EU ja jätehuolto. Euroopan komissio. Ympäristöasioiden pääosasto

Transkriptio

1 EU ja jätehuolto Euroopan komissio Ympäristöasioiden pääosasto

2 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000 ISBN Euroopan yhteisöt, 2000 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Germany

3 3 Esipuhe Euroopan unionin ympäristön ja luonnonvarojen suojelua koskeva politiikka on noussut yhä merkittävämpään asemaan 1980-luvulta lähtien. Tämä johtuu siitä, etteivät ympäristön vahingoittumiseen ja luonnonvarojen ehtymiseen liittyvät uhat ole vielä läheskään hallinnassa. Onneksi ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi uhkaavista vaaroista ja vaativat voimakkaampia toimia ympäristön suojelemiseksi sekä kansallisella että etenkin Euroopan tasolla. Tämän seurauksena yhteisön ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi käytettävissä olevat välineet, jotka vaihtelevat lainsäädännöstä aina rahoitusinstrumentteihin, ovat vahvistuneet tuntuvasti. Amsterdamin sopimuksessa kestävän kehityksen periaatteesta ja ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tehtiin yksi yhteisön keskeinen tavoite (2 artikla). Yhteisön politiikka on myös tullut huomattavasti laaja-alaisemmaksi ja monipuolisemmaksi siten, että se kattaa yhteiskunnan kaikki osa-alueet ja siihen sisältyy laaja valikoima erilaisia välineitä. Tietyt kysymykset ovat erityisen tärkeitä Euroopan kansalaisille. Yksi näistä on jätteiden tuotannon huolestuttava kasvu. Yhteisössä tuotetaan vuosittain noin miljoonaa tonnia jätteitä. Yli 40 miljoonaa tonnia näistä on luokiteltu vaarallisiksi. Viimeisten kuuden vuoden aikana syntyneen jätteen määrä on lisääntynyt 10 prosentilla vuodessa. On selvää, että ellemme halua hukkua jätteisiin, tämä suuntaus on pysäytettävä ja käännettävä päinvastaiseksi. Euroopan unioni on laatinut tähän tähtäävän strategian ja toteuttaa sitä nyt käytännössä. Tätä strategiaa käsitellään tässä esitteessä. Esitteen avulla on tarkoitus jakaa tietoa alueellisille ja paikallisille toimijoille, kansalaisjärjestöille, poliittisille päättäjille kaikilla tasoilla,

4 4 työmarkkinaosapuolille ja kuluttajille sekä yksittäisille kansalaisille. Toivomme myös, että näiden tietojen avulla saatte ajatuksia siitä, kuinka itse voitte osaltanne edistää ympäristöongelmien ratkaisua.

5 5 Euroopan jätteet ongelmat Kysymys: Mikä painaa kilon, jokainen eurooppalainen synnyttää sitä joka päivä, ja se aiheuttaa valtavia ympäristöongelmia? Vastaus: Kiinteä yhdyskuntajäte. Grafiikka 1 Jätteiden synty aloittain vuosina 1985, 1990 ja 1995 Miljoonaa tonnia Energia Yhdyskunnat Tuotantoteollisuus Kaivosteollisuus Maatalous Lähde: OECD. Yksi kilo päivässä henkeä kohden ei ehkä kuulosta paljolta, mutta koko Euroopan alueella se tekee joka vuosi yhteensä noin 200 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, joka on käsiteltävä asianmukaisesti jotenkin ja jossain. Lisäksi tuottamamme jätteen määrä lisääntyy joka vuosi. Mikä on vielä pahempaa, yhdyskuntajäte ei ole edes Euroopan jätevuoren tärkein aiheuttaja. Nykyinen tilanne ei voi jatkua. Jäte ei vaaranna ainoastaan ympäristöämme, vaan se aiheuttaa yhä kasvavaa uhkaa ihmisten terveydelle ja elämäntavallemme. Lailliset kaatopaikat täyttyvät. Raskasmetalleja ja myrkkyjä vuotaa ympäröiviin pohjavesiin ja maaperään. Kaatopaikoilla syntyy herkästi räjähtäviä ja myrkyllisiä kaasuja. Vielä huolestuttavampaa on laittomien kaatopaikkojen tuntematon mutta epäilemättä erittäin suuri määrä. Näiden kaatopaikkojen riskejä on mahdoton arvioida. Tärkein kaatopaikoille sijoittamiselle vaihtoehtoinen käsittelytapa jätteen poltto synnyttää myrkyllisiä aineita ja raskasmetalleja. Jotta estettäisiin niiden pääsy ympäristöön, polttolaitokset on varustettava kalliilla suodattimilla. Käytetyt suodattimet, joiden epäpuhtauspitoisuudet ovat erittäin suuria, sekä noin neljäsosa jätteen alkuperäisestä painosta on kuitenkin edelleen sijoitettava kaatopaikoille.

