotKäyttöohjeet. Kytkinmoduuli 1289 00
Käyttöohjeet Kytkinmoduuli 1289 00 Sisällysluettelo 2 Laitekuvaus...3 Käyttölaitteet ja näytöt...4 Liittimet...7 Asennus...8 Käyttötilan asetus...9 Käyttötilan vaihto ohjelmoinnin jälkeen...10 Ohjelmointiohjeita...11
LisätiedotVille Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS
Ville Mikkola SILTANOSTURIN SÄHKÖISTYS Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska May 23th, 2008 Koulutusohjelma
LisätiedotOHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320
KÄYTTÖOHJE PEM 248 20.02.2006 OHJAUSKESKUKSET ESMART 310 JA ESMART 320 Ohjauskeskukset ESMART 310 ja ESMART 320 Ohjauskeskuksia ESMART 310 ja 320 käytetään ohjauslaitteen ESMART 100 laajennusyksikkönä.
LisätiedotAsentajasarja: Sähköasennusopas
Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset
LisätiedotCITATION SURROUND KÄYTTÖOHJE
CITATION SURROUND KÄYTTÖOHJE / TÄRKEITÄ TURVALLI- SUUSTIETOJA Tarkista verkkojännite ennen käyttöä Citation-kaiutin on suunniteltu käytettäväksi 100 240 V:n, 50/60 Hz:n vaihtovirralla. Tuotteen liittäminen
LisätiedotElektra - C/F/V/H Kulutusta kestävät lämpöpuhaltimet erittäin vaativiin ympäristöihin
3 3-15 kw Sähkölämmitys 14 mallit Elektra - C/F/V/H Kulutusta kestävät lämpöpuhaltimet erittäin vaativiin ympäristöihin Käyttökohteet Elektra-lämpöpuhallinmallisto soveltuu vaativiin ympäristöihin. Lämpöpuhaltimia
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotACS 400 Tekniset tiedot Sivu 1/5. Pienitehoisten ACS 400 -vaihtovirtakäyttöjen tekniset tiedot ==================================================
ACS 400 Tekniset tiedot Sivu 1/5 Pienitehoisten ACS 400 -vaihtovirtakäyttöjen tekniset tiedot ================================================== Yleistä ------------ ACS 400 on mikroprosessoripohjainen,
LisätiedotArvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite
Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:
LisätiedotLataussäädin 12/24V 10A. Käyttöohje
Lataussäädin 12/24V 10A Käyttöohje 1 Yleistä Lataussäätimessä on näyttö ja sen latausmenetelmä on 3-vaiheinen PWM lataus. Siinä on myös kaksi USB liitintä pienten laitteiden lataamiseen. 2 Kytkentäkaavio
LisätiedotGRUNDFOS Conlift. Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö
GRUNDFOS Conlift Automaattinen kondenssiveden poistoyksikkö conlift - huolehtii kondenssivedestä CONLIFT luotettava ratkaisu kondensiveden poistoon GRUNDFOSIN KONDENSSIVEDEN POISTOON TARKOITETTUJEN PUMPPAAMOIDEN
LisätiedotSähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin
Sähkölämmityssäädin 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Valmistajan tervehdys BlueTrace on innovatiivinen ja monikäyttöinen sähkölämmityssäädin. Se
LisätiedotOstajan opas. Teollisen ostajan faktapaketti ruuvikuljettimista
Ostajan opas Teollisen ostajan faktapaketti ruuvikuljettimista Mitä teollisen ostajan on tärkeää tietää ruuvikuljettimista? Ruuvikuljetin soveltuu erityisen hyvin teollisiin prosesseihin, joissa materiaalia
LisätiedotOikea jäähdytys on osa ruoan laatua.
Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Pikajäähdytys- ja pikapakastuslaitteet Porkka teki oikean jäähdytyksen helpoksi Porkan uuden sukupolven edistykselliset pikajäähdytys- ja pikajäähdytys-pakastuslaitteet
LisätiedotASENTAJAN KÄSIKIRJA. Jäspi Basic jäähdytyspaketti. Kaukora Oy. MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin.
ASENTAJAN KÄSIKIRJA Jäspi Basic jäähdytyspaketti MCU 40 ohjausautomatiikalla varustettuihin järjestelmiin. Kaukora Oy 1 Sisällys Turvallisuustiedot... 3 1. Toimitus... 4 Toimitussisältö... 4 2. Muut asennuksessa
LisätiedotUponor C-46 -lämmönsäädin. Säätilan mukaan kompensoituva ohjain vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin
Uponor C-46 -lämmönsäädin Säätilan mukaan kompensoituva ohjain vesikiertoisiin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin Tuotteen kuvaus Luovaa tekniikkaa helppo asentaa ja käsitellä Uponorin C-46-lämmönsäädin
LisätiedotLOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN
LOVAL VEDENLÄMMITTIMET PIENKIINTEISTÖJEN KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMIIN KESKUSLÄMMITYSELEMENTIT POLTTOAINEKATTILOIHIN Pienkiinteistöjen keskuslämmitysjärjestelmää voidaan täydentää asentamalla polttoainekattilaan
LisätiedotSäästöä ja tuotantovarmuutta ABB:n moottoreilla!
MOOTTORIT ABB:n nykyaikaiset energiatehokkaat moottorit tuovat sinulle käytönaikaista säästöä. Moottorit ylittävät pakolliset hyötysuhdevaatimukset ja tämä on saavutettu jo ennestään laadukkaita tuotteita
LisätiedotTAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002
TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa
Lisätiedot30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten
LisätiedotAsunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS
Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02
LisätiedotUusi huippuimurisarja
Uusi huippuimurisarja CASA F -sarja koostuu 8 mallista, joita on saatavana kolmessa eri koossa ja jotka kattavat ilmavirrat 2,1 m³/s saakka. CASA F on äänieristetty huippuimuri energiatehokkailla EC-puhaltimilla,
LisätiedotNokeval. FD200-sarja. Käyttöohje
Nokeval FD200-sarja Käyttöohje 1 Sisällysluettelo Dokumentin tiedot... 2 FD200A4 ja FD200A6 kenttänäytöt... 3 Käyttöjännitteen kytkeminen... 4 Asettelu... 5 Tekniset tiedot... 6 Dokumentin tiedot Soveltuvuus
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elmo Romppanen PKAMK:n vesiprosessin kokeellinen mallinnus LabView-työkalulla Vaatimusmäärittely Kesäkuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3
LisätiedotNeomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset
Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa
LisätiedotNäytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57
3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä
LisätiedotEnsto Intro -kodinohjain Aina kotona.
Ensto Intro -kodinohjain Aina kotona. Olitpa itse kotona tai poissa, Ensto Intro -kodinohjain tuo huolettomuutta asumiseen. 2 Ensto Intro -kodinohjausjärjestelmä tarjoaa yksinkertaisen ja helpon kotona/poissa
LisätiedotOhjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi.
Ohjeistus Auditorion laitteiden käyttämiseksi. Jatkuu seuraavalla sivulla Huomioi ensimmäiseksi nämä asiat: Kuvassa näkyvissä liitinlaatikoissa tulisi olla kaikki johdot paikallaan. Mikäli jokin kuvassa
LisätiedotAutomaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän
Lisätiedot