6 6 Kaiken tämän lisäksi huomattava osa teollisuus- ja kotitalousjätteestä on vaarallista jätettä, joka vaatii erityisen huolellista käsittelyä. Pelkkä jätteen kuljettaminen muualle maailmaan lopullista käsittelyä varten on monissa tapauksissa laitonta, eikä se voi missään tapauksessa olla mikään pitkän aikavälin ratkaisu. Jonain päivänä muut maat voivat kieltäytyä vastaanottamasta jätteitämme ja mitä sitten tehdään? Jätteen käsittelyyn liittyvät ongelmat ovat vain osa kokonaisuudesta. Tuottamamme jätemäärä on seurausta ympäristön kannalta kestämättömästä elämäntavasta. Nykyistä tuotantoja kulutusmalliamme on muutettava siten, että maapallon (uusiutumattomiin) luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta supistetaan mahdollisimman pieneksi. Lyhyesti sanottuna jätteentuotanto on yksi parhaista osoittimista, kun tarkastellaan edistymistämme kohti kestävää kehitystä.

7 7 Kehys 1 Keskeisiä tietoja Euroopan jätetilanteesta Euroopassa tuotetaan joka vuosi noin miljoonaa tonnia jätettä. Yli 40 miljoonaa tonnia tästä jätteestä on luokiteltu vaaralliseksi. Vuosina Euroopassa, Keski- ja Itä-Eurooppa mukaan lukien, tuotetun jätteen kokonaismäärä lisääntyi noin 10 prosenttia. Merkittäviä jätteentuottajia ovat maatalous, rakennusala, teollisuus, kaivostoiminta sekä taajamat. Maatalousjätettä tuotetaan määrällisesti eniten. Suurimmat ympäristövaikutukset on kuitenkin teollisuusjätteellä. Grafiikka 2 Yhdyskuntajätteiden synty Euroopan OECD-maissa vuosina Jätteiden synty yhteensä Jätteiden synty henkeä kohti Jätelähteet vaihtelevat eri maissa näiden taloudellisen tilanteen mukaan. Länsi-Euroopan maat tuottavat suhteellisesti enemmän teollisuus- ja yhdyskuntajätettä kuin Keski- ja Itä-Euroopan maat, joissa kaivostoiminta on suurin jätelähde. Yhdyskuntajätteen tuotanto lisääntyi OECD:hen kuuluvissa Euroopan maissa noin 11 prosentilla vuosina eli yhteensä 200 miljoonaan tonniin. Ennusteiden mukaan kasvu jatkuu lähitulevaisuudessa. Paperi ja orgaaninen jäte muodostavat suuren osan Euroopan yhdyskuntajätevirrasta, ja muovin osuus on kasvussa. Miljoonaa tonnia Jätteiden synty yhteensä Jätteiden synty henkeä kohti kg Suurin osa yhdyskuntajätteestä sijoitetaan kaatopaikoille, mikä on edelleen halvin vaihtoehto huolimatta siitä, että joissain Euroopan maissa on otettu käyttöön kaatopaikkavero. Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, että jätteiden syntymistä on ehkäistävä ja jätteiden määrää supistettava. Myös jätteen kierrätys on yleistynyt maissa, joissa on kehittyneet jätehuoltojärjestelmät. Yleisesti ottaen kompostointia käytetään edelleen liian vähän. Jätteen tuotantoa, koostumusta, kuljetusta ja käsittelyä koskevia tilastotietoja ei koota samalla tavoin eikä samalla tarkkuudella kaikissa Euroopan maissa. Tästä syystä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuva Euroopan jätetilanteesta ja tunnistaa siinä vallitsevat suuntaukset. Erityisen huolestuttavaa on vaarallisia jätteitä koskevien tietojen puute. Lähde: Euroopan ympäristö toinen arviointi, ETA.

8 8 Jätehuollon vaihtoehdot Hyvä jätehuolto alkaa siitä, että pyritään ehkäisemään jätteen syntyminen jos jätettä ei tuoteta, siitä ei tarvitse myöskään huolehtia. Jätteen synnyn ehkäisyn ja sen määrän minimoinnin on siten oltava etusijalla kaikissa jätehuoltosuunnitelmissa. Siellä missä jätettä kuitenkin syntyy, suunnittelusta ja hallinnasta vastaavien henkilöiden on aina valittava sopivin käsittelyvaihtoehto, josta aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kukin käsittelyvaihtoehto aiheuttaa erilaisia vaikutuksia ympäristön eri osissa. Täydellinen tai osittainen kierrätys merkitsee sitä, että lopullisesti käsiteltävän jätteen määrää voidaan vähentää ja raaka-aineiden käyttöä voidaan välttää. Esimerkiksi orgaaniset aineet voidaan kompostoida, mikä vähentää loppukäsittelyyn menevän jätteen määrää. Hyvälaatuista kompostia voidaan käyttää maanparannukseen. Joissain tapauksissa ratkaisun voi tarjota jäteaineiden sisältämän energian talteenotto käyttämällä jätettä polttoaineena. Jätteen lopullisen käsittelyn vaihtoehdot ovat jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tai sen polttaminen. Kumpikaan ratkaisu ei ole ihanteellinen, vaan kumpikin saattaa mahdollisesti aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Paras ratkaisu on yksinkertaisesti vähentää tuottamamme jätteen kokonaismäärää.

9 9 Kehys 2 Keskeisiä tietoja Euroopan jätetilanteesta Kaatopaikat Kompostointi Polttaminen Kierrätys Kuljetus Ilma Päästöt: CH 4, Päästöt:CO 2 ; Päästöt: SO 2, Pölypäästöt Päästöt: pöly; CO 2 ; hajut hajut NO x, HCl, HF, NO x,so 2 ; vaarallisten NMVOC, CO, CO 2 aineiden pääsy N 2 O, dioksiinit, ympäristöön dibentsofuraanit, satunnaispäästöistä raskasmetallit (Zn, Pb, Cu, As) Vesi Suolojen, raskas- Vaarallisten Jätevesi- Satunnaispäästöjen metallien, biologisesti aineiden päästöt aiheuttama pinta- ja hajoavien ja pysyvien laskeutuminen pohjavesien orgaanisten aineiden pintavesiin pilaantumisriski huuhtoutuminen pohjavesiin Maaperä Vaarallisten Kuonan, tuhkan ja Lopullisten jäämien Satunnaispäästöjen aineiden kerään- romun sijoittaminen sijoittaminen aiheuttama maaperän tyminen maaperään kaatopaikoille kaatopaikoille pilaantumisriski Maisema Maaperän valtaa- Maaperän valtaa- Maiseman pilaantu- Maiseman Liikenne minen; muun maan- minen; muun maan- minen; muun maan- pilaantuminen käytön rajoittaminen käytön rajoittaminen käytön rajoittaminen Ekosysteemit Vaarallisten Vaarallisten Satunnaispäästöjen aineiden leviäminen aineiden leviäminen aiheuttama ja kertyminen ja kertyminen pilaantumisriski ravintoketjussa ravintoketjussa Kaupunki- Altistuminen Altistuminen Melu Satunnaispäästöjen alueet vaarallisille vaarallisille aiheuttama aineille aineille altistumisriski vaarallisille aineille; liikenne

10 10 Euroopan unioni ja jätehuolto Jätehuolto on monimutkainen aihe, joka koostuu monista osatekijöistä, ja siksi kokonaisuus jää helposti hämäräksi. Euroopan jätehuolto on erityisen haastavaa, koska ympäristönsuojelu on toteutettava yhteisön sisämarkkinoita vääristämättä. Ei ole olemassa mitään valmista suunnitelmaa, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin tilanteisiin, mutta EU:lla on lujia periaatteita, joille sen jätehuoltostrategia perustuu: Ennaltaehkäisyn periaate jätteen tuotanto on minimoitava ja sitä on vältettävä aina, kun se on mahdollista. Tuottajan vastuu ja saastuttaja maksaa -periaate jätteiden tuottajien ja ympäristön pilaajien on vastattava toimintansa kaikista kustannuksista. Varovaisuusperiaate mahdolliset ongelmat on ennakoitava. Läheisyysperiaate jätteestä on huolehdittava mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, missä se on tuotettu. Nämä periaatteet on saatettu konkreettiseen muotoon vuonna 1996 annetussa EU:n yleisessä jätestrategiassa, jossa esitetään eri jätehuoltotoimintojen suositeltu tärkeysjärjestys: 1. jätteen synnyn ehkäisy 2. kierrätys ja uudelleenkäyttö 3. paras mahdollinen loppukäsittely ja parannettu seuranta. Strategiassa korostetaan myös tarvetta vähentää jätteiden siirtoja ja parantaa jätekuljetusten sääntelyä

11 11 ottaa käyttöön uusia ja parempia jätehuoltovälineitä, kuten lainsäädännölliset ja taloudelliset välineet luotettavat ja vertailukelpoiset jätetilastot jätehuoltosuunnitelmat lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano. Euroopan komissio on myös osana tätä jätehuollon kokonaisstrategiaa määrittänyt useita yksittäisiä jätevirtoja, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkoituksena on vähentää kunkin jätevirran kokonaisympäristövaikutuksia (katso kehys 2). Käsiteltävänä on myös jätehuoltotoimintoja koskevia uusia lainsäädäntöehdotuksia (katso kehys 3). Kehys 3 Erityisiä jätevirtoja Pakkausjätteet Pakkausten valmistus kuluttaa raaka-aineita, ne muodostavat yhä kasvavan osan hajoamattomista muoveista, ja niiden polttamisesta syntyy myrkyllisiä päästöjä. Valitettavasti yhä useammat ostamistamme tuotteista on pakattu. Pakkausten arvioidaan nykyisin muodostavan noin puolet Länsi-Euroopan yhdyskuntajätteestä. Vain prosenttia pakkausjätteestä otetaan talteen. Yhteisön pakkausdirektiivi annettiin vuonna Direktiivissä edistetään uudelleenkäyttöjärjestelmien luomista, jotta pakkaukset voidaan hyödyntää asetetaan pakkausten talteenotolle selkeät tavoitteet, jotka on saavutettava vuoteen 2001 mennessä: painoprosenttia pakkausjätteestä on otettava talteen prosenttia pakkausjätteestä on kierrätettävä vähintään 15 prosenttia kustakin pakkausmateriaalista on kierrätettävä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii huomattavia toimia, joihin sisältyy myös sekundaaristen materiaalien markkinoiden löytäminen.

12 12 Liikenteestä poistetut ajoneuvot Euroopan komissio on antanut direktiiviehdotuksen, jossa pyritään vähentämään autojen ympäristövaikutuksia niiden elinkaaren päättyessä pyritään turvaamaan yhteisön sisämarkkinoiden toiminta esitetään toimenpiteitä ajoneuvoista syntyvän jätteen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi edellytetään liikenteestä poistettujen ajoneuvojen keräämistä ja asianmukaista käsittelyä (mukaan lukien uudelleenkäyttö/kierrätys). Paristot Paristot sisältävät raskasmetalleja, kuten kadmiumia, elohopeaa ja lyijyä, jotka ovat vahingollisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle, jollei niitä kerätä ja käsitellä asianmukaisesti. Yhteisön lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että nykyistä lainsäädäntöä kehitetään ja sen soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikentyyppiset paristot paristojen raskasmetallipitoisuutta rajoitetaan kerättyjen ja kierrätettyjen paristojen suhteellista osuutta suurennetaan. Sähkö- ja elektroniikkalaitteista syntyvä jäte Käytöstä poistetuista sähkö- ja elektroniikkalaitteista syntyvä jätevirta kasvaa hyvin nopeasti, sillä se kaksinkertaistuu 12 vuoden välein. Tällaiset laitteet sisältävät huomattavia määriä erilaisia vaarallisia jätteitä, kuten raskasmetalleja ja eräitä halogenoituja aineita. Lisäksi uusien laitteiden valmistuksessa tarvitaan monia raaka-aineita. Sähkö- ja elektroniikkalaitteista syntyvää jätettä koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa pyritään parantamaan jätehuoltoa, vähentämään raaka-aineiden käyttöä sekä luomaan työpaikkoja (alalla voidaan arvioiden mukaan luoda työpaikkaa). Ehdotuksen tärkeimpiä tekijöitä ovat seuraavat: suunnitteluun liittyvät toimenpiteet, joihin lukeutuu myös raskasmetallien käytön vähentäminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa keräys-, käsittely- ja erityisesti talteenottojärjestelmien luominen valmistajien osallistuminen näihin toimenpiteisiin, millä pyritään edistämään kierrätyksen huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa.

13 13 Vaarallinen kotitalousjäte Vaarallisiin kotitalousjätteisiin sisältyvät paristot, öljyt, maalit ja vanhentuneet lääkkeet. Tämän alan toimia tarvitaan, koska lopullinen käsittely tapahtuu kunnallisilla kaatopaikoilla, joilla jätteeseen ei sovelleta samoja vaatimuksia kuin vaaralliseen teollisuusjätteeseen tällaiset jätteet aiheuttavat ongelmia myös kierrätyksen kannalta, sillä ne pilaavat materiaaleja, jotka voitaisiin muuten ottaa talteen. Muita parhaillaan tutkittavina olevia erityisiä jätevirtoja ovat biohajoava jäte ja PVC-muovit. Euroopan komissio tarkastelee parhaillaan uudelleen myös jäteöljyjä ja jätevesilietettä koskevia direktiivejä. Kehys 4 Jätteenkäsittelyn vaihtoehdot Kaatopaikat Kaatopaikkoihin liittyvistä ympäristöhaitoista huolimatta suurin osa Euroopan yhdyskuntajätteestä ja vaarallisista jätteistä sijoitetaan kaatopaikoille. Koska kaatopaikalle sijoittaminen säilyy todennäköisesti jatkossakin käsittelyvaihtoehtona osalle jätteistä, ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun kannalta on tärkeää, että siinä noudatetaan korkeita vaatimuksia. Euroopan komissio on ehdottanut uutta kaatopaikkadirektiiviä, joka hyväksyttiin vuonna Direktiivissä vaaditaan jäsenvaltioita vähentämään kaatopaikalle sijoitettavan biohajoavan jätteen määrää pyritään vähentämään sekä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää että myrkyllisyyttä määritellään nykyisten ja uusien kaatopaikkojen suunnittelua ja toimintaa koskevat standardit edistetään jätteen esikäsittelyä ennen sen sijoittamista kaatopaikalle pyritään estämään mahdollisesti haitallisen jätteen sekoittuminen säätämällä, että tietyntyyppiset jätteet voidaan sijoittaa vain tietyille kaatopaikoille. Polttaminen Euroopan komissio antoi lokakuussa 1998 jätteenpolttoa koskevan ehdotuksen, jossa saatetaan ajan tasalle

14 14 aiempi yhdyskuntajätteen polttamista koskeva lainsäädäntö sekä laajennetaan sen soveltamisalaa. Uudessa ehdotuksessa kiristetään sekä käytössä olevien että uusien laitosten päästöstandardeja ja, mikä merkittävintä, ehdotusta sovelletaan myös sementtiuunien ja voimalaitosten kaltaisiin rinnakkaispolttolaitoksiin asetetaan ensimmäistä kertaa tiukat päästöjen raja-arvot furaaneille ja dioksiineille (0,1 ng/m 3 ); ehdotukseen sisältyvät myös jätevesipäästöjen raja-arvot. Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät direktiiviehdotuksen luultavasti vuoden 1999 lopussa tai vuoden 2000 alussa. Jätteiden siirrot Liian suuri osa jätteestä kuljetetaan edelleen paikasta toiseen. Jätteen käsittelyyn tai sijoittamiseen sovellettavat standardit ovat joissain maissa alhaisempia, mistä syystä käsittely tai sijoittaminen on halvempaa. Jätteen siirtäminen maasta, jossa ympäristövaatimukset ovat tiukkoja (ja käsittely kallista), sellaiseen maahan, jossa vaatimukset ja kustannukset ovat alhaisempia, ei kuitenkaan ole kestävä vaihtoehto. Jätteiden siirtoja olisi joka tapauksessa tehtävä mahdollisimman vähän onnettomuusriskin vähentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. EU:n politiikan mukaan jätteet olisi Euroopassa käsiteltävä mahdollisimman lähellä sitä paikkaa, jossa ne on tuotettu (läheisyysperiaate). Yhteisön lainsäädäntö kieltää kaikentyyppisten jätteiden siirrot OECD:n ulkopuolisiin maihin lopullista sijoittamista varten vaarallisten jätteiden siirrot OECD:n ulkopuolisiin maihin talteenottoa varten.

15 15 Yhteistoimintaa on lisättävä Tähän saakka yhteisö on toiminut jätealalla pääasiassa, vaikkei yksinomaan, kehittämällä lainsäädäntöä. Muihin toimenpiteisiin, joita Euroopan komissio on tukenut ja rahoittanut Euroopan jätetilanteen parantamiseksi, sisältyvät muun muassa tekniset tutkimukset kierrätysteollisuus koulutus tiedotuskampanjat hyvien toimintatapojen vaihto. Vaikka nämä toimet ovat estäneet tilannetta kehittymästä nykyistä pahemmaksi, jätettä syntyy yhä liian paljon ja sen määrä kasvaa nopeasti. Tilanne on muuttumassa kriittiseksi. Euroopan jäteongelmaan on vuosikausien ajan suunnattu liian vähän voimavaroja, eikä riittämätön suunnittelu ole mahdollistanut parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämistä. Yhteisön lainsäädännössä edellytettiin jo vuonna 1975, että jäsenvaltiot kehittävät kattavat jätehuoltosuunnitelmat. Lähes 25 vuotta myöhemmin tuskin mitään on tapahtunut. Toimivaltaisten viranomaisten on ymmärrettävä vastuunsa ryhtyä toimiin ja kannustettava myös muita tekemään niin, ennen kuin on liian myöhäistä. Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden on nyt pyrittävä aktiivisesti löytämään ratkaisuja sekä omaksi edukseen että tulevien sukupolvien eduksi. Olemme viime kädessä kaikki vastuussa ympäristöstämme. Jokainen meistä tekee päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöömme. Meidän on kaikkien osallistuttava kasvavan jäteongelman ratkaisemiseen, ja tämä ongelma on ratkaistava paikallistasolla. Tarve löytää laajempaan jätehuoltosuunnitelmaan liittyviä ja yhteisön jätehuoltostrategian mukaisia paikallisia ratkaisuja lisääntyy tulevaisuudessa. Puhe miljoonista jätetonneista ja lainsäädäntövälineistä saattaa synnyttää vaikutelman, ettei yksittäinen ihminen pysty

16 16 vaikuttamaan asiaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Voimme joka päivä tehdä jotain tilanteen parantamiseksi esimerkiksi seuraavasti: Kuluttajina 1. Minimoi synnyttämäsi jätteen määrä. Osta vihreitä tuotteita sekä tuotteita, joissa on käytetty vähän pakkausmateriaaleja. 2. Käytä pakkaukset uudelleen aina, kun se on mahdollista. 3. Lajittele jätteesi kierrätystä varten. 4. Mieti, onko orgaanisia aineita mahdollista kompostoida. 5. Ole erityisen huolellinen, kun hävität vaarallisia kotitalousjätteitä. 6. Kysy kunnaltasi, mitä se tekee paikallisen jätetilanteen parantamiseksi. Onko kunnallasi esimerkiksi jätehuoltosuunnitelma, jollaista on edellytetty jo vuodesta 1975 lähtien? Liikeyrityksissä 1. Kehittäkää tuotteita ja tuotantotekniikoita, joissa minimoidaan jätteen syntyminen. Tunnette tuotteenne paremmin kuin kukaan muu. Elinkaarianalyysin ja ympäristötaseiden avulla voitte suunnitella tuotteenne siten, että sen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet sen elinkaaren aikana. Tällainen lähestymistapa, jossa minimoidaan energian ja materiaalien tuhlaus, voi myös säästää rahaa.

17 17 2. Rajoittakaa tuotteidenne toimittamisessa käytettävien pakkausten määrää ja sopikaa paikallisviranomaisten kanssa pakkausten talteenotosta uudelleenkäyttöä varten. 3. Kannustakaa tavarantoimittajianne vähentämään toimittamiensa tuotteiden pakkaamista. Paikallisviranomaisina 1. Laatikaa jätehuoltosuunnitelma ja osoittakaa sen toteuttamisen varmistamiseksi tarvittavat voimavarat. 2. Minimoikaa jätteen syntyminen ottamalla ympäristönäkökohdat huomioon hankintamenettelyissänne. 3. Kannustakaa liikeyrityksiä ja kansalaisia minimoimaan jätteen syntyminen. 4. Helpottakaa jätteen kierrätystä ja talteenottoa varaamalla erillisiä keräysastioita erilaisten jätteiden keräystä varten. 5. Järjestäkää vaarallisten kotitalousjätteiden erillinen keräys. 6. Luokaa kumppanuussuhteita teollisuuden ja liike-elämän kanssa löytääksenne tapoja vähentää jätteen syntymistä.

18 18 Lisätietoja ja tilauslomake Ympäristöasioiden pääosasto on Euroopan komission yksikkö, joka vastaa ympäristöön, ydinturvallisuuteen ja väestönsuojeluun liittyvistä asioista. Ympäristöasioiden pääosasto tuottaa säännöllisesti raportteja ja muita julkaisuja, jotka kattavat kaikki ympäristöön liittyvät aiheet, myös jätteet. Lisätietoja ympäristökysymyksistä on tarjolla ympäristöasioiden pääosaston kotisivulla Europa-palvelimella osoitteessa Sivulta löytyy online-luettelo julkaisuista, joista monet ovat saatavilla ilmaiseksi. Voitte tilata luettelon saatavilla olevista ympäristöasioiden pääosaston julkaisuista myös täyttämällä oheisen lomakkeen ja palauttamalla sen osoitteeseen European Commission DG Environment Documentation Centre Rue de la Loi 200 B-1049 Brussels F. (32-2) Sähköposti: Toinen hyödyllinen tietolähde on Euroopan ympäristökeskus: European Environment Agency Kongens Nytorv 6 DK-1050 Copenhagen K F. (45) Sähköposti: eea@eea.eu.int Internet-osoite:

19 Euroopan komissio EU ja jätehuolto Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto s. 21 x 21 cm ISBN Tilauslomake Lähettäkää minulle tuoreimmat yhteisön julkaisut seuraavilta aloilta: Ilman laatu Vesi Jätteet Ympäristöalan työpaikat Ilmoittakaa kaksi ensisijaisesti haluamaanne kieltä. Lähetämme julkaisut kyseisillä kielillä saatavuuden mukaan. Nimi: Yritys/organisaatio: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Maa: Lomakkeen voi lähettää tai faksata seuraavaan osoitteeseen: European Commission DG Environment Documentation Centre Rue de la Loi 200 B-1049 Brussels F. (32-2) Sähköposti: envinfo@cec.eu.int

20